Canadan uutiset, October 7, 1920

              /
Bivua i f/OJMÖM' TTimSET, FÖKT äBTBTTE, QNT;, CSNATCT, Torstaina, LoKaK. 7 p. 1920 : .NUMERO Mtl.. '
- CANADAN UUTISET
Buomalainen eaBomalelitl Canadassa,
-j ilmestyy jokaisena Torgtaina.
1" Kustantaja
ii The Canada New8 PubJIsnlng Co.
Erick J . Korte, Liikkeenlioltala.
TILAUSHINNAT: ^
,; Canadaan: 1 $2.00 koko vuodelta»
J$1.60 9 kuukaudelta, $1.25, puolelta^
vuodelta, 65 senttiä ä kuukaudelta ; Ja
:?5 senttiä kuukaudelta .
' Yhdysvaltoihin ja. Suomeen: . $2.50
ikoko vuodelta ja $1.50 puolelta vuo-
•Öelta. l
; > ILN10lTUSHI^^NAT:
40 senttiä palstatuumalta kerran ju-
•laistuna. Pitempiaikaisille ilmoituksil-
' le kohtuullinen alennus. Halutaantle-to-
ja nimenmuuttoihuotukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme "kertaa. Naima-
• Ilmoitukset $2.00 kdrta, $3.00 kolme
"kertaa. Avioliitto- ' j a kihlaus-ilmoi­tukset
$2.00 kerta. Kuolonilmoitukset
;$2.00, mulstovärsylläl$2.25. Syntymä-
'ilmoitukset $1.50. Avioeroilmoitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot;
luentb-ilmoitukset m. 25
.senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotuista Ilmoi­tuksista
peritään 10 senttiä riviltä. ,
Pi4nimmänkin ilmoituksen hinta on
50 senttiä. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
. Poliittiset ilmoitukset .$1.00 tuu­malta.
' Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rkhat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, ( Ont., Canada.
. Canadan Uutisista lainattaessa 4n
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin S6kä vanha että uusi
osoite. )
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
The ^Finnish Newspaper in Canada.
Puhlished every Thursday hy
The Canada Npws Publishing Co.
Erick J. K'»Tte, Manager^
Daily News; Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
.Is we]comed and reaa m every Finnish
home m the Dominion. It is th6,only
direct advertising medium for. those
manufaKJturers and merchants who
wlsh to' create d n d build a profitable
and permanept cjemand for their prod-uct8
and iaercjhandise by the large and
tettaviä- . hallituksen ankarista
ponnistuksista liuoliraatta. K un
lakkolaisten va atimukse t ovat
jossakin määrin entisestään poik­keavia,
teemme niistä tässä -yksi-tviskohtaisemmin
selkoa.
Kaivostyöläiset ovat ofeittäneet
Jcaksi vaatinmsta, joista he selit­tävät
pitävänsä kiinni järkähtä-mättömästi.
Ensinnäkin he vaati-
\'at kahden shillingin XDalkanko-rotnsta;
tonnilta ja toiseksi talous-tarpeisiiji
käytettävän kivihiilen
hi nn an alent a mistä neljällä toista
shillingillä tonnia kohti. Tästä
joht uv ien : lisäkulujen pei ttä mi-seen
he ehdottavat käytettäväksi
sitä, suunnilleen kuudeiikymme-nenkuuden
miljoonan punnan
suuruista voittoa, mikä on saatu
ulkomaille viedystä kivihiilestä.
Tämän johdosta hallitus on puo­lestaan
päättänyt, että hiilenvien.
tivoitto.ia ei sovi; käyttää maan
velkojen suoritukseen, mikä .fi­nanssi
n ä k ök a n nai ta katso t tuna
onkin oikea aja tus. Taloudellises-t
i k i n on epäedullista myydä tava­raa
halvemmalla kuin mitä sen
tuo t a n to - j a. v a 1 mi stusku stannuk -
siin on käytetty. Jos ehdotetun^
lainen hiilen hinnan alennus pan­taisiin
käytäntöön, voitaisi muul­ta
taholta hyvällä syyllä vaatia
toistenkin tavaroitten halventa­mista
Siimassa suhteessa ja sa­moilla
perusteilla.
