Canadan uutiset, September 21, 1922

              SIVU pmaiSHi ITDTIBET, PORT 'XRTSOT, CiSJÄH^ Torstaina Syysi?. '21 p. "1922 NUMERO 33
aran SSSR!
CANADAN UUTISET
fluomalalcen Banoniialebti Canadaasa»
Ilmestyy jokaisena Torstaina. «
Kustantaja
The Canada New8 Publishing Co.
Erick J. Korte, Liikkeenhoitaja.
Lauri Maunu, Toimittaja.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2,50 koko vuodelta,
%i: • puolelta vuodelta, 75c. 3 kuu-icaudelta
ja 25 senttläj kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.50
Koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo-
< elta.
ILMOITUSHINNAT/
kinriyt täydellistä nimeääii ja o-soitettaan,
olkoonpa kirjeen si­sällys
mitä laatuu; tahansa. Ilii-takirjoitukset
ja kaikki pahen­nusta
ja epäsopua herättävät ky-liäykset
joutuvat armotta pape­rikoriin.
Kaikkia "ensikertalaisia" ke-hoitamiiie
rohkaisemaan mielen­s
ä ja Ikhettamhan lehdellemme
uutiskirjeitä ;mahdollisimman u-seiti.
Asialliset tapahtumat oi­kein
kerrottuna luytiivät lehde^^-
50 senttiä palstatuumalta kerran ju-i .. . • r +
laistuna. Pitempiaikaisille l l m o i t u k s l . / l i l a n s a ja ovat mielenkiintois­ta
luettavaa, lluonoimmastakin
k äs ia las ta olo mmc t o t tu ne et saa -
maan: soi van; ; j ota seu, sa m ö iu-kiTin
• liuoiioii kijeliasurikaan^ ei
pitäisi ()lla kirjoittainisclle esiee-
•^Knilskkirjoenvaihto - tapa 1 ituu
o>^()iltcella. Canädiin -Uutiset^:r*ort
Arthur,;^ Ont." . •
Jp kohtuullinen ; Jll^ennus, Halutaantie-o-
ja nimenmuuttoilmotukset 75 sent-
>iä-kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-
'Imoitukset S;2.0n kerta, ^ $3.00 kolme
,:prto;j. ATOoliiU o- ja kihlaus-ilmol-
':.!kset GOc palstatuumalta. Kuolonil-
.'loitukset $2.50, muiatovarssylla $3.00.
"yntymällmoitukset $1.50. Avioeroil.
oituk<?et $2 00. •
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-
.'Mfittelot, lue^nto-llmoitukset y. m. 30
s^mttiä tuumalta.
Outisten joukkoon aijotulsta Ilmol­aksi
st a peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmankln llmoltilksen hinta on
' r> sentt; Postissa tulevia ilmoituksia
.. 1 hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu-
. <aUa.
: Kaikki liikkeelle £^jOtut kirjeet, .tl-
1A'ksGt • ja rahat ovat lähetettävät
•iKoitieella: •, • l . .
A;i r CAN|ADAN UUTISET,
rjbrt Arthurr i n . O, n*t. , Canada,
Canadan Uutisista lainattaessa on
:hde mainittava. .
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha etta uu­si
osoite.
CANADAN UUTISET
. (The Canada News)
The Finnish Newspaper in Canada.
Pubhshed Gveriy Thursday by
The Cana^ NevVfe Publishing Co.
Erick J., Korte, Manager.
- Lauri Maunu, Editor.
Daily News Bldg;, Port Arthur, Ont.
— . — • • :• . • ,J • • • • • •
CANADAN UUTISET
is welcomed an^ read In every Finnish
home In the Dominion. It Is the Ofily
direct advertising medium for those
manufacturers and merchants who
wish to create and bulld !a profitable
and permanent demand for their prod-ucts
and merehandise by the large and
ever growinp: Finnish population: resld-
Ingin Canada. Place your trial ad-vertisement
and get results.
Advertising rates 50c per incb.
Political advs. $1.00 per incö.
Advertisements must reach our Of­fice
Wednesday noon to appear on
Thursday's issue.
Subscnption. price in Canada $250
pervyear, United States and öther
countnes $3.50 per year in advance.
