1921-07-19-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
A H S I K Ä K U U K ig g*. SIVU KOim iiiiinnuiHimiiiHnnnnniniiiiiiuimiuniiiifRminiiiiiiuiiiiiiininii^ lä »skaiaiset kapitalistit t a n t m t j a proi s jtannustavat pelolla ja vavUtuksella järj Sisen, että «sisäinen "vihojlinenc on uU Qtamia tämän vöodcn Vapna nnioeroita oa niinikään vielä = ttä Vappu on erinomainen julkaisu ja raoninkerroin tärkeä 5 nytkin va&kakin Vappu onkin jo ohitsfe. Tilatkaa itsel- S •appale että ette jäisi flman tuota arvokasta kirjallisuuslisää 5 loiena.'Hinta 90c. . . . . , . ' „ = iraavia kirjoja niiaikäan pitäisi jpkaiseii aikansa tasolla olevan s hankkia: . ^ . ^ . , = TAUTI. kirj. N. Lenin ilAN VALLANKUMOUS J A U I IKTERNATIONATIO-L\ N KANSALAISSOTA, kirj. Karl Marx ..................... ÄLISTÖN DIKTATUURI, kirj. Karl Kautsky FJ^EN SOKEAA JOHTAJAA; kirj. Arthur M . Lewis.... BÄLISTÖN VALLANKUMOUS jä LUOPIO KAUTS-kiTJ » liCnin ••.••«-•••••••••••••••••« •.••••.••••••»•••••••••••.••••••••••'.'65 EX kfELIOPPL kirj. N. E : Setälä 1.00 Ä KIELEN OPPIKIRJA, kirj. E. K . S^etalä .75 := ikkia näitä kirjoja voidaan tilata osötteella: ,5 S .lahkuraoukeellista suinkaan syyttä. .50 S .50 = .40 S .65 E .85 = nousua — eikä Aatteen Yoima 69. VAPAUS 1 • STOBtJRY, ONT. i iiiimiimniHiuiiiiiiiiniiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiii^^ )danvastustajien komitea t yksistään paperiprotes-laisiinhan kykenevät. kut-it tahansa. Niinkuin esi-losiali& tisen puolueen» lon- •vaikkei työväki jtiUti vä-koreistajauseistaan ja äta politiikastaan.'Kommu vat toimeen katumieleno- )taa vastaan. Niitä pidet- ;tunnettua, kaikissa maan sa Marseillesta Lilleen ja esta< Strassburgista Bor-asti. Kaikkialla suuria ko- )ihin otti osaa kymmeniä lihansia työläisiä puoluevä-latta. Sillä JQS mikään ky Ikaalisia aineksia yhdistä- 36 antimilitarismi, joka on teen kauniimpia jalokiviä, nyöskin ilmi, miten tärkeä )kous oli ollut Sillä teti- 0 mensheviikei^tä ja perus mivalmis ' kommunistinen Lntisen sosialistipuplueen :a oli parin viime' vuoden äynyt työväkeä jokseenkin n kuin kirkossa, siUä työ-välittänyif salonkisosialis-ta puheista, ja «vain valtio en» tyhjiä lupauksia se suo ihasi. Mutta iiiyt seurasi urimmalta osaltaan kommu tsua. : • ipanevan komitean rinnal-taunistinuoriso käynyt tais-arismiä vastaap. KasSr-linnoituksissa ..on: harjoitet-aasti vallankumouksellista äa. Etenkin nuorten tu-keskuudessa. '.^Vallanku-et olivat jo ennakolta sel-ettei sotaa ja militarismia lelkällä rauhan evankeliu-uksella vanhaan jia$iKiti-siihenhän olisivat long;ueti yenneet. He tiesivät, että m ja maailmaan aijotaan ysyväinen rauha,, on luot i terästettävä, porvarilli-alta kukistettava; ja Rans-iristovallan raunioille pys-työväen diktatuuri. Mutta orvaristo vainusi uhkaavan van liian aikaisin. Poliisit ;uomioistuimet alkoivat siu m työnsä. Monet nuorukäi )itkällinen vankeusrangais-lukyvyttömiksi. Ranskan m santarmisto, jonka rivit ina ovat suuresti vahvistu-i kenteli, kuten oikea ohra- 1. Kotitarkästukset alkoi-i päiväjärjestykseen., piet saivat työtä tuomites-ion turvallisuudeHe vaaral-ilöitäj. Mutta - ranskalaiset antaneet järjestelmälli-omisen kauhistuttaa luon-loksuhaudassahan sitä tot-n ja toiseen iepämukavuu-ankilan ja ampumahaudän sentään, suuri eroitus. V i i - äsa ei taryitse ainakaan jo kosiskella kuolemaa, i neuvottelut olivat kätken mten Korkein neuvosto te isille kohtalokkaita, mutta^ iti mahdollisimman epävii-töksiä. Tarkoituksena oli an «valloittaa» Ruhr-alue aksalaisille erinäisiä muita, I tervetulleita, palveluksia, »ä joudutti luokkävastakoh stymistä Ranskassa, jonka ei kerta kaikkiaan tahdo in työkansan hiestä j a u i - iisessä ja •— omassa veres-in että Ranskassa voidaan koska tahansa odottaa yh-ystä. Siellä ön nyt viimein tty sUle asteelle. SötUas. set puolestaan liäyttivätko •ieiäkö kansa tottelee sota- Jotta onko ranskalaisista paiksi, vai «olisivatko tuo tain oppineetkin». Vuoden aokka kutsuttiin virallBgs-w alle> toukokuun 3 pnä, aikaa sitä ennen olivat sanoneet käskyn ryhtyä asian-toimenpiteisiin. Ja niin kut sjsim, paitsi vuoden 1919 ' loikki lomalla olevat akan miehet, vieläpä vuo-eilta 1902—1908. Kutsunnan piti tapahtua salaa^ mutta L'Humahite paljasti koko tuuman. Se oli tilai' siiiiidessa julkaisenfeian valokiA-ajäl-jeniiöksen erään vuojden "1901^ kutsun taan kuuluvan sotilaan saamasta kut '^^tm määfaluksesta. 1 Hallituksen menettely oli porvarillistenkin perustuslakien mukaan kokonaan laiton. Entä kuinka on sotapalvelukseen kutsuttujen sotilaitten laita? Siitäkin saamme UHumanitessa lukea päteviä kuvauksia. Ranskan, porvarillinen tasavalta on hajoamistilassa ja sen ar muijan henki, muonitus, terveydelliset olosuhteet kasarmeissa ja tulok-kaitten vaatetus — kaikki on sen mu kainen. Toisin sanoen rappiolla. Re-se^ rviläiset toteavat tämän lukuisissa valituskirjeissään. He kertovat nukkuvansa osittain paljaalla lattialla. Olkipatjoja ei nimittäin ole riittaväs ti ja peitteitäkin, puuttuu. • 15 lento-osaston miehet saavat; ravita itseään mel|kein yksinomaan palkokasveilla. Lihansyönnin peljätään kai hermostuttavan lentäjiä. Ja ruokakadoista on löydetty kaiken onnettomuuden ja palkokasvien lisäksi kuolleita rottia. Kaiken muun kurjuuden l i säksi on Ranskan mainehikas armeija saanut kärsiä ankaraa nuhakuumetta, onpa joitaitt^kuolemantapauksiakin sattunut. Strassbur^in mäjoi tetun 180 jalkaväkirykmentin tila on erään sotilaan kirjeestä päättäen kaikkea muuta, mutta ei kehuttava. Mainitussa osastossa kun on ilmaantunut nuhakuumetta, tulirokkoa ja kurkkumätää. Sairaille annetaan siellä puoleksi keitettyä vettä. Samaan kasarmiin on sijoitettu vuodein 1919 ikäluokan vastasaapuneet sotilaat. Sairastumaan jä kuolemaan kai keti.' • Kuten sanottu: tällaisten olojen ^vallitessa on helppo harjoittaa tehokasta antimilitaristista agftatsionia sotilaitten, mutta etenkin heidän o-raaistensa keskuudessa. Työläisper heet eivät enää ole yksin tyytymättömiä siihen että niiden jäs. täytyy kan taa vihattua kruuhun kautanaa. Talonpojat ovat nyt yhtä jyrkkiä «sotilaallisen ilveilyn» vastustajia kuin kosanaan työläiset. Juuri kalkein kiireimpänä maanviljelysaikana kar-koitetaan pienviljelijäin paras tuki ja auttaja, hänen poikansa, pellolta kasarmiin. Sotaväenotto ei enää öle maaseudulla yhtä helppoa kuin ennen. Talonpoikien mieliala on muut tunut. Sitä todistavat äskeiset edus kunnan varajäsenten vaalit}cin. Maa seutulaiset valitsivat melkein poikkeuksetta vasemmistolaistasavalta-laisia, sosialisteja ja