1924-10-02-03 |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
lanksia tyMenlebdille välittää VAPAUDEN KONTTORL j^^i^raiekemme voivat ottaa tiTaalrria aearmaYille IdbdsIIe. Tilanlnia tijrtyy scBrata ralia mnlcaaa. kertaa vukossa. 1 vk. ?3.00. TTÖTienjärjestojeB Tiedoaantoja, Helsinki, 3 • 1 vk. 510.00, % vk. $5.60. TyöTäeB UrKeilnldliti, Helsinki, kookausijalkaisa. ^ u vk. 11.75. Liekki, Kaunokirjallinen viikkolehti, HelsinkL 1 vk. $2.00, % vk. $1.25. rts ]« Länsi, työväen kuvalehti, 2 kertaa kk., H e l s i n k i 1 vk. $4 00, % vk. $2.00. Tahku, pilalehti Helsinki, 1 vk. $2.00, % vk. $1.25. The Daily Worker, Chicago, päivälehti, hinta $6.00 vk., $3.50 vk. • Sbviet RuMia Pietorial, Chicago, kuvitettu kuukausijulkaisu, hmta $2.00 vk.. $1.00 % vk: Farmar Labor Voice, Chicago, 2 kertaa kuussa ilmestyvä, hinta $1.25 vk., 65c % vk. The Labor Herald," Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $1.50. Yonng Worker Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $1.00 vk. Yoang Comrade, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta 50c, vk. The Liberator, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $2.50. vk. Nv Tid. ruotsalainen viikkolehti, Chicago, hinta $2.50 vk., $1.25 V* • vk. The Worker, Toronto, Viikkolehti, hinta $2,00 vk., $1.00 % vk. Young Worker, Toronto, kuukausijulkaisu, hinta 60c vk. Tvömie», päivälehti, hinta $6.00 vk., $3.25 % vk. j a $2.00 3 kk. Toveri päivälehti, hinta $7.00 vk., $3.75 % vk. j a $2.25 3 kk. feteeniÄin. päivälehti, hinta $7.00 vk., $3.75 % vk. j a : $2.25 3 k k . Toveritar, naisten viikkolehti hinta $2.00 vk., $1.75 % y k . Punikki, kuukausittainen pilalehti, hinta $1.75 v k . , $1.05 % vk. Vapau», 3 kertaavyiikossa, hinta $4.00 vk., $2.25 % vk. $1.50 3 kk. Torstaina, ii&ak. 2 p. Thnr^ Oct 2nd, tm New YorJdn työlailtansa on tänäänkin jättänyt osan elämänsä energiaa kapitalismin alttarille. Tämä energia on mauttunat käyttöesineiksi. Jotkut ovat tulleet heiiom-niiksi, toiset rikkaimmiksL Subway junassa ovat ne, jotka ovat tulleet heikommaksi. Heidän kasvoillaan lepää harmahtava väri, heidän kätensä riippuvat veltosti jä katseensa on eloton. He ovat ahtautuneet parhaansa mukaan vaunuihin, toiset 4stuen, toiset seisoen liikka äidin rinnassa, eikä pullossa, pis. tää äiti knmitutin lapsen sunhun — lapsi imee sitä kiihkeästi, toivo-essa saada edes tipan maitoa siitä suuhunsa, jollavälis hän pettää i t seään oman suunsa liikkeellä. Käin on laita noidenkin ihmistei kanssa. Elämän vaisto kytee rasittuneisuuteen ja välinpitämättömj-j-teen kätkettynä. Matkalla työstä kotiin tämä vaisto saattaisi herätä j a leimahtaa esiin ajatuksen kipi-mattomina. Ainoastaan heidän l e a - ! ° * ^ ^ Mutta kapitalistit eivät pidä Kuten tunnettua vietti Leon | ta — myydä sotatarpeita Saksalle otsky tässä maassa noin kymme- Ranskaa vastaan j a päinvastoin o l i en viikon ajan tammi, helmi- ja maaliskuulla v. 1917. Hän piti luennoita ja toimi sanomalehtimie-henä. New York Times on tuon-nottain julaissut joitakin Trotskyn mainittuna aikana kirjoittamjsta lehtiartikkeleista. Seuraavassa, lainattakoon joitakin niistä: Maaliskuun 3 p. v. 1»17 k i r j o i t ti hän pätkän otsakkeella cAkku-naEsa>, seuraavaan tapaan: (Toimitushuoneen a k k u n a s t a avautuu eteeni seuraavanlainen: näky: Eräs vanha mies ryysyisessä pukineessa, väsyneen -katsein j a l i - kaisen harmaine partoineen seisahtaa jätekannun viereen, pistää kätensä kannuun sisälle j a vetää esille kuivan leipäkannikan. Vanhus yrittää taittaa kannikkaa kädessään, mutta se el murru. Hän yrittää purra sitä mutta palaa ei irtaudu. Hän lyö sitä useita kertoja kannun laitaa vasten,- ilman että kannikasta palaa lohkeaisi. Tällöin tuo vapaa, mutta nälkäinen tasavallan kansalainen katsahtaa pelokkasti y t n - päriatöön joka taholle; jonka jälkeen pistää kahnikan ryysyisen taK-kinsa lahkeen: alle j a kävelee St. Marks katua pitkin. Me ehdottaisimme rauhan aatteen kannattajia, jotka valmistuvat ano-ffluksineen menoa Washi|igt6niin preädentti WilsoniEi tapaamaan; ottamaan tämä eloton vanhus likaisina partoineen mukaansa. Hän o l i - si oiva nykyään olemaan Valkeassa Talossa. Presidentti Wilsonilla oUsi oivallinen tilaisui^ selittää -kansalaisilleen mitkä oyät hänen «yksilölliset oikeudet» j a «kansallinen kunniansa », joita Yhdysvaltain artneija ia laivasto yarustuvat puolustajaan. On myöskin tarpeellista, et-tä tämä vanhus muistaa ottaa mu-kaanaa sen leipäkannikan, •minkä iän löysi jätekannusta — talikynttilän ja kenkärajan vierestä.» ' si ihanteellinen puolueettomuusaate kapitalisteille. Pyssyt, myötätunto j a ammukkeet olisivat tulleet tasan jaetuksi taisteluun osaaottavien kesken. Mutta Englannin onnistui muodostaa kauppa saarto Saksan j a Itävallan suhteen. Tie keskus, valtoihin sen kautta katkesi. Jos Wilson olisi silloin menetelljrt samoin mitä hän tekee nykyisin, niin olisi hän katkaissut diplomaattiset välit Englaii(nin j a muiden liittolais-valtojeh" kanssa, «merien vapauden nimessä.» Mutta siinä tapauksessa Amerikan teollisuustuotteet