Entered as second class mall mat^
ter, Dee. 1, 19fl5, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the Ideals and
sccred traditions of thls, our adopted
country, thg Dominion of Canada: To
observe its' laws and insplre others to
respect and obey them: To striVe
unceasingly to quicken the pubric'8
^ense of civIc duty: In atl w ä y s t o aid
•n making this country . greater and
.-jetter than we found It
Oikaisu. Lehtemme viime
jon. oh päässyt pujahta-a
painovirhe päivämäärään
'en. Ilmestymispäiväksi oli
ätty "Torstaina, syysk. 22
Pjtaä,olla: ''Torstaina syysk.
- Sydämen ko\in koetus on,
0 - . :se ke.staa kilpailijan va-
^ n >siita rieuuiitsematta.
- .Alibtddn ei nun seJva«>li kdy
luonteen todellinen laatu,
n silta tava-^ta, jolla suori-iiie
työmme.
~ Eniten pidämme sellaisesta
nisestä, joka lahimdisestaan
Jiuu. liyväa j a malidoliisimman
an kertoo hauen liuonoista
-'^listaan.
— Jos otatte vaivaksenne o-
M^vella ja ajatella, niin varmasti
ulette raenektymaän kanssaili-mistenne
parissa.
— Kunnollinen ^^sanomalehden
lukija ei ole se, joka hikee leh­tensä
mahdollisimman tarkoin,
vaan se, joka myöskin huolehtii
siitä, että hänen It^htensä sisäl­tää
aina parhaat ja tuoreimmat
uutiset.
Jos tahdotte olla kunnollinen
lukija ja lehtenne oikea ystävä,
niin ilmoittakaa heti kaikista
.paikkakuntanne mainitsemisen
arvoisista asioista ja tapahtu­mista
omalle' Iqhdellenne, Cana­dan
Uutisille. Ulkää luottako
siihen, että : joku toinen sen te­kee,
sillä siten usein tärkeätkin
asiaa jäävät kertonjatta. Kau­kana
Port Arthurista asuvia kir^
jeenvaihtajiamme i kelioitamme
lähettämään uutisensa mahdolli­simman
tuoreina, milloin siihen
suinkin on tilaisuutta.
Vieläkin teroitamme asian­omaisten
x mieleen,: että. toimitus
ei julkaise- mitään kirjeitä, jon-
— Arvostellessaan Canadan
s 1 u" t o 1 n 1 s- . j a . a sn t u s mi n i s t e r m
j H j J i t l i k k a a Toronton '*>Satnrday
V i ^ h l " lausuu m. m seuraavaa.
' Sek.i Ylidysvallain et ta < \ i -
jiadan kokemus osrtittaa. oU.i
huomat tavan suun ijrosentti Vlu-
1 o p a s t a t.iuiH' snapuiHMtti siirto­l
a i s i a ei tule lakejamme ,|a ase
luksiamme kunnioittamaan ,ia
noudat lamaan, vaan niita i)olke-maan
ja tuhoamaan. Demokra-na
merkitsee näille u u s i l l e tu-
1 jkkaille lui)aa tehdä niinkuin he
1 tse haluavat. Yilideksaii kymme­nesosaa
talla mantereella aikaan­saaduista
tuhotöistä tulee, ulko­maalaisten
.anarkistien tilille.
Murhien luku ('anadan kaupun-
},^e 1 ssa su p i s 111 is i in i Vt e i ole m at t o-m
11 n, el 1 e I -niissa oi isi: muuka la is-ta
xaestoa. Niiden opetukset tyo-
^aenunloissa ovat aiheuttaneet
l)dhennusta kaikille yhteiskunta­luokille.
.Koska kerran on mah­dotonta
erottaa lampaita vuohis-.
ta, mm paras on pysyttää ne
kaikki (vierasmaalaiset siirtolai­set)
poissa Canadasta. Siirtolai-s
e t o n 11 uo 1 e 111 s e s t i 1 u o k;i t el t a v a
haluttujen kansallisuuksien: pe-lusteella
"
. N u n väritetty kuin yllämainit­tu
lausunto, onkin, on se kuiten­kin
suureksi osaksr paikkansa p i ­tävä.
Epiiilemättä ei Canadalle^
muutamista niäärätyistä kansal­lisuuksista
ole ollut .-muuta kuin
huolta ja harmia. Ja mikä vielä
valitettavampaa — suomalaiset
ovat. monella . seudulla nopeasti
joutu massa noiden el-haluttujen
k an s a 11 i su uk s i en .1 u e 11 el o on. Su o -
malalsissakin. on sekä "lampaita
etta vuohia'V j<i' vuoliien taliden
saa koko lauma . samarr kohtelun.
alusmaiden kristityt lähettäisivät
edustajiaan Lontoossa pidettä­vään,
kolme päivää kestävään
konfer., josa nykyinen tilanne ja
kaikki sen vaatimulwet otettai­siin
'perinpohjin harkittaviksi.