Kun hiilenkaivajat palkankoro­tusvaatimuksensa
ohella esittivät,
että yksityistarpeisiin käytettä­vän
hiilen hintaa alennettaisiin,
liiul iva t h e s i ten saavuttavansa y -
leisen myötätunnon puolelleen,
jmitta niin ei ole käynyt: On huo­mattava,
että koko Englannin
teollisuus on riippuvainen kivihii-lituotannosta,
samoin lämmitys-e-
vercrowing'Finn)'^h population resid-l ja V c u a i s t u s k v s v m v s . 'Siinä tapa-ing
in CanadaJ Place your trial ad-vertisement
and g^t results.
Advertising rateä 40c. per inctu
Political.advs. $1.00 per inch.
Advertisements must reach our Of­fice
Wednesday neon to app^ur on
Thursday's issuCi
Subscription price in Canada $2.00
per year, United States and other
countries^ $2,50 per year in vaUce.
Entered as second class mail mat-ter,
Dee. 1,1915, at the P-.ist Office at
Port Arthur, Ontario, .ada.
, T H E A I M OF T H E C A N A N D AN
UUTISET.
The help preserve) the Ideals and
sacred traditlons of. this; our adopted
country, the Domiri|ion of Canada: To
obserye lts| !aws and inspire others to
respect and obey them: To strive
uneeaslngiy to quicken the public's
^ense of cl vie dutyfz In gll ways to aid
In making this country greatcr and
better than v/e found it.
uksessa; että kivihiililakko täy-tiessä
laajuudessaan alkaisi,: mer­kitsisi
se täydeliistä seisausta
Saur-.Britannian teollisuudelle ja
mei"iliikeriteelle ja mii jooneja
joutuisi työttömiksi. Mitä se mer­kitsisi
talvikauden lähestyessä, on
iiscstääu selvää. Siinä syy, mjksi
1 ak k o tun t u u a i van o d o t ta i n a 11 o -
malta ja epäilyksenalaiselta ny­kyhetkellä.
— Älä suosi haurasta moraa­lia,
— meitä hyödyitäii vain jy­kevä
siveellisvvs.
— E i kuulu a.siaan mitä toi.set
ihmiset sinusta ajattelevat, pää­asia
on, että il se ajattelet olevasi
*'ail-right.'''
— Hyvä sydän on parempi
kuin parhaimmat i silmälasit tois­ten
ihmisten hyvien ominaisuuk­sien
tuntemisessa.
.-.-^ On' väärin antaa lapsille liian
höllät ohjakset, sillä seurauksena
on, :että he pian alkavat pitämään
•yanhempiaan ohjaksissa.
- - Älä luota 'yhtämittai?,een
menestykseen ;.slilloin, kun kaikki
käy toiveitasi myöten, on sinulla
syytä peljätä. — L . Stenbäck.
'-r-.-. Olkoonpa kysymys mistä
tahansa \ Neuvosto , Venäjällä,
i käännyttäköönpä mihin vain. niin
loppujen: lopuksi kohtaa aina sa­man
tosiseikan, — kohta a aina
juutalaisen.
--^ Kun Beethovej^nille huoraau-
,|t"e^tiin hänen huolimattomasta
ulkoasustaan, hän-kun ei kulke­nut
muodin mukaan puettuna,
virkkoi häuvsattuvasti: '*'Pääasia-han
onkin sisäinen ihminen.''
Hiilenkaivajain lakonuhka \
Englanissa.
