Vapaus, November 6, 1924

              TeolKsuusunioriismi
Dnioiiistisefl likeeo bBoolseOfö-tottaininen
Eräässä v. 1865 l-jcn Intemat-sionaalen
pääneavoetossa pitämäs'
«ään esitelmässä Marx varottaa työ­miehiä
liioittelemasta tämänpäiväi.
- £en ammatillisen taistelnn tulolcsla
j a jättämästä huomiotta sitä että
se ei ollenJcaan muuta palkkajär­jestelmän
luonteeseen kuuluvan
Vallanalaismiden perusteita. Hän
eanooi "Te ette «aa unohtaa, «ttä
taistelette ibnididen kanssa, viivy­tätte
vain alaspäin menoa, mutta
ette monta sen suuntaa, että käy­tätte
vain lievennyskeinoja, mutta
ette paranna sairautta. Teidän e
pitäisi siis kokonaan kadota tähän
välttämättömään sissisotaan, jonka
aiheuttaa pääoman yhtämittainen
hyökkäys ja markkinain alituinen
muutos. Teidän täytyy käsittää,
että kaiken kurjuuden rinnalla, jon­ka
nykyinen järjestelmä tuottaa
teille, se samalla synnyttää yhteis­kunnan
taloudelliseen uudestaan
rakentamiseen väHtämättdmät ai*
neelHset edellytykset ja yhteiskun­nalliset
muodot. Taantumukselli­sen
tunnuslauseen tilalle: "kohtuul­lisesta
työpäivästä kohtuullinen
palkka" pitää teidän kirjoittaa llp.
puunne vallankunloukselllset Iskusa­nat:
"Palkkajärjestelmän poista­minen."
I
, Samassa yhteydessä osoitta Marx,
'että .kun pääoman alituisena pyrki­myksenä
on keakimääräisen normaa­lipalkan
alentaminen,' o
iäisten taistelu sitä vastaan välttä­mätön.
Luonteensa tähden sulkee
^ tämä taistelu piiriinsä suurimman
osan palkkatyöläisiä, joten ne muo­dostuvat
olojen pakosta työtäteke­vän
luokan järjestymisen tukipis­teeksi.'
Sentähden on niiden oikealla
tolana kulkeminen sitäkin tärkeära.
, pi: iiarx selittää tutkimustonsa t u ;
; loksena todenneensa ^ttä palkanko-
' roiustaistelukin oli '99 tapauksessa
, sadasta ollut' seurauksena aina vas-
' ta sitä ennen työmiehelle epäedulli­seen
suuntaan tapahtuneesta muu­toksesta
työpalkan ja häneltä korva-
' uksetta riistetyn työn suhteessa. Jo­ko
se oli tapahtunut elantokustan-nusien
muutoksen,, työntuottavai-
•'-suuden lisääntymisen tai ankarani.
' man^tiyöskentelyn Icautta, tai jolla-,
Sein mrnulla h&ien mainitsemallaan
tavalla. tKaikissa näissä tapauksissa
oli « i b Jq^symys vain työvoiman, « r -
^ von säilyttämisestä, entisellään. A i -
. aioastaan yhdessä - tapauksessa: eadafrl
\ ta oli lähdetty liikkeelle sen kohot-tamistarkoituksessa.
- Siten me volm-tme
huomata esim. «ellaisenkin palk-
- Ikatyölälsille hyvin suuresta- merki-
. tyksestä olevan j a luokkataistelussa
liyvin tärkeätä osaa näytelleen vaa-;
jtimuksen, kuin työpäivän lyhennys.
' ^vaatimo^en, olevan välittömänä
. ^eenranksena ensin työpäivän jatka-xnisestft
.naelkeih koko vuorokauden
, icestäväkäi jä sittemmin koneiden l i -
eääntyneen nopeuden työmiehelle
' aiheuttamasta kiinteämmästä ja ka-
Itittavammasta työskentelystä. "Jos
te käsittelette palkkataistelua kai-
Icista näistä asianhaaroista rHppn-snattomana,
jos te pidätte silmällä
vain palkassa tapahtuvaa muutosta
j a jättäen huomioon ottamatta kaik­ki
muut muutokset, joista se johtuu,
niin lähdette te iraäristä edeUytyk-eistä
j a joudutte vääriin johtopää^
töksiin", sanoo hän sen johdosta.
