Canadan uutiset, April 2, 1925

              CUSKSm UUnSET, PORT 'AETHUR, ÖNT., CANÄDl-, Torstaina HnirtiK. 2 p. 1923 NUMERO 11
CANADAN UUTISET
»uomalainen Banoraalehti Canadassa
Ilmestyy jokaisena 1 Torstaina.
Kustantaja
The Canada New8 Publishing Co.
TILAUSHINNAT;
Canadaan: $2.50 kol£o vuodelta,
$1.50 puolelta vuodelta, 75c 3 kuu
kaudelta-ja 25 senttiä kuukaudelta. •
Yhdysvaltoihin ja Suomeen; $3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo­delta.
I L M O I T U S H I N N A T :
50 senttiä palstat^umalta kerran ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to.
ja nimenmuuttoilmoitukS€t 75 sent
tia kerta, $2.00 kolmie kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 kerta, $3^00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihlaus-ilmoin
tukset GOc palstatuumalta. Kuolonil-moitukset
$2.50, muistovarssyUa 3.00
Syntymäilmoitukset $1.50^ Avioeroil
moitukset $2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keravs-luettelot,
luento-ilmoitukset y. ra. 30
senttiä-tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotuista ilmoi
luksista peritään 15 senttiä rivilta. .
Pienimmankiir ilmoituksen hinta on
50c, Postissa tulevia ilmoituksia ei
hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
. Poliittiset ilmoitukset | $1_00 tuu
malta.
Kaikki liikkeelle aijlotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella • \ ,
CANApAN O U T I S E T,
Port Arthur, 1 Ont., Canada.
Canadan Uutisista lapattaessa, on
lähde mainittava,
O.sotemuutokses.ta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin seka vanha etta uu­si-
osoite.: \: . ..j.
CANADAN UUTISET
(The Canada News.)
The Fmnish Newspaper in Canada.
Published every Thursday by
The Canadian News Publishing Co.
Lauri Maunu, Editor.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
Kansallisrautatien finanssi-asema.
Vastatessaan parlamentin ala-
•i.iioneessa tehtyyn valikyselyyn
ilmoitti ITon. Geo. P. Graliaui, et­tä
('a na da n Ka nsa Uinen ra u ta ti e-yhtio
(vnltionraiitatlet). oli vii­me
vuonna, tuottanut tappiota
i,37,00a()00, lota \uouna 102.5
\astasi Jf:>2,000,000. I^Iaiuitusia
^11 mm a st a tn Ice; luvl li t u kscU e $31
271,(m ja AlcisoUo $-57,4r)9,17.5
Vu od en ai ka n a. ra u t a t i en vei ka
hsaant>i $118.16''),r)86 11a, iosta
summasta }\\ $90.000.000 saaliin
la ni o il la 11 ali i t u k s en u l lv o ini o 1 eli a.
KokO' rauta 1 leyhtion .(Ylidysval-t
ai n p u o 1 ei s e t 11 n i a t m iik a a n 1 u e 1 -
tuua) bruttotulot 1eki\at $2.ri,-
188,182, ,i()ka on yh $10,000,000
\ahemmaii kuiu edellisenä vuon­na
:\leu()t oin at $218.Ui,0n,
osoittaen ne ^a1lenn^slä sutm-nilleon
$14.000,000. Tuloicn U i -
jaam<i on siten $17.244.2")1. jota
N a s t a a $20 2 5().'i(r, ^nonua 102^,
jolloin Canadan sato oli ))oikke-akselhsen
suuri.
Kokonaistulojen \fihennvs, lo-kn
un OS koskee ranadi<m Paeilu
rautatietii, aikentui :uielkein yk-sen
politiikasta, on se, että se ei
aiheuta suurempia mullistuksia
kaupallisessa maailmassa. Taril'
feja ei ole sanottavammin niuu-tettu,
.]a nekin niuutokset^^joita
011 telUyj ovat luonteeltaan sellal-^
sia, etta niilla ei ole vaikutusta
liike-elärnaan. N. k. (lumping-pykalaa
koske\ass<i tariffissa;
s u tm n it el 1 a a n m u iit osta. tlsc iden
lu a i d e n t e 111 a 111) a t o \' a t k a y 11 a-neet
)a "iNaNlT/nat M e l a k i n Gana-ilaa
tnott.eulensa kaatopaikkana,
joka saa aikaan epäedullista kil­pailua
taman maan tehtaili.ioiUe
ja. kauppiaille, alentaa palkkoja
]a synnvttaa tvottomvvtta..Jokai-nen
\elulasteollisiuitta liarjoitta-
\ a m a a le o (> 11 a a • ' d n m i) i n |X i a' V e s-taav
ja nv.i on (.'anadan hallit ns-k
i M ott.inut askf^leen siihen suun­taan.
