Vapaus, November 1, 1923

              Canadan snomalaiBcn työväestön äänenkanatteia. ilmes-tsy
Sndbnryfisa, Ont.. joka tiistai, torstai ja lanantaL
V A P A U S
( L i b e r t y )
Tlie only organ of Finnish WorkerB in Canada. Pub.
lished in Sudbary, Ont, erery Toesday, Thnrsday and
Saturday. • " : • • ' • • • - -
Advertisinff rates 40c per coL inch- Minimum charflre
för sin^e insertion 75c. Discount on atanding advertise-inent.
The Vapaus is the best advertising medium amongr
the Finnish People in Canada.
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Buildins
Lorne St, Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury.
Ont
TILAUSHINNAT:
Canadäan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk.$1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
UmotuEftints kerran jdiäistuista ilmotuksista 40c
nalstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista.
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c Jisää jokai,
aelta muistovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset &0c kerta,
$1.00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.oa
kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. Halutaan-tieto-
ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolme kertaa.
~ Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana.
mm, mutta tiedän, elfaheille toistetaan tavalb laikka
toisella mitä taalla sanon, ja palattuani Ranskaan pai
natan sanomani;-huudan beille: /
Jo^ teitä kasketaan fayokkäamäan saksalaisia työ»
Iäisiä'Vastaan, jotka kantavat sydämmessään ja käsis­sään
proletariaatin pelastusta, niin älkää tehkö sitä!
Teidän on käsitettävä, millä puolella on teidän paik»
kanne ja mikä tehtävänne sen sijaan, että ryhtyisitte
pääliikkojennekehoiltamaan rikokseen..
Joa minua Ranskaan palatessani odottaa rankaisu­toimet
tämän tottelemattomuu^ehoituksen johdosta,
olen niistä vain ylpeä.
Tiistain lehteen aijotut ilraotukset pitää olla kont­torissa
läuatJtaina. torstain lehteen tilataina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. '
Jos eiAe mjUoin tahansa aaa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-eoonallisella
nimellä.
J. V. KAt^ASTO, Liikkeenhoitaja
' Registered at ttfe Post Office Department, Ottawa,
as eecond dass matter. .. • • •••
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ Y
. Taanlumua on valonarkaa. Peterborossa, Ont,
on tuomittu ^BeniardMarkson niminen tyolä
' - eeinme toimihenkilö kahden ja pifolen kuukauden van*
keuteen sen johdosta, fettä Marksraan oli <Wfeker»
lehdessä julaissut artikkelin, jossa selostettiin työläis-
; : ten > kuDJia työsuhteita ja alhaisia palkkoja. Tuomio an­nettiin
«valheellisten tiedonantojen levittämisestä.».
M sitten julisti HaliJfaxin suurlatRd-kunta.
kaksi Nov^ entista jditomies-ta
myöskin,syylliseksi <m tiedonantojen» levittä'
miseen. Aihe tälle tuomiolle oli saatti siitä, kun nämä
union johtajat viimeisen Nova Scotian' mainarien ja te-rästyöläi^
ten lakon aikana julkaisivat union puolesta
lentolehtisen*, jossa tehtiin selvää yhtiön hurttain har-vijottflmisjia
väkivaltaisuuksista lakkopaibila,
Nämä tuomiot ovat jotakin uusia meneftelytapojg:
joiden avulla porvarillisen yhteiskunnan laitokset tais­televat,'
työväenliikettä vastaan. Ne osottavat myöskin
Icuinka kirotun katalaksi tulee lain lu^^^
f; kun se on ponarilHsen luokkaoikeuden käsissä
>;.' < S
7 levittamistapaukset mitä viime aikoina on tässä por<
värien pyhässä yhteiskunnassa tapahtunut .Kun^työn
/'antajat selittävät, kuinka muka kaikki työläiset saavat
- työstään oikeuden mukaisen palkan ja kuinka työläisiä
muka kohdellaan täysien oikeuksien mukaisesti, eivä'
'Oikeuslaitoksemme ;ole vielä kertaakaan vetaheet näi
Viden-uskottelujen ylläpitäjiä oikeuteen^^v
mitä katalinto Valhftte. Kun taesa yhteiskunnassa va­lehdellaan
^^lakkaamatta kapitalististen sotien ylevyy
destä ja keinottelujärjedtelmän hyvyyksistä, eivät vai
litsevat'voikeuBlaitoksetija niiden edustajat vaadi näi
den törkeiden, suurien kansanjoukkojen henkistä ja ai
neellisla eläinää vastaan rikkovien törkeiden valheiden
ja vääryyksien latelijoita tilille, j Kun mielisairauden
rajoja Ia)ientelevät' ihmiset 'höpisevät lapselli
konjuttujaan^ei olkeuslaitostemme mieliin johdu mui^
-tuttaa' heitä vaarien.vti
k: misllleen, vaaÄ päin vastoin. siunaa heidät. Kun por-'
värillinen sanomalehti ^ammatikseen valehtelee ja vää
ristelee, antaa oikeuslaitoksemme sen tapahtua kai­kessa
rauhassa. Kun bisnesmiehet pettävät lakkaamat
: ta väärillä ilmotuksitlaan kansaa, antavat porvarilliset
virkailijat ja laitokset sen rehottaa 'kaikessa kataluu«.
