Canadan uutiset, May 20, 1920

              mm
- 1 UI
G-ANADM IJ¥TrS#,,:]^ÖM A^1^B;-^Di^^^ 20 p; 1920 NJD-MERÖ 2t
Intola, 27. 3. 1920.
MORSIAMELLE!
Kirj. KliuJl^:rklvilä.
t sä siillioiii oi!:
Joiuin jo luokseni angervoisenl
]\Iiks' kaiho riunassaui soi, .
Jos ItMnmittyni ei tnlis. oi.'
Hiljakseeu kuu käj'' jo kätköliön
J
tuonne met!5äpuidcntaa>-
Huoneessa aivan liäinärässä,
-Uuuin hiillos salaa loimuaa.
'Tyttönen yksin vaan valvoo,
Tuota ihanaa hiilioshehkna
^^aan tuikkivin, silmin katsoo,
Svdän kaihoa vaan voi uhkua.
alutta taivaalla tiiiulet loistaen
Kirkkaannnin vaan väl'kähtäi.i. /
Huulten rusornusut liehkuu /
Myös armaan tytön tään. >
Keito sydäinmessä kuvaa .kantaa.
Hellästi kantaa. kätkiissä salaa,
Kikä itsekään sitä tiicdä, ^
Vain unelmissaan Jiän iiäkoc.
Näin nyt liihjaisuus hymyilee.
]\lietteis5fään neito skätensä uostaa
Hväänknin" nähdäkseen, hän ta-vottelee
,
Am orin pienoisi a »ii i )y siä kolif a a.
" A m o r . Amor ! "'huutaa neitonen.
" S i n ä leikit 'kanslsani vain,
S ä o ö t viillanuut jö mun,
Haavan. luiolestasi ijydämuieeui
sain.
"Missä viivyt sä snlliojii? ^ '
Kussa mun tuleva, turvani?
Joudu jo luoksenilans?ervoisen,
Tule saat sulkea poveesi sydä-
>la nyt hät| 1 ulee.—^Xijijeäsi huu/
Jo ^ y l i i n s j l rf><u]'kee
Ja ]'usohuulille suiulelman
Knuiuan hän painaa.
^ Ohjeita Passinanojille.
.lokaLsen henkilön, joka tahtoo Ca
nadasta iiJrvtkustaaiilkoihaUle, tulee
hankkua itRollensäliti)a as f eriomaisel­la
yirastolla, Vieiasmaafaiset liank-kivat
passinsa maalahsa eciustavalta
KonsulivloTfttolla .ja Canaclai» kansa­laiset
prinaflan passitoiniisiclta, Ol­tava
» Ont.
S U O M E E N A I K O V A T SUOIVTA-.
L A I S E T .
Jos Suomeen aikoya • on Suomeii
alamainen ja hänellä on Suomen Ta­savallan
viranomaisten; antama passi.,
voi. hän matkustaa -Suomeen esittä-lilatta
paasia Konsulivirastonsa. Mali.
Uollisteu hankaUmksien varalta on
"kuitenkin paraö leimauxtaa passi Ivon-sulivirastossa.
• ...
2«UI>*-*V-^ «'•M.
Nyt häiihnont* • onr onnellinen, .
|>äve]soit()t - vienot" helkähfäii !
I.Ioisna... onnell.isna. riemuissaan
')u u) orsia n. sul hO;| puett una kuk-viin-^
a. i '^i-i
Jos Suomeen: aikova on edelleen
Suonien kansalainen eikä siis ole ct-tanut
Gana.':an : kansalaispapeneita;,
mutta hänellä ei ole Suonien Tasaval­lan
viranomaisten antaroaa passia, on
^ hänen pj'y,]eltävä Suomen Konsulivi­rastolta
(osote: Port Arthur, Ont.)
