Vapaus, May 19, 1923

              Sivu 2 Lauantaina, tonkokttnn 19 p. — May 19.
JAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmes-
^ Sodburyssa. Ont. joka tiistai, torstai ja lauantai,
V A P A U S
(Llbeirty)
The only organ of Finnish Werkew In Canada. Pub-
^ e d in Sudbury, Ont., every Tnesday, Thursda^ and
Ratnrday. '
Advertising ratea 40c per col. incta. Minimum cnarge
Sov single itisertiqn 75c. Discotint on standing advertise»
laent The Vapaus is the best advertisini^ medium among
ne Fingiah People in Canada. '
Canadaah yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
91.60 ja yksi kk. 75c. . .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk; $5.50, puoli vk
158.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
•'«itsi asiamiesten joillg on takaukset. .
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuJieiBta 40c>
palstatuunialta. Suurista i motuksista sekä iliootuksistn,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta^ annetaitn tuntuva
alennus; Kuoloilmotukset $2,00 kerta ja 50c. lisää
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, Sl.OO kolmekertaa; avioeroilmotuk86t^$2.00 kerta,
$8-00 IkaksikertaarsyntymäilmotUkset $1.00 kerta» ha-
Intaantieto- ja osoteilmotukset 60c. kerta, $1.00 kolme­kertaa.
Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
.- Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Jdrjeeseenne, kirjöttakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
•oonallisella niineUä. ,
, J. V.^KANNASTÖ, Liikkenhoit^ja,
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
liOme St,, Puhelin 1038. ^-Postiosote: -
:Box^69. • ' \ - ••''v:''-;-' • • ; ; ' • Sudburv, Ont!
' Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello, 3. v % '
Resrfstered at the Poat Office Department, iöttawä, aa
Ratkaisematon pulma *
Europari; imperialistit ovat edelleen tukkaniiotta-silla
keskenään, jossa rytälkässä kukin tahtoo höyhen-tp'i
Hcaikin voiminsa toistaan Ja siepata toisen nolcan
alla saalista. Raadeftavina lepää, useita uhreja, joista
Saksan demokraatinen tasavalta on "kaikkein rasvaisin.
Multa tässä uhrissa on vielä vastustuskykyä, irnperia-listisla
sisua, joJca ilmenee va$tapotkuina. ^
Vaikka. Ranska ja Belgia ovat jo kuukausimääriä
_ kaikella väellään ja voimallaan näännyttäneet Saksaa,
kiristäneet sitä henkikurkusta, ei vieläkään ole tullu/
.lopputulosta, vaan tuo pulnja «vahingonkorvaus^^, py-pyy
ratkaisemattomana.
On neuvoteltu, uhattu ja pistimillä Icutkulettu saa­dakseen
hhlutlujfl arvoja Saks, sairaasta vältioruumiista
\<'nnJlta tulos ei tyydytä suursaaUstajia, Väkivaltainen
käsittely ja sen edelleen jatkaminen näyttää tulobctto»
nialta, joten edessä ovat uudet neuvotteh^^^
V Saksan horjuva porvarihallitus on antanut hädis^
sään'lupauksia uusien myönnytysten tekoon ja tämän
lupauksen oval teurastajat ottan^eet mielihyvin vastaan.
Nä\nä päivinä jo käynnissä epäviralliset neu­vottelut
Saksan, Ranskan* ja Belgian haUjtusherraiii
!ce9ken. Englanti katselee syrjästä kateellisestl jn Yh-
: ^ysvallat kohauttelee välinpitämältöraästi hartioitaan.
Viimemainittu on saanut tälläkertaa riittävästi syömis­tä
ja varsin kylläisenä sulattelee sitä ruokalevon mer­keissä,
karhuten löppusaatavlftfln, rientäakseen sopivan
tilaisuuden sattuessa uudelle riistoyetkelle.
<r Imperialistien keskeinen pulma ei kuitenkaan sel­viä,
vaan käy päivä päivältä sekavammaksi, synnyttäen
lukemattomia sivuhäiriöjtä Ja niiden aiheuttamja dip-lomaattiäia
juonitteluja. *
1 Kaiken kaaoksen keskeltä kerääntyy uusi historial­linen
voiraapaljous, kohoaa kansainvälisen proletariaa­tin
iskevä vallankumouksellinen nyfkki lyömään alas
keskenään rähjäävät ja maailmaa raatelevat imperialis­tit.
