Vapaus, July 19, 1921

              APAUTUS TAPAH.
rSENSÄ KAUTTA!
VAIN JARJESTYNEENft VOI
TYÖVÄENLUOKKA VOITTAAI
TIISTAINA HEINSKUUN 19 P. SUDBURY, >ÖNT.,^AN. — TUESDAY, JULY 19, 1921 V VUOSIKERTA—VOL V
I oikeUtoioiialutten
aa vastaan teke«
iin ja luopnripuo-aitumiseen
polät- >
i puolueena
;irjeenvaihtajalta)
5 p. huhtikuuta kuoli
flokraattisen puolueen
ttaja- «Sotsialdemok-
;n kuoleman,
uosikausia kestänees-asta
työväenluokkaa
inen seuraus valkoi-le
suodusta vapaaeh-ipalveluksesta;
se' on
latin voitto, petturien
3iininnasta.
)n päättjT Viron ty5-.
is kehitysjakso. Kak-oli
sosialidemo-kraat-,
nsi sijalla Viron po-nässä.
.Kansallisvaa-
1919 sai se 152,000
sta ja valtasi 41 paik
kokouksen 120 ala.
puolue ja se johti—•
verisimmäa taantu-n,
saattoi työväestön
eeseen. Suussa oli
telun ja demokratian
kädessään heilutti se
kirvestä proletari-ten
ja sos.-dem.puo-lerra
A. lieisa tuotti
Mannerheimin teu-i^
iroon inurhaa,maan
itsekieltäytymyksellä
ripuol'.i3. Viimeiset-
:a rippn.iGt uhrasi se'
irille, se asetti koko
okaartilaistaantumuk-
1 samoinkuin koko jär
leen tunnetuimmat jä
kunniaa uroteoistaan
rairiotessaah; sen e-isteristössä
— Hellat
takaan muista verite-in
paljonpuhutun lah-unpanija
syyskuussa
öväenyhdistysten kon
anottajaa petomaises-uut
sosialidemdkraat-voivat
paksusti valti-ihapatain
ääressä ka.
toisensa jälkeen "o-insa.
Ja kaikki tuo
mattomän, sosialide-savallans.
nimessä-.'
tan-innut kauvan o-nan
kuukaiidea kulut
ykkänään porvariston
neen karvoineen oli
sä ja koko maan kaik
capitaalille, kaupan-:
aatin ruudinruuaksi
pörssikeinottelijoille,
i Neilvosto-Venäjää
yjen tsaaristien pyö-'
kkäysteh. tukikohta,
a on mukana kaikes-oottista
intoa järjesti
n mustanbrigaadin
, boyscoutit, erikois-iaasti
koetti se tu­lten
rauhahvaatirauk-hyvin
se voi rypies-itin
veressä saaden
mollisia päänsilityk-ei?
Luokkasodassa
ja puolesta tuhan-
5ta saattoivat! sosiali-dellä
syyllä ja oikeu-uureh
osan suoraan
!n ja välillisesti vielä
kohdeltiin inholla, kuten ansaitsevat­kin.
Petturi toisensa jälkeen karkoi
tettiin valtion lihapadoilta yhä use­ammin
jai kirpeämnuA sai puudaspuo-lue
kuulla: «Mauri on^tehnyt tehtä^
vänsä, Mauri saa mennä». Ja Mau­rin
täytyi mennä, voimatonna ja val-latonna,
puolustaakseen asemiaan.
Kobtaloonsa alistuen teki hän välttä-mättöms^
destä hTveen ja selitti, että
sos.-dem. puolue ei enään voinut vas­tata
hallituksen politiikasta. Niin-,
kuin ei itse olisi omaksunut tuota po^
litiikkaa ja ajanut sitä!
Mutta tuollainen kieroilukaam ei
voinut pelastaa puolueen asemaa.