Sillä "ammattiyhdistykset erehtyvät
yleensä^ tarkoituksensa siihteen sen
•kantta, etfö ne rajoittuvat vaikutta­maan
ynin sissisodalla nykyisen jar-
' jestem&n ilmiöitä vastaan, sen s i ­jaan,
että ne työskentelisivät samal-
' Ia sen muuttamiseksi ja käyttäisi-
- vSt jäljestetyn voimansa työtäteke­vien
luokkien lopullisen vapautumi-
^ (sen vipnsimenä, se on palkkajärjes-
' tehnän lopullisen poistamisen vipn-
^ ' 6imena*^
^ Eräässä kirjoituksessaan vuodelta
' 1BG8 060i«bi Marx jo, miten eräät
merkit .viittasivat siihen, että amma-tUUnen
liike alkaisi myöskin kasit-tää.
tuon syvällisemmän puolen teh.
' ^tavastaan. ' iiavan varmaan hän
»Jaoskin'odotti .tämän kehityksen y-
,xJ^Jta jlaXkavän. T'odeUisuns ^n kuiten-
SMri p e t i ^ y t noo toiveet tSyddlises*
' ^texnataonaalen hajotiiua jäi
•:.«m'Tn»iinftwn liildceen johto ifaneises-t
i ilmaa,tdMlvaänsalcäsittävää joh-i
o a ^4,^i^v.iotemat8ionaalen jbhdos-äA>
i^9yt^^kno\Jaiätys kokonaan.
. Xnn vätti^lliiseina työväenliikkeessä,
. joiÄB^oUsi tdlatesantyä johtj^fana
-ja .«QiMinan näyttäjänä, unohdettiin
määrätietoinen työväenluokan val­mistuminen
sen varsinaiseen tehtä­vään,
niin tapahtui äama ammatilli­sessa
liikkeessä vielä helpommin.
Varsinkin käytännössä noudatettiin
yksinomaan tunnuslausetta; "Koh.
tuullisesta työstä kohtuullinen palk­ka".
Niinkuin näemme on siitä aina-päivän
edut orat kaikki kaikegsa
ammatillisessa liikkeessä. Hutta
laokkatietoioen työläinen tietää,
että itse onioissaolevien työläisten
ja koko työväenluokan etu vaatii n-nionistisen
Hilckeen tarkoitusperien
ja tehtävien kohottamista jokapäi­väisistä
hetken vaatimuksista ja e-dnista
koko köyhälistön Inokkaliik-keeksi
ja vallankumoukselliseksi
taisteluksi kapitalistisen järjestel­män
kukistamiseksi
Suomen kuljetusiyö-läiBten
lätto
1) että AmmatäjäijestSl har­joittaman
valistustyön lisäksi vehroi-tetaan
liittotoimlknata harjoitt^f-masn
valistostyötä, milöli mahdol-
Suomen Kuljetustyöntekijäin lii­ton
perustava kokous on pidetty
Helsingissä, Kokoukseen oli saapu­nut
edustajia 56, 46sta osastosta,
edustaen satamatyöläisiä, ajureita
ja merimiehiä. Lisäksi oli kokouk­sessa
läsnä eri liittojen ja Ammat­tijärjestön
edustajat. Ulkolaisista
veljesjärjestöistä oli Ruotsin Kulje­tustyöntekijäin
liitto ilmoittanut lä-hettäväsä
edustajansa, puheenjohta­jansa
Charles Lindleyn, mutta el
hän ollut vielä tänä aamuna saapu­nut.
Kokouksen avasi Hj. Niemelä lau­kin
nyt jo tehty teoriakin. Sellaisen suen lyhyet tervehd.y ssanat s,a apu-teorian
kannattajana jä sen mukaan «eille edustajille, Ammattijärjestön
toimivana tahtovat vanhoilliset am­matillisen
liikkeen edelleen säilyt­tää.
Kuitenkin täytyy Kommunisti
sen manifestin ja 1 intematsionaa-len
työväenliikkeelle yleensä ja
myöskin erityisesti ammatilliselle
liikkeelle osottamat suuntaviivat pi­tää
suurin piirtein paikkansa vielä
tänäkin päivänä. Sellaisena kuin ne
silloin esitettiin, vastaavat ne täy­dellisesti
köyhälistön historiallisen
tehtävän vaatimuksia sekä sitä his-loriallista
ja taloudellista pohjaa;
joka on työtätekevän luokan elämän
a toiminnan taustana. Päinvastoin
kuin mitä vanhoilliset näyttävät o.