Selvästi jo huomaa Sert kiinteän veljellisen yhtey-
*dien mikä vallitsee Saksan ja Ransljan«vallankumouk-gellislen
proletaarien välillä ja vielä enemmän Saksan
ja Venäjän kommunististen ainesten välillä, ^fäin on
jo astunut kansainväliselle näyttämölle uusi mahti, jo­ka
taistelee luokkaherruudesla ja ratkaisee imperialis­teilta
ratkaisemattoman pulman, rakentaa yleisen im-^
han kaikkien kansallisuuksien välille;. — Karjalan
Komm.. ->••• .. \ . . ••. • • •
F ^ - •
Urakkatyön. kiroi^s puutavarateoUi-suudessa
Sellaisilla paikkakunnilla kuten Ontariossa ja muu­alla
sisämaissa, ^ossa suurin osa metsästä katkotaan»
Joko paperipuiksi tai ratapölkyiksi, on urakkatyö ollut
yleisesti käytännössä miespolvia. Mitään tavallisuus
desta poikkeavaa ei sentähden olekaan tavata siellä
ty.öläisiä, Joita .ei voi saada vakuuletuiksi siitä yksin­kertaisesta
asiasta, että paperipuiden katkaisusta Ja
ralapölkkvjen valmistuksesta voidaan suorittaa kor­vaus
muillakin perusteilla, eikä ainoastaan coordi- tai
kappale laskun mukaan.
Nuo olosuhteet ovat myöskin synnyttäneet erikoi­sen
.«Jypelaj in», joka ehkä on ominainen ainoastaan
tässä osassa maata. Nämä ovat niin kutsuttuja «kelk-
. kajappareita», jotka eivät ainoastaan katkaise paperi­puita,
vaan ajavat ne myöskin ulos metsästä.- Ne ta­vallisesti
työskentelevät useampia miehiä käsittävissä
sakeiss?.. Tässä nyt ehkä ei ole mitään pahaa. Mut­ta
nämä samaiset kelkka japparit useimmiten tekevät
urakka-sopimuksensa niinkin "aikaisiin kuin 6 tai 8
kuukautta ennen katkaisuajan alkamista ja vieläkin
enemmän. Tehdessään näitä sopimuksia he sitoutu-
-vat työskentelemään silloin voimassa olevalla palkalla
koko seuraavan katkaisukauden. Jalassahan se niksi
onkin. -Sillä onhan melkein mahdotonta saada miehiä,
jotka täten ovat itsensä sitoneet komppaniaan, ryhty
määti lakkoon tai muuten ottamaan osaa taisteluun
pallean ylennyksen tai muiden parannusten saamiseksi.
Siksi tämä kelkkajappauB onkin pahinta lajia urakka-järjestelmää,
minkä kanssa Canadan melsätyöläiset
joutuvat tekemisiin. ,
British Columbian rannikolla ur^ajarjestelmä ei |
ole vielä kauan ollut laajemmalti käytännössä. Vii­meisen
suursodan aikana ja pian sen jajkeen tuli se
"vasta yleisemmin käytäntöön. Työläiset' tällä kul­malla
olivat silloin nopeasti järjestymässä. Tämä tie­tysti
ei miellyttänyt tukkiporhoja. Ehkäistäkseen tä­män
järjestäytymisen ja j^teenkuuluvaisuuden tunteen
edistymistä orjiensa keskuudessa, tukkiporhot panivat-käytäntöön,
urakkätyöjärjestelmäiu
Ja ovelia kun työnantajat ovat'kaikissa liikkeissään,
niin tukkipösötkin maksoivat urakkatyöstä «nsin alus­sa
vähän enemmän kuin mitä päiväpall^alla työskente­lystä
silloin maksettiiju Täten he saivat työläiset hel­posti
ohjattua heitä varten asetettuun loukkuun, huo­limatta
kaukonäköisempien työläisten ponnistuksista,
sen estämiseksi.
Seuraus tästä olikin, ellä nykyään; mikäli metsän
kaato ja tukkien katkaisu rannikolk. on kysymyksessä,
niin on vaikea löytää kämppää, jossa työtä ei tehtäisi
urakalla. ^
Entäs.maksun .laita? Ooh Weil, se Jiatkaistiin heti
niin pian kun urakkajärjeslelmä saatiin vakiintumaan,
ensin puoleen Ja sitten kolmanteen osaan siitä mitä
se alussa oli. Niin että «jypojen»'nyt täytyy pinnistää
äärimmilleen, saadakseen edes keskinkertaisen päivä­palkan.
