Canadan uutiset, January 22, 1925

              T"*--#r.i-^"s-— ' - I S *
L • ».
^ m m -T- • -A- -
" vi"?
\
• , ! B A ^ A P » . « 2 ^ i B f f i f ; P ^ Ol^iJIJpqRrjTj»^^ 22.192,5
ms:
v;:4uomaIaineQ Banomalehti Canadassa
^1* Ilmestyy jokaisena Torstaina. .
' KuiStantaja
The Canada New8 Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko vuodelta;
- $1.50 puolelta vuodelta,' '75c 3 kuu
kaudelta ja 25 senttiä, kuukaudelta.
\Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo-delta.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran ju-
;;,'laistuna. Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus^ Halutaantie-
;to ja nimenmuuttoilmoitukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-
.; ilmoitukset $l00, kerta> $3-00 kolme
'V kertaa. Avioliitto-1 ja kihlaus-ilmoi-
•tukset 60c palstatuumalta. Kuolonil-r:--
moitukset $2.50, muistovärssyllä 3.00;
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-
• tnoitukset $2.00. \
- Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-
' luettelot, ' luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta.
..^.Uutisten joukkoon aijotuista ilmoi-
^^'tuksista peritään ,15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
'50c; Postissa tulevia ilmoituksia ei
hyväksytä velal^i tuntemattomilta.
V • V Poliittiset ilmoitukset • $100 tuu­malta.
; Ivaikki liikkeelle- aijotut kii-jeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
- osoitteella •
CANADAN UUTISET. ^
-Port Arthur, 1 [: Ont., Canada.
kohti. — Emerson.
mte
— Toimintatarmolla voimme
tnaailmassa saada, aikaan kailr
icea. Synnynnäiset lahjat, suotui-iat
olosuhteet ja tilaisuudet eivät
tee kahdella jalalla kulkevaa
c-läintä ihmiseksi ilman s i t ä .—
Goethe.
TuUiväpaasti Suomeen pääs­tettävät
tavarat.
S Ä t « i t e ' o n olemas­sa
läheinen yhteys, julkaisivat
jokseenkin samofliin ail^)ihin se­lostuksia
eräästä Kameneffin esi­telmästä,,
jossa ^ pidetään
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osotemuutoksesta tulee ihnoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite. '
CANADAN UUTISET
^ (The Canada Nevvs.)
The Finnish Newspaper in Canada.
Published every Thursdaj'^ by
;! The Canadian News Publishing Co.
v , . Lauri Maunu, Editor.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
! is welconicd and read in every Finnish
.home. in the Dominion. .It is the only
'direct advertising medium for those
manufaeturers and merchants who
-;,,\vish to crcate and build a profitable
and permanent deniand for their prod-
: ucts and merchandijse by the large
and ever Rro\ving Finnish population
, residing in Canada. Place youi- trial
- ^ advertisement and • get • results.- ;
Advertisingratos 50c per inch.:.
••' Politiical advs $1.00 per inch.
AdveniseniGjUts nnist reacli. our of-
- ' fice AVodnosday noon to appear on
;Thursday's issue. j
SubscriptioH price in Canada $2.50
per year, United Siates and otliev
countries.:$?..50 per year in advancc;
Entered as second class maii mat-ter,
Dee. t, 1915, at the;Post Office at
Port Arthur; Ontario, Canada,
THE AI M OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve t|ie ideals and
sacred traditions of this, our adopted
country, the Dominion lof Canada: To
observe its laws and inspire others
to respect and^obey them: To strive
unceasinqly to quicker the public's
sense of civic duty: In ali ways to aid
in making this country greater and
better than we found it.