desiaan. Miitta kun, raastettu: työläinen nousee kärsi
myköensä f keskellä vaatimattomin kielin puhuhiaän
"työläisiä kohtaay^ vääryyksistä, määrää tuomiois­tuin
hänelle yankilah tyrmää. ,
^ Onko $ittenihmp,jo^ porvarillista oikeutta on rii'
veltu sanomaan luokkaoikeudeksi.TV^^
oikeutta me emme nykyisessä yhteiskunnassa löydä
enään muualta kuin valistuneiden työläisten povesta.
Barbussen, "rikos"
Ranskalainen työväenkirjailija Hei\Ty Barbusse on
raahattu oikeuden eteen agitatsiqnityön harjottamises
ta sotilaiden keskuudessa. Barbussen oikeuteen^^haas-tammen
oh samaa kuin järjen ja tosiasioiden vainoa
; minen". Ne ajatukset, noiden lausumisesta köyhälistön
kynänkäyttäjä jouluun nyt ranskalaisen tuomioistui-nien
eteen vastaamaan, ja jotka han lausui sotilaisten
liitbn kansainvälisessä konferenssissa Berliinissä, kuu­luvat
seuraavasti:
Kaksi vuotta sitten, hetkellä, jolloin Ranskan ja
Saksan välillä oli kärjistyneet suhteet n.k. reparatsi-oonikysymyksen
johdosta (ikäänkuin sotaa voitaisin
repareerata!), kitjoitti minulle Karl - Tied, ent. saksa­laisten
sotilaiden nimessä, että nama ovat päättäneet
mobilisoinnin sattuessa mieluummin kääntää aseensa
päälliköitään kuin ranskalaisia veljiään vastaan. Luin
tämän kirjeen kansallisessa kongressissamme, ja juuri
tällä hetkellä, jos koskaan, on ent. sotilasten Internat-sionaalella
roita vsuurin merkityksensä. Nämä Kari
TJedinvsanat palaavat uudelleen mieleeni nykyisissä
olosuhteissamme.y Käännyn kaikefla tarmollani rans-
Icalaisten valtausarmeijan sotilasten puoleen. Minulla
«i ole mitään suoranaista yhteysvälinettä heidän kans-
Miljoneerien maa
Virallisten tilastojen mukaan Yhdysvalloissa tu!
neljänä sotavuotena, nimittäin vuodesta 1914:sta vuo­teen
1918 :sta*^ 30,000 uutta miijoneeria. Jo ennestään
oli miljoonamiesten luku suuri. Ja rauhan jälkeen on
Amerikassa syntynyt miljoneereja kuin sieniä .sateella,
(jotka saavat miljoonistaan kiittää suursodan aikana
hillittömään vauhtiin kehittynyttä huijausta.
Siinäpä ne olivatkin Yhdysvaltain suurimmat so­tasaavutukset,
ellemme ota lukuun huikeita kansallis^
velkoja, joissa loj^ullisina saamamiehinä ovat niini
kään amerikalaiset rahakuninkaat
Kuvan toisenav puolena esiintyy työtätekevien kan
sanjoukkojen yhä sudrempi riippuvaisuus pääoman
vallasta.
Vuonna 1922 joutui Yhdysvalloissa kaksisataa tu
hatta farmaria vararikkopn. Tämä oH seuraus kat
kerasta kapitalistisesta riistosta, joka jatkuu entistä
tehoisampana.
