Canadan uutiset, December 6, 1923

              SIVU « XJIJTISET, POBT ÄBTHUK, mW^' CmmSS,' Torstaina a^ouluE. 6 p. 1923 NUMERO '49
CANADAN UUTISET
Buomalainen sanomalehti Canadassa,
Ilmestyy Jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada I^ew8 Publishing Co.
Erick J. korte, Liikkeenhoitaja.
Lauri Maunu, Toimittaja.
TILAUSHINNAlf:
Canadaan: $2.50 koko yuod«>lta,
11.50 puolelta Yuodelta, 76c. 8 kuu
kaudelta ja 25, senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: 98.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo-delta.
ILMOITUSHINNAT?
«O iBenttiä paistatuumalta kerran jn-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoltukflh
le kohtuullinen alennus. Halutaantle-to-
ja nlmenmuattollmotukset 75 senb
tlä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoltnltPPt
$2.00 kerta, $3.00 kolme.
KeHea. Auloliitto- Ja klhlaus-Umol.
mkset 60c jialstatuumalta. Kuolonil-moltukset
$2.50, mulstovärssyllä $3.00.
«yntymällmoltukBet $1.50. Avloeroil-moltukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tlllselyttykaet, kerftys-luettelot,
luento-Umol^ukaety. m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotulstallmol
luksista peritään 15 Benttia riviltä.
Plenlminänklnilmolt]iiksen hinta on
60 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu
oalta. "
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, tl
taukset ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Onti, Canada
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde malnlitava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite.:
CANADAN UUTISET
(The Canada Nevvs)
The Finnish New8paper in Canada.
Publlshed every Thursday by
The Canada New8 Publishing Co.
Erick J.^Korte, Manager.
Lauri Maunu,.Edl^.or.
Daily New8 Bldg., Port Arthur, Ont,
CANADAN UUTISET
IB weloomed and reajd in every Flnnlih
home in the-Dominion. It Is theoniy
direct adverttslng medium for those
manufacturers and merchants who
wish to create and bulld a profitable
and permanent deraand for thelr prod-
•jcts and merchandlse by the large and
ever grovlng Finnish populationresld-ing
In Canada. Place your trial ad.
vertlsement and get resulta. -
Advertising rates 50c p^r Incli.
Polltlcal advs. $1.00 per inciL
Advertisements must reach our Of­fice
Wedn€sday noon to appear on
Thursday's issue. - >
Subscription prlce In Canada $2.50
per year, United States and other
countries $3.50 per year in advance.
Entered as second class mall mat.
ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM qp THE CANADAN
UUTISET. ,
To help preserve the ' Ideals and
*scred tradltlons of this, our adopted
•rountry, the Dominion of Canada: To
abserve its !aws and Inspire others to
•espect and obey them: To strlve
-nceaslngly to quicken the publlc'8
Mnse of clylc duty: In ail vvays to aid
i n making this country greater and
better than we found it.
Siirtokansan Kalenteri yuor
<ielle 1924, 7:s vuosikerta,, on
mestynyt €arl H. nimise n kvts-tantamana
nlkoasuljtaan har ai­naisen
aistikkaana ja sisällöit­tään
erittäin arvooklkaana.
Kalenterin alussa on tavaJn-miikainen
kalenteri- ja tieto-osaslio,
jossa annetaan lukijalle
hyödyllisiä tietoja Suomen edus­tuksesta
Amerikassa, Yhdysval-tain
edustuksesta' Suomiesfia,
Suomen edustuksesta Englaainis-sa,
Yhdysvaltain valtioiden vaa-liajoista,
Yhdysvaltain post5lais-ta,
ihmisrodnista, . juutala*rsista,
Suomen tasavallasta, Suomen
siirtolaisuudesta, Suomen kau­punkien
väkiluvusta, Shiomen
postimaksuista j.n.e. Ka\enteri-ja
tieto-osasto käsittää koko­naista
54 sivua.
Silmäyksen vuoden vaiheisiin
Ylidysvalloissa esittää toimitta­ja
A. Lundqvist lähes parikym-mentä
sivua käsittävässä kirjoi-fuksessa,
jossa vuoden tapahtu­mat
on tarkasti havaittu ja a-siantuntcmuks^
Jla omakolitat-scsti
punnittu.
