Vapaus, November 6, 1924

              mmMmm
Tmmittaziat Y. JialoneB.
KnttMUnnt A»erikan S / S . K M I ^
. AtiA - - - - - Til«Bk»el tiytetiia heti. Hinta $2.65
joaiin vaiainaiseen Sanakirjan telottim hakexnistosanoihin ja
"'-»Irifilitykseen nähden knin yksikään täkäläisten kustannnsliik-ÄS^-
S«oniaI. Sanakirja, ^ ^ . _ _
Tämä Sanakirja sen Usäksi, että se on laajin tekstiinsä nah-on
tarkin. Paitsi tov. Halosen perinpohjaista englanninkie-
^tnntenmsta, jonka hän on oppinut kouluissa ja tutustunut sii-
If° käytännössä- tässä^ maassa, on häntä tämän kirjan toimittami­na
«uuresti auttanut se kokemus jonka hän sai Nuortevan Sana­a
n toisen painoksen korjaajana ja yleensä ^se, että hän on
nnt tätä kirjaa toimittaessa ottaa huomioon kaikki tähän asti
amestyneissä sanakirjoissa löytyvät heikkoudet. ; . - _
Kuten k a i k i n aikaisemmissakin suurissa lorjayntyksissa, on
. ^ t a j i e n liitto tämänkin Sanakirjan toimittamisessa pyrkinyt
^haaseen, niin kirjan sisällön kun myös teknillisen työn puolesta.
- Tämän Sanakirjan valmistus on kysynyt suuria taloudellisia
nhraoksia samoin kuin Alanteen toim. SuomaL- EngL Sanakirja,
^ ^ l i n Keittokirja y. m. muut suuret kirjatyöt, joita tämä liitto
on snorittanut — Tämä yoimakas valistustyötä tekevien kustan­tanen
liitto ainoastaan on kykenevä saamaan kirjallisuuden alalla
tämän maan suomalaisten keskuudessa jotakin, joka on voittama-
•nnta- ioka kestää arvostelun. Siksi nämä uudet kirjateokset
lyÖTätkin laudalta pois kaikki kflpaiUjat.
T > ^ v Englantilais-SoomalaineD Sanaldrjm
aen lisäksi, että se on laajin j a tarkin sisältöönsä nähden, on se
iokapäiväisessä käytössä käytännöllisin, sekä konttorissa, että ko-tonakiyttäJiUe.
Sen taskuun sopivaiususkin liikkuville työläisille
on parhain sen laajaan sisältöön nähden.
Tämä Sanakirja on ulkonaiseen kokoonsa nähden sopivampi
kun ovat aikaisemmat Engl.-SuomäL Sanakirjat, joka sopiva koko
sen laajasta sisällöstä huolimatta, on saavutettu» käyttämällä oh-kasta
paperia ja latomuksessa käytetty sopivaa kirjasinta sekä
latomalla täyteläiset eivut.
Tässä Sanakirjassa on kannet tehty joustavasta "Red Ski-pcrgrain
Fabricoit'sta", joka näöltään ja kestävyydeltään lähen­telee
nahkakansia; y / . „
Hakemisto (Index) työ ön tässä sanakirjassa toimitettu Työ­miehen
liikkeessä keksityn erikoisen menettelytavan kautta, (sa-nianlainen
hakeinisto kuin Alanteen Sanakirjassa, mutta kokooh
nähden suhteellinen) jolla saadaan siisti, käytännöllinen ja koh-tuBllisen
halpa hakemisto. Hakemisto, jollaista käytetään vaan
enaluokkaisessa kirjatyössä.
Kirjan ulkoasu on aistikas kirjan nimen ja tekijän nimen
ollesa huomattavalla tavalla kultf^drjaimilla painetut
Tämä Sanakirja on siis laajin, tarkin, käytännöllisin, siistein
ja laajuuteensa verraten halvin Engl.-Suomal. Sanakirja mitä Ame­rikan
suomidaiset ovat: kustantaneet.
Siti on saatavalla luukiata hnotnattavimmitta Snomal. KIrjakau*
poista Amerikasta seka kaildlU asiamiehiltämme. — Voi tilata
ailiu>tevalla icaavakkeella.
