Canadan uutiset, September 24, 1925

              NUMERQ 3a j i; C i » '
Ostaessaiino Doclgo Brothers Special Co-adi-
vaniiuii voitte olla vakuutettu tiistii:
.Mi^tiiiiu ette voi ostaa autoa, joka olisi luo­tettavampi,
tarjoaisi suurcmuian vapauden
epiiiiuikavuudelta ja olisi kestävämpi ja
sievempi sekä niailimää]'ää kohti halvempi.
Special Coach-vaunuun ei ainoastaan sovi
viisi tävsikasvuista henkilöä—ne kulkevat
siinä mukavasti.
Dodge Broihersin matala runkomalli, pit­kät,
alle kiiännetyt vieterit ja balloon-kum-mit
tarjoavat omistajalle sellaisen ajohelp-
]j()uden, jota voidaan kutsua poikkeukselli­seksi
minkä tyyppisessä ja hnitaisessa au­tossa
hvvänsä.
CAMPBELL MOTOR COMPANY OF
PORT ARTHUR LTD.
234 Park St.. Port Arthur, Ont.
Ivar Johanson. Näytteli;jät on jo
osaksi valittu. Filmauksessa ei
aiota pyrkiä Kunebergiii kuole­mattomien
runojen suoranaiseen
dramatisointiin, vaan laaditaan
niiden pohjalla' kuvaus viimeises­tä
ajanjaksosta, 1 jolloin Suomella
ja Kuotsilla oli ylitcinen historia.
Iluippukohtana tulee olemaan ku­vaus
Suomen sodasta, jossa pää­henkilönä
esiintyy Vänrikki
Stool. ;.Osa filmiä filmataan Suo^
mebsa.i
SHTJNIAH'N KUNNANVAL­TUUSTON
syyskuun kokous liidettiin maa­nantaina
-iltapäivällä. • K a i k k i
valtuusmiehet olivat saapuvilla
ja esimies lb(;ytojmi pulieenjoh.-
tajana.
Elokuun 17 p nui i>idetyn koko-
\ i k s en p ö>' t ä k i r j a lu e 11 i i n j a • v a h -
vistettiin.
Port Arthurin /kaupunojilta oli
saapnnnt kirje, jossa ilmoitettiin,
ot!"ä i)alokunla oli iiäiyytetty A l ­bert
Valleyn iarmille ja liitettiin
mukaan }|>2r) :n lasku. Kahaston-lioitaja
määrättiin, se maksamaan
ja velkomaan maksun ^Ir. Val-
Icylta.
My(Js lerveysvirkailija C. N .
Tia u i"iei 1 ja ku k k a k a u p p ia s. II. W.
XVilsonin laskut määrätlim mak-setta\
iksi.
Teiden tasoittamisesta aiheu­tu
v i a : k u st a nn uksia k o sk e va s iv u-l
a k i sai kolmannen ,ia lopullisen
lukemisen.
• Olivor-tounishipin valtuuston
kanssa on j on k u n a i Iva a o 11 u kes-kusteluissa
AK-lutyre ja Oliver
t o \\i 1 s h I p 1 n Xii 11 s e M ti el i 11 j a u k' \\n-nossapitämisestä.
Asiana )aja
L a n^AVorthy oli noin kuukausi
sitten 'tehnyt sopimusluonnok.-^icn
ja jättänyt seh 01iver-townshi-:
pin valtuuston ' hy valcsyttavaksi.
S (V 1 )a 1 a u t e 11 i i u t a k a i s i u e r i n a i.s i -
no s i i h e n tehtyine lisäyksineen,
joita Shunialinuvaltuusto ei vas­tustanut.
Asiasta byväksyttin
seuraava päätöslauselma:
syttyjä ja korkeasti: palkattuja
tällä alalla.
