Canadan uutiset, September 21, 1922

              (S CSNäUSSf trurrSET, FÖKT SETmrR, ÖNT, (mim, TÖYSMUS SyysK. p. J922 SIVU g
massa, että jos niiden täytyisi
mukautua vielä nykyisistään ko­honneisiin
tuotantpkustannuk-siin,
esimerkil^si korottamalla
työpalkkoja, kävisi niiden toi­minta
kerrassaan kannattamat­tomaksi.
Sillä tätä nykyä ei ole
mahdollista enää korottaa vas­taavasti
tuotteiden hintoja.
Myöskään ei teollisuutemme ole
siinä asemassa, että se voisi kes­tää
suurempia tappioita, sillä se
ei ole kyennyt luomaan itselleen
sellaisia reservejä, joilla se voisi
tappiot peittää: Väärin olisi siis
luulla, että teollisuutemme nyt
eläisi .onnenpäiviä. .Mutta loi-
^saalta ei ole kiellettävissä, että
sen olosuhteissa on tapahtunut
.vakaantuminen, jbka luplia teol-lilsuuden
vastaiselle kehitykselle
hyvää, ij.os 'nykyistä tilaa pitem-mälti
jatkuu.
Lehti kysyy sitten, mistä joh­tuu
havaittavissa oleva teollisuu­den
tilan paraneminen ja, mainit-see
yhtenä tärkeimmistä syistä
kotimaisen teollisuuden tullisuo-jeluksen,
joka tänä vuonna on o-saksi
paljon tehokkaampi, kuin
aikasemmin ja joka on vaikutta­nut
sen, että ulkomainen kiljiai-hl
ei ole teollisuuttamme hairm-nyt
ylitä pahasti kuin vielii vii­me
vuonna.. Lehti toivoo vaho-vallan
huol'htiv^n ^u\<\. fttfi M -
loudellistei|i olo ien va kaa ii r .-
nen tällä pohjaliln saa jarkv:-i.
si, eikä se välitä tehdä mitään, Kun lisäksi vielä tulee että suo-joka
auttaisi
sotien
hädän painamaa, men kieli
Kysymys suomalais­ten
mongolilai-suudestao
samoinkuin muutkin
rasittamaa, elämästä ja I suomalaiset kielet ovat hyvin
kuolemasta kamppailevaa Euro-; kaukana mongolinkielestä, niin
paa. r - (GPS). j on vaikea käsittää, miksi suoma-
. laiset kuuluisivat mongolilaiseen
rottiun.-.-^^'-'. -
:r Mu tt a mi h in i*o tuun silt e kuu­lumin
e, kysynee iiikija,; luullen
että kaikki m a ilman kansat voi­daan
jakaa ne 1 jään, vii teen ro­tuun.
Asia on kuitenkin niin
hullusti, että - rotutiede eli antrö-pologia
ei ote päässyt vielä niin
pitkälle että se voisi :esittää mi­tään
varmaa ihmisrotujen luöki-tlista.
, Vastaiseksi saamme tyy-t
y ä va in si i h eii, -e 11 ä ti edam m e
että suOinalaiset eiviit sjinotta-
Vasti . erqa riiuista.' eui*op]la 1 aisis-ta:
"Kuri ensiksikin uiuista ! Ttä-
Kuropah ja"Aasian kansoista on
koottu siurr-emrn määrä luotetta­via
r.otutieteellisiä a i M e k s i a , voi-
EUROP.^ >^ MAAT JA
AMERIKA.
Europa'sn, o l l r i i k M i j^uj^'m-nissa,
murretaiiu suuta, vään.ie-tään
päätä ; seii jjohdosta, etiä
Amerika ei ole oikein taipuvai­nen.
noin vain heittämiliin sota-saataviaan,
ralioja.- jotka • se on
}i e il 1 e la i n a n n u t s u u r e n. h il d ii u a i -
kana ja jotka s(lloin ovat olleet jdin olleen Aas:,'^
melkeinpä liioittelematta .sanot­tuna
elämänehtona europalaisille.
Europa on Amerikalle veikaa ko-konaisis.
sa luvuissa- sanottuna
noin $12,O00,()0lM)0O. Tämän 'pie­nen
.• summ an t a ht ois i van lm ' ' ys-tävämmo
valtojen
Engrlanti toisten
kovasti tukemana
pyy liittäväksi pois tilikir-joissa.
Siitä palkinnoksi nostaisivat:; he
sitten hattua ja sanoisivat: Kas
sitä, tiesimmehän, että Amerikal­la
on suuri ja jalo .sydän, se te­kee
niinkuin se käsketään kul­loinkin
tekemään.
