Canadan uutiset, September 24, 1925

              CANADAN UUTISET
eupmalalnen Banomalehtl Canadassa
ilmestyy Jokaisena Torstaina.
^ Kustantaja
The Canada New8 1 Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko vuodelta..
$1.50 puolelta vuodelta, 75c 3 kuu
kaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdy s vai töihin ja Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo-delta.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kermn Ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to
ja nimenmuuttoilmoitukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3,00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihiaus-llmol-tukset
60c palstatuumalta. Kuoloni]-,
moitukset $2.50, piuistovärssyllä 3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.0,0.
Pöytäkirjat, V tiliselvitykset, keräys
/uettelot, luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta. . L
Uutisten joukkoon aijotuista ilmolT
tuksista peritään :1(.5 senttiä riviltä.
Pienimmänkin: ilmoituksen hinta on
50c. Postissa tulevia 'ilmoituksia ei
hyväksytä velaksi tuntemattomilta..
; Ppliittiset ilmoitukset $1:00 tuu-malta.
..:
Kaikki liikkeelle aijötut kirjeet, ti-l£
ukset ja rahat~ ovat lähetettävät
osoitteella • i
CANADAN UUTflSET,
Port Arthur, Dnt., Canada.
Canadan Uutisista lainattax3ssa on
lähde mainittava.
Osotemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite.
en mailin näyttelyn stadionilla,
'olion sopii 100,000 katsojaa. Mat-ai
AVilmingtonista Pliiladelplii'
lan on Maratlion-matkaa pitem*
oi, mutta se on tälle •seudulle liis'
oriallinen.
Juokseminen tapahtuu joen
1'antatietä pitkin, seudun vanhin­ta,
maantietä, joka 1600-hivulla
rakeimettiin suomalaisten Mulli­kan
ja Kokkisen jolKlolla. Nyt
on se kveä ja sileä viertotie, jo­ta
myöten on helppo juosta. M r .
Orton toivoo tässä - kilpailussa
uusia • maailman ennätyksiä. Ni­menomaan
mainitaan, että otta­maan
osaa täliän kilpailuun toi­votaan
Suomen parhaitt:en pit­känmatkan
juoksijain saapuvan.
Turun Suomalainen Yliopisto;
CANADAN UUTISET
(The Canada News.)
The Finnish Newspaper in Canada.
Publislied every Thursday by
The Canadian News Publishing Co.
Lauri Maunu,. Editor.
Daily News: Bldg., Port Arthur, Ont.
• Turun. Suomalainen Yliopisto
•ivattiin kuluvalle opintovuodelle
syyskuun 1 päivänä. Opetusta
annetaan seuraa vissa aineissa;.
Mumanistisesa tiedekunnassa " ko-
'imaiscssa ja yleiscs^ä kirjallisuu-
I les.sa, i!ilosafia.ssa, suoinenkiel.es-
-ä ja sen .sukukieli.ssä, kansanta:
loudcssa, germaanisessa ja. ro-maaiii.
sessa kielitieteessä sekä y:
lei^essä ja Suomen historiassa,
hiömvontieteellisessä . tiedekuii:
uassa kemiassa, eläintieteessä,
matematiikassa, . k a s v i t i e t e e s s ä,
r \'s iikassa t älit i t i et c c s s ä j a ni a a n-tieiecssä.
tyksen syyt, paitsi väärennyksiä,
epäselvyydet sukulaissuhteista,
kansalaisoikeuksista.y osoitteista,
tehdyistä työ" tai muista sopi­muksista.
, j^'
Välttyäkseeli ikävyyksistä tu­lee
asianomaisten,, paitsi tarkasti
valvoa n. .s. siirtolaispapereiden-sa
täyttä mistä, huolellisesti säj.
lyttää Yhdysvalloista lähetetyt
asianomaiset todistukset tai muut
asiakirjat niitä kenellekään luo­vuttama
tta., ei edes siirtolaisvir
kailijoille muualla kuin maihin-noususatamassa
Yhdysvalloissa.