kommunisteja valtippäiviile. Liittoutuneet kansallis mieliset kärsivät tuntuvan vaalitappion. Pariisissa on viimeisten 4 päi vän kuluessa tapahtunut verisiä yhteentörmäyksiä. Köyhälistön katkeruus on siis ilmeisesti lisääntynyt. Sunnuntainan mielenqsoituBkulkue-kin oli pitempi ja kiihkoisempi kuin mihin Pariisi on tavallisesti tottunut. Ranskan pomrit ovat suuresti huolissaan. Hehän olivat laskeneet helposti selviytyvänsä: saksalaisista : Pietarissa -ilmestyvässä toverileh,-' dessämme «Vapaudessa» k-irjoittaä'ni mimerki y.A.0. erittäin paljon puhu van kirj otuksen, joista monelle vanhemmallekin on oppimista puhumatta käan meidän nuoristamme,-joiden en herikaikkea olisi syvennyttävä kirjo-tuksessa kosketeltuun ajatukseen, tenkin ovat kaikki vastukset piok-raava: ' ; «Jos olisimme taikauskoisia, voisimme luulla, että; neuvostovaltioni-me on syntynyt onnellisen tähden ai Ia. Kun ajattelee niitä vastoinkäymi siä ja _ kärsimyksiä, joita Venäjän tyo tätekevät ovat saaneet kestää ja kui tenkin ovat kaiki vastustukset poik-. keuksetta tulleet työnnetyiksi syrjään sekä kaikki kärsimykset uljaasti kestettyjä; nekin ajat, jotka monesta tuntuivat olevan neuvostovallan vii meisiä hetkiä, ovat onnellisesti eivnu tetut, niin tämän johdosta todellakin täytyy kysyä itseltään syytä onnistu miseen. Me emme ole taikauskoisia; me tutkimme niitä syitä jotka kehityksen pyörää pyörittävät ja näera-me eri kehitysvaiheitten summassa ne edellytykset, jotica suovat.tämän maan työtätekevälle tilaisuuden luoda kommunistista yhteiskuntaa. Se ei vielä yksin merkitse kaikkea, että toiminnalle ovat edellytykset OT lemassa. Näitä edellytyksiä täytyy käyttää myös hyväkseen ja Bnnä 1^- sytäänkin voimaa ynnä kaikkia mah dollisia ominaisuuksia, joita ihminen vaan saattaa omata ja halRta. Ennen kaikkea tarvitaan- persoonallista Toh keutta ja kärsivällisyyttä ^Icä Tau-danlujaa uekoa tulevaisuuteen. Tietä essämme että on ollut monia hetkiä jolioin esim. sotilaat ovat valmistautuneet taisteluun Icylmastä kanTceina ja nälkäisin vatsoin, tietoisena siitä, että moni joukosta ei koskaan tule nauttimaan tuloksia kärsimyksistä, niin silloin täytyy ihailla tDdellis-ta sankaruutta, itseuhrautu*aisuutta, joka toimii vain yhteisen ja tulevaisuuden etua silmälläpitäen, kaiken tä män käsittäessä, että suuri on aatteen voima! Mutta m'istä on tämä aateelliften innostus tulut? ,0nlco se joku taivaan lahja jota emme käsitä, vaan josta saamme olla kiitollisia. Ei. Me tiedämme, että aatteellinen innostus joh proletaarina, jääkö sivuun nuoriso- sylilapsiakin. Puolenpäivän aikaan järjestöstä, vaan liittyköön siihen itse oli jo karttunut kaikki aseraataloJL ään kasvattamaan ja samalla järjestöä tukemaan sekä vahvistamaan. Kaamea kolmivuotis-muisto Viipurista ValLoisten tulon, emi paiTien ' näkemiä. ponrareista ja työläisistä- Nyt on heidän otettava laskuihinsa uusi, mahtava tekijä — «sisäinen vihollinen, jonka ilmaantumihen horjuttaa porvarisvallän jierustjiksia. Hallituksen äänenkannattaja, Temps, julkai- Bee päivittäin pdokirjpituksia, joi-dep otsikkoina on «Kommunistit isän maankavaltajina». Kommunistien uhkaukset » jnep. Porvarislehdet käyttävät vanhaa ja koeteltua konimunis t i v a ^ i s t a taistelötapaa, jollaista mei tuu siitä iedösta ja asian ymmärtä misestä, ettei muuten proletariaatilla ole mahdollisuuttakaan katkoa kah leitaan; tietoisuudesta,, että jo8,,hiu-kankaan annettaisiin perään, niin kakiki luhistuisi j a en-tinen työ olisi hukkaan mennyttä'. M^tta tätä tietoi suutta ei ole kaikissa, eikä sitä saavu teta lainkaan ilman kasvatustyötä. Si tä täyyy siis yhtämittaa kasvattaa ja tietoisimpien-tulee valaa sitä vähem mäntietoisiin. Tätäkään ei kukaan yksityinen voi yksin ollen suorittaa; ässä tuloksia voidaan saavuttaa. Sei vää on, että nuoriso paräiten on alttiina tälle kasvatustyölle; nuoriso ei ninkään tarkkaan laske, että onko tästä ja tästä uhrista tulokset saavu-ettavissa juuri tänään, vaan tulevat io ne vasta huomenna, ^ E i innostusta ole vanhemmiltakaan puuttunut-— kaukana siitä! — Mutta velvollisuus kin kutsuu nuorisoa taisteluun etiirin tamaari, nuoret kun suuremmassa määrin tulevat tu pksia nykyhetken tj'Ö5tä nauttimaan. •Tätä tietoisuutta-ja innostusta kas vattavat Kommun^^iseen :Nuoriso- Intemationaaleen' kuuhivat^ nuoriso-järjestöt. Jokaisen neitosen ja nuorukaisen kunnia velvollisuus on kuulua paikkakuntansa nuorisojärjestön kautta, edellämainittuun intematio- :ot, valiakaivajat, 'St, sakottajat y.m.) vuota syytöstä tai naurettavaa herjausta, ettei sitä vedettäisi esUle. Kommunistit edustavat nyt kerta kaikkiaan «joitain kansanvillitsijöitä», o-vat «Saksan imperialistien palkattuja kätyreitä», «Leniniä palvelijoita», «pahimpia pettureita», jotka ovat «lahjotut venäläiseUä kullalla». On vaikea sanoa, mitä pahaa kommunistit "eivät oikeastaan olisi. Edeliis-ten iskusanojen höysteenä on sitte raakoja uhkauksia. Luvataan käyt- ^ ä kaikkia valtakeinoja, mitä halli- . Ua vain. suinkin on käytettävs-naaleen. Tämä .kutsumns velvoittaa erittäin suuresti Venäjällä asuvaa työ läisnuorisoa, kuuluipa mihin kan^Hi suuteen tahansa, koska täällä ei yksin taistella edestä jolevien saavutusten puolesta, vaan *täällä on myös jo proletariaatin kalliisti ostettuja saavutuksia puolustettavana. Jo tähän as^ eletty vallanlramous-kausi on osoittanut, että juuri järjestöissä kouluutusta saanöet vanhempi na ovat seisoneet vartiopaikallaan, rohkeimpina eteenpäin kulkeneet se-cä paraiten osanneet ymmärtää tilan :een vaatimukset Esimerkkiejä iästä oH~paljonkin olemassa. Tuoreimpana tulkoon maiaituksi lehtemme-edel isessä nuorisonumerossa kerrottu uu ;inen, mitenkä kaksi vasta lapsnus-ijän sivuuttanutta olivat Kmostadtin rintamalla taistelleet uljaista uljaim-pina,: saaden tästä tunnustukseksi »unaisen Lipun kunniamerkin. Molemmat he olivat Pietarin Nuorisoliiton jäseniä. Saamme olla vakuutettuja, etteivät he ole ainoita, jotka kun nialla ovat velvollisuutensa täyttä^ neet, mutta heihin viitaten voidaan vedota irioniin välinpitämättömim, Sitäpaitii taloudellinenkin luomistyö kvtyy paljon niitä om^inäisuuksia, joi a nuori3on itcekasratuksen, kautta tulee järjestöif-aään kehittää. Siksipä Kolme vuotta sitten, huhtikuun 29 päivänä 1918 klo 5 aamulla alkoi vai koisten komento Viipurissa. Viipuri oli yksi tämän ajan huomatuimpia paikkoja, silla sinne oli kokoontunut paljon muualta-ihmisiä. Sieltä saadut muistot ja kokemukset valkoisten komennon alaisiksi joutuneilla o-vat myös sellaisia, jotka eivät häivy mielestä, y Jo useampia päiviä