olisivat sulkeutuneet kumpäiseltakin puolen. Siksi Yhdysvallat perääntyivät vEng-lannin saarron. edessä (tämä öli Wil8onin rauhanaate) ja, Amerikan kapitaali ^Varasi mahdollisuuden saa- Ii8.tukseen' puolueettomuuden lipun suojassa. Mutta tammikuulla Saksa julisti submariinisaarron vihollisiaan vastaan. Jos Saksan saarto olisi ollut kyllin voimaperäistä, ei ainoastaan katkaistakseen Amerikan liittolaisten yhteydestä| -vaan l i säksi avannut tfen Saksaan, niin Lontoota varten valmistetut varastot olisi lähetetty Berliiniin. Kaikki myötätunto olisi kääntynyt Saksan puolelle, joka silloin olisi se-lostettu suojana Venäjän barbarismia vastaan., Mutta Saksan subma-rinit eiyät voineet k u i n häiritä kaupantekoa, eikä pystynyt avaamaan tietä keskusvaltoihin. ; Molemmat saarrot häiritsivät pahasti kaupantekoa. Mita on tehtävä? TtiUako todella puolueettomaksi ja lopettaa aseiden lähetyksen kumpäiseltakin? Mutta se. vähentäisi suunnattomat saalistukset olemattomiin. Kahden j a puolen vuoden ajalla on maan teollisuus kokonaisuudessaan muu- , tettu. Sensijaan • että tuotettaisi tarpeellisia tuotteita . kansaa varten valmistetaan hävitysvälineitä. Sota-tarpeiden lähetyksen lopettaminen metkitsisi .suunnatonta häiriötä te-ollisnndessa. kaluunsa liikkuvat jatkuvasti tasaisessa tahdissa ilman iloisuutta tai vilkkautta — aivankuin he täydentäisivät päivän työtään. TästS automaattisesta puremisesta saa heidän kasvonsa enemmän toivötto-man, väsyttävän jä tylsän il.neen. Vain hetkeksi saattaa huomata ajatuksen välähdyksen vaikutinta, häviten se heti järjeti(5mään leukojen liikuntaan. Mitä he oikeastaan tarkoittavat tällä viheliäisellä, epämiellyttävällä puremisellaan? Huvia, vaihtelua j a unohdusta, huvin tarve Ollen heistä karkoitettu päivän ~as-kaalla työllä. Kun kapalolapsi väsyneenä itkusta ja nälästä säälittävästi liikuttaa elottomia silmiään, eikä ole maitoa siitä, että työläiset ajattelevat, he pelkäävät sitä- Siksi ovat he kek-sineet rälineen sen estämiseksi. He ovat sijoittaneet automaatit jokaiselle asemalle ja täyttäneet ne ma-keiskumeilla. Automaattisella käden liikkeellä saa työläinen näistä automaateiista ^akeisknmin ja he jauhavat sitä automaattisella leu-kain liikkeellä. Ollaan toisella asemalla. Jotknit laahaavat väsyneet raajansa ulos vaunusta. Toiset työntyvät heidän tiloilleen hellittämättömässä ahdin, gossa. Kumin puru jatkuu entiseen tapaan. Se näyttää jonkunlaiselta uskonnolliselta menolta, ikäänkuin äänettömältä rukoukselta kapitaalin kaikkivaltiaalle.» Uskonto ja sosialismi Maaliskuun 6 p. kirjoitti hän ar-tikkelin otsakkeella: «Varustautukaa vallankumouksen, sotilaat.» Osalta sisälsi kirjoitus seuraavaa: «Vakavat päivät ovat käsillä; Porvarilliset hallitukset; asettavat jokaiselle kysymyksen suoräsukaises-ti: Meidän kanssa, täi meitä vasto » Monet niistä, jotka nykyisin ovat lähellä 8osialisti.^Ioijareita, jääkäreitä y.m., tulevat ennenpit-' «ään jättämään meidän linjamme, yhtyäkseen tiukemmin porvareihin, joihin suurin osa heistä kuuluu ja josta he ovat riippuvaisia. Mutta »e vallankumoukselliset sosialistit faännymme laajojen työläisjoukkojen puoleen, jotka tapahtumien pyörteessä ovat heränneet poliittinen elämään. Samoinkuin kapfta- JstJset militaristit värvääjät Jouko j a kaikissa maissa j a antavat n i i l - »e pikaista opetusta, niin samoih Tarnstautukaa vallankumouksen so- Waat.j Seuraavan päivän lehdessä k i r - ..joitti Trotsky seuraavan tapaisen orjoituksen: j «XimeUisesti pidetään Yhdysval-puolueettomana vajtana, mutta «aasiallisesti on se avoimesti so- °*ssa liittolaisten" puolelle. - J b k a i - ^ tietää tämän. Amerika on y h - ^ i t t a i s e s t i varustanut ffittolaisvaK ampumatarpeina -ja .«en myötä- ™nto Belgiaa j a Ranskaa kohtaan » sahteellinen saatujen voitto-g ^ j e n kanssa. Amerikan kapi-ohsivat kylHn halukkaat pai- heidän käsistään j a heidän harfeil- T r ^ ^ n kumpaxstakfo taistelnpnoV laan jbaomaa raskaan päivätyön l e i - Sotatarpeiden valmistus Europan sota:a varten on muodostanut Yhdysvalloista sotateollisuuden Baabelin tornin. 'Nyt tämär torni kohoo y l i osakemarkkinoiden, yli Valkean Talon, yli presidentin j a y l i kongressin ja sanomalehdistön mieli, alan. Jos ei ole mahdollisuutta lähettää näitä sotatarpeita , täytyy oman tasavallan ne maksaa. Sen öh välttämätöntä muodostaa oma militarisminsa mahdollisimman pikaisesti. Jos tähän mennen on Amerikan kapitalistit rikastu neet Europan veren kustannuksella. Nyt se Europan kapitalistien tavoin valmistautuu tekemään saalistuksia oman kansansa lihalla ja verellä. Minkä luonteiseksi muodostuu Y h dysvaltain sotaan osaaotto on vielä nykyään epäselvänä Washingtonis-sa oleville johtajillekin. Mutta so t a on heille tarpeellinen. .He t a r vitsevat «kansallisen vaaran», sijoit-taakseen kansan harteille sotateollisuuden Baabelin tornin. «Uskonto on ' kansan opiu-mia. » K a r l Marx. Sosialistiseen valistukseen nähden on kaupunki- ja tehdaspaikoilla, missä työväen järjestötoiminta on vaherapaa, tähän mennessä saavutettu