Bulgarian kommiuiisti-nen
nuorisoliike
Nyt nekin, Jotka alussa olivat mitä innokkaimpia
urakoitsijoita, alkavat käsittää tilanteen.
Eikä se Aihme olekaan. '
Sillä työskentely urakalla ilmenipä se sitten missä
muodossa tahansa, on mitä tehokkain työnriistämi&kei
no, koska sillä on taipumusta saattaa' työläiset luule­maan,
että heillä on jotakin yhteistä työnantajiensa
kanssa sillä hänelle maksetaan suorittamansa työn pai-,
jouden perusteella. Ja mitä enemmän hän työskente­lee,
sitä enemmän hän tuottaa liikevoittoa työnantajal­leen.
\if "• • : ;
• ' • • ' ',
Multa urakkajärjeslelmä myöskin ehkäisee yhteen­liittymisen
tunteen kasvua työläisten keskuudessa 'pi­tämällä
heissä vireillä yksilöllisen ^hnistumiserf toivoa
ässä yhteiskunnassa. «
On sanottu että «jupominen» on kaikkein likaisinta:
skääppäystä mitä on olemassa. Olipa tämän asian
aita^miten tahansa, tosiasia kuitenkin on, että.me tä-näpäivänä
löydämme itsemme tilanteessa, jossa olem­me
pakoilBlul sitä tekemään. Ja ^paras minkä vpinv
me tehdä, on keksiä keinoja, joilla tästä tilanteesta pää­semme
ulos.
Kaiklci luotkatietoiset työläiset myöntävät, että
ensimäinerr ehto' parannuksien saamiseen on järjesty-minen.
J^umber Workers Industrial Union of Canada
on tflislelukentKUä tarkotuksella parai^laä puutavara-leollisuudessa
työskentelevien työläisten asemaa. Ja,
lopullisestiV'milissa Je.ollisuuksissa olevien työläisten
kanssa lopettaa taniä ^ riistojärjestelmä. Se on aset-lm\]
V yhdeksi lähimmistä päämääristään, urakkatyön
poiltamisen, • ^
.Mutta työläistoverl. Ei_ mikäötl järjestii voi' sinun
asemaasi suurestikaaiv parantaa, jos el sinä ota käv'
tännöllisesti osaa järjestön toimiptaan. Sinulla on
yhtä paljon velvollisuutta toimia oman asemasi paran»
tamiseksi kuiri jollakin toisellakin. , Siksi liity ensin
itse järjestöön. Ja tee sitten voitavasi, jotta loputkin
puutavarateollisiiuden työläisistä, saadaan järjestettyä.
Niin.ei ota kauan kun olpmme kykeneviä poista­maan
urakkatyön kirouksen.
Bulgarian nuorisoliitto alotti toi­mintansa
V. 1912 sosialidemokraat­tisena.
Mutta heti Kommunistisen
Puofueeii ryhdyttyä toimintaan, jär­jestäytyi
se puolueen poliittisen ja
_heri8isen jehdon aiaKeksi ja rupesi
niin puolueen kuii ammatillisen
Uikkeen kanssa eilmelliseen yhtey­teen.
Sodat ehkäisivät Bulgarian nuori­soliikkeen
kehitystä. Niiden aika­na
väheni osastojen ja jäsenten lu­kumäärä
ja militarismin poliittinen
diktatuuri uhkasi murskata koko
liikkeen. Mutta sotien tuottama
kurjuus, työttöimyys ja kallis aika
avasivat proletariaatin silmät. Omat
kokemuksensa opettivat sen tunte- ;7-f;f;;^^;;;'-'^^
maan yltioisanmaalhsen haaveilun '
menee ^liittoa *ja sen, äänenkannat­tajaa
kohtaan kohdistetusta vainos­ta:
Sen äänenkannattaja tMlades-chka
Pravda» oli ' yhden vuoden
(jouluk, 1920— jouluk. 1921) lak-kauettuha,
ja ruvettuaan uudelleen
ilmestymään ei se saanui käyttää
entistä nianeään. On laadittu laki,
-:j©ka->irielä nykyään on voimassa, ja
joka kieltää julkaisemasta lapsille
ja nuorisolle osoitettua kirjallisuut­ta,
aikakausilehteä ja lentolehtisiä,
Monilla muilla vainotoimenpiteillä
on terrori tähdätty nuorisoliikettä
kohtaan.