ennen valkoisten kaupunkiin tuloa oli tilanne kaupungissa hyvin jännittänyt Tykit jylisivät molemmilla puolin pienillä keskeytyksillä vuotokausimääriä mii tei yhtä mittaa. Silloin tällöin sattui väliin suurempia räjähdyksiä, saattaen kaupungissti aikaan rakennusten vavahduksia. Väliin taas rä-tisivät kiväärit ja kuularuiskut samalla ,kun räjähtävät kuulat tuon tuostaldn pratkahtelivät kaduilla ja ulkopU(^eIla kaupunkia, sen laidassa kohosi ilmaan- miltei; yhtämittaisesti vankka savupatsas syttyneistä tuli paloista lisäämään jännittäv. etupäl meinen näistä jännittävistä etupäi-vistä oli maanantai, mutta jo lauantaina oli tilanne kaupungissa hyvin jähmettynyt Olimme lauantaina klo 2,-n aikaan miliisilaitoksella, jolloin eräs ampiimatärvevarasto kaupungin laidassa syttyi tulieen ja piti hirveää rätinää. Saimme tietää, että varastossa pohjemmalla on voimak kaampia räjähdysaineita, joten tiesimme oHa "Varuillaan. Kumminkaan ei erittäin voimakkaita räjähdyksiä kuulunut. Joten, läksimme kaupungille. Vielä lauantai-lltana yritin katsella tilannetta kaupungilla,' mutta vaikeaa se oli. Tavantakaa putosi räjähtävä kuula kadulle tai lensi rakennusten seinään, räjähtäen siinä. Seuraaya päivä, mikä oli sunnuntai, valkeni pilvisenä ja näyttti se j o aamulla varhain synkältä. Ratsastavat-^ miliisit väin. klo 4 aikaan aamulla ajelivat kaduilla, paljonkaan muuta näkemättä. Sunnuntaipäi-vänäliikkumfnen kaupungilla oli niin ja näin. Jos oli punainen merkki, oli vaarassa tulla valkoisten ammuttavaksi, j a jollei sitä taas ollut,.katr soivat punaiset sangen tiukasti. Tein keskipäivällä yhden matkan. Klo 2:n aikaan vaikenivat tykit ja muu ammunta ja kerrottiin silloin-öHeen: jonkunlaiset neuvottelut, kumminkaan johtamatta mihinkään tuloksiin. Tämän hetken hengähdys tuntui vähän keventävältä. ' • Jo perjantai-aamuHa kaupungista lähtevä Eero Haapalainen kelioitti ä-män kirjoittajaakin mukaansa lähtemään kaupungista, mutta kiin en öl lut tehnyt mitään pahaakaan, päätin olla kaupungissa, näkemässä vastai sia tapahtumia. Lauaiftai-aamulla läk si taas muutamia kaupungista, kehot taen matkaan, mutta en muuttanut entistä päätöstäni ja sunnuntai-illal-la klo 9 aikaan sain vielä tiedon eräiden joukkojen lähdöstä, mutta silloin menin rauhassa maata. Asuntoni oli eräässä herräspaikas-sa, jossa myöskin asui useampia punaisia, mutta piileksi siellä myöskin valkoisia, ainakin yksi esiintyi kaina osiauvain avulla julkisesti, tekeytyen heikoksi sairaaksi, mutta heti, vai coisten tultua oli hän mitä reippaim-malla tuulella hommaamassa valkoisille veljilleen tuliaisiksi tarjoilupöy-tää kuntoon. — Viimeinen yö meni häiriöttä, lukuunottamatta tykkien jyskettä ja räjähdyksiä, joihin jp o limme toottuneet sokkelot täyteen. Ulos ei tuotuja las kettu ennen kuin komenttiin asema-talon edustalle riviin, venäläiset erik seen. Venäläisten liikkeellelähtö merkiksi pamautettiin tykillä ja mei dät komennettiin eteenpäin ilkkumal la «pääsette palkoille». Kaameutta lisäsi se, että yksi ja toinen kerrottiin ammutuksi, niinpä työväentalon pihallakin oli ruumiita. Kaupungilla näkyi myös yhtääl lä ja toisaalla hävityksen merkkejä, samalla kun huomasi valkoisissa ilois ta liehakoimista pidätettyjen työläif rivien kulkiessa, joita he sanoivat saa mikseen vangeiksi. Ikimuistettava kaubiopaikka Keskus, kasarmi Huhtikuun 29 kauhun paiva valkeni varsin Vähäisellä katuliikkee lä, ainoastaan auto surahti silloin tällöin. Keilo 2 aamulla olivat valkoiset Papulan sillalla edeten siitä vähitellen kaupungille, Aika oli kaä mein, 1 lisäten katuliikenteen hiljaisuuskin kaameutta. Kellon ehtiessä 5 :teen aamulla, noputti ravintolan palvelustyttö, jolla tuntui olevan pu nasta suopeutta, ovellemme, aukaisten sen ilmöittaen:«nyt ovat valkoiset kaupungiBsa«. Kauvan ei kestänyt-k p n , kun sen saimme itse huomata, kaduilla ilmaantui semmoinenkin kikotus, jossa naisten ääni dli ylinnä. Hakattiin ikkunoiden päälle, huudoill a : «ensimäinen punikki* ja juostiin UdJiantokiihkossa edestakaisin. Kello puoli 6 koputettiin orellemme, sisään astui kaksi sitilasta: aseisettuna, jois ta toinen vanhempi aliupseeri, ilmoit t i : «olemme saaneet määräyksen p i dättää miehet«, ja näin sitä lähdet-tiin rautatien pernalle. Kauhun pai' vä oli valjennut Tästä hotellista haalittiin meitä kymmenkunta miestä, naiset saivat jäädä. Rautatien asemalla meidät sijoitettiin odotussaliin, jossa oli lasinsirpaleita ja lat-tialie kannettiin sahanlastujai nähtävästi peittämään verilätäköitä, • Pai-kalletuoduista olimme miltei en-i-nä ja suunnitellaan uusia ja entistäägjjjggjj j^ujjaan neitonen tai nuorukai ^.äiijä, mutta tavantakaa tuotiin uu-pirullisempia sortotoJmenpjteitä. Sil-|^en, joka pitää itseään röhellisenäUja joukkoja lisää, joukossa naisia jä tiili nyt vielä elossaolevien vangittujen olinpaikaksi silla rautatien a-semalta, 8'amoin kuin muualtakin tuo-dut joukot ohjattiin sinne. Koko tämän päivän tuontia jatkuikin, kun nes rakennuksilla vallitsi ankara tun gos, niin sullottana ettei mahtunut muuta kuin seisomaan; Koko päivä nä ei ajinettu minkäänlaista ravin^ toa. Illalla klo 9 aikaan ilmaantui muutamia ase^tettuja räyhääjiä huu taen: «joka tämän jälestä liikkuu pai koiltaan, se ammutaan, menettää henkensä, ymmärrättekö*. 'Siiriä ' o l i iltar«ikous,. Seuraavana päivänä oli samanlainen komento. Joukkoja tuotiin lisää. Mitään ravintoa ei annet tu tänäkään päivänä, saimme vain oi la oman onnemme nojassa. Illemmalla eräs tuli meitä haukkumaan, sa-noen samassa «ruokaa annetaan mutta siinä se oli antamatta. Tähän ei vielä päivän ohjelma päättynyt, vaan tuli klo 9 aikaan muutamia räy hääjiä, sanoen; «Tänne on tuonut joku Lehtinen pommeja. Hakekaa ne ylös ja jollei löydy ammutaan 10 hen keä, ammutaan enemmän 15-?20, joka yö ammutaan.*Tämä oli tämän päivän iltarukous, jonka jälestä saimme olla rauhassa. Kolmantena päivänä annettiin kerraft-^vähari ruokaa. — Aika meni näin päivästä toiseen, kiiväärit ja kuularuiskut rätisivät tuontuostakin, ruumiita kannettiin. Samaan aikaan soivA; venäläisten kirkonkellot, miltei yhtämittaa, nähtävästi kuolikelloina. Erään kerran tuli sakki humaltuneita, taputellen yksinkertaisempia /raaanmiehiä olkapäähän, sanoen: «t( olette mie-hiä, mutta teidän johtajanne ovat per keleitä.