On myös eduksi, että siirtolaisel­la
h.allu.s.saan. on paitsi passivalo-kuvaa
myös joku ylimääräinen
valokuva, nimellä ja osoitteilla
merkittynä, sillä sitenkin on jos­kus
selvitty ikävyyksistä. — U .
t a i miedompiin juomiin, koska
lopullinen ; tulos on kuitenkin sa­ma.
Olut, niin mietoa ainetta kuin
se onkin väkevämpiin juomiin
verrattuna, . on juoppouden edis'
täjän varsin vaarallista. E i olut-anniskelun
avulla saavuteta sitä
päämäärää, johon -Ontarion hal­litus
tähtäsi päästäessään kaupr
paan 4.4-pros. oluen. Ei' kansaa,
varsinkaan nousevaa polvea, voi­da
raitistuttaa suomalla sille;
1 helppoja tilaisuuksia : ;pcrintönä
saa ma nsa väki juomali imon '• tyy­dyttämisen.
SiirrytääJikö väkevämpääu
olueen?
CANADAN UUTISET
Is welcomed and read in eveiy Finnish
homein Ihe Dominion. It is the only
direct advertising medium for. those
nvanufaclurers and merchants . who
wish to: create and build ai profitable
and permanent domand for their prod-ncts
and merchandlse by the large
and ever growing Finnish population
residing in Canada. Place your trial
advertisonient and get results.
Advertising rates 50c p(^r inch.
Political advs $1.00 per inch.
Advertisements must reach our Of­fice
Wednesday noon to appear on
Thur5day's issue. i |
Subscription price in Canada $2.50
per year, United States and other
countries $3.50- per year inadvance.
Entered as second cTass mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office a*-
Port Arthur, Ontario, Canada.
TH E A! M OF T H i C A N A DA N
UUTISET.
To help pre se rve the Ideals and
sacred traditions of tfiis, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its iaws and \ Inspire^ others
to respect and obey them: To strlve
unceasintjly to quicker the public's
sense of civic duty: Iin ali ways to aid
in making this country greater and
better than we found It.
Tulevat valtiolliset vaalit.
— -Mitä suurempi ihminen on,
M t ä ler)])eempi lie vihassaan. —
Ovidius. -
. .— E i se ole hyväntekiiä, joka
antaa rahaa, vaan se,.joka antaa
itsensä. — Oscar Wifde.
— Ellet tahdo tulla parem­maksi
lak^kaat pian olemasta hy­vä.
— Bernhard Clairvauxlainen.
— Elämä ilman itsetutkistelua
ja itsetuntemu|?tas^di ole elämisen
arvoinen. — Platon.
— .Paha, mitä teemme, ei tuota
meille niin paljon vainoa ja vi­ilaa
kuin hyvät om inaisuutemme,
—r La Roehefoucauld.
— Ylevät sielut tuntevat ihar
lemisen :tarvekta, kuten alhai.scr
siölut. halveksimisen, halua. —
Puck Munthe. l
— Oikea hyväntekeväisyys on
tehdä hyvää sille, joka on sinulle
j<ahaa tehnyt.:-- Arabial sanan­lasku.
Anna sydämesi ollal avoinna
kaikelle rakkaudelle, mutta sul­jettuna
vihalle, ja katso aina,
että suu.si on siunauksista rikas,
mutta mykkä kirouksista. —
Ounnarson. ^
Philadelphian mlaailman'
näyttelyyn järjestetään urheilu­kilpailuja-
eri aloilta ja kootaan
sinne maailman parhaat urheili­jat,
^kuten. Olympialaisiinkin. K i l ­pailujen
järjestäjänä toimii toh­tori
George W. Orton. Pitkän
matkan juoksu järjestetään "XVil-mingtonista,
Del., näjvttelypf^ikal-le,
Kilpailijat juoksevat viimei-
Paavo Nurmi kiittää
amerikalaisia.
