1922-07-11-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VAPAU: Huuidsn enomaläisen työväestön äSnenkannattsja, ilmes-tg? Sttdboryssa, Oat., joka tiistai, torstai ja lauantai. H. PURO, J. W. SLUP iir«0taava toimittaja. Toimitussihteeri. V A P A U S (Liberty) The only organ of Finnish WorljeTs fn Canada. Pab-ished in Sndbury, Ont., every Toesday, Tfaursday and Efttorday. , Advcrtising rates 40c per col. inch. Minimum charge for single insertion 75c. Discount on standing advertiso» ment. The Vapaus is the best advertising medium among the Finnish People in Canada. . Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c. palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä'ilmotuksista, joiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloilmotukset '$2.00 kerta ja SOc. lisää jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolmekertaa; avjoeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1,00 kerta; ha-lutaantieto- ja osoteilmotukset §0c. Jceha, $1.00 kolmekertaa. — Tilapäisilmotukslsta pitää raha seurata mu-kana. • ^ — ' • • —••• .1 III.. IIII— —-. I ...^ i . i i . , , . , . „ i I. i TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. $1.60 ja yksi kk. 75c. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk W.OO ja kolme kk. $1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla läfaetlämpn, paitsi asiamiesten joilly on takaukset. eivät tule saavutettua sillä, että uhrataan aikaa yksinomaan taloudellisten järjestöjen ajamain pikkuparan-nusten hankkimiseksi, vaan työväenluokan taistelujär-jestöt ovat luotavat sellaisiksi vallankumouksellisiksi järjestöiksi, jotka iskevät järjestelmän sydämeen, jotka päähuomion kiinnittävät kapitalistisen järjestelmän hävittämiseksi ja uuden yhteiskunnan luomiseksi. Vain selvä Vallankumouksellinen toiminta kykenee saattamaan työläiset heille kuuluviin oikeuksiinsa. ^stalna, heinäk. 11 p. - Tuesday, Jiily llth. lipaile?!iionisiiii Ciiiidan raiititeii Maxim Gorkin varoitus Europalle Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen -tirjeeseenne, kir^ ooonallisella nime! J. V. ottakaa uudelleen liikkeehoitajan per llä. KANNASTO, Liikkenhoitaja. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lomc St., Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sndbury, Ont. Registered at the Post Office Department, Ottawa, as escond class matter. Uusia iskuja Canadan järjestyneelle työväelle Canadan kapitalistit eivät ole hetkeäkään kuluttaneet, ilman että heillä ei'olisi ollut suunnittelun alaisena tämä tai tuo kiristystoimenpide järjestyneitten työ- Iäisten voiman heikoiitamiseksi. Ei ainoastaan työväen poliittinen liike ole joutunut kärsimään sitä vastaan kohdistettujen pannalakien painoa, mutta myöskin taloudellinen (unionistinen) liike, huolimatta sen huomattavasta vanhoillisuudesta on joutunut kapitalistien silmittömän' vihan kohteeksi^ jMoninäiset ovatkin ne ^{jrtotoimenpiteet, jonka alaisena «anadalainen, niin po-liittineil h^n J?J2".^.?".'??'?!i;". Pfl ]omm\ kulke- '** Ei ole vielä varsin monta vuotia kulunut siitä, kurt Dominon parlamentissa laadittiin laki, joka suoranaisesti kielsi työväestön lakkoutumisoikeudet, ilman ellei / tupn lain määräämä «Teollisuusriitaistiuksia tutkiva eovintooikeus», jonka jäsenet Canadtih hallituksen työministeri nimittää, olisi ensin antanut riitaisuuksia koskevaa Iau8\intoaan. Tuo laki silloin kuri se laadittiin, sai aikaan järjestyneen työväestön mitä syvinunän pa-heksumisen, miitttt kuitenkaan tuolla protesteeraamisella ^ ollul toit^äp inerkitystä, sillä järjestyneen työväet ih voimat olivat siksi lieikot, että kapitalistit ja hei- <län hallitusjuoksupoikansa eivät peläntiegt äseltaa sitä Icäytäntöön. Ja se ön ollut täydellisesti käytännössä. ' Porvariston kannalta katsottuna tuo työläisten vapauksia riistävä laki ori ollut siksi edullinen, että monet muutkin maat ovat kiinnittäneet suurta huomiota tuon lain kapitalisteja turvaavalle vaikutukselle. Onpa esim. - Yhdysvalloissa kapitalistien keskuudessa ollut puhetta, että samanlainen laki olisi aikaansaatava myöskin siel- ....