Valtiölcokousvaaleissa- imare^ 1920,
sai se vain noin 85,000 ääntä ja seu­raavissa
kunnallisvaaleissa oli vain
raunio jälellä. Yhä huimaavammin
luisuu se njrt perikatoaan kohti ja se
tosiasia, että sen pää-äänenkannatta-ja
ei voinut saada menekkiä' 3,000
kpl. painokselle, sannalla kuin epä-laillirieh
ja kurjasti vainottu kom­munistipuolue
vain vajallisesti voi
toimittaa lehteä lukijakunnalleen,
vaikka painos on 20,000 kpl; osoittaa
selvästi pi^oletariaatin tietoisuuden
terästyniisen ja luopuripuolueen ku­kistumisen
perusteellisuuden. .
Ei kyynel silmässä, vaan kirous
huulilla seisoo työväenluokka paarin
ääressä, jollä verenimijäin etujen
puoltaja lepää. .Porvarilliset lehdet
ne kirjoittelevat muistovärsyjä edes­menneen
kunniaksi kiitollisesti muis­taen
hänen palveluksensa. Ne ovat
Soikeassa: lyhytaikaista herniuttaan
Virossa saa porvaristo ensikädessä
kiittää' sos.-deni. • petturipuoluetta.
'Sen kukistuminen lähentää nopeasti/
romahdusta — proletaarista vallan-
Tcumousta.
fl gissa
CCiröiäiset saavstr-oHa asuhnbtta, sa­malla
kun keskiluolkka ja ylä­luokka
rakentaa antötall^ja.
lakaan, työväenluo-tulos
saattanut jäädä
puolen vuoden kulut
äävelin työväenyhdis-ll^
en «Sotsialidemok-
'paan, jonka jälkeen
Järä parissa kunkau-
,0(Hr:=ta, 8,000 :teen:
toisensa jälkeen'sul
iidemokraateilta. Yh-,
sa syksyllä 1919 oli
11a vain 33 kannat-
"ajasta., •
ripcolueen tuhon,-al-kun
se nojautuen
•^voimaa yhteiskun-
•aristolla edullisinta
än noilla vapaaehtoi-ja.
kätkeä itsensä ja
irinsa näiden «demo-
Silloin tällöin hellit-ä
nauhoja rahallises-'
''^'eijoitaan ja erikoi-etorviaan.
Mutta mi
^aemmäa työläiset ka
an tuon lokaisen jon
hsolehtivat por-
«i^oinEhtaaa^ Heitä
"VVihnipeg — Samalla kun suuret
joukot Winnipegih työläisiä kärsii ei
ainoastaan kunnollisten asuntojen
\)uutetta mutta myöskin kehnoimpi-enkin
huoneitten puutteesta, kasvaa
rakennusteollisuus huomattavassa
määrässä mutta vaan valmistamalla
'automobiiiitalleja.
Rakennuskapitalistein toimistolta
kysyttäessä, miksi työläisäsuntoja ei
kaupungissa rakienneita, vastasivat nä
mät rakennustarpeiden olevan siksi
korkeassa- hinnassa, että työläisten
asuntojen rakentamiseen' ei kannata
ruveta. Rakennustarpeet voivat mah
dollisesti olla korkealla ihmisasunto­ja
varten, mutta ei ollenkaan liian
korkealla autotajlien rakennukseen.
Köyhiä työläisiä kiristetään kaikella
tavalla, mutta niitä joilla on maallis­ta
mammonaa ei kiusaa edes korkfeat
[hinnat, kunhan vaan mukavuudet o-yat
monenlaiset.