Viime vuonna tuli Englannissa
raufatieläisten lakka aivan ä ^ iä
ja odottamatta, aivan ktiin sala­ma
kirkkaalta taivaalta, j a nyt
siellä taasen on vakavasti uhkaa­massa
kivihiililakkci. Hjallitusmie-het
ajattelivat kaiken ojeyan ' ' a ! l
r i ^ h t " j a luulivat, että työmiehiä
g o oli tarpeeksi tyydytetty, mutta
sittenkin näyttää r asianlaita ole­v
i n ' tällä hetkellä aivan toisin.
(Brittiläisetkään miehel eivät näy-
Mvöhemmin on hiilen hinnan
a Ien ta mis vaat i muksesta luo v u! \\\
ja hallitus on ehdottanut, että
]ialkankorotusasia • jätettäisiin
puolueettoman komitean häiskit­tä
vaksi. Siitäkään ehdotuksesta
ei^ät asianomaiset ole välittäneet,
mutta ovat kuitenkin suostuneet
siihen, etiä hikon julistaminen
siirretään - viikoksi . eteenpäin.
Neuvottelut jatkuvat yhä edel­leenkin
ja toivotaan niissä pääs­tävän
kumpaakin puolta tyydyt-täväiin
ratkaisuun. Siinä.ta)>auk-sessa,
että niin ei käy, tulee lak­ko
pltkistyneenä vaikuttamaan
järkyttävästi koko Europan talo­udelliseen
tasapainoon.
Ulkomaiden vuodentulökertomuk-sia.
Englanti, — Toiveet heinäkuun
alussa olivat erittäin lupaavia,
mutta ilmastosuhteet ovat senjäl-keen
huonontuneet. Heinäkuussa
oli kovia sa:teita. mitkä jatkuivat
aina elok. alkupuolelle saakka
Elonkorjuuta haittasi märkä sääj
minkä vuoksi sadon pienentymi­nen
on todennäköistä. Vehnävil-eduliinen,
että maasta luullaan
voitavan viedä huomattava mää­rä
vehnää. Elonkorjuuta suosi
hyvä ilma.
"Jugo-Slavia ja Tsekko-Slova-kia.
—^Elokuun aln.ssa näytti
näiden maitten viljasato erittäin
lupaavalta.
'Saksa. — ilmoitetaan tulevan
hyvä vehnäsato.. Korjuuta on
jonkimverran haitannut mär­kyys.
Intia. — Aikaiseen elokuulla
ilmoitettiin hyvään aikaan sattu-neitten
sa teitten parantaneen, sa­toa
useimmilla seuduilla.:
Australia. —^ Ilmat ovat olleet
suotuisat ja hyvää vehnäsatoa
toivotaan; Ilmoitetaan, että veh-n
ä n A' i 1 j el .ys a 1 u e e n 1 i sää n ty m in en
ei ole ollut niin suuri - kuin on
odotettu.
Etelä-Afrika. ~ Tiedot tästä
maasta ovat epäsuotuisia.
Argentina.-^ Aikaisin elokuus­sa
on sattunut edullisia sateita.
Vehnää, kauroja ja pellavaa on
kylvössä kaksinkertainen määrä.
Tulevat olympialaiset
kisat ja suomalaiset.
Antverpenin kisat.ovat päätty­neet
ja tulokset osottautuneet
sellaisik.si kuin oli syytä odottaa­kin.
Suomalaiset ovat kunnosta­utuneet
yli kaikkien . toiveiden,
1110 n ee t muk au a an k uita m i t a 1 e j a-kin
viisitoista kappaletta ja; en­nenkaikkea
. osoittaneet suurelle
maailmalle, e1tä hekin johonkin
kykenevät.