Katsauksen Suomen poliilti-siin
tapahtumiin v. 19215 esitlää
V. V. Tuomioja sangen pirtoä.s-ti
ja asiallisesti.
Suomen täkäläisen virallisen
edustuksen tehtävistä täällä ole­vien
kansalaisten avustamiseksi
kirjoittaa eloisasti ja suurella
asiantuntemuksella tuomari Ed­vin
Lundström, joka esittää asi­aansa
niiden kokemusten perus-foolla,
joita 'hän on saavuttanut
toimiessaan virkamiehenä Suo­men
pääkonsulaatissa New Yor­kissa.
Geo. Green, Amerikalaistutta-mistoimiston
johtaja Clevelan­dissa,
O., kirjoittaa Ylidysval-tain
kansalaistuttamisjiirjestel-mässä
jonka kirjotuksen on suo­mentanut
ansiokkaasti luutnant­ti
L. i\rerimaa.
Konsuli Akseli Rauanheimo
Kalenterissa on kaikkiaan pa­risataa
sivua. Se on sidottu tai­puviin
na'hkajäljittely kansiin.
Kansien värisovitus on erittäin
miellyttävä ja viihtyisä.
maan Yhdysvaltain- olojen mu­kaan.
1
— l^uoltamus on omistajalleen
ilimeellj.seiiä innoittajana.
— Päiyä 011 loppunra.ttonian
pitkä ihniisollc, joka^ ei^ osaa si­tä
käyttää ja arvossa pitää.
— ^ Hakastaitko ellimää ? Älä
silloin tuhlaa aikaa, sillä juuri
siitä on elä mä muodostettu. -
— On ihmi.siä, jotka eivät yk­sinään
osaa aikaanisa tuhlata, ja
senvuoksi , ovat alikerien ihmis­ten
vastuksena.
— Menestys tnrituu suloiselta,
mutta vieläkin r lanammalta, jos
,se saavutetaan monien taisteluin
den ja pettymysten • jälkeen.
—- Helpompi on viisaalta näyt­tää
kuin viisaita sanoja puhua.
Senvuoksi puhu vähän ja kuun­tele
sitä enemmän.
—; Jos ih.raiset olisivat kiusa-uksessa
langeta suuriin syntei­hin,
niin "he aina säilyisivät hy­vinä,
mutta jokapäiväinen tais-
• tolu pienten syntien kanssa to­tuttaa
heidät tappioon.
-— Nykypäivien onnistunut
mies on seHioka.:tehtävänsä suo­rittaa
paremmin kuiri kukaan
muu. Tehtävän paras suoritta­minen
edellyttää suurta miestä.
V . — Canadalaisen kuukausijul­kaisun
"lUustrated Canadian
.! FcuTst and Outdoors'' marras-
• knun numerossa on kirjoituksen
*• "Kuinka ; Skandinaviassa rat­kaistaan
metsätyöprobleemit"
yhteyteen otettu useita 'hyvin
,4onnistuneita kuvia Suomen met-säuvartijain
asunnoista. ^ Samas­sa
artikkelissa selostetaan met-
.^pänhoitojärjestelmää j^ kuloval-keain
torjumiste^ Suomessa, Ruot
?«issa ja Norjassa.
kirjoituksessaan "Suomessa .so­dan
jälkeen" esittää mielen­kiintoiseen
tapaansa muistelman
vankileiriltä 1918.
Kirjailijatar iSIarja Salmela,
jolla on paljon ystäviä Ameri­kan
suomalaisten keskuudessa,
piirtelee kauniin lastun "Työn­täjä",
jossa, kuvaillaan Ameri­kan
suomalaista raatajaa surui-necn
ja huolineen.
Tunnettu humoristi "Tiitus"
on rikastuttanut kalenterin si­sältöä
oivallisella pilaveistelmäl-lään
•' Kenosen avainnnippu,''
jossa tämä Suomen pikkuporva­riston
tyypillinen edustaja, hra
Kenonen, astuu eteemme kom-melluksineen
ja erehdyksineen
ai vana aitona "Tiitus"-maala-uksena.
