Canadan uutiset, July 3, 1919

              MR
CANADAN UUTISET
ftlhpa öuomalainen sanomalehti Cina-dasaä,
Ilmestyy jokaisena Tprataina.
' Kustantaja A
Ttie Canada Ne>vs^^^^ Op.
Erick J. Korte, Liikkeonholtajai
N U M E R O 27
::K • • TIIjAUSraNNAT: - •. V
Canadaan: $2v0p koko vuoldelta,
fl.GO S> kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodolta, OC senttiä. 3 kuukaudelta ja
26 sonttiii kuukaudelta. /
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2.50
koko vuodelta Ja $1.50 puolelta vuo­delta
•;/?-:'V;'-\;':^'-^ "v..^.-
il/MOITUSHINNAT:
V s e n t t i ä palstatuumalta kerran ju-ia'stuna,.
Pitempiaikaisille ilnioituksil-lo
kohtuullinen alennus. TIalutaantiö
to- ja nlmenniuuttoiltnotukset 50 sent­tiä
kerta, $1.00 kolme kertai: Nalma,-
Ilmoltukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- j4 klhlau.«-ilmol-tukset
$2.00 kerta. Kuolohilraöltukset
f l.&O, iniUlstbvärsyilä $2.00. Syntymä-llmoitufet
:$i>00^'i Aviöeroilmaituk
;;Bet-$2.00.-"-. : \ -J.::
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, koräys-luettelot,
luento-Unioitukset y. m. 15
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotulsta llmoi
luksista peritään 10 senttiä riviltä.
. P1 e n i m n 1 ä II k I n -11 m ojt u k s e n hi nta o n
60seAittiä. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyyäksytä velaksi tuntem;ittomllta.
Poliitti.-^et ilmoitukset $1.00. tuu
• malta. • ^.---^X:
sen arvosta.
' — Oli kerran liyviii kätevä
a taidokas mies, joku aikoinaan
oli keksinyt monta ilijncelllstä
conetta ja. laatinut monta nerok­kaasti
sunuiteltua laitosta. ,. Tii­ma
taitava: mestari cli eväässä
vaiipungissa —. nimeä emmo Imo-
Kaikki llikkeiille aijotut kirjeet, li
laukset ja • rahat ovat lähetettävä
osoitteella:
CANADAN l l i r i l S l i y i ' , •,.
Po rt A rt h ur, . . :: ; O n t., Canada
Canadan llutl.sl.st« lulnutUieKH» on
. l ä h d e iiuimlttava. _
[ • Osoitomuutok.sosia tulee ilmoittaa
. lehjii-n konttoriin sul^ä vanha etliluua)
, osoite. \-": •
~ CANADAN IJUT
; f (The Cuiiadu Nbvv.s) ^
, r The only FInniMlr'Nawapaper In Can-ada;
Publlshed every T
- Tli^ Canada Nti>vHp
n • EijJck;,L korte, Manager, i ;
' Chvlly News BldK^, Port Arthur, Ont.
^: • ' V ; : • -CANADAN tJU7'ISJRT:
Vv »B welcomed and;i\ead iri^^e
> 1 home In thcj Dominion, it is the onl>
^ ^dlTö-''*-' adyprtislnK^ mediuih f^^
y V mahufaeturers and merhahts whc
. ytleh^^ tö crcatp and build a profltablc
• | ftndpermanont.demand for thelr prod-
• ucts and merrhandIsa by the largo and
. ever grqvviiig I"Hnnish pop^
^in^ In-Canada; Place yourtr"ial-ad-verUseriieni
and get resujtä.
/ V Advertising;:ratea i40c, per Inch;
: Political advs. $1^00 per i n c h . -^
• vAdvertiioGmehts m
f i C 6 : VVednesday noon to ' appe/ir on
• Thursday'8 Issuo.
Subscription price in Canada $2,00
• per year, tinited | States^ ^ and other
j countries $2.50 per year 'n advance.'
Kntt^rod OH second cla.ss zna 11 inat-ier,
1H'C. i , 1915, at the Post Office ai
i'ort Arthur, Öiilarh), Canada. 1
THE AIM OF T H E CANADAN
.ry ;^ry>;r;.>-• ^^UUTISET,;: H i : ; ;
'' To help preserve the ideals and
•reacred traditiona ö f t h^
ytountry, tha Donriinion pf Canada
reserve its l^ws and inspire dthers to
respect a«d obey thcm: Tq^ striye
unceasingly to qiiickeri the .'publlc's
Bcnse of cjvic duty: In ali ways to aid
in making this country greater ,and
b e tt e r t h a n we f o u n d 11,
-r- Keiveiikään ei tarvitse häve­l
a t LI n n ustaa tf iiinitljtay m ii 11 a kiel-täa
Jumala on häpeällistä. .
. .— 'iMe ölemine lapsina suuria:
y; realisteja • kaiklvL ' iriikä kuu
J. maani)in1aan, madot, l)y()ntei.set,
: kivet, kukat ovat meidän niielen-kiintonjme.
esineinä. Kun ane
käsvamitix^;:päästäim iie näkö-
: p n r ' i s t ä r n n i e j a : a l a i i n n e tapailla
; : iäilnioja, y • tu^
Iemme;ta:aa j ä r k i i m i n e j a ])a.inum-
; me^^imaii.;j)iH)lee^u ja tällä; kei>
; taa -.vaadimme oiuaä perintö­osaamme
luaankumarasta.