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
VAPAUDÖ^ MRJAKAUPP^;
Box 69. SUDBURY, O N T .
Lähettäkää ................ kpL Halosen toimittamaa EngL-Suo-
Dul. Sanakirjaa. Mukana seuraa maksu $........
vm3
Työläiset ja f annarit
Lvoldcataistelumääritelmä j a luok.
kajaio on i.w.w tiaisilla j a meika-läimllä
suureksi osaksi erilainen.
Heidäa käsityksensä mukaan ovat
kapitalisteja kaikki ne, jotka omis­tavat
tuotannon välineet eli velka-iannin
tahi molemmat. Meikäläi­nen
käsitys on. ae, €ttä ne ovat k a ­pitalisteja
jotka omistavat tuotan­non
väKneet j a riistomahdollisuudet.
yiaxjön makaan ei mikään omai­suus,
koneet, tehtaat ja raha voi
•olla pääomaa, ellei sen avulla voida
riistää yliarvon työläisten työn ta-jokBista,
Toiselta puolen voi vain
pääoman omistaja-olla :riistäjäV
kapitalistt Marx lausuu "Pääomas­saan",
että kapitalisH on se joka
yhtämittaisesti hyötyy palkkatyös-
*ä tekemättä itse työtä,; Ottakaam-n
« joitain esimerkkejä valaistak-
»enime asiaa. Oriko, Mvilouhimo-työläinen
kapitalisti » i n hän omis­taa
yksilönä joitain poria j a vasa­ran?
Onko "karpinteri" kapitalisti
^ n hän omistaa^ koalallaan tarvit­tavat
työvälineet? • Önkö nminari,
joka omistaa pSkaa, j a eovelin, l i a -
pitalisti? Kukaan näistä edellä mai­nituista
ei voi olla kapitalisti, siitä
yksinkertaisesta syystä; kun he e i -
^ t voi myydä Mtään muuta kuin
lyövohnaansa, he ehrät voi riistää
Taa» ovat itse riistettävän^, vaikka
omistavat ykätyiaomaisuutta —
•yövälineensä. H * eivät omaa riis-tomahdollisuuksia
j a ^ ^iindlten^p^
riistettyinä tr8Uimiä j a kuu-fevat
työväenhMikkaanu Otetaan
toinen esimerkki, joka on tnplajuu-
Jaisille vielä ednlKsemin- -Onko k a ­lastaja,
joka omistaa paatin j a ver-iot
itse-ia vielä aen luaksi oikeu­den
tnotteittensa myyntiin,' .kapi-
Ei,-8iIIä-vat8mäiset kap>
JaSstit oTOt 'rdcennirttanect itsel-lEsnnntosIaitaiaet
tuotteille hinta ja verrattain alhai­nen
hinta. Sinne on kuitenkin edul­lisempi
myydä 'tuotteensa kuin ku-lettaa
niitä kauemmaksi, sillä ku-letuskustannukset
tulevat tavatto­man
kalliiksi, kapitalistien omistaes­sa
kuljetusvälineet. Näin ollen on
siis tulos sellainen, että kannutus-laitosten
omistajat riistävät kalas­tajia
kuten tehtailijat teollisuustyö-
Iäisiä. Kalastajat eivät'siis omaa
riistomahdollisuuksia eivätkä voi ol­la
kapitalisteja, vaikka omistavat­kin
työvälineensä; ^ e n lisäksi; vie­lä
omistavat oikeuden tuotteidensa
myyntiin, mutta vain varsinaisten
kapitalistien määräämillä ehdoilla,
ja niin ollen ovat: itse riiston alai-
'Sia j a kuuluvat työväenluokkaan.
Otetaan vielä yksi esimerkki. Ovat­ko
vuol^aviljelijät, kantofarmarrt,
eli farmarit joilla on; nimissään far­mi,
mutta on suurimmaksi osaksi
velkana, ovatko he kapitalisteja
Eivät suinkaan' he voi olla kapitalis­teja,
silla he ovat- itse riiston alai­sena
huolimatta siitä vaikka omis­tavatkin
yksityisomaisuutta, joko
osittain maksettua tahi kokonaan.
