1921-06-02-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I CANADAN UUTISET, PORT ARTHUR, ONT., CAKABA; Torstaina, Kesak. 2 1921 NUMERO 22 ~ ^ CANADAN UUTISET Buomalainen sanomalelitl Canadassa, ilmestyy jokaisena Torstaina, \ Kustantaja The Canada News Publlsn ng Co. Erick J: Korte, Liikkeennoitaja. ;Lauri Maunu, Toimittaja.: TILAUSHjNNAI: : Canadään: $3.00 koko vuodelta, $1.75 puolelta vuoO<?Ua, ?1.00 3 kuukaudelta ja 40 s e n t t i ä kuukaudelta. Ajan tnl^ samaa kilin tarmon, elinvoiman ja luou- 1 (> e ] 1 1 a h 1 a a m i n e 11, S e n mn k a n a >ieuraa-vat hnonol. toverit ja Jnio-nor tavat, ja liyviit tilaisuudet, ' jotka eivät koskaan ])alaa. jälleen, menevät seniuukana luikkaan. Ny ky hei lei öii; se raaka-ain e, Yhdysvältoiliiu 3a Suomeen: $15.75 josta voi telulä uiilä haluat. Älä " I s n ve,: n 1 en n e isy y 11 ä y äl ä \U} e k s i : t u-levaisnntlestä^^ v-aan räi>äyk:^eeu kiiniii j,a^ koko vuodelta ja $2.25 puolelta vuo delta. ILMOITUSHINNAT: -50 senttiä palstiituumaltakeiTau^,3^ . n- T aistuna. Pitempiaikaisille ilraöituksil- h e t k e s t ä . ' ; hi .Jumalakaan anna ,e kohtuullinen ulfuuus. Halutaantie- heiktMi kerrallaan, ei- i^al vksislään riitä. Amerikan oi) Amerikan oli verrattain puimatonta a \ u s t a a. y m pä ry s vai 10 j a ra - lioilla, ruokatarpeilla ja sotavarustuksilla. Näistä annettiin n.!s. velkakirjoja. M u t t a kun nämät oli perittävä, nousi pulma eteen.. Ainoa maa, joka kykenee ^velkansa inaksa ma a n, tl ienee Engla U T i. .Mutta onko.Amei-ikalle siitä hyötyä, että se perii eurooppalaiset .saatavansa ^ Amerikan teollisuus on s()dan aikana ja sen jälkeen ])aisuuut .niin mahtavaksi,, ettei sen tuotteille Amerikan markki-tiii kci ta, '^11 00 mivAo kertaa. Naima- anna toisi a .sijaan ennenKUin i. j ä y t y i i y t sniinnata katscensji hu-toilMoiukset 75 sent- Loiu.K«ci ;;2 0i) keila, $3.00 kolme i^-^^^ o l t a n i i t e i i s i i n ä i s e i i l)ois. 'taa. Avioliitto- ja kihlaus-ilmoi-1 i\uolonil-; moitukset $2.(Jti. Po>takirjar, tiliselvitykset, keiäys-luettelot,^ luento^iltuoitukset y . i n . Mil s e n t t i ä tuumalta.. '. Uutisten joukkoon aijotuistallmol-tuksisla pentuau 15- senMU! riviltä^, . Pienimmankin ilmoituksen hinta on : 50 sentt. P«.stiHsa tulevia ilnioitulcsi.', ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta. Poliittiset flmoitukset ••$1.00 tuumalta. •- Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, l i - .uukset Ja rahat : ovat liilieiottäViU-i- oitteella: CANADAN UtJTISET, •*-)rt Arthur, Out., Canada. llmoituksc kertaa tukset TiOc palsialuumalta. raoitukKui. uiiiistovarHyiia $3.00. Kaameita kuvia Kiinan nälkäseu- Syntymäiliiioitukset i$1.50. Avioetoil- dlllta ; 1v 11 o11eiI teu liIkilillääi' ä : ä jvohjo'i- Sl^ l t • K i i n a n ,;iiii]lväaliUH'llä ei : l u l la ! nskiii) . koskaair. saaliiaair/ t ieeii " s e l v i l l e . ^IvnoJ.evaisUUs-pro-i^ eiij i.i' > . 0 1 1 : i i v k y ä än- k b r k e i i i n i l i l - i aa\V; •': mx\ Un' f li jee; se ' t u n t u v a s t i \ } i l i [ M p M i i ä i i 7 r :;ke^ ehtiessä !vfvi-;ia.l1^nVaJNsi ::• kesäJvU .\"ii- (Jessii I\)lij(:)is.-l\i:inau:Mn ':: 1 j o i • 11 • >' h te i;i i e n v iiix i l u k u • (> 11 maailman öljyrikkaudesta, helposti käsittää sen innostuksen, jota canadalai.set tuntevat uusiin öljykenttiinsä. Y^hdysvaltain kannalta katsoen on uuden öljyalu-een löytö inita tärkein, osittain s i i t ä sy y s t ä, e 11 ä se o n t e h t y. St an - d a r d O i l Companyn .avustuksella, ja osittain sentähden. että.Canada nykyään ostaa suurimman osan petroleumistaan Amerikasta. ;Sen-; tähden toivotaan, että Amerikan Kumania. Suomi Jiarjoittaa jo nyt h u oma tt a van snu rt a kauppavaihtoa Venäjän kanssa, mutta sen mahdollisuudet ovat: hyvin rajoitetut. .Maan itäosa öu harvasti asutettua ja luonnonrikkaudet kehittämättä. Etelässä taa.sen on autioitunut Pietarin kanpunki, joka haluaisi kaikkea, mutta el kykene tarjoamaan mitään vastineeksi. Virolla ja Latvialla on tä.^sä -suhteessa jiarempi asema; Huoimoita ja imefeimiä; ;lMJ:()nj)()U-ili inisi i i ; . ()li:).ö4n Canadan Uutir.ista lainattaessa cn | , , , , , k i l u a l \ ; i i i s a i i i \ ii 1 iseii A \ i i s l i i s - .«l^ide mainittava. .• Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa ehdeu konttoriin sekä vanha etta uusi ;soite. 1 CANADAN UUTISET (Tlie Canada N e w 3 ) : Fhf> I"''mnislil ..NeNvspaper in. Canada. Publishcd every Thursday by The Canada News Publishing Co. Erick J. Korte, Minage'-. . •:Lo:uTiMaunu; lOdttor. • f^-ilv \'ow? BldiT.. Vort Arthur. Ont. CANADAN UUTISET is welcomed and reaa m every Finnish, hom''- i n the Dominion. Jt is the- only diroct . advertising meäitim for those manufae*urcrs and meilehants who •v\ish to.:create ;and build .a- profitable and.perraanent demand.for their prod-uctÄ and merchandise by the large and e\er .Growing Finnish population resid-ing m Canada. Place your trial ad-vertisemeiitand 'get results. .• Advertising .rates 500 per.inch. l^iiiiiiltMii lisjjilia ja sen lisiiksi 1 ,- 1 ir),l)l.in.. \ ' M j H M i i n i i i n tarvilsevaa, joiile apua tuli a]ilan jos v.iroj.i n i i 1 1 . .V;i IS 1 ; 1 ; k 1 K >! i 11 se i I a^ 111 i IJ ooni a k uhilleen IM Iv.en ja ke viiä 11. a 1 ka.- na. muita iiiiljoonia toisia pclas-ro |)a an ja Aa s ia an, . 1 )o 11 a ri n ko r-kea arvo sekä Kuropan- ja Aasian k()yhlynyt tila tekee luottavan kaupanteon kuitenkin aivan inali- (iottdiiia k s i . .Jos naapuri m y y lial-vemiualla:! ai ostaja ei kykene nnfksamaan. minun on niahdolon myydä. Ameivikka ei' t ä l l ä het kellii voi maastaan viedii teollisnn- (1 en ra a ka -ai n e i t a. ei 1< ii \' a 1 m i i ta tuotleita yllii selitetyistii syistä, ja. kulien lvi n s(^ olisi maan olemassa olo Me luiki väl i tiimat (intä.. Miten k ii 1 ä st ii ti 1 a n t e es t a. on ] >ii ii st ii - vä .' Siilien löytyy ainoallaan yksi l i e . iMiropalaisien ja aasialais-: ten .ostajain oslokykyiio.n paran-iietlava ja samalla eri maiden ra-" lian arvoa koko maailmassa . tasoi-leflava. Vmpärysvaltain talonspolilikan eli j)aremmin veikapoliliikan piiii: tarkoituksena (ui Saksalla mak-öljytebllisuus mahdollisesti löy-mutta; niiden teollisiuis on alknpe* räisellä kannalla ja vaara n uhatessa ne rnisivat poliittisesti merkityksettömiä:; liumania ja Fuo- 1 a ö V at: pa i; ha a sis a a s e m a ss a, 111 ut-; ta n i i d e n t e h o k k a a m p aa toimintaa vaikenttamassa: on luquta• es-t tt ii ja 11 il e Vaisu u d essa n e sa a va l V a a ra 1 li s en ki 1 j )a i li j an Sä k Sci .s t a. .Lopuksi a rvelee AI r. Reed. et 1 ii ainoa inaa, joka voisi iVenäjiin ti-lanncvttji - kaii^p Jial Iit a. on Ameri Icä. ; .fSen jiilkecMi tulisi Kuröpan maista lii Iii niiilky-^ svnivkseen Puola. lui' harvinaisen lauhan talvi.Mr. a- isattaa kaikki