Mx
On liyvin ilimeellistii kuinka
a j a t t e l e m ä t t o i n i a ilnniset ovat. ITe
tit^täviit liyvin tarkkaan, e t t ä kas­veista
puhuen saa aina n i i t t ä ä s'i-tii
mitä on k y l v e t t y k i n , ettei voi
ni.snja niittäii. Ivun on ohdakkeita
,• k y l v ä n y t . u\lutta hi*, unohtavat
i; ku mm in k i n vetää t ä s t ä joht opää-tökset"^
lienkiselle alalle.
; ' ; Mitenkä voisimme toivoa saa­vamme
satona korjata onnea ja
t y y t y v ä i s y y t t ä , jos vuosikausia
kylvämme henkee i n mc ; kokonaan
p ä i n v a s t a i s i a a jatuksif^ ]\Iiten
me voimme tahtoa n i i t t ä ä terveyt
t ä , jos ajiiiomaa ajatuksissamme
sairautta kylvämme ? Täydellä
syyllä me pitäisimme sitä maa-miestä
mielettömänä, joka kylväi­si
peltoonsa ohdakkeen siemeniä
t t ä ä nisua,
pelon aja­tuksia,
huolia, hätää j a epäilyk­siä,
j a sitten me vielä kuramaste-lenime,
kun sielussamme vallitsee
mitä r ä i k e i n epäsointu! Ajatus
f-ömme kylvö kasvaa täsmälleen
samalla , tavalla kuin kylvö pel-
; ja s y k s y l l ä talitoisi ni
]\tutta me kylvämme
loillamme. Ainoastaan| T
väsista kasvaa ravinnoksi kelpaa*-,
Taa viljr^. Jos me kylvämme ter-
•vey^len, pulitäudisn, i totuuden,
runsauden ja onnen ajatuksiin,
BilloiA'- satomme vastaa sitä kyl-
[ voä.- Pahaa ennustavat ajatuk­set
ovat rikkaruohon siemeniä,
|/.. jotka tprmelevat koko viljan.
l i nuiinita -— j o n k a asukkaat o-livat
ylen laiskaa j a nautinnon-himoista
väkeä. He v e t e l e h t i v ät
päivät pääksytysten j a työnteko
ei suinkaan ollut heidän valivim-pia
puoliaan. Viisas ^mestari n ä ­ki
heidän elämänsä ja arveli it­sekseen
: E i ^ n ä i n ei: saa jatkua,
turmelevathan ihmisparat ruu­miinsa
ja sielunsa moisella e lii­malla
! (Tahdonpa koettaa" saada
licitä • j ä r k i i n s ä . - - Hänellä oli
kali p 11ngin 1 aidassa talo, jossa o-l
i korkea torni. Aivan tornin o-hitse
virtasi pieni, vuolas })uro.
Tä hän puroon rakimsi nyt mesta
rijnme vesirattaan jii sen hihna-k
öyd on av u Ua saa tt o i yh I ey t: v.cn
rataslaitokscn kanssa, jonka, hiin
•ol i sij o ilta nut torjii 1 n ; iämä ra-
(aslaitos taason i)ani tornin sei-niissii
olevan viisa)'in liikkoelle.
Siiriä oli m y ö s kellont aulii, jonica
>' 1 nI)äri viisari aina lunnin kiilu-
'sa kulki. jvuiinuifc inonta-kaaji
helkeä. kun jo torjiin juu­relle
o l i keiHyjiyl leoko.iliniispar-v\
y<\ kukin katsoa töllistcli tätä
ihmeellistä laitosia. Vähän ajan
joukkoonsa ja sanoi Katsokaa
hau hyvät. ihmiset. miten aika
kuluttua asl ui in es t a r i 1 leidii n
vieV-ii incjiojaan. Ottakaapa te­kin,
laiskurit, ajasta vaari eikäii-kji
alati nniloksiko j i i l k i n kalu­ni
,;• XX: 'X-: "'•" ' :\- '
^lest?ii'in sanat tekivät moneen
syvän vaikutuksen. ]\lutta k'au-pun{^
in tiiaistraattl kau h istui.
Arvoi.sal. i.slit kiiskivät mestarin
.pakeilleen ja; sanoivat hänelle:
"Mutia. juoslari hyvii, Tehän'
saatatte. 1: a ns a n ihaiv viii ityk-
.seeh. Te osbt a tte/ yli oi Ile - miten
riiniaf ja })iiiviii vierivilt niejjo-,
ci an. »Se ei käy päinsill /Josko
saatat ianiersi seisomaa]! talii
ymeneliiiy päiisi-l'/ :Mutta naurah-tnen
; mestafi y a s ta .si: ' ' P y s ä h ty-niiiäii
-eii enää; taitosi a saa, kau*
lani saatte kei-naasti minun i)uo-
Icstani, katkaista "Nyf; he
panivat hän e fX van k out e e n, j a seu ^
ra a van a ^ pii iva h ii pii. i hänet m os­tat
1 jinum, m utta yösydä Inmenä
livahtlkin hänen uskotlineii Ojipi-poikansa
vankilaan, avasi ovet
väärillä avaimilla ja vapaiitti
mestari nsa : Seu ra a Vana aamuna
ei vankia ollutkaan kopissa.Ivau-ypiinf^
in isät raaj)j)ivat korvallis­taan
ja tuumivat: " N y t on mes
tari tipotiessään j a tno vietiivän
laitos käy vaan y h ä t i . Ken saat­taa
sen.pysiihtytiiään, se saa kalc-sikynimentä
ku 1 takoHkkoa vat­voisi
aan • y X': - 'XX\ y X':-'-'
M u t i a kukaan ei uskaltaut as-tua
niestarin lukittinui taloon;
: s a i ; koiK- yhä; k ä y d ä ja viisari
jal k o i , yaol lustaa n .1 a td un yinpiiri
; Ije; pel kiisi vät niskojaan. ' N i in
kesäi. taivet, sateella ja piiJvän-paisteella.
