Vapaus, June 16, 1923

              2 Lauantaina, ke^kmm 16 p. T - Sat. Jnne 1&
VAPAUS
^aaadan snomslaisen tydvaestdn äänenkannattaja, flmes-
^9»SnäburvBsa. Ont,'joka'tiistai.:torgtai ja lagantai.
V A P A U S
' (Uhetty)'
The only ozsan of FinniBh Worken in Canada. Fab-i
^ d in Sadbory, Oat, eveiy Tnesday, /Thursday and
' Advertising rates 40e per coL incb. Minimam cnarge
Jov single iiisertion 75c. Disooiint on standing advertiset
meni The Vapaus ia the best advertising mediam among
«%i> FinnishPeoplein Canada; .
Uanadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
@1.50}ayksikk.75c.
'Tthiymi\U>Mn ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk
03.00 ja kolme kk. $1.76.
Tihiuk^i&j jolta ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
•»nitsi asiamiesten joillg on takaukset.
/ Itmotndiinta kerran jnlaistuista ilmotuleista 40e.
palstättiondtai Saurista i motuksista äeka ilmotaksistn,
iMiä t^ii&r ei jbka'kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 60c. lisää
Jokaiselta muistovärayltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
k^rta; 91i00ikolmekertaa; avioeroUmotukset $2.00 kerta,
@8.-0(|,<kaksikeita8; ayntj^iln^Pttikset 91.00 k^rt^: ha-ttmantleto-'
Ja osoteilmot,ukset^OCk kerta,fl.OO, kolme-k4ruta;'~
Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu^
kana. ^ ' • > r> -
JQB ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Idijees^ennfe, kirjottakän uudelleen lilkkeehoitajan per-fld6Ä8Tllse
«a nimel»ä.' " ' '
:"-nvu V; KANNASTO, Liikkenhoitaja.
' Tiistain lehteen aijotut Umotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8. , '
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
liome St.i Puhelin 1088. Postiosote: ' ' '
Boa 69.- Sndbuty, Ont.
«»Tr. . . .
Itegfetered ät the Pnst Office Department. >Ot^wa, as
Puutavaratyöläisten taistelu
Canadan metsätyöläislen teollisuusunio, Lumler
Worker9lnduslrial Union of Canada, käy paraikaa
urheata taistelua puutavaraparoonien äskettäin käytän­töön
ottamaa mustaa listaa vastaan. Mustalista on se
>!ceino, jonka avulla työnantajat yrittävät eaada joku
vuosi sitten muodostetun mainitun luakkatietoisten met-satyöläisten
union murskatuksi tai tdhdyksi sen laa-jeneihinen
mahdottomaksi. Suunnitelmana on karkot­taa
kaikki järjestyneet, ja ludckatietoiset työläiset pois
puutavaraparoonien kontrollissaolevilta kämpikoiltä
ja työpaikoilta. '
^ Siinä tarkotuksessa ovat työnantajat muodostaneet
yhteisen typtoiraiston, joka tunnetaan Logger's Agen-cyn
nimellä; joUeka työnjolhtajat lähettävät valmiille
jkaavakkeelle jlaadituo selostuksen kullakin kämpällä
ja työpaikalla työskennelleen ja työskentelevän työläi­sen
ominaisuuksista. Listaan merkitään onko työläi­nen
lähtenyt^ työstä vapaaeJitoisesti tai onko hänet ero-itettu,
onko hän oUul kyvykäs vail^o kyvytön, oriko hä'n
ollut joutuisa tai hidas, onko luotettava vaiko epäluo-tellffva
tai onko iiänharjottanutagitcerausta työläis­ten
keskuudessa. Näiden lisäksi on listassa vielä pailc-ka
selostukselle onko työläinen käynyt eäönnölliseati
lyes? ja "vieläkö kysymyksessä olevaa työläistä voitai­si
ettsa Mm työhön yajkg §j,
^ Kaavakkeen lopudsa öti seuraava huomautus:
«Tämä kaava täytettävä 'ja Icäietettävä ajan-pitotoimistoon
silloin ^ kun työläinen eroaa tai erote-
•taan, Muut ttedonantoa'koskevat asiat voi kirjoltaa
listan takapuolelle.»
p Siinä pääpiirteissään se .mustalista, jöttka kautta
puutavaraparoonien liitto aikoo merkitä poltinraudal­la
jokaisen työväen asiaa ajavan meUätyöIälsen; Tä­mä
lista se onv johon liittyviä katalia aikeita puuta-
* varatyöläiset ovat ryhtyneet torjumaan, ennen kaikkea
British olumbiassa, jossa mainittu mefsätyÖläisten
järjestö on voimakkaimmin toiminnassa ja jossa työn-riistäjät
viime vuosina ovat tulleet tuntemaan järjes'^
tyneen työväestön voiman.