Selostaa Venäjän taloudellista lilan'^'
netta Kolmannen Internationa»
Ien kongressille. Venäjä saa­nut
ihmeitä aikaan
KAPITALISTISEN JÄRJESTELMÄN SYNNYTTÄMÄN TYÖTTÖMYYDEN KIROUS
• Piirus tettu Federated Pressin ^
m
sesti
Eatonikin taas jakelee
Vaativat työnantajilta vakuutusta sii'
tä että mitään muuta tietä ei ole
rautateiden käyttämiseen
VENÄJÄN HALLITUS MYöl^TÄÄ
SUUREMPIA LUKEVAPA-UKSIA
Toronto — John Eaton, joka o-raistaa
kaksi Canadan suurimmista
osastokaupoista, Winnipej^ssä ja To­rontossa,
on taas antanut ihmisysta-vyydestään
h}T?än näytteen. Hän on
lahjoittanut kokonaisien tuhannen
dollaria miljoonaisista tuloistaan köy
hien lasten kesäsiirtolan rahastoon,
jota useita vuosia on kerätty Toron­to
Star lehden toimesta. Onpa tosi­aankin
lahjoitus, kun tuhannen dol­laria,
niitä samoja rahoja joita työ­väenluokka
tuolle pohatalle kantaa,
kehtaa antaa almuina. Toronto Star
lehdessä päivittäin on selostuksia,
kuinka monelle-köyhän lapselle, tar­vittaisiin
-kesäsiirtola ja raitista il­maa
kaupungin savuisen ja pölyisen
ilman tilaan. Sellaisia lapsia on ny­kyisin
tuon porvarillisen lehden mu­kaan
kymmeniä-tuhansia ja yetou-muksia
tehdään rahaston kartuttami
seksi. Vaikkakin, tuon rahaston ke­rääminen
ja kesäsiirtolan köyhille
lapsille varustaminen on lehden ta­holta
ikäänkuin reklaamia omien lii-kei^
tujen vuoksi ja sinänsä myöskin
almujen jakamista, olisi sentään' sel-sen
pohatan kuin Eaton on, pitä­nyt
rahastoon lahjoittaa kokolailla
paljon enemmän kuin tuon vaivaisen
tuhannen dollaria, sillä hän kerää
miljbonaiset voittonsa'Pääasiallisesti
köyhien tekemistä ostoksista. Kuin­kahan
kauan työväenluokka • Cana-dassskin
antaa itseään narrata tuol­laisilla
aimojen jakamisilla.
Ottawa—- Canadan rautatieläis­ten
järjestöjen virkailijat ovat selit­täneet,
että rautatietyöläiset tulevat
mahdollisesti suostumaan räutateit-ten;
asettamaan 12 prosentin palkko­jen
alennukseen, jos rautatiekapita-listit
voivat osoittaa rautateiden ra­hallisesti
olevan sellaisessa- tilassa,
että muuta mahdollisuutta niitten
käynnissä pitämiseen ei ole olemassa.
Alennus 6—'10 senttiin tunnilta
Eautatiekapitalistit ovat päättä­neet
eri töissä rautateilä alentaa palk
koja seuraavasti: Ammatittomat työ
Iäiset 8 ja puoli,senttiä, ratatyön joh­tajat
10 senttiä, merkinanto-osaston
työläiset 8 senttiä, sähköttäjät 6 sent
tiä, matkustaja junaih koneenkäyttä­jät
ja lämmittäjät 6 senttiä, tavara-jiinain
koneenkäyttäjät ja lämmittä­jät
8.senttiä, ratapiha koneenkäyttä­jät
ja lämmittäjät 8 senttiä, matkus-tajajunain
konduktöörit ja jarrumie­het
7 jä puoli senttiä, tavarajunain
konduktöörit ja jarrumiehet 8 sent­tiä
ja ratapiha konduktöörit ja jar­rumiehet
8 senttiä tunnilta.
Rautateiden konttori ja muita vir
kailijoita koskevat palkat järjestää
niitten osastojen päälliköt, joten se
ei ole edelläolevassa luettelossa mää
rättynä.'
Se että rautatiekapitalistit selittä­vät
rautateitä ei voivan käyttää i l ­man,
että työläiset suostuvat alenta­maan
palkkojan on vanhastaan tuttua
sillä pohjalla he ovat alennuksiin
ryhtyneetkin. Työläisten on turlia toi
voa, että rautatiet numerollisesti o-soittavät
mitä ne tuottavat ja mitä
siirretään kapitalisteillp . vuotuisina
dividentteinä.
