Vapaus, November 3, 1921

              vailankujnouslauluja, IsskeUa leMB JM^., imem to­veri
Kuigbt IgEsäolevalle 60 toi-Brille mm. «euraavaa:
«Minä haluan painostaa teidän raieliirnme yhdeij
tärkeän seikan. Mailmassa on olemassa r vk vään vkäi!
Canadan suomalaJEen työTäestön äänenkannattaja, iimes'
tyy Sudburys=a, Ont., joka tiistai, torsta) jaJai^nta». j (arfceän sejkan. Alailmassa on olemassa nykyään yksi! .Suomen TyöJäinen» julkaisi h.\ sai sen vuoksi oHa aina ensimäisenä =
Vastaava toymUtaJa. Töir,iitu«ihtee_ri. i '^^^ i^'^ J^^*"^ ^^^^ jnailman vailankumouk-; kak. 4 p:n nurneronsaan kuvan kans-; eduskunnallisissa turnajaisissa. Hä.,'|
sellistä toimintaa. Se on Kolmas Internaiionale. Me; "^^'^'•^^^'2" kirjotuksen Suomen inen kynänsä oli Eäkenöiyä ja on sen •§
emme voi olla siihen nähden enään puolyeettomia, j o - ; r a k a s t e t u s t a johtajasta! jälkiä monet kirjotelmat Sosialisti-;?
VAPAUS
(Uberty) sessa Aikakauslehdessä ja aivan epä-: 5
isbed in Siidbury, Ont., every Tuesday, iiiUrsday and| o^,,,(,ttoraasti kyllä, monet entiset hyvät toverit ovat; Tänään on merkkipäivä Suomen
j vajonneet alas, senlähderi etteivät he käsitä^tätä. Mei-i vallankumouksellisen työväenliik-j Suomen työväenluokalle kallis, ei ai-'5
forÄln=eyor75e!' ?)?scit"on'standiS johta?i kaikkea toimintaamme tähän suuntaanj^^een historiassa,: toverimme ja noastaan meidän opettajamme: Hän
lukuisat artikkeUt Työmiehessäj.,
Toveri Kuusinen ei ole ainoastaan's
ment. The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada. '
nmotushinta 40c palstatuumalta, — Alin hinta kerta-ilmotuksesta
7oc. —- Kuolemanilraotukset ?2.00 (muisto-värsyistä
50c. kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja avioliitto
^ämot. alin hinta $2.00, nime?jmuutosilm. (muuten kuin
Bvioliittoilmotusten yhteydessä 32.00 kerta. — Avioeroil-motukset
$2.00 kerta (2 kertaa §3.00. — Syntymäilmo-tukset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
$1.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista Umotuksista,
joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canädaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25. kolme kk.
M y Ä i n ^ / a Suomeen, ykää vk. $5.50, puoli vk.
83.00 ja kolme kk. $1.75. ....
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
; — se on meidän tämänpäiväinen tehtävämme. Meidän | ^f^^^fj^"""^ Ville • Kuusinen
täytyy tulla kiinteäksi osaksi kolmanteen Internationa-leen.
Ja varmastikin raonet toverit käsjtiä%'ät tämän to­tuuden
ja työskentelevät kaikella mielellään ja kaikella
voimallaan tähän suuntaan. Meidän talvitoimintamrae
alkaa, ja kun kaikki meidän parhaat toverimme ryhty­vät
työhön, ei ole epäiiemistälcään, ettemmeko rae täällä
lähitulevaisuudessa kykene luomaan mitä kauneinta mi-litanttista
vallankumouksellista liikettä. Siis, työhön,
toverit!»
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St, Puhelin 1038. - Postiosote:
Box 69. Sudbury. Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Jdrjeeseenne. kirjöttakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonallisella nimellä.
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitäja.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
ftprnnd class matter. -
Korjattava'' epäkohta osastotoimin-nassamme
Mitä lukijamme sanovat
Eräät toverimme huomauttivat meille äskettäin että
Vapaus on hyvä lehti — periaatteellisessa suhteessa —
mutta, se on liian paljon tyoväenlehti. Pitäisi olla enem­pi
kansanlehti. Sen tulisi olla keveämpi, sisältää romaa­neja,
kertomuksia ja muuta, sellaista. Uutiset ovat liian
pitkiä ja vakavia. Yleensä, Vapaus on liiÄn raskas ja
vakava.