Suomalaisesta näyttämötai­teesta
kirjoittaa Erkki Kivijär­vi
esitellen meille joitakin tä­män
näyttämötaiteen johtavia
tähtiä.
: Laaksonen esittää haus­kan
jutelman "Veljekset kilpa­kosijoina,"
joka vie lukijan kan
saneläraän keskelle katselemaan
sen tragi-koomillisia puolia.
Tri E. J. Lindgren tekee sel­koa
llöntgen-säteistä ja julkai­see
useita ottamiaan kuvia vam­moista,
jotka tulevat näkj^viin
X-säteillä valokuvatessa.
Kirjailija Hannes Elenius e-sittää
'^Katkelmia lapsuuden
muistopaikoilta synnyinmaas­sa."
Tri A; O. Väisänen julkaisee
pari suomennostaan virolaisista
kansanrunoista, "Kanteleen syn­ty
ja soitto" ja "Veri kastavi
kaviot.'*
Nimimerkki L. J M. kirjoit-
— OVEaailman katse on usein
Canadaa kohti kääntynyt, kir­joittaa
Family Herald. Maail­mansodan
aikana oli huomion-
•esineenä sen sotilaat, rauhan pa­lattua
sen viljavainiot, rajatto­mat,
viljelemättömät preerit,
karja, kaivokset, kalastuslaitok-
.sct tai jokin muu sen monista
luonnonrikkauksista. Mutta suu­ren
maailman silmät ovat oikein
täydellisesti auenneet vasta nyt,<
kun Ottawasta jonkun aikaa sit-t
e n 1 ii h e te 11 i i n ti ed on a nto Ga n a-dan
viljanvicnnistä lokakuun ai­kana.
Canadalaisia jauhoja, sa­notaan
raportissa, vietiin sinä
aikana neljäänkymmeneen-yh-deksään
eri maahan yhteensä
1,155,274 tynnyriä (barrel), ver­rattuna
855,2.32; tynnyriin loka­kuulla
1922. Suurin ostaja oli
Englanti, jonne lähetettiin lä­hes
400,000 tynnyriä ja scnjäl-keen
Saksa, ottaen lähes 250,-
000 tynnyriä. Yli 70,000 tynny­riä
m e n i Newfoundlandiin ja
yhtäsuuri määrä Kreikkaan,
kun taasen Kiina ja Norja kum-j
pikin otti noin 40,000 tynnyriä.
Muut Europan maat, jotka loka­kuulla
ostivat Canadasta vehnär
jauhoja,' olivat Belgia, Tanska,
Viro, Suomi, Italia, /Malta, Lat-via,
Hollanti, Puola, Kuotsi ja
Turkki. Brittiläiseen Läiisi In­tiaan
vietiin huomattava määrä,
samoin kuin Gubaankin. Cana­dan"
jauhoja ostivat Etelä- ja
Länsi-Afrikan maat, Tyynenme­ren
saaret, Etelä-Amerikan ta­savallat.
Englannin siirtomaat
ja eri valtakunnat Aasiassa.
Eihän se ole niinkään huono
saavutus maalle, joka sijaitsee
siksi lähellä 'sivistyksen rajaa',
että: muuan yhdysvaltainen nai­nen
äskettäin Torontossa luen­noidessaan
tunnusti suure.sti
h ä m m ä s t y n'e ensä h a v a it e ssaan
eanadalaiset "yhtä sivistyneikr
s i " kuin rajan eteläpuolella ole­va
v äestö on. Sitä tosiasiaa, että
Yhdysvalloissa jotkut henkilöt
tietävät, mitä Canada pystyy
tuottamaan, osoittaa tiedonanto,
jonka mukaan Setä Samuli vii­me
kuulla osti 3,500 bushclia
ulkoa tuotettua tattaria. Mah­dollisesti
niistä tehdään "täti
Sallyn pannukakkuja," jotka
sitten syödään "vaahteramaas-t
a " ostetun vaahterasiirapin
kanssa.