Kuten tiedetään,, ovat kilpailut
perintöä muinaistenkraikkalais-ten,
helleenien, ajoilta. Jo vuosi­tuhansia
ennen meidän aikaam­me,
oli et e 1 ä - E u r opa s s a jnen i s i -
vistyskansa, - joka alituisesti sai
kamppailla kulttuurinsa säilyttä­miseksi
idästä tulvaa via barbaari­kansoja
vastaan. Hyvin se siinä;
pienuudestaan huolimatta. onnis­tuikin
aina siihen naakka, kunnes
ro o ma 1 aiset suu rel la väel 1 ä j a vo i .
maila; saivat sen valtansa alle a-listetuksi.
En ti saik aan oi i - oi y mpi alaisk il -
pailuilla • sellaisenaankin suuri
merkitys. ^Silloisiss^i sodissa tuli
kysymykseen harjoituksen avulla
saavutettu ruumiin jäntevyysv ja
kestävyys, aseet olivat nimittäin
yhtä yksinkertaiset kummallakin
puolella. l^ersialaiset^ luottivat
suureen yli v oi ma ansa, vaan si ita
huolimatta karaistuneet sparta­laiset
pitivät menestyksellisesti
puoliaan .Termopylain ikimuistet-tavassa
taistelussa. Marathonin
taistelussa he.jo j)ystyivät saatta­maa
n täyd el 1 isestr tappioj 1 e sa ta-tuhantiset
laumat ja : voivat \\-
mo itt a a j ä nn i tyksel 1 ä o dot ta vall e
Ateenalle: voitto on meidän.
;Suomen kansan viimeaikainen
historia on ollut yhtämittaista
taistelua olemassaolostaan sekä
ulkonaisia että omia sisäisiä v i ­hollisiaan
vastaan. Oltuaan ensin
ryssien yhtämittaisessa puristuk­sessa,
milloin keveämmässä mil­loin
raskaammassa, toistasataa
vuotta, joutui vihdoin senkin
kohtalonhetki ja se sai kestää
Marathoninsa voittajana suoriu­tuen.
Kalliisti on sen vapaus os.
tettu, omien poikien verellä.
K a i k k i sodan kauhut se on saa-että
Suomi yhdellä iskulla tuli o-mien
rajojensakin. ulkopuolella
entistä enemmän tunnetuksi.
Siihen, että kilpailut onnistui­vat
suomalaisiui nähden y l i kaik­kien
toiveitten, ovat osaltaan vai­kuttaneet
tälläkin manterella a-suvat
kansalaiset. Amerikan suo­malaiset
ovat nimittäin kustanta­neet
Hannes Kolehmaisen ja J u ­ho
Tuomikosken matkan, mihin
yhteensä meni joukon toistatu­hatta
dollaria. On myöskin herä-tet
ty kysymys raha ston kokoami­sesta
seuraavia olympialaisia var­ten
siinä tarkoituksessa, että Suo­mi
on niissä saatettava ensimäi-selle
tilalle; Mikäli tähän saakka
on näkynyt tietoja, pidetään seu­raavat
kisat Brasiliassa; etelä-
Amerikassa . Suuri a vai ken ksi a
tuotti Suomen olympialaiskomite-alle
tänä vuonna välttämättömiin
matkakustannuksiin tarvittavan-raha
määrän kerääminen, varsin­kin
kun suomalaisen rahan arvo
on viime aikolM. ollut kovin keh-
710 ja matkustaminen on paljon
kallistunut. Vielä suuremmiksi
t.u le va t kulu n gi t k un yhä kau­emmaksi
täytyy lähettää edusta­jia.
Tuskinpa Suomi sinne voisi
liiiiettää niinkään paljon urheili­joitaan
kuin Antverpeniin. Olisi
suotavaa, että jo hyvissä ajoin
alotettaisi keräys kaikkialla Ga-nadassa
ja kukin uhraisintahton-,
sa ja kykynsä mukaan yhteisen
ku n 1 ia -a si a m m e , hyväksi. Kun
dollarista nykyäänmaksetaan hy­vä
.hinta 'Suomen rahassa, olisi
hetki ttihän tarkoitukseen nähden
initii sopivin. Amerikan suoma­laiset
lehdet ehdottavat, että ke­rääntyneet
varat lähetettäisi
esim. johonkin Suomen pankkiin
olympialaisrahaston nimellä säi­lytettäviksi.