Ja vuosien vierie.ssä
alkoi merkiniiieii muutos tapah­tua
kaupungin asujami.ssa. Jot­kut,
se tahtoo sanoa k a i k k i , lais­kurit
ja t y h j ä n t o i m i t t a j a t liuip-pivat
tiehensä, pois koko kau­pungista,
sillä he eivät e n ä ä ' kiir-siii
eety näh (iiä , v i i s a r in kulkua;
suurin osa a.sujamia sitävastoin
i l k o i todenteolla miettiä tilaansa
ja heistä koitui vähitellen uut­teria
j a toimekkaita 'ihmisiä. Ja
usein lie huokasivat: '' Oi, jospa
mestari jälleen olisi luonamme,
ken tietää mitä ihmeellisiä ja
'.lyodykkäitä kojeita hän vielä
meille laatisi. Tuo laitos tuolla
I ornissa on meille tuottanut • to­dellista
siunausta." ^ •
. Kaupunki varttui j a alkoi k u -
koi.staa, se on nyttemmin maali­ni
an upeimpia kaupimkeja. Näin
ollen on mestari saavuttanut tar­koituksensa
vaikka hänen nimen­sä
onkin joutunut' unhoituksiin.
Nykyään' on jokaisella pienel­läkin
kauppalalla komea torni­kellonsa
kultaisine viisärin9en ja
köyhän työmiehen taskussa na­puttaa
nyt kello.
! Kellomme väsymättä vaeltavat
viisarit muistuttavat aina meille
ajan kulkua. Kujdn tunti, joka
on k ä y t e t t y hyödylliseen työhön
tahi jalostuttavaan ajanviettoon,
on \meille hyödyksi. Turhaan ku-,
l u t e t t u o n jokainen, hetki, joka
on ' h y ö d y t t ö m ä s t i . tuhlattu tur­huuteen
tai syntiin, jota pian on
seuraava katumus. Koko elä­mämme
on pantu kokoon täih-möisistä,
hyvästi ja hUoJio.sti
k ä y t e t y i s t ä • Iletkistä;. kun mitta
on täysj, kätkee elämämnie lan­ka.
Ja aika yhä v i e r i i m(3nojaan,
meielainme j a vanhenemme, maa­ilma
y m parillamme el ä ä myös, se
on ollut' olemassa tuhansia ja
taas •tuhansia ja taas tuhansia
vuosia ennen meitä j a tulee jat­kumaan
myös tuhansia . vuosia
meidän jälkeemme. i\Ieidän elä­mämme
on siis ainoastaan mität­tömän
pieiii pisara ajan meres.sä,
mutta niin lyhyt kuin tämä aika
onkin, .tuli.si m e i d ä n kuitenkin
k ä y t t ä ä se hyödyksemme. Klii-.
mämmehiin on panlu kokoon päi­vistä,
-X, tunneista ja minuuteista.
^1 inu l i i t i / )n varsin lyhyt aika,
nuitta sen kuluessa voimme kui­tenkin
s a a d ä järkeviin ajat u k-sen,
hyvän päätiiksen kyp.symäiin
aivoissamino.; jokaisen tu.nnin
.voimme;. - k ii y I tä ii 1 ly ö d yi lisoc n
1 yöhön . . tai virkistävään ajan­viettoon.
yV 'X---'' '\^'^'M.
Oli t ()(le 11 a k ij i 'i h m CM' 11 i s 1 ii m iten
paljon snu)'ta toiset ilimiset saa­va
i, elinkautenaan a:ikaan, samal­la
kuin taasen loiset koko elin-ajallaan
saa vai iliii.iecn viiluin
t oinu-ei I. Ka k si >l O-vu oi iiista. he i i -
kilöä on l i e l y s t i kumpikin eliinyt
y h t ä k a u van, m i ilt a to i ne n lie i s -
tä voi olla varsin hyridyllinen j ä ­sen
yhteiskuiumssa,^ toinen taa­sen
ei ole saanut miliiiin aikaau !
j^Iikäh än- t äh iin; oi i syy iiii l Ou­luin
ku.m ma Häkin ' * hyvä ])ää.;:'
kiiteii sanotaan, kinnmallckin on
elä mii antanut päiimääriin, johon
tulee p y r k i i i , . m isiä johluu siis
tiimii suuri e!*oil us? Tiiliä n
voi in m e em piniättii \-astala : jä l-kimmiiinen
heisiä ci ole osainiiit
k ä y t t ä ä aikaansa oikein, hiin ei
tunne, ajan arvoa. Aina kun kuu­lemme
j i i i l i u l t a v a n kunnon ihmi-sistä,
'joilla': k-aikesta uulleriiu-deslaan
ja reliellisyydcsliiän
fiuolimatla e.i o l e ollut mencslys-fii
aikeissaan, voimme melkein
aiiva oi 1 a varmat siitä, el tii he ei­vät
taida kävit ii ä aikaansa oi-keiij,
etlii }je, .kutofi sananpavsj
•saiK.xt, eivät • osaa "tarttua lii ai-'
Monta vuotta sitten oleskelin
eriiässii pikkukaupungis.i'i Sak-sas.
sa. Kävelyillä ollessani näin
vanhan j)osetiivifisoittajan joka
päivii erään torin kaidassa istu­massa
portinpielessä. 'Ja; joskus,
kun enemmän väkeii oli l i i k k e e l ­lä,
otti vanhus ränsislyneen, -epä-soiutuisen
soittokoneensa esille
ja alkoi sitä veivata.. Tällöin
toisinaan sattui, e t i ä yksi j a toi­nen
ohikulkijoista laski kupari-l
a n t in kuluneelle vaha vaatteelle,
j o l l a soittokone oli verhottu.