vpassiaivomuskaävakkeet ja lähetettä­v
ä kaksi kappaletta asianomaiscsti;
täyt-3ttynä: Konsulivirastoon: Jos ano­jalla
on vanha matkapasci, on tämii
liitettävä mukaan, filiei hänellä^ ole
vanhaa matkapassia, josaa on * lui­nen
valokuvansa, on hänen liitot-
Lava mukaan nniiui todisluksia. jotkji
osoUavat, että häU: on ilmoittrfnuuisa
Iionkilo, Tällaiseksi vaaditaan papin-todistus
tili muut suomalaisten viran-omyistpu
anlMuat todistukset. Ellei
hakijalla olo naita esittää, on melkein
11 urh {1 o I oi n luy <}n t iia li ä11 e 11 e j)as s i 1 u-
.!)aa, Kmnniinkui voi hän lähettää
Kunsulivvi ai-.toUe kuh.ien tunnetun
Suonien ki-Ti.salafscn todistus siitä, et­t
ä lie. tun'ev;il :hauet puheoiuilaiscksi
lienkil(»kr-i. lv<msviHvirasto ottaa tä-m
ä 11 I od i s t uk sen p t ' ru s t ee 11 a liai-k i t ta -
vakseen, voidaanko hakijalle anum
väli-aikai''.en Siioiueiv kauj^aliisuus^tö-distus
ja näiden perusteelfä my(js vä­li-
aika" non Suomen nia.lkap^-ispi. Myös­kin
ni.i ien I ciikiloMeu. jo^ka yIlä'Mai:
nitiilla; lavaUp.ovat luivttaneet totcoti
edelleen oltvvatisa Suomen kansnlat-sia,
on .täytettävä pa!-'L-.innomnksct
kah-let,«5a kappaleessa ja läho;:että\ä
ne l.\onsulivnast.oo.n. • ^ • \ , :
Pas.sianon.nkseen ,oii i1itetl.:i>a kak-:
si valokuvaa (noin ?. tuiun. l\kor.^ia.
pehmeälle ; apen 1 lp olettnja, n. s: nu^
m.uunt.ed. i;:lio(o.s. otui ne voidaan J.el-posti
liimata :i)assiiiO.:
Pa P, ? I a n o n 1 us o n • k a i k ki n e, a tu a if i r-joineeu
'aiMMt-ltava Konsutpirast.ollp
vallintani neljatois:a i)äivää ennen
matkalle lahtea. .i'arenu>i on kuni-minkiu,
se tehdä ainakin kuukautta
ennen, Kiliä tila: laiveille en nvkväan
tilattava paiiseu:viikkoa ennen laivan
lahtoä. ' '.
Suomeen: matkustavan on Icimau-t(!
tta^a matkapa.ssiirsa kaikkien niit­ten
maitten Konsuliviiasioissa, joiden
kantta -matka • aijotaan 'telida: Tätä
varten tarvitaan vähintäin kuusi va­lokuvaa,
sainallaisia Kuni vaaditaan
Suonien Konsuli vi raizioonkni passi-
.a.nomuk8i;n kera. Xaniä Konruiliviras-^:
.tbt sijaitsevat: Monircalissa;"iä
t/lcoskee^ Suomeen matkustavia, niin
Suomen Konsulivirasto Canadässa
188 Lorne Street, Port Arthur, Ont.
• Konsulirirasto avustaa Ca nadassa olevia Suomen kansa­laisia
virallisissa suhteissa kotimaalian. '
Konsulia ii'asto antaa JSucrmen' kansalaisille matkapass<^jn
ja hyväksyy (viseeraa)' passeja matkustamista varten Suo-meen.
*
Konsulivirasto avustaa /Snomen kansalaisia valtakirjain
\'ah\'istuksessaj Suomen kansalaisoikeutta koskevissa: 'kysy­myksissä,
* jierintu-asioissa y. 'in. kysymyksissä, joissa pyy-ilelääii
Suomen virallif^n edustajan vahvistnsta.ci
Konsuliviraston kirjevaihto-osoite on:
C0NSULATE OF FINLAND
188 Lorne Street, Port Arthur; Ont'.
Sähkö-oM)ile: Korte, Port Arthur. Code: A^B.-G*
viljalaji anim niin hyvää lihaa
kuin ohra. ja- koska se valmiste-jaan
lyhyessä ajassa, oiisi syyIä
sitä viljellä enempi kuin nyky­ään
tehdään.
Hantgkikaa . paketti tätä Teetä
ja oppikaa tuntemaan ^iltä par-hain
ja .puhtain tee n^aistuu.
ta r ka st n s. jossa .vo i käydä i\ii nki n, et­tä
niaihinnousli tullaan estämään jon­kun
syyn täliden, joko sairauden, sil­mätaudin
tainiuun tarttuvan taudin
tähden, ja jialautetaan takasin koti­maahan.
. .• .* V
T A K A I S I N P A L U U G A N A D A A N.