Kuista vietiin Canadasta loka­kuulla
940,154 bushelia . kahdek­saan
Europan inaaiian. Läbes
puolet siitä meni Englantiin.
Toiset suuremmat ostajat olivat
Suojni, Norja ja Belgia, joista
kukin otti yli 100,000 'bushelia.
Herneitä, • kauroja, leseitä, mais­sia
y . m. .saniantapaisia tuot­teita
vaihdettiin suuressa mää­rin
ulkomaalaiseen kultaan.
Varmastikin on Canada yltäkyl­läisyyden
maa, joka hyvästi voi
säilyttää .maineensa "maailman
vilja-aittana."
^ T ä n ä ä n , joulukuun 6 päivä-nii
viettää Suomen tasavalta itse­näisyysjulistuksensa
kuudetta,
vuosijulilaa. Sinä vuodenaikana,
jolloin päivät lyhenevät ja yön
yalta voittaa, pilkahtd isänmaal­lemme
kirkkain-valonsäde, mitä
sen vaiherikkaassa historiassa
.tunnetaan — täydellisen, vuosisa­toja
unelmoidun riippumatto­muuden
kajastus, joka sitten lor
pullisesti toteutuikin. Verinen
sisällissota, maan parhaiden poi­kien
henki täytyi kuitenkin va-,
pauden lunnaina suorittaa, sill.ä
suuria voittoja ei kansojen kait­sija
koskaan näy antavan ilniai-seksi.
Nykyinen levoton aika on mo­nille
maailman kansoille : tuotta­nut
suuria kärsimyksuä ja koko­naan
pilviin verhonnut tulevai
suudcn taivaan. Mnttii Suomen
maa ja kansa näyttää jo pabim-pien
vaikeuksien ohi i)äässeen.
Ei suinkaan voida sanoa, että
kaikki olisi kuten olla pitää. Si­sä
i s e t r i s t i IM it a i s u udc t j a e r i i n i e-lisyydet
tärkeissäkin elinkysy-;
niyksissähidastuttiiivat, luonnol­lisen
edistyksen kulkua, mutta
tulevaisuuteen voida an silti kat­soa
toivorikkain mielin. .Ennen­pitkää
tullaan varmasti käsittä­mään
itsenäisyyden .siniri .vx3lvoi-tus,
ymmjirtämään yksimi.i'lisyy­den
valtava voima. Ja silloin
Suomi täydellisesti voi täyttää
sijansa vapaiden kansojen jou-kossay
suorittaa sille bistoriassa
määrätyn tehtävän. •
Suomen kansan jäsen?]lä, ol­kootpa
he sitten missä niKUiilman
ääressii. tahansa, on sy^v^ä tänil
j u h 1 a p ii i V än ä k o i i o 11 a u t u ai k o r k e -
aan, puhtaaseen j uhl atunnel-maan,
koska se, mikä on isän-niaallcmme
onneksi ja ntenestyk
seksi, on kaikille kunnon, kansa­laisille
p>'^hää ga kallista.
markkinoille kannattavaan hin-
Tässä samassa tariffikomissio-nin
kokouksessa sai Canada^
hyväkseen ensiluokkaista propa­gandaa.
Vehnäneuvpston jäse­net
nimittäin .huomauttivat,
luonollisesti väitteidensä tukemi­seksi,
että eanadalainen farmari
ei ole niin suuren" verotaakan ra-,
sittama kuin lienen yhdysvalta­lainen
veljensä, että hän saa
tuotteensa kaupaksi pienemmillä
kustannuksilla, että .hänen tuo­tantokustannuksensa
ovat paljon
alemmat ja että. hänellä on pal­jon
parempi maa, joka on hel­pompi
muokata ja joka eekkeriä
kohti antaa paljon edullisemman
sadon. Siten Canada amerika-laisten
tahtomattakin esitettiin
hyvin edullisessa valossa Yhdys­valtain
maanviljelijöille, joten
ei ensinkään ole ihme, vaikka
monet, muuttohaluiset amerika-laiset
farmarit katsoisivat ed,ul-
1 ise m m a ksi si i rty ä keskitä n n e n
valtioista. Länsi-Canadan rilc-kaammalle
ja tuottavammalle
maaperälle —- edullisemmissa o-
: Naapurimaassam m e Yhdys­valloissa
on tekeillä perinpoh-j
a isiä suunnitelmia halli tusktis-tannusten
ja verojen alentami­seksi,
jqtavästöini öanadan pää-kau
pungissa Otta\vassa näytään
toimittavan aivan päinvastai-se
en- suunta an k o otetaan j o-ka
taholla löytää uusia keirioja
verojen korottamiseksi. SensiT
jaan, että koetettaisiin saada
, " " "'V. selville, kuinka hallituskoneiston
taa erittam mielenkiintoisesti j , . i " , , . . ...
