Vapaus, June 13, 1922

              Tiistama, kesäk. 13 p. - Tuesday, Jane ISth.
IJanadan enomalaiseo työväestön äänenkannattaja, Omes'
9n Sndbnryssa, Out., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H, PUBO, J. W. SUJP
Jfagtaava tOHnittoja» Toimitafi^teeri.
V A P A U S
(Liberty)
The only organ of Rnnish WorkeTB in Canada. Pnl^
mei in Sodbnry, Ont, every Tuesday, Thursday and
Satoiday. '
Advertising rates 40c per ccl. ineh. Minimum cnarge
for single insertioa 76c. Diecount on standing advertssei
nent. The Vapaus is the best advertising medium among
tie Finnish People iA Canada.
TILAUSfflNNAT: .
Canadaan yksi vL ?4.00, puoli vk. ?2,25, kolme kk.
lUO ja yksi kk, 75c. , . , « i.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoU vk.
13.00 ja kolme kk. $1.76. . ^ „ «
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
|aitsi asiamiesten joillg on takaukset..
Uffiotaksesta 75c.— Eaolemanilmotukset $2.00 (muisto
Ilmotushinta 40a palstatuumalta. — Alin hinta kerta-
. värsyista 60c. kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja avioliitto
Umot. alin btnts $2.00, nimenmautoailm. (muuten kuin
evitf];ittoiJmotusten yhteydessä $2.00 kerta. Avioeroil
eaotukset 12.00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymäilrao-tnkset
?2.00 kerta. — Halutaan tieto ja oaoiteilmotukset
11.00 kerta (3 kertaa |2.00). - Kaikista flmotuksiata,
Joista ei ote sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
idrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikljeehoitajan per-eoonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038. Postiosote:
Box 69. Sudbury, Qnt
Registered at the Post Office Department, Ottawfl, as
fflecond class matter.
Venäläisten metallimiesten
solidarisuus.
Yleisvenäläisen metallilyördisliiton esimiehistö on
lakkotaistelussa oleville Etelä-Saksan metallimiehille
lähettänyt tervehdyssähkösanoman, missä osoitetaan, et>
tä vain vallankumouksellisen yhteyden pohjalla muo
dostetun yhteisrintaman avulla voidaan saavuttaa voit
to, että vain laajalla kansallisella ja kansainvälisellä
pohjalla käydyllä taistelulla-voidaan kapitalistiklikki
niin kauan kuin porvarillinen järjestys vielä on ole­massa,
pakottaa rajoittamaan riistoaan, ja että yleis­venäläisen
metallityöläiBliiton johdon taholta on ryh
dylty toimiin etelä-saksalaisten taistelutoverien avus­tamiseksi.
entisten sotilaitten, enempää kuin ylfiensä työväenluo­kan
aseman parantamisesta.
Useimman kuin kerran on sotaveteraanit tehneet
vaatimuksia hallitukselle, että lupauksia alettaisiin täyt­tämään
ja sotilaille varattaisiin edes siedettävä elämi­sen
mahdollisuus maassa, jonka «hyväksi» he ovat niin
paljon uhranneet, mutta kaikki vaatimukset ovat kai­kuneet
kuuroille korville. Vallitseva työttömyys on
suuressa määrin lisännyt kurjuutta entisten sotilaitten
keskuudessa, niin että satoja ja tuhansia elää suoras­taan
mitä huutavimmassa puutteessa ja kurjuudessa.
Vielä kerran yrittivät palanneet sotilaat vaikuttaa hal­litukseen
ja tällä kertaa mitä suurinta iiuomiota he­rättävällä
tavalla. He kokosivat armeijan ja marssi­vat
Torontosta Otlawaan. 16 päiväisen marssin jälkeen
saapuivat he hallitusherrain palatsin edustalle ja esit­tivät
vaatimiksensa. Ja mitä herra pääministeri, joka
vaaleissa osotti niin suurta huomaavaisuutta entisiä
sotilaitakin kohtaan, sanoi? Hän sanoi yksinkertaisesti
olevansa iloine», että sotilaat olivat onnelliBesti suo­rittaneet
pitkän matkansa, mutta mitään muuta ei Ca­nadan
päämiehellä ollut sanottavaa. Mikähän ilo mah­toikaan
olla, saada katsella veteraaneja, jotka repa
leisina ja kuluneet jalkineet jaloissa olivat saapuneet
ottamaan selvää missä määrin hallitus on valmistunut
heitä avustamaan? Miten iroonista!
Jo matkalle läbtiessäänkin veteraanit tiesivät jcoikä
vastaus heidän vaatimubiaan odottaa, mutta sittenkin
he halusivat tuon matkan tehdä, ei sentähden, että siitä
olisi heille aineellista hyötyä, vaan siksi, että Canadan
historiaan tulisi uusi lisälehti, joka on kirjoitettu hä
peäleimalla, joka antaa tulevalle sukupolvelle käsityk­sen,
miten maassa kohdellaan niitä, jotka sen eteen
enimmän ovat uhranneet
o -
Kirjeenvaihtajiemme
ja osasto jen
huomioon
Jotkut osastot ja yksityiset tove­rit
eri peikoilta maata ovat Jähetel-leet
toimitukselle joitakin kirjeitä,
joissa kirjeissä selitetään, että se
tai se henkilö kirjottelee lehteen
paikkakuntakirjeitä, joihin hän
säilyttää persoonallista vihaansa jo
takin henkilöä kohtaan, vieläpä että
suoranaista asioiden vääristelyäki;
on useiden tällaisten avustajien kir­jeet
sisältäneet. Senpätähden kirjeis
sä toimitukselle tehdäänkin esitys,
että toimituksen ei saisi laskea se
laisia kirjeitä Vapauden palstoilla
Kysymyksessä olevain kirjeiden joh­dosta
toimitus haluaakin käyttää
puheenvuoron.