velkansa. Fiiiii:lanti viilla. . i\ii.ttiiviiii raviiHuui. |vuuie | ja limska ovat Amerikan suurimmat; v(?l alli set 1^4)1*^1^ a V j a: • Von a jii t aas . :lhit;ian.niii. V('niijä • öu- pit-ki ks i a JO ik's i -; kp koiVa an ja te t (ii vä ] a sku s ta p öi s , j o t eiik a. •111 eid äii:' on (j tetj av a 1111 omi 00 n \' a i n j n u u t; y m- (111: • kiiiiimink in l u M k e n t ;iny i. iiiiljauinttain ihnrisiä ja . rehny 1 i I f I (! a t M111 ii k' s i n a I ii 1 ili ii ta ä • t av a 1 - 1 isesi.i seuraa v 11 le k n 1 k n ra u d eil 1 e, IvUien lyyruskiinmeelle y. m., joi-d «Mi 1 rh riksi silli ini at to liiat iii;i;iriit 1 i ä I ii r i. 11 e i lv e 1 1 1 i i m i s t; i. i hm is is t n o 11 joutiiuut, Lai>sia. pääasIallise-^li lyitiiriii. Politieal advs. $1.00 per mch..:. .. i on 111 vyi v .nirlkiialue'.'lla .. Advertisements must reack o u r . o ^ . ! , . . . . , . v w , . T - 1 r • fice Wednesday neon to appear on 1 ''»'^"^^'^^ kappaletta. Thursday's issue, • Subscription Iprice lA Canada :S3.00 per 3'ear,. United States and other couMtries. $3.75. per.year. in. advance. . Entered as second [class mail mat-ter. Dee. 1, 1915, a t t h ^ Post Office at Por-t Arthur, Ontario, Canada. )iiaar'anien. Tvrlärel THE A|IM OF T H E CANADAN UUTISET. The help preserve the Ideals and saci-ed traditions. of this, our adopted country, the Dominion of Canada: To observe its (aws and inspire others to respect and obey them: : To strive unoeasingly to quicken the public'si sense o f c i v i c duty: In ali ways to aid in making this country greater and better than ve found iti HUOMAUTUS PASSIN-A N O J I L L E . Esiintulleista syistä ilmoitetaan, kuten ennemminkin jo on ilmoitettu, että jokaisen passinanojan tulee anomuksensa mukana esittää Papintodistus Suomesta, tai muun tasavallan viranomaisen antama todistus Suomesta. Ellei anojalla sitä ole, tulee hänen se ha-nkkia itselleen Suomesta, j a sen saavuttua vasta tehclä anomus:, siihen asti, kunnes nVääräykset Kansalli-suusmatrikkeliin :^ merkinnästä voimaanastuvat myöskin Gana-dassa. 'Ainoastaan Suomen viran-oma- isten antamat todi.stiikset o-vat pätevät passiasioissa. SUOMEN VARA-KONSULI- \^IRASTO, Port ^Arthui, Ont. vähin-l\; e>iki-hiiita on ollirtyiLOOV 111 yy dii ii n \-a i m o ik-s i o v-\ .1 i ks i. n i i y r te 1 i j (> i k s i • JM ]) r.os t i {u tni • onilailosteii palvelukseen. Joistakin kauneimmista ilmoitetaan hinnan \- a i h del 1 e en $-10. . ^.lO.. . i l 1, ^^^^ ja ^löO ja ilmoit<'iaanpa e-i'ääu kaunottaren tuottaneen, isäl-. leen kokonaista Shnnte-fuNsa ilmoittaa ^Ira. Kam.sey . liikk.een : tyi.iöjenmyyn-nissa olleen niin vilkkaan, että koko alueelle on:jäänyt tuskin ai-noaiakaan tyttöla'^ta. Toisissa it.nkoi^^a ovat vanhemmat koct- 1 a n ee t 111 rh a a n k' a u ] la t a 1 a psiaa n, ostajia (u ole löytynyt ja lo[)nksr ei kukaan halunnut ottaa heila vastaan ilmanedestäkääii. Shun-le- fussa ovat katoliikisisaret ke-i- iinneet hoitoonsa .;')00..])ikkulasta, uiilänhädän aikana. ])iirysvallat. 1'^llei Saksa kykene Ranskalle sotak'or\'austa. suoritta-maan,. ei Ivanskaiiiyiiskään. kykene iMiH^lannille ja Amerikalle velkojaan maksamaan. Fdlei taas Hanska voi maksaa I^^ng^lantiin .\- e 1 k a ansa, • t u ot t a a 1^] n yi a n n iii e n . 10 miljai-din dollarin ^ takaisin •maksamineu vaikeuksia, vaikkakaan se. ei olisi:inahdotonta.. -Yk- •sinkerlaisin ja luonnollisin ratkaisu olisi, että kukinmaa kärsisi o 1 n at t a p {)i o ji sa. pyyiiic ä i sis i sa a - lavansa ja velkansa; Jos Saksan Irävinneenä. välttämätiii on maksettava. AnKM'ikka t u l i s i sen saa-mamieheksi ja ..selvittäisi välit Saksan kanssa. .Kent ies^ tasajnio-lisimpana sotaan osanottajana Amerikka paremmin kykenisi.ar-v() s t el em a a n Sak san maksukyky ii, kun ehauvinistinen Ranska. Tuiki k ii y t ii n n ii 11 i sen ii maa n a A m e-tää LuoteiS-Canadasta ne^ öljyva-rasastot, jotka sen muuten täytyi, si tuottaa muualta." Eriiän amerikalaiseii maanvilje-lyskoiieyhtiön edustaja Russell A.- Reed, joka äskettäin palasi New Yorkiin puolen, vuoden liike-ma tk alta Euro pasta, on a Ujtanut 111 i elen k ii n t oisi a .1 i e to ja I M I ro pai 1 eri nva iden ja va rsi nk in Venä j än ny kyi s ist ii : k a u pa n k ii y n t im a h d o I - lisuiiksista. Hän m. in. lausun seuraavasti: . () 1 i s i e r e h (i y s o (a k s 11 a; et t ii V e - niijäIiii nykyisin vallitseva sisiii-nen tilanne, nritii taloudeUiseeu e-liimäiin tulee, jolrtuisi kokonaan 1) o I s h e V ist i ses t a: h a Uit ukses t a. Sel-viii nierkkejii .Veniijän taloudelli-seeii rappeutumiseen oli havaittavissa, jo niinkin aikaisin kuin vuonna V.)]() ja 1!)17. Tilanteen lu u u t tu m i n en . e pii ed ui 1 isek si oli y h t ä suuri jo Kerenskin hallituksen aikana ja nähtävästi ei nii-kiiän olisi sitä voinut estiiä. Tähän joli t a va t pii ä syy t oi i va t: Kuljetussysteemin epäkuntoon joutnminen ja teollisen toimiunaii m i 11 e i t äy d eli i n en i)y sä h ly m i ne n, Miiirt ICuropan maat, jotka ottivat osaa: suursotaan^ saivat kokea samaa, mutta ne suoriutuivat kriisistii helpommin. Veniijii on itärimäisen suurimaa., jossa kul-j e t u s 1 a i t o s o u p \' s \ • n y t. s u h t e e 11 i s e s l i puutteellisena. Sen suuret teollisuusalueet o \- a 1 • s n n r i e n • \- ii 1 i m ai -, kojen piiassa toisistaan ja tehtaat j ou tui vat i)ysä h dy k s i in yh t ey d en lakattua. Sen lisiiksi n n otettava huomioon, että Venäjii ei irorinaa- 1 iai kanakaa n tu ot t a n ut ri i 11 ä viisti t eol 1 isuust uot teit a o m i in t a r pei>: siinsa. Olojen edelleen kehirryes-sä ei suurille kaupungeille voitu ri i tt ä väst i toi m itt^ia el in ta rpe-it ä, sillä niistä ei voitu antaa.talonpojille . teollisuustarpeita..: Kaikki se. niitä tapahtui holshevikien piiästessä valtaan, on suora seuraus näistä: kahdesta taloudellisesta seikasta. Teoi-eetillisesti pitiiisi bolsiievi-kien nykyään ruokkia suurkan-ärjestäisi asian ja koko maail-nut To im i r u k s el 1 e m me. o n sa a p u- Siiotiii-Opi^ton, ' Ilaneoek,, Mieh., 25-viioti^jiiIkijisu. Kirja, joka sisältä;! ! y l i sata sivua, on runsaasti kinirettii.ja annetaan siinä seikkaperäinen selostus A-merikan suoiiialaisjen opinahjon toiminnasta ja kehittymisestä aina sen perustamisvuodesta 189G alkaen nykypäiviin sa'4kka. Opiston 25-vnotista riemujuhlaa vietettiin Ilaneoekissa toukok. 