taksuvan, on viimeisen 50 vuoden
aikana tapahtunut luokkavastakoh-tien
8yvent}rmlnen j a Inokkatälste-un
kärjistyminen täytynyt vaikut­taa
sen, että lähimpäin elämänehto-enpa
puolukamlspakon liikkeelle a-auiat
palkkatyöläiset täytyvät nyt
olla paljon valmiimmat huomaa­maan
ammatillisen. liikkeen tulosten
rajoittuneisuuden ja näennäisyyden,
OS sitä el koeteta siitä keinotekoi­sesti
estää. Heidän kasvattamisensa
tuohon tietoisuuteen ei tarvitse e-nää
nykyään olla niin hienotunteis­ta
ja varovaista kuin se oli kehitty.
mättömissä oloissa. Ratkaisun lähe­neminen
; pakottaa myöskin joudut-amaanvtuota
kehitystä. Tässä mer­kitsee
hyvin vähän se, tapahtuuko
ratkaisu .hiiomenna tai ylihuomenna,'
sillä kaikkein vähemmin- tapahtuxi
yömlehen aivoissa välttämätöin vpl-ankumous
päivässä tai kahdessa.
Vielä parin miespolven ajan suorite­kin
määrätietoisen työskentelyn jäU
keonkin f kulkee suuret työläisjoukot
vielä hihassa; Sitä kauvemmin sitä
atkuu, mitä .vähemmän tähäiv seik-
Icaan kiinnitetään huomiota. , Siksi
tämänkertainen < luokkataistelun
cehitysaste vaatii ammatilliselle liflc-keelle
antamaan yhä selvemmän so­sialistisen
sävyn. Sillä "jos ammatti,
yhdistyltset ovat välttämättömiä
työn j a pääoman välillä käytävää
ikkusotaa varten, niin on niillä vie-ä
suurempi merkitys Järjestettynä
yhteisönä palkkajärjestelmän ja
pääoman vallan • poistamisessa".
(Marx.)
Ensimäinen opetus, jonka marxli
aiset ammatillisen liikkeen ohjeet
meille antavat on siis se, että mei­dän
tulee ;alltulsesti muistaa senkin
olevan saman köyhälistön luokka-taistelutoimintaa;
jonka Mstorian
umala on määrännyt; kapitalismin
perinnön haltuunsa ottajaksi. Uni­onistisen
taistelun puitteissa tapah.
tuvan' luokkataistelun tulee sentäh-den
olla sopusoinnussa tuon histori­allisen
tehtävän kanssa. Se ei saa
muodostua tuota päätehtävää hidas­tuttavaksi,
vaan päinvastoin sitä
vahvistavaksi ja jouduttaviksi. Köy.
hälistö* ei voi toimia täällä siten
niinkuin se aikoisi ikuisesti tyytyä
elämään kapitalistinen riiston alai^
sena, j a .tuolla i. taas siten niinkuin
on välttämätöntä toimia valmistut^
taessa p^oman valtaa kukistamaan:
Tuo on kaikkialla otettava - huomi­oon
ohjelmaa' j a . v menettelyohjeita
unionistiselle liikkeelle luotaessa.
Mutta menettelytapojen mttotoa ei
voi ratkaista millään pyöreällä väit»
teellä siitä, "että niillä vahingoite-aan
työväen etuja. Sillä ndkä tässä
on työväen etu? Sekö, että suuren­nuslasilla
haettavien /saavutusten
nimessä koetetaan estää työväki
momaamasta ~ korkeampaa tehtä­väänsä
ja hankkimalla liikkeelle
innalla millä hyvänsä porvarillisten
iirien . hyväksyminen, koetetaan
vahvistaa monien - työläisten aivoissa
vielä piileviä porvarillisia jätteitä?
Vastauksen ; laadun täytyy riippua
kokonaan ^ siitä, ^ pitääko kapitalisti­sen
järjestelmän sen arvoisena^ että
sen ikää on pyrittävä j a t k a ma
tai onko sen kakistamista joudutet­tava
kaikilla taloudellisen kehityk.
sen antamina keinonia^ Pikkuporva^
ri sanoo sUmSä räpäyttämättä^ että
riittää kunhan pahinta riistoa ol­laan
vastustavinaan, j a että tämän
ja eri liittojen tervehdykset esitti
Ammattijärjestön sihteeri E. A.
Metsäranta. Tämän jälkeen ryhdyt­tiin
valitsemaan virkailijoita.