•Ja. • .• V >-^; • - ' -.^iifi^i^ järjestyneille työläisille ja yleensä Canadan työläisille laki on^ tehnyt suurta haittaa. Monet sopivalla hetkellä toimeenpantavaksi aijotut lakot on tuon lain tähden jääneet käytäntöön panematta, sillä hallituksen nimittämä komissioni, joka riitaisuuksia on määrätty tutkimaan on tutkimuksiaan toimittanut niin pitkät ajat. että työlästen mielestä sopiva hetki lakon alkamiselle on sivuutunut ja työläiset ovat olleet pakotettuja luopumaan koko puuhasta ja samalla useassa tapauksessa joutuneet hyväksymään kapitalistien toimenpiteet työsuhteitten huonontamiseksi ja palkkain alentamiseksi kuin myöskin työpäivän pidentämiseksi. Erikoisen hai> talliseksi laki ön osottanut siinä,' että työläiset ti'v'& ole voineet ryhtyä myÖtätuntoisuuslakkoon,jonkUri toi> 'sen alan ollessa lakkfltilassft' Paraillaaa oleva l^elyä-valtain rautateitlen koriepajatyöläisten lakko fel tule y saamaan Canadan rautateitten konepajatyÖläisten kannatusta juuri siitä yksinkertaisesta syystä kun täkäläiset konepajatyöläiset eivät voi lakkoutua ennenkö teol-lisuusriitaisuuksia tutkiva komissioni on asiaa-tutkinut. Tämän tähden ei ole ollenkaan luultavaa, että Canadan rautateitten konepajatyöläiset lakkoutuisivat ja siten avustaisivat rajan toisella puolella taistelevia toverei- , taan. Monia muita, monessakin suhteessa suurimerkityk-sellisiä, järjestyneelle työväestölle ja heidän asialleen vahingollisia sortotoimenpiteitä on Vallassaolijain taholta asetettu' rajoittamaan -työväestön toimenpiteitä oikeuksiensa hankkimiseen. Viimeisimpinä järjestyneitten työläisten oikeuksien polkemisina, joita hyvällä syyllä voidaan^ pitää iskuna, joka ei ole aivan vähäiseksi arvioitava, ori" oikeuden päätös Montrealin Naisten Vaatetustyöntekijäin Uniota vastaan. Vetoomusoikeus, johon unio vetosi alemman oikeuden päätöksestä, ajolla vaatetustyöläislakkolaisiä vastaan oli haettu in-junktioni läkkovahtimisen estämiseksi,'katsoi että alemman oikeuden päätös on pysyväinen ja työläisillä siis ei ole oikeutta' pitää lakkovahtia lakonalaisella työmaalla. Vastikään Winnipegistä saapuneet tiedot kertovat, e^;4;siellä on annettti samanlainen tuomio ja niinikään estetuomion avulla työläisiltä kielletään lakkovahtimis-oike, us. - . Edelläolevät, työväestön alkeellisimpienkin oikeuksien riistämistoimenpiteet kapitalistien taitolta, alkavat tarpeeksi selvästi osottamaan, että toisenlaiset mcnette-hla^ at työväestön kapitalisteja^ vastaan kä}7nä5sä luok- Icataistelussa ovat tarpeellisia, Työväenluokan oikeudet Äskettäin Venäjän nälänhätäisten hyväksi julkaistussa vihkosessa, jonka ovat toimittaneet Nansen, Haupt-mann ja Gorki, lausuu suuri venäläinen kirjailija varoituksen^ sanoja porvarilliselle Europalle. Gorki huomauttaa, että Nansenin ja eräiden toisten «kuolevaa tyyppiä olevain europpalaisten järjen ja omantunnon edustajain^» herätyshuudot rakkauden herättämiseksi nälkääkärsiviä niljoonia kohtaan ja yhteisymmärryksen herättämiseksi kansain kesken ei ole kyennyt särkemään nimettömän välinpitäriiättömyyden taajoja kerroksia. Melkein huomaamattomia ovat merkit, että näiden jalojen miesten rehellisessä mielessä ja humaanisessa tarkoituksessa antamat sysäykset olisivat herättäneet myötätuntoa «miljoonittain nälkääkuoleviin venäläisiin talonpoikiin, Dostojevskin ja Tolstoin mil-joonakansaan, kurjia kohtaan, joista on tullut ihmissyöjiä. » , , Ei myöskään ole huomattu Saksan tyhjäksi rosvoamisen turmiollisuutta. v «Kirotun 1914-1918 vuosien sodan jälkeen olen mi-1 nä menettänyt uskoni Europan sieluun. Ja minusta tuntuu, että sen svdän on soaistunut, tylsistynyt, että sen aivot ovat mädäntyneet ja että se valaa mvrkkyään yli kaiken mitä ennen pidettiin humaanisena jaihmis-velvollisuutena- • Ja kuitenkin on Europa edelleenkin koko maailman luovan enerjfian keskipiste, ikäänkuin auringosta lähti Europasta säteet, jotka pelottoman ajatuksensa