Mainitut farmarit ovat sellaisessa
asemassa että tuskin kykenevät saa.
maan tuotteita niin paljon, että voi­vat
elämänsä yllä pitää j a maksaa
farminsa vuokran, eli morketin ko­rot
j a verot Useimmiten käy niin,
^ettei tulot liitä mihinkään ja niin^
6llen joutuvat menettämään koko
omaisuutensa. SeUaiaa tapaukda
Hmeriee, mexmeenkin; vuoden ajalla
siMdjatnhanlda^lNämä ovat sellai­sia
omistajia, jotka . eivät kykene
pillunaan itsellään:: palkkatyövoimaa,
vaan osan. aikaa
palkkatyössä.'
•Jos edeHämainitnt-famunit sat­tuisivat
, aaamaan .tuotteita^, jonjten
venän myy^väksi, n i ^
on olemassa r n l j an säilytysl^^
joissa määräöäa fannarin teotteit
le hinta, samoin kun kannustuflai-toksissa
kalastajain tuotteille. Täl­lä
tavalla on taas havaittaviss» et­teivät
eddlämainitat farmarit omaa
riistomahdollisuuksia ja niinollen e i .
'.^t ole kspitalisteja. Jos tiasen
asetetaan heidän omistussuht^easa
kyseenalaiseksi siinä mielessä, et­tä
se vaikuttaa heidän sielulliseen
elämäänsä rappeuttavasti, ja että
he eivät sen vuoksi voi, olla prole­taarisia.
Eikö silloin ole suhde sa­ma
kaupunki kUnteinristön omista­jiin
ja rajasuutareihin nähden? Ja
toe kuitenkin kelpaavat tuplajuu-hnnldn
jäseniksi, j a ovat tuplajnn-laisten
mielestä vallankumoukselli­sia.
Tuollainen pikknomaisuus ei
siis ole suureksikaan haitaksii eikä
tee henkilöstä kapitalistia, ellei sen
omistajalla ole riistomahdollisjiuk-feia
joiden perusteella omaisi itsel­leen
varmat elämisen mahdollisuu.
det Sen sijaan riiston alaisessa
asemassa ollessaan joutuvat toimi­maan
työväenluokalle edullisella ta-
Valla ja niinollen voidaan sanoa, et­tä
tuplajuulaiset ovat joutuneet
harhaan ymmärtämättä farmarin
irhteiskunnallisia oloja. —
Tyytymätön.
itä Sinä
Ei tarvinne puhua oman sanoma,
lehden merkityksestä työväelle. Jo­kainen
vähänkin luokkatietoinen
työläinen on siitä puhumattakin sei-villa.
Ne ajat, jotka työväki on jou­tunut
olemaan vailla omia lehtiään,
ovat sen asian jokaiselle kyllin ha­vainnollisesti^
selvittäneet
Omien lehtien merkitys siis tun­netaan.
Työläinen kaipaa lehteään
melkein kuin 'jokapäiväistä leipään­sä.
Mutta siitä huolinaatta unohde­taan
Usein kokonaan työskentely
lehden tukemiseksi. Se on kuitenkin
välttämätöntä. Työväenlehtien. me­nestys
riippu kokonaan työväen toi­minnasta.
Onhan selvää, etteivät
porvarit työväenlehtiä tiie. Ne päin.
vastoin vainoavat niitä ja kaikin ta­voin
koettavat vaikeuttaa niiden i l ­mestymistä.
Jos siis työväki haluaa
säilyttää sille rakkaaksi käyneen
lehtensä, on sen välttämättä jatku­vasti
ja tarmokkaasti työskenneltä­vä
niiden hyväksi.
Miten sitten voisimme työskenneK
lä lehtemme, hyväksi? Mitä voisit
sinä siinä asiassa tehdä?
Eräs keino tietenkin on lehden le­vittäminen,
tilauksien kerääminen
sille,. Sitä ei ole milloinkaan unoh­dettava.
Mutta se ei suinkaan ole
ainoa tapa työskennellä lehden, hy­väksi.
Lehden menestys ei riipu a i ­noastaan
innokkaisa asiamiehistä.
Parhaimmallakaan asiamiestoimin.
nalla ei lehden levikkiä pidemmän
päälle voida turvata^ ellei lehti itse
ole sisällöltään lukioitaan tyydyttä­vä.