Asia saa sitäkin, hullunkurisem-man
leiman, kun vertailee sum-mien
suuruut\k\ toisiinsa, ii im. si­tä,
mikä Englannille tulee ole­maan
netto-lcustannus j a mikä se
tässä tapauksessa tulisi, olemaan
Amerikan osana. Kun Englan­t
i perii kaikki korvauksensa^ jää
sen o.salle kaksi biljoonaa, eli
kuudes 'osa siitä minkä se toivoi­si
Amerikan antavan anteeksi.
J a tämä onl ainoasitaan aineelli­nen
puoli; toinen . on se, että
Englanti oli sodassa oman. hyör
tynsä vuoksi, jota vastoin Ame­r
i k a meni suoranaisesti auttar
vassa tarkotuksessa, heidän etu-jaaix
tukebiaan,. heidän parhaak­sensa
parhaiden. poikiensa' verta
uhraamaan. Ja kuitenkin on
heillä naamaa sanoa, e t t ä jos A-merikaei
kuittaa pitkällä viival­la
saataviaan, niin on A.nierika
y k si n j a a in oa s ta a u- sy y pää n ä s i i -
hen, että P]uropa on kaaos'tilassa,
e t t ä Europan taloudellinen elä-mä
ei pääse ilousemaan jaloil­leen.
•
Amerikassakin , kenties löytyy
henkilöitä, joiden' mielestä Aine-rika
ei ole tehnyt kylliksi Euro­pan
hyväksi, mutta niistä ulko-maasyntyisistä,
jotka 'täällä asu­vat
ja jotka todella o?saavat mit-tailla
Imvainnollisesti Amerikan
ansioita Europan auttamisessa,
on tuskin yhtäkään, joka tukisi
mainittua ajatusta. Eivätkä sitä
tee täällä maas.sa ilmestyvät yier
raskieliset sanomalelrdetkään.Sih
lä he pitävät selviönä niitä uh­rauksia
mitä tämä maa on teh­nyt
Europalle,, jotka tosiaankaan
eivät .ole vähäiset. Kuka riensi
auttamaan ryssiä nälkäkuolemas­ta?
Amerika. Kuka pani toi­meen
kymmeniin biljooniin nou­sevan
'.Miberty-bondien'' myyn­nin,
kustantaakseen .sotavarus­tuksia
\ ja miehiä a Europaan?
Amerika. Ja niin yhä •eteenpäin v väkeä ja vielä kookkaampaa vä-vaikka
kuinka pitkästi. Ja kui-. keä on sukulaisheimomme liivi-tenkin
sanotaan siellä "Vanhas- Iäiset Kuurinmaalla. Yhtä va­sa
Europassa" että Amerika on hän sopii suomalaisten siimäin
Pitkän aikaa väittelyn alaisena
olleeseen ja tuon tuostakin esil­le
tulleeseen kysmykseen"Ovat­ko
suomalaiset mongoolejal"
luomme tämän ohella katsauksen
kah de n e te vä n suom ala isen t i e-.
clemiehen, prot'; >Ioos.. J . Mikko-
/an, tunnetun kielimiehen ja slaa­vi
i 1 a i s t e n k i el t en e d u st a j a n H e 1-
singin yliopistossa, sekä. prof. CL
ff. Ra m s t e d t i n, kieli m i e h e n, a 11 a i •
laisten kielten professorin Hel­singin
ylioi)istossa ja Suomen
nykyisen lähettilään. Japanissa,
lausuntojen perusteella.
L
Se väite, että me suomalaiset
olemme "mongolilaista rotua,- on
ehtinyt jo. muodostua jonkinlai­seksi
selviöksi; jonka totuutta ei
ollenkaan epäillä. Sanot aan pa
muutamissa oi>i'i kirjoissa m mokin,
että suomalaiset kuuluvat mon­goli
1 a i s e n r ()t 11 u n. Si i t ä o n k i n jo
ka uan k ii n tä mä m iel i pide ensik-si
tuotiin esille. Sen lisänä voi­daan
pitää aksalaista Blumen-l)
aeliia, jok;; 1795 julkaisi lati­nankielisen
. teoksen, jonka n:mi
suomeksi k;v.innettynii on ."ihin. ;-
suvun synnynnäisestä ei ,.si i-desta."
Meillä vaikutti\. \i lä
erityiset sivikat tiiman UIK - leiai
leviämise<ni. Suuri 'nti; amme
Matias AleksaniciM < !!• n luuli
su oin ensu ku ist en k a.' » m .ai k uk o-.