Canadan kartoittamattomilta
korpimailta.
Vera Tiura piirtelee kauniin
lastun "Veljeäni muistellessa."
— Muuan Conradi;-niminen
mies, joka Sveitsissä surmasi
bolshovikien lähettilään Vorov-skyn
ja oli senjälkeen- sveitsi­läisen
suu rl a u t akunna n, tutki tta-vana
ja tuomittavana, on täy­dellisesti
vapautettu ja laskettu
vapaalle jalalle, koska suuriau-takunnan
. yhdeksästä jäsenestä
viisi äänesti Conradin tuomitse­mista
vastaan.
C/onradi ei .millään tavalla,
kieltä riy t syy 11 isy y tt ä ä n. Ilän e n
ainoa puolustuksensa oli, että
Vorovsky ansaitsi kuoleman,
koska Venäjän' bolshevikit oli­vat
surmanneet .Conradin sedän
loissa työ.skentelemään. .
Ja että asiat jo ovat tähän
suuntaan kulkemassa todistaa
lausunto, jonka Canadan Asutus-ylKlistyksen
Trcntoniin, .Missou­rin
valtioon, sijoitettu pääedus-t
a j a iisk e tlä i n W i n n i pe gi ssä k äy-dessään
an to i. Tämä m i es, joka
juuri oli useiden yhdysvaltalais­ten
maan viljelijäin kanssa ollut
katsele m a ssa aa v i k k o ma a ku n -
tain: farmimaita, kertoi, että Yh­dysvaltain
puolella pitkän aikaa
kestänyt teollisuuden nousukaii-
.si oli nyt laskemassa ja teolli-suuskriisi
odotettavissa lähimpi­en
kuuden; kuukauden kulues.sa.
Hän sanoi myös, että eanadalai­set,
jotka viime aikoina siirtyi­vät
Yhdysvaltain kaupunkeihin
e d ui 1 i s i m pi e n a n s i o m ab d o 11 i su u k -
sien toivossa, olivat tehneet suu­ren
erehdyksen.
; Ca nadan hai 1 it uksen ny ky isen
Y a p aa n. s i i rt o 1 a i so h j e 1 m an scu r a -
uksena tulee olemaan- amerika-laisten
fa r m ar i en. j o u k k o s ii r t y-minen
Canadaan,. mis.sä maanvil-jely.
ssuhtect ja muut olot tätä
ny k y i i o v a t t e r \' e e m m ii 11 ä p o h j a T-la..
Tiedot Canadan Lännen tä-niän.