- "Yhtenä vakiintuneen elämän
ja lienkisten harrastuksien pää­muotona
o n ehdottomasti mainit­tava
seurakunnallinen harrastus,
jos-sa sikäläiset suomalaiset osoit­tavat
initä suurinta uhrautuvai­suutta
ja intoa. 1 Aivan pienet
seurakunnat, joihin kuuluu 30—-
40 perhettä, 'rakentavat oman
pappilan gaj kirkon sekä palkkaa­vat
oman papin. Eika ole epäilys­tä
siitä, että suomalaisen kansan­aineksen
kaikkein vakiintunein
j a vankin osa kuuluu juuri tä­män
kirllkokansan p i i r i i n.
"Yleensä ovat vaikutelmani
t ä l t ä Jaajalta matkalta erittäin
mieluisia. Vastaanotto kaikkial­la
oli ystävällinen , ja kodit ava*
sivat' suojansa, ja ihissä liikuin-kin,
koetin kaikki järjestää par­haimman,
mukaan, jotta matkani
onnistuisi sekä matkailukannalta
ftttä seurakuntaharrastuksia sil­mälläpitäen.
Siten, ihainitakseni
esimerkin,: jouduin autolla mat­kaamaan
noin 3,000 mailia, mikä
meikäläisissä mitoissa tekee lä­hes
5,000 kilbmetrin taipaleen."
Professori Pietilä tulee myö­hemmällä
julkaisemaan kirjan
matkahavainnoistaan. •
Englanninkieli valtaa
lisää alaa.
Muan . saksalainen koulumies,
berliniläisen kieliopiston opetta­ja,
-joka tuonnottain teki vierai­lukäynnin^
. Yhdysvaltoihin, . on
tehnyt saksalaiselle .jotenkin
merkillisen, myönnytyksen.; H än
lau,sui/etiä ei ole mitään tarvet­ta
keksiäxyleiseen tai ^Yleismaail­malliseen'
käytäntöön soveltuvaa
kieltä; ?- koska englanninkieli on
jo päässyt siihen asemaan.
On ftielkein; epäilyksettä v a r
maa, kuten^: mainittu saksalainen
oppinut*lausuu, että henkilö^ jo-k^
' taitaa ainoastaan englantia,
v o i ' kabtuullisen hyvin-tulla toi­meen
niissä osassa maailmaa hy­vänsä,''
koska''l^äiklnälla "oh hen-kilolta/
jo^ka ymmärtävät häntä
ja voiviit. tehdä itsensä ymmärre­tyksi
iiänelle.:Aikaisemmin oli
rans'kankieli enemmän .tai va'
henvman läheinpänä yleismaail- ^
nrr.llisen kielen asemaa, mutta •
n vt on enirlanti tullut sen tilalle.
Suurissa sivistysmaissa ou eng­lannin.
• ottanut toiseksr kieleksi,
jokainen, joka itselleen haluaa:
käytännöllistä kielitaitoa. .
Englanninkieli, vaikka sillä on
omat vikansa — erikoisesti k i r
jovtuksen ja ääntämisen suuri
eroavaisuus — on yleismaailmal-lisoen
kiiytäntoön paremmin so­veltuva
kuin mikään muu kieli.
Siihen vaikuttaa yksinkertainen
rakenne ja suuri 'sanavarasto.
Kun siinä on sekä latinalaista
että germaanista alkuperää ole­via
sanoja, löytävät eri kansoi-hin
kuuluvat ihmiset siitä .suuren
määrän tuttuja sanoja. Se on
suurena apuna uutta kieltä jopis-kellessa.
]\lyös on englanninkieli, vaik­kakin
.sillä on suunnattoman laa-;
ja sanavalikoima, johon on otet­tu
V lisiä • melkein mistä kielestä:
tahansa -: saavuttanut yksinker­taisen
ikielirakenteen menettä-.
mättä silti ilmaisumuodon sula-;
vuutta. : Missään kielessä ei ra­kenne
ole yhtä yksinkertainen.;
Kielet, joissa sanoja enemmän tai
vähemmän monimutkaisesti tai",
vutetaan, . ovat ainaisesti tuomi:
tut rajoitetumpaan käyttöön.:
Niillä ei ole mahdollisuutta .tulla
yleismaailmalliseksi -tai . suurem­massa
määrässä e^es toijieksi;i
yleiseksi kielek&i.