Niiden Snom<>n alamaisten, jotka
niatkn.slavat Snonieen ja aikovat pa­lat
a t a k a 1 .s in G a n a d n a n, o n en n e n m a tr
kallo lähtöään Suomeen .hankittava
varmuus siitä, et.tä pääsevilt Cana-
(laan palftamaan, koska matkaluvan
iviiviistyminen- maattaa tuottaa heille
hankalutiksia.
SUOMEN KONSULIVIRASTO
(CON^SULATIO 0I<^ FINLAND)
Port Arthur, Ont. > ^
- Peruna ja sen historiaa
N:iihvkal\^^^^ ir-se nvi oti, ei
pcintnä, .aina 1 ole oliut: A'erkiitle;en
se qn .le vi n iiyt^y lii [lä IM 'iiiaa i 1 ni ;i i i
niiii k u in a in a o ri; as i au la i ta ra vi n -
' f 6a in ei dcn ka ris.sa,; kun nautinto-a
i! i e e t k u 1 k c \" a l suu re 1.1 a nopeu-
/| d ^ i a . - V>^-:' • A"' v4->;;^v^^^^
. j i A (nerikan löytlön j ä f e a • peru-
I imilmcstyy Eui-opparfan-/ Ameri-
' l^mi i\ Iki i asu k k cta i ; :;indiii a ii i t.; • o-;
vi;t käy ttä iieet ja viljelleet jiern-n
oit^ anviiroifiist a a joista, ;tii han­sia
vuosia sitteu.: ; / ^^^^^^'^^
:Espanjätin ja Iriantiin peruna
tuli ir){)i)-|uvuii jälkipuolella.rLIp-
Imrille. Kumpikin ovat ravmtoa, ^ kasvitieteellisessä puutar-
.nutta eri syöjille ja kummasta-. tapaamme HMI lUÖH. Se
k i n kuormasta odotetaan hyötyä. nautintoaine ja meidän
Moisessa maanviljelyksessä on ^ ^^^^^.^.^^^^^^^^^^^--.^
katsottava, että maa saa ravin- - cM)äilevä11ä kannalla peruhan
lonsa. Se tlipahtnu joko apilan ,,,,3,,viiisvydeslä. Hänen aikoi-kasvatuksella,
joka kynnetään ^-.(j y^nhnUhi ei pai-alle.
eh on pidettävä karjaa, J ' - - ^ „,,,^^ • ^^..^^^.^ h.isinkaan:
ta sajr lantaa. Oljet ovat juuri ^.^^^-^^ ^.^j,, - hei-rasväen
herkku.';';;Seu jiiIJcccin 'se yä;iiitelT
lei), levennee, ja Poimiierin*sodasta
palaavat; spt.ilaal,^^d^
liv.at totiUnöet antamaan pertt-n
a 1 le a r V o n j o ka pii i Väi sen ä rji viri. ^
T E E T Ä
Mustaa, viheriää ja sekotettua. Ei koskaan myydä irtonaisena,'
mannes eli Vi mijj. nälkään. tuottaa ekkei'ille 7 jiaunaa hiili-
Syytä tähän tautiin ei ollut happoa, kun taas nisu tuottaa ai-helpiio
keksiä, ijuultiin m. m. noastaau jmunaa. On niin
lajin vanhentumiseiL syyksi sii- muodoiit ttirhari luulla että timo-hen.
.Mnlta Ant. de I:Jary keksi loen vilj(;]y|]ä maata voimistuTe-sen
vihdoin v. 18G1. Se on iiieni taan. Aj)ila sen tekee ja siitäkin
sieni, jonka idut voi\.it elää pe- on viimein laiiio k.vjineltävä mul-runan
kuhmuissa talven kellaijs- h n alle.'
sa tai kuopassa ja ]v?nion niukana.i
seurata h ä vi t ysret k elleen. ri -
tylsillä. ;varovaisnnskeinoilla vsenh. . . . . . . . . ,, .
, , . , ., ,Karsu jmuttecssa, iotu
tuhoa voulaan ehkäistä. Kuiten. . , ' .,. ... . ,
kin sen tuho oli .Suomessakin iiini •
suuri; että
Tämän yhteydessä mainilta-koon,
että hy\in iisein ruokamul-
|ta kärsii kalkin ]»uuttecssa, jota
ei ole maanviljelijä tullut huo-manne^
l>^i. Siksi jok; va !p-tärkeät
ainekset lannan saaiiins-sa.