-Puutavaratyöläisten taistelu lännellä ja joka pai­kassa
on kaikkien työläisten taistelua, mutta tämä
taistelu täytyy ennen kaikkea / muodostua taisteluksi
yhä voimakkaampaan puutavaratyöläisten järjestymi­seen
edellämainitun leollisuusunionismin luokkatie-t9isen
lipun juurella. r
Huonoja asioita väärällä nimellä
Englannin parlamentissa oleva työväen edustaja
Tom Johnson, joka on tunnettu laaijatietoisena ja eel-vänäköisenä
työväen' historioitsijana, on taas kirjotta-nut
profeetallisia ajatuksia maailman tilanteesta, var­sinkin
mikäli Englannin politiikka on kysymyksessä.
XlasgoV F^orvvardissa julkaisemassaan artikkelissa John
ison kirjottaa m.m. seuraavaa:
Laittakaa, henat, itsenne valmiiksi sotaa varten
Jaapanin kanssa.
Opettakaa pojillenne Kaukaisen Idän maantiedettä,
sillä inonet heistä tulevat heittämään henkensä Kiinan
vesillä kymmenkunnan vuoden kuluttua.
Enelannin hallitus tulee käyttämään 9,500,000 pun­taa
uuden meriaseman rakentamiseksi Singaporeen.
Sitä ei luonnollisestikaan ole tarkotettu ketään vas­taan.
Eipä tietenkään. Ei Rosythiäkään oltu tarko­tettu
Saksaa vastaan ja Singaporeen rakennetaan vaan
suuri sotasatama, niin että meidän lähetyssaarnaajam­me,
iotka saarnaavat rauhantapoja keltaisille pakanoil­le,
olisivat vakuutettuja, että taistelujen jumala on
hei<^än takanaan.
Jaapani ei saanut ölivä rauhansopimuksessa. Se
oli onnettomuus, epähuomio.
Ja Au^tt^aalia tulee saamaan tulvimalla siirtolaisia,
niin että kun taas torvet kutsuvat seuraavaan solaan,
feiellä tulisi olemaan tarpeeksi miesvoimaa katsomassa,
d l ä asiat luistavat.
Mutta onhan selvää, ettei .olisi, viisasta Joutua so-taan
Jaapanin kanssa ellei Venäjällä olisi porvarilli-iien
hallitus ohjaksissa ja näinollen, vailAapa siitä
koituu melkoisia uhrauksia Englannin kaupalle, se
pyrkii tadoudellkesti kiristämään nykyistä .hallitusta
Moskovassa.
Sale & Company tiiminen firma on ostanut 30,(KM)
tonnia venäläistä öljyä ja Shell öljyr]^mä on osta­nut
130,000 tonnia öljyä Datumista, eli koko öljytuo-tannon.
Viime vuosineljänneksellä Venäjä'osti 1,-
383,000 punnan arvosta tavaraa Englannista ja sen
lisäbi se ostaa 250,000 tynnyriä englantilaisia sille­jä.
Mutta tästä huolhnatta hallitus on antanut mää­räyksen
Venäjän kauppasopimuksen rikkomisesta ja
joka päivä kiihottaa parlamentin järjestyslistalle Ve­näjän
kaupalle vihamielisiä kysymyksiä.
Samalla kun Johnsonin selitys joukkosiirtolaisuu-den
kehittämisestä EnglamiL^a A^straaliaan on erikoi­semmasta
merkityksestä, ei liyikyinen siirtolaisuuden
puustaaminen Canadaankaan ole tarkotusta vailla. Ca­nada
suoritti melkoisen suurta osaa äskeisessä sodassa
«maailman tekemiseksi turvalliseksi kansanvallalle» ja
hallitusherrat ovat itsekin jo monta kertaa tunnusta­neet,
ettei suursota suinkaan olliil viimeinen, eikä ole
sanottu kuinka pian taas lonret kutsuvat uudelleen
kansanjoukkoja aseisiin ellei (kansanvaltaisuuden tur­vaamisen,
niin jonkun muun ajan tilannetta vastaavan
suurasian nimessä.