Mutta vainosta huolimatta on liit­to
innokkaasti jatkanut toimintaa
l a a j o jen työläisnuorieojoukkojen
keskuudessa. Sillä on suufet teh­tävät
edessäänsä, järjestäessään
taistelevan, proletariaatin reserviä
VALLANKUMOUKSEN
Vallankumoubeliinen työväenliike kasvaa lui
kapitalismin todellisuudesta, mutta on kuitenkin samalla s
nen, joka kaivaa sille haudan ja syöksee sen siihen, B; i^v'^'^^
jonakin ulkonaisena voimaana jossakin tulevaisuudessa käy ^ i ^ " " ^
•1 S. 1406.
Virallisen taantu^muksen vastarinta
Viime päivinä on erikoista mielenkiintoa herättä­nyt
Budapestin metallityöläisten palkkataistelu. Eliri-jcustannuslaso
on Unkarissa noussut yhtämittaa kruu­nun
kifrssin laskiessa tasaisessa tempossa; ^Niinpä
e^im. rasvakilo mak9oi yielä joulukuussa 270 krupHUa,
multa päjflsen viikkoa sitten oH sen hinta- kohonnut
jö yli lj7ÖÖ kfUUiluun. Ja sama on asian laita kaik*
kiiri muiKlftklri tarvikkeisiin nähden ^ tyÖpHlkat vain
ovat pysyn68i ^luutlumattomiftät Melällityöläisten vaa­timus
palkkojen suhteellisesta koroittamisesta oli niin
ollen täysin oikeutettu. Mutta työnantajat kieltäytyi­vät
hyväksymäsilä sitä ja julistivat työläiset sulkuun,
joka alkoi Jo puolisentoista kuukautta sitten. Buda­pestissa*
on' tehtaita, joissa työläisen tuiitipalkka ei
vastaa edes tulitrkkulaatikon hintaa. Mutta sitten­kään
eivät t^fönantajat ota kuuleviin korviinsa palk­kojen
koroittamisvaatinnista. Selkkauksen selvittämi­seksi
ryhdyttiin neuvotteluihin, jotka kuitenkin meni­vät
myttyyn. Työnantajat näet menetleliyät tällöin
suorastaan: provokatoorisesti. He^ suosluivat/kyllä ko-roillamaan
palkkoja 15—20 prosentilla* mutta vain
sillä ehdolla, ettei koroitiisvaatimuksia tehdä enää lä-,
hitulevaisuudessa. He kieltäjlyivät ottamasta työhön
takaisin kaikkia työläisiä, varsinkaan ketään luotta­musmiehistä,
iotka muka olivat saattaneet vaaran alai­seksi
_tuotannon «rauhallisen kuiun.»_ He vaativat
ammattiyhdistyksiä puoltamaan «keltaisia» ja lakko-rikkureita
ja myöntämään,? että vain"^ työnantajilla on
oikeus määrätä työehdoista.
Luonnollisesti hylkäsivät. työläiset tällaiset mie­lettömät
ehdot. Ja pannakseen vastalauseensa työn­antajain
menettelyä vastaan järjestivät he Budapestissa
kuusi suurta kokousta, joista he lähtivät rauhalliselle
mielenosoitusretkelle keskikaupunkiin herättääkseen
yleisön huomiota heidän kurjuuttaan kohtaan. Ensi
kerran valkoisen vallan, pyslyllämjsen jälkeen marssi­vat
työläiset työväenlauluja laulaen pitkin Budapestin
kaluja. Mutta tämä oli liikaa Horthyn hallituksen
mielestä. Työläisten suonta iskettiin, poliisihurtat
usutettiin heidän kimppuunsa ja hallitus aiitoi näin
tyydytystä äärimmäisille taantumuksellisille ainebille.
haihatuksef. Vieläpä pikkuporva­rilliset
ainekset alkoivat osoittaa
kommunistis^le liikkeelle suopeut­ta.
• • . • .
'Kommunistiset aatteet ovat tun­keutuneet
myös oppikouluihin, Mo­nissa
gymnaasioissa ovat oppilaat
toimeenpanneet lakkoja, joiden joh­tajina
ovat olleet sodassa olleet op­pilaat,
'Työläis- ja talonpoikaisnuo-rJ6o
on järjestänyt neuvottelukoko­uksia
ja mielenosoituksia, joihin
koulujen nuoriso on myös osaaot-tanut.