: Saman syyn tähden vv. 1916-1922 12,361,643 teol
lisuustyöläistä oli pakoitettu julistamaan 14,451 lak
koa saadakseen lisää palkkaa ja työolonsa siedettäviksi
' Vuonna 1921 oli 5,000,000-Amerikan työläiseltä
riistetty mahdollisuus ansaita työllään elantonsa.
Amerikassa raataa satojatuhansia lapsia tehtaissa
ja miljoonat työläiset ovat pakoitettuja viettämään
mitä viheliäisempää dlämää, saaden vain senverran ruo
katarpeita, että heissä juuri henki pysyy.
' Amerikassa riistetään kymmeniltä miljoonilta teol
lisuustyöläisiltä ja farmareilta enemmän kui^i puolet
niistä rikkauksista, mitä he tuottavat ja kasataan muu
taAialle sadalletuhannelle-: kapitalistille, . jotka elävät
upeasti ja yltäkylläisesti.
Liberaalien hyvänajan lupauksista
korkeita elinkustannuksia
feanadassa nykyään vallassa olevan liberaalihalli-tuben
toimesta on laadittu uusi myyntiverolaki, joka
astiiu voimaan ensi vuoden alusta. Myyntiveroa tul­laan
tämän uuden asetuksen mukaan kantamaan kuusi
ptosenttia ja asetus säätää, että veron suorittaminen
kuuluu suorastaan tehtailijoille ja tukkukaupoille. Ta-,
män johdosta on teollisuuden harjottajain ja tavaran-välittäjien
taholta alettu jo puhua hintojen korottami­sesta,
niin että liberaalien uusi veroasetus tulee koske­maan
suofastaan ostajien kukkaroon^ Kun tehtailijat ja
tukkukauppiaat tavanmukaisista voitoistaan kiinnipitä-en-
ryhtyvät kiskomaan tavarasta korkeampaa hintaa,
myyntiveron perusteella, kulkee^hintojen nousu jatku­vana
ja yhä.kohoavana sarjana viimeisimmän pikku
porvarin puotiin, jolla tavalla kuluttajilta tullaan pe­rimään
tulovero moninkerroin. , \
a
Suomalaisia p^äpääl
liköitä
V. k. W p :nä sai Pietffarissa pääs­tön
1,500 uutta Punaisen' Armeijan
päällikköä ensimäisessä normaalises­sa
päästössä (kolmivuotiselta kurs­silta).
>
^Kurssinsa päättäneitten'^joukossa
on m.m. ryhmä suomalaisia puna-päälliköitä,
jotka ovat opiskelleet
korkeammassa panssarikoulussa. Pa­ri
toveriamme on suorittanut soti-laspedagogisen
opiston kurssin, val­mistuen
sotilasopettajiksi, Joukko
kurssilaisiamme päätti myös samal­la
kertaa alemman päällikkökimnan
kurssin.
Kysymyksiä ja ?asta
uksia
--. A-hierikan mantereella olevii
suomalaisista ei ole aivan tarkkoja
tilastoja, matta lasketaan tällä man­tereella
; olevien suomalaisten nou-yan
j300,00(>—35p,00p:t€en.
Amerikan ensimäistä asutusta
koskevien tietojen yhteydessä ker­rotaan,
että jo vuonna 1627 Yhdys-valtoihir.
0el8ware-joen sauUe etU'
päässä fiuotsin silloisen kuninkaan
järjestämän^ siirtomaakomppanian
tuomien ruotsalaisten, liiviläisten ja
vu-plaisten siirtolaisten joukossa oli­si
oilut joitain suomalaisiakin, joita
siis voidaan pitää Amerikan ensi
maisina r siirtolaisina. Varsinainen
siirtolaisuus Suomesta ^Amerikaan
alkoi kuitenkin vasta . noin viisi­kymmentä-
vBotta; sitten.. Niinpä saa­pui
Qhion alueille ensimäiset suo­malaiset,
vuonna . 1872, ja Massan
ovat aina esiintyneet vaarallisina
kilpailijoina miehille ja yhteen si>
kaan esiintyivätkin naiset ' voitta-
.mattomina nopeuskirjottajina.
— Historiallisissa teoksissa ja ro­maaneissa
kerrotaan keisari Neron
soittaneen harppua Bo^man suuren
palon aikana. Miksikä Nero soitti
kun Kooma paloi?