iVudieltim sisaIt vv . vnielenkun-t
o i s i a t i e t o j a m v o s valtionrauta­teiden
t liasta. Kansallinen ;rau-
,tr!tie on s e n i a i k e t M r kun- l i a l l i t us
r v h t v i s i l l a . l i i k e n n e t t a liar)Oitta-maan
t u o t t a n u t t a p p i o t , i $1')!,-
OOO.OOO, eli jokseenkin niin • pal­lon
kuinCanadan osalle tulisi
st. La\vreneen . svvavesikanavan
1 o t eu 11 a m ise s t a. Ta m a n liu i ke an
miseen ja kaikenkar\aisten pro­moottorien
väittelemiseen, etta
lian on antanut Quistille määrä­yksen
repia i)alaf,iksi kaikki ra­haan
viittaavat kirjeet ja sahkö-sa
no m at 11 a y tl ai\\a t ta. n 11 ta e i vs m
hänelle.
"Nurmi käsittää, etta. lumella
on. isänmaallinen velvollisuus pal­vella
Ameriktin-matkallaan yk-s
I n o m a a n f5 u o UI e a, j a j 1 a n o n 4 u -
jasti päättänyt noudattaa tata
kantaa'*, on Qui.st lausunut selit­täessään
amerikalaisille tata hei^
dan mielentaan niin oudolta, tun­tuvaa
asiaa.
Osakseen tulleesta kunniasta ja-kuuluisuudesta
huolimatta, . on
\ u r m i osoittanut, etta hau sitten
km on ' - ' S f i f l a n p r o s e n t i n " suoma­l
a in e n. . J o s j o k 11 e ]) a 111, e 11 a. X ti r -
1111 ei olisi voinut vastustaa voi-
UMktihta amei ikalaista kmsaust.i.
huomaa hau nvt pakasti pett}'-
neeuva Siita tulee aiisio Xurinel-
1 e -1 tse 11 een — |a y k si n oma a n • h a -
neMe'
vakaantut ja pysyi .sellaisena
taasen pari \uotta, kunnes tyot-tom\,\
s uudelleen ilma.mtiii en
tista tuntuvampana.
l']tta detlatiolla ja t y ö t t ö m y y ­d
e l l ä on j o t a km toistensa kanssa
tekemista, on yllae^;itettyj(Mi ti­lasto
ien \alossa sei \ aa .Mutta
t a m a n yht ey d essa. v o i d a a n k v s>' a,
o^atko hinnat ja palkat "korke­a
t " vai. eiko itse. raha todelli­suudessa
ole " h a l p a a . " Epäile­m
ä t t ä ohsi liike-elamalle suiirek
SI eduksi, jois seka hinnat etta
palkat \ Oltaisiin saada \akaNalle
pei ustalle ja jokanien uusi A i i -
t\s siten s<iada tui \ alliseksi. Sel­lainen
penist. i tak<nsi ni^os l a t -
k<»isiin t\ ottoon > sj^robU emille,
lailla liike-ektmaii mer'est> k-^est<i
i i i p p u u lopullisesti st'ka jokaisen
\ k s i l o n elt.i koko \lite'skunnan
hv\ i n \ ointi. i : 1^
CANADAN UUTISET
IS Avelcomed and read in every Finnish
home.m the Dominion. It is the only
direct advertismg medium for those
nianufacturers : and merchants who
vvisli to ereate and build/a profitable
and permanent demand for their prod-ucts
and merchandise- by the large
and ever gro\v|ng .Finnish population
residing in Canada. Place your trial
adv€!T;isement andget resiilts.'
• Advertising rates "BOc per inoh.
Political advs $1.00 permch..
Advertisements must reach our Of­fice
:\Vednesday noon to appear on
Thursday's issue.
.- Subscription price m Canada $2.50
per' year, .United States and other
countnes $3.50 per year m advance,
sinomaan viljankuljetuksen .. pie- .qiiniinau'on. C^anada saanut suo-nenemisesta.
Velinä, nim. antaa I rittaa nurisematta. lotava.stom
rautat eille kulietettavaa.. tonnis­ton
enemmän kuin mikaan muu
tavara: kivihiiliä lukuun()ttainat-jn-iheuttaa kiivaita^ ^ vastalausei­ta
Vuonna 1023 kuljetettiin \eh ,t,^ maäratvilta tahoilta V.iltion-naa
():008,72r) tonnia, lähes m l - vautateihin ka\tet\t lahat o\ at
suuren kansallisen kanavayri-tvksen
pelkkä mainitseminenkin
Joona tonnia e n e m m ä n kmnv. 1|)22.