27, 28 ja 29 ))äivänä. Tilaisynteen oli Poimintoja täältä ja muualta. Diplomaattien ja. talonstieteen suurimpana päiinvaivana : nyky- Jiiin, on vaikean taiondellisen pulakauden lopettaminen. S.» on il niiö, joka on havailtavana niin köyiiommissä kuin rikkaammissakin maissa, niin vanhalla kuin uudellakin mantereella. Tehtiivä saattaa tuntua eirsi aluksi aivan ylivoimaiselta, siksi suuressa miiärässä ovat olosuhteet suuren inaailmanpalon jälkeen järkyte-lyt, ja se varmasti vaatii koko maailman . yhteistoimintaa ja myiitävaikutusta. Sitä ei voida jiirjeslää vain kirjallisilla sopi-m u ksi l l a j a eri m a iden ed usta ja in allekirjoituksina, van ainoastaan tarmokkaalla ja sitkeällä loimin-nalla. Kuten niuistettanee sodan aikana keskusvallat ja ympärysvallat kilvan koettivat haalia liittolaisia itselleen. Se eniten voitti, joka kykeni eniten antamaan, ralia.ssa ja tavarassa sodan aikana —- " J a l o mies käyttäytyy, arvokkaasti sekil onnessa, että onnettomuudessa. Hän ei ylvästele eikä. alenna itseänsä; Menestys ei herätä hänen i-iemuansa eikä vastoinkäyminen hänen suruaan'; l l ä u ei etsi eikä vältä vaaraa. Hän ei puhu paljon, yhtä vähän itsestään kuin toisistakaan. Hän ei tavoittele ^ toisten kehumista^ eikä hän tahdo että toisia moititaan." — Aristoteles, l ^ l - f j ^ i i^ .^•aapunut m. m. Snoniesta piispa ja lupauksina tulevassa rauhan-foo. ssa. Tämä raha ja tavara ci asiannniiiisene:::, tulitit: vääu iaiiiaiia ;^oka: tavalla t i i t o i - •^ellä • ., niyöhenimin; • oli takaisin maks^ettayä.;- L jaHa • olisi^^^^ ;ettii yoitettii, koi-vaisi :h:änen:::hle-hpllsä, niiiivku viteltiin.:; l^v;^^ . ;: ? : i : Englanti;iai :Jiiijälle,:^TtaTialle, Bu^^^ manialle j . n , e o i l a n s k a : ö t tr toi lainaksi. Englanti lainasi A-merikasta ja Amerika t^äs*^tio-rostaan antoi 'kaikille ympärysvalloille. ' ' rikka varmaan itselleen, Saksalle ma 11 e m a I fd o 11 i s i m ni a n edull i s el 1 a tavalla. Siitä tuskin voinee olla eri mieltä, että nykyinen olotila uuvut laa maailmaa: enemmän kilin konsanaan sola ja saattaa sen liilunniniiksi perikatoaan kuin se oli vuonna 1018. Canadan iiskettäin liiydetyt iil-jylcentiit; k'alikana i^ohjoisessa ei-yiit varattomalle miehelle tarjoa suuria, inahdollisunksia, mutta runsaasti, rahaa käyttelevät ja kokeneet yritteli jät voivat toivoa inenestyslii, lausuu eriis amerika-laineii lehti puhuessaan .Maeken-zien (iljyalueesta. Sisäasiain ministeri Sir Janus Loughlieed on antanut departe-menlilleen ohjeet i-yhlyä kaikkiin m ah d o 11 i s i i n va ro va is ir u s t o i m e n-piteisiin saadakseen vältetyksi Ynkonin ja Klondyken kultaryn-nistyksen aikaisten murhenäytelmien uudistumisen, jolloin tuhan-s i a m i e h i ä se k' ä C -a n a da s t a e t: t ä Yhdysvalloista - lähti matkalle kaukaiseen pohjolaan olematta selvillä, kostettavinii olevista vai-keuksista ja puutteisiin sortuen hävisivät sille matkalle. "Tulee aina muistaa, että Mae-kenzien öljykentät ovat vielä, aivan tm sia ja niiden arvo on vasta k o lv e i It a va n a,'' ilm oit e taa n Ga na - dan viranomaisten taholta. " T u lee myöskin ottaa huomioon, että hallituksen tarkistnstoimenpitei.s-tä huolimatta öljyn etsinnässä ja öljyalueitten kehittämisessä ei siihen voi ajatellakaan ryhtyä i l man varoja, mutta hyvin mahdollista on, että rahalla ja kokemuksella saavutetaan hyviä tulok-sia. »' , ' , ' ' K u n ^ mtiistetj^an,! että koko brittiläiseil maailmanvallan rakenne suuresti on riippuvainen brittila|'$eötä sota- ja kauppalai-yastt> sta, j a että Yjhdy^yallat Jiy-kyään kontroUeeraa 82 prosenttia lvesiikuirh>alussa ryhdyttiinkaik kialla'Canadassa t o i m i i l a n i a a u v y-leistä väeulasiuia. : jokji tiltii ennen on otettu .V iisi ö k e r t a ä ai n a kyrnineiien vuoden väliajoilla:: •vViienlasku on;:yhtii vanha k i i in sivistyskiiu Se t o i i t i i t e t t i i i T ' 1 >äliy- Ipn i assa jö yil öniia H80(l e-Kr.;; sa - n o t ä a i i p a s e U / - ta Ilahtuneen vuonna 45(10 ei Kr. Egy))t issil sen tiedetään volleen; vuonna ;25{)0' e. K r . ^Iri in a isessa ^ liö o ma ri ; v ältii-kunna. ssa töintitettiin vä^ s ä ä n n öl 1 i se st i • j o k a ;; y i id es \' u os i rahastollisia ja .sptilastark^^ varten, iiaamätussakin: V samaan asiaan, ensimäiseav kerran ^. : '!^^ooseksehkirjäs -inääriit t iin sillQin laa ti in aan luettelon Israelin lapsista jäkokoa-^ i n a a n . v e ro a. S en 1 a s ketään ta pa li-tuneeii vuonna 1.491 e. Kr. v E h d o t n s. ny ky a i ka is em ma ii vii e li- 1 a sk u n t o im i 11 a m is e st a. C a i i a d a s s a t ehtiin vuoniia 1865, iinitta'-;vastä; vuonna 1871 se ensimäisen Icerrari t o imit e tt i i n . e de 11 i s e i i ä yu o n u ä : ä ii - netun eriköisasetnkseh;; n o j a l l a .' Cana(kn^'äkiliiku oli sen miikaän S c t n o t t u n a vuonna . ..*>,(vS 1 uet teloi lii iseenicä.v te ttiin^^V ^ k a i k l ( i ä ä n $511.;5:^d eli t^^ tiä p ä ä t ä kohti. yiionna 1911 oli yäkiliiku 7.20G.fi4"3. . j o k a merkit - see -^,öl7,38(y .0 vlisäystä' neljäissä-k y min e n e ssil y ii o d es s a. 011 a ei i h u o m i ö o n , ' e t t ä Canadan p i n t a - ala on .jiuomatlavasti suurempi kuin • Vihdysvaitojeii •: ja k ä s i t t ää kuudennen ö.saii maiipalloh pinta-alasta, ymmärtää, miten suunna-^ punkien väestö, mutta todellisim-*' ton työ väenlaskun-toimittaminen Kolmannentoista päivän perjantain suuri onni. Toukokuussa. 1921 koi man ten aloista [läi vä n ii sa 11 u i e 1 e 11 ä V ä k' s i vi i k o n [) ä i v is t ii ^ — p er-j a n t a i ^ y 1 e i n e n o n n e 11 o m u u k s i e u päivä.; Sen joutui elämään -monien muiden ohella myös (lueheei-läinen Andre Leiebure niminen mies. Kolme -kuukautta hän oli etsinyt työtä sitil saamatta. Ruokavarat olivat mitä-kuta-milloin-kin- satt ui, niin- e t tä liengissii m ies juuri pysyi,- ja miten kuten päivästä toiseen päiisi hänen perheensä ki n, V a im o j a i rse i t a i a psia. Aikais in i:)e r j a nt a in a, t o u ko kri ui i VV piiivän aamuna perhe^ lisiiytyi —kaksosilla, terveillii, nälkäisillä ja alastomina ihmistaimilla. ^likä ilon aihe se olisikaan ollut joissakin paikoissa I .Mutta Andre Jjerebure. entisistäkin eläin ii n h u oi ist a li i a k' s i k' 11 o rin i t e tt u - na, allapäin, i)ahoilla mielin, painoi la kk i-reusa.n päiihiiiisii. ja .kii-veli — satamaan. Olihan kuitenkin'. siellä; mutaisen ve.den alla,, unhoitusta ja lielpoitiisla. .Mutta, ennenkuin And.re Lefehure ehti synkän aikeensa toieiitlaa. hiin Nykyinen \ kurssimme rahalähe tyksille SUOMEEN ' ' ^ Postin kautta ja sähköteitse on j o utu i j u 11 u s i 11 e s a i am a 11 am jm u s i - en t y ö n j oli t a j an k a nssa. 0!n 11 e to n 1 j a ai-dessa täytyy asukkaiden• itse löy-täil ainakin 75 prosenttia tarpeistaan.. Junaliikenne on niin rajoite 11 u. e 11 ii yi; s i r yi s ten 1 ien k il ö iden on melkein inälidotoii päiistä ju-n a 1 la m i n n e k ä än j a el in ta r p e id en hakijain on lähdettävä etsintämatkalleen joko jalkaisin tai he- \- o se 11 a. L u o nn o 11 i se st i e i t ii Uä t a - valla voida tyydyttää suurien kaupunkien elintarvekysyntäii ja asukkailla ei ole muuta neuvoa kuin muuttaa kokonaan maa.seu-dulle. Siten on Pietarin asukasl u k u väheniynyt 74 prosentilla. Moskovan noin 40 