Kiitollisena Atlannin takana
osakseen tulleesta ystävyydestä
on Paavo Nurmi liihettänyt n. s.
keisariiniukot Yhdysvaltain pre­sidentille
Coolidgelle ja A. A.
l^nioiiiu esi miehille F. Rubien'il-le
ja M. iruberlille. Puukkojen
hienoihin tuohikahvoihin on mc-
'talliu,potuksilla tehty Suomen ta­savallan
vaakuna sekä omista.-
jain ja lahjoittajaiii nimet. Puu­kot
ovat valmistetut Iisakki Jär­venpään
tunnetussa tehtaassa
Kauhavalla.
Suomen osanotto Philadelphian
näyttelyyn.
Viimeksi . saa])une.et Suomen
I e 11 det • ke rt o v at. :e tt ii ui koa si a in
Mli n isteri f issä si ellä t iit ki ta an, mi­t
ä : mahdollisuuksia: on Suomen
osanotolle- ensi kesänä pidettä"
\'ään Philadelphian maailman­näyttelyyn.
Varsinaista ehdotus­ta
asiassa ei oltu laadittu vielä
silloin, kun mainittu uutinen Suo­men
lehdissä julkaistiin.
Philadelphian maailman­näyttelyyn
kuuluu kuleteltavan Portlandi.s-ta,
-^Id.. se talo. .missä runoilija
Longfelknv syntyi. Talo viedään
inirkamatta,- täydes.sä kunnossa
'autalla perille saakka. ^Matkan
pituus on 400-mailia. .
Tämäkin talo ja Longfellowin
muisto tarjoö erinomaisen tilai­suuden
suomalaisille - kunnialla
'siintymään tuossa näyttelyssä.
Jrjuomalaiset voivat omassa osas­tossaan
asettaa rinnakkain oman
:ansallisepoksensa Kalevalan ja
Amerikan: sankarirunoelman,
Longfelknvin kirjoittaman Ilia-
Avathan, joJion runoilija sai muo­don
ja aiheenkin juuri Kaleva­lasta.
Osamääräsiirtolaisten väliaikai­sista
pidätyksistä.
Kun .Yhdysvaltain siirtolaisvi'
r a n o maiset o v a t h a v a i nn e e t, . e 11 ä
passien, .siirtolaisviisumien ja
muiden asiapaperien suhteen,
joita ulkomaalaisten tulee hank­kia
päästäkseen Yhdysvaltoihin,
on tapahtunut paitsi törkeitä
väärennyksiä myös epäselvyyk­siä,
on ryhdytty mitä ankarim-piin
valvontatoimenpiteisiin lail­lisenkin
siirtolaisuuden suhteen.
Siitä on johtunut maahanhalua*
vien pidätyksiä y. m. ikävyyksiä,
minkä vuoksi kehoitetaan kaik­kia
siirtolaisiksi aikovia kartta­maan
. siirtolaisvärväreitä, jotka
useissa maissa edesvastuuttomas-t
i toimien koettavat lupauksilla
j a väärennetyillä asiakirjoilla
houkutella maasta lähtöön.
Pidätysaika on vaihdellut 3—
14 • vuorokauteen, ja ovat pidä-
^ Tunnettu torontolainen viikko­julkaisu
"Saturday Night", jo­ka
on aina kieltolakikysymyk-sessä
sattunut " m ä r ä l l e " kan­na
1 le, ottaa syy sk uu n 5 ..p : n n ir
merossa a n Ont a rion olut p ro blee-min
käsiteltäväkseen, lausuen :
•'Ontarion uuden oluen ovat
j U1 i s ta n ee t liian ka 11 ii k s i ja li ia n
ohu e ksi oluen j u oja t ja 1 ii an voi*
niakkaaksi ne, jotka sHtä tietä­vät
liyvin vähän tai oi mitään..
Fergusonin hallituksen 4.4-pro-senttinen
sai alkutaipaleella hy­vän
vauhdin,mutta, voittokuluk­si
sen vaellus oi muodostunut.