! Altai vuoren
rinteillä. Olili, n hilloin hyvin
lähellä se i\ .^ että olemme
myöskin mon-r-iien. sukua. Kun.
suomenkieli (,a'toista sukua kuin
iMiropan. ti.nnettujen . kansojen
kielet, niin arveltiin suomalaisten
itse rnuiniinsakin puolesta olevan
aivciii toisenlaista, jotain -aasia­laista,
SIIS mongolilaista rotua.
Snkulaisiemme unkarilaisten al­kukoti
oli iny()skin jossakin Ura­lin
rinteillä. Siis- sekin seikka
viittasi Aasiaan.
Viime vuosikymmeninä on verr
tailevan kielitieteen avulla kui­tenkin
voitu todistaa minkä mui-d
e 11 k a n s o j e n lä i i e i sy y d e ssä e si -
Isämme asuivat noin 2,000 .vuotta
sitte. Ja nämät todistukset viit­taavat
Veniljällev Suomenlahden
eteläpuolelle. : Koko suomalais­ugrilaisen
heimokunnan, alkuko­tia
emme tosin vielä voi varmuu-de
11 a määriitii, mutta niin paijon
ainakin voimme sanoa että se on
ollut pikemmin Ural vuorten län­si-
kuin itäpuolella. Joka tapa-uksesa
asuivat suomalais-ugrilai--
set heimot jo muutamia vuosisa­toja
ennen Kristuksen syntymää
Ke s k i - V<' n ä .j ällä. M o n goUen ik i -
vanhat asumasijat taas ovat Itä-
Aasiassa.
Mutta miten on ^sitte suoma­laisten
rotuominaisuuksien laita,
jos 11 i it ä V e r t aa n i n ve m o n g o li l a i-siin?
Katsokaamme ensin, mitkä kan­sat
todella kuuluvat inongolilai-seen
rotuu. Paitsi itse mongole­ja
kuuluvat siihen tungusit, japa­nilaiset
j a kiinalaiset, vaikka .nä^
mät kansat kielcn.sä puolesta ei­vät
ole ollenkaan sukua toisilleen.
Muut Aa.sian kansat ovat mikä
mitiikin rotua. Joka.: on nähnyt
mongolilaiseen rotuun kuuluvia
japanilaisia esinierkik.si, tai edes
kuvia japanilaisista tai mongo­leista,
voi heti. varmuudella sa­noa,
että suomalaisilla ei ole
mongolilaisen rodun tunnusmerk
kejä. Jo vartaloja sen mitta on
mongolilaisilla pienempi kuin
suomalaisilla. Miesten keskimit­ta
on näet suomalaisilla 1 metri
G67,8 millimetriä, Suomen ruot­salaisilla
taas vielä hiukan pi­tempi.
Pisimmät miehet meillä
suomalaisten joukossa on Sata­kunnassa,
siellä kun keskimitta
on 1'metri 685,6 millimetriä. Ja
myöskin likimmät sukulaisemme
virolaiset ovat varsin kookasta
daan ruvefta suomalaisia ja suo-inensukuisia
kansoja luokitta­maan
rotuihin. Myös meistä oli-;
si tässä kohden saat a va vielä ai-,
neksia lisää. Niinpä ei Uiydy
vielä ollenkaan tilastoa naisten
vartalonpituudesta,: pääkall'»n
muodosta ja silmien väristä. ,
TL
. Hyvin yleinen lienee, sekä
meillii ettii n u a i i i i l a v maailmassa
se käsitys, että. .suomalaiset su-k
ui a isk a n so i ne e n < i v a 1. n i o n go 1 i -
1 a i st a a l k u i)e r ä a . t a i a i n a k i n Aa­siasta
lähteneitii; Tätä a r v e l u a -
siliä muutal;an se ei ole milloin-k
a a n .v o 11 n t k : a n o n en n e n t i e -
teellisissä rt'issii. kannatettu ja
yr it et ty l ( ,1 ist aa,. m u t ta nykyään
se t;iv;i Man vain-joissakin sellai-sissji,
tieteellisissä teoksissa, joi­d
e n tekijät eivät ole voineet tai
halunneet seurata tieteen, i-rit-tainkin
k i el i t i e t e e n s a a A- u 11 am i a
iiiallaisia yhtymäkohtia, eli yhtä- kuuluvan ''valkoiseen" rotuun
Iäisyyksiä on olemassa myöskin! j a mongolit/ kuuluvat j^asian
suomalaisugrilaisten ja indoeu­rooppalaisten