Moskova — Neuvostohallitus on
juuri julaissut dekriitin,'jolla poiste­taan
kaikki rajoitukset pankkisijoi-tuksiin
nähden mitkä rajottaisivat
kauppatoimintaa. Yksityiset, henki­löt
ja liikefirmat voivat nyt sijoittaa
pankkeihin rajattoriiat määrät varoja
•ja ottaa niitä ulos ilman rajotuksia.
Kaikki maksumääräykset suoritetaan
valtion pankeista ilman viivytyksiä. ,
Valko-Venäjältä tulevat tiedot ker
tovat puolalaisten vaihtotoimenpiteis
tä talonpoikia, intellektuaaleja ja työ
Iäisiä kohtaan siinä osassa Valko-Vor
häjää.mikä joutui Puolan haltuun
äskeisen rauhansopiniuksen mukaan.
Sähkötekniikka-osasto on juuri vai
mistanut suunnitelmat 13 uuden ra­dioaseman
valmistamiseksi, jotka tu^
levät yhdistämään suuret Siperian
jokialueet, kuten Ob, Irtish ja Yeni-sai-
jokien alueet.
Tehtailijat ja liikemiehet vaativat hai
Utusta avaamaan kauppasuhteet
neuvostohallituksen 2{anssa
Moskova -r- (Leon Trotski, joka
Yhdysvaltain valtlodepartementin
mukaaii yiime viikolla joutui I*eni-nin
vängiksi, oli kylliksi vapaa hei-näk.
5,päivän Kolmannen Int. istun­nossa
pitSmään puheen, jossa hUit an
karastj kritiseeräsi Yhdysvaltain val­tiosihteerin
Hughesin lausuntoja Ve­näjän
taloudellisesta asemasta. —
Fed, Pressin toimittajan huomautus.-
Selostaessaan Kolmannen Interna-tionalen
kongressille Venäjän talou­dellista
tilannetta, Leon Trotski kriti
seera^ laajasti Yhdysvaltain valtio­sihteerin
Hughesin kirjelmää Samuel
Gompersille, joka julalitiin viime huh
tikuulla. •
Mx Hudgesin» lausui Trrftski, «ker­rotaan
julistaneen Venäjän olevan
jättiläismäisen taloudeilisen tyhjyy­den
» ja edelleen lausuneen ettei Ve­näjän
taloudellisesta köyhyydestii ja
kurjuudesta voida syjiitää. saartoa
eikä sisällissotaa, koska Mr. Hughes­in
mukaan teollisuudet, jotka ennen
sotaa olivat vapaat ulkomaista^ ovat
tuhoutuneet.
Mitä tulee siihen ettii sota joukko­jen
mobilisointi on ollut pienempi
kuin tsaarin aikana, lausui Trotski,
«tämä väite on kokonaan lapsellinen.
Ensinnäkään Venäjän teollisuuksia
ei autioittanut mobilisointi sisällisso-tniyi,
vaan sen edelläkäypä imperia­listista
sotaa varten mobilisointi.