Suomessa tämän vuoden alusta
voimaan astunut uusi laki tulli-tarilTiu
soveltamisesta s'ssältää m.
m. seuraavat määräykset tava­roiden
tullivapaasta Suomeen
tuonnista: ""^^
1 kuljetus-välineet niihin kun-luvino
tarvikkeineen, kun niitä
käytetään maassa ainoastaan
määrättyä matkaa varten;
18) kojeet, työkalut ja työaseet,
joita tieteen, taiteen tai käsitöi­den,
harjoittajat ja työmiehet
m a t k a 11 a o 11 ess a a n t o i n t a ns a v a r •
Ien mukanaan kuljettavat tai
jotka heille .^itä varten etukäteen
tai heidän maassa oilesbaan läiie-tetään;
41 matkustajalle kuuluval vaat­teet,
matkakapinecl ja muut tar­vikkeet,
mikäli tuUitoimislo liar
kit^^ee niiden vastaavan matkaii
tarvetta:
r>r käytetyt jalkineet sekä käy­tetyt;
pito". vuode- ja -liinavaat­teet,
tuotae.^jfia lahjaksi f^uomes^a
asuvalle henkilölle ja niin i)ieuis-sä
ei-issä. ettei niitä todennäköi­sesti
käytetä kaupankäyntiin ei­kä
.niuuhtm eliukeinolliseeu tar­koitukseen:
(iV kävi etty talous- ja uinu ko;
t i k a l i i s t o , m i k ä tuodaan sellaiset
le henkilölle, joka nauttimatta
kotipaikkaoikeutta Suomessa,
muuttaa Suomeen tai joka on
kptnisin Suomesta ja. asuttuaan
ulkomaalla yhteen jak«;oon vä",
h i 111 ji ä n \' uo d e n, i u u u It a a: t a k'a i s in.
maahan:
7) ulkoiuaan vallan tai viihin-;
tään kaksi ulkomaalla asuneen
Suomen kansalaisen, joka, on
mennyt naimisiin Suonu'ssa as\)-
v a n n 1 i e lie n k an ss a, m o rs i u s m y i »;
täjäisiin- ja hiiiilalijfMliin- kuulu­vat
talouskalut, pito-, vuode- ja
liinavaatteet. pöytäliinat sekä
akkuna ja ovivcrhot, kun ne tuo"
d aa n • vii m e i s t ä ä n kolmen Is u u Is au'
deii kuluessa avioliiton solmiami-sen
jälkeen, niihin kuitenkaan lu*
k e m a 11 a p öy t ä ho p e i t a. h u o ne k ix 1 u •
j a, 1 a t ti a m a t: t o j a j a ni uit a näiden
kaltaisia esineitä.
kaikille tunnettuna selviönä, että
kommunistinen puolue, neuvosto­hallitus
ja kommunistinen inter
nationale ovat sama asia. On
S3'ytä' näin ollen vieläkin kerran
painokkaasti muistuttaa, että n.s.
Veriä j än hallitus todellisuudessa
on vaarallinen kansanvälinen
•väHankumonsjärjestö, joka työs­kentelee
poikkeuksellisin voima­keinoin."
r. "Tallinnan kapinan: antama
•inui.stutus otetaan varmaan huo­mioon
tässä maassa (Englannis-
^sa) varsinkin niitten bolsheviki"
ten menetelmiä koskevien: yllättä­vien
paljastusten jälkeen, joita
täällä niin äskettäin on tehty.
Sattuu vielä niin, että eräjit Bri".
tannian kansalaiset ovat osoitta­neet
erikoista huomiotaan Viron
tapauksille. :\luutamat l)rittiläi-sen
ammattiliiton edustajista,
jotka nykyään kiertelevät boh
shevikihallituksen tarkoin valvo^
mina ja opastamina Venäjällä,
ovat pitäneet siellä riehahtelevia
puheita, ylistellen neuvostojär-:
jestelmää ja lausuen hartaana
toivomuksenaan, että brittiläis­ten
ammattiliittojen ja venäläis;
•kommunistisen liallituksen val­vonnan
alaisen ammattijärjestön
välille syntyisi luja, kiinteä yh-;
tesrintama. I\Ir. Pureell, joka
on tässä bolshevistisessa vcljeily;
t u n n el mo i m'i sessa; osoi tt au t un u t
kaikista kukkurai.simmaksi, meni
vielä niin pitkälle, e t t ä . h ä n kävi
Viron lähctystiissä ^ Moskovassa
lausumassa Britannian työväes­tön
puolesta vastalauseensa Tal­linnan
, kommunistivchkeilijäin
tuomiota vastaan. On hyvin luul­tavaa,
etä kommunistinen inter
nationale tulee käyttämään vns;
t a k in t ä m ä n t apa i s ia a iien 1.1 e j a
sekä. : muitakin keinoja lietsoak-
?een kumousta l^ritanniassa. —•
1kmn^^'^^^il^llH§»^ en­nallaan
\S;äilyttäminen edellyttää.