« Kun ei kukaan halunnut puuttua heidän juttuihinsa, paasiimme taas niistäkin, Samalla saimme huomata, ettei ollut viisasta pitää kaulusta kaulassaan, edullisempi jos vielä likasi vähän itsensä. Niinpä tä män kirjoittajallekin tiuskattiin: «mi käs herra te olette», kiinnittämättä nimi kuitenkaan erikoisempaa huomi ota, sen satuaan tietää. Pidätettyjen ampuminen selvis kin meille pian todeksi. Yksi ja toi nen hupeni joukosta ehään kasarm le palaamaatta,' Hautoja kaivamassa olleet kertoivat ammutuista, joita dellisenä päivänä olivat nähneet ka särmillä. Erään naisenkin kertoivat olleen kuularuiskuilla ammutun mi tei poikki, Hämäräperäisyyttä täydensi vielä kaupungilta saadut tiedot Eräs rautatieläinen, joka oli pidätettynä, mutiäa pääsi kotiinsa ja tuotiin uudestaan, sanoi näkemistään: «Jos uskotte tai olette uskomatta, eilen aamulla puoli 4 aikaan vietiin ammu tavaksi 60, joukossa 3 naista ja tänä aamuna oli luku toistasataa.» 'Kun vielä saimme tietoja tunnetuimpien henkilöiden ampumisesta, teki se t: lanteen niin kaameaksi, ettei sitä e nään tiennyt muuta kuin vartoa vuo roaan, tullakseen ammutuksi. Vihdoin toukokuun 15 p. tiedettiin kertoa, toukokuun 15 p. tiedettiin kerta tulleella sähkösanomalla- kielletty. Tuntui kuin kuolon pilvi olisi poistu nut Ummehtunutta kidutusta ja yhtä mittaista hirveää ravinnonpuutetta jatkui viiden viikon ajan, kunnes uu denmaan-, turun- ja porinlpniläise huudettiin esiin, luvaten viedä koti paikoilleen, mutta vietiinkin Tammi saaren kurjalaan. Kokenut. mmi arnrn mmm vmm. Kun olette menettäneet terveytenne, koa aja toksenne tylsistyy ja ruumiinvoimanne bcikkonce, kun olette turhaan^oettaBfct {«nntantaa hliboltiisainenia J» luumuvUIs imkcluii. niin kocttakoa Nupa-IVxies. SUlola viette tbratekienne hoomaaviL nittn jiian V>nnotto itsenna oadeksi ihmUek»5I Vhdck»finTtymmn\cttiro«tta kalkista JhmU kunnan^ vatvotsta, kut«n hnono ruokab&Ia,niuansatatus, vatia» ftaasQ ja turponm vatsa, kova vatsa, nakultaudit, rcumastUsoft efiryt. päfinkivlitys. hermotaudit, «llnfo'maa puuti, hertnostu.' ReuuuB Ja unettomaps. Johtuvat Hermo-Voiman puuttoesta, hoi-kosta. ve8libii8c«t& verestä Ja huonosta tmnklenrosta. _ Jokaisen elimen, Jokaisen ruamiintoSmlnniua (j^hokkaisuas riippaa HermisVoimast*^ .Hermo-Voima on vatsan, maksan, Momn&isten ja suoliston, sydSmcn lyönnin ja verenkierron toimeenpsnev» voi »VAapo-Tone on parhain npu hermoille sckK fyystmsest! rap peutuncolle. MikslT 8ikst ettt s« on yhdl<t«)m& kahdeksasta tfir. ke&stJi luoTosta aineesta. Jolla parhaat BäkSritsuositteUvat, Ja cp simft.erikoisen runsaasti ^utaa Ja fosforia—ravintoa votfllo i a hermolIJc. ' } Nusa-Tone panee maksan totmintsan, taa suoltston kuntoon, cun etu nt liikkuvat safinnmiiacsti. $e eioittaa munuaiset, poistaa myrV"'"—^ c<i . . ^ n - • .... . . - ei pahanhoj sSrkySI Nu tuksen, luja . , parnnts» verenkierron, antaa terveyden punan kasvoiilo Ja kirkkauden ailmillcl Se tekee voimnkkaitA miehU Ja terveempUi. kounllmpta raXtU* Kura^Tone ci siilUtK opiumia eikt huumaavia alnet(a-.4l mitfiKn mikl pakoittalsi niitft poistaa jnyrkylMset lilka-aineet E l enfiln kaasuo/eik» turvotusta, luista hebgritysta eikll tohnalsta kicMill El «nUn W}« - iea-Tone antaa ihmcelilsen ruokahblun, hyv&n nnian lujat hennot Ja sRtciin. voimistavan unen. Nuea>Tone rikas ^ , -w ..^...M pa _ nauttimaao, kauemmin kuin on tatpceillsta<: Kucn-TonelAhoteUULn pienissä paketeisstk e» 00 BokcHlla pasilystettyl, hrvHnhiskuista Ja helppoa naattia; Koettakaa sia. JA to "«»"»nsan sit» tuttavilicnnekin. ' , MEIDÄN EHDOTON TAKUUMMEt Nuea.Tcooi Iibto eo yttsl mm doltari pui. lolta. Jokaiaen pullo sisSltiiB yhilekslinkymmcnt8 (69) piUtrtl lu>koB«Isen kuukaudea toipMn. Mvydfikn kuusi puUoa, kuuden kuukauden tarve, vfl&lll ()8.00) doUarlUo. Nauttikaa Nun-Tonea kaksikyramratS (20) ptUvKU, ta eU«tt« olo tyFtyviiinra tulekBlla. Bslau^aa jfiellH olevat laatikon kanssa raoilltk nib n e IShetSnuns lahaanö hsB t a. kaista. Te «tto hXviit aentttSbUin. Me pidKmme vohtosoa. KAYTTAKAA TATA KUPONKIA TILATESgANNE National liaboratory.Tin. 30—1018 So. Waba8h Ave., Chicago, 111.- Reirat>-L&hctaB t£ssS kirjeessl.........Jolla UbettäUtjl mbioUe..........palloa Kuga»<-T onea. • • - • Kimi.. I a » • » k « a t » • « t • • • * • « 1 I • • • « TOROirrONUUTISIA Toronton S.S. Osaston johtokunta kokouksessaan heinäkuun 12 päivä lo lullisesti ratkaisi osaston uuden maan oston, joten se päätti tehdä tarjouk-sen maa komppanialle Broav7wianvar rella olevista kahdesta lotista 54 j a l - caa leveä ja 135 pitkä, 60 jalkaa, r a - rennus työt aletaan heti kun arkkitehti saa piirustukset valmiiksi, joita iän heti alkaa tekemään kun ensin saadaan' maakauppa suletuksi, Läksijäisiltamat päätti johtokunta toimia 23 päivä heinäkuuta nykyises tä huoneu6to.s^ on .poistuttava sopimuksen mukaan ensi päivä clokuua. Nuo läksijäisiltamat päätettiin laitaa ohjelmansa^ puolesta ^ensiluokkaiset. Kaikki osaston alaosastot velvoitettiin suorittamaan jotakin ohjel riiaa, joten on toivottava; että tuon taman ohjelma tulee tyydyttämään .okaista läsnäolijaa, Siflänpääsy^ maksu tuohon iltamaan jätettiir. vapaehtoiseksi, jokainen, gäaa.itaa min kä,itse parhaaksi näkee, ja varansa Katu ja numero tahi R. F , ' D . , . . , , . , . , * , , . , , „ , , , , , , &iiSUDki. « • • • . • « > « « . t a < i t at • « • K , . Valtio, .,•.)•>•,••.«•>.•.»•• »ttmP- - r anNiiinniiiitiiiniiNiiHniinMiiiuinnHiiuuinira 1 Osastoille hoomon otettaraa i E ^' Yhdyvaltain puoluelehtien tiloarainep. S Ottakaa täniä asia esille ensi kokoukscsanne. x Osastojen toimihenkilöille on ainakin osittain tiettyä atta VB» S paudenjift Yhdysvalloissa toimivien puoluelehtjliikeiden välillä on voi S massa sellainen sopimus, että nuo liikect, Työmies, Toveri, Eteen-.= päiny.m. eivät saa täälä tehdä suoraan liikettä vaan että' on kaikki s liik^ tehtävä Vapauden kautta. s Tätä sääntöä on julkisesti rikkonut etupäässä Toveri, tchd«i = täällä liikettä Vapauden seläntakanä. Viimeseen Toverillo lähettä. S määmme kirjeeseen saimme sellaisen vastauksen että he pitävät oi- s Iteutcnaan tehdä käteisliikettä, siis sellaista mistä raha, lähetetään t i r lauksien matkassa, suoraan ilman antamata Vapaudelle sopimuk. S sessa roäMttyä asiamiespalkki^ta. Siis Toveri tkce sen liikkeen suo- = raan josta saa heti itihan, mutta luottoliikkeen, JOSTA ON A I N A s fiUONOJEN SAATAVIEN PELKOA J A PALJON KUSTANNUK- 5 IA J A JOSSA B A H A SEISOO KIINNI, ANTAA TOVERI VA^ = P A C D E L L E . g Jokalnessa osastossa pitäisi ticdettämän että VapdUB on heidän i S oma lehtensä ja siis CANADASA ON S EN ETUA AJETTAVA E N / i ' N E N K A I K K E A MUUTA. Tämän tähden jokaisessa osastossa k a l i - S «ottakoon että eivät ainakaan osastojen asiamiehet tee mitään lUkst- S tä nnruten kuin Vapauden ffUlityksellä, Vapaudelle