Suomi ottaa nnden 10 milj
lainan.
Entered as second class mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF T H E CANADAN
UUTISET. I
To help preserve the ideats and
sacred traditions of this, oup adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its laws and inspire others
to respect and obey therri: To strive
ujpceasmqly to quicker the pub!ic's
sensje of civic duty: in ail ways to aid
m makmg this country greater and
better than we found ht.
— Se ihminen, jolla ei ole muu­ta
, kerskuttavaa h'kninesi-isänsä,
on. kuin perunantaimi: Ainoa
kelvollinen on maan alla. T.
()\ erbury.
Muutamia p a n i a sen i a l k t \M
kuin Suonien Pankin j o l i t a ja
Rjsto Kyti oh t^uorittauul M c a i -
lunsa Amerikassa l a palannur t . i -
kaisin Suomeen, ilmoittivat n^^Nv-
\oikilaiset iiankkilnkkecr rylit\-
\ a n s a sijoittamaan Amenk.i. iu
uutta $10,000,000 lama.t Sinuu:-
le Maalisk. V) p n<» j u T K a i s n v
\e^^ Yorkin lehdet i l n i )ruksia
j o i s s a taijoittiin Sno-n^n Tisa-vallan
7 ; prosent i n kiiival)Oudf:j;i.
ITinta 04 s a d a l t a , nai r i i u o d OM
tuotta\at bondit euem.n i'i k un
T ;10 p ros. llondit eivat ole, t a -,
kaisinlunastettavia ennenkuin
\asta A i i d e n \uoden k u l u t t ua
1A am a n o t o n o n S u o m e n 1M1 U sk* U il­ta
päättänyt ja vahvistanut maa-li^
k 10 p 102.")
Ilmoituksissa selitetään, etta
taman lainan a\ulla saadut l a l ut
tullaan kä\ttaniäaii 'Markeiden
valtion toimesta rakeunetta\ien
V e s i V o i m a 1 a i to st n *' . 1 u ui t a v a s ti
p ä ä a s i a l l i s e s t i Ima+ran ^oinlal<1i-toksen)
seka " maauMljelvsuu-distuksien
rahoittamiseksr'
Edelleen selitetään, etta Suo­raha
mi n 1 st er i n. il m o 11 uksen- m u-k'
a a n ai m et tn 1 ai u o j e n m u o d o ssa,
mutta toinen asia on, milloin ne
maksetaan takaisin Tam.in
vuoksi ei. rautatiemenojn olekaan
otettu kudiettiin tavallisina hal-litnskuluina.
Siita johtuu,et la
linliitustulot on voitii esittää me­noja
suin enipina.
Työttömyys Ganadassa. ja
muualla.
Siirtolaisuus on Europalle
välttämätön.
I \ a k s i a s i a . i j n i s t a \ i i m e M i o . - , i -
na- o n - ] > a l j o n k u u l i n j v u l i u t t a v a n ,
on t ^ o l t o m \ . ^ s ja \ l e i n e n d e i l a t io
Ja 1 k 1 ma i n e n a 1 k oi k e.sa 11 a» 1020 ja
e d d l i - t a o n -^aatu k o k e a k o k o a-j.
m s e n j a l k e c n .
T \ o i t o i i n \ st lianne o n o l l u t p o i k -
k e u k s (> 111 s e n a u k' a 1 • a k' u 1 u n e e ir t a 1.-
\ e n a i k a n a . o n s . i a n t i n m l i d o l l i - t i i n t i i\
M i t e n i)aiu tahansa Kuropan
talou^k^ s^ nn s t . i 1<n kasina ei \oi
paasia muuhun . tulokseen kuin
s i 1 i 1 e n; 11 a . Fa i r o p a o 11. s o s 1 a 11 p o -
l i H l K s e s t i . ylikuonmlettII, talou­d
e l l i s e s t i ^ l i l e o l l i s o i l u ja saman
11 en 1 i 1 k' a V an ^;o 11 (M t u. 11 el \)( > 11 us­ta
\oi tuottaa \ 1111 suunnilelman-niu
Iva 1 n en s 11 rt oi a i s i ms, k i r j o. 11 ta iY
iiiuiiiiu tanskalainen.leliti.v
Vuotuista maast<niuiuttoa ei
vain ole latkettava. vaan sila. on
Us tl l lisättäväkin: ^ Ja -asir
Nurmi käsittää velvollisuutensa
. suomalaisena.