tulella virtasivat kautta maailman |a jakelivat sille' ylväitä tieteen ja taiteen lahjoja, ihmeitä tekevän tekniikan valtaisia saavutuksia. En unohda, että sen politikoitsijat ja verenimijät — mikä muuten merkitsee samaa — pitivät tapana^ nylkeä ihmiset elävältä. Mutta me emme saa liioin unohtaa, että petomainen Europa samaan aikaan levitti tasaarvoisuuden ihanteitapa kulttuurilahjojaan ympäri maailnian. Sen saaliinhimo nostatti vastalauseita ja sen gydämellömyys ^erätti pyrkimyksen inhimillisyy-teeri. ' Mutta nyt minä luulen, että (porvarillinen) Europa on menettänyt moraalisen auktoriteettinsa kulttuuriarvojen Iu(>jana. Värilliset roduti ovat nähneet millä tarmolla, pirullisella taidokkuudella ja eläimellisellä viekkaudella nuo niin kristilliset valkoiset neljä pitkää vuotta ovat raastaneet toisiaan, millä mielettömällä kiihkolla yksi europpalainen heimo laskee valtansa alle: ja ryöstää' puhtaaksi toisen» millaiseksi kaaosriiaiseksi mielettömyydeksi on ^urkastunut europpalainen elämä ja millä välinpitämättömyydellä «humaaninen» Europa seuraa kuolevaa Venäjän kansaa. Oletan, että kaiken tämän jälkeen Afrikan ja Aasian, kansat ovat:saaneet paljon huonomman käsityksen europpälaisista ja että sädeke-l| ä Europan moraalisten voimain ympäriltä on hupenemassa. » -^En ole mikään politikoitsija, olen vain venäläinen, joka olen täysin tietoinen Europan merkityksestä Venäjälle ja koko riiaailmalle, samoin kuin sen merkityksestä niille jättiaivbille, jotka ovat luoneet kaikki humanismin ja sosialismin suuret luomisajatukset, 8ei\ äärettömän voiman näissä aivoissa, joka ilmenee sen ihmeitätekevissäi tieteellisissä töissä, —• samoin kuin myös Europan väsymättömäin käsien merkityksestä, jolkalcadet ovat aikaafisaaneöl tekniikan ihlrielaitokset.» Tämän jälkeen hööriiavitlaa Gorki niihin luokkaval-tion yli-ikäinen jä tftllottava järjestelmä on johtanut orjuMut luokal) riiinkä kaiken johdosta hän olettaa, etta 6uro[l)ia öft, samoin kuin Rooma aikoinaan, sortuva vfeiaT^en rotujen puristukseen ja sisäisen anarkian öu^Viälukseenj '"' ' Tämän johdosta olisi Gorkin mielestä paikallaan» että tilanne otettaisiin vakavan harkinnan alaiseksi. '«Minusta näyttää», lopettaa hän, «että tässä olisi yhtä ja toista, mitä kavaka- ja relhellismielisten ihmisten feaYi-nattaisi pohtia.» .— o- Friends of Soviet Russian päämaja New Yorkista ilmoittaa meille, että John Elonen ja Antti Paavola ovat lahjoittaneet Venäjän avustusrahastoon suoraan päämajaan 10 dollaria kumpikin, joSta kansallissihteeri A. B. Martin pyytää kiittää asianomaisia lahjoittajia* i Labor Heraldilla P. Morton. Canadan rautatietyöläisten unionistista liikettä häiritsee kilpailevat ja eronneet uniot ehkä enempi kuin minkään maan rautatietyöläisten järjestöjä. Samalla kun kuusitoista Yhdysvaltain ja Canadan «standartti» rautatietyöläisten uni-ota, käsittävät suuren enemmistön järjestyneistä rauta tietyöläisistä, niin näiden rinnalla on kokonainen liuta pieniä ulkopuolisia unioita, jotka heikentävät rautatietyöläisten voimaa ja vaikeuttavat heidän taisteluaan. Nämä pikkuiset kilpailevat uniot vähentävät jokainen kohdaltaan varsinaisten rautatieläisten järjestöjen aktiivisia voimia, ja mikä pahinta, aiheuttavat sekaannusta ja ryhmäkuntaisuutta, joka on omiaan lisäämään «vanhain veronkantajain voimaa.x> Ja kuitenkaan käytännölliset olosuhteet Canadan rautatietyöläisten unioissa eivät ole antaneet oikeutusta kilpailevalle unionismille edes siinä määrin kuin ne ovat antaneet sitä Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa on-'tapahtunut useita suujna rautatietyöläisten lakkoja, mitkä, on kukistettu kansainvälisten unioitten virkailijain toimesta «laittomin^> ja niin ollen ovat olleet omiaan antamaan aihetta uusien kapinallisten unioitten perustamiselle. Se räävitön sota, mitä Yhdysvaltain rauta-tiepatruunat Wall kadun antamien määräysten mukaisesti ovat kohdistaneet unioihin, on myöskin osaltaan antanut virikettä kilpailevan unionismin puuhille siellä. Mutta