Minkävuoksi ulkovallat kiristävät
ia- V
Venäjän neuvostohallituksen ja ulkovaltain väli­siä
jatkuvia kiistoja seuratessa saattaa pintapuoliselle
käsityskannalle näyttää siltä, että Ranskan, Englannin
'ja muiden Venäjän kanssa vihollisuussiJiteissa olevien
maiden jatkuva Neuvosto-Venäjän kiristäminen j<Mm
jonkunlaisista kansallistunteista taikka jostakilii epä­määräisestä
porvarillisesta mielipiteestä tai itsepintai­suudesta.
Tosiasiat kuitenkin osottavät, tetä Venäjän
ja ulkovaltain kahnaukset ovat kaiken aikaa, vuodes­ta
vuoteen olleet mitä kouraantuntuvinta luokkataiste­lua,
luokkataistelua kansallisessa mittakaavassa. .Ve­näjä
on nimittäin tuntunut sen kanssa ristiriidassa ole­ville
maille ja niiden hallituksille sietämättömältä sen
vuoksi, koska se ei ole tunnustanut ulkomaalaisten ka­pitalistien
ennen Venäjän vallankumousta tekemiä pää-omasijotuksia
Venäjälläif
Ranskalainen aikakauskirja L'Europe Nouvelle jul­kaisee
kirjotuksen, jossa tehdään selkoa siitä, miten
paljon ulkomaista pääomaa on ennen vallankumousta
säjoitettu yksityiseen venäläiseen teollisuuteen. Kir­joituksessa,
esitetään lopputiiioksena, että ulkomaalai­set
ovat yl^sityiseen venäläiseen yritteliäisyyteen sijoit
taneet kaikkiaan 2,242,974,100 kultaruplaa. Tästä
määrästä on kuitenkin vähennettävä ne pääomat, jotka
ovat Neuvosto-Venäjän rarjojen ulkopuolella Puolassa,
Latviassa, j.n.e. ja jotka ovat noin 235,668,400 kiilta
ruplaa. Jäännös 2,007,305,500' kultaruplaa jakautuu
eri yahiöiden kesken seuraavasti;
Ranska . . . . . . . . . . . . . 645,089,700 kultarupl.
Englanti . . , „ , , . , . . . . . , . 500,563,700 „
Saksa i. 317,475,500 ^ „
Belgia 312,812,100 „
yhdysvallat . . . . . . . . . . . . . . 117^7510,000 ,f
Hollanti ...36,456,700. „
Sveitsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . '31,666,700 »
Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16,646,700 „
Italia V J?,1Ö6,2Ä » :
Tanska i . . . . . . . . . . . . . . . 14,537,700 „
Itävalta 5,900,000 „•
Norja 2,300,000 „
Suomi . 2,000,000^ „
kun ottaa huomioon nykyisen suurvaltaryhmityk
sen, tulee sijoitetusta pääomasta ympärysvaltain osalle
78,7 pros.. Saksan ja Itävallan osalle 16,1 pros. sekä
puolueettomien valtioiden osalle 5,2 pros. Puolueet­tomien
valtain ja Saksan kansalaisten sijoitukseet ovat
pääasiallisesti Puolassa ja Itämeren "^maissa.
Suomalaisen pääoman sijoitus mainitussa taulukos­sa
koskee vain yhtä ainoaa yritystä. Kymin Qsakeyh-.
tiön osastoa, joka harjoitti Venäjällä paperinkauppaa.
rjotukset At-lannilia
Venäjä katsoo varmana tule-vaisu^
e^n
Venäjän kommunistipuolueen 11 puoluekongres
sissa julisti tov. Lenin koko puolueen nimessä pierään
tymisen olevan lopussa ja tov; Siriovjev äskeisessä 12
puoluekongressissa vahvisti tämän tosiasian; ilmoitta­en,
että vieläpä erinäisillä talouden aloilla oli jo ryh
dylty tekemään hyöikkäysliikkeitä. Kulunut vuosi on
hiin suujessa määrin, lujittanut neuvostovaltaa, ettei­vät
edes Neuvosto-Venäjän pahimmatkaan viholliset
enää ajattele voivansa sitä aseilla tuhota, mautta viime
aikoina tilanne Europassa Ruhrin y.m. tapahtumisin
johdosta ynnä Ranskan ja Englannin provokatoorisen
esiintymisen johdosta on jossain määrin kärjistynyt.