Ihmiset kuvittelivat sitä f)ikeaIvsi
olueksi, sisäiselle ihmiselle hyir
dylliseksi- eikä liian vomakkaak-si
nauttia. Mutta asia näyttää­kin
o l e ^- a n a s t oi n . " P o 1 lvi i :
voiiualtaan" se ei o l e i)arenipaa
kuiir vanha, virvoitusjnomakau.-
jioissa myyty. aine. Sen vuoksi
se saa osakseen karsaita katseita
olueivjuojilta, jotka aivan oikein
viiitt ii vii t voiva nsa vai mist aa ko­tona
alkoholipitoisuudeltaan pal­jon
\ väkeviimpää juomaa paijon
pienemmillä kustannuksilla, sa­in
aan ta p a a n. k u i n e s i - is äm me t e-kivät
kauan sitten.
Kieltolainystävien ei tarvitse
olla huolissaan 4.4-i)rosentUscn
vuoksi. Oluenjuojat palaavat
tuhansittain takasin kotitekoi­seen,
jota .saa laillisesti valmistaa
ia laillisesti juoda. Eivätpä edes
Yhdysvaltain kuivilta seuduilta
— jos siellä niitä on — saapu­vat
turistit. osoita m i n k ä ä n l a i s ta
mielenkiintoa Ontarion 4.4-pro-senttiseen.
Koska nyt kerran jokainen on:
tyytymätön 4.4-pi"osenttiseen. —
sekä kieltolainkannaltajat, jot­ka
. sen tuomitsevat sitii juomat­ta,
ja oluenjuojat; jotka sen tuo­mitsevat
sillä kokeiltuaan — tu­lisi
tory-liallituksen ryhtyä joi­hinkin
toimenpiteisiin. Käytän­nöllinen
ratkaisu .011 sellainen o-lut,
jota kansa mielellään juo.
Albertassa, jossa nyt on terve*
pohjainen kieltolakiasetus, • tuk
tiin kokemuksesta havaitsemaan.:
e 11 ii h 3'vä o 1 u t o n s u o s i 11 u a j a e t-tä
se on omansa ,vä hentä m ään
väkevämpien juomien nauttimis­ta.
Ontario voisi tehdä huonom­minkin
kuin ottaa käytäntöön
Albertan asetuksen."
Näin sanoo "Saturday Night."
Lausunnossa on totta ainakin
niin paljon, että Ontarion oluen
aiheuttama kohu on jo hiljenty­nyt.
Myös on todettu tämän
''stui'1'in" olevan alkoholipitoi­suudeltaan
siksi mietoa, että
maakunnan pääministeri ei kiitso
olevan tarpeellista noudattaa
niitä varokeinoja, joihin sen
myynnin suhteen aluksi ryhdyt­tiin.
Niissä Canadan maakunnissa,
joissa oluen anniskelu Ijjsikau-palla
on käynnissä, on mahdolli­sesti
havaittu, että väkijuomien,
käyttö on jossain määrin pienen­tynyt
ja salakapakoiminen on
ehkä tullut vähemmän yleiseksi.
Osa kansasta tyytyy nimittäin
olueeseen, milloin sitä on hel­posti
ja kohtuulliseen hintaan
saatavana. Tällöin saattaa kui­tenkin
helposti käydä niin^ että
entisistä väkijuomain nauttijois­ta
tulee auttamattomia oluen juo­jia.
Äärimäisessä idässä ja ää'
rimäi.sessä l ä n n e s s ä— Quebecin
j a British Columbian maakun­nissa
on se tultu näkemään.
Onhan itse asiassa aivan sama
tuhlataanko ansiot väkevän|piin
Tietomielieksi voidaan todella
sanoa sitä, joka etukäteen kyke­nee
ennustamaan ensi kuun lo­pulla
"toimitettavien federaalis"
ten vaalien tulokset. Kymmen
vuosittain tapahtuva edustaja­paikkojen
uudelleenjärjestely,
joka toimitettiin viimeisen väen
laskun jälkeen, vaikuttaa suu­resti
tavanmukaisten ennustus­ten
iniikkaiisapitäväisyyteen- tai
pitäinättömyyteen.