Otamme ja tarkastamme näitä muistutuksia, Myön­nämme,
lehtemme on «flst&va mahdollisimman mo-nipuolieeksi
jfl gisällörikKaiaH J» jos lehtemme voi­taisiin
kustantaa, eanckflpmme sivuisena, sopisi
pjjhen vakavien uutiflten ja ortikkelicn \mhi jo huo-mmva
määrä kaunokirjallista, humoorista, ynnS muu­ta
Bellalstflkeveää lukemisia, ja jospa lehtemme olisi
vaikka vain 6-8 sivuincnkin, niin voisi se sisällöllään
tyydyttää keveänmiän sarjan lukijoitakin paremmin.
Mutta kun otamme nykyisen mailman tilanteen,vpro-letaariluokan
taistelut, kärsimykset ja luokkamme teh­tävät
Ja lehtemme osuuden näissä taisteluissa, sellai­sena
kuin se meille toimituksessa jokapäiväisenä näkyy
ja rupeamme täyttämään lehden sisältöä, niin rae em­me
voi antaa palttua suurille yhteiskunnallisille tapah­tumille,
luokkamme suurille kärsimyksille ja taisteluil­le
ja sen sijaan täyttää lehteämme «keveällä», romaa­ni-
ja muulla sellaisella sisällöllä. Vaan me poimim
me ensinnä kaikki tärkeimmät, meidän luokkamme tais­telua
koskevat uutiset, ;kirjotamme niistä artikkeleita
j.n.e. ja sitten vasta, jos vielä tilaa riittää, panemme leh­teemme
hiukan keveämpääkin. Mutta työväen luokka-taisteliitapahtumat
ja sen ympärille kietoutuvat yjiteis-kunnallisel
lap.ihlumat ovat nykyään niin lukuisat, että
hanroin riittää lehtemme tila edes kaikkein tärkeimpi­en
tapahtumien kfertomiselle.
Jä ikävä kyllä, meidän täytyy niille tovereille, jotka
ovat innostuneet lehtemme sisällön keventämiseen, sa-jiOfl,
että me käsitämme lehtemme tehtävän olevan opas­taa,
vallstflfl ja johtaa proletariaattia'" sen luokkatais­telussa,
emmekä voi kovinkaan keveästi kirjottaa näistä
vakavista asioista. •
Multa — huomauttavat nämä" toverit — Vapaus voi­si
saada paljon enempi tilaajia, ellei se olisi puhtaasti
tyoväenlehti. Me kulienkin uskomme, eUä lehtemnic
raivaa'vähitellen itselleen lisää tilaajia, pyrkimällä ole­maan
mahdollisimman hyvä JyöVf/en/e/j/i. Sitäpaitsi
; emme ota uskoaksemme, että romaaneja julkaisenialln
Badtaislin kovinkaan paljon lisää tilaajia. Otamme esi­merkin.
Vapauden kirjakaupassa on ollut näinä vuo­sina
paljon hyvää — parasta lajia kaunokirjallisuutta
— mutta koko,varasto on maannut miltei koskematto
niana — samalla kun uusinta lyöviäen vallankumouskir
jallisuutla on myyty tavattoman Suuret määrät.
Mc emme kiellä ketään lukemasta kaunokirjallisuut
tn, päinvastoin hyvä kaunokirjallisuus rikastuttaa mie
likuvitusta ja kieltä, antaa usein hyviä ajatuslähtökoh
tia j.n.e. Mutta voidakseen hyödyllisesti viljellä kau
nokirjallisuuttakin, täytyy sitä ennen olla selvä käsitys
yhteiskunnal lisistä kysymyksistä.
. Me muuten lupaamme antaa lehtemme lukijoill
kaunokirjallistakin lukemisia, sikäli kuin tila osottau-tuH
sallivan, mutta pakostakin sellainen sisältö rajottuu
vähiin, ennen kuin lehtemme voidaan saada kookkaam­maksi.
i- Lopuksi huomautamme siitä vakavasta^seikasta, että
työläisten, jotka mielivät tulla todella luokkatietoisiksi.
täytyy pakostakin lukea vakavaa, se on yhteiskunnal­lista,
ja työväen luokkataisteluja koskevaa kirjallisuutta
ja artikkeleja. Mitä pitkiin uutisiin ja artikkeleihin tu­lee,
niin emme ensinkään rakasta niitä. Mutta on asi­oita,
jotka vaativat hiukan pitempää selostusta. Siksi ei
pitkiä kirjoluksia voi koskaan välttää.