Lehden sisällön parantamiseksi
on siis myös työskenneltävä. Lehti
on saatava sellaiseksi, että sen oppi­vat
tuntemaan omakseen nekin työ­läisjoukot,
jotka eivät vielä ole kyl­lin
luokkatietoisia sitä muuten tila­takseen.
Silloin saadaan lehdelle
varma ja yhä kasvava levikki.
Miten pääseme siihen, että saam­me
lehdestämme tällaisen suurten
joukkojen lehden? :
Muun ohella kaipaavat työläisjou­kot
lehdeltään kirjoituksia ja tieto­ja
sellaisista asioista ja seikoista,
jotka ovat lähellä heidän omaa elä.
määnsä, "Oman" paikkakunnan uu­tisille
antaa moni lukia suuren mer­kityksen.
Kun lehti kykenee tarjoa­maan
hänelle niitä jnahdoUisimman
tuoreina, niin silloin' se myös tyy^
dyttää häntä. Hän oppii pitämään
lehteä ikäänkuiif läheisenä tuttava­na,
koska se kertoo hänelle niistä
asioista, jotka ovat hänellekin tut­tuja.
Mitä ja mistä asioista olisi kirjoi­tettava?
Ensinnäkin on tietenkin tiedoitet-tava
kaikista tärkeimmistä j a huo­miota
^ii^herättävimmistä^ tapauksista,
mitä paikkakunnalla ja ympäristöl­lä
tapahtuu. Niiden tiedoittamisessa
on toimittava mahdollisimman, nope­asti.
Mutta tärkeäU ou myös kir­joittaa
kaikesta mikä koskee työ­läisten
elämää. Erittäin tervetulleita
ovat kirjeet -työpaikoilta, joissa ker­rotaan
kysymyksenalaisen työpaikan
palkka,- työaHca-, terveydellisistä
y. m. oloista ja muista työpaikalla
saatuneista tapauksista. Sellaiset kir­jeet,
vaikkapa olisivat kuinka vaati­mattomia
tahansa, herättävät aina
asianomaisen työpaikan työläisissä
misclenMintoa j a kiinittävät heitä
lehteen. Hyvä on myös kertoa paik­kakunnan
työläisten työoloista y-leensä.
Tärkeätä on tiedottaa kal­losta
mielivaOanteoista, lainpolkemi-fflsta
y: m. Järjestötoimintaa koske­vista
seikoista on kerrottavay erit­täinkin
jos toiminnassa ilmenee nä­siä
alotteita tai jotain muuta uutta.
Kuten siis" näkjry, on kirjoituakel-poisten
aiheitten piiri verrattain
laaja. Aivan varmasti löytyykin täl-
Imslaaaheita Jokaisessa mnoassa ky­l
ä s i kmihan vaan löytyisi henkilöi­tä,
jotka viitrislvät "instaä" niitä
paperiBe.
, Jos siis läxA, lukijani, tadidot,
ettii lehtemme menestyiä ja vah.
vistuisi — j a tietystihin sinä siti
— ja jos fiinuHa on halua tehdä Jo­tain
lehtemme hyväka, niin rupea
kirjeenvaihtajaksi lehdellemme. Kir-joita
aina dlloin, kun ympärilläsi jo­takin
kirjoittamisen arvoista tapah­tuu,
äläkä jää odottamaan, että jo­ku
toinen sen tekisL Kun näin toi­mit,
niin silloin teet suuren palve­luksen
lehdellemme. Älä siis jätä
tätäkään tUaisntta lehtemme tuke­miseksi
täyttämättä.
Taistelua kahdella rin­tamalla
Itävallassa
Itävallassa syyskuun alussa puh­jennut
metallityöläisten lakkoliike
laajeni päivä Vpäivältä. Tuhannet
metallityöläiset liittyivät itsestään
taisteleviin siitä, huolimatta, että re­formistiset
johtajat tekivät par­haansa
"rauhoittaakseen" heitä.
Työnostajat hylkäsivät työläisten
vaatimukset, mutta tästä ja lak
kolaisten taholta kohonneista pro­testeista
huolimatta jatkoivat refor­mistit
neuvottelujaan työnostajain
kanssa löytääkseen kompromissipoh.
jah. Niinpä ilmoitti Vienistä saa­punut
lennätintietp- tehdystä sopi­muksesta.
