Vapaus, June 21, 1924

              mii Lauantaina, besäkann 21 p. — Sat, June 21 SimS
LIIKKEENHOITAJAN OSASTO
Vapauden puolh-uosi tilien paatos tehdään t k. lopussa. Su- Klik on kaikkien asiamiesten ja ilmoittajien maksettava
{jen Tehkää suoritus heti tämän Umotuksen nähtyan-tilmsa
^em6|-^^^^^ vaihteessa on mahdollisimman vähän saatavia.
i i e ^ ^ ^ P Vapauden konttori.
Saomeen
Kurssi
Smk. 38:-
Dollarista
L ä h e t y s k u l u t :
40c lähetyksistä alle $30.00,
50c. lähetyksistä ISO.OOr-
$59.99 asti, 75c lähetyksiltä
$60.00—^99.99 ja ^l-Ob kai-kilta
$1<)0.<W taikka sitä Bua-remmilta
lähetyksiltä. Sähkö-sanomalähetyksille
on kulut
13.50. , . _
Torontossa ottaa rahavali-tyksiÄ
vastaan S. G. Neil, 957
Broa5vTe"w Ave.
Lairapiletteja myydään.
Tieduftakaa pilettiaHoita.
Vapaus
B«x 69. Sadbnry, Ont.
kivpipa johtaja toisten, Labienusten,
Ciceroiden y. m. kiemurrellissa,
.luonteettomina luoviessa sinne .tän­ne.
Kiitollisempaa tehtävää, kiun
Caesarin asettaminen häiielle kuu­luvalle
kunniapaikalle maailman
merkkihenkilöiden • Pantheoniin ei
pohjoismainen kirjailija, mestari e-rittäin
elämäkertakertojana, liioin
löytäne. Brandesin <Julius Caera-ria>
ei vaivaa vaikeatajuisuus, eikä
raskas oppineisuus, se on kerrottu
verrattomalla vilkkaudella, terävällä
yleistajuisuudella — Brandesin tyy­li.
N. s. taloudellisen historiankat la-muksen
omaaja olisi ollut erittäin
kiitollinen, jos Brandes olisi suur­teoksessaan
kQskettannt kysymystä
suurten persoonallisuuksien merki-tyksestä
historiankehityskulkuun. E i
kai liene katsonut sen kuuluneen
asettamansa tehtävän puitteisiin.
Melkein suurempaan psykologista
ymmärtämystä saattaisi myös odot­taa
useiden . Caesarin aikalaisten
kuvauksessa — niitähän on 1. osas­sa
nin lukuisasti, että Caesar miltei
katoaa niiden taakse — erittäin
Pompeiukseen ja Cireroon nähden.
Mutta sittenkin. <Antakaa Cae­sarille
mikä Caesarinj..
Toronton oudsia
Karjalan. lentokoneraliaatoon on
Torontossa tehty entisten lisäksi
seuraavat lahjotukset:
Wm. Hotti Lowb,iish, 5 dollaria
ja haastaa Mätti KaniiakohTVhite-hyt
niiden toteuttamiseen. MaalisTc.
15:t€nä v. 44 kuusikymmentä sala­liittolaista
23:11a tikarinpistolla se-naatinistunnossa
suoritti • murhan,
joka on «kenties selvin muistomerk­ki,
mitä maailmanhistoria sisältää
ihanteellisuuden verhoon peitetystä
inhimillisestä eläimellisyydestä, va- Kalle Peltonen 1 dollarin^Tcä Ihaas-paudenrakkaudeksi
naamioidusta in- taa! Vilho Putilan ja H . Omosen,
himiUisessä alhaisuudessa,^ epakiitol- 1 dollarista. — O. JoTceTa
lisuudesta j a raakuudesta. Joukko ^ ^^^^^.^ yhteensä 7> doTtarla. E n -
fishistä sekä Hjalmar Laamasen
Lowbushista kunkin 2 dollarista.—-
vallanhimoisia j a kateellisia siipoja
raateli siinä pitkillä punioilla,. pala-,
sikd roomalaisen muinaisajan nerok­kaimman
miehen — • tuon suuren
kulttuurineron, joka on maailman
harvoja ihmeolentoja».