Ajatus on hyvä sel­laisenaankin.
. s en k an natt a j i a j a
asianharrastajia, kehoitetaanv vain
ryhtymään . vastaaviin toimenpi­teisiin.
Tulee muistaa, että pienih
kin uhraus voi merkitä paljon
ja.että kysymyksessä on koko hei
jelysalue Englannissa j a iWalesis-sa
on virallisesti arvioitu 1,877,- nut kestää; Isonvihan tapaukset
000 eekkeriksi, viime vuonna 2,-
221,000 eekkeriä.
Ranska. -^Satotoiveet vielä e-lokuun
alkupuol cli a oli vat lupa a-via,
vaikka elonkorjuuta haittasi
märkä sää. _
Belgia. ^Tämänvuotinen veh­näsato
on virallisesti arvioitu 9,-
050,000 Imsh., viimevuot. vastaa­va
määrä oli 9,895,000 bush. ja
vieden sodanedellisen vuoden kes.
kimääräinen sato 14,984,000 bus-helia.
Hollanti. — Sadon ilmoitetaan
kaikkialla olevan h.yvän.
Ruotsi. — Sato on yleensä tyy­dyttävä.
'Espania. — Saatu hyvä sata ja
hallitus on antanut. määräyksen
sen kontrollista.
Italia. T — Tiedot kertovat veh­näsadon
tulevan huonon. Ilmat
olivat epäsuotujsat elokuun alku­puoliskolla.
Elintarveviranomai-set
ilmbittavat/ että maahan täy­tyy
' tnoda 112,000,000 bushelia
vehnää. ^
uudistuivat kaikessa kaameudes­saan
toissa vuoden kamppailussa.
Suurimmalla hädän hetkellä
näytti jo siltä, että Suomi on o-sansa
näytellyt j a sen on pakko
sortua väkevämpänsä valtaan,
mutta silloin oli pelastuskin lä­hellä.
•Saavutettiin se, mitä toi-verikkaimmatkin
pitivät mahdot­tomuutena
: täydellinen itsenäi.
syys.
Olympialaisten , kilpailujen t u ­lokset
tulivat suurena yllätykse­nä
maailman mahtaville. Suo­mesta
ei ennen niitä varsin pal­jon
tiedetty Europassakaan; sää­ti
• sitten sen 'ulkopuolella. Tuk­holman
kisoissa täytyi ikäyttää
Venäjän värejä^, j a tulokset me­nivät
puolittain^yssien hyväksi.
Antverpenissä oli j o oma siniris­tilippu.
Mentiin Englan&in jä
'Ranskan edelle, Ruotsista puhu-mattakaauj
ja, ainoastaan Ameri­kan
suuri j a hyvin harjoitettu
joukkue sai suuremman pistemää­rän,^
Tulos' o l i kerrassaan tyydyt­tävä
kilpailujenkin kannalta ja
momine el u ja tunnetuksitekemi-nen.*)
L. J . .AI.
SUOMESTA SAAPUVILLE
KANSALAISILLE.
Pitkän ajan, vaina maailraanso-dan
syttymisestä saakka, on mat^
kustaminen f Europasta :tähän
maahan ollut tavattoman vaikea
ja melkeinpä muutamissa tapa-uksi
s sa m a h d ot oi n k i n, asia. YI ei -
nen sekasortoinen aika Atlantin
tuolla puolella, bolshevikipelko
y. m. seikat ovat vaikeuttaneet
si i r t oi ai s t e n 1 ä h i;öä suunna tt o -
masti kohonneet matkakustan­nukset
ovat nostaneet tien pys­tyyn
hyvin usealle.