Englanninkielellä on julkaistu-kirjallisuus,,
joka palkitsee opis-,
; kelijansa ainakin yhtä suuressa,
kuin mikään muu ja paljon suu-,
remmassa määrässä kuin kaikki,,
toiset kielet, kolmea eli neljää,
" e l ä v ä ä " lvieltä lukuunottamat­ta.
Sen ! leviämis(feen' yli maail­man
ei tarvita erikoista propa­gandaa
tai keinotekoista innosta­mista.
Sen tunnustetut ansiot
pitävät huolen siitä, että levene­minen
tapah,tuu.jQopeasti. Se ai­ka,
jolloin kaikki muut kielet
katoaisivat, on kuitenkin vielä
niin kaukana, että kenenkään
nykyään elävän ihmisen.: ci tar
O
Konventsion Järjestäminen.
Aikaisemmissa tiedonannoissani ()^soltln •
t e i l l e k ui 11 k a v a a H m asi i n a. j a r j i.'st 1 k on v e n t;
sion, kuinka vähemmällä kuin yhdellä pro-, •
sentillä Port Arthurin risujamistosta oli .simä
mitään : sanomista tai. o h . edustettuna ccius-i
n i e s t e n \alinnassa j,i kuinkn masiina, edus­t
a e n , vähempää kuin yhta prosenttia paikka-kiinnyn:,
asukkaista, mielivaltaisesti valitsi ,)a
nimitti ulkoi)uoliset. etlustajcit . kaikissa :)Hr-
•iestyniättouiissa:^ piireissii. Onko. ilinie, e t ta
M e r c U i t edustajat sai\at silmans.i auki—oi s i l ­la-:
tavoin k u i n keskiviikko-iltana, jolloy'! i i i a -
sniifin toimesta pidettiin pihlat l^-lnce ^Artliur-diotellissa.:
niiUainen |)MankivisilySr^seuraa-x
a n a aamuna' Tlkoproliset e(iust,i],it l a h t i -
\at i)ois tunti(Mi kipua, jonk.i i)ar( U i t i i i u i i i t 'n
k e s t a a \ u o s i a .
Vaalien Järjestäminen.
Te kaikki v a i i l i a t asukkaat, ticclaltckuinlca
: nia.siina toimii, vaaleissa,. Sallikaa ininim s r
selittää nuoremman äänestä japoh e n hyxaksi
Viralliset äänestysluettelot—kaottaen noin
. 7.()()0 iiinieir---k()i)ioidaaii : kaikki • ka.siti aa kko-:
s e l l i s e s s a järjestyksessä• suuriin: erikoiskir.joi^
•luu, joista n.akyv seka .aa nestysjnin. etta paik­ka,
j(>.'>sa kukin aaiicstaa. Sitten : annetaan
aanienkeraa|;lle erikoiset i)iirinsa. -Jokaisen
telita\<ma on ottaa selko liam- l l e uskotussa
piirissä asuviiin äänestäjäin k a n n a s t a ja 1I-.
- UKutlaa n i a s n u a i i kavttajalie iai . hane.ii ajvii-hiiselleen
k u i n k a kukin aanestaia aams(<i,i
S)'teii * p a . i s i ' ' nieikitse(> '-en kirja,111 ^'ksiii-kertaista,
eikoolekin^? Iviriat navttavat aitia
oikem, silla : kun aanienkeraaia. t e i l t ä . k y s yy
keta aanestalt(\ i i i i M te luoiinoPis-st 1 ^allotle
hänelle,: Ette voi narrata masiinaa. Se on
helvlla teidän äanest> ksestanne.