Siinä lyhyt silmäys Brandesin
• Caesar-kirjan sisältöön, brandesilal-sessa
mielessä merkitty, jos niin voi­si
sanoa. Jokainen Rooman histo­riaa
lukenut, huomannee jo tästä, ei­tä
Brandesin Saesar-äirviointi ej käy
yhteen monen muia .historioitsijan
kanssa. Sangen tavallisestihan «suu­ri
Pompeius» asetetaan Caesarin
edelle, j a Caesarin nimen vallan j ?
valloitusten perijä, hänen nsaren-sa,
julmuri Augustus kohotetaan
kuolemattomien jumalien jouikkoon
Caesarin kustannuksella.. «Augus­tus
oli se, j o k a korjasi kaikW- mitä
Caesar oli kylvänyt. Oli. parempi
olla elävä kettu, kuin kuollut leijo­na
». Onko Brandes teoksessaan,
johon hän on aineksia hankkinut
vuosikymmeniä, yliajrviojnut Caiesa-ria.
Rooman j a ihmiskunnan miehe­nä,
se jääköön historiantnödjoiden
selvitettäväksi. Joka tapaulcsessa
on hänen Caesar-tutkimuksetisa ver­raton
lähde tuon suuren, ehkä suu­rimman
roomalaisen luonteen ja elä­män
tarkkaajalle. Elämä, historia,
saadessaan terävän havaintojen teki­jän
ja suuren kertojan J;ulkitseen,
on monta kertaa tosiaan^ satua ih­meellisempi
ja mieltäkiinnittäyämpi.
Jos milloinkaa.n, toutetuu tämä
Brandesin suuremmoisessa Caesar-
«lainakerrassa. Arvosteltakoon Cae­saria
kuinka tahansa, nerokkuuden
terävyydessä ja monipuolisuudessa
j — runoilija, puhuja, sotapääliikkÖ,
[ Tdtiomies, oikeusoppinut, kieltentut-
«ja, matemaatikko, historiankirjoit-taja
insinööri j a arkkitehti — voi­main
käytön jättUäismälsessä valta^
^udessa j a järkähtämättömässä joh
donmnkaisuudessa hän bn ja tulee
ama olemaan , kiistämätön. Hän
faattoi antautua miltei mihin ta-
J^sa inhimillisen elämän piiriin,
faten sotapäällikön ja valtiomiehen
«annalta nähden niipkin vähätuot-
»iseen askarteluun kuin runoiluun,
jopa kuukausimääriä kestävään ka-lierteluun,
silloinkin, kun- maailma
Pa^i hänen ympärillään-miltei ilmi-aebssa
juuri hänen tuhoamisensa
I ^ C o i t u k s e l l a . Mutta mlUoinkaan
ei jäänyt virran vietäväksi—
«JOS hänellä ei olhitkaan vuoria mur-
I ijraa nskoa», n i i n pontiser marimus
»ybpappi) tuin olikin, «oli hänellä
^rtavä tahto» _ ei kadonnut teh-
2T;,""'"^ itsell^n asettanut,
hetkeksikään herpoutunut voima-f
^ J ^ a n , kun toimiun^n aetken
«^^1 lyöneen. Ylättij vastustajan-
T Meitä ei viehättä
se seikka, että Caesar oK
loppuun kansanpuolueen kaik-nen
tilitetty 14 dollaria.
E. E»-ntiaineTi
n Untisia
pumisesta näyttelijäin vaivoja pal­kitsemaan.
Kakrimtaa kaksikymmentä dolla­ria
sakkoa tuomitsi paikallinen po-liisioikeus
Mrs. Mäelle syystä kun
tänen asunnostaan löydettiin omi-keittoista
viinaa pieni pullo Olisi
syytä olla varovaisempi mainitun
aineen käsittelyssä, kun sitä lääk­keenä
säilyttää.