kuuluu tposta S Ifikkeftstä vissi prosentti jä kun keran VAPAUDEN ON VÄLITET- S TVÄ OSA LHKEESTÄ J A KAIKKI SELLAINEN JOSSA RAHA =• SEISOO KIINNI, NIIN KATSOKAA ETTÄ SB SAA MUUNKIN S LEIKKEEN. Tcäselta nuolen on- otettava huomioon että vaikkakin S nuo lehdet antavat meille 40 pros, asiamiespalkkiota kuri mc^eiitä an^ 5 namme ajgamidiille 20 pros. niin JÄ VAPAUDEN OSALLE KAIK- s- K I A KULUJA VASTAAN AINOASTAAN NIlN VÄHÄN ETTÄ = KUN' PARAS "OSA LIIKETTÄ MENEE SUORAAN EI VAPAtJS £ TODELLA TIENAA MITÄÄN. ., , B Ibx^ö^^ Vapauteen i Edelläolevan asian lisäksi pydämme teitä ottamaan huomioonne 1 myöskin Muraavan asian: ' » ; r Vapaus ilmestyy nyt kolme kertaa viikosa ja siinä-voisi olla JI- 2 motaksia hiukan enemmän kuin niitä on viime aikoina ollut, el sen- 5 tähden että ilmotukset lehteämme kaunistaisivat vaan seijtähden et- S tä ffliistä on jonknnverran lehdelle tuloja. S Sudbiirysta ilmotukslen saanti ori nykyään kuivunut vähiin fa'5 ' siksi qiitä pitäisi saada muualtakin, • =? joiea asuu satoja jopa tuhansia suoma B e t t a lukevat vapautta. On paikkakuntia, buomattavlla jäsenmäärällä. Tällaiset O8'a8tot voisivat hyvästrpai^ = kottaa liikemiehiä antamaan ilmotuksia Vapauteen. "MenemäOR S lannetta, jossa hän alkaa mietimään Helotuksen antamista V a p a u - s' teen. Tällaista työtä voi tehdä jokainen osaston jäsen ja voipi sif- 5 hen saada sellaisiakin jotka eivät ole osaston jäseniä ottamaan osaa. = Ainoa mitä tarvitaan on pikkasen 8UoraIuont«isuutta aanbmaan 5^ asiansa. \ S Sellaisilla paikkakunnilla, joissa el ennestään ofe Vapaudalla i l - 5 mottajia, voivat ilmottajat luulla pelastuvansa sillä että kun el kti- = kan ilmota niin täytyy sitä kuitenkin ostaa jostakin. Mutta jos leh- = temrae lukijat vain ottavat ja alkavat pistämään tilauksensa Eaton = komppaniaan tai muihin suuriin postilähetys firmoihin, niin kyllä 5 pikkuporvarit mielelläänkin antavat ilmotuksia. Koettakaapa tätä ~ kokeeksi. Ottakaa asia esille heti ensimäisessä osastonne kokouk- 5 sessa. • S ; Umotushintöja y.m. ohjeita saa Vapaudesta. s Tov. VAPAUDEN KONTTORI 1 ?dHiiiinin(iKiiniiiniitni(riiiiriiliHiniiniiiiitiiiiiiiiiiiiniininiiiirnii(ni(H kannattavat Toivomme että jokainen lähiympäristöllä töissä oleva suo malainen koittaa järjestää asiansa niin, että voi. olla läsnä sanotussa i l tamassa. Saomalainen puukolla urheilija Heinäkuun 11 päivän illalla iski e-räs humalassa oleva suomalainen s-rasta englanninkielistä miestä käteen viiltäen puukollaan kämmenen halki, uo humalainen mies pyrki taloon 45 Widmer S t , jossa asuu joitakin huonomaineisia naisia, jota pyrkimystä uo englantilainen koitti est^, joka muuten oli tuon asunnon isäntä, joka estämiiien päättyi kerrotulla seurauksella, haavoitettu kuletettiirP sairaa aan ja puukottaja livisti tiehensä e kä ainakaan vielä ole löydetty, -Huonon ajan seurauksiako? Suuria tulipaloja on nykyään tässä ylässä tavan takaa, Niimpä tiistaiaamunakin syttyi tuli Richmond .St 37—43, jossa vahingoitti erilaisia uotteita noin 100 tuhannen dollarin arvosta. Talo ei kuitenkaan edei? raunioitunut mutta ve=i ia ieavu teki tavarat käyttökelvottomiksi. CITY CAPE Hyvä ruoka ja erinomainen kahvi ja kerma. Snonakmälo tunnetta pafkka 'Elm ja LIegflr katujen kulmassa, SUDBUEY PdsSatl oakuusijoina Kaupungin puistot ja vesien rannalla olevat maat ovat olleet vapaasti viime viikot yleisön oleskelupaikkoina yötkin kuumien ilmojen johdosta, j o i ta yhä kaupungissa kestää. Noista palkoista on iltasella ollut pakko aina poistua kello 10, johon nyt on tehty poikkeus. Katuraitie kaupungille . Kauptingin katuvaunuliike tulee kaupungiii omaisuudeksi syyskuusta aikain, josta kaupungin lehdet 11 p. tätäkuuta jo kirjoittelivat huömatuil-a uudistuksilla, miten muka kaupnn-. gin saatua tiet haltuunsa tulo.e töitä isääntymäSn kaupunkiin erilaisl.1 uu- : distus- ja korjaustöissä sanotuilla ka-tuvaunutiellä. — J . L , -
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 19, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-07-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus210719 |
Description
Title | 1921-07-19-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
A H S I K Ä K U U K ig g*. SIVU KOim
iiiiinnuiHimiiiHnnnnniniiiiiiuimiuniiiifRminiiiiiiuiiiiiiininii^ lä »skaiaiset kapitalistit t a n t m t j a proi
s jtannustavat pelolla ja vavUtuksella järj
Sisen, että «sisäinen "vihojlinenc on uU
Qtamia tämän vöodcn Vapna nnioeroita oa niinikään vielä =
ttä Vappu on erinomainen julkaisu ja raoninkerroin tärkeä 5
nytkin va&kakin Vappu onkin jo ohitsfe. Tilatkaa itsel- S
•appale että ette jäisi flman tuota arvokasta kirjallisuuslisää 5
loiena.'Hinta 90c. . . . . , . ' „ =
iraavia kirjoja niiaikäan pitäisi jpkaiseii aikansa tasolla olevan s
hankkia: . ^ . ^ . , =
TAUTI. kirj. N. Lenin
ilAN VALLANKUMOUS J A U I IKTERNATIONATIO-L\
N KANSALAISSOTA, kirj. Karl Marx .....................
ÄLISTÖN DIKTATUURI, kirj. Karl Kautsky
FJ^EN SOKEAA JOHTAJAA; kirj. Arthur M . Lewis....
BÄLISTÖN VALLANKUMOUS jä LUOPIO KAUTS-kiTJ
» liCnin ••.••«-•••••••••••••••••« •.••••.••••••»•••••••••••.••••••••••'.'65
EX kfELIOPPL kirj. N. E : Setälä 1.00 Ä
KIELEN OPPIKIRJA, kirj. E. K . S^etalä .75 :=
ikkia näitä kirjoja voidaan tilata osötteella: ,5
S .lahkuraoukeellista
suinkaan syyttä.
.50 S
.50 =
.40 S
.65 E
.85 =
nousua — eikä
Aatteen Yoima
69.
VAPAUS 1
• STOBtJRY, ONT. i
iiiimiimniHiuiiiiiiiiniiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiii^^
)danvastustajien komitea
t yksistään paperiprotes-laisiinhan
kykenevät. kut-it
tahansa. Niinkuin esi-losiali&
tisen puolueen» lon-
•vaikkei työväki jtiUti vä-koreistajauseistaan
ja
äta politiikastaan.'Kommu
vat toimeen katumieleno-
)taa vastaan. Niitä pidet-
;tunnettua, kaikissa maan
sa Marseillesta Lilleen ja
esta< Strassburgista Bor-asti.
Kaikkialla suuria ko-
)ihin otti osaa kymmeniä
lihansia työläisiä puoluevä-latta.
Sillä JQS mikään ky
Ikaalisia aineksia yhdistä-
36 antimilitarismi, joka on
teen kauniimpia jalokiviä,
nyöskin ilmi, miten tärkeä
)kous oli ollut Sillä teti-
0 mensheviikei^tä ja perus
mivalmis ' kommunistinen
Lntisen sosialistipuplueen
:a oli parin viime' vuoden
äynyt työväkeä jokseenkin
n kuin kirkossa, siUä työ-välittänyif
salonkisosialis-ta
puheista, ja «vain valtio
en» tyhjiä lupauksia se suo
ihasi. Mutta iiiyt seurasi
urimmalta osaltaan kommu
tsua. : •
ipanevan komitean rinnal-taunistinuoriso
käynyt tais-arismiä
vastaap. KasSr-linnoituksissa
..on: harjoitet-aasti
vallankumouksellista
äa. Etenkin nuorten tu-keskuudessa.