Tästä syystä ja kun Genua ja Haag osoittivat, ettei
Venäjän ole odottaminen minkäänlaista apua talouten­sa
jälleenrakentamisessa ulkomaiden taKolta, on Venä­jän
nyt alkaneena uuden talouspolitiikan toisena vai-hekautena
turvauduttava Venäjän avairäft maan oraiift
sisäisiin tyhljentymättömiin voimiin ja entistä 'tiukem­min
seurattava marxilaista suuntaa Venajähtälöucleh
jälleenrakentamisessa.
— Vääryydet, tuhmuudet ja julmuudet jäävät heil­tä
huoihaamatta-silloinrkunx^e ovat yleisiä. —
Käyttämällä vain hiukan hyväa^uskoa ja unhottamalla
vain hiukan omia etujanm^e^e hakisimme pian, että
meillä pidetään arvossa vain rikkautta eikä kunnioiteta
työtä. Meidän yhteiskunnallinen järjestelmämme näyt­täisi
meistä siltä, mitä se itse asiassa onkin, kurjalta ja
vaaralliselta järjestelmältä, jonka todellisten olojen
oikeus tuomitsee huolimatta'ihmisten tekemästä oi­keudesta,
ja jonka perikato pn jo alkanut.
" — Anatole France.
Paini joka Suomessa on aina
vuosi vuodelta voittanut yiia enera-vaän
ja enemmän jalansijaa etu-ipäässä
' Työväcfl Urheiluliiton alai-sfssa:
'eeuröTssä ^ on' saanut myöskin
itsensä tunnetuksi kautta mailmah.
Suomalainen painija on osoittautu­nut
kaikissa kisoissa missä se on
esiintynytkin,, voittamattomaksi. Sik
sipä voidaankin sanoa, että suoma­laiset
ovat painin omistaneet kan­salliseksi
urfaeilu-alakseen yhtä suu­rella
innostuksella kuin englantilai­set
jalkapalloilun.
•Yhtä vähän kuin englantilaiset
voivat olla harrastamatta mieliur-heiluaan
sopivaa paikkaa katsoinat-ta,
yhtä vähän voivat suomalaiset
'olla vääntäriiättä hartijoita mattoon
oli sitten paikka vaikka kuinka ko­va
tahansa.
Niinpä/ jä^'estivät suomalaiset
siirtolaiset Atlannilla, matkalla
Glasgovista Quebecgiin painiharjo-tukset
laivan täkillä, missä, koko lai­van
/matkustajisto oli seuraamassa.
iSuomalaisten joukossa ei ollut al­lekirjoittanutta
luku u nottamatta
varsinaisia paininharjoittelijoita, jos­kin
heistä useat oli silloin tällöin
'Vähemmän ihairjoitelleet. Englanti­laiset
jotka tiesivät suomalaisten
joukossa löytjrvän siihen pystjrviä
olivat halukkaita näkemään minkä-jalsta
paini tosiaan on. Niinpä hei­dän
hommastaan saatiinkin täkil­le
sen verran mattoa alle, että sii­nä
kävi jotenkin vääntäminen päin­sä."'".
Siinäpä sitten . ottelivat ensiksi
Tornion ja Kokkolan chaat» esit­täen
aika onnistuneen ottelun kat­sojien
ihmeeksi, sillä tuskinpa heis-.
tä monikaan oli aikaisemmin näh-rtyti
«anskalaista» painia.
«Kokkolan pojan> oli kuitenkin
pii^nen ajan kuluttua lopetettava
ottelu, kun alkoi veri nenästi vuo­taa.
Tämän jälkeen haastoi Tornion
poika (Antti Heiskanen) Kouvolan
poikain joukosta erään jonka kans­sa
oli otellut ratkaisematta Glas-govin
hotellissa aikaise;mmin.
Tässä ottelussa osoittautui Kou­volan
edustaja iparenumaksi voitta-;
en tällä kertaa helposti.
Tulipa siiriS; sitten allekirjpit-tanöenkin
vuoro.
Ottelu kesti lähes• tunnin a^an,
missä ' kukin aikaisemmin matolla
esiintynyt kävi- vuoronsa perään
vääntämässä. Siinä koetettiin esit­tää
sikäli kun oli mahdollisuutta
maton kovuuden takia, suomalaisen
painin niksejä monista kansalli­suuksista'
kokoonpannulle yleisölle.