. KesajoUakomitean valmitteluja
juhliin nähden on jo tehty aika
paljon. Niinkuin jo viime kirjees­säni
kerroin, tullaan juhlat pitä­mään
27 p. heinäkuuta osaston ta­lon
edustalla olevalla kentällä, jos­sa
urheilukin voi luistaa. Voimis­telu-
ja urheiluseuramme tulee jär­jestämään
seurain väliset urheilu­kilpailut
kuusiottelussa, joista tar­kemmin
tuonnempana. Muusta kent-täohjelmasta
mainittakoon runon-lausuntokilpailut
aikuisille ja lap­sille.
Juhlakappale^i on valittu
Aarne Kalske, jonka aihe bn Suo­men
luokkasodasta, ja on se ehdot­tomasti
parhain mitä tähän asti on
siltä alalta kirjoitettu.
, Nuori laotti on kappaleen nimi
jota näj^Iijät kovalla kiireellä
kiiruhtavat valmiiksi esitykselle jo­ka
tapahtuu t. k. 28 p. Tätä kap-jjaletta
ei missään tapauksessa tu­lisi
kenenkään sivuuttaa, se on jo­kaiselle
mieluinen, se on suurem-ndoineii
suruineen ja viehätyksi-neen.
, Rakki.
Joko näyttelijät, ur­heilijat,
runonlausujat
ja sadunkertojat ovat
kunnossa Keski-Onta-rion
piirijuhlien kilpai­luja
varten.
EripaiklaiU
B R U C E MINE, ONT.
Karjalan ilmalalTaraliaatoon mak­settuja
haasteita ja nuäa -annaan
Anna Vainikainen vahtaa "Mari
Johnsonin h. ?1.00 ja "h. Ida "KoV
viston, Anna,-NelBonm ja '(Copper^
CliffistäVf Bäma M Hilma
Mäen ja Hilma Paanasen, jokaiisen
?1.0p.. — Aini Vainikainen "vastaa
Eflen Mäen h. ?1.T)0 ja "h. Trjö
Haapalan, ja VHja-m Marttjisen '(Clif-fistä)
$1.00. — Vnjam Seppälä vias-f,
taa Ellen Mäen h. ?1.W ja Ti. Mat-I muussa tapauksessa kriin «tta
Kotka ei ole nakynyl täältä mi­tään
lehden palstoilla, Tilin eikö ole
parempi, että rähän antaa Getoa
toisillekin, jotka aikövat tulla tän­ne
paperipuun tela«jn. TuTtuam-me
tänne /haapaiBui "paperipuita te­kemään
luvatttrh meihe ^4M koor-tilta,
•va«n nyt Isäntä käytyänsä
luonanmie UmoTtCi, 'itixL hän ei mak­sa
kun ?3-50 Tcoorfilta toisilla pai­koilla
ja sanoi "Että kohta ei mak­seta'
Inm •$2.51). Työ .pftää telida
hyvää ja JBS ei tee' niin joutuu kä­velemään.
Mutta. on ."hyvin " val­keita
telida Tiyvaa työtä, kun on
huroiTO metsä ja lähoisia puita. Täs-i
sä im isamian -viimeinen tbivomtrt,
jmika sanonahfiessään. " J o s etle
tee Tiyväa 'tyota Tilin -pä^^ teidät
pois ja bttm to^tööi^T^^^ tilalle.
HimiTla; ijn TiaTjpn 'un saatsva-na:"
•
Ei ikmekään, sillä kulettavathan
'Soon TTtftoajnrit tänne joka päivä
TOonta' aulcolmormaB miehiä vaikka!
'Bi "heitä tarvitBekaan, sillä. ajuriti
tienaavat siitä "hyvät rahat, «mi
«ihan TiikeniithBt''kkt80 jätkän pääl-telussa.
Yhtykäämme kaikki yh­teen
unioon millä voimme vastus­taa
noita kaikkia nylkijöitä. Sillä
jos koskaan niin nyt on aika tääl­lä
Soon perukalla ja Algoma lin­jalla
johon tulee huono vuosi ensi
talveksi, sillä kaikki merkit viit­taavat
siihen suuntaan, sen näkee
kuin . kapitaali iskee armottoma§t5
rautaisen nyrkkinsä työväen nis­kaan,
vähentämällä töistä pois sa­toja
ja tuhansia työläisiä, polkien
palkat nälkäpalkkoja alemmaksi.