— Kuinka monta työläistä ^os-kentelee
Canadan paperimyllyissä ja
puumassatefataissa? ' >
— Kuka on keksinyt harmonikan,
eli paljespelin, jota myöskin «saa-pa^
arreksi» ja «haitariksi» kutsu­taan?
- i - Canadan historiassa ja- muissa
historiallisissa teoksissa tapaa usein
mainittavan' «Pacifip skandaalista».
Mikä se oli?
— Mikä on ollut ensimäinen
suomalainen sanomalehti Amerikas­sa?
oppi luokfötaistelusla on sosialistisen aatCTakennuksen keskeUiijip||-
kohtia. Luokkia ja luokkataistelua on, Qllut kautta aikojen.
ennenkuin joku luokka voi ryhtyä käymään etujensa mukaista boiij.
taistelua, täytyy sen jäsenten,tuntea yhteytensä:toisten samassa asemaan
olevien kanssa. Proletariaatin luokkataistelua ci ole •
voinut sj-niyä,
nenkuin oli olemassa proletaarinen luokkatunne ja tieto köyhä - -
tenäisyydestä. Sosialismin suuret oppim^tarit ennen kaikkia
ovat tätä luokkatumietta elvyttäneet ja saaneet aikaan, että « .".T"
tynyt selväbi luokkatietoisuudeksi. Työläisten toimhitrorjVf
hyväbi muodostaa osan sitä laokkataislelua, jota ilman n v k v l J - ,
teiskuntajärjestelmästä ei päästä. - ' ^ ^
Liberaalinen hallitus nousi kabi vuotta sitten vai-taaa
loistavilla lupauksilla elinkustannusten yleisestä
alentamisesta ja yleensä maan olojeq huojentamisesta,
Käytäifhössä on kaikissa suhteissa lapahtunut juuri
päinvoptaista. Kansa, suuret työläisten kuIutt^*oukot
olivat puskemassa liberaaleja valtaan sen arvostelun
nojalla, jmitä käytiin. konservatiiveja vastaan. Nyt on
konservatiiveilla taas asiaa esiintyä seuraavissa vaaleisr
sa hyvien aikojen lupaajina, jotka uskotukset tietysti
otetaan täydestä niiden keskuudessa, jotka eivät muis­ta
eivätkä tiedävett^ä porvaripuolueiden politiikka kier­tää
lakkaamatta tätä ulospääsemätöntäkehääi .Porva­ripuolueiden
narrinpelii kuten muukin narraus, saa
atkua niin kauan kuin narrattavia löytyy.
Teollisuuspohatait käskyjä
Joku aiko sitten herätti Saksassa yleistä huomiota
se, että teollisuuskuningas Stinhes, vaikka onkin kan­sanedustaja,
oli ollut yksilyisneuvotteluissa ranskalais­ien
miehityspä|tliiköa kenraali Degoutten kanssa. Mut­ta
moninverroin suuremmabi on tämä huomio käy-nyty^
kun on päästy selville, että Stinnes oli m.m. pyy-änyt
kenraali Degouttea antamaan määräyksen 8-tun-nin
työaikalain voimassaolon lakkaamisesta miehitetyl-ä
alueella ja että ranskalaisen kenraalin oli täytynyt
älle Saksan valtakunnan valtiopäivämiehelle selittää,
tei hänellä ole oikeutta eikä valtuuksia sekaantua
Saksan valtakunnan lainsäädäntokysymybiin.
valtioon.-vuonna 1876. Vain harvat
saapuivat vielä niihin aikoihm Arpe-rikaan,
koskapa vuonna -ISSS saa­pui
Amerikaan kaikkiaan ainoas-aan
723 suomalaista. Suurepmas-sasa
määrässä; alkoi suomalaisia tul-a'
vasta vuoden 1887 jälkeen, jona
vuonna siirtolaisi^us nousi jo, lähes
kahteen tuhanteen.
—T''^ Radiumia saadaan etupäässä
tävallasta ja Amerikasta.^ Sen hin­ta
on vaihteleva ja mabaa se ny­kyään
noin 150,000 dollaria gram­ma;
Radiumin valmistus on tavat­toman
monimutkaista ja koska tä­mä
metalli o n ' ollut vasta vähäii
,aikaa tunnettu, ei sitä liene kaik<
kiaan -kuin muutamia kymmeniä
grammoja koko , miaail-massB.