syksyisestä, kaikki toiveet
ylittäneestä sadosta ovat tehneet
mitä edullisimman vaikutuksen
kaikkialla Amerikan keski vai ti-^
oi.ssa, ei yk.sinomaan maanvilje­lijöiden,
vaan m y ö s teollisuus-väestön
keskuudessa. Sikäläis­ten
asutusyhdistysteu agentit ei­vät
enää saa farmareita siirty­mään
: valtiosta toiseen, vaan
ja.tappaneet hänen ; perheensä tuhannet katseet suuntautuvat
muitakin jäseniä. Suurlauta-j Kanadaan, sen halpoihin inaihin
kunta hyväksyi .sen sekä .seli-} .1^^ taattuun suojelukseen. Länsi
tykseksi että puolustukseksi. ' Canadan hedelmälliset preerit o-
- Bolslievikien diplomaattisille 1 ^'«^ alkaneet vetää puoleensa ja
ta saapuneita^ Tuo heikkous
luetaan kirjasessa sen ansioksi,
että Yhdysvaltain kansakoulu­laitos
ei vielä vastaa tarkoitus­taan
jä että oppipakkoa ei lä­heskään
kaikkialla noudateta
lain kirjaimen mukaan. Nämä
surulliset numerot viittaavat
siihen, että ei ole viclil lähivuo­sina
toivomistakaan, että luku-ja
kirjotustaidottomuus häviäisi
maan 48 valtiossa. Päin vastoin
viittaavat. nämä tilastolliset tie^
dot siihen, että tällainen asiain
tila tulee vielä jatkumaan vuo­sikausia,
sillä kerättyjen tilasto­jen
mukaan oli luku- ja kirjo-tustaidottomien
luku yhä lisään­tymässä
vuodesta, ^1910 vur)l('('u
1920 ainakin 12 eri valtio.ssa
Nämii valtiot olivat Ne\v Y'ork,
Mcissachusett.s, New Jersey,
Connectieut, Illinois,Ohio, Mi-ehigan,
Texas, Colorndo, Arizo­na,
California ja . NVashington
Näissä kalulessatoistii vallioss;
oli 1910 ybteen.sä 1,515,000 lu­ki
11 a i d o to n t a j a v. 1!) 2 O l u k u 1 a i
(1 o 11 om i e n 1 u k 11 o li n ii ss j t 1, ()2i],-
000, li.säys siis 10 vuoden iijjil-la
118,000.
.New Yorkin valtio, on e n s i -
maisena liU'tU'lo.ssii lukulaidof--
torniin nähden, ollen niitä 425,-
000. Seuraavauii. jäi-jestyks(>ss;i
on (icorgia, :529,000; Peiinsylva-nia,
:n3,000; Louisiana, 299,000;
Texas, 290,000; Alabama, 278,-
000; North Carolina, 2-11,000;
•:i\ri.s.sis.sippi, 229,000; South Ca­rolina,
220,000; Virginia, 1!)5,-
OOO.. Viihimmiin v lukutaid()tto-niia
on \Vyomingissa,. . iiiuoas-taan
.3,149; Nevada. 3.802; Ida­ho,
4,924; Ltah, f;,2()4; Sonth
Dakota, 8.109; V(>rm')iit, S.ISS.;
Oregon 9,317 ja .Montana 9,544.
Ku 11.; .. 1 u k ut a i d o 11 o m ia t a r k a s t e-
, t aa n . va 11 i on vk o k- o asu k a s 1 u k 111 in
nähden, s. o., otetaan lukutai­dot
tornien prosenttisuhde.. nniut-tuu
taulukko, aika paljon. Silhiin
joutuu Towa parhaimmalle sijal­le,
sillä siellä oli lukutaidotto-inia
ainoastaan 1.1. pro.senttia
koko asukasluvusta; seuraava­na
oli 'Nebraska, 1.4 pi-os; OVQ-gonissa
1.5 jiros.; Idahossa 1.5
pros;: : Kansasissa .1 .(> ])ros.;
Washin{itonissa .1.7 pi-os.: Soutb
.Dakotassa 1.7 pros.- Minneso­tassa
1.8 pro.; rtaliissa 1 pros.
AVyomingissa 2.1 pv()<. Luku-taidottomion.
pros(>nttiluku k()ko
maalian nähden oli (1 i^ro.senttia
ja h.uonoinimassa valtiossa, Lou­isianassa,
21.9 prosenttia. Si­ten
kuusi joka sadasta m a a n .a-sukkaasta
ei omaa lukutaitoa ja
Louisianassa onemniän kuin • 29
honkilöä sadasta ei kyk(Mie luke­maan.
; Edelläolevan tilaston nvnkaan
on maassa? syntyneitä lukutai-
^y&jinen kurssimme rahaläfe®.
tyksille -SUOMEEN
Postin kantta ja
sähköteitse on
Myös myömme" pankki-eioituk-sia'
(shekkejä) markoissa, yllgr-mainit,
kurssin jälkeen ja erikoi'
sia, kolmen prosentin korkoa
täviämfitktisiajiGn shekkejä dtfl»
lareissa, jotka Suomessa lunaf ^
taan siellä voimassa-olevan dol^a»
riu kurssin jälkeen.