Siis rakentakaamme yhteinen rin­tama
kapitaalia vastaan ja heittä­käämme
väärät profeetat pois jou­kostamme.
Bopsin katkasija.
— , lo—I——-i.
Yhteistoiminta poistaa
nurkkakuntahengren.—
Keski-Ontarion piirin
juhlille kesäk. 29—30 ja
heinäk. 1 p. tehoista-maan
yhteistoimintaa.
IROQUOIS FALLS, ONT.
Kuumetaot! raivoaa. Työläisiin
on tarttunut erityinen kuume, ja se
ulottuu aina Port Arthuriin asti;
ovat ottaneet kuulemma maata
täältä Abitihi joen varrelta. Olen
näitä miehiä toisia puhutellut, ke­huvat
että siellä on hyvä metsä.
Tarkoitus on tehdä paperipuita
komppanialle, 'sillä välttäkseen tu'
levää panikkia eli työttomj^tta.
On se niinkin, tnutta osaa se
komppania laskea puitteti hinnan
niin alas,' ettei siitä mmita tul«
kuin niukka ruoka ja vaivat pal­kaksi.
Mitä sitten tulee maanvil­jelykseen
niin tuskin sitä kukaan
ajatteleekaan taalla polijolsessa e-rämaassa,
jossa kesaa on ainoas­taan
2—3 kuukautta ja silläkin a-jalla-
pakkanen sivelet perunan var­ret
savea myöten^ Ottakaa tämä
liuroihioon. Ellu.
— f r - :—
INTOLA, ONT.
Karjalan ilmalaiTarahatto. E. 01-
likkala vastaa I L Merikallion h^s-teeseen
lähjottannalla yhden doUar
fin ja haastaa 'puolestaan E Orja­lan
Intolasta, Nick Macklen ja
John Hietasen Nakimosta C i ' G . R.
kunkin doUarista. — E . Orjala vas­taa
OlHkkalah haasteeseen ja haas­taa
puolestaan Ale^ Beckin, S. Erk-kHäTi
ja E . iKuuBistDn Intolasta ja
A-nttoTi X"öyttyn,' WBTe towns"hipista
ktmkm dollarista.'
K I R K L A N D L A K E , O N T .
:Pa»vo • Eronen vastaa A . Tqr-
TOäsen Tiaastieeseen lahjofttamallä
KurjalHn iimalarvHrahast^on.
Tov. "Hj. Lind t)n tilittänyt yllä-'
Tnamitun summan K. 1». B. J , Istn-meenpBnevalle
kamTtjea^De.
-o . M
CONMEE, CJNT.
ti Ahon South Porcupinesta, Ont.,
$1.00. — Llsi Lukko vastaa Lempi
Salon h. ?1.00 ja h. Alma Hongan
ja Edla MötVjösen ?1.D0. —• Mandi
Mäki Vastaa Mari jöhnsonm h ' i l
ja h. Salmi Turpeisen, Mandi 'Aal­lon
Beayer Lakelta ja Mini "VuT-inahnin
täältä, jokaisen ^ O t ) :
Kirjailtamat onnistuivat melko
hyvästi kaikki 50 kappaletta Idrjoja
voifain jakaa yleisön luettavaksi,
j:btka kirjat ovatkin todella lukemi­sen'
arvoisia ^ jokaisen Idrjan saa­jan
tuläe niihin sjrventyä ja «pastaa
ilniattomaksi jäänyttä. •
Vasten iltaman t.: k. 14 p. toi­mivat
pyhäkoululapset. /Ohjelma
runbineen ja lauluineen oli siköimie-lenkiintbinen
ja,, mukaansa tempaa­va
että vaan aniharvoin voidaan
vanhemman väen toimesta ohjelma-iltamia
niin runsaalla ja sisältörik-kaalla
ohjelmalla varustaa. On e-nemmän
kuin ; jaloa nähdä pienoi­set
tytöt ja pojat syventyneenä oh­jelmiinsa,
nähdä kuinka vapaasti
ja teeskentelemättomästi suoritus
tapahtuu. Lopuksi lapset näytteli­vät
kappaleen "Nouseva Kosto".