Meillä suomalaisilla on kaikenlaisessa järjestö- ja
osastotoiminnassa ollut,yhtenä paheena, joka sitäpaitsi
vaikuttaa haitallisesti toiminnan eheyieen' yleensä se,
että pyritään yksien henkilöiden tehtäväksi jättämään
Inafi'|mönia hommia. On ilman seliftelyjäkin selvää, että
jos yhdellä henkilöllä ön osastossa monia tehtäviä, täy­tyy
jonkun toiminnan toisen kustannuksella kärsiä, tai
oikeastaan kaikki toiminta sellaisessa tapauksessa jää
vaillinaiseksi. Tuollaisesta paheesta on päästävä. On
kaikissa osastoissa pyrittävä siihen, että toimet koete­taan
jakaa kaikkien osaston jäsenten kesken. Yksi jä­sen
pystyy yhteen Ja toinen voi olla hyvä toisessa, jon­ka
tähden on edullista myöskin asettaa henkilö toimeen,
johon hänellä on suurimmat edellytykset. Tällä ta
voin järjestettynä toimia hoitavat toverit tai' toveritta­ret
ovat ikäänkuin omalla alallaan ja tehtävä, jota ku
kin kohdaltaan hoitaa, tulee kunnollista jä osaston sekä
järjestönkin toiminta täten elävöittyy.
.Vapauden levittäminen on yksi osastotoiminnan tär­keimpiä;
Onhan meillä vallankumouksellisina sosialis­teina
velvollisuus tehdä kaiken voitavamme agitatsipni-ja
kasvatustyön tekemiseksi vielä tietämättöminä ole
vien o?9tovereitt?mme jceskiiudessa, Ja kun työväenlehdet
pääasiallisesti ovat perustettuja painetun saiian muoidos-sa
tuota agitatsionia levittämään, edellyttää se, että leh­tien
levitykseen on kiinnitettävä kaikki, huomio,' • Tätä
ei kuienkaan osastoissa näytä täydellisesti oivallettavan,
vaan pyritäänpä vaikeuttamaankin asiamiesten toimintaa
sillä, että heille asiamiestoimen lisäksi sälytetään monia
muita tärkeitä osastotoimia. Tästä on ehdottomasti luo­vuttava.
Asiamiestoimen kunnollinen täyttäminen aina­kin
suuremmilla paikkakunnilla vaatii kaiken ajan, mi­tä
työstään voi säästää jo yksin lehtemme levittämiseen
ja siksi koetettakoon, ^iamiestä säästää muilta hoin-milta.^
, ;.'>•;..:•,.^.V
Totta kylläkin, että.monet toverimme ovat moni­puolisia
ja heidän apuaan kipeästi voidaan kaivata, tä­män
tai tuon toimen täyttämisessä, mutta on myöskin
aivan yhtä hyvin totta sei että kykeneviä tovereita saa­daan
kasvattamalla ja kehittämällä. On siis kiinnitet­tävä
suurempaa huomiota toimitsijavoimien valmista?
miseen, sellaisten kykyjen, l^asvattamiseen. Ikävä ja
toiminnassamine jokapäiväiseksi tavaksi tullut Jcieltay-tyminen
on myöskin saatava riveistämme häviämään.
Jos mielimme osastotoiniintamme ja sen lisäksi järjes
tötoimintämme saada eheäksi, eläväksi ja todellista val­lankumouksellista
\|armoa sisältävää innostusta pulp­puavaksi,
on meidän ei ainoastaan yksien, vaan kaikkien
yhdessä ruvettava luovaan työhön, työhön, jolla on
suurisuuntainari Vmerkitys tässä maassa olevien kansä-laisteniuie
kasvattamisessa ja kehittämisessä tietoisiksi
ja tehtävistään selvillä oleviksi sosialisteiksi.