Jos: brittiläis. valtakunnan kaik­ki
kristityt voimat, lausuu t r i Jo-wett,
voitaisiin saada noudatta­maan
kristillisiä periaatteita,
syntyisi, siitä niin täydellinen
mullistus j a yksityisen henkilön,
valtion ja kansakunnan heräämi­nen,
että hävitystä uhkaavien
voimien vastarinta voitaisiin tu-hota.
Kopenliaminassa äskettiiin pi­dettiin
suuri kristittyjen kokous.
Sen ta rk o i t u ksen a oli k oota. y h -
teen kaikkien iiskontojen edus­tajat,
jotka tahtovat edistää ih­miskunnan
henkista kehitystä.
K o k ou s on n i s tu i er i n o m a isesti j a
kantaa epäilemättä hyvät tulok­set.
Yhtä suuret ellei viela suu­rem
ma t k in m a h d o 11 i s uu d e 1 olisi
L o n t o oss a 1) i d e 11 ä v ii 11 ä k o n fe r e n -
•sUla. S i e l t ä voitaisiin helpo.sti
,) o» 111 a a s il il j a 1 oa 11 ike I t ä , jonka
rehellisenii tiirkoitukscna tulisi
o 1 ein aa n s o da n k' a r k o 111 a m i i le 11 .i a
rauhan iialauttammon karsivjille
maailmalle, sodan, vaurioideii
k orja am inen ja i limiskunnan ko-
•llottamilien nykyisesta alennusti:
lastaan. Oltaisiinhan silloin aina­kin
y h t ä askelta lähemi)änä vsuur-ta
i)aam.iaraa ''VA onaa sotaa
lähes kaksikymmentä ketraa niin
suuri kuin Canadan ja velka ai­noastaan
11.7 prosenttia verrat­tuna
Canadan.20 prosenttiin, tu­lisi
sotilailleen maksamaan aina­kin
140 dollaria vähenimän mies­tä,
kohti uuden honuslain tullessa
hyväksytyksi."
— Monimutkainen on maail-manpohtiikan
kulku. Kreikka-
• •— Europan monien probleemi­en
joukossa nykyään on m y ö s k in
naisten siiiiteettoman suuri luku­m
ä ä r ä miehiin verraten.- j\Iiesten
valiemmyys naisiin nähden maa­pallolla
-—se ilmiö oli havaitta-
V i .s.sa j o e n ii en so taa — on- ii o p e-asti
lisäiintynyt ja mennyt aina
min pitkälle, etta yksistään E i i -
ropassa . uykyään on naisia 25
miljoonaa enemmän. Berlinissii
julkaistujen virallisten tiedonan­tojen
mukaan naisten yiijäämä-
Europassa on lisääntynyt 15 mil­joonalla.
Ennen sotaa-oli 1,083
naista 1,000 miestä koliti, ^ mutta
nyt on .suhdehLku 1,111:1,000.
Enentyminen on. parhaiten ha­vaittavissa
Venäjällä, jossa nais­ten
lukumäärä .on kasvanut
1,042-sta 1,299 .ään jokaista tu­hatta
miestä: kohti. : .Laskelmat
on tehty ,52 kuverne-.mentista ke­r
ä t t y j en tilastojen perusteella.
Huomattavammin on tilanne
muuttunut myöskin Saksassa, I-tävallassa,
Etelä-Slaviassa, Suur-
Britanniassa, Lukssemburgissa,
Ranskassa ja Italiassa. Saksas­sa,:
Ylä-Slesiaa-lukuimottamafta,
on nykyään 1,100 naista jokaista
1,000 miestä kohti j a ennen sotaa
ainoastaan 1,026. Päinvastainen
suhde, s, o. naisten lukumäärän
vähentyminen, on havaittavissa
Tanskassa, Ruotsissa, iNorjassa ja
Hollannissa. Vielä on huomatta­va,
että naimaikäiset tytöt ovat
ylijäämässä vähemmistönä ja
vanhempia
min.