JToukiittele\at rah.illi^et tai )o-ukset,
suuremmat .iiii.t;i milleKaan
muulle urheilijalle: k o s k n a n o n
t e h t y , eixat ()k^ s.mnei t Paa\o
Tv 11 i.-m e a. j > e ra v t v ni aan p a; 11<) k s (.' s-taan
palata takaisin Suomeen a-m
a t o o i ma, ilmoittaa taman kuu
luisan . m a a i l m a n n i e s t a T i n ' asian
hoitaja Hugo Quist. HUei oteta
liiknun daek l)emps(>vta ya Hake
f i u tli 1 a. a nie r ik' ala i s t en e jva i u m a -
lia. Cl keilaan: muulla urkeilijalla
o 1 e oi 1 u t tilaisin i r t a a n sai t a i.'a ha a
niin lielposti kuin Nnrmella sen-lalkeen
kun hau saapui Vhdvs-valtoilim
ja alotti- taalla, ilimeel-listen
e n n a t y s t e n s a sarjan.
Q UI s tm laskelmien mukaan on
Paavo Nmrmelle tehtyjen tarjous­ten
kokonaissumma 10") 000 dol-suudt^
t o l i x a t s u u n m m a n osan
M i o t t a 1021 p a l l o n h i i o n o m m . it
k u i n m i i u u n n s o d a n i r d k e i r s t a n o i i -
s i i k . m t t . i s e u r a n i U M U i a l a n i a . i n t n -
i i i i s a i k < i n , i ' P ) i i i i m i " i ) < i a t t \ i k e -
\ < i a l k i 1020 i i i m k a j a l k e e n a h d m -
allise.sti •min lapalitimkm.. vaiiv-ka
ei kuitenk<ian toi\ot t a \ a l la
l a \ a l l a r . - i i i i e r K i k - i Italian siii-lokii^
uust il K1 o osoilhia iiia.ista-inuiitOn
V. 1021 TO'),! 72 . henu-eksi.
\ 1022 ISs 102 helmeksi v l')2'5
niapalkinnon.Kolme vuotia ku­lui,
ennenkuin tassa yrityksessä
onnistuttiin, mutta sita suurem­malla
riemulla 011 se n\t \astaan-otettu.
Port Arthurin joukkueen ta\
tyi otella Jta-('ana(kiii siiiukau-imnkien
voimakkaita, kanan ar­kaa
jierusteellisest 1 harjoite! luja
tiimejä'' \ asiaan j<i suouiiiua
ratkaisun edellä kahdesta tulises­ta
taistelusta AVmnijiegissa
Nih^Sci Port Arthurin pelaajat o-,
sojttnat todellista sisua la s a u -
k a i uutta. Ivrikoisesti mainitaan
muuan ])elaa|a. joka <ink,ii <issa,
\ Iitet n o t o s s a k a t k . i i s i kätensä
kal\osimesta, mutta t.ist.i h u o l i^
matta -ob p e l i K s a muknna lojiiniiin
saakkn sidottnaan pallokt^pm
kiinni käteensä.. Se kvsvy jok-,
seenkin paljon sitkevtt.i.
Nvt . n a m Js.iniliiksi tolleessa
j o u k k u e e s s a on m u k . i n a A ksi s i i o -
inalainenlun,. Albert..I'iidas. lian,
samoinkuin .muut km ; joukkueen
jäsenet, .011 tuJlut [ l a i v a n n a n l v ; ! -
r i k s i j a aarimmill(;en mnoslunei-
(le.n . porl.-arthuiMlai.steii ihailun e-
] s m e ( M \ s i
kai . kansanioukot' o l l e e t ; liikkeek
la k au 1)11 nk 1 m me . 1\( iduilla, kuin
nvt-. ; Voittoisan . :j(uikkn(H^n ko-tmi|)
aluu .niuodostui oikeaksi v\Qr
mukululcsi, jossa, mukana oli; jo­kainen
kvnnellei^kvkemvv;!. -Ia.
o n h a n Port Artlnirilla svyta. i l o i -
t.ikm Cnnida \ o i i t i j.iapalhi, e-
1iii m c u i i l m a n m e s t a t iiiuh n \ . i -
muMr^issa \ t a l M - o l \ m p i a k i i s i s s a , ja
nvt on -Port Arthur- tullut . a i n a ­kin
A l i o d e k s i Mecnjiam ('anatkiu.
ja. s i i s la\'alhian •• riiaailinaniiie.-;!;!-
1 i k s i )aai> illoihin j a l o s s a lai.lo.s-"
sa.