Puheenjohtajiksi valitiin J . Joke­la
Haukiputaalta, O. Henrikson ja
V. F., Leino Turusta. Sihteereiksi
Eino Heinivaara, O. Vapalahti Kot­kasta
ja Paajanen Viipurista.
Liitto päätettiin pern»ta«
Kun työjärjestys ja kokoussään.
nöt olivat hyväksytyt, ryhdyttiin kä-sltielemään
^kuljetustyöntekijäin lii­ton
perustamista koskevaa kysymys­tä
ja yksimielisesti ilman keskuste
lua hyväksyttiin alustus ja sitä kos­kevat
ponnet, jonka mukaan kulje­tustyöntekijäin
liitto perustetaan ja
kuuluvat siihen m. m. raitioteiden
ajuri- j a autoliikkeiden työläiset, u i ­ko-
ja sisävesien laivatyöläiset, luot.
si-; tuni- ja postilaitoksen työläiset
sekä lastaus- ja purkauötyöläiset; ja
että liitto alkaa toimintansa ensi
vuoden alusta.
Kysymykset, avustuskassojen pe­rustaminen
j a tulo- ja menoarvio,
lähetettiin valiokuntiin. /
Jirjettomaoilot
Enslmäisen aamupäivän keskuste­lun
aikana oli ed/ Nyrkkö ehdotta­nut,
että koska ammätiUiset keskus-neuvostot
ovat eri paikkakunnlHai
puhujan mielestä miiodostuneet sei.
laisiksi, että niihin kuulumisesta on
enemmän vahinkoa kuin hyötyä,
niin kokouksen olisi päätettävä 'nii­hin
kuulumisesta ^ noudatettavaksi
vapaehtoisuutta. ' Tätä ^ehdotusta
vastustivat kaikki muut puhujat pi­täen
työväenliikkeen keskittämistä
yhteiseen rintamaan ' kapitalismia
vastaan välttämättömänä. Tässä,
selitettiin,, on ammatillisina Iceskus^
neuvostoilla tärkeä • tehtävä j a Sen
vuoksi' on kuljetusliiton osastojen
myöskin kuuluttavai keskusneuvos.
töihin.
Asia lähetettiin järjestömuoto-. ja
sääntövaliokuntaan.
Sen jälkeen otettiin käsiteltäväksi
nenottelytovat piilkkaliikbeiMS
Kolcoustä valmistamaan abetettu
toimikunta oli' asiasta tehnyt päätös­ehdotuksen,
joka enemmittä keskusJ
teluitta hyväksyttiin.^ - Päätöksen
ponsissa lausutaan:
. 1 ) että ammattiosastojen on; tar­koin
seurattava Uike-elämää ja va­rustauduttava
palkkaliikkeiden va­ralta,
niin että jokaisessa sopivassa
tUaisuudessa voidaan järjestää t ^
hokas toiminta työläisten eHnehto-jen
parantamiseksi;
2) että osastojen on palkkaliik-keet
valmistettava hnolellisesti ja
nopeasti, sekä tehtävä siitä' hyvissä
ajoin esitys /liiton toimikunnaUe ja
paikallistoimikunnalle, missä seUai-nen
on olemassa. PaikaUistoimikun-nan
on pikaisesti asia käsiteltävä j a
oman . lausuntonsa lisäyksellä ibnoi-tettava
siitä .liiton toimikunnalle ja
paik{\jUselle ammatilliseUe , keskus-neuvostoUe;
3) että osastojen on palkkaliikkel-tä
valmisteUessa tarkoin valvottava,
onko esity^ työr ja palkkaolojen 'pa­rantamisesta
tehtävä työehtosopi­muksen
pohjaUa tai ihnan sitä, j a
Umoitettava siitä kantansa liittotoi-m
i k u n n ^ ; vältettäköön tekemästä
seUaisiai' työehtosopimuksia, jotka
vahingoittavat työväen jonkkotoi-mintaa;
sekä
,4) että mitään työ^ j a palkkauso-lojen
puoelsta esiintymistä ei saa ai-:
kaa ennen kuin liiton toimikunta,
ylempänä mainittujen esitysten mn-laisesti.
on asaan tutnstunut j a e^
siintymisen hyväksynyt.
lista, j a on tässä valistustyönä en­nenkaikkea
otettava huomioon toi-mitsijavoimien
kehittäminen; sekä
2) että valistus- j a järjestelytyö­tä
tehtäessä on oltava läheisessä
vuorovaikutuksessa S. Ammattijär­jestön
toimikunnan kanssa.