naisia on runsaam-
— Eräs Lontoon pappismiehis-tä,
tri Jowett, näTcee maailman
päätäpahkaa olevan syöksymässä
uuteen suursotaan ja kehoittaa
brittiläisen; maaiimainvallan kaik­kia
kristityitä kaiisoja suuntaa­maan
ponnistukösnsa uhkaavan
katastroof in toif jumiseen. Hän
fea im,^lsaan lähet|ujä eiole mer-1 elido^iaa, että, itannian ja sen
— Amerikan Saastavaisyy.syh-distyksen
esimies S. ^ \ \ Strauss
huomauttaa, etta yksi tärkeimpiä
puolia s.isatdvaisyydessa on hy­vän
terveyden säilyttaminen. L i i ­an
usein tullaan ajatelleeksi, etta
säästäminen voidaan ulottaa ai­noastaan
pankkitileihin tai muu­hun
maalliseen omaisuuteen,
mutta sima kohden ollaan vaa-.
lassd n v \ d ter\eys ama snures-ti
Iisaa ihmisen tyonhahia ja tyo-k
\':k y a j ota \' a s t o i n sai ra us k a i k k i
]\yrkimykset lamaannuttaa.: .
: Äskeiset tilastot osoittavat ih-misijan:-
hitaast 1, mutta varmasti
I)identyvan. .Massaehusettsin \ ai­tiossa,
missä tilasto<L siltä on pi­detty.
))item.man aikaa, kuin mis-s
a il n. muu a 11a, i h,m i s i j ci n ke s k i-määräinen
pituus vuona 1,789 oli
35 5 \uotta. Vuonna 1885 se jo
oli lisääntynyt 40 vuodeksi,
\uonna 1901 47.7 ^uodeksi, vuon­na
1910 52 2 vuodeksi ja vuonna
1921 55.2 \uodeksi. Kaikkia Y"!!-
d y s V alta i n v alt i o 11 a ka si t tav a t 11 -
lastot o.soittavat keskimääräisen
ihmisijan koko maassa pidenty­neen
neljällä vuodella viimeisten
yhdentoista vuoden, aikana. Suu­rin
ansio siitä lankeaa tieteelli­selle
tauteja ja sen seurauksia
vastustavalle toiminnalle.
Vanha sananlasku ' ' y k s i unssi
varovaisuutta vastaa yhtä pau­naa
hoitoa',' ei vieläkään ole ka­dottanut
:merkitystään. Tervey­den
K a a s t ä m i n e n on suuri asia,
johon jokaisen yksityisen- henki­lön
tulisi, paljon keskittää hen­kilökohtaista
huomiotaan. Y k -
sinkeraisemmin ja jarl-keva m mm
eläessämme saatamme elämääm-nie
:pidentaä, hyodyllisemmin
k ä y t t ä ä vuotemme ja niistä e-nemmän
nauttia.
Siirtomaiden Asutussuunnitelman
periaatteiden mukaisesti j a koet­taa
tuottaa tänne asukkaita
Suur-Britanniasta, Yhdy.svallois-ta,
Skandinaviasta ja Europan
mantereelta. Myöskin. yhdistys
koe 11 a a (; d i s t ä a si i r t y m i st a k a ii •
pungeista maaseudulle. Hallitus
avustaa yhdist. rehellisesti tar­koituksella,
että se täydellisesti
kykenisi toteuttamaan suunnitel­mansa.
Siirtolaisdepartement t i tulee
tarmokkaasti toimimaan saadak­seen
maanviljelyväest. Canadan
pohjoisosissa sijaitseville vapaill'.^
maille. Siina kohden depart"-
m (; n 111 t o i v o o s a a v a n sa a v u s t u s t a
m aa k un ta h a 11 i t u k s 111 a, j oi d e n tu­lisi
antaa kaikkea iiiahdoilista
tukea halutuille uutisasukk{iil-le
lieidan .saai)iiessaanmaakun­nan
rajojen sisäpuolelle.
Toinen tärkeä työala, johon a-sutu.
sministeri kiuinittaä huomlo-ta,
on • huole.llisesti valikoitujen
poikien ja tyttöjen tuottamineii
Suur-Britanniasta.i Kras deiiarte-mentiii
virkaili )a.. o n iiskel tjiiii
sieltä palannut ja limuiltaa siellä
()le\aan ruus.iiisti t.irkoituks. s<»-
veltuvia lapsm, julKa fuotrl.i.in
Canadaan ja sijoilelaan taalla
maalaiskoteiliin.