'.^Vallanku-et
olivat jo ennakolta sel-ettei
sotaa ja militarismia
lelkällä rauhan evankeliu-uksella
vanhaan jia$iKiti-siihenhän
olisivat long;ueti
yenneet. He tiesivät, että
m ja maailmaan aijotaan
ysyväinen rauha,, on luot
i terästettävä, porvarilli-alta
kukistettava; ja Rans-iristovallan
raunioille pys-työväen
diktatuuri. Mutta
orvaristo vainusi uhkaavan
van liian aikaisin. Poliisit
;uomioistuimet alkoivat siu
m työnsä. Monet nuorukäi
)itkällinen vankeusrangais-lukyvyttömiksi.
Ranskan
m santarmisto, jonka rivit
ina ovat suuresti vahvistu-i
kenteli, kuten oikea ohra-
1. Kotitarkästukset alkoi-i
päiväjärjestykseen., piet
saivat työtä tuomites-ion
turvallisuudeHe vaaral-ilöitäj.
Mutta - ranskalaiset
antaneet järjestelmälli-omisen
kauhistuttaa luon-loksuhaudassahan
sitä tot-n
ja toiseen iepämukavuu-ankilan
ja ampumahaudän
sentään, suuri eroitus. V i i -
äsa ei taryitse ainakaan jo
kosiskella kuolemaa,
i neuvottelut olivat kätken
mten Korkein neuvosto te
isille kohtalokkaita, mutta^
iti mahdollisimman epävii-töksiä.
Tarkoituksena oli
an «valloittaa» Ruhr-alue
aksalaisille erinäisiä muita,
I tervetulleita, palveluksia,
»ä joudutti luokkävastakoh
stymistä Ranskassa, jonka
ei kerta kaikkiaan tahdo
in työkansan hiestä j a u i -
iisessä ja •— omassa veres-in
että Ranskassa voidaan
koska tahansa odottaa yh-ystä.
Siellä ön nyt viimein
tty sUle asteelle. SötUas.
set puolestaan liäyttivätko
•ieiäkö kansa tottelee sota-
Jotta onko ranskalaisista
paiksi, vai «olisivatko tuo
tain oppineetkin». Vuoden
aokka kutsuttiin virallBgs-w
alle> toukokuun 3 pnä,
aikaa sitä ennen olivat sanoneet
käskyn ryhtyä asian-toimenpiteisiin.
Ja niin kut
sjsim, paitsi vuoden 1919
' loikki lomalla olevat
akan miehet, vieläpä vuo-eilta
1902—1908. Kutsunnan piti
tapahtua salaa^ mutta L'Humahite
paljasti koko tuuman. Se oli tilai'
siiiiidessa julkaisenfeian valokiA-ajäl-jeniiöksen
erään vuojden "1901^ kutsun
taan kuuluvan sotilaan saamasta kut
'^^tm määfaluksesta. 1 Hallituksen menettely
oli porvarillistenkin perustuslakien
mukaan kokonaan laiton.
Entä kuinka on sotapalvelukseen
kutsuttujen sotilaitten laita? Siitäkin
saamme UHumanitessa lukea päteviä
kuvauksia. Ranskan, porvarillinen
tasavalta on hajoamistilassa ja sen ar
muijan henki, muonitus, terveydelliset
olosuhteet kasarmeissa ja tulok-kaitten
vaatetus — kaikki on sen mu
kainen. Toisin sanoen rappiolla. Re-se^
rviläiset toteavat tämän lukuisissa
valituskirjeissään. He kertovat nukkuvansa
osittain paljaalla lattialla.
Olkipatjoja ei nimittäin ole riittaväs
ti ja peitteitäkin, puuttuu. • 15 lento-osaston
miehet saavat; ravita itseään
mel|kein yksinomaan palkokasveilla.
Lihansyönnin peljätään kai hermostuttavan
lentäjiä. Ja ruokakadoista
on löydetty kaiken onnettomuuden
ja palkokasvien lisäksi kuolleita
rottia. Kaiken muun kurjuuden l i säksi
on Ranskan mainehikas armeija
saanut kärsiä ankaraa nuhakuumetta,
onpa joitaitt^kuolemantapauksiakin
sattunut. Strassbur^in mäjoi
tetun 180 jalkaväkirykmentin tila
on erään sotilaan kirjeestä päättäen
kaikkea muuta, mutta ei kehuttava.
Mainitussa osastossa kun on ilmaantunut
nuhakuumetta, tulirokkoa ja
kurkkumätää. Sairaille annetaan
siellä puoleksi keitettyä vettä. Samaan
kasarmiin on sijoitettu vuodein
1919 ikäluokan vastasaapuneet sotilaat.
Sairastumaan jä kuolemaan kai
keti.' •
Kuten sanottu: tällaisten olojen
^vallitessa on helppo harjoittaa tehokasta
antimilitaristista agftatsionia
sotilaitten, mutta etenkin heidän o-raaistensa
keskuudessa. Työläisper
heet eivät enää ole yksin tyytymättömiä
siihen että niiden jäs. täytyy kan
taa vihattua kruuhun kautanaa. Talonpojat
ovat nyt yhtä jyrkkiä «sotilaallisen
ilveilyn» vastustajia kuin
kosanaan työläiset. Juuri kalkein
kiireimpänä maanviljelysaikana kar-koitetaan
pienviljelijäin paras tuki
ja auttaja, hänen poikansa, pellolta
kasarmiin. Sotaväenotto ei enää öle
maaseudulla yhtä helppoa kuin ennen.
Talonpoikien mieliala on muut
tunut. Sitä todistavat äskeiset edus
kunnan varajäsenten vaalit}cin. Maa
seutulaiset valitsivat melkein poikkeuksetta
vasemmistolaistasavalta-laisia,
sosialisteja ja kommunisteja
valtippäiviile. Liittoutuneet kansallis
mieliset kärsivät tuntuvan vaalitappion.
Pariisissa on viimeisten 4 päi
vän kuluessa tapahtunut verisiä yhteentörmäyksiä.
Köyhälistön katkeruus
on siis ilmeisesti lisääntynyt.
Sunnuntainan mielenqsoituBkulkue-kin
oli pitempi ja kiihkoisempi kuin
mihin Pariisi on tavallisesti tottunut.
Ranskan pomrit ovat suuresti
huolissaan. Hehän olivat laskeneet
helposti selviytyvänsä: saksalaisista
: Pietarissa -ilmestyvässä toverileh,-'
dessämme «Vapaudessa» k-irjoittaä'ni
mimerki y.A.0. erittäin paljon puhu
van kirj otuksen, joista monelle vanhemmallekin
on oppimista puhumatta
käan meidän nuoristamme,-joiden en
herikaikkea olisi syvennyttävä kirjo-tuksessa
kosketeltuun ajatukseen,
tenkin ovat kaikki vastukset piok-raava:
'
; «Jos olisimme taikauskoisia, voisimme
luulla, että; neuvostovaltioni-me
on syntynyt onnellisen tähden ai
Ia. Kun ajattelee niitä vastoinkäymi
siä ja _ kärsimyksiä, joita Venäjän tyo
tätekevät ovat saaneet kestää ja kui
tenkin ovat kaiki vastustukset poik-.
keuksetta tulleet työnnetyiksi syrjään
sekä kaikki kärsimykset uljaasti
kestettyjä; nekin ajat, jotka monesta
tuntuivat olevan neuvostovallan vii
meisiä hetkiä, ovat onnellisesti eivnu
tetut, niin tämän johdosta todellakin
täytyy kysyä itseltään syytä onnistu
miseen. Me emme ole taikauskoisia;
me tutkimme niitä syitä jotka kehityksen
pyörää pyörittävät ja näera-me
eri kehitysvaiheitten summassa
ne edellytykset, jotica suovat.tämän
maan työtätekevälle tilaisuuden luoda
kommunistista yhteiskuntaa.
Se ei vielä yksin merkitse kaikkea,
että toiminnalle ovat edellytykset OT
lemassa. Näitä edellytyksiä täytyy
käyttää myös hyväkseen ja Bnnä 1^-
sytäänkin voimaa ynnä kaikkia mah
dollisia ominaisuuksia, joita ihminen
vaan saattaa omata ja halRta. Ennen
kaikkea tarvitaan- persoonallista Toh
keutta ja kärsivällisyyttä ^Icä Tau-danlujaa
uekoa tulevaisuuteen. Tietä
essämme että on ollut monia hetkiä
jolioin esim. sotilaat ovat valmistautuneet
taisteluun Icylmastä kanTceina
ja nälkäisin vatsoin, tietoisena siitä,
että moni joukosta ei koskaan tule
nauttimaan tuloksia kärsimyksistä,
niin silloin täytyy ihailla tDdellis-ta
sankaruutta, itseuhrautu*aisuutta,
joka toimii vain yhteisen ja tulevaisuuden
etua silmälläpitäen, kaiken tä
män käsittäessä, että suuri on aatteen
voima!