Väkiluvi 1- n- luonnollinen lisäänty-
^minen jaf> vielä verrattain suurena
jatkuva 'osamääräsiirtolaisuus c"
rinäisifitä Europan maista on joh­tanut
siih ien, että suurempaa kei­notekoista
* rajattoman siirtolai­suuden
n uodossa tapahtuvaa l i ­säystä
ei e fcnää voida jatkaa.
Näin oli lf>n on luonnollista, että
liikakanso jttumista seuraa pie­nemmät
imahdollifiuudet monilla
niillä aloVlla, jotka esimv Cana­dassa
vie-]; i ovat vähemän kellit:-
t y n e e t . J i ilpailu, varsinkin suu­rissa
kaupu ngeissa, on kehittynyt
huippuunsa,^ Maiden arvo kohoaa
niin korkea! le. että siirtolaisen on
paljon vaikeampi päästä alkuun
maanviljelijöinä kuin Canadassa.
jossa ilmaisiiu homestead-maita on
saatavana; kaikissa maakunnissa
Atlantista Tyynenmereen saakka.
Canada onkin ennenkaikkea jnuri;
maanviljelijäin ^ luvattu maa. IVlo-net
ovat ne- suomalaisetkin.
laiset varmaankin T tarttuisivat
kiinni kynsin hampain.
Olympialaisten kisojen aikana
näkyi amerikalaisissa lehdissä mi­tä
ihmeellisimpiä selityksiä niistä
tekijöistä, joiden avulla suomalai-
'set ovat koh.onneet maailman etc:
vimmaksi urheilijakansaksi ja
Nurmi kaikkien aikojen suurim­maksi
juoksijaksi." Nämä seli­tykset
olivat silloin suurimmaksi
osaksi mielikuvituksen tuotteita,
e n e m m ä n t a i V ä h e m m än p a i kk a n-sapitämättömiä.
Nyt tietävät
amerikalaiset meistä jo vähän
enemmän. Tietävät* että suoma­laiset
käyttävät ravinnokseen
sentään muutakin kuin '' mustaa
leipää ja kuivaa kalaa" mahdolli-sesti
: senkin, että suomalaisten
saavutukset- ovat tulok-sena, pait­si
suomalaisesta sisusta j a kestä­vyydestä,
hellittämättömästä,
vuosikausia jatketusta järjestek
m ä 1 li s es t ä h a r j o it u k sest a j a i m a h-dollisimman
yksinkertaisista elä
mäntavoista. Tässä valossa kat­sottuna
amerikalaisetkin ovat .vä
.TJlkomaalaisten registeröimis" Ny&yiaen kurssimme rtthaläteif
kysymys. tyksille SUOMEEN
jotka täällä ovat: sillä alalla pää
seet itsenäiseen ja tyydyttävään [ bitellen päässeet käsittämään, et-asemaan.
tä Nnrmikaan ei ole mikään yli-
Canadaan saa Duneiden kansa­laistemme
on elr.dottonnisti vii­sainta
kohdistaa alusta alkaen
k ai k e n lm o m i o n sa s ii h en, a j a tn k-seen,
miten parhaiten voisivat
k ä y t t ä ä hyväkseen tämän maan
tarjoamia mahdollianuksia sensi­jaan
että yhä edelleen hautovat
ajatusta Yhdysvaltoihin siirtymi-
3uonnollinen ilmestys, vaan pie-
3iempiä. yksityiskohtia myöten
täydellistynyt : suomalainen suur
nrheilija. josta suomalaisilla on
täysi .syy ylpeillä ja jolle ameri-
'kalaiset osaavat "osoittaa kaikkea
asiaan kuuluvaa arvonantoa.