Ranskan imperialistien teeskentely
Elävä voima
' Lontoolaisella komitealla «Kädet irti Venäjästä» oli
äskettäin vapaamielisen parlamentinjäsenen, Ken\vor-fhyn,
johdolla neuvottelu Ranskan lähettilään, hra Sain-
Hilairen kanssa Lontoossa. Neuvotteluissa pidetyn pika
kirjoituspöyläkirjan mukaan lausui hra Sain-Hilaire
täi>sä tilaisuudessa seuraavaa:
«On mahdollista, että me lähetämme ampumatar­peita
Uumaniaan ja Puolaan mutta tämä ei tapahdu
hyökkäysaikeissa Neuvosto-Venäjää vastaan, vaan yk­sinomaan
siltä varalta, että Rumaniaa ja Puolaa vas­taan
hyökkäisi joku muu maa. Meidän tietojemme mu­kaan
on pikemminkin Neuvosto-Venäjä paraikaa soti­laallisissa
valmisteluissa. Venäjä on tällä haavaa ai
noa europalainen, sotilasyaltio joka hautoo hyökkäys
aikeita muita maita vastaan».
täyttää 40 vuotta.
Hän .syntji LaukaasHa lokakuun
4 päivänä 1881.
40 vuotta, lyhyt aika ihmiskunnan
historiassa, mutta yksilön elägiässä
se saattaa merkitä paljonkin.* Tove-ri
Kuusinen on yksi niistä harvoista,
joka on tällä lyhyellä ajanjaksolla
ehtinyt suorittaa jättiläistyon.
Ei osannut aavistaa nuori yliop-pilas
1901 Jyväskylän lyseosta pääs­tyään
minkälaiset elämänvaiheet
häntä odottavat. Ei vielä silloin­kaan,
kun hän myöhemmin liittyi
Suomen sos.-dem. puolueeseen. Ei
osannut aavistaa, että hänestä tulisi
myrskyisimpien merien. purjehtija,
vaarallisimpien päänmenopaikkojen
ohitse laskija. Ei hän vielä silloin
tiennyt, että hänestä tulisi Suomen
porvariston enimmin vihattu; että
porvaristo tulisi hänen päästään kai­ken
Ruurimmat lunnaat lupaamaan.
Eikä-hän myöskään tiennyt sitä, et­tä
hänestä oli tuleva Suomen työvä­enluokan
enimmin pidetty, tulisim-min
rakastettu toveri ja opettaja.
Mutta niin on. kUjTiji;. Toveri
Kuusinen on elänyt viimeisinä vuosi­na
aikoja, jolloin turmanhenget ovat
häntä alinomaa vaanineet ja sala-murhaajain
veriset kädet "yötä ja
päivää tavoitelleet.
Mutta hän elää ja toimii!
Mikä mies on toveri O.V.Kuusi-hen?
.
, Olemme ehkä taipuvaisia, häntä
liiaksikin ylistelemään. «Mutta kun
annamme hänen vihollisensa, valkoi­sen
sosialidemoflcrätian, vastata ky
pymykueen, hiin ei liene liioittelun
Vaaraa. • '
Kun saapui tieto, että toVeri Ö.Vi
Kuusinen olisi tullut ohranäli iöiM^
ta murhatuksi (12 II, 20), hiirt öfiiis-ti
«Suomen Sosialidemokraattikin»
hänen elämäntyölleen mtii§tokirjoi-tiiksen.
- Kun lehti öA feflsin mainin-
.".ut lyhykäisesti toV^yiKiiusiSfen ela-mänvaJheet,
jatkaa sö: '
<NäideA ulkenäisten olosuhteitten
puitteisiin Siahtuu elämäntyö, jota
on suotu tai suodaan vain harvojen
suorittaa. Kuusisessa m'eni manan
ijnajoille rikas henki. Jos sanomme,
että. hän oli lahjakkain mies; mitä
Suomen sosialidemokraattisella puo-
'. lueella on ollut onni 'lukea"omakseen,
niin ei arviointimme ole ylitetty.
Rikkaat luonnonlahjai - yhtyneenä
sellaiseen tolmintatarmooh kuin
Kuusisella pii, tekivät häneltä puo­lueemme
enin käytetyn miehen nii­nä
yli kymmenenä vuotena, jotka
hän puoliieen keskuudessa toimi.