Viime aikoina on, kuitenkin
näitä ankaria määräyksiä lieven­netty
jossain määrin j a Ganadaan
samoinkuin suureen naapurimaa-:
hamniekin on Europan eri maista,
alkanut suurenmoinen kansain­vaellus.
Nykyään tulee siirtolai­sia
suuremmissa määrin etelä-Eu­ropasta
ja Eiiglannista, mutta
Suomestakin saapuu silloin täl­löin,
yksi ja toinen kansalainen.
Nykyisten passimääräysten mu­kaan
ei Canadaan pääse muuten
kuin hallituksen luvalla, minkä
sukulaisten täytyy toimittaa Suo­mesta
lähtevälle. Lupaa kuiten­kaan
ei myönnetä juuri muille
kuin maanviljelystöihin ryhtyvil­le
ja palvelustytöille ja niillekin
vain asianmukaisia takauksia
vastaan.
On hyvin ymmärrettävää, että
monet suomalaiset haluavat tän­ne
''kultamaahan" matkustaa ja
suotuisemmissa oloissa ryhtyä v ar
rallisuutta ja hyvinvointia etsi­mään.
Kun ottaa huomioon, että
normaaliaikoinakin on Amerikan
mantereelle siirtynyt vanhasta
maasta miljoonia ihmisiä, ja nyt
on useimpien Europan maitten
taloudellinen tilanne kehittynyt
siihen suuntaan, että ennen hy^
vässä varallisuudessa' elävät saa­vat
paljon supistaa vaatimuksir
aan, jopa kärsiä puutetta, on
luonnollistakin, että ihmiset koet­tavat
päästä parempiin olosuhr
teisiin, j a kun ei siihen ole-tilai-,
suutta kotimaassa^ siirtyvät muu­alle.
Suomalaisella, joka saapuu A -
merikaan, eikä ennen ole missään
kotinurkkien ulkopuolella mat­kustellut,
on luonnollisestikin en­si
alussa paljon vastuksia. Suu­rimpana,
haittana on tietenkin
kielentaitamattomuus. Englan­ninkieli
on hyvin monelle sitkeä
pala ja useat kansalaisistamme,
joilla ei ole minkäänlaista har­rastusta,
eivät siihen snuremraas.
sa määrässä perehdy milloinkaan;
Osaksi tiima johtunee siitäkin, et­tä
suomalaiselle on vieraitten kie­lien
oppiminen jonkun verran hi­taampaa
kuin jollekulle mtiuUe
kansallisuudelle, mutta pääteki­jänä
on 1 uonnoi 1 isestikin se, mi­ten
asi anom a i ne n t ähä n o m aa e -
tuaan tarkoittavaan tärkeään ky­symykseen
suhtautuu. Tässäkin
maassa on saatu selville, että suo­malais
et 1 a pse t e i vä t k on 1 u o i)i n
noissaan ole sen kovapäisempiä
kuin muutkaan ja sangen monet
kansalaisistamme ovat korkeam­missakin
oppilaitoksissa saaneet
ansaittua kiitosta. On kerrassaan
häpeällistä, eitä kymmeniä, vuo­sia
maassa asuneet'eivät tule ki.eT
lessä senkään vertaa toimeen, et­tä
voisi vat ta vall isi m ma t asiansa
toimittaa il mau sivuliisten apua.
Täh ä n m a ah a n sa a p u v a n ensi m ä i -
nen velvollisuus on koettaa . saa­vuttaa
ainakin jonkinlainen. kie­litaito
ja siihen . on tilaisu\itta
melkein kaikkialla. Ilman sitä ei
imni kai a i nen v o i tii äl 1 ii. saa vi 11 taa:
sen parempaa asemaa kuin koti-maassaankaan.