verrattain hyviä tuloksia, joskin paljon on vielä toivomisen varaa, ennenkuin porvariston valtaelimien, koulun ja kirkon kylvämä ennakkoluulo ja taikausko ön saatu täysin kitkettyä pois työläisten mielistä. Maaseutu elää tässä suhteessa vielä täydellisen pimeyden vallassa. Kirkollinen taikausko on vielä täydessä voimassa. Monet sellaisetkin työläiset, jotka sanovat olevansa kommunisteja, kannattavat vallankumouksellisen proletariaatin t o i. mintäa j a hyväksyvät sen menettelytavat, ovat vielä suhteessaan kirkkoon täydellisesti tietämättömiä. He ajattelevat: «Uskonto ei estä minua olemasta, kommunisti, eikä taistelemasta proletaarisen vallankumouksen puolesta.» Tällainen ajatus on kutenkin väärä j a vahingollinen, sillä uskonto ja kommunismi ovat yhteensövittamattomat. pelon hörrostilaan • voidakseen si. ten paremmin toteuttaa riistosuun-nitelmansa. Ja siinä he ovat onnistuneetkin. Lujassa istuvat vielä tänäpäivänä uskonnoliset ennakkoluulot kansan keskuudessa. L<iP-sellisella nöyryydellä alistuu moni työläistyttö j a -poika mustatakkien loitsuttavaksi avioliittoa solmites-saan. Taikauskoisena kumartuu moni työläinen kirkon ehtoollispöytään saamaan anteeksiantoa s^en tni-kakalujen . kautta. . Vuosisatojen kestäessä juotettu opiumi on vaikuttanut. Ja vain sitkeän uskontoon sisältyvän taikauskoisuuden paljastavan sosialistisen valistustyön avulla voidaan ihmi^untu vapauttaa uskonnon kahleesta. Sikii. pä muodostaakin taistelu kirkkoa ja uskontoa vastaan yhden sosialistinen valitustyön tärkeimmistä haaroista. Mutta tätä taistelua on käytävä suunnitelmänmukaisesti j a varovast i , niin ettemme sillä vahingoita, vaan edistämme asiaamme. Sosialismin omaksuma maailmankatsomus on materialistinen. Sen mukaan eivät mitkään yliluonnolliset voimat vaikuta yhteiskunnan kehitykseen, vaan määräävät sen täydellisellä tarkkuudella historialliset j a taloudelliset lait. ' • ' Jokainen tarkkaava historiantut^ kija, joka ennakkoluulottomasti tahtoo, kansojen kehitykseen syventyä, tulee helposti huomaamaan, miten käsite jumalasta ja tuonpuolisista voimista ilmaantui' • ihmiskunnan historiaan määrätyllä asteella j a m i ten se määrätyllä asteella alkaa hävitä lapsellisena esityksenä, joka ei löydä tukikohtaarisa käytännöllisestä elämästä eikä ihmisen taistelusta luontoa vastaan. Mutta siitä huolimatta ovat uskonnolliset ennakkoluulot päässeet syvästi juurtumaan kansojen keskuuteen. Mutta miksi? Siksi, että vallassaölevalle luokalle on edullista ylläpitää kansan tietämättömyyttä j a lapsellista uskoa ihmeisiin. Maaliskuun 10 p. k i r j o i t t i Trotsky lyhyen artikkelin otsakkeella: »Puruknmmi suhway junassa.» '<Subwa]r juna on ahdinkoon asti täynnä matkustajia.. .Asemalla . vah. varakenteiset * v i r k a i l i j a t polvillaan työntävät matkustajan vatsaan, saadakseen tilaa teräsovien sulkeutumiselle.':'. ^ Kansa on paluumatkalla työstä — miehet, vaimot, nouret Ja Vanhat ihmiset Heidän kasvoillaan. Kaikkia luonnossa tapahtuvia i l miöitä tarkastelee tieteellinen kommunismi luonnontieteellisten totuuksien valossa, jotka ovat täydellisesti sovittamattomassa ristiriidassa kaikkien uskonnollistp" mysteri-oidien kanssa. Mutta ei ainoastaan tieteellisessä teoreettisessa suhtees-. sa ole uskonnon, j a kommunismin välillä ylipääsemätön kuilu, vaan ne ovat täydellisesti yhteensovittamat-tomia myöskin käytännössä. Kommunismi määrää omaksujalleen vissin menettelytavan, samoin uskonto. J a ne ovat useimmassa tapauksessa toistensa täydellisiä vastakohtia, niin että kommunisti, joka heittää uskonnon käskyt j a toimii kommunististen periaatteiden mukaanj lakkaa olemasta uskovainen ja päinvastoin sellainen uskovainen, kommunistiksi itseään nimittävä, joka Uskonnon nimessä toimii vastoin kommunistisia periaatteita, lakkaa olemasta kommunisti. . • «Kukaan ei siis voi palvella kahta herraa, sillä hän joko toisen hylkää j a toista rakastaa.» Uskonnollisten ennakkoluulojen vallassa oleva henkilö, väiittäköönpä hän mitä tahansa, ei koskaan voi ratkaisevan hetken tullen määrätä varmasti kantaansa. Jumala t a i - vaineen ja perkele tulisine helvet-teineen ovat alati hänen edessään varoittavina kummituksina. «Uskonto on kansan opiiimia», lausui tieteellisen sosialismin luoja, oppi-isämme Karl Marx. Sillä tarkoitti hän sitäy että riistäjäluo-kat käyttävät uskontoa nukutusaineenaan tnndittaakseen kansojen syvät r i v i t tukanskon j a l a p s e l l ^n Se pakolainen joka Vapauden syyskuun 11 : t a , päivän numerossa 1924 repostelee Ruotsin toveripuolueessa käypää puhdistusta. Kysymys koskee yhdeltä puolen K. K. viidennen kongressin päätöksiä, j a k . K. Toimeenpanevaa Komiteaa j a toiselta .puolen Ruotsin toveripuolueen johtajaa Höglundia. Pakolainen tahallaan, ei halua muistaa että K. K . kongressien väliajoilla hoittaa asioita j a katsoo että tehdyt päätökset tulevat käytännössä toteutetuksi Toimeenpaneva Komitea, sikäli kun päätökset kunkin maan puolueosaa koflkev'8ti Höglund heti . viidennen kongres-sin jälkeen alkoi Ruotsin K. puolueen pää-äänenkannattajassa . <Po-litikenissä », jonka vastaava toimit, taja hän o l i , avoimen parjauksen K . ' K. päätöksiä, ynnä K. K. T. komiteaa vastaan. Siksi T. Komitea aivan oikein katsoi ajan tulleen, viimeisen kerran muistuttaa Höglundia ottamastaan kannasta puoluepäätöksiin nähden,, että se ehdottomasti johtaa hänet K. K . ulkopuolelle. Senjälkeen on osakeyhtiö Politi-kenin hallinto ja toimitusvastuu, toistaiseksi asetettu kollegiolle, joka käsittää henkilöltä Höglundin ryhmästä, kuin myös Kilbomin ryhmästä, joka on K . K. päätösten ja T, Komitean kannalla, ... Asian tämän puolen lisäselvitykseksi, (jos sellaiset eivät kuulu uutisten yhteyteen) lainaan tähän erään Ruotsin puolueveteraanin lausunnon asiasta, että pääsemme selville minkälaista savea Höglund on. Hinke Bergegreri kirjoittaa Ruotsin toverilehdessä seuraaviaa: että hän on kauan koettanut sovittaa puolue-kahakan riitapuolia, jt^<iin onnistu matta. Mutta hänestä on nyt v a i kea käsittää, että kansanvälinen vakaumus on niin köyhästi juurtu. nut Höglundin vereen, ettei tämä huomaa, että Ruotsin Kommunistipuolueen yläpuolella on Kolmas Intematsionale, ja että ruotsalaisen osaston suurin merkitys on j u u - ri siinä, että se on osa vallanku-mouksellisessa liikkeessä, joka taistelee ihmiskunnan puolesta. Juuri kansallinen valhe on kommunistien torjuttava. Kompromissi siinä on mahdoton. Bergegrenista on kokonaan mahdotonta käsittää, että Höglund o^^ vedonnut nylkijälehdis-töön, yläluokan sanomalehtiin. Se on ajattelemattomuutta, (ellei tahdota käjrttää voimakkaampaa sanaa pa vain vihapäissäkia, mihin v a l - lankumosksellinen ei saa tehdä i t seään syypääksi. Tämä myös n * r . kitsee koko sisällissodan päätekoh-taa huomauttaa Bergegren.» Tämä kai riittää asian lisäselvi-tykseksL Sitten väliviivan* jälkeen pakolainen päästää koko aivoapa-raattinsa valloilleen, aivan peittelemättä asettuen , puolustamaan Hö^undin edesottamista. Käyttämällä lausetta «K. K . tällä hetkellä ei ole niin voimakas, että siinä p i täisi kehitellä kärpäsestä tällaisia tuhoisia härkäsiä» Selvää kieltä, jos sen lausuisi joku henkilö' sosialidemokraattien leirissä. Mutta tulleena ulos K. puolueen henkilöltä, niin se on ei ajattelemattomuutta, vaan se on pirullisuutta. Lauseen suhteen,' sukeltautuu esille kysymys, että milläs perusteel-la pakolaisella on niin suuri halu kehitellä Höglundista härkäsen ja K. K. T. Komiteasta kärpäsen! Pakolaisen riitingin mukaan, p i - täisi saada vapaasti sallia K. K. hajoittajia, jotka kenties ovat por-vareitten asialla; koska kerran turvautuivat heidän äänitorviinsa. Heillekö tulisi kauniisti selitellä, yhä uudelleen selitellä, että olette väärässä. Niin, kyllä he siitä ajan oloon sitten oikenevat!!! Yllä kuvatunlainen ketunhäntä-teoria vallitsi Toisessa Intematalo-nalessa, jonka tähden se on nyt, Leninin sanoja käyttäen, haiseva raato. Edelleen pakolainen tuumiskelee, «että ei kommunistisessa työväenliikkeessämme aina saisi kat soa laatua, vaan pitäisi myös katsoa paljoutta,». Käyttämällä sem-moisia sanoja ajatuksensa ilmaisuksi, jota ei kaikki lukijat ymmärrä. (Kvaliteetista, kvantteettista.) Miksi el voinut käyttää vaan suomalai. ala sanoja, nim. laatua j a paljoutta, eihän ne olisi ottaneet sen enempää tilaa. Pakolainen puolustaa paljoutta, vaikkapa ne «olisivat porvareitakin kuten H. Olen s i i - nä asiassa eriävää mielipidettä; samoin K. K. taktiikka. On ehdottomasti tarkoin tutkittava, minkälaisella aineksella on puoluerivit täydetty. Sillä kymmenen rehellistä luokkataistelijaa työväenliikkeessä, on parempi kuin sata pct-turia. En sillä tarkoita, etteikö t u le tehdä työtä K. K, jäsenmäärän lisäämiseksi. Olisiko K, K. nimensä arvoinen, jos se tietäensä sallisi r i veissään pettureita? Sillä vaan voimat heikentyisivät eivätkä H-sääntyisi! Ja se johtaa myös t i u . kan tullen voimien väärin arvjol-miseen. j Puolueen rakentamisen, taisteluvalmiuden, jäsenmäärän l i säämisen, jäsenten innon, kurin y. m. menettelytavoista, antaa viimeiseksi meille O. W. Kuusinen K, K . Viidennen kongressin ohjelmapu-heessa laajan j a palkalle sattuvan käskyn. (Julaistu Vapauden syysk 13 p. numerossa, pituuden vuoks en lainaa siitä osaa, lukijat voivat sen lukea yllä mainitusta numerosta kokonaan.) Mitä. O .W. Kuusinen tuo esille puheessaan, niin on se aivan päinvastaista, sille taktiikalle mitä pakolainen tuikuttaa etu tilalle. Lopuksi minne pakolainen aikoo paeta? Onko tarkoitus lähestyä Järjestön jäsenistöä'T. K; pään, y l i jä päästä selville eiltä, mitä lukLia kunta tykkää kun käyttää keltaista väriä, punasen asemasta, asiata maalategsaan. Pakolainen on heittänyt oman verkkonsa veteen, näh. däkseen olisiko saalis jo kyllin suuri sivuun vedettäväksi. On aika että järjestön jäsenet sanovat sanansa minkälaista savea se pitää olla josta barrikadit laitetaan, ^ i ole liian aikuista seuloa kuka on oikealla j a kuka vasemmalla puolella. Jos kuten näyttää, työväenliikkeen yhtenäisyys, päätökset, teräksen luja kurinalaisuus, jotka ovat ehtoja kommunisteille ja päämäärän saavuttaminen, eivät ole pakolaiselle suuremmasta arvosta ja merkityksestä, kun että vain piruilla, niin tulee tietää että se tapahtuu joukkojen luottamuksen kustannuksella. Lapsetkin jo tietävät, että on paljon helpompi hajoittaa, kun rakentaa. W. Sillanpää, Chase River, B. C. Sivu 3 HYVIÄ iOBJOJA SAATAVANA VAPAUDEN KIRJAKAUPASTA AUatccB Sa&akiria . . „ . . - „ . .