SahteUta poliittisiin pnoliunsim
hyväksyttiin keskustelutta päätettä­väksi:
t) että kokous pitää työväenluo­kan
poliittista järjestäytymistä yh­tä
välttämättömänä kuin ammatil­listakin
järjestäytymistä, mutta ot­taen
huomioon ammatillisen työvä­enliikkeen
yhtenäisyyden säilymisen,
on se sitä mieltä, ettei ^itto eikä
sen perusjärjestöt järjestöinä saa
kuulua mihinkään poliittiseen puo­lueeseen;
ja
2) että sellaisiin porvariUisiin
seuroihin, jbiden toiminta on suo­ranaisesti
kohdistettu työväenliiket­tä
vastaan, kuuluvia, tai jotka muu­ten
ovat kannattaneet j a tukeneet
työväenliikettä vastaan \ kohdistettu­j
a kapitalistien toimenpiteitä, ei
oteta liiton eikä liiton alaisten pe­rusjärjestöjen
jäseniksi, paitsi eri­koisella
liiton toimikunnan päätök-,
sellä, asianomaisen perusjärjestön
sitä esittäessä.
Liiton lehti.
Lyhyen keskustelun jälkeen pää­tettiin:
1) että liitto julkaisee omaa, vä­hintäin
neljä kertaa vuodessa i l ­mestyvää
lehteä;
2) että lehti jaetaan vapaasti l i i ­ton
jäsenille postitse j a on kunkin
jäsenen lehti tilattava liiton toimis­tosta;
3) että lehteä toimitetaan suo­men
ja ruotsin kielellä, mutta ellei
se ole mahdollista julkaistaan ruot^
salaista osastoa; sekä '
4) että lehden nimeksi hyväksy,
tään "Kuljetustyöläinen."
Liiton Tapaajiaenoilcenluista
päätettiin myöskin keskustelutta:
1) että ne jäsenet> jotka sääntö­jen
tai ;liittotoimikunn^n päätösten
mukaan ovat saaneet vapaajäsenoi-keudet,
ovat edelleenkin vapaa jäse­niä
liiton muissa rahastoissa, paitsi
avustuskassojen; i
2) että sen- lisäksi, mitä sään­nöissä
määrätään vapaajäsenyydes-tä,
on liiton ^tolmikunnaUa oikeus,
osaston esityksen . nojalla, päättää
vapaajäsenoikexfksista j a niistä eh­doista,
joilla vapaajäsenoikeus myön.
netään; sekä
3) . että ^liiton toimikunnan päätös
on lopullinen, joiika voi muuttaa .ii- [
noastaan edustajakokous.
Jokainen, joka on viettänyt joulnn Snomessa, muistaa « n a tämän sQurimn,
on joulu tulossa, tulevat nueleen omaiset j a ystävät siellä kotona v ^ S " * *^
kaipaa: kotiin — kotiin rakastetuDe lapsuuden «euduDe, omaisten luo, j ^
MatJ^ostakaa tänaAHoniia — siellä kotona Suomessa (^T
Anna heille H o , että saavat kotiin joulupyhät IhaHe vielä kerran S '
elä vanhoja muistojasi täyttäen aikanaan antMnasi lupauksen että tnu* i *^
luksi kotiin. ' - ««naii vidi
Matkustakaa, tänä suosimaa
joka tyydyttääkseen monen Canadan suomalaisen toivomuksia on päättänyt järjestää
HÖYRYLAIVALLA
«STOCKHOLM", joka lähtee Halifaxista joulukuun 4
Matkustajat saapuvat Suomeen joulukuun 14 p n i V a l t a m e r i m a t käy HalifaxKt
va odottaa matkustajia ja viepi heidät heti äuör aan Suomeen.
Pilettihinnat CUibin laokasca $^
Halifaxista Kolmannesta iaokau» $1)0.50
Lisäksi ?5.00
Canadan veroa.
Blatkalla RaoUlssa ei ole mitaan tolUtarlnutoksia, ei mitaiin passiviseeranksla eika milÄia Tiifjtjii,]
Voimassa olevia passeja ei Saomen kansalaisten t « ^ leimauttaa.