Nyiyineu kurssimme rahaläb^
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Myös myömme. paakki-caoituk
sia (shekkejä) markoissa yli?
mainit, kurssin jälkeen ja e^-ifcjL
siaj kolmen prosentin korkoa Vf>
täviä mtttktisiajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunas A>
taan siellä voimassa-olevan dolV
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahaiähetyksillt
postin kantta on loc. summil]**
alle .$20.00; sitä suuremmilta sur
miltä mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut «ähköteitse
${^.56 kaikilta summilta.
OB
. ~ Tie oman itsemme luokse on
ainoa Tie, jota v o i m m e kulkea,
JOS meidän;on löydettävä todelli­n
e n yhteisyys ihmisten kanssa, -r-
Bonsels.
— PTyvä. jonka olet tehnyt mnil-le.
tulee keran osaksesi. Kyyne­leet,
jotka elämässäsi kuuasit,
uotavat kerran omalla haudalla­si.
— Roderich. 1
1 a r 1 a. el 1 Su o m e n. • r ai i a ssa m el kein
men ])inta-ala on suurempi kuin | g miljoonaa markkaa. Xurmella
olisi/ollut tilaisuus ' ' t e l i d ä ' \ t ä -
• - - T a l ^ ilman aitan polulla as­televaa
emäntää on m i n kuin pil­vinen
paivä, j a sen perheenpöy-dän
päajjsä asuu jkalvyys kuin
1 utuva syksyiltä. Mutta hyvä
emäntä on talon kirkas aurinko,
;oka; valaisee ja. lämmittää. -—
Aleksis Kivi.
— E i luopuminen rauhoita,
^aan syventyminen. Tahdon löy­tää
maailmassa jälleen vain sen
mita olen, mutta en ; ottaa siltä
vastaan ollajkseni.: Ken tuntee
itsensä, hän ei pidä maailmaa
vieraana, ken siinä etsii vasta o-maa
osaansa, han katoaa siihen.
— Bonsels.
Norjan, 4'.") Ruotsin pinta-alasta
ja noin 8 kertaa R u u r e m p i k u in
Tanskan. Asukasluku on suu­rempi
kuin Tanskassa tai Xoijas-
^a. Kansa on lainkuuliaista,
saasta\aista ja t\ote'iast<i, j a \ a -
listustaso on korkea." Suomen
k ansa 1 liso.m a i sn us m.a.m it a an, ,-
000 000,000 ksi.
Vielä on dmoituksissa selos­tuksia
Suomen aikaisemmista lai­noista,
valtion taloudelliseista t i ­lanteesta
y. m. Lainan järjestä­jinä
mainitaan National City
Company, Ouaranty Company of
New York, Lee, Iligginson. & Go.,
Bro^vn Brothers, Tiie New York
Trust Co. ja Continental & Com­mercial
Trust Savings Bank,
Canadan budjetti.
Liittohallituksen v. t rahami­nisterin
kuluneella viikolla par­lamentissa
esittämästä budjetista
käy sehille m. m., että hallituk­sen
tulot osoittautu\at ^.1,823,000
mä .suunnaton summa vain anta­malla
nimensa.maiueensa ja pal-y
e 1 u k s e n s a ]K' r 1 n . p 1 e n e k si a i k a a
tar jouksentekijäin kavtetta\ aksi.
Hänelle on tarjottu «uuria. raha­summia
;vain silla ehdolla, että
hän kirjoittaisi todistuksia selit­täen
m h a ra ty n 1 ai s t e n 11 n i m en t ti -
en pitäneen luinta ayvassa juok­sukunnossa,
että kun on h a \ a i n -
n n t era ä t ])a t e n 11 il; la k k ee t 1 ;i r ko 1 -
tustaau ^astaavlksi, etta lama ja
tuo. ruokalaji on ollut hänen eli­mistölleen
60pi\aa ja etta oraat
vaateka ppaloet ovat auttaneet
häntä paasemaan "kaikkien ai-k
o j en su u r i mm a k s i ; j n o k s i j a k s r.''
Samoin • on hänelle tyrkytetty
rahaa juoksua, liarjoittelua ja ur­heilijan
elintapoja käsittelevien
artikkelien kirjoittamisesta. Ja
vaikka Nurmi hyvästi olisi voi­nut
tämän tehdä silti amathorl-sääntöiä
rikkomatta, on hän
päättävästi kieltä .ytynyt kalua­matta
millään tavalla asettaa ase-
•—, Mitä havaittavia teitä ei ole
edessämme, vaan vain takanam­me.