välillä. Jos sana-yhtäläisyyksille
olkootpa vain
harvoja, kunhan ne vain voidaan
näyttää olevan tarpeeksi vanhoja
-r- on tunnustettava jokin nierki-
" m i n ä " ,
"minun ",
"me"
uudempia ennätyksiä. :
Kielitieteilijän kannalta on en­siksi
ki n h u o m a n t e t ta \' a, e tt ä . mi -
tiiän sellaista sukulaisuutta, joka
t ä t en suureen yleisöön levinnyttä
käsitystä tukisi, ei ole tähän päi­vään
saakka voitu löytää. Suo­rii
a la is-u gr ilaise t k ansa t mu odos-tavat,
kuten tunnettua, erityisen
k iel iry h mä n, j o 11 a u los jiiii n on
selvilt rajansa, niin ettei mitjrän
• e I) ä i ly s t ä s a a t a sy n t y ä. s ii t ii, mi t -
kä. kansat ovat suomalaisugrilai­sia,
m i t k ä eivät. KokO: kysymys
suomalaisten alkuperästä koh­distuu
senvuok.si seuraavaan:
missä suhteessa on tämä ryhmä
m u i h i n sa 1 n a n la a tui s riri ry 11 m ii n,
ja onko kenties suomalaisugri­lainen
kieliryhmä jossain iähei-s
e m ni ii ss ä s u k u 1 a is u u s - s n h t e e s s a
siihen ryhmään, johon mongolit
k u u 1 u v a t, kui n ni u i h i n.
tys, niin samojeedit, jukagiirit ja
altailaiset kansat ovat asetetta-
V at j o h on k i n y h t ey t e en su oma-laisugrilaisten
ja indoeurooppa­laisten
kanssa. .; Näin ollen sai­simme
suuren kieliryhmäjakson,
johon kuuluisivat seuraavat ry li­mat:
indoeurooppalainen, suoma­laisugrilainen,
samojeedilainen,
m on gol i 1 a i st u r k k i 1 a i ne n ja j uk a -
giirilainen. Yhteisiä tunnusmerk­kejä
näin avaran piirin alueella
ei tietenkään voida löytää paljon
mutta siksi paljon kuitenkin jo
tunnetaan, että tämä i-yhmittele-m
i n e n o li s i p u o 1 u s t e t ta v i s s a. M ai -
n i t a k s e n i e s i m e r k k e j ä, a l k a a e n -
simainen pronomini (" minä,"
"me") useimmissa :näihin ryh-mi
1 n k u u 11 iv issa k i e 1 i ssii v i elä t ii -
n ä ä n i h - ä ä n t e e l l ä (vertaa esim.
latinan ineus " m i n u n " , suonien
mongolin rninu:
m a n u , " m e i d ä n " , j " "
k a g i i r i n m ä t 'Mninä", mit "me");
ja toinen pronomiini yltä yleensä
t -iläM t eel 1 ä (\'er taa 1 a tina n t u us
"sinun", suomen sinä, te,mongo­lin
einu "sinun", tanu " t e i d ä n ",
jukagiirin tät " s i n ä " , tit' " t e " ).
Samoin m u i s t u 11 a :\' a t s 111 ir e s t i t o i
siaan kaikkien näitten ryhmien
sanat käsitteille: "se", "tämä",
" k u k a " , " j o k a " y. m. I^Iainitta-k
o o n - k u i te n k i n et t ä n ii i tii t ii m ii n-laatuisia
yhtäläisyyksiä useat tie-d
e 111 i<' h e t \'ä i 11 ii \'ä t sa 11 nm a ksi ta i
selittävät antamalla muutamille:
äänteille n i i d e n .1 u on t e e s t a i n u ka
johtuvia merkityksiä. . .
Olkoon tällaisten yhtiiläisyyksi-en
todistusvoima mikä ta hansa,,
niin vain siinä tapauksessa, että:
tätä yllä esitettyJL suurta ja tie­tysti
a ä r e tt ö I n ii n k a n k a i st a j a h ii -
m ä r ä ä k i eli s u k u 1 a i s uu 11 a tai id om -
me tunnustaa, ovat suomalaisug-r
il ai s e t. k a n sa t m ongo l ie n s u k u -.
laisia - .mutta- silloin heidän kans­saan
myöskin indoeurooppalai­set
. s a m o j e e d i t j a ; j n k a g i r i t j 011 -
tuvat mongoleiksi. Silloin tälle
suurelle, sukulaispiir., kuitenkin
joku muu nimitys, olisisopivam])!