Tov. Luodon avustamana esitys su­jui
hyvin. On vaikea-kuvata tun­teita,
joita kappaleessa esitetyt lau­lut
loihtivat esille. Tämän laatui-set
tCaisuudet ovat mielestäni aina
tervetulleita .• ja olisi ne asetettava
mikäli mahdollista etualalle, ikä­vää
että moni jätti sen näkemättä,
joka vastaisuudessa ei saa tulla ta­pahtumaan.
, «
. Rahapniaaaa, joka esitettiin osas­tomme
näyttämöllä t. k. 8 p; on­nistuttiin
melko hyvin, mikäli mu­kana
olijana jälki arvosteluista oleri
tullut kuulleeksi^ Ulkopuolista vä­keä
ei kappaletta ollut saapunut
sanottavasti. katsomaan,, mutta sfi-ta
huolimatta näyttelijät saivat tuo­ta
hauskaa vitsikästä esitystään esit­tää
täydelle ^katsomolle, jonka ta­ida
yleisökfn aasaiteee kiitokset saa-sillä
Tm dollari tarkussa,; jouka dol
larin Tiikeimehöt^ tahtovat saada
-omaan taskmmsa tavalla täi tm-
•sella.
' Mutta jos -näitä Soon tovereita
keholtat järjestyroään ja pyydät
yhtymääu unioon, niiu' he -surkutr
televat sitä paria dollaria, jonka
heidän pitäisi maksaa siihen -^hty-essään,
mutta eifät ajattele m i ­tään
sTIljin kun Tceinottelija siep­paa
pari- kolme dollaria ' pienestä
•viimtpunosta. Vaan päinvastoin
kehutaan kuinka se keinottelija oli
reilu mies Mutta kun raha "lop­puu,
niin reihrusikni loppuu ja sil­loin
sitä joudutaan k:urjille työmail­le,
hiin kuin on tämäkin "Brucen
paperipuun katkasupaikka, jossa äi
jä kulkee paperipuu pinon ympäri
katsomassa josko liäkee pinon läpi
ja onko oksat nypitty juurineen
pois ja josko pölkyt on suoria. Jos
ei näin t)le tehty, niin hajota pino,
njrpi oksat juurineen pois ja lä­jää
uudestaan niin saat täyden
maksun ja saat pitää työmaasi.
Nyt tämmöisessä tapauksessa au-kee
Algomalinjan paperipuun teki­jäin
silmät ja he juttelevat järjes-tymisestä,
mutta miten sitä järjes­tyy
kun ei ole, rahaa. Nyt kiro­taan
keinottelijat maasta alimmai­seen
helvettiin astL Mutta kun
•mennSän kaupunkiin, niin el muis­teta
lainkaan tapahtumia työmaal­la
ja aletaan sama peli uudelleen,
niin että siinä se suomalaisten tie­toisuus
ja sivistys ilmenee täydel­lisesti
puhessa, mutta ei teossa.
Sivulla pidetään suurta ääntä kei­nottelijoista,
mutta kun joudutaan
heidän eteensä niin madellaan kuin
orja konsanaan.
Minä paperipuun tekijä sanon,
että jätetään ne Sbon viina-: ja liike­miehet
ja samani myös sellaiset
johtajat, jotka meitä johtavat har­haan
ja eripnraisuoteen luokkatais-
Jospa taaaktn liitkäätä alkaa ot-iatisiTRTkin
jrois mustepullon suul­ta.
Asioita onTnh "tetöutunift jo
'tbmen •tpisensa -p^äallBi-öttä alimmai­set
aivan homelltuvat "ja tuskin täs-"
•sä enää • saa-se^hSä mistä laiaasta;
ralrottaa.