Ken vaellViksen aiokina elää
voimakkaasti, rohkeasti ja rehel-lisc
-t;', elää siten kuin on luotu,
hän on yhtaikaa sekä tie että
kul Aija. Ei kenkään pysty sano­maan
itsestään j mitään suurem­paa
kuin että hän on ollut oma
tiensä. — Bonsels.
menoja suuremmiksi. ^Menoihin ;niaansa vaaranalaiseksi:
sisältyy muun ohella y l i '1^22,000,-
000 rautateiden ja kanavalaitos-
Muuan sirkusyhtiö oli, Quistin
kertoman mukaan, tarjonnut
vähentyneet noin $52,000,000 Ha
ja kulungit hiukan yli $;5,O0O,-
000:11a,. näyttää siltä, e t t ä raha­ministerin
: tulee yksityiskolvtai-semmin
selittää, miten tulojen y-lijäämä
on saatu aikaan. Oppo­sitio
tulee nähtävästi käyttämään
t ä t ä seikkaa hyväkseen väittä­mällä;
että budjetti sisältää vain
kirjanpidollisen ylijäämän.
Yksi edullinen kohta budjetis­sa,
joka on osoituksena hallituk-ten,
yleisten töiden, kauppalai-, Nurmelle $3,000 viikossa 22 v i i ­vaston
ja kalastnslaitosten tilille. L-an aikana. Hänen tehtävänään
Katsoen siihen, että tulot ovat olisi ollut jaosta kaksi kertaa i l ­lassa
eräitä' ammattikilpailuissa
tähän asti voittamattomina pidet­t
y j ä intiaani juoksijoita vastaan.
Jokiri eläväinkuvain; X^almistaja
oli tehnyt 50,000 dollarin tarjo­uksen
yhdestä kuvasta ja luvan­nut
lisää rahaa . seuraavista fil­meistä,
jos ensimäinen^^o
tautunut onnistuneeksi.
- •Seurauksena; tästä- kaikesta on
ollut Vain se, e t t ä Nurmi on niin
harmistunut tarjousten hylkää-k
o jatkui t a \ d e l l a \ o i m a l l a l ä h e s o^l.lT") henueicsi ja \ 1021 \ l i ­kaksi
vuotta. Tata seurasi jon­kinlainen
nousukausi j)<iima
M i o n n a mutta M i o d e i i 1021 alus-
.,1 '\ ) l i l a n t e e n kävra pamui taa-e
n . i k M i M u a l l e i ) U o l e l le
Kuinka . suun on tvoltomain Ju-k
u m a a i . i C<ni<i(lass<i on \ a i k ea
t.irkcdleen a r M o i d a T-kistotau-lukossa,
j o h o n o n m e i k i t t \ t \ o t -
tornien: luku. kaikissa maailman
mais.sa, j a j o t a sanomalelulislo,ssa
usein käytetään, on Canadan o- .
. u u d e k s i meikitt\ 44 000. Mutta
todenn<ikoiso.-.ti o n tam.i a ' ' M o i n li
l i i a n alhainen ^e o n s a a t u l as
kemalla hallitrk^en t\on\alitvs-
101 m i s t O l l i 1 n \ 1 i d e n k i i u k' a u d e n a i -
k a n a. •; 11 m o 111 a utu ne e i h e u k i l o t.
Mutta kuu talkiiset tvouetsijat o-
\ a t snnrimnmksi o^dksi ammatti- nhieit.i
taidotonta \akea nävttaa k o h .
t u u l l i s e l t . i e t t a vllamainittrun l u -
k u n u i a i , 1 . 1 1 1 o n l " ^ a t t . n<i \ i e k i s u u ­ri
prosentti ammattiunioiden j ä ­seniä,
j o l l o i n tvottomien luku.
D o m m i o n 1 s s a te k e e p i ]\ e m. m m k i n
f)(),000 k u m 40 000
?^hitta tilanteen talki senakin
•ollen on C:anada i>al-jon edullisem­massa
asemassa lann .monet muut
maat Jos Englannin ^uhdeUikua
sovellutettaisiin Canadaan, tidisi
•ty o 11 o m le n 1 u k um a a ra k s i t a ai lä
300 000 tai > l i Anstialiassn, lon •
k f i \akiluku on pa jon j ) i e n e m i )i
kuin Canadan, o n joutilait.i i ) , il
jon eneminan k ' u m t a a 11a. Y . h d v s -
V a 11 o is s a, 1 o n k a v a r a 111 s u u (1 s t a j a
11 y v i n \' o i n i usta m m ]) a 1 j on ].) u 11 n -
taan. on työttömiä, Amerikan t \ o -
toim;stojen . . tietojen . mukaan,
2,500,000; Senmukaan ;la«ke[tuna.
tulisi ; niitä Canadan osalle • 200,-
000. Työttömyys ei sus ole yksin­omaan
•Canadalle ominainen i l -
m io, V aan a i v a n y 1 e i sm a ailm alli -
nen.