— AoMcikaUues Tfövä«BluIdwca Vararikko .. BrockM EaaUuuokielca Opoikiri« tmperialisiai MJ5Ö —. .......... I.SOL^ liukiMa H«m. Wrj. HaU CÄ^^ iZT**i^, Ä "^'» •S""'^"Lcf . ^ M u e U e r - ' - 1J.2*Ä» Kuuahoidoa opM. k i r j . Musikka. nid ..„.„.... ^, KaasJtoBlan kMUito. tolm. Jotuni, sid. _ •••••••••••• ^$ ••>•••«»«.•••..>*.,«.•.,.»„,•„ 1*00 ••••••••••**••••.•••••••••••••••••« 1«00 2.10 fl.2S 1.00 1 ^ 1.28: 2.60 2.00 KommaaistiavB MaaifotU Kaavitkoittokirja KrUUaiukoa Alkaoera „ Kohaaanea lateraaUoaalea Tee«it ia Saaaaot KaksiokertaiMa kirjaapidoa opas ; Kloadykaa kaaiaga», Jack London Kadotaktea kaaM. Jack London LnmikaatUea tytär, Jack London Liekeittä.^ romaani Suomaa luokkasodatta Lypcykarjaa Hmto Laula tubpuaaitcsta kakatta, kirj. J . Linnankoski, sid Muaa WaUia Keittokirja Nuortavaa Saaakirja 3.00 Meritati, Jack London 1.5^ Maailmaa rakeaae, E. Becher 1.75 Otavaa kaatakoulukartaato i.oo Oktataa Enclaaaiakietaa Oooikiria ., 2.00 Pakkopaita. Jack London 1.75 Perutttttlaia 01«mu$ Parheea. Ykutvitoraaiiuudea ja Valtioa Alkuperä Poaaiaaa Vaara Sotialiatiiea Filosofiaa Juuret Suomea Tvöväea Tulikoe SeikkaUujA TibetUsa, kirj. Swcn Hedin. sid. ...... Sairas lapsi, kirj. Ruotsalainen, sid. Tarttuvista sukupuolitaudeista, kirj. Pirilä, nid. Yeollisuusuaieaismi Amerikassa Tyhiiea Paikkojea Matkustajat Tiode ia Vallankumous Työväen Laulukirja Voimistelttdh|elmia 1, Voimisteluohjelmia II Voima ia Aine »••»••••••Be« •••«•••ses» ••••»•••tl»*S*ft«ft* Vaimo Jonka miaulle aaisoit, H a l l Caine, 2 osaa, ald. y h t . Valkoiaea profetta, k i r j . H a l l Caine, 2 osaa, sid. yht. Ylos helvetista, kirj. Konrad Lehtimäki, i l d . ......... Yleinen Historia, alennettu hinta Biologian Peruskysymyksiä, sid. Kannattaja Karjatalous, sid. .... Koditon, sid. Daniela, sid. Amerikalaincn Nuorlsbtasavalta, nid. .. Kommunistinen Manifesti, sid. .............. Geologian Perusteet, sid , Haaremin ruusu Ilias, sid. ., Ihmissyöjäin saarella , Ikuinen. Linna, sid. L60 1.00 \40 .85 1.80 1.28 .80 *****si««ssks«*si••*•••••••••••••*•«•*«fs**ae*»«*«t .18 1.00 .60 .45 1.00 1,00 2M 2.80 2.80. 1.7* 10.00 1.25 LOO .85 1.00 1.26 1.00 2.26 1.00 4.B0 1.00 • ••»••»«••••••••***»St«('*>>4 Ihminen, sid. Juurikasvien Viljelys, sid , Aapinen, sid Kuun Lakaso Kolme Musketti Soturia Kuningatar Hanhenjalan ravintola Kodin lääkärikirja Kymmenen sokeaa johtajaa, nid. •e«»«>i*e • • • • • • s t f ( t • • • Bf•S*«SI»4l**fl««S»t •••»••e<«s««* • •••••'« ••••••••.••••*e* '••••••k«i***(»aaa«ist««>s*«a ••••••••t*a««**«*afa»a«f««B**a*f***ea**t«t«**e «•••••••#•*••-•«•••••• at«e«»**e«at»>»»«t »tase . a»aa»«l«a«>»»a**»»aaaa» SaidtSte. Marien UD^^ 1.7B .76 .65 2.00 1.00 1.25 BJOO Lemmenjuoma, sid. IJiS * ' 1.16 1.00 1.00 .65 .26 1.00 1.25 1.50 .75 1.85 L76 .30 ,60 1.26 2.40 .76 .36 .40 .88 .78 2.00 1.26^ .60 ,80 1.00 1.00 1.00 .86 1.60 .59 : .10; 2 J O : .85 .50 8.00 2.28 1.80 .78 3.d0 2.26 .76 i«»i**>a»aaia*a««*«a«s«*a aaaaaaatasaaa taaaa»*«ai*t»aaa*«*a*a*t«*aai««*aa «aaaiaiaaaaaaaaaaaaasaataaataaaaaaasa* a.»*aata*>*>a> Baaa«a>4a«a«a(t««i**a*«aa^ •a«a*«f <a»*a«**saaaaaaii*»a t^*a<aia«aaa*4««(««B«M*«aaai*«a**a**aav >>aa*a«aa««a*t«a«aaBaa«aaB«(a»«i«aaasata <aatar*'*a«a aa»<a>««(«i< «*»»(a«afa»aaa*a« Lasten kirja. sid. Mansaaren Tyttö Mariancla, sid. .......(........k Mallman Vallankumoukset, sid. Miksi puollan yhteiskunnallista vallankumousta, nid. Naisten Sukuelo Naisen terveyden hoito ..... Natsuretin Kirvesmies, sid. Parisin Notre Dame .. Peloponneesolaiasota, nid, Palyelusnaisen poika, sid. Perustuslain olemus, nid. ....»........••«•."••«.•••••. (.»«.. •>..'••».•)••>.,.. Penikkatauti, nid. i... Rakentaja Solness, nid. .f.». Ranskan Viimeinen Keisari, nid. ' Rakentajan Opas, sid. Ranskan Kansalaissota, nid. Soslollstisen filosofian juuret, nid. Sadan prosentin patrlptti Setälän kielioppi Sotamulstelmia, Ludcndorff SydänveM, sid. ......... «•iataa<aaa«a4«*a«a*at>aa Sosialidemokratia j a Sosialismi, nid. Sosialistisen filosofian juuret, nid. .. Sadan prosentin patriootti, sid. ...... Tuhlaajapoika, kirj. Hai Caine ...... Tahdon kasvattaiminen, k i r j . Jule Payot Tähtien kontalot. sid, Tähtitiede, std. Työmiehen talousoppia, nid. Tiede ja työväenluokka, nid - l^yöväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja v. 1021-22-28 Työväenluokka maailmaa uudelleen rakentamasBa, nid. .. Terrorismi j a kommunismi, nid. Uuden Ajan Filosofian Historia, sid. Uusi lääketiede, sid. ...... Wardin Eden •(•«•aaa«*#a»*«««*«a«a«aa»*«f#*a**aa*a Valtio j a Vallankumous ............. Vanhanajan Kaupunki Valtio, s i d . , . Voima ja aine. sid. „ . , Äidinkielen Oppikirja, sid. . Watermaanin fountainkyniil erikoisen byvil valikoima^ Kjrniea Un-aat ovat 82.78,. 