Mutta lakkolaiset ovat
kieltäytyneet alistumasta siihen ja
monissa suurissa liikkeissä on pää­tetty
jatkaa taistelua siihen asti,
kunnes heidän vaatimuksiinsa on
suostuttu. He vaativat tuntipalk­kanaan
10,000 itävaltalaista kruu­nua,
reformistien tyytyessä 8,500
kruunuun ja tähänkin Vienissä.
Työläisten-tyytymättömyyden ai­heena
on yhä paheneva hätäasema,
mihin työläiset ovat joutuneet Palk­koja
ei ole korotettu, vaikka elin­kustannukset
ovat kohonneet päivä
päivältä, suunnilleen 30—85 pro-senttiä
vuoden kuluessa. Pohjaltaan
on tähän hätätilanteeseen syynä
Kansainliiton Itävallassa käyntiin-panema
"tervehdyttämineA." Por­varillinen
ja — sosialidemokraatti­nenkin
— lehdistö on ylistänyt tai­vaaseen
asti tämän "tervehdyttämi­sen"
kautta aikaansaadun "vakiin­tumisen."
Mutta tämä yritys kapi­talismin
vakauttamiseksi Itävallassa
on tehty-ja. jatketaan edelleen työ­väenluokan
kustannuksella alenta.
maila näiden palkkoja ja elintasoa
ja riistämällä 8-tunnin työpäivä ja
muita etuja, joita työläiset ovat
saaneet yhteiskunnallisen lainlaa-dinnan
kautta.
Itävallan metallityöläisliiton jä­senilleen
antamassa manifestissa
lausutaan m.m.:. "Tämä työnasta-jain
taholta ei .ilman tarkoitusta
käyntiinpantu kamppailu. tähtää pal­jon
pitemmälle kuin mitä ensi het­kellä
luulisi. Kansainvälisen ka­pitaalin
kontrolli ja läsnäolo tarjoo
sille suojaa työväenluokan kustan­nuksella
palauttaakseen vanhat ka­pitalistiset
muodot ja aikaisemmin
vallinneen suhteen työläisten Ja
työnostajain välille."
Reformistinen johto toteaa täten
itse, että taistelu- metallityöläisiä
vastaan on "tervehdyttämisen" tuo­te,
tervehdjrttämisen^ jonka takana
on' yhtä hyvin Itävallan porvaristo
kuin sosialidemokraatiakin.
Työnostajat ovat suostuneet pie­nempiin
palkankorotusvaatimuksiin
sitä vastaan, että-heiltä poistetaan
n.k. huoltovero Vienin kunnalle,
minkä kautta he säästävät vuodessa
4 miljoonaa kultakruunua. Ja vaik­ka
sosialidemokraatit ovat taipuvai­sia
keventämään teoUisuudenhar-joittajaln
veroja valtiolle, vaativat
työnostajat kunnallisenkin veron
huojentamista. Ja Vienfn kunnal­lishallinnossa
istuvat sosialidemo­kraatit
eivät liioin näytä halutto­milta
sopeutuakseen työnostajain
vaatimuksiin, kunhan siten vain tu.
kahuttavat yleislakon. :
Metallityöläisten lakko siis jatkuu
reformistien "sopimuksesta" ^huoli­matta
j a saattaa siihen yhtyä" mui­takin
työläisryhmiä. Tilanne näet
on äärimmäisen vaikea muillakin
teollisuusaloilla. .Suurilla työmail­la
on lakkautettu tuotanto taikka
tullaan se pian lakkauttamaan. Työ­läisiä
on joukottain joutunut työt­tömäksi
samalla kun hätäaputyöt
ovat lakkautetut On vaikeata aja­tella,
että nykyinen tilanne johtaisi
muuhun kuin koko Itävallan työ­väenluokkaa
käsittävään taisteluun.
Cre^bton
Pastori Matti Hirvonen käväsi
täällä laidunmaita ^ katselemassa.