Nurmen voitokas esiintyminen
Amerikan kisakentillä, on, paitsi
sestä, jonka toteuttamiseen tns-j ansaittua julkisuutta hänelle it­kin
kosivaan tarjoutuu tilaisuntta. |selleen,.' ennen: kaikkea mitä suu-
Kaikki suomalaiset, samoin kuin \ rimerkityksellisintä Suomen tun-muutkin
siirtolaiset, tulevat tän-:
Tämänkin takia ei Viron tapaufi-ten
antama varoitiis tule suin­kaan
jäämään huomiotta tässä
maassa."
no ainakin nimellisesti maanvil­jelijöiksi
luokiteltuina, jota ai­nesta
. tiinne etupälissä halutaan,
r/anadan hallitus ei myöskään ole-tarkoittanut,
että tätä maata,
kä y t et t ä i si i n a i n: j o n k iiil a isona
bätävaraiui ja läpikulkutienä,
•jonka siirtolainen ensimäiscn. so:
pivan tilaisuuden. : tnllen on val­mis
jättämään.
yhdysvaltain työsihtceri on äs­k
e t t ä i n julkaisemassaan vuosira­portissa'
esille ennen jo kyseessä
olleen ulkomaalaisten registerör
miskysymyksen. vSiitä työsihtee-ri
vuosikertomnkcsessaan lausuu
Ennen; julkaistuissa kertomuk­sissa,
olen suositellut .ulkom:ialaisr
ten pakolli.sta registeröimista niin
kauan kuin he pysyvät ulkomaa­laisina
perustuksena niiden ope­tus*
ja kasvatustyölle, jotka elä­vät
keskuudessamme, mutta jotka
eivät ole omaksuneet niitä velvok
lisnuksia, jotka kuuluvat kansa;
laiselle.
Tällaisella ulkomaalaisten re-gisteröimisellä.
; ' saa.vutettaisiin
kaksi :erinäi.stä tarkoitusperää •
Ensiksikin ei amerikalaistutta-mistyötä
tulisi jättää vain sattu­man
taikka umpi)nähkäisen toi­minnan
varaan.- Sellaisen menci:
telyn seuranksia. saamme jo nälidä
jokaise.ssa nlkomaalaisperäisessä
yhdyskunnassa. Radikalismi si­kiää
' siellä, missä ei ymmärretä
kieltämme amerikalaisia laitok­si,
ihanteita,: periaatteitamme ja
hallitustamme. Ei ole läheistä
vaaraa siitä että vallankumous hä­vittäisi
meidän kehityksellisen
hallituksemme, mutta kuitenkin
ovat nu r j a t v o i m a t a li n o ma a t y ö s'
sä. j a niille tulisi sulku asettaa.
Toiseksi Yhdysvallat on antau­tunut
ylläpitämään raioitcttua
siirto 1 aisuu11a, mikä: esi 11 etuo e-mat
vaikeutensa. Kertomukseni
Postin ficaiicfa ja
sähköteitse on
Myös myömm© pankki-eaoitnk
sia (shekkejä) markoissa yll&
mainit, kurssin jälkeen ja erik-^jt
sia; kolmen prosentin korkoa vi>.
täviämatkusiajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa limaj>-
taan siellä voimassa-olevan-do^V
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähety kaille
postih kautta on 15c. summilla
alle $20.00; sitä suuremmilta san*/
milta mitään kuluja ei peritä»
Lähetyskulut sähkoteitse oa
$3.56 kaikilta summilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jog sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne va»»
taanottajan ja lähettäjän osoit
teellä varustettuna osoitteella
Foreign Department
netuksitekemistä uudessa niaaik
maissa. Amcrikalaisten huomio on'toisessa kohdas^^a olen telinvt e
Suomi suuren maailman
mielenkiinnon esineenä.
— Ei mikään muu tee ihmistä
voimakkaaksi kuin hänen ajatus­tensa
keskittäminen^
Tie taivaaseen löydetään
kääntymällä oikeaan ja kulkemal­la
suoraan. eteenpäin.—Spurgeon.
— En .Nuurcstikaan välitä biitä,
mitä olen. toisten mielestä, vaan
mitä omastani. , Rikkaaksi tulen
va'n omilla varoillani, en lainara­hoilla,
\ ^
: — Jokainen ihminen painaa itr
••- seensä merkin omasta arvostaati.
ir.nnan, jota itseltämme vaadim­me,
tulemme isaamaankiu. • —
"Schiller.
Englantilauien lausunto Viron
kommmiiistikapina,sta.