prosentilla ja jn e ne m p ien k a uiui n k i n 20—80 prosentilla. Bolshevikit olivat jakaneet maan viiestön neljään luokkaan, joille jaettiin elintarpeita korttijärjestelmän mukaan, mutta käytännössä -. ainoastaaii viralliset kommunistit ja hallituksen- virkailijat .saivat niitä riittävästi. Toisten täytyi turvautua vaihtokauppaan ja muuttaa ruuaksi kaiken omaisuutensa, joka vuosien kuluessa oli saatu kokoon. Se on nyt joutunut talonpojille. Heidän hallussaan on suuret määrät kultaa ja hopeaa,' jalokiviä, talous-tarpeita, vaatteita, turkiksia, huonekaluja y.m. Tilanne nykyään oh lyhyesti sanottuna seuraava: Kaikki kaupungit ovat kadottaneet ostokykynsä, kun ne eivät kykene mit ä ä n maksamaan niistä tavaTois-ta, joita ne haluaisivat ostaa. A i - noa- joka voi tulla kysymykseen, on talonpoika, jolle rikkaudet o-vat siirtyneet. Ainoa keino, jolla kauppaa Ve näjän kanssa -voitaisi käy dä, on ry h ty ä suh t e isiin t aion - poikien, osuustoiminnallisten yhdistysten ja yksityisten kanssa. Tämäkin tulee mahdolliseksi väin Venäjän sisäosissa ja sillä edellytyksellä, että asianosaisille annetaan täysi toimintavapaus. Venäjän rajjalla. lännessä ovat-nyt Sttdmi,' Viro,'Ijatvik,'Puola ja mies kertoi hilnelle huolens keiMisa. Heltyikii tyiinjohtaja tai k' k'a. aja11.eI ik'r». .e11 ii nioisi- ss;i tilansa oleva mies ;noitaa suurempia voittoja liiiuelle kiiiniironi on-nellisemmas. s:i .aseina.s^a.oleva, ei sanota,miitta suurilla, puolipals-. taksilla. uutisilla sariniiialeiidet kertovat, "ettii samana ••onnerto- •s. . mana perjantaina, . toukokuiin l o : n a ' ' . Andre LetVbure — sai työtä . . työtii satainahainpuu-sina, ja ettii elämii liiinelle ^iiiii päivänä alkoi hymyillä onnellista ruusuväristä liymyir. Todidlakin! Sellaisesta asiasta sitii kaiumi-taa. palstamäärin kirjoittaa sano-malehti- uutisia. ]\Iikä ilimel Mies, yksi mies monien : miljoonien työttömien Dollarilta. Myös myömrae pankki-osoituk sia (jshekkejä) markoissa yllä-mainit, kurssin jälkeen ja erikoi sia, kolmen prosentin korkoa ve. täviä matkustaiien shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lunastetaan siellä- voimassa-olevan doUa-rin kurssin jälkeen.. Lähetyfskulut rahalähetyksille postin kautta on 15c. summiUe alle $20.00; sitä suuremmilta summilta mitään kuluja ei peritä. Lähetyskulut sähköteitse. on $3.56 kaikilta summilta. K a i k k i lähetykset osoitetaan postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä ei erikoisesti pyydetä. Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lähettäjän osoitteella varustettuna osoitteella: Foreign Department First National Bank HANCOCK MICH. 1 - vPeriistettu v. 1874.— Va ra t \1 i . $3,000,000.00. Kirjoittakaa" suomeksi; meillä' on kuusi suomalaista liikkeessämme. perjaniaina, kuun toista r i ä i v ä u ä • kolmantena- Köyhän miehen kohtaloa kokeilemassa, 13 o st o n. o n A me r i k ä n Yhdy .syalt a iu; si \'is ry SS ij a. S i ellä suh-t e e i l i s es t i ^ e ne mm ii n k u i n y h de ssä • • l v i i i i j i toisessa ;kaupungissa tällii m a 111 e r e el l a, ,t ap a a m m e s iv is t y k-s e i T r k p r k e i m m . i l l ä : kukktilö^i^^ j b l t k B i k s i p ä . s o p i i odottaa inyöskiii- siellä^ lähimäisrakkaus, .ihra i sy s tä V älli syy s j a a vuli a isuus joukosta on saanut — työtä, saa-. huomattavimmin edustet-nut tyiitä satamahampiiiisiiia. i l^^i^""'!- Mikä onnellinen yhteiskunta tä-j voisi -ilmetä myöskin siinä mä meidän oma onkin! Se on voi-_ tavassa, jolla Boston kohtelee ko-nut pelastaa itsemurhasta yhden 'vaosaisia .kansalaisiaan. Sellaisia nälkäisen perheen iiii Ikäisen t nr-van. S i i t ii si t ii lv ann a 11 a a i loi t a k i n • ja unohtaa. -— miljoonat muut iiälkii-kuoleman: kanssa kamppailevav tässä maassa on.; : " Parhaillaan käynnissii olevaa väenlaskna toimittaa 13,000 nu-meroitsijaa. Kaukaisimpiinkin seutuihin 1 ii Ire t e t ä ii n \ i r k a i 1 i j o i ta. K,a t su po 1 is i t .ja intiaa n iasiam ieli e t. toimivat oppaina, he kun tunte-^ vat kaukaisen pohjolankin j a sen erist äy ty nee t asukk aa t a in a: pohjoisen Jäämeren rantoja myöten. Tehtävii säätänee suorit et uksi o-sapuilleen noin kuudessa viiko.ssa, mutta täydelli.siä tuloksia ei voida odottaa ennenkuin vasta noin kolmen vuoden kuluttua. Asukaslukua koskevat väestötiedot tulevat julkisiniteen noin viiden tai kuuden kuukauden kuluttuai j Yleensä on vallalla se väärä käsitys, että viienlaskuun otetaan tietoja ainoastaan asukasmäärästä. Vuonna 1871 oli vastattavia kysymyksiä 211 ja vuOnna 1911 kokonaista 549, ja ny kyisessä vä-enlaskussa. luultavasti vieläkin e-nemmän. , Kysymykset vaihtelevat suuresti. Nie käsittelevät i-kää, sukupuolta, työalaa, virkaa, kasvatusta j.n.e. Farmarilta kysytään, paljonko hän on kylvänyt vehnää sitten:vuoden 1911, paljonko hän on tuottanut heiuiä; perunoita ja juurikasvejaj mitä parannuksia hän on tehnyt rakennuksiinsa, omistaako hän farminr paljonko hänellä on karjaa, hevosia, j . n. e,. Canadan väkiluvun arvellaan t ä n ä vuonna kokoavan yhdeksään miljoonaan j a kustannukset väen-laskusta tulevat olemaan noin $1,- 750,000. Niumeromiesten armeija on suurin mitä milloinkaan siinä tarkoituksessa t ä ä l l ä on pantu l i i kekannalle. Tilastonottajat ovat kiitollisia saadessaan oikeat ja totuudenmukaiset vastaukset kysymyksiinsä, myöskin naisilta ijän^ suhteen. Jos siitä kysymyksestä-onnellisesti suoriudutaan, ovat jä-lelläolevat 500 kysymystä lielpos-i ti vastattavissa. • „• työläiset. -On h an yksi i)elastett u. edes yksi työläissiemen vastaisen yhtei.sk^mnan työläissukupolvea varten. . Koh t aa sitil ih m iskunt a a j osku s suurikin onni, kohtaa sitä ja — sattuu olemaan sivistyneittenkin joukossa. Niitä on Bo.stönissa-kiii; • Heitä varten on Bostonin kaupunki varannut yömajoja, joihin ot e ta a n v iiks i rahattomia, k o - d i 11 o m i a, n ii l k' ii i si ä, t yö 11 ö m i ii ihmisiä. Tätii Vihmisystävällistä" laito.s-ta Bo|stonin majuri halusi tutkia, halusi itse kokea, miten hövheni-sen vuoteen se hänen isännöiraän- Suomeen lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoittaneella on joka päivä tiedossa Suomen rahan todellinen arvo ja voi niinollen maksaa airia päivän korkeimman kurssin rahalähetyksistä. KURSSI ON TÄNÄÄN SUOMEN IVC&RKEAÄ XJANADAN DOLLARISTA. ' Kailcki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä ei erikoisesti vaadita: Sähkötys-maksuton ?4.3Ö;"Läietyskulut rahaJähetyksille on, 40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti; ^ 75c. sumpiille $i'Ö{).00 asti. Jokaiselta seuraavalta nadalta 25c. Tiedustelkaa eH]^oiskurssia isoille lähetyksille. Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tarkasti. PORT ARTHUR, ONT:| KV^mA. 4 /.