Deflatio taasen kuvastuu erin­omaisesti
t u k k' uk aup pah i n t o j e n
vaihteluista. Indeksinumero oli
korkeimmillaan toukolvuuUa 1920,
tehden ;Silloin 356.6. Tuosta ver­rattain
huimaavasta korkeudesta
.se laskeutui säännöllisesti lähes
kahden vuoden ajan, kunnes se.
huhtikuulla 1922 oli ehtinyt
225 :een. Kahdenkymmenenkol-men
kuukauden aikana oli se pu­donnut
131 pistettä. • Seuraavien
29 kuukauden aikana — syyskuu­hun
1924 se vaihteli vain hy­vin
vähän pysähtyen lopulta
221.7 aan. Suhde deflation
ja työttömyyden välillä on
liyvin , silmiinpistävä.: So­dan
kestäessä ja sen jälkeisenä
nousukautena ei työttömyydestä
tiedetty mitään. Kesällä 1920 tu­l
i deflatio javsen mukana ankara
•työttömyys. Tuntuvimraillaan
.se oli kesästä 1920 kevääseen
1921. Sitten asema jonkunverran
( l e k s a i m f h s u n a i s c ii<i kuuk.iuten.i
220 iS^l h e u L i e k s i On m e i k i l le
l>anta\aa e t t a lama iip(M n o u su
ta])ahtuu s i i j a h u o l i m a l l . i eM i
V l K l \ s \ a l l a t o\ a i i . i j(Ut t«iiu ei
siii tolaisKui maahanmuuttiM
Mmm nam. i kaikki s i n t o l a i s et
mat k<i i \ at M i t a 1 o h i a l u l t a k o i t ­ti
he k u l k e v a t . Mikaan ei o l e .
hcn ka^ l i s a i N oi-enii^aa u M r i i l m m
t a l o u d e l l e kum h \ \ m k a \ l e t t N i h
mi'-\ ("Iin 1 ^ i k s i on mita i<ii -
keimi)ia k<ms< i i n \ a l i s i a k \ v A n n k -
si.i jai j e s t a a euiopalamen ma<is
tainuutt o n i a a i l m a n t a l o u d e n (>l\,i:^
la ^astaa^all<l ta^alla. Mntta
prohlecmr on yha vieläkin rat­kaisua
^ ailla.
On olemas-a suuna \apaiti
n 11 s s a •\- a 1 k o m e n ii s n t UiS
VOI vallan hvvm inenestva,mut­ta
smne eivat ihmis(^t voi:mat­k
u s t a a t\ l i j i n k . i s i n Naita ala-eita
on Canadassa, kitmakusessa
Ameiikas^a, Australia-sa, Pudes
sa Seelannissa ja Atiikan \lar.i-sa
11 go l i l a , ] a n e A' O iv a t v a st a a oi -
taa miltei, rajattoman . inaarau
\ aikoisi a A<iestoa
Kaikki esimeikiksi o\at
mieltä siita, etta loukko \alkoi
sia- uutisasukkaita : brittikn.si.ssii
siirtomaissa, lu. m Austrai'c'Ss<i
on • tuhon; partaalla o l l e i h e t m . i -
ten panna kavntiin voimakas'.,i
ja sunnnitelmanmuk.nsl i lis< s i
lolaisuutta Sama k o s k e e l i ^ e ki
Afiikaa Valaistuksen \ i l o k s i o-tan
tahaii lausunnon, mmka ete-läafiikalaisen
unionin \ a e s t ou
laskukomitean puheenjohtaja '
1921 antoi tuloksen johdosta
Asujamistoa on. kaikkiaan
5.409,092, josta valko-ihoisia x^nn
1,510,488. Europalainen rotu ei
ajan mittaan voi sailvttaa hallilT
se va a a sein a a n sa, eli ei v oi m ak a.s
valkoinen siiitolaisuus tule sille
a\ u k s i . Jos sitä ei kuulu, heitet­t
ä k ö ö n pois kaikki toi\o ylläpi­t
ä ä valkoista, siMstvnytla asu­tusta
vähemmistönäkin. Jos se
j ä t e t ä ä n tulemaanvtoimeen: omin
vOiminsa, saa se nahda värillisen
asutuksen kas\ a \ a n päänsä y l i
ja ottavan vallan käsiinsä ja lo­puksi
nakoitl^ivan valkois(»t joko
poistumaan maasta, tai sulamaan
i t s e e n s ä . "
Port Arthurin jääpallo joukkueel­la
Canadan mestaruus.