Ja näyttipä se esityksistä nautti­neenkin
ihmetellen .varsinkin suo­malaisten
r voimaa ja kestävyyttä.
Haastettiinpa lopuksi yleisön jou­kostakin
yrittämään, vaan eivät ha­lunneet
n\illään ryhtyä.
Eipä maltettu olla aina tilaisuu­den
tultua selittämättä, miten Suo­men
urheiluolot ovat kehittyneet
työläisten keskuudessa, miten työ-läisut*
heilijat omaaVat : itsenäisen
liittonsa ja miten ei oUa halukkai­ta
kilpailemaan työläisten teuras­tajien
ja muiden .porvari-urheilijoi­den
kanssa.'
Vieläpä yritettiin saada englanti­laiset
vetämään köyttä suomalaisia
vastaan, vaan eivät siihenkään ryh­tyneet.
Näin kului aika valtamerellä kai­kenlaista
kisailua harrastaen tois­kielisten,
syrjässä katsoen, -kunnes
laiva lopultakin saapui määräpaik­kaansa,
mistä sitten joukko ha­jaantui
ympäri laajan- Canadan,
ansaitaksefen toimeentuloaan.
' Sulo Kokko.
oli nimittliii tullut, että Moose
Faetorin indiaanit olivat useissa suh
teissä, alkaneet, niskotella kaikkival­tiasta
Hndson Bay yhtiötä vastaan
ija niin enä nuhteeksi tuotnittiin
neljälle indiaanUle melkoisia sak­koja.
Hetken perästä katosi her­rojen
tuomari taas yläilmoihin ku­ten
oli tullutkin, jätettyään jäl­keensä
vakavan varoituksen, että
jos indiaanit eivät tayy turkiksiaan
nurisematta Hudson Bay komppa­nialle
siitä lunnasta, mitä se tar-joo,
tai jos he tavalla taikka toi­sella.
nurisevat sen komentoa vas­taan,
niin 'hän oh ilmestyvä uudel­leen
pilvistä heidän keskuuteensa
sellaisella hetkellä ja sellaisilla tuo­mioilla
jota he eivät osaa edeltä-päia
aavistaakaan.
Canada saa kaäontieet
urlipnss^
Joku aika sitten vangittiin Yh­dysvaltain
puolelta k ^ i Canadas-ta
sinn» painautunutta suomalaista
valkaisijaa nimeltä Eino Torppa ja
Ilmari Siirilä. On ollut puhetta,
>että nämä urhot lähetettäisiin suo­raa
päättä Suomeen, koska tällai­sissa
tapauksis^ lienkilö tavallises­ti
lähetetään siihen maahan, jonka
alamainen hän on. Nyt kuitenkin
on asia saanut sellaisen käänteen,
että nämä valkaisijat palautetäan-kin
kaikella kunnialla Canadaan.
Siirtolaisfviranomaiset kai arvelevat,
,että kunhan tuomitsee miehille Ca-nadaa,
niin siinä sitä onkin ran­gaistusta
jo hyvänkin karkurin osal­le.
Mikäli _ kerrotaan' suomalainen
kongressimies Oscar J. Larson joku
aika sitten sekaantui mainittuun
asiaan ja ryhtyi «urhojen» välittäjäk
si; Näiden «välityspuuhien> seura­uksena
saikin Dulutihin siirtolais-tarkastaja
tiedon Washingtonista
heidän iSudmeen karkoittamisen pe­ruuttamisesta,
iMiehet lähtivätkin
hyvin tyytyväisinä asian kääntee­seen
Canadaan.
Paitsi sitä, että karkoitusmääräys
peruutettiin annetaan «urhoille» ti­laisuus
pyrkiä Yhdysvaltain asuk­kaiksi
jälkeen heinäkuun 1 päi­vän.