— Todellinen.urhoollisuus ilme--
nee siinä, että kvkenee ilman to-distajaa
suorittamaan sen, minkä
joku toinen salattaisi tehdä vain
koko maailman cde.ssä. :
— Varioa ei voi syntyä ellei
aurinko ole jossain paistamassa.
Syntiäkään ei maailmassa voisi
olla, ellei olisi JunJahni, jota vas­taan
syntiä tehdään.
- f - . Siunattu on ihn^inen, jolla
on kyky saada itselleen ystäviä,
sillä se on yksi Jumalan parhaita
i lahjoja. Siihen .sisältyy monta
iasiaa;, mutta ennen kaikkea voima
jiitse antautua toiselle ' ja huomata
; toisessa kaiken, mikä on jaloa ja
rakastettavaa. —Aleott.
i — Minun toivoni ihmiskunnalle
on kirkas kuin aamutähti. Ihmi­sille'
tulee kunnia, jAta kaikkein
iinnoittuneimpienkaan Iprofeettain
*-ja runoili j ä in kieli ei ole pysty­nyt
kuvaamaan. Menestyksen
portti kääntyy saranoillaan ja
valo tunkeutuu • esiin.sen rakojen
Uusia ii^alidollisuuksia ava'
Siinri englantilainen maailman-lehti
The Times .on ottanut lau"
suakseen muutamia jälkimiettei-tä
Viron äskeisen .kommunistika:
pinan' johdosta. Selo-stettuaan
T a 11 in n a n t a p a us t e n h y v i n t u n n e -
tnn kulun, lan.suu Times omasta
puolestaan: ''Viron kansa an­saitse
e tä y d e n my ö t ä t u n no n v a V
keissa -olosuhteissaan. Rohkeu-de
1 la an j a päätät vä isyy del 1 ä än se
on onnistunut torjumaan suuren
vaaran. Tämä kansa elää rau­hallisessa:
pienessä: maassaan
kommunistisen • internationalen
varjossa . jonka toiminta . ei ole
suinkaan suunnattu vain viro­laisten
itsenäisyyden : ja menes­tyksen
tuhoamiseen. Moskovasta
ia Pietarista johdettu : kumous-propaganda
on päinvastoin; pää"
'u ä är i It äiin y leism a a i 1 m ai li n en, j a
Tallinnan kapina on merkitsevä
ia varoittava tapaus kaikille. Jo
pitkän aikaa on neuvostohallitus
koettanut pitää politiikkaansa
^räällä tavalla kaksimielisenä. —
Se on antanut kommunistisen in­ternational
en . h a r j oit t a a. j ä r j e s-t
elm ä 11. k um o u st o i'mi n ta a n s a, j o-ta
se on verhonnut .näennäisesti
jonkunverran järjellisillä virallis-diplomaattisilla
ja kauppapoliit­tisilla
menetelmillä, missä muka
ovat olleet määräävinä venäläis-kansalliset
edut..— Tämä kom­munistinen
internationale lietsoo
levottomuuksia ja valmistelee
kommunistista kumousta kaikis­sa
maissa, ei ainoastaan Venäjän
lähimmässä naapuristossa, vaan
myös koko -Länsi-Europassa, E-gyptissä,
'Polijois^Amerikassay
Keski-Aasiassa ja nykyään erityi-sellä
innolla Kiinassa Neuvosto­lehdet,
jotka röyhkeäii halveksi­vasti
torjuivat sen Britannian
hallituksen väitteen, että nevos'
fcohallituksen ja konimunistisen
Suomalaisten '' Amerikan­kuume."
Tuhkinpa lienee kovinkaan
monta viime vuosina Suomesta
Canadaan s i i rt o laisena s aa pnn u t'
ta kansalaistamme, joiden mieles­sä
ei.^ nykyisistä ylipääsemättö:
miltä näy11ävistä siirtolaisrajoi-tuksista
huolimatta, olisi vireillä
toivo 1 matkustaa ennemmin tai
myöhemmin Yih.dysvaltain puolel­le,
sinne- ''oikeaan Amerikaan*
loi)ulliseen luvattuun maahan. Hy­vin
monet ovatkin Clanadaan saa­puneet
siinä mielessä, että pääsy
täältä Yhdysvaltoihin on lielpjio
asia kun kerran on Amerikan
mantereelle ehtinyt.