kuin alituiseen väärin käytelty
m o ng o Iin i m i, : j o Ile . s i t il . p a i t s i
tahdotaan antaa jokin haiventa:-
va merkitys. .Mongolit itse kyllä
eivät panisi vastalausetta tätä
kunnioitusta vastaan heidän. ni­melleen,
sillä . heidän • sananlas-
'kunsa mukaan : ' ' e i ole olemassa
ei-mongolilaistailimispäätä.'.Mei­dän
ei ole k u i t e n k a a n s y y t ä kan-
"keltaisiin'-' ihmisiin. Mongoli-t.
yyppsiä . ihmisä tavataan suo­malaisten
kansojen joukossa u-semmin
ostjaakeissa, joihin se
on voinut^Sv?kotuksen kautta siir­tyä,
mutta yleensä, miten mon­golilaisten
kasvojen muotoa sa­noin
kuvattaneekin, ei tämä ku­vaus
raitenkään sovellu sa maila,
suomalaisiin kansoihin.
Jo pintapuolisinkin silmiiily
osoittaa, että suomalaiset ovat
paljoa lähempänä . indoeuroop-laisja
kuin mongoleja.Mutta
e h k ä sn o ni a) ai se t o v a t k in. sa m a^i
rotua . kuin indoeuroopalaiset ?
Tätil kysymystil ei voida ratkais­ta,
ennenkuin tiedetiiän; millai­nen
indoeiiroopalaisen alkukan­san
tyyppi oli. Uusimmat tut­kijat
jättävät ratkaisematta, o-
1 iv at k o allia is im m a t i n doeur oo 11-
palaiset sitä vaaleaa sinisilnuiis-tä
ihmisrotua, joka nykyään e-
1 ii ii P o 11 j o i s- Eu r o [) a ss a, v ai olisi­ko
tumiujmpi,. ruskeasilmäinen
" Välimerentyyppi" katsottava
indoeurooppalaisen alkukansaa
edustajaksi. Niin ollen voi ky­symys.
. Suomalaisugrilaistenkm
kansojen alkuperiiiseslii tyypis­tä
jäädä avonaiseksi. O n luulta­vaa,
että puhdasrotuiset kansat
muinaisuudessa ovat olleet yhtä
harvat kuin meidimkiir . i)äivi-^,
iriimmev jolloin jokaiseen kan­saan
alituis.'en liittyy iiusia vie­raita
aineksia.
. . ., nattaa heidän käsitvstiiän, silla
Varsinainen mongolikansa, se' , , •„ , .
kansa, jolle nimi m•o ngoli kuu' luu .Olihan inaailniassa koko laillakin
kieliryhmiä ja. ihmisrotuja, joita
ja joka sen on mm kuuluisaksi . . . . . , . . ..
; .. , , . , ,ei namkaan voida mongolien su-ja
samalla niin pelattavaksi teli- . . , • •, • . \ - w •., ..
, 1. , . , , , . kulaisiksi saada, i hta vahan
nyt, puhuu kieltä, joka laheises- . , ,, ,
. . , , , voimme kannattaa tubettilaisten
tl ja joka tapauksessa lähimmin .x- V r - i -i i • - i - ^ • V
^ • , , . . .. ,A'autettu, etta kaikki ihmiset joh­on
sukua turkkilais-tatarilaisten . n 4- • i
, . . . . , , I tavat alkunsa liibetista )a pol-heiiuojen
ja toiselta puo en tun-' , , .... ... . . \
, ' . , . ' veutuvat eraasta muinaise.sta tii-gusien
kielten kanssa. Turkki-itsekäs,
se ei lainaa, huomiotaan
meidän tarpeillemme, se ei suos­tu
antamaan saataviaan anteek-väri
ja muoto sekä koko luura^
kannus yhteen- Jnongolilaisen ro­dun
tunnusmerkkien ^ ^kanssa maan.
laistatarilaiset kansat^ mongolit
ja tungusit muodostavat eri kie­liryhmänsä,
jolle 011 annettu ni-m
ek si mon gol ila is t u rkk il ai nen eli
altailainen. Tämän ryhmän
vanhinta kieltä, n; s. alkukieltä,
ei tosin tunneta y h t ä iiyvin kuin
su 01 n a l a i s u gr i 1 a ist a a l k u ki e 11ä.,
vielä väh.emmin niin tarkoilleen
kuin indoeuropalaisten esi-isien
kieltii.. Mutta joka tapauksessa
on varmaa, että se kieli, jota al­tailaiseen
kieliryhmään kuuluv.-
kansojen esikisat ovat puhuneet,
on sekä yleiseltä rakenteeltaan
että sanavarastoonsa nähden sik-
.si eriävä suomalai.sugril. alku­kielestä,
että mistään läheisestä
sukulaisuudesta näitten kahden
välillä ei voida puhua.