Silloin alkaa uusi fiskaali-vuösi
jolloin ^iSuomenkin siirtolai-suusosuus
avataan. ;, i
Kolmas <urho», Aarne Koskela,
joka oli edeliämainittujen seurassa
kun ne tuliyat Yhdysvaltain puo­lelle,
on nykyään siirtolaisvirkaili-joiden
käsissä Oregonissa, jouduttu­aan
vangituksi. yrittäessään toista­miseen
pyrkiä luvattomasti Yhdys­valtain
puolelle. Hyvin todennä­köiseltä
näyttää, että viime mainit­tukin
saa tilaisuuden palata takai­sin
Canadaan ija myöhemmin pyrkiä
Marxilaisuus tunkeutuu aina kaikkien -^teiskunnallistenVv
ja ilmiöiden \4iteyteen. Sikäli kun on kysymys valtiosta ja
näkee se aina poliittisten muotojen takana taloudelliset Lj^"!''^
Mutta tämä yhteys ei ole aina niin ybinkertainen, että se ^-
maista yksinkertaisella ja helposti opittavalla bavalla/r^^'"'.''^'
paikkansa jo itse valtioonkin nähden. Valtio, hallitus, on jä^^''!'^
ka' hallitseva luokka \m etujensa valvomista varten' MuUa^?*!V;'^
joiden hallussa valtiovalta välittömästi on, ervät k ä j i ä sitä •
|iallitseyan luorkan, työnantajainsa etujen valvomiseksi, vaan ^-^
-yoskin omia välittömiä etujaan. Valtiovalta porvariston paSV'^'
pääsee vissiin määrään saakka itsenäisebi ja näyttää siten rii ^
malta. Mutta virkavallasta t^^^^ luokkansa omine etuinensr-^""
se koettaa saada määrääviksi porvariston etujdcin vastaan. ' ^'^^^
Tämä riippumattomuus on ymmärrettävästi vain pettävä harhakt
Virkavalta voi^ pikkuasioissa ajaa oihia etujaan, koska se suurissa
velee porvariston etuja. Porvaristo ottaa pienen pahan kaupan my
seksi, koska se ei ilman virkavaltaa kykenisi ajamaan suuria e t ' '
Virkavalta saa miehensä porvariston kedjfuudesta, joka näkee hj^än 1
päpaikan pojilleen ja serkuilleen lukemattomissa, yhä kasvavissa tali;
tus- ja hallintoviroissa, joissa nämä ilman suuria pätevyys- tai työvaj
timuksia saavat hyvän toimeentulon. Virkavalta on siis myöskin jfci
riistäjäluokka, joka saa lisäarvo-osuutensa yaltioveroista ja valtiömok
pooleista ja kamppailee muiden riistäjäluokkien kanssa osuude^aan
Parlamenttaarisesti hallituissa maissa muodostaa virkavallan ylimmät
huiput politikoitsiljajoukkue, tai missä on muodostunut kaksipuoluejär.
jestelmä, kuten Englannissa ja Yhdysvalloissa, kaksi joukkuetta, jotla
vuorotellen hallitsevat, joka hankkii ystävilleen paikkoja valtion lihapa­tojen
ääressä. Porvariston suuri joukko voi kyllä liian pahan sukuJaK
tai suosrkkitalouden vallitessa joskus suuttua, mutta järjestelmään on
se tyytyväinen, koska virkavalta pitää huolen siitä, että sen yleiset voit-toedut
tulevat huomioon otetuiksi. '
Tämä näennäinen valtiovallan riippumattomuus porvaristosta aut­toi
aikoinaan revisionististen ja syndikalististen katsantokantojen leviä-mistä.
Syndikalistien keskuudessa on se vtdivistanut uskoa, että vai
tibvalta on Vain sortoväline kunnianhimoisten politikoilsijain käsissä,
josta työläisten taloudellisella taistelulla ei ole mitään syytä huolehtia
ja että politiikkaa harjottavia työläisiä nämä henkilöt vain vetävät ne
nästä. Revisionistien keskuudessa on se johtanut sellaiseen uskoon, etiä
porvariston suuret joukot ovat muka yhtä vihamielisellä kärinällä kuin
työväkikin hallitsevaa virkavaltaa kohtaan, että työväestön on siis liitvt-tävä
tähän «porvaristoon» valtiovallan vallottamiseksi, sen sijaan, että
ryhtyisi käymään luokkataistelua puhtaina ja pelkkinä työväen järjestöi­nä.
Tällainen käsityskanta on kuitenkin osottautunut lapselliseksi sen
tosiasian valossa, että porvaristo niin vanhoillisista radikaaleihin on
yleisissä yhteiskunnallisissa ja valtiollisissa asioissa ja taisteluissa ai­na
osottautunut olevan samaa maata.- ' ' ' - ; - i ,
Samoin on syndikalistinen liike luhistunut lastenkamariajatteluk^r
arikaran ja monivaiheisen käytännöllisen elämän kourissa.