.Mutta tavallisesti istui vanhus
tylsiinä paikal 1 aan port inpielessii,
s i 11 o in tä I liiin ainoa staan ny ykä -
y l t ä en jiäiitään j a jupisten käsit­tä
miit löm iii san oja itse k se e n ja
t ä y t y i astua aivan ukon viereen,
jos mieli kuulla hänen j)Uliet­tä
a n. Tiimii hänen jupinansa o l i
hy vi n yksit oi kkosta, vaulius niiei
ei sano ni 11 n \ i t ä än • \ n ui 11 a k n i n
s a u o t : " J a se tulee viiilä kerran !;
Ja vi el ii, kciTau se t\ilee 1" .los
j o k u ystäviin isosti ja osanol I a-v
a s l i Iiii neli ä kysyi iiii iden sano-j
f i i merkitystii, loisin sanoen':
su\Mta ttukkaaii,'y ja liisiä seuriia,
e t t ä lie : Iaskevatyi ilaisuuden loi­sensa
peirä ä n • . k ä y t t ä m ä t t ä . olvit-seen.:
l l f eivä l my < isk il ä n' y n m i ii r-rä
tel.nlii kaikkea ajallaii, Oii pa 1-
jo?i ihmisiii. jotka eivät osaa j a ­kaa
ai k a a nsa oi ke i u. Si lioin: ku in
h ei dii u t u 1 is ly ol I a työssä, h e le-pääviit
tahi huviltelevat; he nuk-ku
vat .s il I oin ku in heidän tulisi
valvoa, aterioivat, kuin hei dii n
tulisi olla. kävelyllii j.n.e. Ilb t.().-
sin tekevät uutterasti työlä ja
t ä y 11 ii V iit ' v el voi 1 is n ui e n sa ti i n-iiolIjsesti,
mutta kuten j o sanoim-me
— he eivät tee niitiiäu ajal­laan,
lie tulevat aina liian .-likai­seen
tahi liian niyöhään ])erille,
j a siilji joljti i va t h e idän va sl oin-kiiymisensil
elämlissii. ; •
Onkohajtj; siis siintilli.syys iiiin
su u resta m e rk ity k s e s i ä ny kyäai i?
On kyllä, sillii Jiykyajan korkeal­le
kehittynyttä yhteiskuntalai-to.
sta voisi verrata kellon koneis-toöji.
Siina on k u k i n ratas, ku­k
i n osa, omalla paikallaan, kulla­k
i n on t e h t ä v ä n s ä ja laitoksen
tuhye työskennellä ehdottoman
säntillisesi i, sillä ])ieniukin poik­keus,
pieninkin vika saa koneis­ton
pysiihlymäiin, niin, k o k o i a i -
toksen epäkuntoon. Samoin on
laita elämässä: jokaisella on teli-tävänsä,
ja jos sen. laiminlyö.!
seuraa siitä häiriötii, joudutaan
pois " t a h d i s t a " ja j ä ä d ä ä n j ä -
lelle jnuista. Säntilli.syyt.tä vaa­di!
n an j oka ai ai la, " a i k a on r a ­haa,"
.siitä ei tule kiiyttää het-k
i s t ä k ä ä n turhaan. Jos esim. em­me
tule ajallaan puoliselle, saam­me
.syödä kylmää, ruokaa, jos
matkustamme rautatiellä, tulee
meidän ottaa selko junien lähtö-ajasta,
sillii muutoin jäämme
jälkeen. Niinikään kuluu aika
turhaan, jos; epäröi m ine emmekä
ole .selvillä siitä, mitä meidän tu­lee
tehdä.')x,:- -•"•xXx::^ -n:.
Ole säntillinen ja opi tunte­maan
ajan arvo! Siinä on var­sin
t ä r k e ä elämän-ohje, sitä tulee
sinun noudattaa, jos tahdot me­nestyä
j a p ä ä s t ä eteenpäin maa­ilmassa,
e'!' V ^••••^ .yIV
y,:-y';y--:-'^V
niiKa viela k(!rran 1 ulisi, ei van-fi
us useli I k aa n v astai n n it i n ii iiii n.
Vasta silIen kuin kysyjä rnuok-kaasli
oli useita ke i'to ja toisi auut
kysyinyksensä, vol vaulius vih-doi
n sopertaa vasta ukseksi:
" O n n i : " . . .
y Täi 11 ä V ani la, kurj a i ikk o ra h j us
oli kuitenkin synty nyt rikkaa ssa
'kodis.sa. liiin.estii oli lapsena p i -
(1 el ly lie 1 läji huolla.v Mutta onni
v a i h t u i : Iiiiiiwi isiinsä • menet ti
koko omaisuutensa, teki varai"i-kon.
- - " .MeilJä cui ollut huono
onn iii' • sanoivat hänen vaiihem-parisa
ja liän. tiili öin: v i e l i l i i u o ri
poika, loisti heidän sanojaan a-liuomaa..'
la uliin sanoi hiin aina :
sen asemasta,, e t t ä hiin olisi tar-
Tuoll a k ä yn.yl koi i.l aloo nsa kiisi ksi
ja koet la nut saa\'Ultaa. onnea,
hän yhä l i istui: i'i.s) issä käsin ja
odot ti — od() t ti, e 11 ii yo uni 1 iili si
1 iät ien 111 ok se en I Vs 1 ä.\- iii ,ja su-kulaisel.
koettivat kyllä.: saada
l i ä m i i ' j i i r k i i i i s i i , he toimiltiv/it
liiihelle • työtil ja tointa, Jiuitta
kaikki Mnliaaii. iiii n iälti piaii
tyynVsä ykeske
y'o11 a maa n yasla;])'; o-n (aan."