Lähetyskulut ' rahalähetyksille
poLtin kautta on 15c. summilla
alle J{i20.ÖO; sitä suuremmilta suu*•
miltä mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse
$3.56 kuikilta summilta.
OB
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne val­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella.
Foreign Department
edustajille täytyy suurlautakun-nan
päätöksen tulla aikamoise­na
yllätyksenä, sillä ; merkitsee-hän
se jotakuinkiir ..samaa kuin
julistaa. bolsehvikien johtomie-h
et ui k o I n a ill a 1 ai n s u o j a 11 o m i k s i,
lynkkauslain alaisiksi • suojatto­mia
ihmi.siä kohtaan harjoitta­mistaan
veritöistä.
— Suomi-Synodin vuosikirja,
Kirkollinen Kalenteri vuodelle
1924, on ilmestynyt Suomalais-lutee
ri 1 ai sen ik(ustan n usl ii k keen
painosta. Julkaisu sisältää run­saasti
kirkkokunnan tilastollisia
tietoja, arvokkaita kirioituksia
ja kuvia. Sidottu aistikkaisiin,
koviin kansiin ja saadaan 00
sentin hinnasta tilata osoitteel­la
Suom. Lut. Kustannusliike;
Hancock, 'Mich.
Lukijalle erittäin mielenkiin­toinen
on varmaankin unkari­laisen
Josef Paragon .suomeksi
kalenterillemme kyhäämä kau­nis
kirjoitus "Taistelujen luon­ne
Isonzon rintamalla", mikä
on merkillinen jo yksistään siitä,
että unkarilaisen kirjoitus voi­daan
ilman korjauksia esittää
näin puhtaana kieleltään suoma­laiselle
lukijakunnalle. .
Prof. Elmer A. Forsberg, Chi­cagon
Taide-instituutin Taide­koulun
suomalainen opettaja, e-slttää
kokemusperäisiä havain­tojaan
taiteesta, josta hän voi
piihua huo"matun taiteilijan auk^
toriteetilla. , , )
i käyttämiseen liittyviä kustan­nuksia
voitaisiin vähentää, jota
Washingtonissa tutkitaan, on
Ottawan hallitus pysynyt toi­mettomana,
vaikkakin suuria
rahasummia epäilemättä käyte­tään
vähemmän tarpeellisiin
kustannuksiin. Bordenin halli­tus
ei yrittänytkään vähentää
henkilökuntaa tai kulunkeja, se­littäen
sen mahdottomaksi aika­na,
jolloin siirryttiin sota-ajasta
rauhankannalle. Meighenin hal­litus
tyytyi tekemään pieniä
poistoja. MacKenzien hallitus
lupasi kerrassaan •* lakaisevia'1
alennuksia, vaan ei ole vielä nii­tä
toteuttanut. Jos Yhdysvaltain
kongressi antaa suostumuksensa
ehdotettuun alennusoh j elmaan,
on Ottawan hallituksenkin syy­tä
pitää varansa, koska täällä
on. kustannuksia totuttu vertaa-
Farmaxien muutto Yhdysvallois­ta
Canadan aavikoille.
Kuluneella viikolla pidetyssä
Washington tariffikomissionin
istunnossa tulivat tuon komissio-nin
jäsenet havaitsemaan, että
Canadan maanviljelijöillä on u-seita
huomioonotettavia ja sangen
paljon merkitseviä etuja. Yhdys­valtain
farmarien oloihin ver­rattuna.
^
Kokouksessa esitettiin tällainen
todistus Yhdysvaltain vehnäneu-voston
ehdottaman viidenkym­menen
,, prosentin suuruisen veh­nä
tullikorotuksen hyväksi, jonka
toimenpiteen tarkoituksena on
asettaa sulku Canadan puolelta
Yhdysvaltoihin suuntautuvalle
vehnäntiionnille, koska se tekee
Yhdysvaltain vehnänviljelijöille
mahdottomaksi saada tuotteensa
ensi vuonna odotetaan sinne oi»
keata kansainvaellusta Yhdys­valloista.