ÖnTia» täOTakra W
1^ oltu, on Irolteffitu inekin kantaa
kortemme yhteiseen suureen "Rom-;
nronistikekoomme ,'8en kuin Dlem-ine
kerinnee'^ TOuTlta -Brkihuöliltam-me.
- 1 ' "
MeiTIä oli -vältteTy'kofcous e t i ­sen
O. "B. U. -vainajan kannätusren-kaan
kanssa tämän *unn 1 ifärvänä,
vaan eihän slitS sen -valmiimpaa
tuHuL He -vaan talitoisivat meis­tä
aivan väkisinkin tehdä sbs flem.
ja parlamenta^rfeteja. "No anta­kaamme
heille anteeksi sillä Tie «S-vät
tiedä mila he sannvat ja teke­vät.
Alaosastoja olemme Tinnikää»
järjestelleet useoita. Mieököörim-me
harjoittelee vallankumoukselli­sia
laulujaan ja , orkesterimme o-pettelee
kajahuttelemaan Marsel­jeesia
ja Vapaa Venäjän marssia.
Rakennustoimikuntamme on Jo niin
pitkällä että haalin rakennus voi­daan
alkaa aivan näinä päivinä.
Urheiluseuran' perustaminen- on juu­ri
käsillä. Fiiriinme kesäjuhlissa
1 p. heinäkuuta aikovat meidän-
M O N T R E A U S T A
B E L F A S T I I N ja G L A S G O V l IN
Heinäk. 17 Marburn
Kesäk. 26, Heinäk. 24 Metagama
Heinäk. 4, Heinäk. 31 Marloch
Elok. 7, Syysk. 4 Montdaurier
Southamptoniin—Glasfowiin
Heinäk. 8 .....^^ , Montlaurier
Cherboargiin—S'amptoniin—
Antwerpeniin
Kesäk. 25, Heinäk. 23 Minnedosa
Heinäk. 9, Elok. 6 Melita
Liverpoliin
Heinäk. 18 .......Montclare
Kesäk. 27, Heinäk. 25 ...Montroyai
Kesäk. 28 Montreal
Heinäk. 4, Elok. 1 Montcalm
Heinäk. 11, Elok. 8 Montrose
Cherbourgiin—S'amptoniin—
Hamburiin
Kesä. 18, Heinä. 16 Emp of France
Heinä. 2, Hein. 30 Emp. of Ccotland
Q U E B E C I S TA
Seilaiikset V . 1925
MAAILMAN YMPXkl
Empress of France Tammik. 14
VÄLIMEREN MAIHIN
Empress of Scotland Helmi. 9
LXNSI INDIAAN
Montroyai Tammi. 20, Helmi. 21
(Entinen Empress of Britain)
Kysykää paikallisilta
asiamiehiTtä
L.O.TREHBLAT,
PktrUtPaibAnat
^ MartfaBay^^
esittänyt itseään kummallekaan
tutkiakomitealle, tarkoitan ei osas­ton
eikä renkaan ja muuten puhu­teltaessa
puhuu hyv^ halveksivas­ti
yleensä kumouksellisesta työvär
enliikkeestä. Siis tällaisten mies­ten
suhteen on paras olla varuil­laan
eikä meillä ote naitään syytä
kohdella häntä tjoverillisesti nfm
kauan kuin hän cl katso olevansa
velvollinen tekemi«n itsestänsä sel­vää
järjestyneille työläisille.
Saktu.
NURHEEU
Kaslnlle TVirt Arthurin <piir!n
K. P,.3. J . oaaatoiRe.
iNnnkuin afikaisemmin tilette täs­sä
lehdessä nähneet yl»%n kutsun
tulla ottanman osaa 1 p. iheiäkuuta
pidettäviin vTirkeilukilpKfliiihin, ke­sä
juliTiBn''y"htey^ Kehoitamme
edelleen crheilua harrastavia, osas­tojen
jäseniä 'harjoittelemaan jai tu­lemaan
yhteisiin tumajäisiin. Jo-
"kaisessa osastossa löytyy aina jol­takin
vbimaniiehiä, on vaan välin-
•pitämättömyys jätettävä pois ja
-aTettava Tiafjotukset, muistaen sen
tosiasian^ 'että "'terve sielu asuu ter­veessä
Tuumiissa." Myöskin on
•BSBstbjen -pidettävä kuoli siitä, että
-vlestinjuDksu joukkue tulee otta-
-maan usaa "kilpailuun.