Häh oli valtiollisten vastustajainsa
nelkäämä ja kunnioittama— silloin
kun valkoisten laumojen ja niiden
veristen kiihottajain verikosto ei ol­lut
vielä myrkyttänyt poryariluok-kamme
parhaita. Puhujana ja väit­telijänä
oli hän terävistä terävin ja
on sitä koko Kolmannen Internatio-
. jialen tietoon, niin se heti antoi ta­pauksen
johdosta julistuksen kaikki­en
maitten työläisille', jossa julis­tuksessa
m.m. sanottiin:
«Toveri Kuusinen otti mitä vai­kuttavammalla
tavalla osaa Kommu­nistisen
Lnternationalen ensimäisen
kongressin työskentelyyh. Hänen
kirkas, selvä järkensä, hänen jalo,
vallankumouksellinen s y d ä m e nsä
hehkui jokaisessa sanassa, jonka hän
lausui itse kongressissa ja sen valio­kunnissa,
joihin hän otti aktiivisesti
osaa — —-. Koko mailman työläi-E
set paljastavat hartaudella päänsä
etevän kömmunistisoturin tuoreen
haudan ääressä.»
Kommunistisen -lnternationalen
kolmannen kongressin päätöksiin
vaikutti toveri Kuusinen kenties vie­lä
enemmän. Hän laati tälle kongres­sille
teesit «Kommunististen puoluei­den
organisatoorisesta rakenteesta».
Niissä hänen tieteellinen tarkkuuten­sa,
hänen lukemeisuutensa, syvä elä­män
tuntemuksensa jä uraauurtava
työnsä pääsee oikeisiin oikeuksiinsa.
Kommunistisen Ihtemationalen Toi­meenpaneva
komitea on valinnut hä­net
shiteerikseen. Näin hän on tullut
tunnustetuksi koko mailman, vallan­kumouksellisen
työväestön yhdeksi
kaikkein ensimäisistä johtajista.
Toveri Kuusinen on yksi niitä
harvoja,' joka on tehnyt tilinsä ka­pitalistiseni
yhteiskunnan ja sen kas­vannaisen
— sosialidemokratian
kanssa loppiuun. Hänen kirjansa
«Suomen vallankumous» on levinnyt,
useilla kielillä painettuna ympäri
maapalloa. Kommunistinen Interna­tionale
lausuu tästä kirjasesta mai-nittissa
julistuksessaan seuraavaa:
«Mainiossa kirjassaan. Suomen val­lankumous,
O. V. Kuusinen erinomai­sella
selkeydellä kuvailee/kuinka
parhaan osa entistä sosialidemokraat­tista
polvea,-niiden joukossa hän it­sekin,
väjiitellen irtaantui, raphan-kauden
erheistä ja siirtyi kommu­nistisen
vallankumouksen pohjalle.»
Hänen erinomaiset kirjoituksensa:
«Suomen porvariston , johtajille» ja
«Suomen sosialidemokratian johtajil­le
», jotka hän kirjotti jälkeen «kuo-iemansa
», ja lukemattomat muut,
ovat merkkipylväitä kommunistisen
liikkeemme historiassa.
Toveri Kuusinen on syvämiettei
nen kaikessa. Peilikommunismia; sa
navallankumoukseIli_suutta — hän
mitä änakarimmin.tuomitsee.. Hän
varottaa: «Vallankumouksellinen ,so
tapuku herättää työväessä ' sokeaa
luottamusta. Mutta se voi erehtyä
ajamaan vallankumouksen ohjelmaa
vastaankin, — Juuri silloin, kun
otamme päällemme vallankumoukr
sellisen sotapuvun, on kaikkein tar­kimmin
katsottava oikea suunta. Sii­loin
ei saa arvailla, eikä kokeilla. ,iPi-tää
tietää. Sillä häntä uskotaan ja
•fas
Nyt on aika lähettää joulurahat omaisilleen -ta-,-.
S Vanhassa synnyinmaassamme on taas tuTut ^
= "lonen omaiset, isa ja äiti, veli ja sisko. 4kä M .I
5 Viattomat lapset ovat puutteessa. He kafäf Wti /
S puolen meren ja odottavat pientä ajua. ^ • ^'""'^^at k ä f e j t
5 Parhain apu on pieni rahalahja.
S Sen voi lähettää meidän kauttamme.
'Sk
LSHETYSKUSTANNUKSET-I
Postissa i5c kaikilta summilta. Sähkösanomalla $3.50 kaiki^.
Kysykää erikoiskurssia, smn-ille eummille
4?-oin« ^^""«'neno varma. '
Yh 2000 en lähetystä tehty jo tämän vunHo„ , • i,
Lähetetyn rahan arvo t ä h ä l ^ m e S Ä v S a vii
Rahaa välitetään myöskin kaikkiin Suomen pankkelhm.
| ^ . W o s s a ottaa; rahaväli^^^^^
|iiiimiiiiimiiii..ii,Hmmi,.,,,,m,,,,,„m„„2
: VAPAUDEN. KIRJAILTAMAT '"'
tata samaan juttuun kehottaen-jokaista o tfn^^"""'
ot luettuna,panemaan nuo UtamTämen 'i^^^^^^
ta asiasta tieto Vapauden konttöriin,^^^^^^^^^^
ta pääsylippua ja lahjakirjaa haluatte. ''"inka moa.