, Siksi olkia on käytettävä e-läimen
vuoteina.
Syvemmiillä i)e!lossa ovat ne
inine.raaliaiueet,. joita kasvien
^ip.assil; tulee jeira.ai^.^taa^^^^^^::I^^^ ,;-i.3'ä
. , Kuot,sin • konsulaale
fVlorsian on kun kuulamolilja ixHdert* Hiäiden kautta; Tam^kan-kon-^
i' . - 1 , "K sulaatissa auioastaan ip"s'inalka ^'^
Kqö^enti^m.lriäu;^^^^^^^^; k
KäuttA ;iviilettaes.sa^^^
Miaan puhdistaminen lampailla.
Sellaisilla mailla, joista isompi
metsä on hakat tu.pois. ovat lain-.
|)aal : erinomaisia m a a n [lerkaa-jia.
Kannikflomailla o n j)aIjtm
i^ensaita, ,ia kanto,va (ui vaikea
sa a da po i s ennenkuin ne i n ä t ä n e -
. Ktiä sellaisesta kannikko-maa.-:
ta olisi jol-akin .hyötvii-. on
I)aras keino pitää lampaita sitä
puhdistamassa.
.' lM'äs .maanviljelijä, jolla on i -
sompi kannikkomaa ja on mene­tellyt
sen'kans^,1 seuraavasti-
. V.esat ja pienet puut: on Jia-
Ica 11 u käskeks'i, • a nnet tu"k'ui v a a;
sitte poUetlii )'isnt ja sen jälkeen
kylvetty siemeiullä. jossa on yli-ra
pa I j i u i . t i mot een. aj^slke-a pi la n
j a sinilieiuän siemeniä ja sitte on
•päästetty lamiiaat sille. laitumel-juuret
etsivät elämäksensä, joi- |o„„. tuovat .sen muk anaan ja si­llin
matalaan kynnetyn pellon f,.,, .^]\-.^^ laajeta ympäri Kuot.
mullassa kasv;icn juuret eiyät y- , s i n ja-Suomen.
• , 1 f • — - ' V - ' V — . .> " M O I . .lokaisen
l H ^ r u i i a n v i l ; ) e l y K s e s t a • . • : . :,; . ; ;
• , • P"an v i l j e l i j ä n t u l i s i p i t a a s u t ii
m i e t i t t i i n luo])ua. i , , T , .
, , 'huolen. Jos maa on kalkin puut-
.Multa j>erunasta ei eiiaa luovu- , ., ^
t(Tssa ilmenee se seuraavasta ko­keesta.
Aptet,d<ista ostettiau- h l u u ­ta
1)1 il la-vseii teili jipitnaist a : ja ; sir
uistä' lackiiitis; jiapcria;;: J^itte^
mcnnäiin. pellolle,- otetaan .kjvksi,
lautasta in u ka a n , se kä p iillö sä de-vettä;
Latilasfvllö: jmunäan inii^
la, sillä se on ••meidän jokapäi^
vainen lei|iämiiie."'
lety. Mitä saadaan multa svvem-
Timotee ei paranna maata.
: A^a-nhalnulo on. ettii jos pellon
k>^lväii liiiiotee. lieinään. 'maa saa
silloin le\ätä ja tulee paremmak- käle multaa pellosta ja se kastel-
. . ^ -.la sitten kuu v i i n a u v a l u i i s t u s s i . vaikka siltä tiuMMeiMuvinii
malta voimakkaaksi, 1)11 tarpeelli- panoista keksittiin, alkoi sen korjataankin. Se on yhtäläinen lasketaan palanen kumpaakin
nen kylvää ])elto apilaan, jonk-i voittoknlkn. ISdO-luvun alussa harhaluulo kuin sekin ett.i luulee p..,poria ja katsotaan lunnttuuk,,
juuret menevät syvään .silni sr k a N t e l ä a i i sitä Suonh-ssa \iinan hevosen saavan sillä lexätä. että paperin \äri. Voi tapahtua, että
kas\i voimistuttaa maan syvaan valmistukseen ensi kerran ja sit- se kovasti juostuaan hiljennetään ])unaiien väri on muuttunut sini^
. , . , . . l'mimin erittäinkin katovuosina,' vauhdissa. keksi, mntla sininen [lilänvt vä-j
Muutenkin voi keinotckcnsesti kun ••jumala.n i l j . . - - j y v a - piti , Tin.otce r i kyllii M.- maasta ',in^ä. M..a, joss. K.inä ^äri^ai].-
j lannoittaa inaata ei vam apilalla. Kj,\i i;ia ainoasi aan ruuaksi. | voimaa niin nopeasti, kuin maiksi dos oh taiialituniiL siältaä tar-
Ixuista voi kylvää varhain syk- s^.,. omattakin tiedämme ^kaikki eli nisu. sillä xälieinmän kas\ ira-' peoksi kalkkia.