84.80. 86.00 Ja 87.00. Kyomenkuataa «rl mailla. L8b«t*- taiin postlrapaasti Icaikkialle Canoiaao. ^ Kaikkia ylläolevia kirjoja sekä kyolii on nila raasaasa «tU ei olo oellrna pikaisesta loppumisesta, Jotea voitta tilauksia liibettia sutlMila-matta. a<a4*aa«a***«fta*a«*aa*aaa«* •••a»*aaaaaaaaaaa'a««aaa«ae*aa«*a*a«aa«a«i t»#*»»aV»a*aaa»»»a»<*»»a»#«»»»#a#a«»»f 'aa>ta*aaa8aaaa*a«a«a«^*#i«*>a***«af» »»»f•§t9§t$$*f**•f iaa«4aa**a*sa'aaaflaaaa**a*a«««*«4a«' , aitaaaaaaaaaaaa***a»«9»ac *^aafa«(faaaaae ia*aa<aaaa<a«aaaaaa«a«#a*a^aafaaaatisa>aai *aaaa«a*a««aaaaa«aaaataa*aaa*a«»*aat*aaa #»a*aaaaaa»i»aaaaa.a#>«r'«aaa«aaaa*f(*eai>«B*a«a r*aa4af«a«ff««a««*«aa«a« •a«*a««»««aaa»f*»a -a«aaaaf«e«'l(ta<aa««« • Tov. VAPAUDEN KIRJAKAUPPA, Bos 69, Sudbury. Ont. UntU laivakanavaa suunnitellaan rakennettavaksi "The Sault Daily Starin" mukaan lähitulevaisuudessa Canadan Soon koskelle. Ja e|pä ihme, sillä nykyinen laivakanava tekee paljon haittaa laivaliikenteelle siksi että kanava oh liian pieni ja perin matala, joten suuremmat vilja- j a hiililaivat joutuvat ajamaan läpi Anierikanpuolen kanavasta, jossa jo on ennestään' uusi suurempi kanava. Mutta yksi kanava ei kerkiä vilkkaamman laivaliikenteen aikana laskemaan kaikkia säännöl-lisesö läpi, joten ne useissa tapau-sissa joutuvat seisomaan ankkurissa j a odottamaan vuoroaan. Kun ot-: taa huomioon vielä sen että vesi nu Samoih on M r . H . Stonen auto keaksi jo ennestäänkin matalassa kanavassa. Samoin on suunnittelun alla ilmalaiva- aseman rakentaminen tänne, joka työ pitäisi alettaroan hetimiten kun urakka tarjoukset on hyväksytty. Kulkupuheitten mukaan on kustannusarvio tiehty sataviisikymmentätuhatta. Olisihan se hauskaa jos todella nämä työmaat alkaisivat sillä ne vaikuttaisivat virkistävästi kaupungin llikeelämään jä moni poika saisi myytyä käsivartensa. Mutta useinkin ne tahtovat jäädä vaan paperille piirustettuna. teräatebtaab piti alottaa työt suuremmassa mitassa vaan. todellisuudessa ei siellä olekaan monta miestä töissä, joku pienempi osa on pantu käyntiin, joka el juuri ole mistään merkityksestä siihen joukkoon nähden mikä on täällä työttö-mänä. Ne autovarkaudet, joista viime kirjotuksessani Vapaudessa mainitsin, on molemmai autot saatu t a kaisin. Mr. Line»'in auto löydet-tlin läheltä EspanolaaC, P. E . r a u tatien varrelta ajettuna metsään ja huhujen mukaan oli autoon jo k i l n - nitettu Sudburyn "laisi"-numero. nkityöntekijöitä «i ole saata kiin- Neljä miestä tuomittiin auton var<" kaudesta, kukin kahdeksi vuodeksi tiilenpäitä lukemaan. Parhaillaan miehen ikään pääsemässä oleva tov. Jonne Aalto kuoli Soon yleisessä sairaalassa syysk. 27 p. Hän on pitemmän' alkaa kärsinyt pienempää sisäistä tautia ja nyt äkkinäinen kohtaus morsi hänet aivan odottamatta. Kurjan kapitalistin riistomahti ei sääli nuorta sen enempää kun vanhaakaan vaan on se kehdosta hautahan saakka k o vaa olemassaolon taistelua. Tulevia näytelmiä. Osastoa talolla esitetään taas erisi lauantaina t k. 4 p. "Kiusallinpn palvelija" kahdessa näytökseBsä j a makea nau-rupilleri; Seuria^vaksi asetetaan lavalle " K u n palvelijat ovat lakoss a / ' Naisväelle erittäin huomiota herättävä jä opettava kappale, — JokMi,, Superior järve«S on laskenut huomattavasti vuosien varrella niin tä-saatu kiinni Nevir Brun«wick'ista, varkaat olivat ajaneet varastamal ) , ajattelemattomuutta, • v a i k k a ' mäkin on tehnyt^ivaUlkenteen vai--! laan aotoUa toista tuhatta mailla. Tilatkaa Vapaus, Tt>- veri. Toveritar Eteenpäin, Työmies ja Punikki! Tilatkaa ainoastaan selviä luokkataistelun kannalla plevia sanomalehtiä. mm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 2, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-10-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus241002 |
Description
Title | 1924-10-02-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
lanksia tyMenlebdille
välittää
VAPAUDEN KONTTORL
j^^i^raiekemme voivat ottaa tiTaalrria aearmaYille IdbdsIIe. Tilanlnia
tijrtyy scBrata ralia mnlcaaa.
kertaa vukossa.
1 vk. ?3.00.
TTÖTienjärjestojeB Tiedoaantoja, Helsinki, 3
• 1 vk. 510.00, % vk. $5.60.
TyöTäeB UrKeilnldliti, Helsinki, kookausijalkaisa.
^ u vk. 11.75.
Liekki, Kaunokirjallinen viikkolehti, HelsinkL 1 vk. $2.00, %
vk. $1.25.
rts ]« Länsi, työväen kuvalehti, 2 kertaa kk., H e l s i n k i 1 vk.
$4 00, % vk. $2.00.
Tahku, pilalehti Helsinki, 1 vk. $2.00, % vk. $1.25.
The Daily Worker, Chicago, päivälehti, hinta $6.00 vk., $3.50
vk. •
Sbviet RuMia Pietorial, Chicago, kuvitettu kuukausijulkaisu, hmta
$2.00 vk.. $1.00 % vk:
Farmar Labor Voice, Chicago, 2 kertaa kuussa ilmestyvä, hinta
$1.25 vk., 65c % vk.
The Labor Herald," Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $1.50.
Yonng Worker Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $1.00 vk.
Yoang Comrade, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta 50c, vk.
The Liberator, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $2.50. vk.
Nv Tid. ruotsalainen viikkolehti, Chicago, hinta $2.50 vk., $1.25
V* • vk.