Yleinen sääntö kilpailuissa tulee
-olemaan, että a"inoastaan täysin
maksaneet TC. P. jäsenet pääsevät
-ottamaan osaa kilpailuihin.
Tervi^tuloa"! ;
Port fttChurin osaston valitsema
; Urheilukomitea.
— • — — ^ •.• •
TYÖLÄISET JUHLIMAANI
Suuret
toimeenpanee
K. P. Colaltin Suomal Osasto
Juhlat aletaan lauantaina, t k. 28 p.
kello 8 illalla
Sunnuntaina, 29 p., kelo 7.30
esitetään Worker-lehden hyväksi kuuluisa kappale
77
4:8sä näytöksessä
Sisäänpääsy 35c
Maanantina, 30 p., kello 8 illalla
Hauskat-——
VENETSIALAISET TANSSIT
— Sisäänpääsy 35c. —
Tiistaina, heinäk. 1 päivänä
• • • • • a
Luononihanalla. Sasiganäga järven rannalla
Alkaa kello 10 amupäivällä
OHJELMA KENTÄLLÄ ,
SOITTOA,
JUHLAPUHE,
JUHLARUNO, .
KERTOMUKSIA,
KUPLETTILAULUA Y. M. M.
UrheHkta.
Viisi-ottelu miehille. \:
Naisille 100 metrin juoksu. '
Pojille perunajuoksu y. m. y. m.
Dialla klo 7 esitetään haalUla näytöskappale
Yhteiskunnallinen näytelmä 3 rssa näytöksessä, Kirj. K. Valli.
Jidilameridd hinta 50c, joka oikeuttaa
myöskin haalille pääsyn.
Tervetuloa vaan raatajat juhlimaan!
Juhlatoimikunta.
Pdetäänkö sellaista kuulantyön­töä
pätevänä jos 'Kilpailija poistuu
esimerkfkn -mlttadksen ajaksi pois
Mn. Siis innokkaasti vaan toverit
toimeen, vielä ei ole aikaa lepoon-
Talle paikkalcunnalle on viime ke^
vät talvella saapunut Suomesta c-räs
mies (olkoon nimi Minoniatta
toistaiseksi)» johon meidän epäii-lyksemme
kohdistuu. Hän ei ole
työntökehästg. , .
'Tietoa haluava.
Vastaus. Kyllä, ellei poistumi­nen
ole tpahtuntit ennen kuulan
•taaxHam putoamista, jossa tapauk­sessa
IniiUo on niitatön.
Xtheilusäännöt tunteva.
leeh. Lyhyen, ajan kuluessa levisi
tuli toiseen riviin ja tuparakennuk­seen,
mitkä kaikki tuhoutuivat. Ir­taimisto,
siemenvilja ja ruokatar­peet
paloivat kaikki. Osa huoneke-iustoa
ja vaatteita saatiin pelaste­tuksi.
Navetta ja «»nnrakennuB
saatiin tulelta suojelluksi, EIHimei
saatiin kaikki pelastetuksi. Sum­mittaisten
arvioiden mukaan on
vaihinko vähintään. 100,000 mark­kaa,
josta palokassan kortfaus nou-,
see noan 25,00A tnarkkaän.
Syytä tulen irtipääsyyn ei vie­lä
tunneta, niutta arvellaan sen
saaneen alkunsa lasten varomat­tomasta
tulen käsittelystä.
SDOMESTA
TYÖVÄENTALO M Y Y T Y «SOTA­SAALIINA.