syliä ja kyntää se mullan all(> ke. ;n-\ o 'perunalla on meidän j vintoa menee timoteen keliityk-lele
§tähiääii lat^i
Valkean puiston" valkeassa ver^ salaatissa ainoastaan ips-Wka käy' v^'"iW' l-nupaaf lekeväf hy-'
hossa. \
Tää onnellinen morsian on , -
Aina ihailtuna ktikkien terhossa.
|S'äännne, Hilja, suu Mlmäs loiste­llen
Ai"maan knudan vienoisen!
iiohdc ruusuin liehkeiden. r. ••
Välkkyy päissä poskien I
]\ryös'kin huultes hienoisten
: Ulikim hyiny herttainen^
iNI.utta parhaan aaitehen, :
Jvätki p(\ves puhtoinen!
;Leinpiiiiäfii Jvihertti
J j ä k s ' .sai tään sydämen'^ . ^
teän jo k' va 1 loitti sui^. ^luoineu.
pmisti suu ihaillen. i
isä s»,ii'e surus vaan kuu lasua:
pS"e piaui j ä l l e e n uiv
-Vaan viattoiiHius If
Povessasi sä ly t t ä k ö ö n : ma jan,
Siin asuakseen ainiaan.
loita.
psuiis-ajau
.Niin, liiton pyhän J^anssa -ÄlUef«
' tin, i
;fsä säilymään saat kautta sen.
Voit rakastaa /^jaanteeks* antaa
jVoit elon raskaan kuorman kan­taa.
^'^^öit aina olla oniickas. '
•Sulle Hilja kaunoinen, . ^
Puoliso, jota lemmitään, ^ /
.Omistetaan tää r-unoiien, ^
vMyös onnentoivehet siskosi.
^ ^ Hilja ja .Albert Carlson.
,usta vaadita.
Jos hakemusta seuranneet, asiakir­jat
ovat täydellisiä, saadaan pas&i
KonsuliviraKtolla kymmenen päl\4ln
kuluessa Ben jälkeen kuin anomus on
saapunut.- Passin myöntämisestä il­moitetaan
postikortilla.
S U O M E E N A I K O V A T C A N A D A -
L A I S E T .
..los- Suomeen aikova on Canadan
kansalainen, on hänen ensiksi hankit­tava
oman. maansa .hallitukselta Otta-w.
asta matkapassi, jQUoa.oa merkitty,
"että' hän aikoo matkustaa Suomeen.
Tämä passi sekä toTme täytettyä ano­muskaavaketta
sekä kolme valokuvaa
on lä lietettävä Konsul i vi rai toi le,, joka*
hankkii Suomeen uiatkustusruvaiv
Matkustusluvan saanti tässä tapau^i,
0ssarj:fifatta.a riipiiuät vifaupmaisistä
'l5UomBS!3a, ^e on«niinjQll6n varmuu^n
vuoksi haettava kaksi -kuukautta 'iVi-nen
matkalle lähtöä. ^Matkustuslupa
voidaan myöc>tin lyhyemmässä ajassa,
noi n kolmessa viikossa, -järjeBtää eäh-i
ktjteitse .ja on hakemukseen tällöin
liitettävä 25 dollaria säh^ösauoma-kustannuksiin.
M A T K U S T A M I N E N SU OIVI E S TA
C A N A D A A N .