Viimeisissä \loisvaaleissa juuri ennen \ a n -
lii:)äiv.aa Alexin masuna sulki kinansa ja ne
osoitti\'at Alexille tubannen. aauoTi eiieimnis-t
(ja. . l i 11 e 11 e u s 1V o 11 u n u a k v'' s \' k'; i a (• o U (ie o 1 • i;- (>
House IlourigaiiiUa. .Frankin nuisiinan kir­jat
osoittivat suunnatonta eneiuinistoa. -la
osoit:taaks(Uinneetta : nioleiiiinat masiinat oli­vat
oikeassa tavtvv i n e i d a M vain, huomau t t a a,
etta l ) ( U i g a l d . tuli vaiituksi il.iuan i i i i u k a a n -
l a i s t a uiasinoimista.
J K —OLISIKO JOKU HYVÄ JA ETOISI
EOUGALDIN. EMME OLE NÄHNEET
HÄNTÄ SITTEN 1921.
I
Loukkaus Teitä Kohtaan.
M i k s i lonkkaaiit uisit te ja suuttuisitte vai k-,
ka joku utelias tledustelisikm keta aiott(i .aa-nestaa
- l-iuonnollisesti. niasiinankaytta ja ha­luaa
tietaaj mutta nnta, • se hiiiielle kuuluu
Teulan äänenne un yksi1\i.nen ],i salainen jri
utelijan tiedustelu kuinka äänestätte, 011
loukkaus teila kohtaan. ' ^
John J'n Vaalihuoneusto.
John .r'n vaalilMHvniMislossa annetaan mie-lili\'.\'
alJa .\-a.stauSj ka.ilvkiiii aane.styslistoja j.a
inuita asi()ita. ko^?lcl'.v^^l'tiediist(!lUlliin. .Mutta
aanien!;eraa jia meillä ei DU? teita k msaainas-:
sa.. Me: (MMine l e i l l a / k y s e l e k e t ä a u»! te äänes­tää
.M'iia 1'edai] keta te a.nieslatte Te aa-l
u i s t u l t e O l i n a ja p a i k l ' . a k u i i l a i u i e jiarliaita
etuja siiiiiallarutavM ja 2'.) . p:na ei uiasnnan
t n i m e s l , ! ol(> t c r x i s o i l t o a rJolin .j. on jo tilan­nut
soittokunnan.
Masiinan Vaalihuonetaktiikka.
l:'ainvast()in kuin iiiasMiiaii .;aanekas ja me­luisa
- vaalihuoneusto on .lolin -1 'n liiioneiisto
hiljaiiUMi : )u vaatiiuatoii t i e d o i i a n i o t o i u n s t o.
je^-a LI \ eti l e l i t i j o i t a sallita Kimnioit111,1 \ a,
caikki vaalit;; rat kaisee
\'alilaaii; telcee, hiljai­sesi
r t ehta va irsa.. .Te ja iiMua tiedämme kuin­ka-
aaiiestaiiiiiU' taryits(>malla marssia sisaan
ja ulos \ a.diliuoiieusTost.i Masiinakin tietaa
li)ljaiiieii, aaiii, ]oka,
la: |onka a\"uU.a -John r
sen 2') p na
John J. yksinään Masiinaa Vastassa.
Mina .toiiiiin koko vaalin yk.sinani. ^ l\aik.ki
puheet k i r j o i t a n teille ' i t s e . Ivn kavta l i u t a an
u l k o p u o l i s i a luilmiuv. .. i a i . o l e unkaan j.iuliuja,
mutta minun s v d a m e m o n tassa. kau j ) i i n L,Mssa .
ja yiiiivaristossa. .Mmulla on teille t i e t o , j o ka
knnnit laa h u o m i o t a n n e ja : antaa minulle
kaunat u i c s e i H U ! . Toimintani Ivasittaä koktr
1 uin 11 ja kaikki j j i i l j a m e n apu. jota minulle
vmtle antaa : . i ' a i v a t a k s e i i i ! niasman jiois tiel­tä,
saa da k s e 111 uie kaujuiiikiin ja ymi)anstoon
r i tia I I tuma, \ < i r a l l i s u u t t a j.i liy\ia aikoj.i,
on meidän v h t e i s e k s i : e d u k s e m m e ;
Kunnioittaen
J . K.—Jos halu tte toimen, ratapölkkyiin a n, metsakonsessioniu tiu kalastuskcuisessionin,
täytyy teidän puhutella masiinaa. Kun John J oli edustajananne saitte kaikki suoran
kohtelun.