Kaikki : lähetykset osoitetaaD
11 a r VO m o vat n n n sa 11- postin kautta, jos sähkösanoma*
lähetystä ei erikoisesti pyydetÄ.
Osoittakaa lähetyksenne väi»
taanottajän ja Jähettäjän osoi^
teellä varustettuna ösoitteellft ;
I Foreign Department •
Kullervo Manner Suomen uudes -
. tcj presidentistä,
PM t a i m Pi a \ \ (i.i on l i , M ^ I < i h 1
lu( ^uoni' V pi ( ^ i ( l ( lltm^ c'al'U
j o h d o s t a t o \ ei i M i n n e i i i ' j o ^ »
o n k i u s u i i i i t s e u i <i<i\ a .i
1\( laiuh 1 o l i emu n pi e ^ u h i t i k -
s i t u l o a .m Viipuim l a a i i P ' m. i r ' -
h( 1 , ,1) a, "-Ps 1 ijn.^-< I joka on
Pielai m kiaiiui \ l e i t^ssa ja «ui
m 1 i l a i s l 11 on p ia\ ai u-i uk- u.i
Ivekmdei on N h l MI< l a i i i f i n p ( n n o -
| ) u o l u e e n jojiiomu h< na Maakiis-
' i i t O i i |oht<'i<ii o\ai \ i h a M i i e l ' - ' a
Ne.uA'o.s1 ()-\'eiiaialie ^ ja- Icaima.tra-
\ a t l a l L ' M i e u i i s t a i euna\aitioihin,
\aismkm Viioon, l o n k a A . i e s to
on lalieistji •. sukua suomalaisten
k a n s s a . Alutta Suomen hallituk
sen ia n presidentin juiolelta e i
o l i ^ odoli t l<l^ i s s a muutosta Vcm.i-j
a ä n nä h d e n. p- oslca m n a1 a i s l i it.t o.
maikka se onkin n e u \ o ^ t o h i l o lh
vihamielinen, sodan ])elosta ei
HANCOCK :: MICH
—Perustettu v. 1874.—
Varat yli $3.000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
kannata .Suomen aktivisteja ja
koska Suomen politiikkaa ei joh­da
mm jial jon iiiaalaisliitto. kuin
i)orvai'i]li|lieii kokoomus- j a ruot­salainen
puolue Muuten \ alkoi-s
i m ka'j'>k>isim suhtautuu Relan­der
vhdessa |)Uolu(.'ensa kanssa
l i \ \m m\otatimtoisesti. Samoin
ei ole odotetta\issa muutosta
S i K M i K n h.illiluksen sisapolitii-k,
i-si r.delleen A allitsee Suo­messa
porvarillinen diktatuurrja
N c i l k o j i K U t e i K u i Pusi piesident-t
i (UI \ altiollisesti \ahemmdu it-suiaimn
kum entinen Stählberg.
I Järkeä.
Kotn a
— . l o s mm<i olisin s na niin oli"
sm l o l i - s e s l i j,nke\am|>i
Mies
1, ' l l ^ t V v t l olisit
Koina ^miettii \ lela tata vasta­usta
ä.
«SaiiiiJfiiliiJMlg
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdoiiisimman pikainen toiminta.
dv
Keskiviikko, maaliskuun 2;5
päivä oli Port Arthurin kaupun­gille
todellinen juhlahetki, Sil- \
loin nim. kaupunkimme jääpal-lojoukkue,
jonka knnnostantumi-sesta
ennenkin on saatu kuulla,
hankki Port;: Arthurille- Allan-maljakon
, Can a dan jä ä p allo mes­taruuden
suuresti himoitun kun-
M
mk
i
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä.
^UUSSI ON TÄNÄÄN
m
«UOMEN IVL/^iEKKAA CANADAN DOLIJlRISTAv
Kaikki lähetykset osoitetaan pestin kautta/ jos säJi-kösanomlähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut [rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seu;*«Avalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
LäJieitäessanne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar-
P
•O
m
«f I
r s
PORT ARTHUR, ONT.
tai; St;., Catharina St., West. Montreal, \Que.
\ •IL:; .- 'r'»:><