•la viiod et vieri \';i t y ,))ren.o jaa n.
f i i u : la. onni c i vaan iuilur i i a ne n
iiiokseen. 'yKoVa ko!;-;'.]'.;. vainoo
alinna,'• hiin ilseksc^en arveli,
•'mutta kerrair o n h i vielä t i i -
] ee ! " —- Tii Iiii lavo tn I oi n e I a ii
kil kutti, teki 1 y ö t ä y' • n . juuri
>en yerrari.: e t t ä häd'!- l u i k i n IM-.
li toimeen. Kohtala riakkeli Iiii n
lii leikkipä Ilona ah pai ka sl a -toi-sei.-
n. ja- niiin vierivät vuodet,
kunnes hiiiV muutamakseen . ha-
: va il s i ol e ya nsa vanha ja. h a r n i aa­pa
in en. 1 Uin oli myös koetellut
onneaan raha-arpa jäisissä ja e-rii
ii n ke i-ra li 1 iän todellalc in ol is i
voiltanui likimilen. 8(),()0(*) mark-k
aa, 111 utta: ~~ k a hdeksa 11 j.iä i vää
onnen, arpomista hän oli ;myynyt
arpalippunsa .syystä, ettei iiiinel-lä
lällöin ollut mitiiän syötävää!
•Tiima oli kova kolaus! Se koski
Iiäneen nijn arvaa]ian sen ---
:elt ä 1 lii n menetti j ä r k e n s ä ja jou-n
i i liouruinhoitolaitokseen. "Hiin
koskaan loipuhut täydelleen.
•Sairaalasta tultuaan hän kuole-
'iiaansa. .saakka py.syi hupakkona.
Muuan armelias rouva lahjoitti
hänelle posetiivin, jolla hän sit­ten
ansaitsi niukan leipiinsä.
M u t t a hän ei' ko.sk a an lakannut
..toivomasta. "Se tulee vielä ker­r
a n , ' ' siitä hiin oli vakuutettu.
Miesparka! Hän odotti turhaan.
Vasta kuolemiin hetkellä tuli lui­nen
toiveensa tiiytetyk.si: Tuo­nen
enkeli ko.sketti säälivästi
siivellään. Se oli eiiftimmäinen
j a a inoa onni, joka hänen osak­seen
elämäs.sä tuli. y :• - y • .
Maailmassa' on i k ä v ä kyllä tu-
:l>ansia, niin, lukemattomia täm­möisiä
ihmisiä, jotka ristissä k ä ­sin
odottavat onneaan tulevaksi,
se?i .«^ijaan että heidän tulisi itse
luoda onnensa. Onhan ihminen
oman onnensa s e p p ä j y M i i t t a n ä -
mät ihmiset .^yyitävät Jumalaa
ja maailmaa huonosta onnestaan,
vaikka he itse laskevat sen 'käsis-aan.
^:^';-:':Vr-y^ :y-^ :
':-:.y- ' «f •\:i»X'XX'. •'X:X'y.
me kokea : Igiin paakin sekä on­nea
että onnettomuutta j a vas-toihkäymisiil.
Onnea on monel­la
i s> t a ; s u u r i 011 ni on, jos meil 1 e
on suotu terve ruumis, sillii sai-ra
loisen i h inisen on vaikea tulla
toimeen' elämiintaist'(,'lussa. j a si­l
a pai l se katkeroillaa sairaus ih­misen
mielen, r i i s t ä ä häneltä el il­m
a nilon ; onni on myci.skin, jos
meillä on hellät vanhemmat, jot­ka
i)itavat meistä huolen siksi,
kunnes itse voimme tulla toimeen
maailmassa; onni on sekin, jos
eiämme korkeaan ikäiin j.n.e.
K a i k k i lämii on onnea, j a to-d
el 1 i se m i > a a o n ne a ku i n milä kul­ta
ja rikkaudet' voivat tuottaa,
vai k k a h a i'va si tä • tulee aj at el -
leeksi.Onnellisuus on hyvin häi­ly
Vii k ä s i t e , se voi olla riippuvai-nen
useasta eri ehdosta.: .
]\lut ta paljon on my (is on nei­to
muuli a 111 aa ilmassa, . Sai r au s,
puute,y ]'aajarikkoisuiis, sokeus,
pimiletly jiirki j.n.e. ovat kaikki
suuria onnet tomu uksia. Mutta
oniietlomuu.skaau ei ole, mikiiiin
iiiäiiviiilyy kiisi te, se voi olla ji^ko
ulkonainen tahi sisiillineii tunnel­ma
. ihm isessil. . N ii n pä usiu n ; la -
paamme ihmisiii, joi l a kohtalo on
^kiisitellyt lapsipuolen lavoin.
.Meidän mielesliimiiU' tulisi hei-diii.
i l<ovasti I iiiilea (Uiiiel (omuu-ti'
t isa, iiiiil I a il se a siassa Ii e ova I-k
i 11 iloisia j a k o 111 a I o o n s a. 1 y y 1 y -
väi.siä. Toisella puolen taasen
vo i ilimliien, : jonka "o n n ea "
kai k k i kaVlelil i\'a 1 olla perin on­neton:,
he ovat lerveilä, i-ikkaila,
sivislyiieilä. he' naiit tivat yleisi ii
k II n iiio iliisla,: ja : kiii ti * n kin he
1 unieval ilsensii oiii|('ttomiksi..'