»
Kuten on kerrottu^ pyysivät Kii­koisten
porvarit maalierran lupaa
kin pojat jo koettaa kuka on ^^'aiyjorsumaan työväentalon royyn-
Sunren proletaariper-heen
jäsenet Keski-Oh-
.tariosta kokoontuvat
Sudburyyn juhlimaan
kesäk 29—30 ja heinä­kuun
1 päivä. . /
tiih. Samoihin aikoihin herätettiin
Kuorsumaan entinen työväenyhdis­tys
eloon ja tehtiin anomus maa­herralle
että Kuorsumaan työväen­yhdistyksen
talo vapautettaisiin ta­kavarikosta
ja luovutettaisiin Kuor-snnmaan
työväenyhdistykselle. Nyt
kuitenkin on maaherra päätöksel­lä
määrätty sanottu ta}ö myytäväksi
valtion ^Jjyväksi. ' :
Myynti on nyt toimitettu ja ta­lon
hinta noiisi vähän yli tuhannen
markani'-
-| - . ' o " \ ; '
TULIPA1X> ALAHXRMXSSJt
(Alahärmän Kojolassa syttyi
BemeK Kojosen uBcohuonerivi tu-
TYÖTTÖMYYS
Sosialministeriön; Työaaiaintoi-mistolle
maan tärkeimmistä työn­välitystoimistoista
saapuneiden i l ­moitusten
mukaan on toimistojen
kirjoissa olevien työttömien henki­löiden
lukumäärä -viime viikkojen
aikana erikseen mies- ja naisjaos­tolla
ollut viikkottain seuraava:
Miesos, Naisos.
Toukok. 17 p
„ 10
„ 3 '.
Huhtik. 26 p.
Huhtik. 19 p.
450 447
541 529
687 616
828 &18
770 397
Toukokuun 17 päivänä oli työt­tömiä
eniten seui-aavien kaupunM-en
työnvälitystomistoissa . (sulbissa
olevat luvut tarkoittavat edellistä
viikkoa): ;••>
Miesos. Naisos.
Helsinki V . , 1 0 6 (1179) 249 (312)
Viipuri . . . »5 (45), 55 (76)
Tampere . . . (121) 42 (40)
Oulu . . . . . 34 (56) 8 (9)
Vaasa . . . . 23 (32) 19 (19)
/Tuiku . . . . 31' (21) 14 (15)
Eotka . . . . 18 (20) 2 (2)
UITTOTYÖT POHJOLASSA
alkavat nykyään tulla täyteen
käyntiin. Vettä on joissa runsaasti^
Työvoimaa on, vaikka se onkln^ aina­kin
länslkulmalla enemmän paikallis­ta,
aivan riittämiin.
Surimmat työmaat sijaitsevat ny­kyään
aivan Ounas Kitinen Luiro- ja
Kemijokien la tvajuoksuilla, ollen toi­sille
100—-200:kin kilom, Rovanie­meltä,
Tuntimaksut ovat tähänastisten i l -
moituBten mukaan täysinkykeneville
4 :-mk. tunnilta^ Elintarpeet ovat
kalliit. Leip^ 8—10 mk., kg,, voi
35 38 mk. kg., liha 12—18 mk. kg.,
silava 20 mk, kg„ makkara 16—19
mk. kg., riippuen hinnat suuresti
matkaetäisyyksistä ja kuljetusvai­keuksista.
Lujassa siis leipä! '
Uusi insuliinin valmis­tustapa
Tukholma, — Uuden insuliinin
valmistustavan on äsketäin keksinyt
eräs ruotsalainen Jansson niminen
in8inööri> joka on jo alkanut sitä
valmistamaan suuremmassa mitta­kaavassa
Gothenburgissa. Tämän
uuden insuliinin sanotaan olevan pa­rempaa
kuin tanskalaisen insuliinin,
jota tähän saakka on pidetty kaik­kein
parhaana Europassa. Insulii­nia
tullaan valmistamaan sellaiseen
muotoon, että lääkärit voivat käyt­tää
sitä kotiparannuksia varten.
Niinpian kuin ruotsalainen kysyn­tä
on tyydytetty, tullaan tätä uut­ta
tuotetta lähettämään suurissa
määrin ulkomaille halvalla hinnalla.
li
Mi r
Ml?
im.
ii
0
iii'
im