nämä ilmiöt eivät ole vallinneet yhtä suuressa määrin Canadassa. Meidän kilpailevan unionismin tuotantomme saa pikemminkin' selityksen siitä, meidän aktiiviset pohjajoukko-laisemme eivät ole kyllin tietoisesti voineet hillitä vauhtipyöräänsä, vaan ovat olleet valmiita kaikkien tuuliviirien esityksille. ' Nykyisin • on meillä Canadassa Canadassa lienee vain muutamia siellä täällä hajallaan olevia jäseniä tässä järjestössä. Heidän propagandansa kansainvälisiä unioita vastaan on kuitenkin sangen elävä. Äskettäin Itä-Canadassa vieraileva tämän järjestön organiseeraaja ilmoitti, että he tulevat perustamaan canadalaisen osaston tälle liikkeelle. Kuinka pitkälle he ovat päässeet j |IIIIIIIIIIIHIIIIIIIUII!IIIH^^ Canadan doUaristj 5 LÄHETYSKUSTANNUKSET: i Postissa 15c kaikiHa aummUta. Sähkösanomalla $3.50 kaiidita s-^ on vaikea vielä tällä hetkellä sa-jS Kysykää erikoiskurssia suurille summille. ^ noa, mutta he saanevat mahdollises- 5 ti sen verran aikaan, että se lisää Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Eroad-uutta jakaantumista ja rautatietyöläisten järjestymisen heikkoutta. Catholic National Union. • - view Ave. a Tämän järjestön perustivat joku vuosi sitten muutamat katoolisen Jiirkon miehet. Useat sen organi-js seeraajista ovat pappeja ja joissakin tapauksissa missä unioilla on jalansijaa, ^toimivat papit tämän union «pisnesagentteinas-. Syynä sen olemassaoloon sanotaan, että kansainväliset uniot ,ovat liian «radi-kaalisia>, ja siksi tahtovat vieroittaa työläiset pois katoolisesta kirkosta. He selittävät heidän Umoihinsa -kuuluvien kaikenlaatuisten työläisten jäsenmäärän olevan 40,- 000. Heidän pääasiallinen voimansa on Quebecin, maakunnassa. Kuinka suuri heidän voimansa on rautateillä, on hiukan epätietoista; heillä on joku määrä konepajatyöläisiä ja kirjureita, mutta itseasiassa eivät ole mikään huomattava tekijä rautateillä, sikäli kuin palkat ja neuvottelut työnantajien kanssa ovat kyseessä. I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. E Tiedustelkaa hintoja y. m. Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. SUI^URY, ONT. S BOX 69, YyAF AU S, I Pilettiliike tehtävä J, V. Kannaeton nimessä. iiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiMiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii„i,,ii^ esitti, että kaikista kolmesta uni-osta valitaan yhteinen komitea edustamaan työläisiä, joten meneteltiin-kin. Tämä oli todella kummallinen asema kun paasien täytyi neuvoa työläisiä yhtenäisyyteen. On melkeinpä .vaikea kuvitella mielessään kuinka suuri kaaos vallitsee näiden työläisten. keskuudessa Grand' Trunk rautatiellä. One Big Unip. Kaikki edellämainitut kilpailevat uniot ovat vanhoillisia ja taantu- Canadian Brotherhood of Railroad j muksellisia, joko kansalliselta nä- (huomioonottaen s t a n darttiuniot. Anatole Francen teokset pannaan Nobelin palkinnon >saajan, tunnetun kirjailijavan-huksen Anatole Francen teokset ovat vaarallista lukemista. Paavi on julistanut määräyksen kaikille katoo-lisille, että heillä ei ole lupa lukea Anatole Francen teoksia* , Mibi?, kysyttänee. Siksi että Anatole France on konununisti! — Koska lyö on kaiken hyödyllisen tuottaja, niin siitä johdonmukaisesti seuraa, että kaikki työn tulokset kuuluvat niille jotka tekevät työtä. — Lincoln. —- Työväen luokkataistelusta ilman omaa sanomalehteä ei tulisi mitään. Muistakaa sentähden kaikui voimin levittää omaa lehteänne! Vuoden ajalla tapahtui Ontariossa 386 teollisuustcpaturmaa, joista hallituksen. lapaturmava-kuutuslaulakunla maksoi korvausta. joilla on jonkinlainen yhteinen työsopimus), kuusi järjestöä, jotka taistelevat toiiien toisiaan vastaan rautateitten könepajain kontrollista, viisi uniota jotka taistelevat ku-letusliikenteestä, kahdeksan' jotka taistelevat kirjurien ja rahtitavaran käsittelystä, kuusi jotka taistelevat ratain kunnossapitäjäin ja könepajain ammatittoihain työläisten kontrollista, kuusi paikallisten lämmittäjien kontrollista,.neljä sähköt-täjistä ja