Edellämainittu lausunto saat­taa
jossakin suhteessa tuntua lii­aksi
viiritetyltä, mutta pääpiir­teissään
se epäilemättä pitää
paikkansa. Maataloudelliselle
keh i tyksel le t ar j oaa ^ Caii a da n y-kyään
mitä edullisemmat toiveetr
Ja tilanahtaus eli liika-asutus eV
missään, maakunnassa pitkiin ai­koihin
tule kysymykseenkääiy
Hyviä farmi mai ta • on ka i kk ia 1 l/i
saatavissa mitä h.uokeimmilla eh­doilla.
Nämä ovat tosiasioita,
jotka. Canadaan saapuvien suo­malaistenkin
tulisi ottaa huomi­oon,
ennenkuin täältä .siirtyvät
maahan, jossa väestöä vjoka a-lalla
on enemmän kuin tarpeeksi
ja jonne siirtolaisia ci enää suu­resti
halutakaan.
HANCOCK :: MICH
^Perustettu v. 1874.—
Varat yli r,..$3.000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuus^ suomalaista liikkeessäm­me.
dottomial yli koliiHr •. miljoonaa,
1 oput,. vähän ^a 11 e kaksi: mi 1 joo-naa,
ovat ulkomaalaisia eli siir­tolaisina
tiinne saapuneelta. Mis­tä
. .ovat sitteniiämä. ulkomailta
saapijmeet . lukutaidottomat?
Luonnollisesti maista, joissa
kansansivistys on vielä alhainen
ja kouluolot enemmän taikka
A' ii 11 e m m ä n j ii r j esty mä 11 ö m i ä. si­ten
sii.s pääasiallisesti Etelä- ja
1 tä-Kui'Oi)asta-. Tämän yhteydes-sii
on. mielenkiintoi.sta tutkia.lu-lutaidoltomuustilastoja
eri mais-.
sa. .Niiden mukaan ei Skandi­navian
luaissa, Suomessa, 'Eng­lannissa
ja muutamissa -inuissa
Europan maissa, oikeastaan- ole
lainkaan lukutaidottonua. Sen
sijaan • on muutamissa Itä-Euro-pan
maissa lukutaidottomia 80
—90 prosenttia. Venäjä on en-simäisenä
lukutaidottomien: kan
sojcu: luettelossa, sillä siellä löy­tyy
sellaisia, jotka eivät osaa
lukea, 87.3 prosenttia. Seuraa
si11(Ml SerVia,missä • luIvutaidot'-
toniia on 78.9 pro.senttia, Portu-i
i
1
i
i
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
i
LUEUTAIDOTTQMIA YHDYS-VALLOISSA.
Kirjassa, jonka on julkaissut
The National Education Associa­tion
opetusviikon •' johdosta,
joka juuri on päättynyt, seloste 1
leen mielenkiintoisella tavalla lu-
Ikntaidottomuutta Yhdysvallois­sa.
Esitetyt numerot ei ole ko­vinkaan
Suotuisia luku- ja kir­joitustaitoon
nähden. Esitetyt
numerotiedot ovat täydellisesti
luotettavia, kun niitä esittää
sellainen laitos kuin National
Education Association.
Näiden tilastollisten tiedotus­ten
mukaan on Yhdysvaltain
105 miljoonan asukkaan kes­kuudessa
5 miljoonaa lultutai-dotonta.
Tuosta määrästä on 3
miljoonaa maassa syntyneitä ja
amerikalaisia ja loput ul£omail-
IM
m
m
lähettäessänne ottakaa huomioon; että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suonien rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄp
SUOMEN MAEEiCAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kantta, jos säfa-kösanomalähetsstä
ei ei^lkoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40G summille $40.00 asti, 50c suznmille $50.00 asti,
75c. summille $100,00 asti. «jokaiselta^sew«Avalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille läiietyksill©.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaaobttajaii Ja
lähettäjän nimet ja osoitteet Idrjoittaa hyvin,, tar­kasti
j
A
I
- 4
m
li
i
»il
«E
PORT ARTHUR, Om^ 0AHAD4.
s
1
m