On ensinnäkin huomattava, et­tä
uudessa parlamentissa: tulee
olemaan kymmenen edustajaa e:
nemmiin kuin viimeisessä eli nel­jännessä
toist a edustajahuonees­sa.
Kaksitoista uutta edustaja-
[) a i k k a a s i i r t y y • 1 ii n s i m a k ii n t i i n,
k 11 n t a a se n N o v a S e o t i ä n i e n 11 iiä
kaksi. Quebecin maakunnassa
j ä ä edustajapaikkojen luku
ma a ku n t a i 11 . y li t e e n li i 11 y m isossa
tehdyn sopimuksen mukaisesti
edelleen (J^.-ksi.
Iva k s i t oista. 1 ci n si m aa kuuta in
osalle tulevaji jxiikkaa jaetaan
seuraavasti: Maiiitobnlle 17
paiklvaa (ailvaiseinmin l."iV; »Sns^
katehewanille 21 (Ki) ; Alb<>rtalle
UI (12) ja British Columbialle;
r (i;n.
1- r i n c e 1C( 1 \va i* d is ia 11 d il 1 a t u 1 e e
olemaan neljä kuten ennenkin.
NoAV HrunsNvickilla entinen mää­rä
eli 11 ja Yukonilla yksi, iNV
va Scotia monet tää:; — kuten jo
mainitsimme — kaksi edustajaa,
ja tulee saa maan' 14 kuudontois-ta
asemesta.
Ontariolla tulee - odnsta japaik'
koja olemaan sa ma imäärä. kui n
noljännessätoistakin pailamentis-
.'a,: mutta uudelleenjärjestely on
silti aiheuttanut monia muutok­sia.
: Useita maaseudun vaalipii­rejä
on i)yyhitty kokonaan i)ois
ja ka u j i u n k i ed us t a j a ja pai k k.o j a
on i)eriistottuiiiidon tilalle. Ot­taen
huomioon, että jvmri maa­seudut
ovat antaneet äänienem­mistön
liberaaleille ja i")rogressii-veille
ja kaupunkipaikat konser­vatiiveille,
tulisi tilanne viime­mainituille
edullisemmaksi kuin
tiimänedellisissä vaaleissa. Toi­selta
puolen taasen 12 uutta
edustajapaikkaa lännellä eivät
IKiljon tuota hyötyä konservatii­veille,
sillä viime vaaleissa ei.
j\Ia n i t o ba ss^, •-. Sa s k a t c h e \va n i ss a
ja Albertassa valittu ainoata­kaan
konservatiivia- ja ainoas­taan
kolme liberaalia.
Ilmeistä on, että Canada tar­vitsee
tällä hetkellä hallituksen-jolla
on parlamentin-enemmistön
kannatus takanaan. Parlamentin
viime istuntokaudella olr valta-puolueella.
Iil)eraaleilla, ainoas­taan
yhden edustajan enemmis­tö,
eipä kaikkina aikoina sitä­k
ä ä n . . S e m e r k i ts i, et tä 'Ki n g 1 n
hallitus, oli aina milloin suurenv;
massa milloin pienemmässä mää­rässä
riippuvainen muista puolu­eista.
Pääministeri ei; tällöin
voinut olla.^ tilanteen herra, rYh­tenäisyyteen
ei koska an päästä
niinkuan kuin konservatiivit, li­beraalit,
progressiivit ja työväen
puolueen edustajat jakavat par­lamentin
alahuoneen. Puoleen
ja toiseen hapuilemalla • valtio­ni
ies ei pitkällekään pääse. Voi­dakseen
olla tehoisa ja tarkoi­tustaan
vastaava täytyy halli­tuksen
- olla herra omassa talos­saan.
jon kukin oli onnistunut haali­maan
kokoon maallista mammo­naa
edellisen vuoden kuluessa.