-; Niiden Suomen Kansalaisten, jotka
h ai n a vat ni a Lk u s ta a S u om es ta C a na-daan,
on hankittava matkapassi siitä
Lään i n ha 11 i tuksesta, jonka alueella he
ovat kirjoissa. Matkapassiin on mer­kittävä,
että passinomistaja aikoo
matkustaa Ganadaan. Tämä passi on
esitettävä Englannin Konsulaatissa
Helsingissä. Ellei: konsuli .anna mat-katupaa,-
voi anoja pyytää häntä lähet*
tämään anomus Canadan Valtio-De­partementtiin
kä.siteltäväksi, joko
Vsähkötettse, jolloin kustannukset ovat
suoritett-avat, tai postätae.v Nykyiilen
siirtolaislaki oikeuttaa pääsyn 'Cana-
(Jaän 'ainoastaan, maanviljelijöille ja
palvelustytöille- ja tulee niiden oUaha-kijan
läheisiä sukulaisia.
väa-työUi, Kolme vuotia ovat
lampaat olleet lailuniella siliä
maalla j ä nyt ovat lehtJiniitten
kannot kokonaan mädäneet ja
nvua on tullut voimalliseksi lain-:
mäsien lannasta. Lampaat anta­vat
runsaasti karitsoita. Yksikin
emä on d-J kuukaiKlessa antanut
(> karitsaa,: jotst^i kolmesta vau-iiemmasta
on tarjottu 10 dolla-i'ia
kapi)aleesta. Kuiy tähän las-koe
viilat lisäksi", niin sellainen
niium puhdistus tulee hyödylli.
seksi, varshikin nykyään, jolloin
\4l!at ovat korkeassa hinnassa.
vää Mä kun kevät viljaa ; siihen , i)ai\iiiamme taloudeSsamme.Mut- s(M-n. imoleelieinässa ei maan \ M n i f a ta pah tuu niinkin (; ttä si>
kylvetään. Ldytyy kasvi joka • • k,i,Mstulensa ' läpi se" sekin junta niin nopeasti väljähdy, sil- ''"''^''"^ muuttuu puiiasrk^i.
on erittäin hyvää i (uyiistuttami- ].^-, j . , .},^ l.-,()().luvul- Jä lH'inän juuret pitävät sen piu- '^'^^'^^'^ ruokamidta on kalkin
M-ksi. Se on Sudanin ruoho. Se i . , pulultaan perunataudista eli J a a koska. ^Iaan kost.Mis ei kulu l^^^^^l^^^^'"^' -^'^ '"^^^ 1"^^^^"^^""^
ka-vaa täyteen inaärääiisa :i kun- .Vmerikassa ja myöhem- myöskään niin hopusti. sillä m i i l - , ' ' ! ' " ' " ^ " " '^^'^1<>T• ruem-kaudess;
r ja kun sitä aletaan e- j,,],, Kuropassa. IJuotsissa m - ta- taa ci liikuteta. .Mutta maata <'i ' l<>n-itx'e se maa kalkkia. '
nempj, käyttVimaan, min .sen-sie- ,,.,>,„nnL' penu^ruton viime vuo- limof^ee liararina. • paitsi: jos se S i t t e v tulee kysymys initen: ja
menet ovat Imlpoj.i. jul<Mi sitä ly- shsadau" alns^a._ I84i)-ln\nn .l1n^- kyuuetään mullan alle. Silloin milloin tämä kalkki ])annaan.
hyt kes.iisissa paikoissa voidaan s,, i-iixosi tavattomasti P>ritli- on ^altunut etta seuraava laiho Tafas on ostaa puhdasta
1 ne n es t v lvs(.' 11 ii. • k as va t ta a..
\- 0 i mi S t u t ta m i s k a s vi 11 a.
paapurjlljesil Qanadgm
. Uutiset ^ ia' keholta
. . . . . . . , . . • ,. . . . I I 11 1 IIII
häntä se tilaamaan.
O M A I S T E N T U O T T A M I N EN
S U O M E S T A . ^
Niiden, jotka haluavat, saada oiiiai-slaan
tänne, tulee tehdä, ensi työkseen
pyynti panadan hallitukselle henkilön
tänne .tuottamisesta. Jos hallitus^ sii­hen
suostuu ,on hallituksen lähettämä
myönteinen ^irje" lähetettävä^ asian­omaiselle^
henkilölle Suomeeö, joka
sen esittää Suomen hallitukselta, saa'
ma"hsa matkapassin ohella Englauuin' olisi neljäkertainen siitä kuin,
konsulivirastolle Helsingissa. Luoij- ^lyt.' Puutarhurin täytyv lehdä
nollisesti Cairädan IcansalaiBella ja *'
sellaisella henkilöllä, jolla on hyvä ta-loi^
dellinen ^toimeentulo^ on suurem­mat
mahdollisuudet saada Canadan
Ohrat eläimen yiljana.