K ui en jo sanoimme on kajkki
071 oi siihleellisla. a sian ha a roisi a.
.i'ii})lMiva.a. flos esiiir. ihminen
tiini! oli isosti tii y t l ii ii : vei voi lisin i ^
te nsa, - on Iiii 11 1 n n te y a sisä liisi ii
l y y d y l y s l i i , ja se on niyöskinH)n-ni..-
l.Iiitleralla . lyöTlii • voiykukin
saayiiltaa onnensa, sen .todistaa
tuo san ai i lasku : ,,lh m in en on o-man
onnensa se|)i);i."
Ollsoou edellji maiuitlu vanhus
: varoilta vana esi m (M'kk i iiii m eil I e
k a i k i l l e ! Kl kenenkiiiin sovi an-fauliia
toimettomuuteen ja rislis-s;
i kiisin varttua onneaan liile-vaksi.
Tiillöin ei omii tavallises-l
i koskaan tulekaan, sillä loimel-t
o mana ^ oi 1 en ihmini 'u pii ii s liijt
kiisisläiin kaikki suot iVisa t i il ai-:
s I md e l V jo i den k ai 11 ta . h ii ii juuri
oli si vo i n ut on n ea saavuit a a; /l a,
la.i Oli in lyö ty l il aisu us ei ta vai! i-sesli
eniiii )»alaa takaisin; qniiuan
vanliay sananhisku sanoo : " m y l ­lyä
ei voida kiiytliiä ohiviri-an-neella
v e d e l l ä . ''
Ylös siis sinii, jonica rohkeuden
vastoi n kiiy m iset'. ova t .mäsenta-neel
! j vä y in i d el 1 e e n kä siksi työ­hön,
kenties oiniistut paremmin
Iiii lii keri aa, , " A h k e r a voiton
I e miksi k ä än puol u eleli de k si, V aan
tulee V tasapuolisesti ja totuuden
mukaisesti esi tl ämääit asiat.
• Kaiis {1 n Ääni Ku s ta n n u syl itiöi i
johtokuntaan knulu vat seuraa­vat
: (Hiarles Kuha, esimies;
Jannes K(;lo, varaesimies; J . lv.
Mäki, k i r j u r i ; Matti Lolii, rahas­tonhoitaja
; A h e l l l i s t i n e n , johto­kunnan
jäsen. X--:
:Kustannnsyliliön osia, joita on
jo ostettu runsaasti, myyviit asia-'
miehet eri |)aikkakunnilla.
,etlii ede!le(!nlcin. toimitamme l i l -
hetyksiil Snomecii ale.m|iana, iiier-k
i t : u y k u r s s i n jälkeen, POSTIN;
K A I : T T . V JA S Ä I I K OTK! T S K
se k il ] 11 yi') m m e i na^k s 11 osoi 11 iksia
markoissa Siiomen j>a ukkien
p i i a l l e .
Nykyinen kurssimme on
90 vuotta
t ä y t t i loiikolv. 20 p. Siiomen pa-piston
vanhin kirkkoherra K i r ­vun
rovasti Siegber»^. Vanhuk­selle,
joka viimeiset 10 vuotta on
ollut vi rasta va i)aa, • on t aka-uaa n
pitkä ja ansiokas loiminla Siio­men
kirkon palveluksessa. Suo­malaisesta
talonpoika iskod istu
tl 111 n a a n Porvoon lukiooi i, j o s s; i
o] i e Ml 1 e u Knn el) ('rji,' i i r o ]) j n 1 a a n a
hän pian suoritti yliopistoHise
lukunsa ja palveli sitten pa])pina
useissa Suomen seu riik uunissa.
Y. |8()(l hän j o n l n i Kirvun ensi-iiiiiiseksi
kirkkoherraksi ja on
siiiiii. toimessa Viskollisesti toimi­nut
liih(!s r»() vuot la. Paitsi sir-liiiihoitoa
'harrasti hiiu seiiraklin­nassaan
k n 11 ua 1 lisifi • asioit a, 'tyi>s-kenteli
yhJi kierto- ja kansakou­lujen
larkastajaiia. Liimpimiillä
mielellä, hiin on harrastanut ajan
valistus|Vyi'int<>jä ja innokkaasti
kannat tanut versovaa suomalais­ta
kirjallisiini ta. Monet ])ol vet
kiitollisia opiiilaita ja sanankuu­lijoita
muistavat ystiiyiillistii ja
oikeamielistji sielunpaimenta, jo­ka
nyt .1 ytliirensil kodissa nauttii
koi'kean ikälisä ansaitIua. lei)oa.
DOLLARILTA.
Kni'ssi taataan ainoasi aa n sen
pii ivan iltaan, jolloin se viime,
kerran julkaistiin. • Kaikki liihe-lykset
loimilet.aaii |JOSIin kauttaj
jos C l entyisesli vaadita siilikö
sanomaliilielystii. /- ^ -
1 jähetyskrilnt siihkösa uomalla
on ^•)f)i} kaikill; i summilla.- liii-lielysknlul
postin kaulia on l.X*.
kaikilta summilta alle .tJl).(H) si-'
tii. Suuremmilta, .summiltaci iiii-
I ii ii n läiiet yskii III ja , peritii.
: Iväyttiikiiii. kria\'ak]ceiljamiiie,
j ossa . o n s i l o li m n S j a. s(! I i I y K I ;i 11 e -
tyksen tarkoituksesta. , '
Foreign Department,
First National Bank
HANOOCK, MICH.