Tuloverojensa suuruudella lois­taa
: ensimäisenä luonnollisesti
autokuningas Henry Ford ja hä­nen
poikansa Edsel. Isä oli mak­sanut
valtion rahastoon $2,600,-
000 ja poika $2,150,000. ' Tämän
lisäksi oli heidän edustamansa
yhtiö, Ford Motor Company,
suorittanut kokonaista 16 :: ja
puoli miljoonaa. Edelliseen vuo­teen^
verrattuna tulot olivat vä-liän
laskeneet, mutta näistäkin
numeroista päättäen ei heillä vie­l
ä sentään ole pahaakaan hätää.:
Pilmitähtien maassa on ensi-:
inäisenä tunnettu kaunotar .Glo­ria
Swanson. Hän on maksanut
$57,000 osuutenaan vuoden 1024
sisääntulosta. I^Iary Piekfordin
verot tekevät $34,000 ja hänen
I)uolisonsa Douglas Fairbanksin
kokonaista $182,000. Harold
Lloyd näyttää olevan koomikois­ta:
kaikkein suosituin, sillä häntä
verotetaan $28,000 .lla. jotavas
toin (Jli.ajley Chaplinin tähti tun;
tuu - laskeut uneen; Häntä on ve
rotettu vain $:U5:lla.
Tuloveroilmoituksista liuoma"
taan iiiyii.skin. että evankelista
Billy : Siinday on maksanut vero-,
ja vuodelle li)24 $10,000 ja ame":
vikalaisten epäjumaja, base['ai-.
lonpelaaja Babe Kuuth $;5,4it');
Siitä näkyy, kuinka saarnatoimi
on A111 eri k a ss a • j o s k u s o d u 11 isom­paa
hommaa kuin bascioallonpe'
luu.
"Presidentti Coolidgc maksoi
$14,000 ja varapresidentti Da\vos
$24.{)()0. Suiii-ion virkojen ja
suurien: |)alkkojen ei näinollen
viilttämättömästi tarvitse kulkea^
käsi kädessä.
Prof. Pietilän matkavaiku-telmat.
Yhdysvaltain isuomalaisseu-duillo'
laajan kiertomatkan , teh­nyt
{vrofossori Antti J . Pietilä on
—- kuten lehdessämme on mainit­tu
— äskettäin koteutunut. H.
S -.n haastattoljiallo hän on kor-ton.
utmatkaltaan saamiaan yleis­vaikutelmia,
joista tiiliäii"^'oTam-mo
pääkohtia.
lyksen^ jonka liarjoittamiseen
kaikki muut kansallisuudet epäi­levät
ryhtyä, tavattomaan Icu'
koistukseen. Suomalaiset farmit
ovatkin läpeensä hyvin toimeen­tulevia
: ja varsinkin Etelä-Min­nesotassa
ja Pohjois-Öakotassa
vauraasti asuvia.
"Tämä suomalaisten ^ edistys
ei kuitenkaan ole rajoittunut
yksinomaan : talondellisee,n 1 ; pLä-mään.
Kaikkein huomattavimpia
ja ilahduttavimpia seikkoja, joi­ta
matkallani jouduin oppimaan
ja toteamaan, on se, että suoma­laiset
ovat: päässeet merkillepan­tavan
korkealle sivistyksessä ja
ovat suuressa määrässä mukana
Amerikan yhteiskunnallisessa c-lämässä.
Lapset käytetään kaik­kialla
. . kouluissa ja , varsinkin
kansakoulunopettaja-alalla on
suomalaisia erittäin runsaasti.
• Myöskin korkeakoulututkintoja
suoritetaan paljon ja monet; ovat
k o r k o ak on 1 u j e n ; o p et t a j i n a, j o p a
yliopistossakin on alemiiia opot-;
.;t a j a- a s t oi t a s u o m alaisten hai 1 u s-
^a. Sivistystahto näyttää^ kai
'-/on kaikkiaan olevan ; heillä suu­ri.