Hyvin tavallinen ilmiö on aina
oi 1 n t .s e . e t t ii ' * v a n h a s t a m a a s t a
saa pu nu 11 a p i d et ii än tii ii 11 ii k aU:
emmin asuneitten keskuudessa
paljon y mmä r tä mä tt ömäm pä nä ja
tuhnrempana ensi alussa, tehdään
pilaa siitä, kun hän ei ole pereh­tynyt
tiiällä vakiintuneisiin ta­poihin
y. m. V On sanomattakin
selvää, että ne henkilöt, jotka
toi s ta ar v ostel e va t t o t tu m a 11 o-muuden
tähden, ovat itse paljon
suurempia moukkia, j a osottaa,
että he eivät ''uudessakaan maa­ilmassa"
ole yhtään viisastuneet.
Usein nauretaan siliä, kun vasta-saapunut
ei ole selvillä , täällä
käytäntöön tulleista suomalais-englantilaisista
sanoista, ikään­kuin
se osottaisi hänen typeryyt­tään.
Viisainta on, että vastatuU
lut puhuu, joko sei vää suomea t a i
selvää englantia eikä yritä pereh­tyä
mihinkään sekasotkuun. Jos
ei tiedä, mikä on '• upsteesi,''
" r u u m a " , " k a a r a " j . n.:e., ei sil­ti
ole mitään häpeämisen syytä.
On nimittäin huomattava, että
mainitunlaiset, sanat eivät kuulu
sellaisinaan mihinkään kieleen ja
eivät siis merkitse mitään, .
Tänne saapuvalta j a tänne aset­tumaan
aikovalta vaaditaan me­nestyäkseen
ahkeruutta,: yritteli­äisyyttä,
säästäväisyyttä ja hyviä
tapoja. Jos.kaikkianiitä noudat­taa,
voi olla jokseenkin varma e-teenpäin
pääsystään. Taloudelli­set
olot mantereellamme eivät ole
sodan vaikutuksesta muuttuneet
niin paljon kuin niissä maissa,
jotka välittömästi tulivat sen seu­rauksista
kärsimään. Kaikilla a-loilla
on kuitenkin kilpailu suu­rempi
täällä kuin Europassa ja
tulee varmasti siihen suuntaan
kehittymään edelleenkin. Jokai­sella
on tilaisuus voittaa tai hä­vitä,
jokainen saattaa määrätä o-man
edistymisensä tai paikallaan
pysymisensä.
*) Viitataan toisessa paikassa
Yleisen väenlaskun valmistami­nen.
Useimmissa maailman maissa;
Ganadakin lukuunotettnna, val­mistaudutaan
ensivuonna ryhty­mään
yleiseen kymmenvuotiskau-tisfeen
väenlaskuun. Kun kaikki
on saatu suoritetuksi^ tulemme
tarkalleen tietämään, paljonko
väkiluku on kymmenessä vuodes­sa
kasvanut j a miten kehitys täs­sä
suhteessa on kulkenut.
" T h e Christian Science Möni-t
o r " lausuu, että parhaillaan
käynnissä olevat yleisen väenlas­kun
valmistelut tuovat vielä ker­ran
ilmi sen vastenmielisyyden,
mitä suuri osa kansasta tuntee
luettelooH merkitsemistä vastaan.
Kun Thomas Petter ensikerran
vuonna 1753 määräsi väenlaskun
toimitettavaksi, sai se aikaan sel­laisen
vastalauseitten myrskyn,
että luettelot voitiin saada täysin
kuntoon vasta lähes viisikym­mentä
vuotta myöhemmin. Sii­hen
aikaan oli viranomaisten
päätarkoituksena saada selville
kuinka paljon enemmän vgroja
Voitaisi saada kokoon, ja vielä
nykyafkaniakin • monet
men Kurssimme
Rahaelähetyksille
Suomeen
Postin kautta ia Sähköteitse on
• Myös myymme pankki-osoituksia (shekkejä);
inarkoissa yllämainitun kurssin jälkeen ja erikoi­sia^
kolmen prosentin korkoa vetäviä inatkustajien
shekkejä dollareissa, jotka. Suomessa lunastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille postin kautta on
loc. summilta alle $20.00; sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ^ et peritä. Lähetyskulut säh­köteitse
on $n.50 kaikilta summilta.