» • «
-~- Roomaa kutsutaan <seitsemän'
kukkulan kaupungibb. Tämän ni­mensä
bn se saanut siitä, koska se
on 'rakennettu seitsemälle kukka
lalle. • , , .
— EnglantHt^silla kapitalisteilla
on sijotettuna Canadan teollisuus­laitoksissa
kaikkiaan 285,15dtl75
dollaria.; Sen lisäbi on englantilai
silla rahamiehilläDominionin, eri
maakuntain ja kunnallishallitusten
hondeissa lioin 5111,000,000 dolla­ria.
Kaiken kaikkiaan nousevat eng-lantilaisten
kapitalistien ja rahapo­mojen
sijotuksetCanadassa noin 2,-
500,000,000 dollariin, joka osottaa,
että Canada ei ole ainoastaan vai-tiollisesti
Englannin''alusmaa, vaan
sangen lujasti sidottu englantilai­seen
kuningaskuntaan pääomavalfän
kahleilla.
JBnsimäinen; pankki
laivalla '
Eräi New Yorki» panfiki on pe-rustanuit
haarakonttorin valtameri­laiva
Leviathanillel Pankki toimii
ei ainoastaan laivalla tapahtuvien
raha-asioitten järjestäjänä, vaan ra­diosanomien
avulla myöskin maal
la, missä tahansa. Kellä on makset­tavia
maalla, hän voi suorittaa mak'
sunsa laivapankin välityksellä. Sel­lainen
henkilö, joUa on maalla
pankkiin pantuja rahoja, mutta
tarvitsee' niitä laivalla, voi jättää
rahojen hankinnan pankin tehtä-'
väbi^ Ja niitä tulee tuossa tuokios­sa.'
:
Samalla on syylä mainita, että Reinin alueen teolr
lisjiuspomot, Stinnes etunenässä, ovat esittäneet, Sak­san
hallitukselle korvausvaatimuksen' kaikista Ruhrin
miehityksen \ aikana takavarikoiduista hiilistä ja pak-koveroista
sekä vaatimuksen, että hiilivero Ruhrin
alueella lakkautetaan ja että teolllsuudenharjoittajisla
kokoonpannulle ^komiisionille myönnetään valtuudet
järjestää juobevat teollisuuskysymykset miehitysviram
omaisten kanssa sekä. lopuksi, että työaika koroitetaan
81 tuntiin päivässä.
Nämä isäntämääräykset' osottavat,: että lopputingas-sa
Saban kansa ei ole mikään muu kuin^ kahden lei-rin,
suurten teollisuuspohattain ja rahamiesten ja toi­selta
puolen suurten työtätekevien joukkojen olotiloi.
— Maailman suurin ennätys kir-jotuskoneella
on 147 sanaa minuu­tissa
yhden tunnin ajalla. Tämän
ennätyben saavutti Albert Pan-gora
äskettäin New Yorkissa toi­meenpannuissa
~ ammattiko^ekirjot-tajain
kilpailuissa^ ' . .
Yhden minuutin kilpailuissa Panr
gpra pääsi myöskin etutilallej kir-jottaen
159 sanaa. Pangora käyt­ti
Underwood konetta.
cVielä muutama vuosi sitten oli
maailman ennätys 86 sanaa nu-nuutissa,
jota pidettiin jo loistava­na
saavutuksena.
Huvin vuobf mainittakoon, ettl^
tällaisia kilpailuja varten kirjotus-koneyhtiöillä
-ovat omat konetaitu-rinsa,
joita erikoisesti harjotetaan
nopeuskirjotubeen.' Tällaiset kirjo-tusmestarit
ja mestarittaret pitä­vät
erikoista huolta' itsestään, pi­tääkseen,
itsensä niin henkisesti
kuin fyysillisestikin .kirjotuskun-nossa.