Tämä liitilo on kuitenkin pso.it-tautunut
harhakuva.ksi Yhdysvak
tain • uuden : sHrtolaisasetuksen
voimaanastuttua.. Eihän suoma­laisten
osamäärä ole kaiken kaik­kiaan
täyttä 500 henkeä vuodes­sa,
ja. siitä tulee (.*anadassa asu­vien
.suomalaisien .osalle mitätti)-
inän .pieni .luku. noin kymmenes­osa
kokonaismäärästä, ja matkus­tuslupa
annetaan :vai 'niille hen­kilöille,
joiden suhteen Yhdysval­tain,
konsuli katsoo voivansa teh­dä
poikkeuksen yleisestä säännös­tä
: päästää . siirtolainen Yhdys-valtoiliin
muita teitä kuin suo­raan
kotimaastaan.
A meri kaan pääsyä on. siis t ur-haan
odottamassa tuhansia Cana­daan
saapuneita suomalaisia. Y lr
d y s V a It ai n 1 n a a h an m u ut t o as e t u k-siin
tuskin tullaan lähivuosien ai­kana
tekemään m i t ä ä n suurempia
muutoksia, ei. ainakaan sellaisia,
xittä suomalaisten siirtyminen nii­den
perusteella helpottuisi. Päin­vastoin
on odotettavissa, että ase­tuksia
- yhä: tiukennetaan, knten
työdepartementin esitys kvota-laiii
ulottamisesta myös . syntype­räisiin
canadalaisiin ja muihin
Pohjois- ja Etelä-Amerikan kan­sallisuuksiin
osoittaa. Tähän saak
ka ovat niiden maiden svntyperäi-set
asukkaat olleet poikkeusase­massa
ja siitä on johtunut, että
esim. eanadalaisia siirtyi viime
vuonna Yhdysvaltoihin yli 200,-
000 henkeä.
Yhdysvaltain siirtolaisrajoituk-set
johtuvat epäilemättä. suurelta:
osalta siitä seikasta, että siinä
maassa alkaa vähitellen olla o-mp'^'^
a-kohdan niin jjaljon väkeä,'
Sitten viitnekesiiiston Parisin
olympialaisten kisojen ei koti-niaastammo
ole tämän mantereen
sanomalehdistössä näkynyt niin
run'saasti. kirjoituksia kuin nyt,
1 'a a Vo Nu i'm en i 1 m iömäiscn,mutta
j o etukäteen odotetun, voiton ,iäl'
keon ]\ladison Square (fardenin
sisäradalla Xew Yorkinsa, ; Y l r
dysvaltain parhaiden juoksijain
j o u t u essa. a u tta m a 11 o m a s t i li ä \"i ö k
1 e ja kynimenientnhansien mielet;
tömästi innostuneiden katsojain
ollessa "suuren pienen suomalai­sen"
ylivoimaisen voitou todista­jina.
Kohta Amerikan •mantereelle
saapuessaan : sai Nurmi osakseen
suuremmoista- luiomiota.;. Hänet'
otettiin- /.juhlallisesti vastaan
'"maailman elevimpänä urheili ja­na
maailman suurimmassa kan-pnngissa."
Ne\v Yorkin kau­pungin
puolesta lausuttiin
hänot virallisesti tervetulleek­si
ja itse .suui'i yleisö seurasi
hänen jokaista liikettään melkein
yhtä I suurella mielenkiinnolla ja
uteliaisuudella kuin tuonnottain
Amerikassa vieraillutta Englkir
n in k 1 • u u n u n p e r il 1 i s t ä. Va r ma a o h,
että koskaan ei kenestäkään toi^
sesta suomalaisesta ole Amerikan
sanomalehdissä kirjoitettu . niin
paljon kuin Nurmesta. Hän on
täydellisesti kohdistanut it.seensä
Y h dy s vä 11 a i n ; u rhe i lu ma ailm an
koko huomion.