Toinen lupa<i\.i t\t)<ila mi Cii-
(len MniTlaunm valtloiluu „edesr
memnuna vuosina siii-tyneiden
kansalaisten kotiin • palautlami-nen:
: Suuren osan. heistä lu nilaa h
pa 1 aa van: t a ka i sin j a ;ise11 u van a -
sumaan joko kotimaakuntiinsa
tai Lansi-Canadaan.
^Ministeri suhtautuu tule\ciisuu-teen
erittäin toivonkkaasti -eri­koisesti
sen johdost.i ,itta kdikkl-alla
Canadnssri tana vuonna tu­lee
liyva .sato, ..]oka suuresti paV
rantaa• olosuhteita; .Nykyisen hy-
^an ajan jatku^'Ssa taallri ei^aile-matta.
voidaan ottaa vastaan (.,'a-nadaan
lialuvia siirtolaisui^ elä­män
muiltakin aloilta seka Suur'-
Rritanniasta etta muualta.
• i:t
laiset ovat läheisessä idussa saa­neet
perinpohjin jainusertavasti
.selkäänsä-turkkilaisilla ja muha:
mettilaisten voitto taasen tuottaa
ankaraa päänvaivaa liittolaisille.
Euroi)an suurvallat pelkäävät
T i i r k i n "sairaan miehen'' uudel-
1 ee n vo i m i s t u m i s t a, j oi 1 oi n Kons­tantinopoli
mahdollisesti joutuisi
turkkilaisten haltuun ja samom
Dardaneliien salmet.
Kreikan odottamaton vastoin­käyminen
nayttaa johtuneen sil­ta,
etta silla ei sotaan ryhtyes­sä
ä n oi 1 ut ketaän ystävii\. S a r -
Mf) i Turkin nationalistien voimat
luan \<ihäisiksi. Kaikki muut
Ualkanin \.ilti<.t katselivat ei)ä-luuloisina:
Kreikan valtauspyrki-m\
ksia ja liittolaiset oln.it sille:
arseissaaii Veni/elosin puolueen
tappiolle joutumisesta ja, kuiuu-
(r.(s Konstantinin palaamisesta
valtaistuimelle ilman maailman
mahtavien lupaa. Kreikka lahti
uh ka ro h ke ast i se i kk a i 1 e maan. saa -
den nvt karsia sen seuraukset.
Vahan Aasnni iknanha kau-puiiki
Smvrna. on taasen turkki­laisten
hallussa. Sinne on pako­ta
IS 1 a k ui k e u t u n u t s a d o i n t: u h a i ^
sm ja tilanne heidän keskuudes­saan
on mita säälittävin. Turk-kiLiiset
ovat siellä saaneet vaka­van
jalansi )an, joten heitä vahal-l<
i ei saada karkoitetuksi. Smyr-nasta
ei ole i)itka matka. Kons-;
tantinopolim, missä . .muliametti-
1 ainen väestö suurella mnostuk-sella
on ottanut vastaan tiedoii
heimolaistensa. •voittokulusta sa­maan
aikaan kuin Ateenassa so­tilaat
avoimesti herjaavat kunin­gas
Konstantinia ja vaativat ha­uen
luopumistian Kreikan valta­istuimelta.
Ijevottornnutta herat-tavia
huhuja on liikkeellä joka ,v
puolella aiheuttaen synkkaa mie- ^"^^^'f^" l^^>^";'^y^
Halaa, jota hallitus ei hevin ky- Paratsiomprobleemia koskevan
Englannin velat.
Yhdysvalloille 8;iG,093,00() 'imntaa
(Kanadalle .. 25,'}M),()()0
Straits-Settle-mentsille
. 7,Ö5{;,00()
Japanille . . . 3,000,000
:\Iuille 128,538,000
Kdikkiaan 1,020,647.000 puntaa
Ranskan velat.
Yhdvsvalloilh' 2 950.800 000 doll
lOnglannill- . . 5.S4,0()0,0()() punl.
.lapanille . . . 13 i,('00 000 \ t-nia
Ny&yinen kurssimme '• rahaläfc»
tyksiUe SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
K.iikkiddii n 6,150,000 000 doll
Siiiniiim loisiinsji vcrriittaessa
m 11 i-stet la koon, e11 a |);if i-1\11rss111
mukaan on luinl.i 5 doll,ula 25
ri"UiK"ia, iiiutta nvlvvisf.'!) kurssin
mukaan -1 raimin. ost OM I ' VO rui va in
puolet pafi-kiii"ssin (.>st.<jarvosl
; llalian. ja .!)el^:ian k(.»koniiisve-ei
ole olemassa untaan- luo-tettavi.
i tietoj.i.