The Worker, Toronto, Viikkolehti, hinta $2,00 vk., $1.00 % vk.
Young Worker, Toronto, kuukausijulkaisu, hinta 60c vk.
Tvömie», päivälehti, hinta $6.00 vk., $3.25 % vk. j a $2.00 3 kk.
Toveri päivälehti, hinta $7.00 vk., $3.75 % vk. j a $2.25 3 kk.
feteeniÄin. päivälehti, hinta $7.00 vk., $3.75 % vk. j a : $2.25 3 k k .
Toveritar, naisten viikkolehti hinta $2.00 vk., $1.75 % y k .
Punikki, kuukausittainen pilalehti, hinta $1.75 v k . , $1.05 % vk.
Vapau», 3 kertaavyiikossa, hinta $4.00 vk., $2.25 % vk. $1.50 3 kk.
Torstaina, ii&ak. 2 p. Thnr^ Oct 2nd, tm
New YorJdn työlailtansa on
tänäänkin jättänyt osan elämänsä
energiaa kapitalismin alttarille. Tämä
energia on mauttunat käyttöesineiksi.
Jotkut ovat tulleet heiiom-niiksi,
toiset rikkaimmiksL Subway
junassa ovat ne, jotka ovat tulleet
heikommaksi. Heidän kasvoillaan
lepää harmahtava väri, heidän kätensä
riippuvat veltosti jä katseensa
on eloton. He ovat ahtautuneet
parhaansa mukaan vaunuihin, toiset
4stuen, toiset seisoen liikka
äidin rinnassa, eikä pullossa, pis.
tää äiti knmitutin lapsen sunhun
— lapsi imee sitä kiihkeästi, toivo-essa
saada edes tipan maitoa siitä
suuhunsa, jollavälis hän pettää i t seään
oman suunsa liikkeellä.
Käin on laita noidenkin ihmistei
kanssa. Elämän vaisto kytee rasittuneisuuteen
ja välinpitämättömj-j-teen
kätkettynä. Matkalla työstä
kotiin tämä vaisto saattaisi herätä
j a leimahtaa esiin ajatuksen kipi-mattomina.
Ainoastaan heidän l e a - ! ° * ^ ^ Mutta kapitalistit eivät pidä
Kuten tunnettua vietti Leon | ta — myydä sotatarpeita Saksalle
otsky tässä maassa noin kymme- Ranskaa vastaan j a päinvastoin o l i
en viikon ajan tammi, helmi- ja
maaliskuulla v. 1917. Hän piti
luennoita ja toimi sanomalehtimie-henä.
New York Times on tuon-nottain
julaissut joitakin Trotskyn
mainittuna aikana kirjoittamjsta
lehtiartikkeleista. Seuraavassa, lainattakoon
joitakin niistä:
Maaliskuun 3 p. v. 1»17 k i r j o i t ti
hän pätkän otsakkeella cAkku-naEsa>,
seuraavaan tapaan:
(Toimitushuoneen a k k u n a s t a
avautuu eteeni seuraavanlainen: näky:
Eräs vanha mies ryysyisessä
pukineessa, väsyneen -katsein j a l i -
kaisen harmaine partoineen seisahtaa
jätekannun viereen, pistää kätensä
kannuun sisälle j a vetää esille
kuivan leipäkannikan. Vanhus yrittää
taittaa kannikkaa kädessään,
mutta se el murru. Hän yrittää
purra sitä mutta palaa ei irtaudu.
Hän lyö sitä useita kertoja kannun
laitaa vasten,- ilman että kannikasta
palaa lohkeaisi. Tällöin tuo
vapaa, mutta nälkäinen tasavallan
kansalainen katsahtaa pelokkasti y t n -
päriatöön joka taholle; jonka jälkeen
pistää kahnikan ryysyisen taK-kinsa
lahkeen: alle j a kävelee St.
Marks katua pitkin.
Me ehdottaisimme rauhan aatteen
kannattajia, jotka valmistuvat ano-ffluksineen
menoa Washi|igt6niin
preädentti WilsoniEi tapaamaan; ottamaan
tämä eloton vanhus likaisina
partoineen mukaansa. Hän o l i -
si oiva nykyään olemaan Valkeassa
Talossa. Presidentti Wilsonilla oUsi
oivallinen tilaisui^ selittää -kansalaisilleen
mitkä oyät hänen «yksilölliset
oikeudet» j a «kansallinen kunniansa
», joita Yhdysvaltain artneija
ia laivasto yarustuvat puolustajaan.
On myöskin tarpeellista, et-tä
tämä vanhus muistaa ottaa mu-kaanaa
sen leipäkannikan, •minkä
iän löysi jätekannusta — talikynttilän
ja kenkärajan vierestä.» '
si ihanteellinen puolueettomuusaate
kapitalisteille. Pyssyt, myötätunto
j a ammukkeet olisivat tulleet tasan
jaetuksi taisteluun osaaottavien
kesken. Mutta Englannin onnistui
muodostaa kauppa saarto Saksan
j a Itävallan suhteen. Tie keskus,
valtoihin sen kautta katkesi. Jos
Wilson olisi silloin menetelljrt samoin
mitä hän tekee nykyisin, niin
olisi hän katkaissut diplomaattiset
välit Englaii(nin j a muiden liittolais-valtojeh"
kanssa, «merien vapauden
nimessä.» Mutta siinä tapauksessa
Amerikan teollisuustuotteet olisivat
sulkeutuneet kumpäiseltakin puolen.
Siksi Yhdysvallat perääntyivät vEng-lannin
saarron. edessä (tämä öli
Wil8onin rauhanaate) ja, Amerikan
kapitaali ^Varasi mahdollisuuden saa-
Ii8.tukseen' puolueettomuuden lipun
suojassa. Mutta tammikuulla Saksa
julisti submariinisaarron vihollisiaan
vastaan. Jos Saksan saarto
olisi ollut kyllin voimaperäistä, ei
ainoastaan katkaistakseen Amerikan
liittolaisten yhteydestä| -vaan l i säksi
avannut tfen Saksaan, niin
Lontoota varten valmistetut varastot
olisi lähetetty Berliiniin. Kaikki
myötätunto olisi kääntynyt Saksan
puolelle, joka silloin olisi se-lostettu
suojana Venäjän barbarismia
vastaan., Mutta Saksan subma-rinit
eiyät voineet k u i n häiritä kaupantekoa,
eikä pystynyt avaamaan
tietä keskusvaltoihin. ; Molemmat
saarrot häiritsivät pahasti kaupantekoa.
Mita on tehtävä? TtiUako
todella puolueettomaksi ja lopettaa
aseiden lähetyksen kumpäiseltakin?