Mutta m'istä on tämä aateelliften
innostus tulut? ,0nlco se joku taivaan
lahja jota emme käsitä, vaan josta
saamme olla kiitollisia. Ei. Me tiedämme,
että aatteellinen innostus joh
proletaarina, jääkö sivuun nuoriso- sylilapsiakin. Puolenpäivän aikaan
järjestöstä, vaan liittyköön siihen itse oli jo karttunut kaikki aseraataloJL
ään kasvattamaan ja samalla järjestöä
tukemaan sekä vahvistamaan.
Kaamea kolmivuotis-muisto
Viipurista
ValLoisten tulon, emi paiTien
' näkemiä.
ponrareista ja työläisistä- Nyt on
heidän otettava laskuihinsa uusi,
mahtava tekijä — «sisäinen vihollinen,
jonka ilmaantumihen horjuttaa
porvarisvallän jierustjiksia. Hallituksen
äänenkannattaja, Temps, julkai-
Bee päivittäin pdokirjpituksia, joi-dep
otsikkoina on «Kommunistit isän
maankavaltajina». Kommunistien uhkaukset
» jnep. Porvarislehdet käyttävät
vanhaa ja koeteltua konimunis
t i v a ^ i s t a taistelötapaa, jollaista mei
tuu siitä iedösta ja asian ymmärtä
misestä, ettei muuten proletariaatilla
ole mahdollisuuttakaan katkoa kah
leitaan; tietoisuudesta,, että jo8,,hiu-kankaan
annettaisiin perään, niin
kakiki luhistuisi j a en-tinen työ olisi
hukkaan mennyttä'. M^tta tätä tietoi
suutta ei ole kaikissa, eikä sitä saavu
teta lainkaan ilman kasvatustyötä. Si
tä täyyy siis yhtämittaa kasvattaa ja
tietoisimpien-tulee valaa sitä vähem
mäntietoisiin. Tätäkään ei kukaan
yksityinen voi yksin ollen suorittaa;
ässä tuloksia voidaan saavuttaa. Sei
vää on, että nuoriso paräiten on alttiina
tälle kasvatustyölle; nuoriso ei
ninkään tarkkaan laske, että onko
tästä ja tästä uhrista tulokset saavu-ettavissa
juuri tänään, vaan tulevat
io ne vasta huomenna, ^ E i innostusta
ole vanhemmiltakaan puuttunut-—
kaukana siitä! — Mutta velvollisuus
kin kutsuu nuorisoa taisteluun etiirin
tamaari, nuoret kun suuremmassa
määrin tulevat tu pksia nykyhetken
tj'Ö5tä nauttimaan.
•Tätä tietoisuutta-ja innostusta kas
vattavat Kommun^^iseen :Nuoriso-
Intemationaaleen' kuuhivat^ nuoriso-järjestöt.
Jokaisen neitosen ja nuorukaisen
kunnia velvollisuus on kuulua
paikkakuntansa nuorisojärjestön
kautta, edellämainittuun intematio-
:ot, valiakaivajat,
'St, sakottajat y.m.) vuota
syytöstä tai naurettavaa herjausta,
ettei sitä vedettäisi esUle. Kommunistit
edustavat nyt kerta kaikkiaan
«joitain kansanvillitsijöitä», o-vat
«Saksan imperialistien palkattuja
kätyreitä», «Leniniä palvelijoita»,
«pahimpia pettureita», jotka ovat
«lahjotut venäläiseUä kullalla». On
vaikea sanoa, mitä pahaa kommunistit
"eivät oikeastaan olisi. Edeliis-ten
iskusanojen höysteenä on sitte
raakoja uhkauksia. Luvataan käyt- ^
ä kaikkia valtakeinoja, mitä halli- .
Ua vain. suinkin on käytettävs-naaleen.
Tämä .kutsumns velvoittaa
erittäin suuresti Venäjällä asuvaa työ
läisnuorisoa, kuuluipa mihin kan^Hi
suuteen tahansa, koska täällä ei yksin
taistella edestä jolevien saavutusten
puolesta, vaan *täällä on myös jo
proletariaatin kalliisti ostettuja saavutuksia
puolustettavana.
Jo tähän as^ eletty vallanlramous-kausi
on osoittanut, että juuri järjestöissä
kouluutusta saanöet vanhempi
na ovat seisoneet vartiopaikallaan,
rohkeimpina eteenpäin kulkeneet se-cä
paraiten osanneet ymmärtää tilan
:een vaatimukset Esimerkkiejä iästä
oH~paljonkin olemassa. Tuoreimpana
tulkoon maiaituksi lehtemme-edel
isessä nuorisonumerossa kerrottu uu
;inen, mitenkä kaksi vasta lapsnus-ijän
sivuuttanutta olivat Kmostadtin
rintamalla taistelleet uljaista uljaim-pina,:
saaden tästä tunnustukseksi
»unaisen Lipun kunniamerkin. Molemmat
he olivat Pietarin Nuorisoliiton
jäseniä. Saamme olla vakuutettuja,
etteivät he ole ainoita, jotka kun
nialla ovat velvollisuutensa täyttä^
neet, mutta heihin viitaten voidaan
vedota irioniin välinpitämättömim,
Sitäpaitii taloudellinenkin luomistyö
kvtyy paljon niitä om^inäisuuksia, joi
a nuori3on itcekasratuksen, kautta
tulee järjestöif-aään kehittää. Siksipä
Kolme vuotta sitten, huhtikuun 29
päivänä 1918 klo 5 aamulla alkoi vai
koisten komento Viipurissa. Viipuri
oli yksi tämän ajan huomatuimpia
paikkoja, silla sinne oli kokoontunut
paljon muualta-ihmisiä. Sieltä saadut
muistot ja kokemukset valkoisten
komennon alaisiksi joutuneilla o-vat
myös sellaisia, jotka eivät häivy
mielestä, y
Jo useampia päiviä ennen valkoisten
kaupunkiin tuloa oli tilanne kaupungissa
hyvin jännittänyt Tykit
jylisivät molemmilla puolin pienillä
keskeytyksillä vuotokausimääriä mii
tei yhtä mittaa. Silloin tällöin sattui
väliin suurempia räjähdyksiä,
saattaen kaupungissti aikaan rakennusten
vavahduksia. Väliin taas rä-tisivät
kiväärit ja kuularuiskut samalla
,kun räjähtävät kuulat tuon
tuostaldn pratkahtelivät kaduilla ja
ulkopU(^eIla kaupunkia, sen laidassa
kohosi ilmaan- miltei; yhtämittaisesti
vankka savupatsas syttyneistä tuli
paloista lisäämään jännittäv. etupäl
meinen näistä jännittävistä etupäi-vistä
oli maanantai, mutta jo lauantaina
oli tilanne kaupungissa hyvin
jähmettynyt Olimme lauantaina
klo 2,-n aikaan miliisilaitoksella, jolloin
eräs ampiimatärvevarasto kaupungin
laidassa syttyi tulieen ja piti
hirveää rätinää. Saimme tietää, että
varastossa pohjemmalla on voimak
kaampia räjähdysaineita, joten tiesimme
oHa "Varuillaan. Kumminkaan
ei erittäin voimakkaita räjähdyksiä
kuulunut. Joten, läksimme kaupungille.
Vielä lauantai-lltana yritin
katsella tilannetta kaupungilla,' mutta
vaikeaa se oli. Tavantakaa putosi
räjähtävä kuula kadulle tai lensi
rakennusten seinään, räjähtäen siinä.
Seuraaya päivä, mikä oli sunnuntai,
valkeni pilvisenä ja näyttti se j o aamulla
varhain synkältä. Ratsastavat-^
miliisit väin. klo 4 aikaan aamulla
ajelivat kaduilla, paljonkaan
muuta näkemättä. Sunnuntaipäi-vänäliikkumfnen
kaupungilla oli niin
ja näin. Jos oli punainen merkki,
oli vaarassa tulla valkoisten ammuttavaksi,
j a jollei sitä taas ollut,.katr
soivat punaiset sangen tiukasti. Tein
keskipäivällä yhden matkan. Klo 2:n
aikaan vaikenivat tykit ja muu ammunta
ja kerrottiin silloin-öHeen: jonkunlaiset
neuvottelut, kumminkaan
johtamatta mihinkään tuloksiin. Tämän
hetken hengähdys tuntui vähän
keventävältä. '
• Jo perjantai-aamuHa kaupungista
lähtevä Eero Haapalainen kelioitti ä-män
kirjoittajaakin mukaansa lähtemään
kaupungista, mutta kiin en öl
lut tehnyt mitään pahaakaan, päätin
olla kaupungissa, näkemässä vastai
sia tapahtumia. Lauaiftai-aamulla läk
si taas muutamia kaupungista, kehot
taen matkaan, mutta en muuttanut
entistä päätöstäni ja sunnuntai-illal-la
klo 9 aikaan sain vielä tiedon eräiden
joukkojen lähdöstä, mutta silloin
menin rauhassa maata.