Myös myömme pankki-osoituk
sia (shekkejä) markoissa yllä'
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi-sia,
kolmen prosentin korkoa vd-täviä
matkiistajien snekkejä x^A>i-
1 aroissa, jo tka Suomessa 1 unasts-taan
siellä voimassa-olevan dolla­rin
kurssin jälkeen.
Lähetyskulut, ralialähetyksiile
postin kautta on 15e. summilla
alle $20.0(J; sitä suuremmilta sun*
miltamitaan kuluja ei peritä.
Inillolaism.iist.i llui oop<issa
v.iin l'ai^l.innill,i s u s o u s r i , i t . i \ ia
e n e i n i i m i ) . kuin v e l k u |;i. .,
tassa on \ K 1<I p. i l i . i ' iinitl,
Viis.i.ina I I w i i n\ d i s t n a liikiMiiie
hena N'lid.\ svallal ei olekaan an-l.
inui l.iino|.Mii i l i i i . t n t . i k i i u m i es
ta. Ja l a k u u i i n v l i e n ^ e p j i k n l o l l r -
seii )ii v a a r a l l i s e n ..t d i t a v a n .• o n
saanut otta.i u i s k n i l j c u i M i u i a i i -
11' /rata t f j s i a s i a a ei v liMMisa luu
n e I a. e i v a t. k a s n t a Sa k s a i i 11 '11 (1 e t -
kaan u n t a a n m. i i n i t^e, multa se
on \ i s i i s t i ()tetta\<i h u o m i o o n E u -
i M j o p a n politiikkaa a i \ mii<^e•^^,| ,
Se o n n i m i t t . i i n se l i i ia k(Uikku
)oka \ lela pilaa muut MI n\ l [u
U l i n e f i i i i i i d i s e t . : l i i l l o u t u n e c t .,
Mnulannm ),i Hanakan l o i ^ i s v a lu
knnni- -1 o s lOim-lani i. j a i l a a luins-kaii
o m a n o n i u u i s a . n o jaan, tuiili-iijolle.
joutuisi I.MiL-^lant \ rodi'n>-
i h i k o i ^ e s t i itse s u o i i t M i u i . i n Y l i -
d v s A a l l o i l l e laman sa< i i<i\ri[
Ivanskaha •>• m d jaa i-dia • iloUai-ia '
.Ia J M i t r l a n l i (Ui m v o s k i u ala.ti i-m
i e s — — '
Lähetyskulut sähköteitse
$3.50 khikilta summilta.
oa
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
.. Osoittikaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella
i varustettuna osoitteella:
Foreign Department
HANCOCK :: MICH
—Perustettu v. 1874.—
Varat }li $3.000,000.00.
' Kirjoittakaa suomeksi ;• meillä
on kuusi suomalaista lukkeessäm-,
me.
LIITTOLAISMAIDEN VELAT
JA SAATAVAT.
— Sotilaiden bonus-laista kes­kusteltaessa
Y^lidysvaltain: senaa­tissa
osoitti senaattori Ransdell
Louisianan valtiosta, etta Setä
Samuli suurista rikkauksistaan
huolimatta aikoo suursodan, vete­raaneille
maksaa vain mitättö-inan
pienen korvauksen. Sitä­vastoin
Canada j jonka kansallis­varallisuus
lasketaan 11,119,953,-
000 dollariksi j a velat 20 prosen­t
i k s i siitä, on suorittanut vete­raaneilleen
keskimäärin 540 dol­l
a r i a päätä kohti eli enemmän
kuin mitkään muut maat. Rans­ka,
jolla on varallisuutta 58,398
miljoonaa dollaria ja velkoja 95
prosenttia, maksoi keskimäärin
$95.25 jokaiselle. Suur-Britannia,
kansallisomaisuus 70,564,250,000
dollaria ja velat yli 25 prosent­tia,
maksoi $105.50, Australia
keskimäärin $409.50, Belgia
$287.00 j.n.e. Amerikan Yhdys­vallat,
jonka kansallisrikkaus
kohoaa tuohon huomaavan suu­reen
summaan, 204,393,000,000
dollariin,, velkojen tehdesijä aino­astaan
11.7 prosenttia, on tähän
mennessä suorittanut vain 60
dollarin suuruisen bonuksen jo­kaiselle
soturilleen. '' Toisin sa­noen,"
lausui senaattori Rans-dell,
^'meidän mahtava tasaval­tamme,
jonka kansallisrikkaus on
kene poistamaan. Bulgarian i l ­moitetaan
kalistelevan sapeliaan
Kreikan rajalla -uhaten kerras-
.saau .tehdä lopun: hävinneestä
naai)uristaau. Kumania ja Etela-
Slavia taasen aikovat inahdoUi-sen
yhteenoton sattuessa asettua
puolustamaan Kreikkaa. Balka­nin
rieha htammen uusiin; sota-hekkeihin
ja suurvaltojen. siihen
sekaantuminen ei talla hetkellä
nayta o l e v a n n i i n k ä a n mahdoton
asia.