Kaikilla' kuuluisuuksilla on
vaara joutua Amerikass-a jonkin­laisen
reklaamin välikappaleeksi,:
eikä Nurmen esiintyminen tee
tä.ssä suhteessa poikkeusta. Hä­nen
puheilleen pyrki New Yorkis­sa
suurien sanomalehtiyhtymäin
edustajia, jotka tarjosivat hänel­le
satumaisia summia elämäker­tansa
kirjoittamisesta sanomaleh­tiin.
Aikakauslehdet pyysivät
häneltä kirjoitussarjaa. Kuvan­veistäjä
tuli tarjoutumaan Nur­men
ikuistajiksi. Valokuvien ja
eläväinkuvain ottajia tuli tusi­noittain.
YVall-kadun miljonäärit
pyysivät Nurmea kanssaan päi­vällisille
j.n.e. alutta tällaisista,
epäilemättä varsin houkuttelevis­ta
tarjouksista on kuuluisa kan­asalaisemme-
kieltäytynyt. Vaati­mattomana
suomalaisena ei hän
halunnut osakseen sitä, johon hä­nen,
asemassaan olevat amerika-luonnostaan
kääntynyt myös sii­li
e n m a a h a n j a. k a ns a a n i jo s t a se k
lainen urheilija on: lähtöisin, ja
siten on Suomi otettu mitä perus­teellisimmin
tarkastelun alaisok-rs
i A me ri k a n s a n om ai e hd is t össii.
Siinä suhteessa Suomi elää uudek
1 e e n o ly i n} > \ a 1 a i s t e n k isojen a i ka a:
Ja mikä vieläkin tärkeämpää, se­lostukset
S u o m e s t a o v a t n y t y lei -
sesti katsoen enemmän paikkan­sa
jntäviä. Sellaisen julkisuuden
merkityksen , Suomelle käsittää
jokainen ilman sen enempiä seli-tyc'vsiä.
Tähän asti ei Amerikan,
sujji'i yleisö ole Suomesta ti(muyt
j u i i r i paljon muuta kuin e t t ä sen-ni:
nrincn maa on jossakin kauka­na
pohjan «perillä, että olosuhteet
siej.llä. ovat koviuvalkuperäisellä'
ka un ai hl ja että sen asukkaat ei-viit
.säälimättömän; luonnon kans­sa
Uamppaillessaan ehdi muuta
kuin jokapäiväistä leipäänsä a-jattelemaan.
Näinollen ei Nurmen kunnostau­tuminen
ole: niinkään vähäpätöi'
seksi laskettava asia, kuin sivus-takatsova.
" p u o l u e e t o n ' h e n k i lö
saattaisi arvostella. Muuan tun­nettu
amerikalaineu > nrheiluäsi-ain
arvostelija tekeekin lukija­kunnalle
kysymyksen: ''Mitä
hyötyä tästä kaikesta (Nurmen
kilpailuista ja voitoista): sitHen oi-k
east a a n o n ? M a a i 1 m a s sahan oi i
niin paljon henkilöitä, jotka ovat
päässeet huomattaviin saavulu.b
siin ja niittäneet itselleen kun­niaa,
Mutta voiko näistä merk-kimiehistä
kukaan väittää saa­vuttaneensa
suurempaa mainetta
kuin tämä ihmeellinen suoinalai-^
nen on niittänyt juoksemallaV *
Eihän maailmassa .mikään olej
ikuisesti pysyvää, Suuvimmat-kin
kuuluisuudet viipyvät näyt-t
ä m ö l l ä v a i n aikansa, antaakseen •
tilaa uusille tulokkaille, jotka taa­sen
vuorostaan esittävät osansa
ja siirtyvät syrjään. Mutta suu­rien
miesten maine säilyy polves­ta
polveen/ j a on innostuksena
jälkimaailmalle. .-Siinä merkityk­sessä
on Nurmi tehnyt meille pal­veluksen,
joka kauan tulee säily­mään
niin suomalaisten kuin
muunkin maailman muistis!?a. Hä­nen
Amerikan-matkansa on ollut
suomalaisen kansallistunnon ja
kansallisen yhteenkuuluvaisuu­den
kohottajana ja lujittajana.