Mutta on otettava huomioon
miman pienuudestaan huolimatta
.sangen mieltäkiinnittävä kieli­ryhmä,
jonka ainoana edustaja­na
ovat samojeedit. Maantieteel­lisestä
asemasta päättäen ovat
nämä jo ammoisista ajoista ol­leet
sekä suomalaisugrilai.sten et­t
ä altailaisten ja luultavasti
myöskin indoeurooppalaisten naa
pureita. On vielä toinenkin kie­liryhmä,
Pohjöis-Siperiassa asu­vien
jukagiirien^kieli, jonka .suh­de
suurempiin kieliryhmiin niin­ikään
on aivan selvittämättä.
Nämä kaksi, sekä samojedien et­tä
jukagiirien kielet, tarjoovat,
kuten on huomattu, muutamia
yhjtymäkohtia sekä altailaiseen
että ' i suomalaisugrilaiseen ryh-
Mutta toiselta puolen sa-hettiläisestii
jumalasta ja Tiibe­tin
vuorilla oleskelevasta api­nasta.
alutta entä jos ruumiinraken­teemme
puolesta olisimme m o n ­golien
sukual Nähdäkseni on
antropologinen . eroavaisuus suo­malaisten
ja mongolien välillä
vielä suurempi kuin kielellinen.
jMongolien. tyyppi on helposti
tunnettu, vaikka vaikeasti seli­tetty.
: Keski-Aasian mongolien
joukosa tapaa nykyään: paIjon
kiinalaisia kasvoja, mutta päii-asiallisestl
tyyppi kaikilla mon­goleilla
on eri muunnoksista
huolimatta jotenkin sama. Puh­taaseen
mongolityyppiin kuulu­vat
erikoisuuksina: sysimusta,
melkein sinertävä tukkaa .joka
päälle päätteeksi on karkea kuin
jouhi; .silmäluomet ovat omitui­sella
tavalla puoliummessa j a sil­mäterä
^ mongolien näkö on
muuten erinomaisen - tarkka ja
kauas kantava — musta tai mel­kein
musta. Mongolien leveät ja
ulkonevat poskipäät ovat nekin
yleensä hyvin tyypillisiä, mutta
ruhtina.ssuvuilla ja usein muilla­kin
ne eivät, ole sen leveämmät
kuin ihmisroduilla yleensä. Sa­moin
ihokin; joka yleensä on
keltaisempi kuin esim. suoma­laisten,
ruhtinailla ja talossa elä­neillä
on paljon vaaleampi kuin
aron ahvottuneella aiujalla.
leen^ä mongolien iho on jonkun
verran vaaleampi iiuin
Europan asukkailla, vaikka jäi
kimäiset v kuitenkin lasketaan
Yleisiä uutisia.
K
Ranska vetäytyy
syrjään.
ILanskan ha 1 litus f. k. 11) .i).:nä
>iksimielisesti hyväksyi i i . k, raii-lianpolitiikan
. Ijiiheisessii Idässä
pii ii 11 ii en k 111 s u a ka i k ki ranska­laiset
joukot Vahasta . Aa.siasta
ILiMskan puolelle .Dardanelleja.
Kabinetti -.ilmoitti. vastustavansa,
kaikkea sotilaallista toiiiiijitaa
tu r k ki l a is- k re i kk a 1 ai sen til a n1 e e n
selvittämisessä.
Ilooma. —• lh'äs tiikälainen sa­nomalehti
vakuuttaa saaneen.sa
tietää, että italian .hallitus lähet­tää
taivaisin ; Konstantinopoliin
sen pienen^ sotajoukon,, joka hrit-tiläist.
mukaan lähti Dardanelli-c
n sa 1 m en . p u o 1 u e 11 o m a 11 e.. < il n -
eel le.
Kaikki kaivokseen hautaantuneet
miehet kuolleet.
Ja e kson, Ca 1. — Ka i kk i 47 ka i-vosmicstii,
jotka elokuun 27 p:nii
eläviiltä hautautuivat Argonaut
ku 11 a ka i \ an t o o n, : o \'a t Ici i o 11 e e t,
ilmoitettiin virallisesti maanan-taina-
Eräältä ruumiilta liiydet-ty
ikirjelappu osoittaa iniehien
ku olleen viiden t un n in kulu 11 ua
tulen päästyä valloilleen kaivok­sissa.