'/Mutta tämän rinnalla: on vie­lä
orikoisesti: havait ta vissa sikä­läisten
suomalaisten saa viitta ma.
elämiin antama sivistys, It.^ciiäi'
nen työskentely: mhiripuolisossa:
vhtei^kunna'ssa on antanut lieii-
1.0 • valmeutta .mitä moninai­simmilla
aloilla ja he: voisivat
varmaan missä yhteiskunnassa
tahansa, telulci itsensä,- iruoma^
tuiksi. .Monety suomalaisoi toimi:
vat. läfikaroina ja, vain joitakin
toisia aloja .mainitakseni, ho o-vat
lukuisasti lakimieskunnassa
e d u s t o 11 u 111 a t a i j ä s oi i. • k < J u 1 u j e n
johto.kunnissa, valtuusioissa,kair
punkien .])orjnosta roina, vio!äi)ä
kongressi s a k i n o n . .v K' si s u o m a 1 ai -
non edustaja- i" Tämä havainto
Am erika n . s 11 om ai a is t en^ y h;t o i s-kunnallisesta:
kelpoisuudesta oli
o ri ko is t a " m i el il i y vä 11 e rä 11 ä A-ä
lisä siihiMi, )nitri heistä aikaisem­min
tiesin.
.''Suomala.iston lahjakkuudei.:
ja työtarmon ovatkin monet amo;
rikalaiset huomanneet: ja ho. tuir
nustavat sen avoime^sti. Ma:r
Ny&yiaen kurssimme rah aläfe»^
tyksiUe SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
iMyös myömuit/ pankki-aaoituk
sia (shekkejä) markoissa yllg^
mainit, ikurssin jälkeen: j a eMkoi
siaj koMen prosentin korkoa vfv
täviä Ea*tkusiajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunaf ^
taan siellä voimassa-olevan doV.s*.
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksilk
postin kautta on 15c. summjlll*»
alle .sitä suurem miltä gUD*
miltä mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut «ähkoteitse
$3.56 kaikilta summilta.
Amerikalaisten merkkihenki­löiden
tulot.
Syyskuun ensimäinen päivä oli
Yhdysvalloissa virallinen juorir
päivä. Silloin Setä . Samulin
kaiLsalaiset saivat tilaisuuden en-simäisen
kerran silmäillä naapu­riensa
tuloveroilmoituksia eli
toisinsanoen nähdä, kuinka paP
'"Mitä tulee suomalaisasuiv":ai-hin
yleensä", kertoi, prof. Pieti­lä,
' " o n sanottava, ettii heillä on
erinomaisen suuri ja elävä har­rastus
: uuden, itsenäisen Suo.mon
asioihin. Yleiseen havaitsee kaik
kialla .syvässä säilynyttä rakka­utta
Suomea kohtaan. Varsin u-seasti
saattaa kuulla esim. va:
kuutuksia sellaisia, et tä •' neljä­kymmentä
viisi vuotta olen täiillä
jo oli u t ei kii ainoa t a k a an pä i v ää
ole mennyt Suomea muistelemat­t
a . " Erikoisen: ilahduttavaa on
panna merkille, ettii nousevassa
polvessa, joka on saanut ame­rikkalaisen
kasvatuksen ja joka
puhuu paremmin englantia kuin
suomea, myöskin on harrastus
Suomea kohtaan voimakas- ja
kestävä. Sangen useat esim. ik
maisi vat suuresti haluavansa
päästä käymään Suomessa. .Ylei­sesti
siirtolaisten keskuudessa
näin: ollen toivotaan, e t tä suliteita
Suomen ja Amerikan siirtokan­san
välillä viljeltäisiiu huolelli­semmin
; kuin tähän asti ja että
(1 e m y ös e d e 11 e e n v o i m i st uisi \' a t.
'•Suomalaisen siirtokansan pa­ras
osa: elää: vankassa ja luotetta­vassa
taloudellisessa asemassa j :i
on yleensä saavuttanut sellaisen
vaurauden, ettei se koskaan mei*
'läii maassamme olo ruumiillisen
työn tekijän saavutettavi.s.sa.. Si­ten
neljä n, vi id en, j opa k uuden
ja seitsemänkin liuoneen huo-ncistot
aivan tavallisella työniies
perheellä, jossa isä- ei edes ole
varsinainen ammattimies, ovat
varsin yleisiä. Muutamat suoma­laisista
ovat taloudellisella alalla
liikemiehinä. sekä- pää.sseet hy­vinkin
huomattaviin tuloksiin.