Taivaantieagenttia ei kylässämme
pitkään aikaan ole käjmytkään, a i ­nakaan,
suomalaista. Joka olisi tar­koittanut
sieluja taivaaseen petlatai
Mutta näyttää että pastori oli jol­lain
tavalla tänne eksynyt kadonnei­ta
lampaita efae^^än, joita tuli
löydetyksi englanninkielinen paikal­linen
pappi muijineen j a pari enem-pi
t ^ l ^ vähempi myötämielistä
omaan heimoon kuuluvaa lammasta.
Kas siinä kdco saavutus. Olemme
hieman pahoillamme pastorin tanne-reiBun
täydellisesö, epäonnistumi­sesta.
Omituinen snkka jäi mieleeni
niistä pastorin heogelliaen kokook»
sen tlmoituksista. Niissä sanottiia
että Jeesus kutsuu sinua saapumaan
j a ilmoituksen kirjoittaja varmasti
oli pastori M. Hirvonen. Mitenkä
tämä on selitettävissä? Tuo ilmoi­tus
jo sellaisenaan paljasti uskon­non
suuren hullnnden, joten ku­kaan
ei edes uteliaisuudesta mennyt
veljeä näkemään eikä kuulemaan.
Siinä näyte että kylämme työvä­estö
osaa antaa ansaitun arvon kai­ken
karvaisille sakramentin kaup.
paajUIe. Tämän jälkeen ei mei­dän
sovi kehoittaa pastoria enempi
tänne saapumaan, jonka hän toivot­tavasti
itsekin huomaamaan.
Työväestöllä on muuta paljon tär­keämpää
tekemistä kun että juosta
jonkun taruissa mainittavan Jeesuk-sella
ratsastavan, sairaalaisen mieli­kuvituksen
synnyttämän synteinan-teeksi
antajan perässä. Rukous
ei meitä auta. Vaaditaan tosi toi­mintaa.
Dili ja Traal "taansipusa" käyn-tini
johdosta tulkoon sanotuksi jo­ku
sana. Tämä paikka sijaitsee 27
mailia Sudburysta kohti länttä AI-goma
rautatiekomppanian radan
varrella, ollen etäisimmät uutisvil-jelijät
6 mailia ulkona radasta koh­ti
pohjoista. ^
Tämän kahden tai kolmen vuoden
sisällä muodostuneen suomalais-siirtolan
olemassaolosta enempää
kun paikkakunnan muistakaan asi­oista
ei ole lehdenpalstoilla vielä
koskaan selostettu, vaikka siellä
asustaa jo runsaasti puolitoistakym-mentä
suomalaista uut^sfarmaria.
Maat ovat niin kutsuttuja "Home-r
stead"-maita. Ja on siellä jo moni
varsin hyvällä alulla maan asumi­sessa.
Maan laatu on siellä verrat­tain
paljon parempaa kun mitä
yleensä farmimaat ovat Keski.Onta-riossa,
joten siellä on maan asumi­sessa
mahdollisuuksta, jos yleensä
käsitetään että sillä sitä missään
on kymmenen vuoden päästä. Voim­me
sanoa tämän paikkakunnan l u ­keutuvan
suurempiin suomalaisasu­tus
keskuksiin. Kaikki nämä jo
siellä olevat suomalaiset ovat ol­leet
siellä vasta verrattain pienen
ajan, mutta siitä huolimatta heillä
jo monella on ihailtavan sievät alat
maata sulilla joka johtuu siitä, että
maa on yleensä helppoa viljeltä­vään
kuntoon saada.
Poikkeuksetta ovat he miltei
kaikki Vapauslehdemme lukijoita Ja
kommunistisen liikkeen vahvoja
kannattajia. Mitään varsinaisia yh­teisiä
luokkapyrkimyksiä ei paikka­kunnalla
vielä ole saatu tähän men­nessä
ke^jcitettyä. Miitta monella
kyllä tuntui- olevan siihen loppuma,
toin tahdo joka onkin varsin ym­märrettävää,
siksikin että ovat kaik­ki
tavalla tai toisella osaa ottaneet
näiden ympäristöiden osastojen toi­mintaan,
ovat tietoisia työväcnluok-kataistelun
suuresta merkityksestä.