NE JOTKA M A T K t f i ^ ^ U$iM
Suurella Joulumatkalla Suomeen fäaavat todeUisen huvimatkan kaikkineeh mitä siihen kn I
suomalaisen ruuan, suomalaisen musiikiir ja kaikla mikä voi herättää oikeata jonluhmr^l^ '
MATKUSTAKAA TÄNXt VUONNA. Päätä asiasta nyt, ja tiedustele heti hyttipaikkoja. t I
tejä, passiasioita y. m. lähimmältä Unjan asiamieheltä tai jonkun alla olevan osotteen muhu»^
SWEDISH AMERICAN LINE
21 State Street,
NEW YORK. N. Y ,
Temple Boilding,
DETROIT, MICH.
518 St. Catherine St., W.
MONTREAL, QUE.
J« V. Kannatto^
Box 69 SUDBURY.Oit
Ruotsin aihmalitijär-
Vjestö
:Ruotsin ammattijärjestön jäsen­luku;
joka vt^oden vaihteessa oli
31|3,022 hei&eä, joista 286,269
miehiä j a 26y573 naisia, Hsääntyi
vuoden kuuden enslmäisen kuukau.
den aikana 23,826 hengeUä, ollen
kesäkuun lopussa 336,848 henkeä,
joista 308;t<66 miestä ja 28,682
naista. - Suurin: oli lisäys ' toukokuun
aikana, Jottoih järjestöön liittyi 7,^
3)59 uutta jäsentä. >Eri liitoista
vaurastui : eniten . metallityöläisten
liitto, joka^ 6 kk. aikana sai noin
5,000 uutta jäsentä. ' L i i t o n jäsen­määrä
on nykyään :yU 60,000. Met­sän
j a uittotyöläisten liiton jäsenlu­ku
Usääntyi samaan aikaan 4,131 ja
seka- j a tehdastyöläisten .liiton 3;-
700 uudeUa; jäseneUä. Jäsenmää­rän
vähentymistä tapahtui vain jois­sain
^aivan piehissä liitoissa.
Valutas- j a jarjestehrtyosa
hyväksyttiin samoin valmistavan va*
Uokunnan / päätösehdotebna, : loppu­ponnet
-kuuluivat:
X>ttaen' huomioon, :että Suomen
Ammattijäijestön edustajakokouk-'
sen päätöslauselma pernstelnineeh
on liittoa velvoittava' j a luttotohni-:
kunnaUe ohjeita antava, niin pi-.
demmittä perusteluitta ehdotamme'
edustajakokouksen i»ätettäväksi:
OVELA PETi^UTTAJA-I
NEITONEN
Äskettäin ilmoitti eräs Jiikeapul.
Eero Enbergin; uuteen etsivään toi­mistoon,:
että / hän erään sanoma-ehti-
ilmoitiiksen johdosta, .jossa tar­jottiin
osakkaaksi pääsy - j a johta­jan
paikka paperikanpassasiUe; j o ­ka
voi sijoittaa. liikkeeseen pari kol­me
tuhatta markkaa, oU eräälle nei-toseUe,
jokai ilmoitti omistavansa
jonkun paperikaupan Helsinginka­dun
varreUa Söömäisissä; antanut
sanotuiUa ehdoilla pari tuhatta
markkaa. Mutta kup hän sitten
meni paperikauppaan < ryhtyäkseen
toimeensa johtajana olikin siellä jo
muuan toinen mies samassa toimes­sa
j a osakkaana ja Ijonkun päivän
kuluttua ilmestyi niitä mseampia se­kä
nais- että miespuolisia, j : jo
kaikki kertoivat samoiUa perusteli,
la tuUeensa osakkaiksi j a johtajiksi
Kukki nämärkääntyivät nyt.komi-sario
Enberg'in toimiston puoleen
saadakseen välinsä selväksi ovelan
petkuttajaneitosen ^nssa, • joka ha­vaittiin
olevan muuan nuori'^24-vno^
tias parturintyöntekijä. Etsivään
poHisiosastoon^ oli siUä välin ker­tynyt
myös useampia petosilmoituk-^;
sia, joihin hän myös havaittiin syyl­liseksi,
m. m, <^ hän petkuttanut
itseUeen rahoja lupaamalla hankkia
huoneustojayonuMikäU tähän men>
nessä tunnetaan nn- hänen onnis^-
tanut herkkSu^oisilta-'* petkutta­maan
noin a 15,000 maritkaa. Tat-kimnksia
jatketaan etmv^^pofixsa-^
Nei BakiDg Co.
Box 1306, Timniins
— Ont —
valmistaa korppuja,
kuivaa leipää, y. m.
leipurin alalle kuulu­via
tuotteita.
Tilaaksia lahotetaan . myosldn
ulos. Palvelus täsmäUinen j a no­pea.