kaksi ravintola* ja ma-kuUVannutyöläisistä.. Kaikilla r kuu-dellAl §ista kansainvälisellä unioHa, lukttUAöttamatta kirjurien ja rahtitavaran käsittelijöitä, on enemmän jäseniä kuin kaikilla kilpilevilla uni- "oilla yhteensä. Nämä kansainväliset <standartti>-uniot myöskin johtavat neuvotteluja työläisten ja työnan tajain välillä, miiutamia pikkupoik-keuksia lukuunottamatta. Mutta huolimatta siitä, että kilpailevien unioitten jäsenluku on pieni, ne kuitenkin saavat aikaan suurta sekaannusta ja vakavasti häirits<eVäl rautatietyöläisten asemaa kokonaisuudessaan. Mainittakoon ^ässä muutamia esimer) «Beatin» jöf/eatot. . 1919 ^Best niminen itifeä, aikaisemmin vanhan Canadian -Northfe^ft rautatien piiri-puheenjohta^, pfeHis-ti uuden union, nimeltä ^aa&Öian Association of Engine Sörvibt Men. Hän koetti saada vetUrih^'lettajat ja lämmittäjät yhtymSS^ ^hän järjestöönsä käyttämällä ftlirinuslauset-ta.< Cana^a cariadiftlaf^iile». Hän menestyikin vississä %äärin. Mutta äskettäin toimitetuissa . yleisäänestyk-sessä maiftiSön rautatien työläiset kannattivat "kahdella yhtä vastaan kansainvälisiä unioita. Epäilemättä tämä kiljiiaileva unio kuitenkin tulee ^On^un aikaa vielä säilymään, vaäteuttaen siten työläisten asemaa. Sama Best alotti myöhemmin er-kanoimisliikkeen oburlaisten kone-pajatyöläisten keskuudessa Winni-pegissä, kutsuen tätä uniota Canadian Association of Railway Shop-men. Hän kykeni saamaan tähänkin unioon yhtymään jonkun verran konepajatyöläisiä, mutta se näyttää kuitenkin kuolevan. Soi-mannenkin uuden union kätilönä hääri tämä sama mies, nimittäin sitä Canadian Association of Train Service Men. Canadian Railway Workera* Industrial Union. Tämän niminen cteollisuusunion» sikiö perustettiin sapaan aikaan kuin O.B.U. Calgaryn konventioni pidettiin v. 1919. Sen jäsenet värvättiin Canadian Pacificiir Tautatiel-tä, mutta se ei ole milloinkaaa' kyennyt leviämään gauutamaa konepajaa laajemmalle. Suureksi osaksi; tämän erkanemisliikkeen ja monien muitten kilpailevien unioitten muodostamisen ansioksi voidaan lasksV että samat miehet eivät nyt ole suurelta osalta minkään union jfe-seniä. ^ United Association oMUnvrky Employees o{ America. . Employees. Tämä järjestö kuten toisetkin tällä alalla, on suurelta osalta kansallinen luonteeltaan. Mutta samalla kun se on canadalainen luonteeltaan, on sillä, kumma kyllä jäseniä Minnesotan puolellakin, se ori nimittäin järjestänyt • Canadian I Northern kirjqrit, ollen naita osastoja Vir^niassa ja Duluthissa. Täten tämä järjestö itse kumoaa rautatieliikenteessä ikansallisten» unioitten mahdottomvuden, koska kaikki rautatiet kulkevat poikki Yhdysvaltain ja Canadan kansainvälisen rajan. jCun tämä järjestö 'perustettiin 1909, se ei oUut kilpaileva unio sen sanan tarkimmassa iriferkitykses-sä. Siihen aikaan kirjurit, rahdin käsittelijät, ammatittomat työläiset, höyrypannu- ja vSturihuoneitten työläiset ovat kokonaan järjestymättömiä, Kansainyäliset uniot, joille olisi kuulunut näiden työläisten järjestäminen eivät, tehneet siiij^ suhteessa Canadassa paljonkaan mitään. Kuitenkin .joku aika sitten canadalainen Vfeljfesliitto avasi ovensa kaikenlaatuisille rautatietyöläi-sille. Se on aina aika ajoittain saanut huomattavaa jalansijaa kone-pajatyöläisten y.m. rautatietyöläis-teft keskuudessa, menettäen kuitenkin vaikutusvaltansa taas heti jäl- •leen lyhyen ajan kuluttua. Nykyisin on Canadian Brother-hoodissa enemmistö Canadan järjestyneistä rautatiekirjureista ja rahdin käsittelijöistä. Se järjestää palkkasuhteet näille työläisille neuvotteluilla Canadian National rautatien kanssa, ja myöskin jossain määrin höyrypannu- ja veturihuone-työläisille ja kqnepajain /ammatit-tomille työläisille. Kuitenkin kan-smväliset uniot ovat järjestäneet oaman alan työläiset Canadian Pa-cifieilla ja sopii niiden palkkasuhteista. Viimeisen neljän vuoden ajalla molemmat järjestöt ovat kilpailleet täydestä kontrollista samoilla työaloilla, josta on ollut seurauksena katkerat vihamielisyydet näiden