Allekirjoittanut puolestaan toivoo
teidän pikaisesti saavan järjestö­toiminnan
pystyyn kommunismin
merkeissä, joka. liiko on se voima,
joka lopullisesti kultajyvän farma­rinkin
peltoon luo. «
Ukkojahlat t.k. 12 p. onnistuivat
osanoton puolesta koko hyvin, vaik­ka
parempaakin olisi voinut toivoa,
siksi että nämä ukkojuhlat olivat,
voipa sanoa, ensimäiset laatuaan
joten olisi luullut niitä ' jokaiselle
mielenkiintoisemmiksi. Ohjelmaan
nähden tekisi mieleni vähän kriti­koida
vaikka ee ei oikein sopisi-kaan.
Ohjelmaa järjestäissä tulisi
pitää eilmällä että kun ohjelman
esitys alkaa niin sen pitäisi mennä
lävitse vauhdikkaasti, eikä kuten
ukkojuhlissa, että jokaisen ohjcL
manumeron välillä on vähintäin
puolituntia odotusaikaa joka on ko­vin
väsyttävää. Ohjelman voi saa­da
siksi, jos vaan on tahtoa,, aina­kin
sillä että pitää suoranaisia vä-liaikoja,
silloin yleisö tietää nousta
paikoiltaan, liikkua vapaasti eikä
tarvitse olla tuossa kiusallisessa
odotuksessa. Ohjelma, vaikka on
kuinka hyvää kadottaa osan maus­taan
tuon tuskallisen odotuksen
kautta.
Tilaisuudessa esitetty ohjelma oli
hyvää joten se ansaitsee tunnustuk­sen
paitsi kaksi vähemmän sopivaa
ei . v o i parhainkaan tasottelu silit­tää
- raskaimmankaan humoorin
joukkoon.
TURKU JÄÄ ILMAN OR­KESTERIA
Turun kaupunginvaltuuston kor
kouksessa käsiteltiin m. m. sitkeää
orkesterikysymystä. Soitannollisen
Seuran ent orkesterin soittajat oli­vat
anoneet, että valtuusto myön.
täisi 420,000 mk. 23-miehisen orr
kesterin ylläpitämisek» kuluvan soi­tantokauden
aikana Turussa j a että
asetettaisiin erikoinen viisimiehinen
komitea orkesterin ^riojta hoita­maan.
Valtuuston valmisteluvalio­kunta
ehdotti, että pyydetty määrän
raha annettaisiin ^perustettavan 'vii­sijäsenisen
tnnsiOddlautaknnnan
käytettäväksi Pitkän kesknstehin
jälkeen totoltettilssa äänestyksissä
tuli anomus hylätyksi, joten: Turku
jää nyt ihmm orkesteria.
Kansalaiset
HUOHATKii
Kun tulette Sudbnryyn, nfin lEi]r<>|
kää tutustumassa meidän uxAtämT
muotia seuraavassa liikkeessämme^
jossa tehdään miesten sekä naistmi
pukuja. Joka puvulle täysi takatia^pi
Kaikki uutta tavaraa. — Puhdistus//
ja silitys tehdään huolellisesti ja B(>*4f
peaan. • •- ^ ^^r-q:
Terve näkemiin. ~ Tovernndelift'
Kultalahti ja Koivida
Telephone 1667. Box IStM;?
90 E L M ST. — SUDBURY, Oiiti-
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA
Suomalainen Virvoitusjuomaliike
*'HOWDr* uusi juoma.
SAKLETTIA. KANTIA ja WESTON PISKETTIX atna varastossa.
STJUt BffmJNG M S
P. O. Bos 1028 Sudbnry, Ont. Phon* 94ttt{
'•iät-
SHodaim Rlokalavidiaiw
Halvin paikka ostaa Icalkld ruokatarpeet.
Linjoiile lähetetään myös huolellisesti ja nopeasti suoritetaan t i ­laukset.
• . • .. • V . .
, INTERNATIONAL GROCERY
Omistajat: E. Seppälä j a E. Kotanen.
202 Bay St. PuhellD SOS N. PORT ARTHUR* Oati
Juokaa Orange ja j§]y[^!^§J-J "GOO-GOO" y.m, y, m.
hyviksi tunnettuja virvoitusjuomiamme,
osoitteella
Lähettäkää tiUiuksenne'
TWIN CITY BOTTLING WORKS
619 MINNESOTA ST. FORT WILLIAM, ONT.
V. Tuomi.
tai puhelimella South 2100.