Per. v. 1 S 7 1 . .Varat yli :i'.:{.i)lH).()()().
^^ie I" olkoon tunnussanasi. Se,
jolle onni itsestiiäii putoo hei-.
maan, ei useinkaan sitä ansaitse,
mutia se s(! vasta niieson,^ joka
itse tekee onnensa!
":v--]\i.--Tr.-'-^
' -~;; Siperiany^autaH siltain
yhteenlaskettu pituus on 48 km.
niistä, silta Jenlsejn yli,
on 800' metrin pituin'en, ;
Xx On olem a ssa seka orin ellisi a et-tä
onnettomia ,i'lo^uuksia ja^ ta­pauksia,
jotka voivat Nösaksem-me
tulla. EUnailäuiarrime saara-
Uu.si Kotimaa siirtyy osake-
.•:;^r':.-':yy;;yy^ yhtiölle.
; T'us i Ko I in 1 a a t u 1 (se; ensi sy ys­kit
ussa oston' kautta siirtymään
maa n v i l j e l i jii i n y i i e r p s t a i n a l l e ja
laillistuetiilie yhtiölle, yTiima yh-ti
i) .on: lai 11 ist e t tn y 50; i n h annen
VIoIlarin pääomalla niinelle The
PeoplesV Yoiee : Puhlishin^ Com­pany
y (Kansan Aäiii Kustaunus-y
h t i ö ) . y11tiöIiii oli aikomus sil­i
ä nimellä: penistaa uuden.leli^
:den, mutta sitteinmin katsoi se
edullisemmaksi ostaa Uusi Koti­maan,
:y\ j o n k a se on n y t tehnyt.
Uusi yhtiö ottaa Jluden Koti­maa
n Iiikkeeii ;,ha 1 l u u n s ä 1 p. tu­levaa:
syyskuuta j a vuoden rajas­sa;
alkaa se ilmestymään kahdesti
viikossa, samalla niniellä kuin
Vapaussodan kulunkien loppusuo-ritukset.
Kun :vai)auss(i(lan aikana siiori-t
ett iin Yaasassa ;valtioii va reisi a
s()1aknliiililn- vain noin SOinilj..
-m.k., on luonnollista, et tii lavatto-m
a, ir pai jo n k ui uh <i:eist a, jii i, jo k o
y k s i i yi st en kau sa la isien la h j o1 n s-ten
varaan. tiii; vastaisuudessa
suoritetta vi ksi^ Sodan piiiityttyä
asetettiin iiiiistii^ suorituksistji ja
yleensä sot/iti 1 ien selvinämiseslii-li
110 lei iti m aan e r i t y i m \ n \'a iia u sSo-daii
suorii iiskomitea!.
• Snoritnskoniitcan . t y ö . on o l l nt
tav;itt(inian • \-ai:\'al.«Usta-. .A^aiiaus-armeijan
n se imu lissa jöiikko-osas-
.toissa o l i tilien pito luonnollisista
syislii varsiny ])iiiitteellinen, sill
jrnikko-osastot; ottivat; .vastaan
\' i ii' s t (> n -n i i n a n 1 i i s t i M n t; 11 n aa a -
vusl lista ]-ahä:ssa,lavai-assa ja tviis
sii iliiiaii et tii: ns(!inkaaii mitäiin
t o d . i s t e t t a i i i i s l ä annettiin tai edirs
Pyy d »yi t ii h k ii ii n j a : i jo n k k o-osastojen
ytaloudeniK)!! a j a l nosti
vat rahoja joiikkojaan varUm,
kiiyt tiien rie eri osastojen .ta)'pei-silnyuseink:
aan kuilta uksia : saa-
!na:ta. Tjisäksi ovatysilloiset sota­väen
osastojen, Muiodoslukset ha-jo
n 11 ee t ja n i id e n lal f > n d e n h o i t a j at
mikä niissäkin, niin fcttä heidän­k
i n kaiittaan on v'aivaloista saada
seivitystä asioilifiv.
JKayttakaa
Minard'
Espanjan
Lentsuun
Yskään
Kylmyy­teen
.Kurkku­mätään
Kipeään
kurkkuun
IY. m. y. m.
t ä h ä n k i n asti. XyX X^'ly
Lehti^ytule(j säilytlämaän enti­sen
; kantansa ' j a uskonnollisille
j a •kansallisille pyrinnöille anta­maan
arvonsa, V k u t e i i y t ä h ä n k in
asti; JJu den yhtiö li johtökinita^^^
«^ri p y y t ä n y t ' toimittaja^J^^ V ;
Lähteen lehden toimittajaksi e-delleenkin,
joten toimituksessa ei
lule muutosta muuta ki^^ että
toimitusvoimia y on lisättivvä.
Rfaanviljelijiit New Yo
« ä ' j a sen y m p ä r i s t ö l l ä omistavat,
^jö k a i k i n tärkeimmät yleiset
ke et ja nyt -tulevat pmistamaan
sanomaleli^cnkin.
Uusi Kotimaa tulee Maanvilje-
Tijäiitj Puolueettoman L i i t o n ää­nenkannattajaksi,
mutta| se ei t u -
y Korvaiisanojunksia on koinjte-
71110 j i i t e t l y - l a v a t t c m a t määriit.
Niitä on selvitelty niin paljon
kuin suinkin 011 eiiditt;y. ;riiliiin
saakka on maksettu kaikkijian
noin 2-10 milj.mk.