Äsianajotoinusto
Valmistetaan laiUisia kauppakir-j
joja; valtakirjoja ja muita asia­papereita.
'
CANADAN KANSALAISPAPERI
. hakemnksia
J. JARVIS,
Box 1181 Sndbnry, Ont
Konttori Bank of Conunerce-
' rakennuksessa .
Järjestömme Kustannusliikkeitten yhtei^j
sesti kustantamana on nyt ilmes­tynyt
markkinoille
U U S I R U N O K I R JA
Ruokaa ja Kahvia
ELGIN LUNCH
12 EIgin St., Sndbnry.
Vastapäätä C. P. R. sähkösano-makonttoria.
Autoajuri samassa paikassa.
Phone 1396.
John Reipas.
Dr. H. sun
Hammaslääkäri.
Sadboxy, Ontario
Samassa xakennuksesa knin tri
Koljonen
ERICK^ PIKAISEN
PartttrHhlre Tupakhahaigipa Ja P a i
lertivma sijaitsevat
17 Luis St CobaH. Ont.. Can
osastossa, jossa neitonen on pidä­tettynä.
UUDENKAUPUNGIN—PEIPOH.
SAJi RATAHANKE
Uudenkaupungin—-Peipohjan ra­taa
puuhaavan komitean toimesta
pidettiin Uudessakaupung^a niiden
kuntien edustajakokous^ joiden lä­vitse
suunniteltu Uudenkaupnn^
—^Peipohjan rata tulisi kulkemaan.
Kokouksessa vkäytiin lävitse ; viime:
vuosina 'laadittu selonteko mainitun
rataehdotoksen tilondellisestä mer­kityksestä
sekä niiden kxintienV jön-ta-
aloista, asukasmääristä j a ^elu-tysmahdolHsnttksista,
joiden lävitse
rata tnHsi kulkemaani Mainittu se­lonteko
v esitetään valtioneuvostolle
sekä toydetääa samaUa valtioneu­vostoa
tekemään esityksen eduk.'
kunnaUe. mainitun radan ralrgnfa^n^T^
Besta. Mainittua anomnsta^vv^
neuvostolle jättämään vaKttiin toi-mäunta.
On aina valitetta kunnollisen, meikäläisen rnaoldrju p»|
tetta, eikä ilman syytä; siUä todellakaan ei ole ollnt mitiia n.]
dempaa runokirjaa saatavissa ohjelman esittäjillemme, Inkagisl<i
tamatta vanhempia Päiviön runoja. .Nyt on tällainen pnnte pn>]
tettu, julkaisemalla tämä "MURROSAJAN LAULUJA", job ti.]
sittaa parhaiten tyoläisrunoilijoidentuotteiU, niinkuin MaV»\
vion, Mikael Rutasen, Wm. Lahtisen ja Eemeli Raatiaiies Mfit^]
tamät, parhaiksi tunnustetut'runot.
- Paattien .silta kysynnästä, mikä tämänlaatuisella rnnokirjillil
on ollut jo vuosia, luulisimme taman uutuuden nyt löytivis tiaK]
sa jokaisen tySlaisrunoutta harrastavan kotiin.
ASIAMIEHET! HeU toimeen Ja levittämään tati ldiju{
kalkldaUa nyt kun se'^on'nusL .
Sivuja on tässä kirjansa: vahan yli 200 ja maksaa M f^j
$1.25 sidottana aistikkaisiin kansiin. <
V A P A U S ,
Box 69, SUDBURY, OHT.
Norjan-Amerikan linja]
Suoranainen matkiistajareitti Canadaan
Kristianiasta (Norjasta) Halifaxiin
(JOSTA EDELLEEN NEW YORKIIN)
Lahti Kristikniasta. Nopeilla, nr^aiiaiunm bSyrylaiToills:
BERGENSFJORD Marras^ 7, Jouluk. 9.
STAVANG^RFJORD Lokak. 18, Marrasfc. 21
Tuottakaa omaisenne Canadaan tai Yhdysroltoilun N<»i>(J
LINJALLA, joka on^ tunnettu erinomaisista mukavuuksistaan,^
västä hoidosta matkaHaja muutenfkin tunnoUisesta paiveluics»*
Piletinhinnat Suomesta Halifaxiin tai New Yorkiin: Cabin40«
.ka .$1&5. ja ylöspäin, m luokka $109.60. Täältä Suomem
luokka ?II0.50. Myymme pSettejä kaikkialle Canadaan ja Ytas*'
•aitoihin, perille astL
Lähempii tietoja j a pflettejä paikallis-asiamiehUtä tahi
NORWEGIAN AMERICA LINE.