järjestöjen välillä. Tällaisen tilanne on surkuteltava ja pitää sen lisäksi monet työläiset ulkona molemmista järjestöistä. Merkkejä edistykseen tässä suhteessa kuitenkin on, sillä on viime aikoina käyty neuvotteluja näiden järjestöjen välillä niiden yhdistämiseksi ja lupaavia toiveita yhdistymisen toteutumisesta on jo olemassa. American Federation Railroad Worb«r», ja International Brot-berdood o( Station ^ Employees, The American Federation of Railroad Wörkfe» teki yrityksen saada jalansijaa Canadan rautatietyöläisten keskuudessa ja saikin järjestettyä huomattavan osan New York Ceatral, Wabash ja Perc Marquette ramteiilS, jotka kulkevat vähän tulkaa Cati^^n puolella.^iihen tä- »aft jätj^äton vaikutusvalta kui-tM^ kin Oh päättynyt ja on aina ol- M 'Vain Vahingoksi, ehkäisten suurempaa ylitenäisyyttä. Metnational Brotherhood of Sta-tiibn Employets on yksi niistä kolmesta "uniosta joihin kirjurit ja rahdin käsittelijät jakaantuvat (Grand Trunkin Canadan puolisella tiellä, ja äskeisten palkkaneuvottelujen aikana jokainen niistä selitti olevansa ainoa oikeutettu neuvottelemaan näiden työläisten puolesta. Seurauksena oli, että rautatieyhtiö kökannaltaan tai sitten yleiseltä Inailmankatsomukseltaan työväenkysymyksiin nähden. One Big Unio eroaa näistä kaikista tässä suhteessa. Se on aina ollut «radikaalinen» unio, omaksuen luokkataistelufiloso-fian ja ollen luonteeltaan kansainvälinen. Kuitenkin, käytännöllisenä seurauksena sen järjestämistyöstä on ollut että' työväen keskuudessa on hajaannus ja jakaantuminen jatkunut ja laajentunut. . One Big Unio, vastoin mpnien ihmisten olettamvfksia, ei ole mil- IbihKaah saavuttanut . initään > huo-mattayampia tuloksia rautatietyöläisten keskuudessa. .Hyvin, muutama riautätietyöläinen, lukuunottar matta konepajatyöläisiä, on siihen milloinkaan yhtynyt, He saivat kuitenkin , järje&töönsä konepajatyöläiset Port Arthurista länteen, näi- -den luku' ei kuitenkaan ulottunut 50 > prosenttia suuremmaksi, kaikista lännen' konepajatypläisistä. Tämä merkitsee, että voimakkaimmillaan ollessa OBU :11a oli ainoastaan 10— 15 prosenttiin Länsi-Canadan rautatieläisistä järjestössään. , Ei, mil-loinkaaif tämä järjestö ot^ omannut riittävää voimaa, toimiakseen todellisena uniona tällä alalla. Ja nyt on tämä unio menettänyt suurimman osan jäsenistään ja on alen- :unut basepallopelikeinottelijaksi. O.B.U. 'BuUetiinin johtama pallopeli- arviointi on ollut viime aikoina ainoa järjestön jpystyssä pitäjä. Bul- 'etiinia myydään nimittäin suuret summat pallopelipileteillä,, joita sen oimesta painetaan. Mutta järjestön merkitys uniona on nopeasti kuo-emassa. Kaikki tämä hajaannus ja sekasotku ön johtunut alkuperäisesti erehdyksestä erota vanhoista uni-oista. Sen sijaan että edistysmielinen jäsenistö olisi työskennellyt järjestöissä, saadakseen ne toimimaan tehokkaasti, se on eronnut ja juossut kaikenlaisiin union kuyiin, josta on seurannut •sitten-^delläker-rqttu sekasorto ja hajaannus. . Eikä tilanne parane millään-muulla kuin että alkuperäinen virhe korjataan, siten että aktiiviset edistysmieliset työläiset palaavat takaisin vanhoihin «nioihin ja palauttavat eronneet pohjajoukot mukanaan.^.Il-man tätä ei ole mitään toivoa Canadan rautatietyöläisten enempi kuin muittenkaan alojen työläisten solidarisuuden kasvamisesta ja lujittamisesta. — o——— jurnutus täällä kirkonkylässäkin, vielä aivan «kirkon j u u r e K a i ,' on, jurnutus on kuulunut . . . ' ^j nutukseen , ei nyt kuitenkaan ottanut osaa tuon laulun tei-rijä, kohta häneUäkin olisi siihen oi joltinenkin syynsä, tulihan vii pakinoissani tavallaan — o hiin nen — häntäkin muistetuksi, vc siitä jurnutuksesta on huolehti: itse «jurnutuskurssin» suorittan ja siinä häntä avustaneet jotl ,opetuslapsensa. Niin että on s jurnutettu, on . . . Se|laista siitä seuraa, kun m helle on kasvanut luja usko, e hän on tullut mailmaan <rtäysi valtuuksilla» haukkua ja rähistä van rajattomasti, ihan mielinmääi joka paikassa ja jokaiselle henkii le, k^en