»Uudet'Olosuhteet ovat ahtaneet
kommunistiselle nuorisoliikkeelle sii
vet ja lerniätfaneet- sitä huimaavaa^
vauhtia eteenpäin. Ensimäisen so*
danjälkeisen kongressin aikana v,
1919 oli osastoja vain 12 ja niissä
585 jäseritä. Nykyään on 400 osas­toa,
joissa kaikkiaan on 14,000 jä­sentä.
Varsinkin maaseudulla. on
nuorisoliike runsaasti kasvanut. So­dan
. loppuun saakka oli siellä vain
yksi ainoa osasto, mutta nyt niitä
on noin 300, joissa jäseniä on lä­hemmäs
6,500..' Sekä alempien et­tä'^
lempien oppilaitosten oppilas-ja
ylioppilasryhmät ovat lakanneet
eristetystä järjestöelämästä ja liit­tyneet
paikallisiin nuorisojärjestöi»
hin, joten, liitto on todella toteut­tanut
henkiself ja' ruumiillisen työn
yhtenäisyyden.
Tärkeänä tekijänä oii liitto myös
ammatillisessa liikkeessä, sillä ka­pitalismin
tehdaslaitoksissa työs­kentelevistä
on noin 50% ' nuoria
työläisiä. Tupakkateollisuudessa on
kaikkein eniten nuorisoa, noin 75%-
Tämäu johdosta on liitolla suuri
tehtävä herättää luokkatietoisuu­teen
nuoria tehdastyöläisiä.
Taisteluun nätional|ämia ja chau-vinisniia
vastaan on viime aikoina
kiinnitetty BUurta huomiota. Pait­si
n.k. «puolueettomia» nuorisoja^"
jestöjä, on, porvaristo södan jäl­keen
perustanut puolueellisia nuori­soliittoja.
Että nämä Uitot ^yat
fascistisia'' järjestöjä, ' selviää siitä,
että yhdistyneiden Kansanpuolueen
ja Edistyspuolueen (suurpankkiiri-en
ja kapitalistien puolueen) Nuori­soliiton
2 kongressissa eräs johta­jista,
suurpankkiin, sanoi avoimes­ti,
että heidän tulee myös epälailli-sesti,
k.o. fascistista 'menettelyä
käyttäen taistella.,^ ,
Kuinka_ suuren merkityksen' por­varisto
asettaa Bulgarian Kpmmu-
Saksan kommunisti­nuoret
ja Ranskan
sotilaat
Saksan äsken pidetyij kommunis
tisen nuorisoicongressin kolniantent
istuntopäivänä astui puhujakorok­keelle
Punakaartilaismarssin säve­leillä
tervehdittynä ranskalainen to­veri
Mercier jä esitti kongressin
hyväksyttäväksi seuraavan ranska­laisille
Ruhrin valtaussotilaille osoi­tetun
vetoumuksen: .
«Olette rynnänneet • maahamme
miehittääksenne kaivokset, rautatiet
ja. vuorilaitokset. Täten tehostatte
te entisestäänkin raskaan riiston
yhä ankarammaksi.
Mikä oli imperialistisen sodan
tuloksena? Teidän osaltanne l,1iK)0,-
000 tapettua, meidän osaltamme
2,S00,000! . Kapitaaliaan suojellak­seen
ovat meidän voitonnälkäiset
9 ' • - \ . . ..
työnantajamme syösseet meidät sy­vimpään
kurjuuteen: •
Stinnes ja Loucheur kilvoittelevat
jatkaakseen Ruhrin miehitystä. Mo­lemmat
teollisuusherrat ovaf.j^ksi-mielisiä
käyttäessään -maansa työ­läisiä
etujensa hyväksi.
Mutta te? Ette .kai olekaan mi-tääp
proletaareja, koska kannatte
asetakkia?
Me puolestamme tulemme ehkäpä
jo huomenna nousemaan vallanku­moustaisteluun,
ja te -— te tulette
käjfttnmään . aseita meitä vastaan!
Juuri vastavallankumoukseh; teon
varalta teitä pidetään aseissa. Yli­päällikkönne
odottaa vain hetkeä,
seuratakseen, Wraiigelin esimerkkiä
vuodelta 1918 ja Brunswickin vuo­delta
1789. • . '
Teistä on jo tehty murhamiehiä.