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, June 2, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1921-06-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada210602 |
Description
Title | 1921-06-02-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | I CANADAN UUTISET, PORT ARTHUR, ONT., CAKABA; Torstaina, Kesak. 2 1921 NUMERO 22 ~ ^ CANADAN UUTISET Buomalainen sanomalelitl Canadassa, ilmestyy jokaisena Torstaina, \ Kustantaja The Canada News Publlsn ng Co. Erick J: Korte, Liikkeennoitaja. ;Lauri Maunu, Toimittaja.: TILAUSHjNNAI: : Canadään: $3.00 koko vuodelta, $1.75 puolelta vuoO e ] 1 1 a h 1 a a m i n e 11, S e n mn k a n a >ieuraa-vat hnonol. toverit ja Jnio-nor tavat, ja liyviit tilaisuudet, ' jotka eivät koskaan ])alaa. jälleen, menevät seniuukana luikkaan. Ny ky hei lei öii; se raaka-ain e, Yhdysvältoiliiu 3a Suomeen: $15.75 josta voi telulä uiilä haluat. Älä " I s n ve,: n 1 en n e isy y 11 ä y äl ä \U} e k s i : t u-levaisnntlestä^^ v-aan räi>äyk:^eeu kiiniii j,a^ koko vuodelta ja $2.25 puolelta vuo delta. ILMOITUSHINNAT: -50 senttiä palstiituumaltakeiTau^,3^ . n- T aistuna. Pitempiaikaisille ilraöituksil- h e t k e s t ä . ' ; hi .Jumalakaan anna ,e kohtuullinen ulfuuus. Halutaantie- heiktMi kerrallaan, ei- i^al vksislään riitä. Amerikan oi) Amerikan oli verrattain puimatonta a \ u s t a a. y m pä ry s vai 10 j a ra - lioilla, ruokatarpeilla ja sotavarustuksilla. Näistä annettiin n.!s. velkakirjoja. M u t t a kun nämät oli perittävä, nousi pulma eteen.. Ainoa maa, joka kykenee ^velkansa inaksa ma a n, tl ienee Engla U T i. .Mutta onko.Amei-ikalle siitä hyötyä, että se perii eurooppalaiset .saatavansa ^ Amerikan teollisuus on s()dan aikana ja sen jälkeen ])aisuuut .niin mahtavaksi,, ettei sen tuotteille Amerikan markki-tiii kci ta, '^11 00 mivAo kertaa. Naima- anna toisi a .sijaan ennenKUin i. j ä y t y i i y t sniinnata katscensji hu-toilMoiukset 75 sent- Loiu.K«ci ;;2 0i) keila, $3.00 kolme i^-^^^ o l t a n i i t e i i s i i n ä i s e i i l)ois. 'taa. Avioliitto- ja kihlaus-ilmoi-1 i\uolonil-; moitukset $2.(Jti. Po>takirjar, tiliselvitykset, keiäys-luettelot,^ luento^iltuoitukset y . i n . Mil s e n t t i ä tuumalta.. '. Uutisten joukkoon aijotuistallmol-tuksisla pentuau 15- senMU! riviltä^, . Pienimmankin ilmoituksen hinta on : 50 sentt. P«.stiHsa tulevia ilnioitulcsi.', ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta. Poliittiset flmoitukset ••$1.00 tuumalta. •- Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, l i - .uukset Ja rahat : ovat liilieiottäViU-i- oitteella: CANADAN UtJTISET, •*-)rt Arthur, Out., Canada. llmoituksc kertaa tukset TiOc palsialuumalta. raoitukKui. uiiiistovarHyiia $3.00. Kaameita kuvia Kiinan nälkäseu- Syntymäiliiioitukset i$1.50. Avioetoil- dlllta ; 1v 11 o11eiI teu liIkilillääi' ä : ä jvohjo'i- Sl^ l t • K i i n a n ,;iiii]lväaliUH'llä ei : l u l la ! nskiii) . koskaair. saaliiaair/ t ieeii " s e l v i l l e . ^IvnoJ.evaisUUs-pro-i^ eiij i.i' > . 0 1 1 : i i v k y ä än- k b r k e i i i n i l i l - i aa\V; •': mx\ Un' f li jee; se ' t u n t u v a s t i \ } i l i [ M p M i i ä i i 7 r :;ke^ ehtiessä !vfvi-;ia.l1^nVaJNsi ::• kesäJvU .\"ii- (Jessii I\)lij(:)is.-l\i:inau:Mn ':: 1 j o i • 11 • >' h te i;i i e n v iiix i l u k u • (> 11 maailman öljyrikkaudesta, helposti käsittää sen innostuksen, jota canadalai.set tuntevat uusiin öljykenttiinsä. Y^hdysvaltain kannalta katsoen on uuden öljyalu-een löytö inita tärkein, osittain s i i t ä sy y s t ä, e 11 ä se o n t e h t y. St an - d a r d O i l Companyn .avustuksella, ja osittain sentähden. että.Canada nykyään ostaa suurimman osan petroleumistaan Amerikasta. ;Sen-; tähden toivotaan, että Amerikan Kumania. Suomi Jiarjoittaa jo nyt h u oma tt a van snu rt a kauppavaihtoa Venäjän kanssa, mutta sen mahdollisuudet ovat: hyvin rajoitetut. .Maan itäosa öu harvasti asutettua ja luonnonrikkaudet kehittämättä. Etelässä taa.sen on autioitunut Pietarin kanpunki, joka haluaisi kaikkea, mutta el kykene tarjoamaan mitään vastineeksi. Virolla ja Latvialla on tä.^sä -suhteessa jiarempi asema; Huoimoita ja imefeimiä; ;lMJ:()nj)()U-ili inisi i i ; . ()li:).ö4n Canadan Uutir.ista lainattaessa cn | , , , , , k i l u a l \ ; i i i s a i i i \ ii 1 iseii A \ i i s l i i s - .«l^ide mainittava. .• Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa ehdeu konttoriin sekä vanha etta uusi ;soite. 1 CANADAN UUTISET (Tlie Canada N e w 3 ) : Fhf> I"''mnislil ..NeNvspaper in. Canada. Publishcd every Thursday by The Canada News Publishing Co. Erick J. Korte, Minage'-. . •:Lo:uTiMaunu; lOdttor. • f^-ilv \'ow? BldiT.. Vort Arthur. Ont. CANADAN UUTISET is welcomed and reaa m every Finnish, hom''- i n the Dominion. Jt is the- only diroct . advertising meäitim for those manufae*urcrs and meilehants who •v\ish to.:create ;and build .a- profitable and.perraanent demand.for their prod-uctÄ and merchandise by the large and e\er .Growing Finnish population resid-ing m Canada. Place your trial ad-vertisemeiitand 'get results. .• Advertising .rates 500 per.inch. l^iiiiiiltMii lisjjilia ja sen lisiiksi 1 ,- 1 ir),l)l.in.. \ ' M j H M i i n i i i n tarvilsevaa, joiile apua tuli a]ilan jos v.iroj.i n i i 1 1 . .V;i IS 1 ; 1 ; k 1 K >! i 11 se i I a^ 111 i IJ ooni a k uhilleen IM Iv.en ja ke viiä 11. a 1 ka.- na. muita iiiiljoonia toisia pclas-ro |)a an ja Aa s ia an, . 1 )o 11 a ri n ko r-kea arvo sekä Kuropan- ja Aasian k()yhlynyt tila tekee luottavan kaupanteon kuitenkin aivan inali- (iottdiiia k s i . .Jos naapuri m y y lial-vemiualla:! ai ostaja ei kykene nnfksamaan. minun on niahdolon myydä. Ameivikka ei' t ä l l ä het kellii voi maastaan viedii teollisnn- (1 en ra a ka -ai n e i t a. ei 1< ii \' a 1 m i i ta tuotleita yllii selitetyistii syistä, ja. kulien lvi n s(^ olisi maan olemassa olo Me luiki väl i tiimat (intä.. Miten k ii 1 ä st ii ti 1 a n t e es t a. on ] >ii ii st ii - vä .' Siilien löytyy ainoallaan yksi l i e . iMiropalaisien ja aasialais-: ten .ostajain oslokykyiio.n paran-iietlava ja samalla eri maiden ra-" lian arvoa koko maailmassa . tasoi-leflava. Vmpärysvaltain talonspolilikan eli j)aremmin veikapoliliikan piiii: tarkoituksena (ui Saksalla mak-öljytebllisuus mahdollisesti löy-mutta; niiden teollisiuis on alknpe* räisellä kannalla ja vaara n uhatessa ne rnisivat poliittisesti merkityksettömiä:; liumania ja Fuo- 1 a ö V at: pa i; ha a sis a a s e m a ss a, 111 ut-; ta n i i d e n t e h o k k a a m p aa toimintaa vaikenttamassa: on luquta• es-t tt ii ja 11 il e Vaisu u d essa n e sa a va l V a a ra 1 li s en ki 1 j )a i li j an Sä k Sci .s t a. .Lopuksi a rvelee AI r. Reed. et 1 ii ainoa inaa, joka voisi iVenäjiin ti-lanncvttji - kaii^p Jial Iit a. on Ameri Icä. ; .fSen jiilkecMi tulisi Kuröpan maista lii Iii niiilky-^ svnivkseen Puola. lui' harvinaisen lauhan talvi.Mr. a- isattaa