tohtii ajatella jostakin a asta, mutta varsinkin työväenii: keestä, hiuskarvankaan verran t sella tavalla kun häh, leukojaan i pivä jurnuttaja. Mutta kun ei l neliä kuitenkaan ole . näyttää noi «valtuuksiaan», niia epäilenpä y Tuomas kun olen — että Pc jois-Amerikan mantereella, brittili sellä Canadan hallitusaliieella, Ont rion maakunnassa, Thunderbayn p rissa,, Kort, Arthurin kaupungis löytyisi^ yhdeksäntoistasataa vuot jälkeen Kristuksen,' yksi sellaim suomalaisesta^; vaimosta syntyn «oikea» teollieuustyöläinen, joi olisi kaikista, tähänasti eläneistä i misistä„ ehdottomasti varmimma tarkimmat ja pätevimmät tiede •enemmän kokemusta ja terävin äl ymmärrys ja järki käsittää kaikki mikä vähänkin koskee työväenliike tä, sen päämäärää ja keinoja tue päämäärän saavuttamiseksi.. Ja ett hänen «henkistä.: diktaroimishaluaai saisi kukaan kuolevainen vastustt — sitä minä epäilen, niin toti kun onkin nimeni Tyhmä Tuoma Pakinaa Port Arthurista «Pihtipuutti polvesta vapisee,^ kun kontrahtorit korvessa Ikiroilee. Jä jurnutus kuulun niin hirm^nen, kuin ois päivä jo viimeinen...» «Periaatteilleen u^öllisen» kont-rahtityöntekijäin 1 e p p y mättomän morkkSSjan, Taavetti Miettisen tekemästä laulusta tähän lainaamani värsyn viime säkeet mielessäni olen astellut Työn Temppelin lähettyvillä, sitte viime pakinaini tultua julkisuuteen. Jos niihin aikoihin, kun «runollinen» Taavettimme kämppä-havaintonsa paperille pisteli ja niitä laulaa lurauttelemalla «Idrkon-kyläläisiä » «huvitteli», kovatkin pape-ripuunkätkasijat irähäsen »jumutta-neet » ja/kontrahtorit kiroilleet, että — «pihkapuuttii pelvosta vapisi », niin onpa sitä taas Iranlimut eri «Joka kuritta kasvaa, se kui niatta kuolee», sanoo vanha suomi lainen aananlasku, ja siinä kerr' taan olevan perää. Tässä kirkoj kylässä sitä. on vipe. vuosina h( suttu ja rähjätty mielin määrin, i man että siitä rähjäyksestä olisi ki nenkään tullut julkisesti sanotukj Siksipä eräisiin rähjääjiin on juu: tunut luulo, että heistä ei uskall kukaan sanba arvostelevaa sana: ja että he täällä yksinään ovat ain oikeassa, mutta kaikki toiset väi räss^r- Tuon takia koskikin niin k peästi ne" sen «pahankurisen pöjär viimetalviset ja keväälliset arvo: telut Vapaudten palstoilla. Uhkasivj häntä jo suukapulalla ja tiesi mi lä, Ja taaskaan eiväti tiedä, niit oikeastaan olisi tehtävä ja ket syytettävä viimeisistä — siksi <ju) nutus kuuluu niin hirmuinen». Ke tä ovatkaan ne toiset, jotka uska tavat «pahankurisen-; pojan» tavall «käärmehenpesille»? Siitä olisi pääi •tävä varmuutfeen, siksi syytetää sitä, arvellaan tätä, tietämättä vai masti, kuka se. oikeastaan on «sys tipukki»? Ei vetele sekään, ett yksityiskirjeillä ongittaisi Indi(5t Kalistin toimitukselta Vapaude: toimitussalaisuuksiq»^. kuka on kun kin kirjoituksen lähettäjä? Kuulkaapas jurhijttajat! Teili sanottiin jo taannoin, että on tui haa teidän kuvitella, jotta me tn lisimme enäai vaikenemaan teihin sotkumestareihip nähden, ja etti me emme ole yhden miehen varas sa. Jos yksi lakkap; sanomasta, a! kaa toinen. Meistä- saattaa kylläkii lahteä täältä, vaikka, ikuisiksi ajoik si, työsuhteiden tai muiden seikko jen pakoittamaiia,; mutta jälellejää neet pitävät-huolen sanomisista. Sil lä, katsokaapas: se sama, vaikutin joka on kannustanut meitä seuraa maan ^työväenliikettä, työskentele-mään sen eteen, muodostamaan J2 omaksumaan siinä itsellemme periaatteet ja Katsantokannan, y^f sauriarvalset, yhtä oikeutetut yhtä TälttimattSmat^, kuin koskaafl teidänkin «periaatteenne», se sama yaikuljn on.' käskenyt myö; nieitä, järjestyneinä työläisinä, huoiehtij maan siitä, että olemme kykeneviä tarpeehtuHen sanomaan- teille, niitä
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 11, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-07-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220711 |
Description
Title | 1922-07-11-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
VAPAU:
Huuidsn enomaläisen työväestön äSnenkannattsja, ilmes-tg?