Sotilaat! Älkää uiiohtako, että teitä"
itseänne vasTäan nousevat porva-.
riston. aseet,»
Vetoumus hyväksyttiin myrskyi­sillä
suosioriosotuksilla.
lisen kimppuun ja kukista sitä, vaan se on sen sisässä ja saa
siitä itsestään. Vallankumouksellisen työväen taistelu ei ta a l i l "^
asiaan tulevaisuudessa, vaan se alkaa siitä hetkestä saakk " '"
kon
talismi synt_yi ja työläiset joutuivat ristiriitaan sen ilmiöäe t
Vallankumouksellisen työväehliikkeen toiminta on nykylietVen
tä, jolla kuitenkin on vain kokonaisuuden osana merkityksen
talismi kiihottaa-sietämättömällä sorrollaan, jota se synnvttää •-^'^^
luokan taisteluun tätä sortoa ja kurjuutta vastaan, eikä voi "eiää
työväki saa parannuksia elinasemaansa. Näyttäköön vain ^n,;! V
ykseltä, että on kysymyksessä ainoastaan kapitalismin kasvannaijten ^
taminen ja sen kautta kapitalismin tekeminen siedetlävänimäksi ' "
takia pysyviiksi olotilaksi, kuten jotkut saattavat uskotella, niin \-1**^'
kin käv taistelun kuluessa pian selväksi, että nämä «kasvnnm;-». "
k.ipitahsm'n varsinaisena olemuksena ja etta taistelua niitä vastaan
daan kävdä ainoastaan taistelulla koko jSriesfelmää vastaan. •
Tällä tavalla vallankumouksellise.ssa liikkeessä sopusointuisani!;
naisuudeksi Vhtyvät molemmat puolet voidaan nimiltäii uiidistuUlli
seksi Ja vaflankuihoukselliseksi. Marxilainen sosialismi koetLia «a^j
kaikkia mahdollisia, hetken etuja ja sen päämääränä on kuitenkin airn).
nstaan tuleva vallankumous, tuotantotavan muuftnminep '^^^ oi -
pienintäkään pikkutyötä. Päivätyö on sille kaikki knikpssa. mmia tj
maila on mvöskin sen vallankumouksellinen päämäärä ,sille kaikki \ai
kessa. Se käyttää taistelussaan kaikkia kapitalistisen yhteiskunnan lai
toksia. jocka tarioovat mahdollisuuden voimain kasvattamiseen i
cuilenkin niiden kanssa ivrkässä periaatteellisessa ristiriidassa,
tiiu kokonaan olemassaolevan pohjalle ja seisoo kuitenkin kokonaan
uudella 'pohjalla, joha. "^e* kaikkea olemassaolevaa tuomitsee ia an-bt.
telee. Se el^!ä ihnnien tulevai«;uusihanteiden svnnvttämässä innnjtub
sessa, joka tekee taistelevat työläiset kykeneviksi mitä iilirautuvimpaan,
oDäitsekkäämp-iäij ja sankanllisimpaan toimintaan ja samalla se on mitä
iärkevintä realismia, inka liikkuu ainoastaan tieteen "ja losiasiain liiialla'
pohjalla ia jolle kävtäntö.^on kaikki kaikessa. Että. vallankumouksellin-n
työväenliike yhdistää kaikki nämä pintapuolisesti katsoen ristiriitaket
piirteet vhtenäisöksi kokonaisuudeksi, johtuu siitä, että se on luonnollinen
a todellisuudesta lähtevä liike, joka on askel, sarja keskeyty-mättömäs«ä
uomisen ja mullistusten prosessissa.
ia oif
Venäläinen veljesleipa
tulossa Ruhriin
Saar laakson lakko
loppunut
Lontoo. — Tänne tulleiden tieto­jen
miikaan on neljättä kuukautta
kestänyt i'Saar-laakson kaivosmies­ten
lakko sovittu.* Sopiniuksen yk­sityiskohdista
ei tiedetä muuta kuin
että 72,000 työläiistä tulee saamaan
noin puolet vaatimastaan palkan-nistisen
Nuorisoliiton toiminnalle, i l - korotuksesta.
Sisältö: Katsaus levitysrihta*iallei
— Kierää on politiikka.
attumalta tapäSiri
tämän Jehden
L e v i tysosaston
päämiehen hä­nen
ollessaan
lähdössä taas
t avanmukaiselle
r fn tamatarkaä-tukselleen.