Canadan hallituksen uusi siirto­laisuus-
ja asutusohjelma.
mmi
. Tlmoitettuaan kiinnittäneensä
paljon huomiota Canadan tarpei­siin,
mikäli siirtolaisuus on ky­sy
my ksessa ja se 1 ite11yacin pyrki-.
myksenä olevan mahdollisimman
soveltuvien asukkaiden saamisen
Canadaan, hallitus meniorandu-missaan
selostaa ohjelmaansa
seuraavasti-
Muutamilla tahoilla ollaan ha­lukkaita
tiedustelemaan, minka-täliden
tänne saapuvien siirtolais­ten
lukumäärä ei ole suurempi ja
kehottavat: sitä lisäämään. I-Ialli-.
tus kylläkin saattaisi avata por­tit
selkosen selälleen- j a suuresti
l i s ä t ä siirtolaisten lukua tuotta­malla
tänne väkeä Suur-Britan­niasta
ja Europan mannermaalta,
missä on tuhansittain Canadaan
11 alua vi a kä si t y öl ä i s i ä , a i n m a tt i -
miehiä j ^ kaupunkiasukkaita.Jos
Canadassa olisi enemmän tilaa
kaupunkityöläisille, uim niistä e-päilemättä
tulisi m i t ä sopivimpia
kansalaisia, mutta kaupunkitöi-den
ollessa nykyisellä asteellaan,
e ole viisasta lisätä työnetsijäin
lukua kaupungeissa.
Toimenpiteidemme nykyään
t ä y t y y siitä syystä kohdistua sel­laiseen
väestöön; joka haluaa
r y h t y ä maanviljelys- j a taloustöi­hin
sekä alle kahdenkymmenen
vuoden ikäisiin poikiin ja tyttöi­hin.
Hallitusta edustavalla komite­alla:
on ollut useita neuvotteluja
Canadan Asutusyhdistyksen kans
sa, yhdistyksen,- jota: on tuettu
yksityisellä pääomalla ja jonka
pyrkimyksenä on saada asute­tuksi
vuosittain suuret alat rau­tateiden
lähettyvillä * sijaitsevia
maita. Mainittu yh'distys pyrkii
työsljentelemään •r>~'-'.^-^'i:^4.^,.
neuvottelun johdosta Saksan leh­det
.julka is(?vat ensi/iiiiiset 1 u.otet-tavat
tiedot. liittolaisten sotave-:
loista.^ Niistä näkyy kuinka Y h ­dysvallat
on saanut: kasimsä ka­pi
taalin. ankaran aseen; joka te­kee
sen tavallaan Europan her­raksi
ja vaitijaaksi. ^lielenknn-toa,
vailla ei ole sekaan seikka,
e 11 ä J a p a n i n 1 a a 11 m a n s o d a n.: a 1 k a -
n a ja a n s i os ta.. en s i k e r ra n esi in -.
t \ v kapitahstnui" Euroopan
rmnallai sama Japani, jonka: v.
19 O5 t a y t y 1 • 1 o 1 •» e 11 a a V o 111 o 1 s a- s o -
taretkcnsa Venajaa vastaan sy\ s-lä,
i etteivät Englanti ja. Ranska
sille tahtoneet antaa sodankäyn­tiin
tarpeellista luottoa!
Yhdysvaltain saatavat.
Pääomaa doll. Kork. doll.
E n g l . . . 4,160,300,000 509,000,000
Kansk. 2,950,800,000 357,000,000
Italialta 1,648,000,000 202,000,000
Belgialta 347,700,000 42,700,000
Venäjältä 187,700,000 23,500,000
T^h.-Slov. 61,300,000 7,100,000
Serbialta 26,200,000 3,300,000
Romanialta 23,200,000 2,800,000
Kreikalta 15,000,000 — —
Cubalta 8,100,000 — —
Yht. 10,150,300,000 1,172,200,000
Englannin saatavat.