Niinpä, he" suojelevat tarkas­ti
sormiaan ja käsiään kylmyyden
vai-alt^' pitäen lämpimiä hansikkai­ta
milloin vaan vähänkin on pelät­tävissä
kylmän vaikutusta. Naiset
«Mina utkon tSman maan perui-'
tnslailliaiin oibettksiin». Tämä v on
tärisein kohta, painettu mustiUa ot-siliSfokirjaimiUa,
siinä sopimuksessa,;
jbhka kaikkjen Masset Timber Com­panyn;
Buckley Bayssa, Queen
Charlotte Islandissa oIevi|le kämpil­le
pestaavain työläisten täytyy al-ekirjottaa
saadessaan työii. Tämä
sopimus, samaten kuin korporatsio'
ni, joka sen julkaisee, on lähtöisin
Yhdysvalloista ja kun työhön pyrki­jä
allekirjoittaa tuon /^sopimuksen,
niin ei hänelle sanota josko se on
Yhdysvaltain vaiko brittiläisen maa­ilman
vallan peruslaki, jota hän
vannoo kannattavansa. Mutta mitä­päs,
väliä? Loppujen löjpiuksi, todeU
lisuu^essa hän; ei niinkään; paljo
allekittjoita kannattavansa jonkun
erikoisen maan peruslakia, kun hän
allekirjottaa bnnattavansa kapita­listisen
yhteiskunnan laitobia.
Mitä ovat >iuo «perustuslailliset
oikeudet», jotka- orjan täytyy alle­kirjottaa
i<w hän haluaa Säännölli­sesti
syödä?- Jos me katsomme tä­tä
asiaa l^emmin, niin me tulem­me
' pian huomaamaan, että henkilö^
joka taon alldcirjottaa, allekirjot­taa
-oman kuolemantuomionsa, ei
kuolemantuomiota, joka • toteutetaan
nopean mestauben kautta, vaan hi­vuttavan
kurjuuden, ruumiillisen
tuskaa ja henkisen kidutuksen elä­vän
kuoleman.
Se^ on oikeus seistä leipälinjois-sa
kun hän on tuottanut liian pal­jon
elämän välttämättömyyksiä; Se
on oikeus nähdä hänen omaisensa
kuolevan hivuttava kuolema sentäh
den kun. tuotantokoneiston' omista;,
at kieltävät häneltä työn saannin
jä tilaisuuden ansaita elämänsä. Se
on , oikeus: olla tyydyttämättö'mäin
puutteiden. Se on oikeus kieltää it­seltään
huvin, onnellisuuden ja mu-kavuuden;
' Se on oikeus antaa tämän yhtiön
pääpomon Mr. Buckleyn nauttia
täydelleen mubyuuksiatai mitä hän
saa tuhlatessaan ^rjainsa tuottamia^
rikkauksia: Se on oikeus Buckleyn
^'ella ympäri ybityislaiVallaan,
jonka tukkipomojen lehti, «The
:Westem Luraberman», kertoo äisäl-tävän
.sellaisen «mukavuuden, ylel­lisyyden
. ja käytännöUisteff tarpei­den
kokoomuben», joissa ei' ole
mitään toiyortisen vÄraa.
Se on oikeus tukkiorjjalle elää
vuotarissa kotuksissa, syödä toisen
luokan ruokaa ja juoda vettä l i ­kaisesta,
täynnä haisukaalia ja' kai­ken
muun näköistä roskaa olevasta
suosta, roskaa joka lääketieteen toh­torin
mukaan puhuessaan Vancou­verin
konventionissa pari vuotta
sitten on vastuunalainen siitä tosi­asiasta,
että kuusikymmentä' pro-^'
senttiä tässä piirissä kasvaneista
lapsista kärsivät' kaulan sylkyrau-hasten
ajettmnisesta: tai toidsta
henkitorvikudoben kivoista. Sfe on
oikeus työskennellä «al^ella, tuu­lella,
lumisateella-ja lumessa tuot­taen
tukkia.
Se on oikeus joutua'^ mustalle lis­talle,
jos hän kohottaa äänensä pro­testiksi
sietämättömiä olosuhteita
vastaan..Se oa oikeus saada «Van­couver
Sun» lehdeltä nimityksen
«halpa, uppiniskainen kulkuri», jos
hän uskaltaa ajatella, että hänen
olosuhteensa eivät Ole sellaiset kuin
niiden pitäisj olla. Se on oikeus ol­la
järjestymisestä ehkäistynä, ja
alistua hiljaiseen nälistymiseen jos
hän koettaa. Se on oikeus saada
estetuoinio häntä ja työläistoveri-aap
vastaan jos he lakkoutuvat.