Joulukortit
• -Me lähetimme joulukorttien mallit tavalTH, o-i
^"°ifil?- ..Tarkötus oli sellainen että LSäkV '-'^^'^«""nm tänä
syyttää siltä että olemme myöshästyneet Nvt ^'•l^^T'^^^^ m
hemme.näyttävät myöhästyvän, Sai^^^^ «u,tenkm asiamS.
ma tusmoita tilauksia on vasta saapunet s S r^™'' ^^^^
_ nos naista korteista otetaan aivan ML tnS; ^P^""äinen pj^
= . seutuvilla. Koettakaa jouduttaa tiSsia SIH?"'""^
B toista painostamme varten. ™auijsia min etta ne ovatsisäl
Joulurahojen lähetys Suomeen
Jasisar^Tt^S^^^^^^^^
tuota apua Jähettää niin tehkää se VaJaudSf ^H?lpn ' T"^
me on aina korkein. Jos ei teliä o l f r a l L v ä ^ lÄ .5"'^»-
pyytäkää niitä tai-tehkää lähetys kiriotfae^Ä-?-"'''*^^
ottajan täydet selvät nlpiet ja o Ä Ä J S n H a S S ^ ^ ^
V A P A U D E N KONTTORI.
FiniiriiiiiitiHininunMminHHtHrimiHHriiritiriMiiiii iiiiiiiiii„„„„i,„„„„,j
n:
leeal
tuotanifon
Tämä ranskalaisen diplomatin lausunto ei ole suo­ruudella
pilattu. Ja hän selitti lisäksi, että Ranska oli
tukenut Koltshakin ja Wrangelin hallituksia, koska ne
olivat valmiit -suorittamaan Ranskalle saatavat, mitä
sillä on Venäjältä vaadittavana. Kun Ranskan hallitus
huolehtii Venäjän vahion lainojen takaisinmaksusta,
niin ei se toimi ainoastaan Jlanskan kapitalistien vaan
myös Ranskan työläistci) ja talonpoikain etujen mukai­sesti,
näillä kun melkein kaikilla (jopa jotakin) on ve
näläisiä arvopapereita.
1. Nykyisen talouselämän' erittely,
osottaa selvästi, että yhteiskunnan ai­neelliset
tuotantovoimat ovat jyrkäs­sä
ratkaisemattomassa ristiriidassa
nykyisiin tuotanto- ja omistusoloihin.
Maailmansodan aikana selveni tämä
ristiriita kaikille edistjmeimmille
proletaari joukoille. Heti maaiiman-sodan
päättymisen jälkeen syntynyt
maailmankriisi, joka ulottui niin voi­tettuihin
kuin puolueettomiin ja voit­tajavaltioihinkin,
johti laajat"^ prole-taarijuokot
tähän tietoon, Versaille-
!in rauhasta puolimatta lakkaamatta
ja'tkuva sota, ja huolimatta äärettö­mistä
tuotannon uudestirakentäniis-tarpeista
kaikki käsittävä ja kroonil-liseksi
tullut kriisi asetti työtäteke­vät,
vallankin koko maailman köyhä-lisitön,
niiden olemassaolon ratkaise­van
kysymyksen eteen. Jo tämän ky­symyksen
ensimäiset ratkaisuyrityk­set
osoittivat selvästi, että tämä ris­tiriita
on saavuttanut sen asteen, jol­loin
porvaristo luokkana, joka tähän
saakka on johtanut tuotantoa, saat­taa
tuotannon epäjärjestykseen eikä
pysty edistämään sen kehitystä, vaan
päinvastoin asettaa esteitä tielle, jot­ka
nniuttuvat kahleiksi tuotannolle.