Suorittamat tornia saatavia on
vielii suuri jou k ko,^ m utta koske­vat
lie enää. pieiiempiii summia^
arviolta kuitenkin vielä muutamia
kymnioniä injliooniri , SitäjTTiitsi
on saamat va vielä * ilit i.;:komaisis-ta
lähetystöstii niistii menoista,
joita oli Kuotsissa j a Saksassa a-seiden
ostosta y, m. Nimitä meno­ja
lienecvllubtsiin noin 1> milj. ja
Saksaan noin 40 n i i l j . m k . y
Saa tavia suoritettaessa on koe-t(!
ttu p y r k i ä yleensä mahdollisim­man
;y suureen : säästäväisyyteen.
IMuuten :on suorituskoniitea teh­nyt
sen havainnon, ettit El;elä-
Supmessa" on oltu paljon kärk-
_käämpiä ;l).akemaan korvausta
kaikenlaisista • sodan; aikana suo­ritetuista
palveluksista j a armei­ja
11 e 1 n o vut e tui s ta' t a va rois t;a ^ k u in
valkoisessa Suomessa. Y
p i i r t e e n ä : on, että Pohjois- Suo­messa
pielke in yleisesti on sodan
aikana anneltu vapausarmeijalle,
mitä se on tarvinnut, lainkaan a-jattelemaj;
ta^ettäyniista vielä jos­kus
voisi saada korvausta* Näin
^on ollut sotilaidenkin laita, jotka
ovat: taistelleet maansa puolesta
ollerikaän s i i t ä / h u o l e h t i m a t t a , saa­vatko^
he s i i tä palkkaa tai ei. i •''.
JComitean tyo tulee kestämään
vielä uf?eamman kuukauden, sillä
ENSILUOKAN
kaikesta lajista ja
hinnoilla liiyy
kohtu
I D E A L GROCERY
A. E . Wideman, omistaja.
21G Aliroina St.; Siuith. •
Port Arlluiiv rnhelin 5()o
, HUOM.! Iän ja li laukset tiiy:
. teliiiiii huolellisesti ja, joii-uLin'
•: • ; V •
mäksiij('ii suoriitamiseii jälkeen
on' vielii laadii ta va sn n ri luinen ja
paljon aikaa vie\ii selonteko kai­kesta.
HltJONO VERi
* liisa tniitl, Märkivä ilioliiiili, .NTijtyl,
Finnit, Mäi^lciihaav/U. j^i l<;iil<ki: numiy
lauUil Jotka .fuhliival luMkosla eli lUHi-,
NUSTA V1<JBI0ST.\ nv;il liy\in lav:illi,^i;i.
ja Jos ei niila ajoissa paraiiiKMa vei
niistä syntyjl .j)ar;iiicni;U(ai Imili, .joku
yoi hcikontaa elinvoimaa Ja inlea.
Mehliln lii.Mko on Viilmistoiln i)arh;ii.si;i
ga vaikutta\flinmi.st;i: liiilko.-ilii.-lsiu. 1o(k;i
puhtlJ.stav.-U Ivbren uiton cltil vcrl vauaii- '
tuu kniki.sta vieruista ja <'i):i|>ulilaista
ftlnekfiksta, joten niipyt ja lo'.slniliH'ii (^i
voi endiin mullHUia.
^'^^^''^ tilinil 'ltan.sahilnon saiKM)'
liUlkkeestilmme: froldUfld, Nev.
K. Toveri IV A. J.l}-neli.
Joltakin kuukausiji slltijn tilakin ioiUii
ycrenpUlidkstualJiakkcGn jonkaoivn nani-tlnut
nyt, Ja olen niUinyt cltii no ov.it
parhaita sillien tautiin ju.staoloii tftillo
klrjottanut, ja olen pilils.syt vapaaicsi kal­kista
nllsttl nilpylHlJi j o l t a oli ulin iiir-y,^^^^\}
ajottaln. •Minil nyt vaon annan
• tjeliia niinkuin lupasin jo.s nilstii on mi-tiUln
apua. Tämii on kyliil viii)ynvL jiii-
Källn, mutta ölen ta}\t6nut kat.^oa »atM,
«'"f*^ liUlkltfiollil ja nyt uskon
täydtlllsesti, eltil teUliin liikke«^nne on
B ta varten, ettatalulotto parantaa oliolla
ainoastaan rahaa vastaan ottaa, ja HSIIO.SU-telen
teidän lilkettilnnetovorlenl keskuu­dessa
niin paljon kuin on niaiiiloiii.sla la
Jiyt ei muuta tiilHl kertaa kuin hvviisii.
Kunnioituksella, Ja«."oij öirvir».
. ^ Erikojsiaäke No. r>OO^.öi{mainio lääkiv
yllämainittuihin tauteihin. KiJiikau<len
neitoon kuuluu suuri' ^uiUo läiikcllii,
rasia verenpulifilsluspllloriii sisälliscstl^
nautittaviksi, lluom! .Tos teillä on näp­pyjä
eli finniä kn.svoissa, niin pyytäkää
rasia, •'Kasvojenkaunifttusvoidtilia'^ ia
taas Jos on syyhyä eli kutkelmaa ihossa,
mi.ssa, osassa hyvänsä ruuini.'^!.;». niin
pyytäkää "Klinikan .syyJiY-vomcl In"
Nämä salvat- lähetämme lääkkoon^nm-jtana
samasta hinnasta.
^ Siis tilatkaa lääke No. 500 ja iJmotla-
Kaa mnkä salvan lialuattolääkknen
mukana. Lääke mhetctään postissa
lähetyskulut suoritolt.:$2u • hiim
U Q N E L L 9 ^ Superlor, Vifik
i
V
v i
-M
•m
^•xxm
xM
•• » 1 "