Sttdboryssa, Oat., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO, J. W. SLUP
iir«0taava toimittaja. Toimitussihteeri.
V A P A U S
(Liberty)
The only organ of Finnish WorljeTs fn Canada. Pab-ished
in Sndbury, Ont., every Toesday, Tfaursday and
Efttorday. ,
Advcrtising rates 40c per col. inch. Minimum charge
for single insertion 75c. Discount on standing advertiso»
ment. The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada. .
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä'ilmotuksista,
joiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset '$2.00 kerta ja SOc. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avjoeroilmotukset $2.00 kerta,
$3.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1,00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset §0c. Jceha, $1.00 kolmekertaa.
— Tilapäisilmotukslsta pitää raha seurata mu-kana.
•
^ — ' • • —••• .1 III.. IIII— —-. I ...^ i . i i . , , . , . „ i I. i
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.60 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk
W.OO ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla läfaetlämpn,
paitsi asiamiesten joilly on takaukset.
eivät tule saavutettua sillä, että uhrataan aikaa yksinomaan
taloudellisten järjestöjen ajamain pikkuparan-nusten
hankkimiseksi, vaan työväenluokan taistelujär-jestöt
ovat luotavat sellaisiksi vallankumouksellisiksi
järjestöiksi, jotka iskevät järjestelmän sydämeen, jotka
päähuomion kiinnittävät kapitalistisen järjestelmän
hävittämiseksi ja uuden yhteiskunnan luomiseksi. Vain
selvä Vallankumouksellinen toiminta kykenee saattamaan
työläiset heille kuuluviin oikeuksiinsa.
^stalna, heinäk. 11 p. - Tuesday, Jiily llth.
lipaile?!iionisiiii Ciiiidan raiititeii
Maxim Gorkin varoitus Europalle
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
-tirjeeseenne, kir^
ooonallisella nime! J. V.
ottakaa uudelleen liikkeehoitajan per
llä.
KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lomc St., Puhelin 1038. Postiosote:
Box 69. Sndbury, Ont.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
escond class matter.
Uusia iskuja Canadan järjestyneelle
työväelle
Canadan kapitalistit eivät ole hetkeäkään kuluttaneet,
ilman että heillä ei'olisi ollut suunnittelun alaisena
tämä tai tuo kiristystoimenpide järjestyneitten työ-
Iäisten voiman heikoiitamiseksi. Ei ainoastaan työväen
poliittinen liike ole joutunut kärsimään sitä vastaan
kohdistettujen pannalakien painoa, mutta myöskin taloudellinen
(unionistinen) liike, huolimatta sen huomattavasta
vanhoillisuudesta on joutunut kapitalistien
silmittömän' vihan kohteeksi^ jMoninäiset ovatkin ne
^{jrtotoimenpiteet, jonka alaisena «anadalainen, niin po-liittineil
h^n J?J2".^.?".'??'?!i;". Pfl ]omm\ kulke-
'** Ei ole vielä varsin monta vuotia kulunut siitä, kurt
Dominon parlamentissa laadittiin laki, joka suoranaisesti
kielsi työväestön lakkoutumisoikeudet, ilman ellei
/ tupn lain määräämä «Teollisuusriitaistiuksia tutkiva
eovintooikeus», jonka jäsenet Canadtih hallituksen työministeri
nimittää, olisi ensin antanut riitaisuuksia koskevaa
Iau8\intoaan. Tuo laki silloin kuri se laadittiin,
sai aikaan järjestyneen työväestön mitä syvinunän pa-heksumisen,
miitttt kuitenkaan tuolla protesteeraamisella
^ ollul toit^äp inerkitystä, sillä järjestyneen työväet
ih voimat olivat siksi lieikot, että kapitalistit ja hei-
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-07-11-02