kaikki velkansa. Fiiiii:lanti viilla. . i\ii.ttiiviiii raviiHuui. |vuuie | ja limska ovat Amerikan suurimmat; v(?l alli set 1^4)1*^1^ a V j a: • Von a jii t aas . :lhit;ian.niii. V('niijä • öu- pit-ki ks i a JO ik's i -; kp koiVa an ja te t (ii vä ] a sku s ta p öi s , j o t eiik a. •111 eid äii:' on (j tetj av a 1111 omi 00 n \' a i n j n u u t; y m- (111: • kiiiiimink in l u M k e n t ;iny i. iiiiljauinttain ihnrisiä ja . rehny 1 i I f I (! a t M111 ii k' s i n a I ii 1 ili ii ta ä • t av a 1 - 1 isesi.i seuraa v 11 le k n 1 k n ra u d eil 1 e, IvUien lyyruskiinmeelle y. m., joi-d «Mi 1 rh riksi silli ini at to liiat iii;i;iriit 1 i ä I ii r i. 11 e i lv e 1 1 1 i i m i s t; i. i hm is is t n o 11 joutiiuut, Lai>sia. pääasIallise-^li lyitiiriii. Politieal advs. $1.00 per mch..:. .. i on 111 vyi v .nirlkiialue'.'lla .. Advertisements must reack o u r . o ^ . ! , . . . . , . v w , . T - 1 r • fice Wednesday neon to appear on 1 ''»'^"^^'^^ kappaletta. Thursday's issue, • Subscription Iprice lA Canada :S3.00 per 3'ear,. United States and other couMtries. $3.75. per.year. in. advance. . Entered as second [class mail mat-ter. Dee. 1, 1915, a t t h ^ Post Office at Por-t Arthur, Ontario, Canada. )iiaar'anien. Tvrlärel THE A|IM OF T H E CANADAN UUTISET. The help preserve the Ideals and saci-ed traditions. of this, our adopted country, the Dominion of Canada: To observe its (aws and inspire others to respect and obey them: : To strive unoeasingly to quicken the public'si sense o f c i v i c duty: In ali ways to aid in making this country greater and better than ve found iti HUOMAUTUS PASSIN-A N O J I L L E . Esiintulleista syistä ilmoitetaan, kuten ennemminkin jo on ilmoitettu, että jokaisen passinanojan tulee anomuksensa mukana esittää Papintodistus Suomesta, tai muun tasavallan viranomaisen antama todistus Suomesta. Ellei anojalla sitä ole, tulee hänen se ha-nkkia itselleen Suomesta, j a sen saavuttua vasta tehclä anomus:, siihen asti, kunnes nVääräykset Kansalli-suusmatrikkeliin :^ merkinnästä voimaanastuvat myöskin Gana-dassa. 'Ainoastaan Suomen viran-oma- isten antamat todi.stiikset o-vat pätevät passiasioissa. SUOMEN VARA-KONSULI- \^IRASTO, Port ^Arthui, Ont. vähin-l\; e>iki-hiiita on ollirtyiLOOV 111 yy dii ii n \-a i m o ik-s i o v-\ .1 i ks i. n i i y r te 1 i j (> i k s i • JM ]) r.os t i {u tni • onilailosteii palvelukseen. Joistakin kauneimmista ilmoitetaan hinnan \- a i h del 1 e en $-10. . ^.lO.. . i l 1, ^^^^ ja ^löO ja ilmoit<'iaanpa e-i'ääu kaunottaren tuottaneen, isäl-. leen kokonaista Shnnte-fuNsa ilmoittaa ^Ira. Kam.sey . liikk.een : tyi.iöjenmyyn-nissa olleen niin vilkkaan, että koko alueelle on:jäänyt tuskin ai-noaiakaan tyttöla'^ta. Toisissa it.nkoi^^a ovat vanhemmat koct- 1 a n ee t 111 rh a a n k' a u ] la t a 1 a psiaa n, ostajia (u ole löytynyt ja lo[)nksr ei kukaan halunnut ottaa heila vastaan ilmanedestäkääii. Shun-le- fussa ovat katoliikisisaret ke-i- iinneet hoitoonsa .;')00..])ikkulasta, uiilänhädän aikana. ])iirysvallat. 1'^llei Saksa kykene Ranskalle sotak'or\'austa. suoritta-maan,. ei Ivanskaiiiyiiskään. kykene iMiH^lannille ja Amerikalle velkojaan maksamaan. Fdlei taas Hanska voi maksaa I^^ng^lantiin .\- e 1 k a ansa, • t u ot t a a 1^] n yi a n n iii e n . 10 miljai-din dollarin ^ takaisin •maksamineu vaikeuksia, vaikkakaan se. ei olisi:inahdotonta.. -Yk- •sinkerlaisin ja luonnollisin ratkaisu olisi, että kukinmaa kärsisi o 1 n at t a p {)i o ji sa. pyyiiic ä i sis i sa a - lavansa ja velkansa; Jos Saksan Irävinneenä. välttämätiii on maksettava. AnKM'ikka t u l i s i sen saa-mamieheksi ja ..selvittäisi välit Saksan kanssa. .Kent ies^ tasajnio-lisimpana sotaan osanottajana Amerikka paremmin kykenisi.ar-v() s t el em a a n Sak san maksukyky ii, kun ehauvinistinen Ranska. Tuiki k ii y t ii n n ii 11 i sen ii maa n a A m e-tää LuoteiS-Canadasta ne^ öljyva-rasastot, jotka sen muuten täytyi, si tuottaa muualta." Eriiän amerikalaiseii maanvilje-lyskoiieyhtiön edustaja Russell A.- Reed, joka äskettäin palasi New Yorkiin puolen, vuoden liike-ma tk alta Euro pasta, on a Ujtanut 111 i elen k ii n t oisi a .1 i e to ja I M I ro pai 1 eri nva iden ja va rsi nk in Venä j än ny kyi s ist ii : k a u pa n k ii y n t im a h d o I - lisuiiksista. Hän m. in. lausun seuraavasti: . () 1 i s i e r e h (i y s o (a k s 11 a; et t ii V e - niijäIiii nykyisin vallitseva sisiii-nen tilanne, nritii taloudeUiseeu e-liimäiin tulee, jolrtuisi kokonaan 1) o I s h e V ist i ses t a: h a Uit ukses t a. Sel-viii nierkkejii .Veniijän taloudelli-seeii rappeutumiseen oli havaittavissa, jo niinkin aikaisin kuin vuonna V.)]() ja 1!)17. Tilanteen lu u u t tu m i n en . e pii ed ui 1 isek si oli y h t ä suuri jo Kerenskin hallituksen aikana ja nähtävästi ei nii-kiiän olisi sitä voinut estiiä. Tähän joli t a va t pii ä syy t oi i va t: Kuljetussysteemin epäkuntoon joutnminen ja teollisen toimiunaii m i 11 e i t äy d eli i n en i)y sä h ly m i ne n, Miiirt ICuropan maat, jotka ottivat osaa: suursotaan^ saivat kokea samaa, mutta ne suoriutuivat kriisistii helpommin. Veniijii on itärimäisen suurimaa., jossa kul-j e t u s 1 a i t o s o u p \' s \ • n y t. s u h t e e 11 i s e s l i puutteellisena. Sen suuret teollisuusalueet o \- a 1 • s n n r i e n • \- ii 1 i m ai -, kojen piiassa toisistaan ja tehtaat j ou tui vat i)ysä h dy k s i in yh t ey d en lakattua. Sen lisiiksi n n otettava huomioon, että Venäjii ei irorinaa- 1 iai kanakaa n tu ot t a n ut ri i 11 ä viisti t eol 1 isuust uot teit a o m i in t a r pei>: siinsa. Olojen edelleen kehirryes-sä ei suurille kaupungeille voitu ri i tt ä väst i toi m itt^ia el in ta rpe-it ä, sillä niistä ei voitu antaa.talonpojille . teollisuustarpeita..: Kaikki se. niitä tapahtui holshevikien piiästessä valtaan, on suora seuraus näistä: kahdesta taloudellisesta seikasta. Teoi-eetillisesti pitiiisi bolsiievi-kien nykyään ruokkia suurkan-ärjestäisi asian ja koko maail-nut To im i r u k s el 1 e m me. o n sa a p u- Siiotiii-Opi^ton, ' Ilaneoek,, Mieh., 25-viioti^jiiIkijisu. Kirja, joka sisältä;! ! y l i sata sivua, on runsaasti kinirettii.ja annetaan siinä seikkaperäinen selostus A-merikan suoiiialaisjen opinahjon toiminnasta ja kehittymisestä aina sen perustamisvuodesta 189G alkaen nykypäiviin sa'4kka. Opiston 25-vnotista riemujuhlaa vietettiin Ilaneoekissa toukok. 