Ohraa viljellään kauempana
])oh.joisessa . kiiin iiiitaän, muiijä
\iHaa. Sc kasvaa''mvö^ varsiii
hyvin lämpi*iiässäkin ilinanalas-sa:,
K ui t en k in i »a r ha il r en se ine-nestyy.
lauhkeassa ilmassa. Sen
saa. ..kylvää varhain kuten kair-ra
n ki n ja • kevät nisun, mutta se el
kai p a a niin pai .j o n. k o s t e u 11 ä k u i •
kaura vaatii.
^ O h ra n V i 1 jel em iiien ma k'sa a kes­kimäärin
i{>7;;>2 eekkeri, knn taas
maissin viljelys maksaa' {1'11.02
eekkeri. Älaisliin sato on kyllä
runsaampi, mutta ei n i i n ivaljon:
ettii se vastaisi sitä eroitusi a. jo­ka
on ohran ja maissin jviljelys-kiduissa.
•
; -/On. laajalle levinnyt liiulo, et-
^ l e i v ä t eläimet voi hyvip, kun
uiilje. syötetään ohria. luUteukin
on ^jjiäinä luulo kokonaaii' väärä.
Ivo ke inn k s i a s i i t ä o n." t e 111 v K \ i r o -
passa ja myös koeasemilla^ Ameri­kassa,
jotka näyttävät: että . ohrat
ovat hyviä eläinten viljaksi.
Calirornian niaanviljelysopis-tossa
sai lyhytsarvisen Ilereiord
rodun vasikka-ensimäisen palkin­non
lihottamiskilpailussjv oii
i-t kuukauden vanluj. j a paiuoi
4,130 [nninaa. Täniä vasikka imi
ensin emäänsämuutauiia viikko-::
ja ja sitte' sai se kolmasti ipäiväs-sä
viljasekoitusta, jossa oli 2 o-saa
ohria, 1 osa kanroja ja osa
nisnn kaynoja. Heiniä oli alfal­la
heinät. )
Toisen pai kin noh otti' Ah ^ n k
rotaun; kuuluva härkä, jo^a- oli 2
vuotias j a painoi 1,850 pauiiaa,:
/Se oli liliotettu ohrilla, ci olhtt
saan,ul iniUoinkaan maissia. f •
Arabialaiset ei^^ät anna Lievosil­lensa.:
mitään niuutä'' viljaa kuin
seuraava latiio ra™-'^'*>ii ostaa |,).uii(iasia .saininlU"-
matin,..^.Q saarilla • ja: Saksaumaalla ia on t iiiioteen jälketni••:rtiillut ])a-1 tamat.onta kalkkia, sammuttaa- se
! , muutamin jiaikoin keski-Ruotsia, reiupi kuin se olisi sen ajan itse ja" sekoittaa se niin hienoksi
, ! jauhoksi, kuin mahdollista. Sittc; i i i m i i i . t I r l a n n i s s a s e o h k a i k k " i i i ollut i i i s n s s . t i - l i M i . i i s s i s > , a.
I k o v i . i i . sallii s i e l l ä , jossa p*.'ruii;.\,j- A i n o a tHu mivä timoteesta on.: se k y l v e t ä ä n pellolle j a k a r h i t a a U '
I on p ä ä a r v i h t o a i n e e n a . kuoli koi- on se, e t t ä se, juurienpa kautta v i e t e r i k a r h i l l a ' . ^
Ki|m riipP^multa^,sau'a'staa. * •
Jhiekanrilllan- Voi-.verrata ^kott-eläime<'
n. Me ruokihime kotieläi-njiä
kasvamisen; tuotannon. ja
työn vuoksi. Lehmille ja kanoil­le
a^inetaan. ruokaa, e t t ä i i e voi-x
n l antaa :meille maitoa j ^ mu^
nia* sikoja ruokitaan läskin
vnoksi- ja hevosia, ettii ne vetää,
kuormamme. JMjumviljelijän täy­tyy
hankkia niille ravintoa eli""
muuten eläimet kuolcvat^iäl-ki[
ii n. Iin o n os ti^ r u o ki tn t. el ä i m e t
haihtuvat, sairastuvat j a viimein
leuolevat. ' ' '
Sairas ja heikko eläin ei voi
telidä hyvästi työtä, ja ihan sa­moin
on r4;iokamullau kanssa. Se
Kaifastuu; ja tarvitsee lääkcttäv
MuttA maan L'uokkiminen.on pää­asia.