Mutta se. vähentäisi suunnattomat
saalistukset olemattomiin. Kahden
j a puolen vuoden ajalla on maan
teollisuus kokonaisuudessaan muu-
, tettu. Sensijaan • että tuotettaisi
tarpeellisia tuotteita . kansaa varten
valmistetaan hävitysvälineitä. Sota-tarpeiden
lähetyksen lopettaminen
metkitsisi .suunnatonta häiriötä te-ollisnndessa.
kaluunsa liikkuvat jatkuvasti tasaisessa
tahdissa ilman iloisuutta
tai vilkkautta — aivankuin he täydentäisivät
päivän työtään. TästS
automaattisesta puremisesta saa
heidän kasvonsa enemmän toivötto-man,
väsyttävän jä tylsän il.neen.
Vain hetkeksi saattaa huomata ajatuksen
välähdyksen vaikutinta, häviten
se heti järjeti(5mään leukojen
liikuntaan. Mitä he oikeastaan tarkoittavat
tällä viheliäisellä, epämiellyttävällä
puremisellaan? Huvia,
vaihtelua j a unohdusta, huvin tarve
Ollen heistä karkoitettu päivän ~as-kaalla
työllä.
Kun kapalolapsi väsyneenä itkusta
ja nälästä säälittävästi liikuttaa
elottomia silmiään, eikä ole maitoa
siitä, että työläiset ajattelevat, he
pelkäävät sitä- Siksi ovat he kek-sineet
rälineen sen estämiseksi. He
ovat sijoittaneet automaatit jokaiselle
asemalle ja täyttäneet ne ma-keiskumeilla.
Automaattisella käden
liikkeellä saa työläinen näistä
automaateiista ^akeisknmin ja he
jauhavat sitä automaattisella leu-kain
liikkeellä.
Ollaan toisella asemalla. Jotknit
laahaavat väsyneet raajansa ulos
vaunusta. Toiset työntyvät heidän
tiloilleen hellittämättömässä ahdin,
gossa. Kumin puru jatkuu entiseen
tapaan. Se näyttää jonkunlaiselta
uskonnolliselta menolta, ikäänkuin
äänettömältä rukoukselta kapitaalin
kaikkivaltiaalle.»
Uskonto ja sosialismi
Maaliskuun 6 p. kirjoitti hän ar-tikkelin
otsakkeella: «Varustautukaa
vallankumouksen, sotilaat.»
Osalta sisälsi kirjoitus seuraavaa:
«Vakavat päivät ovat käsillä; Porvarilliset
hallitukset; asettavat jokaiselle
kysymyksen suoräsukaises-ti:
Meidän kanssa, täi meitä vasto
» Monet niistä, jotka nykyisin
ovat lähellä 8osialisti.^Ioijareita,
jääkäreitä y.m., tulevat ennenpit-'
«ään jättämään meidän linjamme,
yhtyäkseen tiukemmin porvareihin,
joihin suurin osa heistä kuuluu ja
josta he ovat riippuvaisia. Mutta
»e vallankumoukselliset sosialistit
faännymme laajojen työläisjoukkojen
puoleen, jotka tapahtumien
pyörteessä ovat heränneet poliittinen
elämään. Samoinkuin kapfta-
JstJset militaristit värvääjät Jouko
j a kaikissa maissa j a antavat n i i l -
»e pikaista opetusta, niin samoih
Tarnstautukaa vallankumouksen so-
Waat.j
Seuraavan päivän lehdessä k i r -
..joitti Trotsky seuraavan tapaisen
orjoituksen:
j «XimeUisesti pidetään Yhdysval-puolueettomana
vajtana, mutta
«aasiallisesti on se avoimesti so-
°*ssa liittolaisten" puolelle. - J b k a i -
^ tietää tämän. Amerika on y h -
^ i t t a i s e s t i varustanut ffittolaisvaK
ampumatarpeina -ja .«en myötä-
™nto Belgiaa j a Ranskaa kohtaan
» sahteellinen saatujen voitto-g
^ j e n kanssa. Amerikan kapi-ohsivat
kylHn halukkaat pai- heidän käsistään j a heidän harfeil-
T r ^ ^ n kumpaxstakfo taistelnpnoV laan jbaomaa raskaan päivätyön l e i -
Sotatarpeiden valmistus Europan
sota:a varten on muodostanut Yhdysvalloista
sotateollisuuden Baabelin
tornin. 'Nyt tämär torni kohoo
y l i osakemarkkinoiden, yli Valkean
Talon, yli presidentin j a y l i kongressin
ja sanomalehdistön mieli,
alan. Jos ei ole mahdollisuutta lähettää
näitä sotatarpeita , täytyy
oman tasavallan ne maksaa. Sen
öh välttämätöntä muodostaa oma
militarisminsa mahdollisimman pikaisesti.
Jos tähän mennen on
Amerikan kapitalistit rikastu neet
Europan veren kustannuksella. Nyt
se Europan kapitalistien tavoin valmistautuu
tekemään saalistuksia
oman kansansa lihalla ja verellä.
Minkä luonteiseksi muodostuu Y h dysvaltain
sotaan osaaotto on vielä
nykyään epäselvänä Washingtonis-sa
oleville johtajillekin. Mutta so
t a on heille tarpeellinen. .He t a r vitsevat
«kansallisen vaaran», sijoit-taakseen
kansan harteille sotateollisuuden
Baabelin tornin.
«Uskonto on ' kansan opiu-mia.
»
K a r l Marx.
Sosialistiseen valistukseen nähden
on kaupunki- ja tehdaspaikoilla,
missä työväen järjestötoiminta on
vaherapaa, tähän mennessä saavutettu
verrattain hyviä tuloksia, joskin
paljon on vielä toivomisen varaa,
ennenkuin porvariston valtaelimien,
koulun ja kirkon kylvämä
ennakkoluulo ja taikausko ön saatu
täysin kitkettyä pois työläisten mielistä.
Maaseutu elää tässä suhteessa
vielä täydellisen pimeyden vallassa.
Kirkollinen taikausko on vielä
täydessä voimassa. Monet sellaisetkin
työläiset, jotka sanovat olevansa
kommunisteja, kannattavat vallankumouksellisen
proletariaatin t o i.
mintäa j a hyväksyvät sen menettelytavat,
ovat vielä suhteessaan kirkkoon
täydellisesti tietämättömiä.
He ajattelevat: «Uskonto ei estä
minua olemasta, kommunisti, eikä
taistelemasta proletaarisen vallankumouksen
puolesta.» Tällainen ajatus
on kutenkin väärä j a vahingollinen,
sillä uskonto ja kommunismi
ovat yhteensövittamattomat.
pelon hörrostilaan • voidakseen si.
ten paremmin toteuttaa riistosuun-nitelmansa.
Ja siinä he ovat onnistuneetkin.
Lujassa istuvat vielä
tänäpäivänä uskonnoliset ennakkoluulot
kansan keskuudessa. L |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-10-02-03