Idn maissa on seurattu esimerk-
Ijtiä ja amerikalaiset myy\ät ta-herkkua"
ympäri maaibnail.
Ghiele*kummia> joka on puru-jummiii
pääosana, saadaan e:
limmäkseen' Meksikosta. Se on
Sapodillaipuun maitomaista nes;
'^']etä, jota kootaan sateisena vuo*
enaikana,. jolloin sitä juoksee
yvin runsasti. Erinäisten keit-j|)
prosessien avulla se sitten
luuttuu harmaaksi massaksi,
aloitellaan möhkäleiksi ja raä"
a^aine on valmis. Erikoisko'
eil^a tätä sitten muokataan ja
^koitetaan siilien sokeria ja hy>
änmakuisia esansseja, leika*
jan :tangoiksi ja lähetetjiän ku"
ittajien pureksittavaksi. v .
-•vVäitetääuv . että amerikalaiset
uluttavat purukummiin vuosit-i
i i n kaksi kertaa: niin paljon va;
oja kuin pianoihin ja muihin
.Dittokoneihin ja Englanti, jos"
tämä amerikalainen herkku
n 'vofJlanut jalansijaa, käyttää
urukumia , 1,000,000 dollarin
destä vuosittain. Ja Ranskan
ansa märehtii sitä noin 380,000
e.
dollarin ar\;o.sta. Liittolaismais­sa
lc\isi tapa suuresti maailmair
sodan aikana. • •
^lunten on kai melkein joka
kansa päässyt, tämän a me n ka­laisen
herkun makuun. Ä.sket-täin
tehtyjen tilastollisten las­kujen
m u k a a n : on sita viety
Amerikan satamista 75 maahan
ja koloniaan ^ ympäri maailman.
Siinähän ne. leuvat vahvistuvat
sitä märehtiessä.
Joivat mjrkyllistä alkoholia.
Clevelandissa on kuusi Yhdys­valtain
hallituksen kieltolakiko-mennuskunnan
virkailijaa vaka-vasti
sairastunut . maisteltuaan
kotitekoista korpirojua, johon
heillä' asetusten mukaan on oike­us
voidakseen saada todisteita
kotitarkastuksen toimitukseen.
Maistelemisesta oli seurauksena
täydellinen ja osittaineii sokeiLS
sekä ankara pahoinvointi.' Kaik­kia
kuutta hoidetaan sairaalassa.
Ranskan velkaneuvottelut.
Tianskan finanssiministeri Gail-laux
hditi t. k. K) \) nä Pärisisi a,
Yhdysvaltoihin ryhtyäkseen A-merikam
l/allituksen kanssa neu­votteluihin-
. .Jvanskan sotavelan
va kautta misesta. Sama.iiai ka ises-tr
ministerin lahden kanssa :il-.
nioitettiin hallituspiirien taholta,
että pääministeri Pamlexe ja hä­nen
hallituksensa on [laattänyt
joko py.syä paikoillaan tai ku­kistua
Washingtonin ncuvottelu-jen
.tulosien mukaisesti.
Saaliinhimoinen susi.
Suunnattjoman suuri, yksinään
kuljeskeleva timhersusi, joka a-sustaa
metsiiseudulla Port Talh(^-
tin lähistöllä/Ontariossa, on saa­nut
aikaan niin paljon tuhoa, et­t
ä • :. paikkakunnan farmarit ovat
rihlakoilla, haulikoilla ja 1 nui 1 la
anipuma-aseilla varustautuen jär­jestäneet
susi jahcUn. Rosvoilija
on tähän mennessä -.tappanut jo
kolme lammasta, kaksi vasikkaa
ja lähes parikymmentä sikaa.
ITerikilöt jotka ovat onnistuneet
suden näkemään, arvelevat sen
painavan lähelle 200 paunaa.
• J-.5
44*
I
.9