V e n ä j ä l t ä . . . . 655,000.000 puntaa
Ranskalta . . . 584,000,000 "
Italialta . . . ! . 503,000,000
Etelä-Slavialta 25,000,000
Muilta 69,829,000
Reparatsionil. 31,200,000
Alusmailta . . 150,432,000
Suomen t-eollisuuden nykyista
tilaa
k u \ aa K lelili seiii aa\ .lan la-
])aan:
Suomen t ^olli^uus t \ o^l^entt l e ^
n \ k \ a a n \ ei i at tain t \ \ d \ U a Ms
sa o l o i s s a , p a t i n i i p a i L o n m i s sa
kuin vletiisa \ u o s i siuen Poik-k
L i i k s i . i k m 011 mutia \leiseen <ii
\ osteltuna \oit,ineeu kuitenkin
I l i a a n aikaan .oA-athmiiat pysy-n.<:'
et l i v \ - i n • k i i n t e i n ä : eika teh.-
L d i l l a o h s a n o t t a \ < i s t i ollut mui­t
a k a a n < ' i ' i k o i s i a -vaikeuksia voi-l.
e!1a\'a-naan... ..
\ c r r a i t am valoisa . on siis se'
kuva:, mm ka sivullinen on voinut,
m i i o d o s i a . i ' I t s e l l e e n teollisim-t(
n n i i e nvkMsesta tilasta. Ne,
i n i k a (i\al p e i i l l r i maamme ylei­s
i s t ä (Mosuliteista. eivat tietysti
sijn o l e unolilaueet niita: monia
\-.a i ke u k-s la,. j o t k a i l y k y a an. kai k-k
e a Ui 1') 11 (1 e 111 st a. i o 11 n i n t a a rasi t-t
a v a . i •' j a )(.>tka. eivat snmkaa.n
valnieii |'lika.ise teollisuuden ke-:
IniNsta I Tai koitamme etupäässä
[»aaonnen niukkuutta,' raskaita:,
s an o a. ' e:t t a : .t e () 111 s u i n e n i m e • 111 a v e 1' o 1; i j a k o i-k ei t a t u o t a n t o kus-ei
talla h M keila <iima a.liettä un- l a i m u k s i a jotka \,iikutta\at sen
h m k a a n e r i k o i s e t u l e v o l t o m u u . l i i 1 t ' o l l i s u u d i ' n harjoittaminen
lis.uiumilla aloilla onme- vaikka se uiuiiten ."tapahtuisikin
nikki ollut s u u K M i i p i kum M i m e i i l k f l ) n a i s c s t i j o t e n k i n hvvilta
Auoima ja >leensa .iinakm koh­tainen
Kiaideii teollisuiisalo)(Ui
ou suorastaan ollut \ .iikea t\ \ -
dvttaa .-vilkasta kvsvntaa. Sa-navltaMssa
olosuhteissa muodos­tuu
\aisin vahassa m.uirin kan-nattav.
iksi. Tseat teollisuuden­alat-
ovat suorastaan sima . ase-
^ ^ ^ ^ m-
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman piliainen toiminta.
ii.
Yhteensä 2,017,461,000 puntaa
jRanskan saatavat,
Veniijältä.. 5,939,000,000 frangia
Belgialta 3,684,000,000
Serbialta . 1,795,000,000
Romanialt<a 1,181,000,000
Puolalta . . 1,056,000,000
Kreikalta . 8 6 1 , 0 0 0 , 0 00
Italialta 49,000,000
Muilta . . . 42,000,000
< t
• i i
(i
(l
Yhteensä 15,181,000,000 frangia
Näitä Englannin j a Ranskan
saatavia, joista y l i kolmannen o-san
muodostavat Venäjän velat:
— siis mitä epävarmimmat saa­tavat
— jonka ohella Ranskalla,*
kuten näkyy, on sangen epäVar-
:^oja velallisia suuri liuta — vas­Brittiläisten
taavat seuraavat velat: ^ ^
ii
m
Av
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa. Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
AV
l
SUOMEN MiiR&KAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säJi-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30/ Lähexyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille läJietyksille.
Lähettäessänne rahoja tule^ ^ vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar-kasti
' ffiiffi^ urs
o "0 TT n
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
•
i l
A m.
mm