Kaikki lähetykset ospitetaan postin kautta, jos
sähkösanomalälietystä ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne' vastaanottajan ja lä­hettäjän
,(>poitteilla varustettuina psoitte'ella:
F O R E I G N D E P A R T M E N T
HANCOCK,
Perustettu vuonna. ;1874.
MICH.
Varat y l i $3,000,000.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suoma­laista
liikkeessämme. ,
Suomalaisten .urheilijain voitot Antwerpenin
Olympialaisissa kisoissa ovat kaikkialla maailmassa
kohottaneet Suomen mainetta.
Suomalaiset tällä mantereella ovat osaltaan tä­hän
vaikuttaneet, kustantamalla Marathon-voitta­jan,
Hannes Kolehmaisen ja Juho Tuomikosken
matkan.
Verrattain vähäinen, ainoastaan puolisentuhat­ta
dollaria, oli kuitenkin se summa, jonka varsinai­set
täällä asuvat suomalaiset ehtivät tähän tarkoi­tukseen
kerätä, ja joku osa matkakustannuksia,
jotka yhteensä nousevat noin 1,200 dollariin, on
vielä kokoamatta. /
Toivossa, että myötävaikutatte ei ainoastaan
tämän osan täyttämiseen,.! vaan myöskin rahavaro­jen
hankkimiseen ensi olympialaisia varten, jotta
harjoittelu saataisiin ajoissa käyntiin ja
Suomi ensimäiselie sijalle,
pyydän esittää, että minulla on myytävänä tämän
asian edesauttamiseksi Suomen sini-valkoisia emal-ji-
lippuja. Ne sopivat sekä naisille että miehille.
Lippujen hinta on $1.00. •Tilatkaa itsellenne ja ys­tävillenne.
Liikemiehet, tilatkaa liikkeessänne suo.
malaisille myytäviksi.
Suomen Vara-Konsuli Canadassa.
Port Arthiu-, Ont., Canada.
m
väenlaskua ^suurena uteliaisuuden
merkkinä j a koettavat kaikin
keinoin välttää sitä. Nykyään
on toimenpiteellä erikoisen suuri
merkitys monessa suhteessa^ Sen
avulla saadaan selville asuntoky-mys,
nii|;ten lukumäärä, jotka o-vat
teollisuuden palveluksessa,
kaupunkien ja maaseudun asu­kasluku
j a siirtyykö väestö kau­punkeihin
vai maaseudulle.\' Jos­kus
nämä yksinkertaiset seikat
saattavat asiat toiseen valoon.
Sellaisessa maassa kuin Cana­dassa,
jossa väestö on hyvin se­kalaista,
on erikoisen tärkeätä
saada mahdollisimman paikkan­sapitäviä
tilastotietoja eri kansal-
Hsuukdstä^-JIflin^^ tar-peellinen
sentähden, että mieHen
vain [ilmoittaa olevansa '*eana-dalainen'',
samaten kuin Yhdysr
valloissakaan kaikki eivät ole
'^imerikalaisia."
—r Nelson oli Ranskan pelätty
vihollinen. Siitä huolimatta k u ­kaan
kansalaisistamme ei häm­mästy,
vaikka me häntä ylistämi
mekin. Sellaiset miehet kuin
'Niilin j a Trafalgarin sankari, o-vat
yleisen sivistyksen tuotteiita;
jälkimaailma ei oie halukas' an­tamaan
millekään maalle erikois­ta
kunniaa heidän syntymises­tään,
vaan pitävät heitä osana
inhimillisestä suuruudesta 'ja hei­tä
W i koko maailma rakastaa ja
syleillä. Haudassa he^eiyät eijää
ole syntyperäisiä kansalaisia eikä