«Tämän maan perustuslailliset
oikeudet», samaten kuin kaikkien
kapitalististen maiden, on oikeus an­taa
Buckleyn' hänen kanssasaa-listajansa
hallita, ryöstää ^^'a, raas­taa
niitä onnettomia työväenluokan
jäseniä, joiden täytyy kysyä heiltä
työtä, ja satuttalsiinpa sota julis­tamaan,
se on-oikeus tapella heidän;^
puolestaan, että he säilyttäisivät
asemansa.
Me työväenluokkalaiset emme pe:
rusta «kattilan paikkaajan kirouk­sen
» vertaa kapitalisti valtioiden
perustuslaillisista oikeuksista. Mei­dän
tehtävämme on repiä heidän
perustuslakinsa palasiksi, murskata
heidän yhteiskuntajärjestelmänsä a-toomeiksi
ja palkkaörjuusjärjestel-män
raunioille rakentaa, uusi yh­teiskunta,
jossa ei ole herraa eikä
orjaa, riistäjiä eikä riistettäviä*
ylensyöntiä eikä nälänhätää, v . :
Tehdäksemme tämän Ideillä täyr
tyy olla järjestö. Saadaksemme sen
aikaan työläisten täytyy kokoontua
yhteisiin yhdistyksiin ja tulla kou-luutetubi
uusiin käsitybiin.- Omis­tavan
luokan perustuslaillisten oike^
uksien tukemiskäsite täytyy tulla
tuhotubi ja sen sijaan, istutettava
käsite; että mikä-ikänään on työ-^
Iäisille edullista; on perustuslaillista
ja oikeaa; mikä ikänä on va^kkais-:
ta heidän eduUleen, on epäperustus-laillista
ja väärää. Tämä on meidän
teihtaVämme ja' tehtäVä johon me
olemme kiintyneet, mutta kuten en­nemmin
sanoimme työläiset' on
koottava järjestöihin, että heidän
kanssaan päästään kosketuksiin.
Tämä on ensimäinen suurin^ tärkein
välttämättömyys. Kaikki jotka voi
vat avustaa tässä tehtävässä^ par­haiten
kykyjensä mukaan, olipa ky­kynsä
sitten suuret tai' pienet, anta
vat osansa meidän luokkamme edis­tymiselle
ja avustavat • perustyötä,
joka lopullisesti johtaa meidän va­pautumiseemme.
Tehtävä bn suuri
koetukset ovat ankarat, mutta pää­määrä
on taistelun arvolinen. Järjes-ty
jo ;nar*Iaa omiatavaa luokan
peruttuslaiiliaet oikeudet.
«Tlie Logger» -lehdestä' suom.:
/ A. Vaara.
varoista suoritettavaksi $441') „
portti ^byväksyttiin.
Eek«lle. Alla. perustetun suo^u.
aisen osaston, jolle puoluee, Z
jennetun K. tp. komite
e
Pöytäkirja
tehty Canadan työiäispuolueeri
Suom. Järj. toimeenpanevan
komitean kokouksesta, lokak.
i l pi., 1923. ;
Saapuvilla olivat kaikki toimeen-sihteerin
pyynnöstä, on myöatänn
lupakirjan, päätti kokous laurm
tervetuUeeksi vallankumoukseULHi
luokkapuolueen rintamaan ja i j.
yäbyttiin sihteerin toimenpide li-hettäessään
tarpeet.
.Puri No. 3 (Port Arthurin) pii-ritoimikunnan
kirjelmään vastaui.
sena päätettiin ilmottaa että ijyTäit.
aymm^, uutistoimiston ja Vapauden
välisen prosentin järjestelyn, 53.
lä ymmärryksellä että kaikki uikc
puoliset tilitykset liikkeelle tulee
pääliikkeen kautta. iMyöskin päätet-.
tiini T)ainostaa alkuperäisen suunni-telmän
käytäntöönpahoa toimLnoj i
hoitajan matkojen järjestämiseen ja
lehtikirjoituksiin nähden.
Piiri No. 2 piirisihteerin Idrjel-\
mään, koskien Sellwoodin haalia
vakuutusta, päätettiin vastata pii-nostaen
toimenpiteitä vakiiutafaen •
liuaimiscksi.
Vapauden asiamiehen ja tupa- i
agitaattorin pohjapalkan korvaami- ;
sebi päätettiin luovuttaa $30.00
kuukausittain.
' Sudburyn osaatolle päätettiin Kr-jottaa
huomauttaen viimeisen jär­jestön'
edustajakokouksen päätök-/!;
sestä Hannes Sulaan nähden.