Ämerikaan, kuten "kaksi edeflämai- petoksesta eräalssä majatalossa.
laita tässäkin puheeksi, otettavan
henkilöni laita. .
Suomen lehdet: nimittäin kerto­vat
Helsinpssä juuri tapahtuneesta
yhtä ovelasta kuin harvinaisestakin
nittuakin.
Tuomari astui taivaäjs-iiinäsii
Sekin kautta •äikojöh •ihmisten
huulilla kulkenut juttU, kuinka tuo­mari
kerran astuu taivaasta alas
maan päälle tuomitsemaan ihmisiä,
on nyt vihdoinkiii toteUtUijut. -Erää­nä
päivänä kuultiin Canadan kau­kaisella
p(AjänWäll5 Moose Pac-törilla
ilmasta omituista surinaa, jo­ka
viimein muuttui ikäänkuin truo-miopäivän
pasuunan ääneksi ja eir
kös ennen pitkää siivekäs lentoko­ne
laskeutunut alas ja iaupung^
asukkaat saivat nähdä tuomari E.
R. Tuckerin Cochrainesta omassa
persoonassaan astuvan heidän kes­kuuteensa
lukemaan lakia paikka­kunnan
luonnon vapaudesta nautti­ville
asukkaille. Tuomarin tietoon
Uutisia Karjalasta
Toveri John Katunen on kirjotta-nut
kirjeen eräälle astorialaiselle
toverille, kertoen Karjalan oloista
ja kalastushommista. Hatusen kir­jeessä
sanotaan m.m. seuraavaa:
<iMeillä se on kevätkalastus jo
ohi. Kalaa oli paljon, mutta asti­oista
tuli puute. Ei ollut mihin oli­si
suolattu. Me suolasimme 3,000
puutaa (54 tonnia). iKumpa meil­lä
olisi ollut tulhannenkaan tynny­riä,
niin kyllä ne varmasti olisivat
täytensä saaneet. Lohia ne eivät
ole. Niitä sanovat täällä «halleik­si
». Sitä kalaa pn täällä niin pal­jon,
että sillä ei ole mitään mää­rää.
Vedetään jään päälle, niin
paljon, että neljä jalkaa paksu jää
sujuu siltä kohdalta. Nuotta kiin
saadaai^ tyhjäksi, tulee hiton kiire
korjata pois.
«On täällä lohtakin. Sitä sano­taan
täällä «sengoksi». Se on hyvää
ija rasvaista. Ei se Columbian lohi­kaan
ole sen kummenipaa. Siinä
vain on vika, että sitä on vähän
tässä paikassa.^— Känärikoneet vie-däänklti
Muurmäimille ja tähän lai­tetaan
vain suölaus-aseiiiä. — On­han
meillä tässä jiiferi rahamyllykin.
Tynnyritehdas ipitäisi saada käyn­tiin
5heti.»
Amerikasta mennyt
lääs HoiSarie^
nittavana
AnSerikälaista kokemusta ja ove­luutta
on täviällisesti pidetty voit-taMaitomanä,
mutta laihaksi ^se al­kaa
käydä valko-Supmen sakilaisten
kykyjen rinnalla, ainakin korttipe­lissä.
Monta kertaa on Amerikasta
Suomeen palanneita joutunut van-hanmaan
huijarien kynittäväksi :ja
onpa isen johdosta lausuttu vakavia
vmrotuksiakin täältä kotimaahan. läh­teville,
mutta sitä kun vielä kaik­ki
ihmiset eivät näitä työväenleh-tiäkään
seuraa, niin eivät ole saa­neet
tietää minkälaisia salakareja
sitä Suomessa täältä meneviä odot­taa.
Niinkuin nyt taas oli astan-
Muuan Amerikasta palannut hen­kilö
oli joutunut eräiden, korttihui-jarien
pariin. Nämä ethdo^tivat kor-tinpeluuia.
Pöydälle pantiin kum­maltakin
puolen 150,000 mk. Hui­jarit
olivat sitoneet paperipalasista
paksun nipun, jonka molemmin
puolin oli 500 mkan seteli, vakuut­taen
Amerikasta' palanneelle nipun
sisältävän 150,000 mk. 500 mkan
seteleissä. Kun pelin piti juuri al­kaa,
tapahtui huijarien toimesta
järjestetty valheellinen hälyytys, et­tä
poliisi muka oli tulossa. Huija­rit
riensivät huoneesta, • siepaten
mennessään, pöydältä kaikki aiiieri-kalaisen
rahait 150,000 mk. Ameri-kalainen
puolestaan pisti taskuun­sa
Qiuijarien. jättämän nipun, huo­maten
vasta jälkeenpäin, että se si­sälsi
rahaa ainoastaan 1,000 mk.