Työväenluokka ennen kaikkea tun­tee
kipeimmin tämän ristiriidan sie-tämättoniyyden,
koska se enemmän
kuin muut yhteisktintakerrokset' suu­rissa
teollisuuskeskuksissa, tehtaissa
tuotannoissa, koska juuri tämä
totellaan. Jos hän neuvoo väärään,
on se vaarallisempaa kuin jos sivul­linen
neuvoo väärään. Sillä, hänen
neuvonsa vie toimintaan — hyvä
neuvonsa voi viedä voittoon, huono
neuvonsa vie tappioon tai varmasti
suuriin uhrauksiin,»'-
Toverimme ja opettajamme! Lau­suit
kerran, (tulevasta Suomen val­lankumouksesta
ja. Neuvosto-Suo­mesta
kirjoittaessasi: «Tulkoon pian
Sinun valtakuntasi! Täyttyköön oi­keus
ja toteutvycoon kärsineen ihmis­kunnan,
onni!»*
Me yhdymme täydestä sydämes-
Olkoonnimitcn mainittu, että elokuun aikana o»
Ä'-krlt.iin pnnivat montrealilaiset foveiit illanuehm i "'i>'-^'^^-=t''» läS^etetty useita amcrikalaisia laivoja >^ota-i'^^^.^^.^^ johtanut työläisten
joku aika siltrn Punaisen Taloudelli-cn Intornationalen ' l«"^<;^^'^«'-'^;'«: Run^aniaan. Ranskan hallitus ti"-vautini | ^^-^^^^^j^^^^^^^^^^ j^^u.
konfricsi^fa palnnneen canadalaison to\erimme. Joe ranskalaisiin laivoihin ja merimieliiin. kun se ei voi
Knichtin kunniaksi. Kun illanvictos.^a oli lauleltu vc-1'"'^^^''''r»'''^"^'^'^'''''-"" niatruuseihin, vaikka «melkein kai- tömyyden aikana.
kokuoleniiseen sitä seuranneen työt;.
näläisiä, juutalaisia, englantilaisia ja kansainvälisiä ^^'^^3 nitistä on venäläisiä arvopapereja!» Siitä syystä syntyy tällöin ensi si-
•jassa proletariaatin riveissä ' tai-ve
paljastaa porvariston Osa. olevassa
tuqtannonorganisatiossa ja todeta
missä määrin se on tehtävänsä- ta­salla;
josta jällisen seuraa pyrkimys
järjestää käytännössä uudelleen ko­ko
tuotantojärjestelmä työtätekevi­en
hyväksi. ;Täniä pyrkimys, joka to­dellisuudessa
on prologi (johdanto)
periaatteelliseen ristiriidan ^ ratkai­suun
kapitalistisen järjestykseii sisä­puolella
yhteiskunnallisen vallanku­mouksen
väkivaltaista tietä, saa käy­tännössä
työläisten tuotantokontrol-lin
niuodpn. • -
2. Tämä tuotannonkontrollin al­keellinen
muoto ilmenee työläisten
yksityisissä yrityksissä työn sekä tuö-tannonvälineiden
tilan ja varustami­sen
valvonnassa liikeyrityksissä, pyr­kimyksissä
todeta, mi^sä määrin jon­kun
jTityksen lopettaminen tai työn
rajoitus olosuhteiden kautta ovat oi­keutettuja
tai jobtuVatko ne tarkoi­tuksellisesti
työnantajan puolelta
jne. Mutta käytännössä tulevat työ­läiset
pian vakuutetuiksi, etteivät
kontrolli ja valvonta riita yksistään
estämään kapitalistien heille itsel­leen
edullista tuotannon epäjärjes­tystä
kysymyksissä olevissa yrityksis­sä
kapitailistien nykyisin käyttämiä
tuotannon rajoittämismuotoja työ­päivän
ja lyönjaon lyhentäinällä tai
kokonaan lopettamisella. -Yritykset
dihntatioh, sulkemisen y. m. muo­dossa
todistavat selvästi tämän tuo­tannonkontrollin
puutteellisuuden.
Samoin ovat riittHniättöraiä erilais­ten
työläisten . yksityiset otteet pyr- j teh
kiä jatkamaan tuotantoa joka tapa-ljfcutuneet sabotaasin ja. työsulun
uksessa, vastoin työnantajankin tah­toa'ja
sillä-tavalla tukea tuotantoa,
Joka tapauksessa- on näissä yrityk­sissä,
joihin aikoinansa puututtiin
Venäjällä helmik. vallankumouksen
jälkeen ja äskettäin Italiassa, Saki-sassa,
Englannissa ja muissa maissa,
ollut kuvaavaa työväestön uusi ase­ma
tuotannossa. Passiivisesta, riiste­tystä
työvoimasta joka arvosteltiin
koneeksi ja jopa vain sen aputyöka-uksi,
muuttuu työväenluokka tuo­tannon
organisoimisen ajatuksen aja­jaksi
ja siten porvariston suoranai­seksi
perilliseksi, ' joka nyttemmin
esiintyy luokkaetujerisa mukaisesti
tuotannon epä järjestäjänä (desprga-lisatorina).