27, 28 ja 29 ))äivänä. Tilaisynteen oli Poimintoja täältä ja muualta. Diplomaattien ja. talonstieteen suurimpana päiinvaivana : nyky- Jiiin, on vaikean taiondellisen pulakauden lopettaminen. S.» on il niiö, joka on havailtavana niin köyiiommissä kuin rikkaammissakin maissa, niin vanhalla kuin uudellakin mantereella. Tehtiivä saattaa tuntua eirsi aluksi aivan ylivoimaiselta, siksi suuressa miiärässä ovat olosuhteet suuren inaailmanpalon jälkeen järkyte-lyt, ja se varmasti vaatii koko maailman . yhteistoimintaa ja myiitävaikutusta. Sitä ei voida jiirjeslää vain kirjallisilla sopi-m u ksi l l a j a eri m a iden ed usta ja in allekirjoituksina, van ainoastaan tarmokkaalla ja sitkeällä loimin-nalla. Kuten niuistettanee sodan aikana keskusvallat ja ympärysvallat kilvan koettivat haalia liittolaisia itselleen. Se eniten voitti, joka kykeni eniten antamaan, ralia.ssa ja tavarassa sodan aikana —- " J a l o mies käyttäytyy, arvokkaasti sekil onnessa, että onnettomuudessa. Hän ei ylvästele eikä. alenna itseänsä; Menestys ei herätä hänen i-iemuansa eikä vastoinkäyminen hänen suruaan'; l l ä u ei etsi eikä vältä vaaraa. Hän ei puhu paljon, yhtä vähän itsestään kuin toisistakaan. Hän ei tavoittele ^ toisten kehumista^ eikä hän tahdo että toisia moititaan." — Aristoteles, l ^ l - f j ^ i i^ .^•aapunut m. m. Snoniesta piispa ja lupauksina tulevassa rauhan-foo. ssa. Tämä raha ja tavara ci asiannniiiisene:::, tulitit: vääu iaiiiaiia ;^oka: tavalla t i i t o i - •^ellä • ., niyöhenimin; • oli takaisin maks^ettayä.;- L jaHa • olisi^^^^ ;ettii yoitettii, koi-vaisi :h:änen:::hle-hpllsä, niiiivku viteltiin.:; l^v;^^ . ;: ? : i : Englanti;iai :Jiiijälle,:^TtaTialle, Bu^^^ manialle j . n , e o i l a n s k a : ö t tr toi lainaksi. Englanti lainasi A-merikasta ja Amerika t^äs*^tio-rostaan antoi 'kaikille ympärysvalloille. ' ' rikka varmaan itselleen, Saksalle ma 11 e m a I fd o 11 i s i m ni a n edull i s el 1 a tavalla. Siitä tuskin voinee olla eri mieltä, että nykyinen olotila uuvut laa maailmaa: enemmän kilin konsanaan sola ja saattaa sen liilunniniiksi perikatoaan kuin se oli vuonna 1018. Canadan iiskettäin liiydetyt iil-jylcentiit; k'alikana i^ohjoisessa ei-yiit varattomalle miehelle tarjoa suuria, inahdollisunksia, mutta runsaasti, rahaa käyttelevät ja kokeneet yritteli jät voivat toivoa inenestyslii, lausuu eriis amerika-laineii lehti puhuessaan .Maeken-zien (iljyalueesta. Sisäasiain ministeri Sir Janus Loughlieed on antanut departe-menlilleen ohjeet i-yhlyä kaikkiin m ah d o 11 i s i i n va ro va is ir u s t o i m e n-piteisiin saadakseen vältetyksi Ynkonin ja Klondyken kultaryn-nistyksen aikaisten murhenäytelmien uudistumisen, jolloin tuhan-s i a m i e h i ä se k' ä C -a n a da s t a e t: t ä Yhdysvalloista - lähti matkalle kaukaiseen pohjolaan olematta selvillä, kostettavinii olevista vai-keuksista ja puutteisiin sortuen hävisivät sille matkalle. "Tulee aina muistaa, että Mae-kenzien öljykentät ovat vielä, aivan tm sia ja niiden arvo on vasta k o lv e i It a va n a,'' ilm oit e taa n Ga na - dan viranomaisten taholta. " T u lee myöskin ottaa huomioon, että hallituksen tarkistnstoimenpitei.s-tä huolimatta öljyn etsinnässä ja öljyalueitten kehittämisessä ei siihen voi ajatellakaan ryhtyä i l man varoja, mutta hyvin mahdollista on, että rahalla ja kokemuksella saavutetaan hyviä tulok-sia. »' , ' , ' ' K u n ^ mtiistetj^an,! että koko brittiläiseil maailmanvallan rakenne suuresti on riippuvainen brittila|'$eötä sota- ja kauppalai-yastt> sta, j a että Yjhdy^yallat Jiy-kyään kontroUeeraa 82 prosenttia lvesiikuirh>alussa ryhdyttiinkaik kialla'Canadassa t o i m i i l a n i a a u v y-leistä väeulasiuia. : jokji tiltii ennen on otettu .V iisi ö k e r t a ä ai n a kyrnineiien vuoden väliajoilla:: •vViienlasku on;:yhtii vanha k i i in sivistyskiiu Se t o i i t i i t e t t i i i T ' 1 >äliy- Ipn i assa jö yil öniia H80(l e-Kr.;; sa - n o t ä a i i p a s e U / - ta Ilahtuneen vuonna 45(10 ei Kr. Egy))t issil sen tiedetään volleen; vuonna ;25{)0' e. K r . ^Iri in a isessa ^ liö o ma ri ; v ältii-kunna. ssa töintitettiin vä^ s ä ä n n öl 1 i se st i • j o k a ;; y i id es \' u os i rahastollisia ja .sptilastark^^ varten, iiaamätussakin: V samaan asiaan, ensimäiseav kerran ^. : '!^^ooseksehkirjäs -inääriit t iin sillQin laa ti in aan luettelon Israelin lapsista jäkokoa-^ i n a a n . v e ro a. S en 1 a s ketään ta pa li-tuneeii vuonna 1.491 e. Kr. v E h d o t n s. ny ky a i ka is em ma ii vii e li- 1 a sk u n t o im i 11 a m is e st a. C a i i a d a s s a t ehtiin vuoniia 1865, iinitta'-;vastä; vuonna 1871 se ensimäisen Icerrari t o imit e tt i i n . e de 11 i s e i i ä yu o n u ä : ä ii - netun eriköisasetnkseh;; n o j a l l a .' Cana(kn^'äkiliiku oli sen miikaän S c t n o t t u n a vuonna . ..*>,(vS 1 uet teloi lii iseenicä.v te ttiin^^V ^ k a i k l ( i ä ä n $511.;5:^d eli t^^ tiä p ä ä t ä kohti. yiionna 1911 oli yäkiliiku 7.20G.fi4"3. . j o k a merkit - see -^,öl7,38(y .0 vlisäystä' neljäissä-k y min e n e ssil y ii o d es s a. 011 a ei i h u o m i ö o n , ' e t t ä Canadan p i n t a - ala on .jiuomatlavasti suurempi kuin • Vihdysvaitojeii •: ja k ä s i t t ää kuudennen ö.saii maiipalloh pinta-alasta, ymmärtää, miten suunna-^ punkien väestö, mutta todellisim-*' ton työ väenlaskun-toimittaminen Kolmannentoista päivän perjantain suuri onni. Toukokuussa. 1921 koi man ten aloista [läi vä n ii sa 11 u i e 1 e 11 ä V ä k' s i vi i k o n [) ä i v is t ii ^ — p er-j a n t a i ^ y 1 e i n e n o n n e 11 o m u u k s i e u päivä.; Sen joutui elämään -monien muiden ohella myös (lueheei-läinen Andre Leiebure niminen mies. Kolme -kuukautta hän oli etsinyt työtä sitil saamatta. Ruokavarat olivat mitä-kuta-milloin-kin- satt ui, niin- e t tä liengissii m ies juuri pysyi,- ja miten kuten päivästä toiseen päiisi hänen perheensä ki n, V a im o j a i rse i t a i a psia. Aikais in i:)e r j a nt a in a, t o u ko kri ui i VV piiivän aamuna perhe^ lisiiytyi —kaksosilla, terveillii, nälkäisillä ja alastomina ihmistaimilla. ^likä ilon aihe se olisikaan ollut joissakin paikoissa I .Mutta Andre Jjerebure. entisistäkin eläin ii n h u oi ist a li i a k' s i k' 11 o rin i t e tt u - na, allapäin, i)ahoilla mielin, painoi la kk i-reusa.n päiihiiiisii. ja .kii-veli — satamaan. Olihan kuitenkin'. siellä; mutaisen ve.den alla,, unhoitusta ja lielpoitiisla. .Mutta, ennenkuin And.re Lefehure ehti synkän aikeensa toieiitlaa. hiin Nykyinen \ kurssimme rahalähe tyksille SUOMEEN ' ' ^ Postin kautta ja sähköteitse on j o utu i j u 11 u s i 11 e s a i am a 11 am jm u s i - en t y ö n j oli t a j an k a nssa. 0!n 11 e to n 1 j a ai-dessa täytyy asukkaiden• itse löy-täil ainakin 75 prosenttia tarpeistaan.. Junaliikenne on niin rajoite 11 u. e 11 ii yi; s i r yi s ten 1 ien k il ö iden on melkein inälidotoii päiistä ju-n a 1 la m i n n e k ä än j a el in ta r p e id en hakijain on lähdettävä etsintämatkalleen joko jalkaisin tai he- \- o se 11 a. L u o nn o 11 i se st i e i t ii Uä t a - valla voida tyydyttää suurien kaupunkien elintarvekysyntäii ja asukkailla ei ole muuta neuvoa kuin muuttaa kokonaan maa.seu-dulle. Siten on Pietarin asukasl u k u väheniynyt 74 prosentilla. Moskovan