Hän ilmoitti asian heti poliisille, jo­ka
tutkii sitä.
Kysymyksiä ja vasta­uksia
— Jos Canadan alanlainen me­nee
Yhdysvaltoihin tarkotuksella
jäädä sinne asumaan, tarkastavat
siirtolaisviranomaiset jo's hän on
henkisesti ja ruumiillisesti terve ja
että hänellä on jonkun verran ra­haa
pitääkseen huolta toimeentu­lostaan
siksi kunnes pääsee työhön.
Rahasummaa ei ole määritelty, eikä
sen suhteen noudateta erikoisempaa
tarkkuutta. Yhdysvaltoihin mennes­sä
olemista varten fäytyy jokaisen
ulkomaalaisen registeerata ja sUo-rittaa
8 >doQaria päävero. Jos taas
canadalainen menee Amerikan puo­lelle
väliaikaisesti vaikkapa työn
hakuakin varten, peritään sama 8
dollarin «päävero», joka kuitenkin
mabetaan takaisin, jos henkilö pa­laa
Canadaan kuuden > kuukauden
sisällä. Veroa ei tavallisesti kan­neta
jos henkilö saa siirtolaisviran­omaiset
vakuutetuksi, että hän käy
vaan satunnaisella vierailulla Tfh-dysvaltain
puolella, joko sukulais­tensa
luona tai muulla asialla ja
palaa pian Canadaan...i>
— Maailman tupakkatuotanto
nousee vuosittain 4,500,000,000
paunaan.
— Ensimäinen langaton eli ra­diosanoma
lähetettiin yli Atlannm
valtameren vuonna 1903. Sen lä­hetti
langattoman keksijä italialai­nen
Maröoni.
; —- Canadan 'suurin kaupunki on
Montreal. r
—'• Suomessa ei ole I.W.'W. liittoa
eikä minkäänlaista sitä vastaavaa
järjestöä eikä laitosta. Suomessa on
unionistinen liike käynyt jo min
monen koulun ja kokeraukäen läpi
ja saavuttanut sellaisen kantavuu­den
Suomen Ammattiliiton kautta,
ettei kellä ole enään tilaa I.W.^V
liiton\touhuille. Jotkut Amerikaita
menneet i.w.w:läiset ovat kyllä yrit­täneet
lähteä tappelemaan Suomes­sa
olevia järjestöijä vastaan tarb-tukselia.
ruveta perustelemaan I..W.
W. ryhmiä, kannatusrenkaita ja
«bränasejä», mutta tällaiset fi-tykset
ori Suomen luokkatietoinen
työväestö nauranut ulos jo heti
alussa. Niinpä sitten i.W.v,-:läi3ten
onkin täytynyt taipua ja järkiintjä
toimimaan toisten jo ennemmin jär­jestyneiden
ja kokeneiden työläis­ten
mukana, päästäkseen järjestj-neiden
työläisten kirjoihin.
— Kuutiojalka puhdasta kultaa
painaa 1,210 paunaa. Kuutiojalka
hopeaa painaa 655 paunaa, valurau­ta
painaa 450, kupari 550, W
710, puhdas platina 1,220 paunaa,
tina ,456 ja aluminiumi 163 pai­naa.
Uusia kysymyksiä
Mikä oli «Satavuotinen sota?>
— Mitkä ovat seitsemän Cana­dan
suurinta jokea?
— Mikä. on Canadan pääelin­keino?
. .
— Mikä on maailman pienin ka­la?
. ,
~ Onko Canadassa ollut orjuut-ta,
kuteiT YhdysvaUoissakin?
MontreaUn poliisit uh­k
a ^ lakolla
Montreal, Q u e . - T ä k ä l ä i s e n Po­liisien
union jäsenet parhaiUaan ^
tivat lakkoon menosta, varmoin»
lähteistä saatujen tietojen m^^-
Poliisft'pitävät kapteeni Albert t _
Ien, poliisien union perustajan r
presidentin, erottamista nim sm^
na loukkauksena unioa ja sen Ja­nia
kohtaan, että he tulevat CJ^^
dollisesti menemään lakkoon
johdosta.