22 Wiutehan St. . Hobe & Co. 109 No. Dearboin St.
New York 319—2 Ave. S«.
• Minneapolis, Hinn.
REIDAR GJOLME CO V; kANNAisto
9 1 9 - ^ Av». Uberty BUg.
SeatUe^ Wash. r., . , . Sudl^ury, Ont.
Cbieago,in.
ERICK J . KCXtt
Port OAnfts*n"o'».
SADNA
Avoinna 4 It^taÄ vufcona:^ Tiislalui^ k^Hdsiaimia, p e r j u t ^ J "
lauaataitta kello 1^ j.p.p. lcetlo~12:te ySBa-
Spntcm St. ' PiAdin 1107 — SuOfan, ^
Kaunokjrjallinen -1
- "tySväen kn^
J f ^ y Worker, Chica
. J ^ R M s i . PietoT«l.^Cl
^•^2Ä^5rW vk
? • Worker Chicagoi
ISTTTLSif. rrautootrs.a^laCinheinc av^iijM.^t
^ u vk.
Worker. Toronto^ ^viU
Tina vuonna tulee'V
i^junousuja seka kalen»
TYÖVÄEN KALENT!
joulukalenteri. .
bJcateriiU tulee jtana V *
Vspaodenkin kirjakaupj»*
Toinen Suomessa iUn*
JOULU, jonka myöskin o-ti
jonla jnlkaisu on pebine
B tUlls AmerikassafaBr^ta
thiateen kiittäneet. T a n
Vspaus on aiannut lo
'taotteiU huoinaltavan P MJ
BasentSbden ETTÄ SUOI
TAVA Siksipä toivomme*
^ l o Tiipymatta ymmäri
lereiU tukemaan ja
Edellisen Usaksi tulee
achmna ilmestymään TAö
Bie «onnakin, mutta moni
jo viime vuonnakin. Tam
ffiiuM. 30 senttia.^^.
TYÖMIEHEN JOULU
J^amenen tuhannen, pMn<
l e T i t t i i vielälon enemm»»;
temtullut jkoaiseen kotiii
«IjeUiin. Vapauden osu*
tena lähes puolta isompi h
nichet lähettää rennpsti I
30 senttiä.
Asiamiesten on hyvä
laiiU julkaisua läbetetaaB
tiknkset ovat saapuneet si
kna julkaisut lähetetään.
Lihettakaa tilaukset'
Lahdlä Vacpmden konttoria.
KÄS^RAN AATTI S I U ^N
HEU?Ä TYÖLÄISTÄ
SörtSisissä Näkinkujan - va
Iciiässä romujen säiljrtyspai
Ihpahtui räjähdysonnettomuus,
|Wn eräs työläinen ; silpoutui
•(nroarallisesti. Nyttemin on:
Itamettn olevan Moser &; Co r
iBoEiUceessä palveleva työmies
•Bsri Xalenius, joka lajitteli
llaitokaella ostettua metalliroi
Itötoa mainitun liikkeen 'yar)
ja. Käjähdys on iollut niin
•la, että paikalle sattuneet 1
Ifiäita - saivat lievempiä vam:
Ijflista kahden naisen on täy
Itovantaa kirurgisen' sairaalan
Voon. Kirurgisessa sairaalassi
löytynyt leikkauksena ; poistaa
'dbsella toinen jaBca. M'
en tilansa on hyvin heikko,
QRnan uhri on parhaassa
IbndcB iässä, 34 vuoden vanl
Ittioäsissa.
PAUASTETTU RiKOLLISt
DENPESÄ L A P P E O i -
RANNASSA
Lappeen käräjillä oli käsite!
S yleisen syyttäjän nostama
iPiBettaa Lappeenrannan es
[l^lBgissa asuvaa Henriikka Fe
Pesosta i^Ttettiinei
kuin 10 eri . r i k o ki
tämä oli joutunut osani
dden joukossa oli: useita
I^Rirnllisiakin, kuten hanre
I^Q(ättaminen, parittaminen ja II?* JöeltolakirikokseL Jn
l^ihnB kaikkiaan noin 10 to<
l « . aiTrtta toinen puoli todisti
Ifättaotni tässä mkenden k a
«leransa todistajako Ice
mikä erinäisten 1
p»erdtten::^tid^£