Hä­nen
V i i meinen
raporttinsa, jo­ka
osotti muu­tamia
taka-askeleita useilla paikka­kunnilla,
oli siksi luonnon pääl­le
käypää, että päätin «itte
kenkineni» lyöttäytyä tällä ker­taa
• mukaan n ä h d ä k seni oi­kein
kädestä ' pitäen minkälainen
on sellainen armeija, joka hyökkää­misen
ja etenemisen sijasta ottaa­kin
» ja perääntyy. Otin samalla
kirvesleuhkan kainalooni ajatellen,
että sopiipa poikia vaikka vähän
kopistella ellei muulla. niin kirves­varrella,
sillä ei meitä tähän maail-maari
ole luotu torkkumaan ja ta­ka-
askeleita ottamaan, vaan tappe­lemaan
ja viemään mättäältä toi­selle
tätä meidän Vapauden'lippu­amme.
Ajattelin jo vähän siihen-
Muttä täytyy jo heti aluksi sa­noa),
että, näitä mun mustia tun­nelmiani
kohtasi ainakin tällä tar-kastusreisulla
pettymys, suloinen
pettymys, '.joksi sitä oikeastaan. pi­täisi
sanoa. .Sillä sen sijaan, että
olisi otettu kravun askeleita ku­ten
dellisellä kerralla, nyt olikin
päästy etenemään useilla paikka­kunnilla.
Ja nyt minulla on ilo
ilmottaa, että kymmenen päivää sit­ten
toimitetun katsastuksen jälkeen
lehtemme tilaajamäärä on lisäänty­nyt
53:11a. Tämä jo kannattaa kal­listaa,
vaikkapa keväisen raikkaassa
purovedessä, armeijamme voiton
maljan.
Sault Ste Marien toverien kun­niaksi
On meidän ensiksikin mainit­tava
että eteneminen siellä on
jatkunut entistä suuremmin aske­lin.
"Kymmenkunta uutta tilausta
sitten kun viimeksi tavattiin. Jos
otamme lähtökohdaksi sen, missä
oltiin viime maaliskuulla, niin saa­vutus
on kerrassaan loistava. Soon
armeijaan me tietysti saamme luot­taa
Imin ainakin sellaisiin soturei-hin,
jotta ovat ainakaan tottuneet
voittamaan.'' Sellaisilla voimilla si­tä
rytyyttää niin että hetken pääs­tä
ei löydy enään, vanhoillista koko
kaupungista etsimälläkään.
kin laihin, että jos niinkuin näyt­Mutta
mitä, luiskahti jonkun jäi­tää
vähän ylivoimaiselta, niin nos- ka Cobaltissa, vai mikä, kun sit-tetaan
kaikin kädet ylös, mutta nos­tetaan
yhtäaikaa, yhdessä tahdissa,
eikä sikäli kah kntakm sattuu mait
taniaan.
ten viimeisen katsauksen näkyy tul­leen
pikku polvi muuten jo pitkän
aikaa niin vakaasti puoliaan pitä­neisiin
riveihin. Tätä ennen men-
Sen johdosta, että' Venäjän am­mattiyhdistysten
Ruhrin työläisille
ahjoittamat viljaerät alkavat vähi-ellen
saapua Saksaan, on Reinin-maän-
Westf alenin y h d i s tyneiden
yömaaneuvostojen maajaosto anta­nut
viljan jakelua koskevan julis-iuksen,
josta lainattakoon seuraa­va
kohta: ^
«:Venäjän työläiset ja talonpojat
lähettävät Ruhrin proletariaatin
polttaviiTiman_ hädän lieventämisek­si
10—11 miljoonaa leipää. Sak­san
porvariston Ruhrin avustuksen
sijasta-, joka etukädessä koituu teh-tailijain
ja työnantajain hyväksi, on
Venäjän proletariaatin lahja tar-
Eoitettu yksinomaan Reininmaan-
Westfalenin katkerassa kurjuudessa
^laivalle riistetylle proletariaatille.
Nälkiintynyt proleetariaatti tietä­köön,
että idässä, elää kommunismin
tiin. tasaista vauhtia eteenpäin, mut­ta
nyt yrittää tökätä; Oikastaan
pojat rivit taas suoriksi seuraavak­si
kerraksi ja sitten taas tukeva as-
.kel eteenpäin. ; .