Niinpä tapasin moniaita maan-miehiämme,:
joiden vuositulot
laskettiin kokonaista 250^000 dol­lariksi.
Näistä taloudellisista
pyrkimyksistä : on ehkä loista*
vimpiin tuloksiin vienyt suoma­laisten
työ maanviljelyksen alal­la,
esim.. Michiganissa -ja Minne­sotassa
ovat suomalaiset suurel­ta
osalta asuttaneet kaikkein e-täisimmällä
korpiseudulla olleet
alueet, kohottaneet niissä vilje-
<: 111 (• 11: e H-. 1V a.u p u n g i s s a k a yd s ii n i
sai tui \\ a u i) un gi n, n o: r i n a ali k o i r
1 u 11 a (v a st aa M ai i sa IvO u 1 u n o p ei ta -
jasominaaria ) • inläsytut kinto ja
se itse m ä s tii pa rli a i rl o n o j") pii ai d on
k II n n i a si,) a s t a o 1 i: • \^ i i s i s 11 om a la i-s!
lla. A iva n t a vai 1 i n on ilm i o fin.
että suomalaiset o!)pilaat' konluis
sa o \'a t I n o Ivk' ansa ja k o u l u nsa, O"
tevimpiä. . Amerikahiiiien: kansa­koulujen
ylitarkastaja Jeffers
esim. })itämässään, puheessa, jota
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kantta, jos sähkösanoma-lähetystä
eierifcoistosti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne va»
taanottajan ja lähettäjän osoit
teellä varustettuna osoitteell»
Foreign Department
ank
HANCOCK :: MICH
, ^Perustettu v, 1874.—
Varat yli $3.000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meiUä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
jouduin South Rangossa kuulo:
maaUv antoi loistavan tunnustuk­sen
suomalaisten oppilaiden ky­v
y s t ä . I
. " H u u n i i i l l i s e n •työn alalla - ovat
suomalaiset. V hcfcittäneot, aina A-morikassa
luiomiota. saavuttaoM
menestystä ja saaden tunnustus,
ta. Eilitoioii niaanviljolykson. a'
lalla. josla, jo oddhi oli puhe, o-
-vat- suonia la ist en. erikoJsot,.. rai'
vaajaoiiiinaisuiuiot horiitliineet.
k u n n i o i l u v i a . Kai\osmiehinä (v
v;vt n i i n i k ä ä n : hyviissä mainoossa.
Niiil esim. lylyssä sikaUiisten kai­vosten
• su|.){'t'inton(loutt! antoi o'
r i i i o m a i s e i i lunnustuks(Mi suoiiur
laisille 1 \\ > m i cd i i 11 e e n. (.1 i.'.l 1 e o n
ovat>.suomalais(>t (>i'itt;iiiikin oai-ponlel-
oma: : (i)Uuty<Vinieirniä.} o"
soittautiincOt -miltt!! . v o i t_t a ma Uo­miksi,
olion he mainitta\an ky
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
I
m
f IS
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
m
P
il
i I
»uomeeE
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekn-joitta-neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä. i
KURSSI ON TÄNÄÄN
H
SUOMEN MAE£KAA CANADAN DOLLARISTA.
vKaikld lähetykset osoitetaan postin kautta, joa säh-kösanoiiialähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seujraavassa lueteltujen lähetysku-lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40o summille $40.00 asti, 50c summillo. $50.00 asti,
75c. summille $100.00. asti. Jokaiselta sew^,ivalta sa-dalta
25c. • '
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Läliettaessanne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa, hyvin tar­kasti
' . .
o -
PORT ÄfeTHUR, ONT.
M X I li
MS? m.