Vapauden liikkeen tili-ote sjrjj- i
kuulta tarkistettiin. Ei antanut ai­hetta
toimenpiteisiin.
: ToT. M. Hendrickionin raportti ,
jä 'tinselöstus «yyskuulta tarkastet-,^
tiin ja jätettiin sihteerin tehtä­väksi
huomautukset siihen nähden.
SarAalla velvoitettiin sihteeri lähetr
tämään Vapaudessa ' julkaistavaksi
matkaohjelman piiri No. 2 ja päät­tyen
Torontoon,
* Sihteerin eeloatua puolueen laa­jennetun
toimeenpanevan komitean
kokouksen päätöksistä hyväksyttiin,;
'sillä ymmärrykseilä että hän laatii,'
raportin osastoiUe lähetettäväksi ja
lehdessä j aikaistavatei.
•"Pöytäkirjan tarbstajiksi valittiii
Rajala ja Ahlqvist.
Kokous lopetettiin.
(Vakuudeksi,
A. T. HIiLL, sihteeri.
Olemme tarkastaneet ed'elläolevaB
pöytäkirjan ja hyväksymme sen sei-
Iäisenään.
' John Rajala J. W. Ahlgvist
(Pöytäkirjan tarkastajat.)
fäicoperin uutisia
panevan komHean jäsenet'ja sih- samme yhteistä rintamaa. Sanoi et-tteocerrni
. PPnalhlneftftaa j;o«lhift;i tov. TLatva,. . . . , .
Sihteeri ilmoiiti ottaneensa tilit
vastaan väliaikaiselta sihteeriltä
tov. Latvalta', lausuen kaikki olevan
^^selvänä.;-',,; ,
:..Sihteeri teki oelvaa matkansa vai­heista,
alkaen 13 p. elokuuta> kul­kien
eri paikoissa Port Arthurin
piiriä Manitobassa, Sask. ja Alber-tassa,
ollen Edmontonissa .syysk.
20 p. --: 26 p. T.U.E.'U; (Uniö
valistusliiton) konventionissa < jo
puolueen laajennetun Keskustoi-meenpanevan
komitean kokouksessa
sekä paluumatkalla pohjois^ntäri-on
piiirin osastoissa/ joutuen takai­sin
tk, S p. ^ Matkakulut rauta­tie
y.m. kyyteihin ollen; yhteensä
Ella R. Bloor, yhdysvaltalainen
toveritar, yksi Michiganin kommJ-nistijutun
syytetyistä, tahi vastaa-jisti,
puhui sunnuntaina lokäk. 21.
p. kello 2.30 iltapäivällä, suoaa-laisella
kaalilla aineesta xtyöläiä-ten
yhteinen rintama». Lähes kak*:
si tuntia kestäneessä voimaperäisen-;
sä, innokkaassa puheessaan hän pe-'~
rinpohjin osotti kaikenlaisten ryb-mäpyrkimysten
tuhoavaisuuden al­kaen
kansallisista ryhmittymisiitä,
jota; on huomattavissa vieläpä ^•
; erikielisten jäsenien keskaudes-sakin,
aina toisilleen suorastaan vi­hamielisiin
unio jo puolueryhmiin
saakka,. Selvitti taktiikkaa, jota W.
P, jäsenten tulee noudattaa' luodes-tä
tiukassa puoluekurissa ilmeaef
yksi suurimmista eroavaisuuksisti
W. Pai ja sosialistipuolueiden ra-
Yleisöä oli tilaisuuteen saapanst
kovin vähän, noin 30 henkeä. Sy.r-nä
tähän oli suurelta osalta se, et­tei
tilaisuutta voitu kyllin ajoisa
ilmottaa, sillä saimme vasta laaan-taina
tiedon hänen saapumisestaan-
Olisi' suotavaa, että asiariomaiflea
puolueemme virasto tulevaisaoiiei-äailmottaisi
siitä hyvissä ajoin. Ti­laisuudessa
-kannettu kolehti.
higanin kommunistijutun pnolostcJ-iaHastoon
tuotti ^11.75. Hyvä to-
Iqsa^pikku joiikolta.
F.;:Dnnne,: Butte BaUiCm
$136.15 ja tulot koleMeista $92.- toimittaja Montanasta puhui 0^,
02, jääden puolueen konventioni- öiden valistusliiton» tonnesta *