K. A. MerikaUio.
Omistajat
•-'1%
m
• -.3
KaiUd sen jo tietävät
•tii parhaimmat ja monipuoUsenmat vlrvotusjnomat Tltandarttar
alueelta saa kun tilaa ne International Bottliog WorksIlta.
Phone 2003 North.
International Bottliiig Works
157 Machar Ave. Port Arthur^.On
JOHN AARNIO MEAT MA .
VANHIN SUOMALAINEN LIHAIKAf ^ . ^
319 Bar St Puhelin N. l' l ^ | $
Myy kaikenlaista lihatavaraa, kalaa, NorJatr
lukolta, ynnä kaikkea ruokatavaraa päivän halvi:
Hinnat kohtuulliset Ja kohtelu kaikille y h t k r i k ku
John Aarnio, Port Arthur, ^"^
NYLAND GROCERY
Parhain paikka on tehdä kauppaa meniä. Välitetään kaikkia;^
ruokatavarakaupan alaan kuuluvaa tavaraa.
Huom.» Vaihtaa ja ostaa kaikkia farroltuottcita.
P. N Y L A ND
229 Grandwall Ave. Port Arthar, Ontario,
F. A. RICARD
Tukku- Ja VahitUiskauppa.
RAUTATAVARAKAUPPA
Elm St, Sadbary, Ont
PITI KULKEA SAUVOJEN
AVULLA
Nyt. tnntee itsensä hyvin 64 vuo­tiaana.
Kynti 35 aerea peltoa .
ja tuntee it«ensi terveeksi
Herra M. Oxburg, Sheffield, HL,
kirjottaa seuraavasti: ''Tahdon i l ­moittaa
teille, mitä ^uga-Tone on
saanut minulle aikaan. Olin kolco-naisen
viikon vuoteen omana ja
noustuani ylös, miiiun piti kulkea
sauvojen avulla; Eräs ystäväni an­toi
minulle tilauslapun ja käski mi­nun
tilata Nuga-tonea Ja koetella
sitä. En ollut ottanut pullollista­kaan
Nuga-Tonca kun tunsin itseni
terveeksi, kynsin 35 eekkeriä pel­toa,
autoin heinän teossa Ja t u n ­nen
itseni terveeksi, ikäni on 64
vuotta."
Tämän lehden lukijat tulevat
huomaamaan Nuga-Tonen, vaikutta­vaksi
sellaisissa tapauksissa. Koe­telkaa
«itä. Se on niin yksinker­tainen,
miellyttävä j » vaikuttava,
niin että Jo muutaman päivän k u ­luttua
tulette huomaamaan kuinka
hyvin voitte. Se fisää painoanne,
voimaanne Ja työkykyänne. Se
pian vahvistaa^ verta, ruonlista Ja
hermostoa, 'antaa hyvän Tookahalun
ja ruuan sulatuksen. Järjestää suo­liston
j a vatsan toimintaa sekä an-
;T:ri' H. Quackenbushj
Hammasliakarf f
107 Cuthbertson BUc
I F O R T WILLIAM, ONTARIöl
Auki iltasin sopimuksella.
— Phone S. 2334 —
«is
te halaatte
parasta «aatavisM olevaa. lySt£,Mrft#\>:-^'
takaa S. 302 eU N .743.
THE BRILLIANT ,
' Värjäys. Ja puhdistusUEke.
JtZO Simpson St Fort /fl^IUam.^
226i Arthor St Poi« Artfnnv
Me olemme henkilöt palvelenuuui)
heiikUöitS.
taa virkistävän levon. Se <nt tty-. S?
dellisesti taattu tyydyttättääa aanum^•':'
tai rahat takaisin. Katooka» (ak«^V?
usta jokaisessa paketissa. ,Sqdi%'.,
teltu ja taatttt' MyytSviiA :iMifds*/i
sa apteekeissa. mxevaaam$L$y:
sitä voi mySskin Uiat» BabtnMn, 6^:^
soitteena: The National Laboratorr ,
1026 S. W«ha8h Ave., Chicago, ukK