3.. S. 'Ammattiyhdistysliikkeen van-,
ha perintötapa joka tyytyi pikkutais-teluun
työläisten tilan parantamisek-kapitalistisen
. järjestyksen puit­teissa,
tulee tällä äkkinäisellä muu­toksella
antamaan työläisjoukkojen
mielipiteisiin /ja pyrkimyksiin tehoi-sän
sysäyksen. Sidottuna byrokrati­allahan
kapitalistiseen .koneistoon, ja
ollen siitä kokonaan riippuvainen ha­vaitsevat
ammattiyhdistykset itsensä
kerrassaan voimattomiksi tarttumaan
työväenluokan uusiin, tuotantotehtä­viin,
puhumattakaan, että ne käytän­nöllisesti
voisivat ratkaista ne, Kas
siinä syy miksi nykyään syntyy eri­koisella
voimalla ja nopeudella uu­sia
järjestöjä, jotka tosin käyttävät
hyväkseen ämmattyhdigtystem van-tämme
Sinuun ja työskentelent
.vhteisen toivomuksemme pitauE
toteuttamiseksi.
Sydämellisin' onnitteliimme ri
•kaalle toverillemme, parhaalle cpg
tajallemme, sankarilliselle johtäjj!
•lemme, Otto Ville Kuusiselle, häa
^O/vuoti^späivänääii!
Älköön se päivä olko enää kai
na, jolloin jälleen saamme nähdä
nut keskellämme!
mmwm
tioSiinin'kontrollin sijasi t^^^'
haa välinettä — lakkoa mutta sa- tulevat peria.^tettasen^fl^^^^^
alaisiksi tai on työnantaja jättäi
ne oman onnensa nojaan. Tällä tss il
tannon- kontrollin asteella lAm
niin porvariston .kuin vanhan md
tiyhdistysliikkeen johtajienkin .pffi
lesta epätoivoi.^ia yrityksiä assi
vallankumonksellista tuotannon koai
rollia vastaan n. s. «taloudelte
demokratia», s. o. tasapuolisesti b
koonpannut kontroliikomissiomt, t.ra
Iäisten osanotto, voittoon ja
sellaisia «demokratisia» «taid^
ta»,: joiden perustana on ponfaniS; ^
nen «tasa-arvoisuuden» teona isp
taalin ja pääoman välillä
tuotannonvälineitten yksitn-C^^
'tuksen oikeuden •säiiyttämuelii,
mä tasa-arvoi?uudfn ajatas,
tradeunionistit Englannissa ovat
lellisesti viljelleet ja l.jpEllisen
rittelynsä sai X:=Jä anin-attyhä'!
kongressissa Saksassa 1319 ja
tähän saakka on vielä v.illit.'^
Eanskan yleisessä työväenhito
todellisuudessa yritys johtaa njit^
työväenjoukkoja vallankumo fs^j
sen kontrollin olemuksen ' [ '^
tulkinnalla: siten Jo^etaan tyori-tö
välittömästi vallankiimonfceJ-ta
tehtävästä pois ja johde^'
kaisin ke/faisen a^-^f'J. „„flv'
temationaien vanhan hylatp F^^J
rillisen ajatuksen suuntaan.
4 Sama merkitys on myöstei
hojen ammattyhdistysjohtaja^^j;;
tyksellä, jotka vallahkamon^-^
atetta sen luova'
maila pyrkivät.tuotannon omistami- ta. valtiolle, jota p
.-^-aineilla,, lisäksi niiden yritys-j suyisoni.siv..— .-ass»
haltuunqttamisessa, jotka ovatjtiblle ensinkään ^r^^.^y:!:'
..^n^t-• . . n k ^ + n o v ; » Jo ft-Xriiinn »niiden luovutTaiff.n- j
seen
filalla
että
tos'
tann
Inol
tnol
Rsä!
Vitt^
'i'k!
tii
knin
\ ' '
hu
-nnn
Taik
5,