Ruumiit olivat toinen toi­sensa,
pillillä j a niin i>alioin i)i-laan
tiineet, että ni iden tuntemi­nen
on mahdotonta.
on edullisin ostaa allekirjoittaneelta.
Valtuutettu suomalainen edustaja
THE INTERNATIONAL MERCANTILE
MARINE YHTIÖLLE,
johon kuuljuu
AMERICAN LINJA RED STAR LINJA
LEYLAND LINJA WHITE STAR LINJA
ATLANTIC TRANSPORT LINJA,
WHITE STAR-DOIVUNION LINJA.
Thteeusä lOG valtamerilaivaa.
CANADIAN PACIFIC OCEAN SERVICES, LTD.
johon kuuluu 12 .valtamerilaivaa. ,
CUNARD LINJA ANCHOR LINJA
ANCHOR-DONALDSON LINJA
15 suurta valtamerilaivaa.
RUOTSIN-AMERIKAN LINJA
Kaksi suurta valtamerilaivaa.
Tietoja, laivojen kuluista 3*a pilettien hinnoista olen aina
valmis antamaan joko suullisesti eli kirjeellisesti.
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
ha\aitsematta h ä n e s s ä mitään
mielipuolisuuden oireita.
Merihirviöitä New Foundlandin
edustalla.
st. .l(>hn's Ne\v i M U i m l l a i u l , —
Merihirviöt, joiilen sanotaan.
leen .neljänkymmenen jalan . pi­tuisia,
ovat. Iiiityytelleet ka.lasta-jaaluksia
British llarboriii ulko­puolella
Trinity Bayssa .)a kalas­tajat
pelkäävät mennä t a k d i s i ii
sille paikalle. Järjestetty retki­kunta
liihetetään niitä karkoitta­maan.
SOVINTO JA ERIPURAISUUS.
K i r j . Aaro Valliiimiiki.
"Tiikeri" tulee Amerikaan.
Pariisi. — Itse Clemeneeau,
Ranskan onnelliseen sodanlop-putin
j oh t anu t pii ä m i n ist e r i, j o ka
nyttemmin käy jo yhdeksättä-ky
m m en tii, ni u 11 a jo k a y hii t i on
herpaantumattomissa voimissa,ai­koo
neljän viikon kuluessa olla
Ne VV Yorkissa. Sieltä hän lähtee
kiertomatkalle kautta Yhdysval­tain
ta nko tu ksessa t e rottaa soda n
VO i t oi l iseen lop p u un sa a tt a n ei den
k a n sa kun tain ve 1 v o 11 i s u u 11 a py -,]
syä yhteisessä rintamassa edel­leenkin-
ja palauttaakseen Rans­kan
v iim e a i ko i n a Yh dys vall o i ssa
menettämää kannatusta.
Asiantuntevilta tahoilta ilmote-taan
tä m än sa ma isen ma tkan tu­le
va n : my ös k i n m e r k i t se m ä ä n
Clemenceaun palaamista jälleen
politiikan arenalle, mistä hän'
nyttemmin jonkun vuoden on eh­tinyt
olla .syrjässä.
Delorme joutunee uudelleen vas­taamaan
murhasyytöksestä.
Montreal, Que. —• Luotettavis­ta
lähteistä on saatu tietoja, joi­den
mukaan pappi Adelard De­lorme
parin kuukauden sisällä
tulee tekemään anomuksen saada
Xäin kerran talon, uuti^viljeli-j
ä n uhkean rakennuksen. Se ko­hosi
korkealla kunnaalla, sinisen
salon iielmassa luun siidunin-insv
sin valkoinen valtaistuin. ;
Siinä liittyi sahos salvokseen
kuin sadun-sarkoja kutoeii.
Eikä ihme, sillä nuoret kädet
sen nostattivat.
• Siinä talossa oli nuorta voimaa.
Kirveet iskivät iloit.-n, vasarat
vallatonna säestivät.
Talon vanhat vain hymyhuulisi­na
vierellä katselivat, kun nuoret
laulaen kotia laativat.
J a o h i k u I k i j o i s t a t u n t ui ettii s e n
talo n k u r ki 11 i r r e n y I ii j > u o le 1 la k n l -
laisena gloriana loisti lause:
Yksimielisyys on voimaa!
Se talo oli Sovinnon tasavalta.
Mutta.
Eripuraisuuden musta /käärme
luikerteli eräänä hetkenä tuou;
Sovinnon tasavallan alueolle nuor,
ten nukkuessa.
Se hiipi hiljaa ja varoen kai­kista
väsyneimmän luo. ja ku is­käsi
nukkuvalle korvaan: Sinä,
ystäväni, yksin sinä olet. tähän
taloon 'tuonut suurimmat saan­nokset.