Joka vuosi täytyy^ruoSa-mnllalle
antaa raAdntoa,
Kaupunkien lähellä^ puutarhu­rit
lannoittavat; m\i ansa niini run­saasi
i, e t te i-^au r a ky k e n e si t ä p eit
tämään kokonaan mullalla. Ja j ohria ja sen jadhainatfärPolijois^
tämän tekevät he joka vuösi. Jos Eurapassa annetaap;•ly'psykiii|iill
Tavallisia liiiitoja on aiheutlaiiut tuhansien c)stajien lähellä ja kaukaa, ituleiiiaan . liiHkee-sec^
iime ja • useat ovat .-ilmoittaneet miellpitee iiäan. ettei .;.enää kauniita -lähettää Eatoniin
\
tihinksiaan eli muihin ulkona oleviin liikkeisiih jos me vain (.'delleeu voimme pitää alhai­set
Inntaiiiiue. Ja juuri nämä • alhaiset hinnat "oii tosi tarkoituksemme ja ohjelmamme- ou
suuret m y y n n i t j a alhaiset hinnat tulevaisuu-dessa. .Me myymme eilen illalla ilmoittamilla
hinnoilla. iM-äiissä toisessa liikkeessä ovat Iniinat kohtuulliset, niut'ta huomatkaa niillä
hinnalla me
\
myymme tavaroita .v
meidän maanviljelijämme voisi­vat
puoleksikaan niin hyvin 1^-
* noittapa peltonsa, niin niiden sato
hallitukselta lupa omaistensa tänne,
tuottamiseen. Niinpian. kuin Englan­nin
Konsniiyi • asto; Helsingissä on lei­mannut
matkalle aikovan passiny niin
elämänsä pienellä maa-älalia^sik-j
si hänen on palvoittamiuen se niin
runsaasti kasvamaan. ' /
Edistyshaltiiset maanviljelijät
•Miesten ur.heilukenkiä.mustia eli ruskei-
•-. ta, ilmoitettu hinta meidän hin-
' : • •••••$1.75
Miesten- valkeita urheilukenkiä. ilmoiteta
tii hinta •t2.50, meidän hinta
.• r : \ - • ' • ; . . : • '''.^ •'••-^..••• •-" ^ • ~ •••
:•' ,••!:• .-'^
Poikainmustia ja: ruskeita urheilukenkiä,
iin 10 i t e 11 n hi n t a j}<2 ;/)0, v i n e i dii n \ h i n -
( $X»55
Poikaiuuvalkeita urheilukenkiä. ilmoiteta
tu hinta^.fi.lO. meidän hinta jgPJ
N.norukaisteu ruskeita jamustia.urheilu­kenkiä,
ilmoiteltu hinta ^l^l.60, meidau
rt *
hinta
N u or u ka ist en va Ik ei ta /urh eil u ke nlx iä, il -'
inoilettu liinta J|^1.75, m e i d ä n hinta
$1.45:
Lasten valkeita kenkiä, il moitertu hin ta •.
$1.6."), meidän hinta •.. (JJ 2^
. ••' .'•'-•<<••• .•" . -. •• .' ". • . - J L ^ • •• • ••'- • • • .
Ruskeita tai mustia, iluLoitettti hinta
J|?1.40. meidän hint^ $1 15
•il
\
•Me olcinnie tä.isä veiTanueet kiiitojainine urlieiliikenirille, luutta^^^s hal-
\timuiksia^ koko t|?80,000 mara&tollcuime. Sc on teidän oma j a lastenne velvollisuus katsoa
ette maksi $1.50 jostakin, jonka olisitte voineet ostaa hinnalla $ l . l o . .
le oliria. l^anskassa ky^vet-ään
lypsylehmille ohria ja kauroja
sekaisin; Ja tanskalaiset tietävät
mikä on maltotal'otidessa,«dullisr.
ta. . . "^ •
Parhaimmat maitotalöustutkir
j ä t sanovat, että iohrat antavat
hyvää voita ja mainiota maitoa.
' Mikään ei ole parempaa sioille
Square Pott Artliiir
pitävät huolen ,peltoui^a lannoit- kuin oh/'at, sillä se antaa parem-
X fl
• • • • t l
il
. . • • . • i l
:i::::i
m
\
i i i