Väite että neuyostohallituksi aikana
on sotajoukkojen mobilisointi pUut
pienempi kuin tsaarin aikana, on se
nurneroUisesti totta, mutta asiallises­ti
paikkansa pitämätöin. Tsaarismi
jättj kyvykkäät tehdastyöläiset teh-täisiin
ja työpajoihin ja sen sijaan mo
bilisoi armeijan ke&kiluokkalais- ja
aristokraattiset nuorukaiset ja sen
lisäksi ammatti-upseerit ja ylioppilas-
^ekä koululaisvapaaehtoiset, sitävas­toin'
kuin neuvostoarmeijan muodos­tavat
kokeneet teMaatyöläiset. , Tä­ten
se mpbllltfolnti, minkä Ranskan,
Englannin ja Amerikan hyökkäys
Venäjää vastaan aiheutti, antoi an­karamman
iskun Venäjän teollisuu­delle
kuin imperialistinen sota. »
Interna-
UDDISIMM
sisla
Lontoo — Moskovasta jLondon Dai
ly Heraldille saapunut tiedonanto ker
töo, Taloudeilifjen , Internationalen
konferenssissa hyväksytyn päätös­lauselman,
joka julistaa, että luokka­taistelu
ph jännitettävä entistä voi­makkaammin
käsittämään kaikkia ka
pitalistisia maita, ja että kokoukses­sa
läsnä olevat edustajat tulevat huo
lehtimaan, että päätös pannaan tin­kimättä
käytäntöön.
Julistus hyväksyttiin 282 äänellä
32 vastaan ja käsittää se kapita­listien
kontrollin lopettamista työvä­enluokan
yli ollen seiirauksena täM,
että yhdistynyt työiväenlnokka siten
myöskin lopettaa kapitalistien hal­lussa
olevan poliittisen vallan. Tuon
tilanteen saavuttamiseksi sanotaan
•aiislukEegsa tarvittavan kaikkien
? aitten u i n:n.'-t-e:i ja <»r) nini-»* >
Ijiavöi !6 varustcttM' vai* i *kijr;j-uksellistcn
työväenjätjest?jt:n yhtcii
t<'iniintaa, '
Kongressin muMta päätöksistä
mainitaan m.m; se^ että konpressi on
päättänji ottaa alotteen kaikkien am
matti ja taloudellisten järjestöjen
yhdistäminen yhdeksi ainoaksi taiste-levabi
järjestöksi, kommunistisen
ammattiyhdistys kongressin ollessa
sen kansainvälisenä keskuksena.
'Lontoo — Sitä väliaikaista' kauppa
sopimusta joka on voimassa Venäjän
ja Ison Britannian välillä, tulee seu­raamaan
pian laajempi ja vakinainen
kauppasopimus.'' Tämän johdosta
Canadan tehtailijat ja liikemiehet tu­levat
vaatimaan Dominionin hallituk
sen soimlamaan kauppasuhteet Neu­vosto-
Venäjän kanssa mahdollisim­man
pikaisessa tilaisuudessa ja seu­raamaan
siinä suhteessa Englantia,
L. M. Waterous, hyvin huomattava
Brantfordin insinöörifirman edusta­ja
on kertonut, kirjeenvaihtajille, et­teivät
liikemiehet vielä nykyisin ko­vinkaan
suuria toivo Venäjän kau­pasta,
mutta että kuitenkin pidetään
Canadälle edullisena ryhtyä kauppa­suhteisiin
neuvostohallituksen kanssa,
Mr Waterousin uskotaan tulkitsevan
Canadan tehtailijain mielipidettä asi­assa,,
Kun mailman markkinat ovat ny­kyisin
sangen täytetyt, pitävät Ca­nadan
tehtailijat ja vientiliikkeen
'harjoittaj. tärkeänä ottaa kaikki mah
doUinen tilaisuus Venäjän markki­noihin.
Mr Hallan Canadan Villateh
tailijain. 'Yhdistyksen edustaja on
myöjkin näinä aikoina oleskellut
Lontoossa pohtimassa ja neuvottele­massa
Canadan ja Venäjän välisistä
kauppamahdollisuuksista. Montreal
Gazetten, kirjeenvaihtaja Lontoos.sa
on saanut monia kirjeitä canadalai-silta'firmoilta
joissa tiedustellaan
missä mitassa on kauppa mahdollisuu
det Venäjän kanssa ja mitä takeita
olisi yksit;^isiliä liikkeillä siihen ryh­tymisestä.^
Kenraalit Alex MacDouhgall ja W.