Asuntoni oli eräässä herräspaikas-sa,
jossa myöskin asui useampia punaisia,
mutta piileksi siellä myöskin
valkoisia, ainakin yksi esiintyi kaina
osiauvain avulla julkisesti, tekeytyen
heikoksi sairaaksi, mutta heti, vai
coisten tultua oli hän mitä reippaim-malla
tuulella hommaamassa valkoisille
veljilleen tuliaisiksi tarjoilupöy-tää
kuntoon. — Viimeinen yö meni
häiriöttä, lukuunottamatta tykkien
jyskettä ja räjähdyksiä, joihin jp o
limme toottuneet
sokkelot täyteen. Ulos ei tuotuja las
kettu ennen kuin komenttiin asema-talon
edustalle riviin, venäläiset erik
seen. Venäläisten liikkeellelähtö
merkiksi pamautettiin tykillä ja mei
dät komennettiin eteenpäin ilkkumal
la «pääsette palkoille».
Kaameutta lisäsi se, että yksi ja
toinen kerrottiin ammutuksi, niinpä
työväentalon pihallakin oli ruumiita.
Kaupungilla näkyi myös yhtääl
lä ja toisaalla hävityksen merkkejä,
samalla kun huomasi valkoisissa ilois
ta liehakoimista pidätettyjen työläif
rivien kulkiessa, joita he sanoivat saa
mikseen vangeiksi.
Ikimuistettava kaubiopaikka Keskus,
kasarmi
Huhtikuun 29 kauhun paiva
valkeni varsin Vähäisellä katuliikkee
lä, ainoastaan auto surahti silloin
tällöin. Keilo 2 aamulla olivat valkoiset
Papulan sillalla edeten siitä
vähitellen kaupungille, Aika oli kaä
mein, 1 lisäten katuliikenteen hiljaisuuskin
kaameutta. Kellon ehtiessä
5 :teen aamulla, noputti ravintolan
palvelustyttö, jolla tuntui olevan pu
nasta suopeutta, ovellemme, aukaisten
sen ilmöittaen:«nyt ovat valkoiset
kaupungiBsa«. Kauvan ei kestänyt-k
p n , kun sen saimme itse huomata,
kaduilla ilmaantui semmoinenkin
kikotus, jossa naisten ääni dli ylinnä.
Hakattiin ikkunoiden päälle, huudoill
a : «ensimäinen punikki* ja juostiin
UdJiantokiihkossa edestakaisin. Kello
puoli 6 koputettiin orellemme, sisään
astui kaksi sitilasta: aseisettuna, jois
ta toinen vanhempi aliupseeri, ilmoit
t i : «olemme saaneet määräyksen p i dättää
miehet«, ja näin sitä lähdet-tiin
rautatien pernalle. Kauhun pai'
vä oli valjennut Tästä hotellista
haalittiin meitä kymmenkunta miestä,
naiset saivat jäädä. Rautatien
asemalla meidät sijoitettiin odotussaliin,
jossa oli lasinsirpaleita ja lat-tialie
kannettiin sahanlastujai nähtävästi
peittämään verilätäköitä, • Pai-kalletuoduista
olimme miltei en-i-nä
ja suunnitellaan uusia ja entistäägjjjggjj j^ujjaan neitonen tai nuorukai ^.äiijä, mutta tavantakaa tuotiin uu-pirullisempia
sortotoJmenpjteitä. Sil-|^en, joka pitää itseään röhellisenäUja joukkoja lisää, joukossa naisia jä
tiili nyt vielä elossaolevien vangittujen
olinpaikaksi silla rautatien a-semalta,
8'amoin kuin muualtakin tuo-dut
joukot ohjattiin sinne. Koko
tämän päivän tuontia jatkuikin, kun
nes rakennuksilla vallitsi ankara tun
gos, niin sullottana ettei mahtunut
muuta kuin seisomaan; Koko päivä
nä ei ajinettu minkäänlaista ravin^
toa. Illalla klo 9 aikaan ilmaantui
muutamia ase^tettuja räyhääjiä huu
taen: «joka tämän jälestä liikkuu pai
koiltaan, se ammutaan, menettää
henkensä, ymmärrättekö*. 'Siiriä ' o l i
iltar«ikous,. Seuraavana päivänä oli
samanlainen komento. Joukkoja tuotiin
lisää. Mitään ravintoa ei annet
tu tänäkään päivänä, saimme vain oi
la oman onnemme nojassa. Illemmalla
eräs tuli meitä haukkumaan, sa-noen
samassa «ruokaa annetaan
mutta siinä se oli antamatta. Tähän
ei vielä päivän ohjelma päättynyt,
vaan tuli klo 9 aikaan muutamia räy
hääjiä, sanoen; «Tänne on tuonut
joku Lehtinen pommeja. Hakekaa ne
ylös ja jollei löydy ammutaan 10 hen
keä, ammutaan enemmän 15-?20,
joka yö ammutaan.*Tämä oli tämän
päivän iltarukous, jonka jälestä
saimme olla rauhassa. Kolmantena
päivänä annettiin kerraft-^vähari ruokaa.
— Aika meni näin päivästä toiseen,
kiiväärit ja kuularuiskut rätisivät
tuontuostakin, ruumiita kannettiin.
Samaan aikaan soivA; venäläisten
kirkonkellot, miltei yhtämittaa,
nähtävästi kuolikelloina. Erään kerran
tuli sakki humaltuneita, taputellen
yksinkertaisempia /raaanmiehiä
olkapäähän, sanoen: «t( olette mie-hiä,
mutta teidän johtajanne ovat per
keleitä.« Kun ei kukaan halunnut
puuttua heidän juttuihinsa, paasiimme
taas niistäkin, Samalla saimme
huomata, ettei ollut viisasta pitää
kaulusta kaulassaan, edullisempi jos
vielä likasi vähän itsensä. Niinpä tä
män kirjoittajallekin tiuskattiin: «mi
käs herra te olette», kiinnittämättä
nimi kuitenkaan erikoisempaa huomi
ota, sen satuaan tietää.
Pidätettyjen ampuminen selvis
kin meille pian todeksi. Yksi ja toi
nen hupeni joukosta ehään kasarm
le palaamaatta,' Hautoja kaivamassa
olleet kertoivat ammutuista, joita
dellisenä päivänä olivat nähneet ka
särmillä. Erään naisenkin kertoivat
olleen kuularuiskuilla ammutun mi
tei poikki, Hämäräperäisyyttä täydensi
vielä kaupungilta saadut tiedot
Eräs rautatieläinen, joka oli pidätettynä,
mutiäa pääsi kotiinsa ja tuotiin
uudestaan, sanoi näkemistään: «Jos
uskotte tai olette uskomatta, eilen
aamulla puoli 4 aikaan vietiin ammu
tavaksi 60, joukossa 3 naista ja tänä
aamuna oli luku toistasataa.» 'Kun
vielä saimme tietoja tunnetuimpien
henkilöiden ampumisesta, teki se t:
lanteen niin kaameaksi, ettei sitä e
nään tiennyt muuta kuin vartoa vuo
roaan, tullakseen ammutuksi. Vihdoin
toukokuun 15 p. tiedettiin kertoa,
toukokuun 15 p. tiedettiin kerta
tulleella sähkösanomalla- kielletty.
Tuntui kuin kuolon pilvi olisi poistu
nut
Ummehtunutta kidutusta ja yhtä
mittaista hirveää ravinnonpuutetta
jatkui viiden viikon ajan, kunnes uu
denmaan-, turun- ja porinlpniläise
huudettiin esiin, luvaten viedä koti
paikoilleen, mutta vietiinkin Tammi
saaren kurjalaan.
Kokenut.
mmi arnrn mmm vmm.
Kun olette menettäneet terveytenne, koa aja
toksenne tylsistyy ja ruumiinvoimanne bcikkonce,
kun olette turhaan^oettaBfct {«nntantaa hliboltiisainenia J»
luumuvUIs imkcluii. niin kocttakoa Nupa-IVxies. SUlola
viette tbratekienne hoomaaviL nittn jiian V>nnotto itsenna
oadeksi ihmUek»5I Vhdck»finTtymmn\cttiro«tta kalkista JhmU
kunnan^ vatvotsta, kut«n hnono ruokab&Ia,niuansatatus, vatia»
ftaasQ ja turponm vatsa, kova vatsa, nakultaudit, rcumastUsoft
efiryt. päfinkivlitys. hermotaudit, «llnfo'maa puuti, hertnostu.'
ReuuuB Ja unettomaps. Johtuvat Hermo-Voiman puuttoesta, hoi-kosta.
ve8libii8c«t& verestä Ja huonosta tmnklenrosta.
_ Jokaisen elimen, Jokaisen ruamiintoSmlnniua (j^hokkaisuas riippaa
HermisVoimast*^ .Hermo-Voima on vatsan, maksan, Momn&isten
ja suoliston, sydSmcn lyönnin ja verenkierron toimeenpsnev» voi
»VAapo-Tone on parhain npu hermoille sckK fyystmsest! rap
peutuncolle. MikslT 8ikst ettt s« on yhdl |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-07-19-03