Hänen • voittonsa Suomen tunne-tuksitekijänä
suuressa maailmas­sa
ja Nurmi itse edustamassa
kansaa, joka on siten hänen väli­tyksellään
antanut loistavan esi­merkin
siitä voimasta ja kunnos­ta,
jolla Suomi pyrkii muiden va*.
päiden valtojen ohella olemaan
mukana kansojen kehityksellives-sä
ja menestyksell'sessä yhteis'
toiminnassa. V
r ä itä. m u ut oseli do t uksi a vuoden
1924 siirtolaisuuslakiin joita muu­toksia
minuninielestäni siihen tu­lisi
tehdä. Näissä esityksissäni
viittaan erityisesti siihen valtia­in
ä 11 öm y y t e e n, e 11 ä mi t ä ra joit u k-s
ia n ä e m me v ä 111 ä m ä 11 ö m i k s i t eh -
d ä s i i r t o 1 a i s i i n n ä h d e n, j o t ka. t u 1 e-va
t i t ä i s e 11 ii pallonpuoliskolta, sa •
mojen rajoitnsten tulisi koskea
•my ös k i n 11 i i t ä. jo t ka tän ne t u 1 e-^
va t 1 ji n t i s en .]:>a 11 o n j) 11 o 1 is lv o n. m a i s"
t a. Ny k y i s i n ei f) le m i n k ää n 1 a i-s
i a rajoitu k s i a: n i i d e n siirto lal s t en
lukumäärään nähden, jotka ovat
s y n ly m et 1 ä n t i s o n. p a 11 o n p u o 1 i s-kon
maissa ja kaluavat siirtyä
Yilidysvaltoiliin. Juuri se, että
noudatamme tällaista "avoimen
oven" politiikkaa läheisiin naa­purini
a i I li m m e n äh d e n / a n t a a a i*
heen siirtolaist. salakuljetukseen
. (1) o o 11 e ggi n g. .0 i' a 1 i en s),;. j a t u o k-laisista
sala.kuljctetuista uikoraaa-
.laisista ei meillä = ole: suurta­kaan.
toi\-oa kansalaisiksi. iMutta
vaikka : yleisestikin panisimme
käytäntöön rajoitetun siirtolais­ten
maahan pääsyn, tulee meillä
aina olemaan vissi määrä laitonta
HAkcoCK :: MICH
—Perustettu v. 1874.—
Varat yli $3.000,000*00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
maahan siirtymistä niin . kauan
kuin pidämme voimassa jonkin­laistakaan
rajoitusta. Meillä on
rajavartiosto, joka on niin teho*
kas Ivu i n s (3 oli a voikin, mut t a mi*
nun niielestäni löytyy parempi
k oin o t ä mä n kysymyksen ratkar
semiseksi kun i)itää kokonainen
armeija viranomaisia rajoillamme
tehottomassa yrityksessä estää
laitonta siirtolaisten maahan tu­loa.
Suosittelen koko vilkomaalai­sen
väostömmo rogisteröiimtsä sik
lä ninienomais. tarkoituksella, et*
tä jokaiselle ulkomaalaiselle siten•
tarjoutuu tilaisuus, täydellisesti
t-iitu.stua niihin kysymyksiin, jotv
k a h ii n e A tul e e tuntea päästä k*
s e e n k- a n s a la i s e k' s i, j os 11 ä n h a 1 u a a
ottaa vastaan kansalaisen vclvok
lisiudet.
Siksi tulisi ulkomaalaisen nimi
viedä lui?tteloihin ja pitää tiliä
hänen edistymisestään. Siitä läh­tien
kun ulkomaalaisen nimi vie­dään
kirjoihin ja joka vuosi sen
m
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
Ai/
--^ Ihmistä arvostelevat toiset
sen mukaan kuin hän itse itseän;
sä arvostelee,
1»
f
m
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä. t
KUÄSSI ON TÄNÄÄN
p
1
SUOMEN MAE&KAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti viaadita. S^ötys-maksu
on^ $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku-lujen
Iisaksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summiUe $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta se^^Ävalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille ^etyksille;
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti,
i l
PORT ARTHUR, ONT.
tai: 518 St. Gatharine St., West, Montreal, Qne.
m 1
u .Pi^M p 4.1., r t dc -> " ' M^^^^^^^^^^H
ti.
9 it
r
• tl
1 ^'
"L
1 te
1
I
¥
'f AI
I
3'
I
«E
c
li
II
•A