B.Hephurn, jotka äskettäin saivat
suuria metsärayön nytyksiä eivät Icat-
50 olevansa valmiit, vielä alkamaan
töitä myönnytysalueillaan;
Entinen Canadan kauppakomissio-aeri
Venäjälle^ Mr D. Wilgr€SS^ on
:!nyöskin saapunet näinä päivinä Lon
tooseen tutkimaan ja valmistelemaan
kauppasuhteita Venäjän j ^ Canadan
hallituksen välillä.
han sanoisi: «Se seikka, että Venäjä,
erotettuna mailman taloudellisesta
järjestelmästä, järkytettynä ja lo-pen
uuvutettuna, ensinnä imperialis­tisen
sodan vaikutuksesta ja sittem­min
sisällissodan kautta, on kyennyt,
neuvostohftllituksep alaisena, kestä-fnään
kolme vuotta jatkuvien hyök­käyksien
ja sotain ahdistamana, ja
samalla ruokkimaan, vaatettamaan ja
ravitsemaan, toisinaan 5,000,000 nou
sevan armeijan tämä tosiasia ei ole
vähempi kuin suuremmoineii ihme.
El mikään muu. hallitusjärjestelmä
samallaisissa olosuhteissa olisi kyen­nyt
osottamaan sellaista tarmoa ja
kjTrykkyyttä.»
SUURIA KULTALÖYTÖJÄ TEHTY
ALASKASSA
Anchorage, Alaska Täällä on
taas löydetty huomattayja kultakent­tiä,
vieläpä kultapitoisuuden ollessa
niin korkealla, että tonnissa oorla on
sadan dollarin arvosta kultaa. ^ Paik
ka jossa uudet löydöt on tehty, sijait
sevat 39 mallia etelään Anchoragestä
Joukottnin kullanetsijöitä siirtyy a-luelllc.
Ne jotka ovat alueelta jo palan­neet
sanovat olevansa varmoja, että
alue on yksi rikkaimpia ja laajuu-'
deltaan 12 ja 7 mailiu.' Kemistit ja
kaivosinsinööHt ovat löydöissä teh­neet
tutkimuksin ja sanovat ho kul
lan olevan erinomaista.
Sanoo kaivostyöläisiä
rosvokängiksi
Venäjän teollisuus ci ole milloinkaan
ollut riippumatoin ulkomaista
«Sellainen väite, Vönäjän nyky­ään
lamaantunut teollisuus olisi ollut
riippumatoa ulkomaista ennen sotaa»
jatkaa Trotski, tosottaa hämmästyt-ävää
taloudellisten asiain aakkosten
unhottamista. Kaikki teollisuuden
kaarat ovat keskinäisesti toisiinsa si­dotut
ja toisistaan riippuvaisia. En­nen
sotaa Venäjä oli yksi kiinteä o.sa
mailman talousjärjestelmästä ja so­dan
aikana se tuli yhä enemmän
riippuvaiseksi liittolaismaista. Sen
jälkeen saarto äkkiä katkaisi nämä
siteet. Seurauksena tästä ja mones­sa
tapauksessa', yksityiset teolllBuu-den
haarat kokonaan lamaantuivat
sen takia, ettäniitä koneen osia joita
oli ennen importeerattu ulkomailta,
ei enään saatu. Esimerkiksi meillä
on puute monista tarkoista mitta-esineistä
ja'myöskin sellaisista kuten
kiertoporista y,m. Niiltä kaivetta­essa
me niinikään olemme olleet vail­le
levy ja pyöreitä metallikappaleita,
joita ennen saatiin Englannista ja
Saksasta,
Wnshingtön — «Yhdistyneitten kai
vostyöläisten rosvojoukko, joka ha­luna
ottaa kaikki kaivokset niin Ca-nadnssa
kuin Yhdysvnlloissaikn hallit
tavakseen, ilman että kaivantojen o-mistajille
maksettaisiin yhtään pu­nasta
senttiä» sanoi AVest Virklnian
hilHkentät omistavaln hliliparoonien
lakimies ollessaan kaivostyöläisistä
senaatin asettaman' tutkijakomitcan
edessä, joka parailloan: suorittaa tut­kimuksia
Mingo kauntissa äskettäin
tapahtuneiden levottomuuksien joh­dosta.