Se meni toisen nuoren nukku­van
luo ja kuiskasi: Sinun ys­täväni,
sinun yksin hartioillasi
lepää tässä talossa kaikki.
Se meni kolmannen luo ja kuis­kasi
-.Miksi raadat kaikkien puo­lesta.
lui.t, kadonnut ja tilalle noussut
f r. 1 p u r a 1 s 11 u (1 e n Ix u n 1 n K a s \^ alta, i t -
1 .sekas. IMi n a itsevaltiaana dikta-torina.
Sen talon; kurkihirren' päällä,
m issa en n en I (i is t el i k i rk k a a na.
^^loriana .lause : ..Vksimielisyys on.
voimaa, loisti nyt yksi ainoa sa •:
na, - se : oli diktatorin nimi M i n a.'
.Mutta tästii hetkestä aikain
k i t ii n t \' i /el i i m; 1 s i i n ä. t ;i loss a uusii -
le,^ onneitoimiuden viettäville u-rille.
Kellään?.ei ollut halua eikä har­rastusta
. tehdä rijikä toimiay sillä:
he uskoivat ettii. kaikki tiilee toisr
ten hyväksi. <;
Jos yhteisvoimin vielä yritet-;
täisiin, niin yksi sanoi: noin,, toi­nen,
jsanoi:: näin, kolmas vaati
t u o 11 a ta Yli 11 a. ii e I .j ii s t illl a t a \'a 11 a.
J a kun ei asiaa voitu jokaiseii
mielen mukaan panna menemään,:.
n i i n sitä ei voitu f>anna mene-i
mää n inilläiin ta valla, sillä kaik­ki
()li\ at o i k > a s s a.
Onneton, talo. .
Siellii . oli taj.iahtunut. : vallan-
I Is a a I) I )a us.; o 1 i; t asa v ali a st a teli ty
yksinvalta, jossa jokaisen yksi-lönv-
itsrkiis mi n i l juoksi dikta-tori
Erii)uraisnuden asialla, pa­kottaen
liihiniäistään vihan skor-pioonilla.
•
Ja nyt:
Sille talolle koituu ainainen ka-.
to, ellei sen ktrrkihirren päälle
saada', uudestaan loistamaan tuo
jokaisen terveen tasavallan liiton
merkki, tuo sovinnon sateenkaar
j-i;"tuo kultainen gloria : .
Yksimielisyys on voimaa.
:; Takaisin luontoonI
: Taasen - esi m e rk k i i l i m issn vu n
itsepintaisesta • • ka ipu\|sti\r: palata
ta ka isin >1 uontboni ja. kokeil la ro-bihsonadilla:
^
.. : Kaksitoista •englantilaista y l l -
0 pp i 1 a st ä ;.l jon g bi)4-o ti g Ii i n korkea
kouliista on päiittänyl^
erääseen a suma tt oma a n saa reen
Etelä-Amerikan rannikQlle. He
ovat koonneet r),l)()() i)nntaa ja os-
Se meni viidennen luo ja kuis- taneet niillä 1)0 tonnin kantoisen
kasi: Aja tahtosi läpi kaikessa, veneen, jolla aikovat imrjehtia
olethan niin paljon yläpuolella saarelle, minkä he ovat hankki-noiden
toisten. ^ ;neet omak.seeu Equadorin tasa-
Silloin Sovinnon arka enkeli it^
k i , sillä se näki sen myrkytyk­sen,
mikä oli tapahtunut.: Ja sit^
ten se hiipi hiljaa pois, sillä se
vallalta.. Saarella uskovat lie voi­vansa
elää puutarhan ja karjau-hoidolla.
Syyksi kunimalliseeu
päätökseen ilmottavat he vaikeat
puolustaa itseään velipuolensa jhuomasi valtansa menneeksi; seu'^ygQjQ^ Englannissa, johon lisäk-
Raoulin murha.syytöksestä. De-,nuoret puoltajat olivat salakava- ,g. ^^^ee hiukan seikkailuhalua.
lormen asianajajan kertoman mu- lan vihollisen saapuessa nukku-kaan
Beauportin mielisairaalan
ylilääkäri ja hänen apulaisensa
ovat parin kuukauden ajan tar­kasti
pitäneet silmällä pappia
neet.
Yaltaistuimelle nousi itsekäs
Minä.
Sovinnon tasavalta oli sortu-
«r™^-i«it!Sii!Ha-^^ E=is&-;.-!ii-.^i'^.»J .la-visäi-i^j-r;