noin 40 prosentilla ja jn e ne m p ien k a uiui n k i n 20—80 prosentilla. Bolshevikit olivat jakaneet maan viiestön neljään luokkaan, joille jaettiin elintarpeita korttijärjestelmän mukaan, mutta käytännössä -. ainoastaaii viralliset kommunistit ja hallituksen- virkailijat .saivat niitä riittävästi. Toisten täytyi turvautua vaihtokauppaan ja muuttaa ruuaksi kaiken omaisuutensa, joka vuosien kuluessa oli saatu kokoon. Se on nyt joutunut talonpojille. Heidän hallussaan on suuret määrät kultaa ja hopeaa,' jalokiviä, talous-tarpeita, vaatteita, turkiksia, huonekaluja y.m. Tilanne nykyään oh lyhyesti sanottuna seuraava: Kaikki kaupungit ovat kadottaneet ostokykynsä, kun ne eivät kykene mit ä ä n maksamaan niistä tavaTois-ta, joita ne haluaisivat ostaa. A i - noa- joka voi tulla kysymykseen, on talonpoika, jolle rikkaudet o-vat siirtyneet. Ainoa keino, jolla kauppaa Ve näjän kanssa -voitaisi käy dä, on ry h ty ä suh t e isiin t aion - poikien, osuustoiminnallisten yhdistysten ja yksityisten kanssa. Tämäkin tulee mahdolliseksi väin Venäjän sisäosissa ja sillä edellytyksellä, että asianosaisille annetaan täysi toimintavapaus. Venäjän rajjalla. lännessä ovat-nyt Sttdmi,' Viro,'Ijatvik,'Puola ja mies kertoi hilnelle huolens keiMisa. Heltyikii tyiinjohtaja tai k' k'a. aja11.eI ik'r». .e11 ii nioisi- ss;i tilansa oleva mies ;noitaa suurempia voittoja liiiuelle kiiiniironi on-nellisemmas. s:i .aseina.s^a.oleva, ei sanota,miitta suurilla, puolipals-. taksilla. uutisilla sariniiialeiidet kertovat, "ettii samana ••onnerto- •s. . mana perjantaina, . toukokuiin l o : n a ' ' . Andre LetVbure — sai työtä . . työtii satainahainpuu-sina, ja ettii elämii liiinelle ^iiiii päivänä alkoi hymyillä onnellista ruusuväristä liymyir. Todidlakin! Sellaisesta asiasta sitii kaiumi-taa. palstamäärin kirjoittaa sano-malehti- uutisia. ]\Iikä ilimel Mies, yksi mies monien : miljoonien työttömien Dollarilta. Myös myömrae pankki-osoituk sia (jshekkejä) markoissa yllä-mainit, kurssin jälkeen ja erikoi sia, kolmen prosentin korkoa ve. täviä matkustaiien shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lunastetaan siellä- voimassa-olevan doUa-rin kurssin jälkeen.. Lähetyfskulut rahalähetyksille postin kautta on 15c. summiUe alle $20.00; sitä suuremmilta summilta mitään kuluja ei peritä. Lähetyskulut sähköteitse. on $3.56 kaikilta summilta. K a i k k i lähetykset osoitetaan postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä ei erikoisesti pyydetä. Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lähettäjän osoitteella varustettuna osoitteella: Foreign Department First National Bank HANCOCK MICH. 1 - vPeriistettu v. 1874.— Va ra t \1 i . $3,000,000.00. Kirjoittakaa" suomeksi; meillä' on kuusi suomalaista liikkeessämme. perjaniaina, kuun toista r i ä i v ä u ä • kolmantena- Köyhän miehen kohtaloa kokeilemassa, 13 o st o n. o n A me r i k ä n Yhdy .syalt a iu; si \'is ry SS ij a. S i ellä suh-t e e i l i s es t i ^ e ne mm ii n k u i n y h de ssä • • l v i i i i j i toisessa ;kaupungissa tällii m a 111 e r e el l a, ,t ap a a m m e s iv is t y k-s e i T r k p r k e i m m . i l l ä : kukktilö^i^^ j b l t k B i k s i p ä . s o p i i odottaa inyöskiii- siellä^ lähimäisrakkaus, .ihra i sy s tä V älli syy s j a a vuli a isuus joukosta on saanut — työtä, saa-. huomattavimmin edustet-nut tyiitä satamahampiiiisiiia. i l^^i^""'!- Mikä onnellinen yhteiskunta tä-j voisi -ilmetä myöskin siinä mä meidän oma onkin! Se on voi-_ tavassa, jolla Boston kohtelee ko-nut pelastaa itsemurhasta yhden 'vaosaisia .kansalaisiaan. Sellaisia nälkäisen perheen iiii Ikäisen t nr-van. S i i t ii si t ii lv ann a 11 a a i loi t a k i n • ja unohtaa. -— miljoonat muut iiälkii-kuoleman: kanssa kamppailevav tässä maassa on.; : " Parhaillaan käynnissii olevaa väenlaskna toimittaa 13,000 nu-meroitsijaa. Kaukaisimpiinkin seutuihin 1 ii Ire t e t ä ii n \ i r k a i 1 i j o i ta. K,a t su po 1 is i t .ja intiaa n iasiam ieli e t. toimivat oppaina, he kun tunte-^ vat kaukaisen pohjolankin j a sen erist äy ty nee t asukk aa t a in a: pohjoisen Jäämeren rantoja myöten. Tehtävii säätänee suorit et uksi o-sapuilleen noin kuudessa viiko.ssa, mutta täydelli.siä tuloksia ei voida odottaa ennenkuin vasta noin kolmen vuoden kuluttua. Asukaslukua koskevat väestötiedot tulevat julkisiniteen noin viiden tai kuuden kuukauden kuluttuai j Yleensä on vallalla se väärä käsitys, että viienlaskuun otetaan tietoja ainoastaan asukasmäärästä. Vuonna 1871 oli vastattavia kysymyksiä 211 ja vuOnna 1911 kokonaista 549, ja ny kyisessä vä-enlaskussa. luultavasti vieläkin e-nemmän. , Kysymykset vaihtelevat suuresti. Nie käsittelevät i-kää, sukupuolta, työalaa, virkaa, kasvatusta j.n.e. Farmarilta kysytään, paljonko hän on kylvänyt vehnää sitten:vuoden 1911, paljonko hän on tuottanut heiuiä; perunoita ja juurikasvejaj mitä parannuksia hän on tehnyt rakennuksiinsa, omistaako hän farminr paljonko hänellä on karjaa, hevosia, j . n. e,. Canadan väkiluvun arvellaan t ä n ä vuonna kokoavan yhdeksään miljoonaan j a kustannukset väen-laskusta tulevat olemaan noin $1,- 750,000. Niumeromiesten armeija on suurin mitä milloinkaan siinä tarkoituksessa t ä ä l l ä on pantu l i i kekannalle. Tilastonottajat ovat kiitollisia saadessaan oikeat ja totuudenmukaiset vastaukset kysymyksiinsä, myöskin naisilta ijän^ suhteen. Jos siitä kysymyksestä-onnellisesti suoriudutaan, ovat jä-lelläolevat 500 kysymystä lielpos-i ti vastattavissa. • „• työläiset. -On h an yksi i)elastett u. edes yksi työläissiemen vastaisen yhtei.sk^mnan työläissukupolvea varten. . Koh t aa sitil ih m iskunt a a j osku s suurikin onni, kohtaa sitä ja — sattuu olemaan sivistyneittenkin joukossa. Niitä on Bo.stönissa-kiii; • Heitä varten on Bostonin kaupunki varannut yömajoja, joihin ot e ta a n v iiks i rahattomia, k o - d i 11 o m i a, n ii l k' ii i si ä, t yö 11 ö m i ii ihmisiä. Tätii Vihmisystävällistä" laito.s-ta Bo|stonin majuri halusi tutkia, halusi itse kokea, miten hövheni-sen vuoteen se hänen isännöiraän- Suomeen lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoittaneella on joka päivä tiedossa Suomen rahan todellinen arvo ja voi niinollen maksaa airia päivän korkeimman kurssin rahalähetyksistä. KURSSI ON TÄNÄÄN SUOMEN IVC&RKEAÄ XJANADAN DOLLARISTA. ' Kailcki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä ei erikoisesti vaadita: Sähkötys-maksuton ?4.3Ö;"Läietyskulut rahaJähetyksille on, 40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti; ^ 75c. sumpiille $i'Ö{).00 asti. Jokaiselta seuraavalta nadalta 25c. Tiedustelkaa eH]^oiskurssia isoille lähetyksille. Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tarkasti. PORT ARTHUR, ONT:| KV^mA. 4 /. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-06-02-04