o
Työttömyys hiukan vä-i
hentynyt ^^»if
Ei mikään hallitus olisi läpäissyt ti­lannetta
«Alkaa valmistamaan näitä esinei­tä
taloudellisesti loppuunuupuneeB^sa
maaBsa; joka on vielä päälliseksi ero­tettu
muusta mailmasfca, luonnollises­tikin
työntää esiin tavätÄ)mia vaike­uksia.
Sähkölankäin suojustimet,
'joita on käytetty meidän paperimyl­lyissämme,
oi^at myöskin tuotetut ul­komailta
ja niiden puute on suuresti
vaikeuttanut paperiteolIiBUuttamme.
Tässä lueteltujen tarpeiden puute
voitaisiin kertoa monin verroin. Ve-
'näjällä ei ole ollut yhtään teollisuut­ta
tai teollisuuden haaraa, mitkä ei­vät
olisi olleet suoranaisesti tai epä*
suorasti riippuvaisia ulkomaista en-iien
sotaa, jos Mr Hudges tulee kä­sittämään
näiden tekijäfn merkityfc-sen
ja mailman talouden keskinäisen
riippuvaii^ussubteen jrleeneä,' niin
Otta\va — Canadan hallituksen
työnvälitystoimistojen pääkortteerin
antamain tietojen mukaan on työttö­myys
kesäkuun 4 päivään loppuvalla
viikolla osottautunut hiukan laskua.
Työnvälitystoimistot työttömyysti­lanteesta
lähettävät raportit viikot­tain.
Edellä mainittuun kesäkuun 4
päivään päättävällä viikolla ovat 5,-
!248 canadalaista firmaa ilmoittaneet
heillä olleen työssä 614,873 työläis­tä.
Sitä edellisellä viikolla samat
firmat käyttivät työssään 605,865
työläistä, joten ero edelliseen viik-
?{oon verraten on noin puolitoista
prosenttia.
Työttömyyden vähentyminen sano­taan
johtuneen siitä, että useat väli­aikaisesti
seisauksissa olleet rautatie-konepajat
ovat alkaneet käymään
suuremmalla voimalla ja niitten enti- ;
jjiä työläisiä on näin ollen otettu ta- :
kaisin työhön.
, , • .1—.0" •
50 tuhatta työläistä saa
palkanalennusta
Chicago - (F.P.) - Yhdysvaltain
rautatieneuvosto on ilmoittanut vii­delle
kymmenelle tuhannelle Ameri­kan
rautatie exprcssi komppanian
työläiselle, että neuvoston aikaisem
min ilmoittama palkkojen.alennus as­tuu
voimaan elokuun 1 päivä. Kai­kilta
työläisiltä lukuunottamatta kor-jauspajämiehiä
tallaan palkkoja alen­tamaan
6 senttiä tunnilta ja täten
'työläisiltä riistetyistä varoista komp^
paniallc säästyy noin 8 miljoonaa
dollaria vuosittain.
Jaappanin sotilaat lak­kolaisia
kuritta-massa
Kobe, Japani - Sotaväkeä kutsut­tiin
jiaikalle kun noin tuhatkunta
Koben satamatyöläislakkolaista yrit­tivät
estää poliisin ottamasta haltuun­sa
satamarakennuksia ja laitureita,
tarkoituksella käyttää valtaansa lak-fkolaisten
pakottamiseksi työhön työn­antajain,
ehdoilla. Useita lakkolaisia :
sotoiväen .ja poliisien Icäyttäcssä am-
'pti^aaseitaän haavoittui jaiakkpbifl-
Wft JohtöjfeTOniRittii»^ ' '\-
m
; -m
' 'Ml
/ :
•AfM ^ ^
1,1