Kirkland Laken tovereista ei .meil­lä
ole sanomista muuta kuin pal­jasta
hyvää. Samoin Rosegroven
veteraaneista, vaikkakin vähän, ko­vemmalla
äänellä,. Teillä kirklandi-.
laiset, on vaarallinen* kilpailija,
South Porcupine on paikka, jota
ei voi sivuuttaa' ilman pientä muis­tutusta,
Timminsiläisiä täytyy muis­tuttaa
Napoleonin nuhdesaamallai
että te olette antaneet perään vi­holliselle,
jonka kourallinen hyvin
järjestettyjä miehiä olisi pyyhkäis­syt
• näyttämöltä. No, ei sentään vie­lä
mitään hätää. Mutta sellaisilta
tovereilta jona timminsiläiset tun­netaan,
on aina totuttu odottamaan
hieman'' enemmän, Nipigossa ja
Fort Williamissa eletään nousun
aikaa ja melko lupaavaa. Hyvää
näyttää tulevan myöskin Kaminis-tikwiassa.
Mutta onko Kivikosken
rykmentti joutunut sellaiseen pin­teeseen,
ettei pääse paikalta hie­vahtamaan?
Vai onko, kun «i-ole
erikoisemmin sotainen aika, unoh­tunut,
että pitäisi eteenpäin koet­taa.
Mitähän jos lähtisi liikkedle jp
seuraavaan kertaan mennessä.
NoMu on nimi, joka muistuttaa
hyvin likeisesti sanaa nolo ja niin
harmillista kuin lieneekin, täytyy
tässä todeta, että .Nolalussa ei ole
viime aikoina, täytetty velvollisuut­ta.
Ei ainakaan tässä mun kattel-tavanani
oleva sotakartta osota si­tä.
punaisen lipun alla miljoonia veljiä,,
jotka sen jälkeen, kun ovat selviy­tyneet
nälän ja kansalaissodan pa­himmista
seurauksista, tekevät kaik-
.kensa tukeakseen Saksan työläisiä
näiden katkerassa ja uhraukseliises-sa
taistelussa maansa riistsjistöä
vastaan.j '
Berliniläinen toverilehti huomaut­taa,
että viljalähetys saapuu Ruh­rin
alueelle parahiksi hetkellä,, jol­loin
sen eräällä seudulla saksalaiset
kaivosomistajat ja ranskalaiset up­seerit
yhdessä kuristavat työläisiä,
jotka oyat kommunistien johdolla
tehneet lakon estääkseen kaivosten
omistajain maanpetoksen. Ne Kui­rin
työläiset, jotka käyvät tätä tais­telua,
eivät luonnollisesti saa mi­tään
lakkotukea porvarillisesta Run-rin'.
avustuksesta,. Venäjän työläis­ten
leipä saapuu näille urheille tais­telijoille
sen vuoksi kreivin aikaan.
Alkaa näkyä yhä «nemmän ja enem­män
merkkejä siitä, että saksalai­set
kapitalistit valmistautuvat sopi-
Port Arthur näyttää olevan steti
varustus. Ei edes eikä taakse. Ei­kö
siellä ole miehen vastusta, vai
mikä kun ei ole yritetty eteenpäin';
Eikös siellä perukoilla pitäisi olla
niitä' poikia, jotka leveisiin piris­täviinsä
meinaavat liittää mx'6A^
leveitä tek-öja? Pore. Arthurin n:e'-
käläi^tä komentanttia tuskin sentä^.:'
tarvitsee muistuttaa,'että •JÄ'
päästä perhaana, sä poika urhoi-nen,
»'
Worthington • on paikka, jor.ka
rintama pn joskus kulkenut; etääni-pääkiri..
kuin "Vnissä se nykyään on.
Mitenkä tämä on ymmärrettävä.
Pitäisihn' niissä värkeissä olla v.i-raa
kahmaista esi-isille kuuluneet
alueet takaisin,
Creighton Mine on paikkakun-a,
jolle, täytyy kaikella kunnialla ko-.
hottaa lakkia, Hj'vää tulee, kunhan
vaan pidätte rivit suorana, nr^'
tahdin ja. katseen aina vaan eteen­päin.
Copper Cliffi ja Sudbury ova*
paikkoja, joiden taisteluita on i l'
.kattelTa- Sitten ^me katsauk=en
on kummassakin menty . eteenpäin-
Mutta tuntuu niinkuin ainakin Cli;
fissä olisi vielä varaa pykatä.
onko? Samaa sopii kysyä Garbon
Minen: tovereilta,
Toronto näyttää kulkevan eteen­päin
kuin «Niagara, ryskyin r.vnnis-täin*.
On aivan niinkuin ohsi o ,
lut «itte> rintamalla. Mutta joua
paljon on, siltä p.aljon vaaditaan­kin.
Suuren lännen mailla näyttä»
olevan iljas ryntäys etenpäin. Soin-tulassa;
ja; 'Vrancoiiverissat JP .ssa oli