Viron murhaporvariston veriteko
an
Kapitalistien juoksupojilla ei ole
mitään annettavaa.
Jokaiselle osioita seuranneelle työläiselle on hyväs­sä
muistossa ne ajat, jolloin Canadassa varustaudut-
,.tiin mitä tulisemmalla kiireellä mobiligtjjmsftn niin te­ollisuuslaitokset
kuin nuoret elämänhaluiset nuorukai-selkin
palvelemaan «iBänmaataan», jota uhkasi mitä
«vaarallisin» saksalainen militarismi. Silloin ei häi-käijty
luovuttaa valtion varoista miljooneja dollareita
miljoonien perään yksistään ilmoiUamaaU maata uhkaa­vaa
vaaraa. Silloin myöskin koko porvarillinen ko-
^ ) hafjffinni.misipe yhdistyksmeeri jS seuröineeil qU
provoseerattu, esittämään tuota samaa ajatusta, «että
vaard^ uhkaa maatamme ja jokaisen «isänmaastaan»
pitävän canadalaisen, vieläpä Canadassa asuvan ulko­maalaisenkin
on asetuttava täydellä energiallaan tukg-
MääH maansa puolustusta».
Miten imeliä olivatkaan silloin hallitusherrain ja
kaikkien isänmaallista innostusta lietsovain kapitäljg-ten
juok9uI(illl6i\ lausunnot jä lujiaukset. Silloin niille,
•jölka astuivat vapaaehtoisina mään armeijaan, luvat­tiin
jos jotakin, ei mikään ollut silloin liian paljon
uhrauksia kysyvää sen uhrauksen rinnalla, jdilkä iiuö-ret
miehemme osoittivat liittymällä ärmeijaäi), puolus­tamaan
«isänmaan» etuja.
Ja toden tolta, noilla suurilla teennäisillä lupauk­silla
saatiin aikaan ihmeitä. Satoja, tutiänsia nuoifk
miehiä liittyi armeijaan, tietysti toivossa-, ettS saksa­lainen
militarismi pian kukistuu ja f«ävat palata
kotimaahansa nauttimaan tuloksia «isänmaan» eteen
tekemistään sankaripalveluksista. Mutta saksalainen
militarismi ei kukistunutkaan niin pian, vapaaehtoisina
armeijaaii liittyvät alkoivat aina vain vähenemään ja
vähenemään, niin että loppujen lopuksi oltiin pakotet­tuja
laatimaan laki pakollisesta sotapalveluksesta. Nuo­ret
miehet alkoivat^ jo käsittää osittain, että tässä ei
taidakaan olla kysymyksessä Canadan kansaa kohtaa­va
vaara, vaan pikemminkin Canadan kapitalisteja
hyödyttävä toimenpide, j'oka työläisille on vahingoksi,
ja johtikin asevelvollisuusasetuksen käytm^ön pane
minen siihen, että suuret joukot nuorukaisia eivät nou­dattaneetkaan
kutsua, vaan piiloutuivat metsiin ja mi­kä
minnekin. Osa karkasi suorastaan armeijasta, ilme
nipä pikkukapinoilakin sotilaitten keskuudessa. Miehet
olivat siis teurastukseen haluttomia, haluttomia sen
tähden, että siitä hyöty lankesi yksinomaan kapitalis
teille.
Viimein solakin loppui. Armeijat siirrettiin takai
sin Canadaan ja aseista riisuminen alkoi» Muutama
dollari rahaa, ollä saivat ostettua itselleen puvun, an
nettiin miehille kouraan. Sitäpaitsi palvelusajan pituu
den mukaan heille myönnettiin pieniä rahasummia,
mutta ne suuret lupaukset, joilla sadat tuhannet va­paaehtoiset
olivat armeijaan saatu houkuteltua jäivät
täydellisesti täyttämättä. Hallitus ei halunnut enään
kuulla puhuttavankaan mistään lupauksista ja viisaasti
kylläkin, sillä onhan hallituksen (Canadan kansan
hartioilla) suunnattoman suuri sotavelkataakka, joka
aina vain nousee velan suunnattomista koroista. Ca­nadan
kansa on velassa, mutta yksityiset kapitalisti' ja
suuret kapitalistiset yhtymät, niillä on sodan voittona
satumaiset rikkaudet. Sadat miljoneerit kohosivat so­dan
voittoa tiiollavilla kustannuksilla ja ne eivät välit.)
Toveri Viktor Kingiseppin kylmäverisen murh
johdosta kirjoittaa tukholmalainen töverilehti:
Viktor Kingisepp oli viime vuosien aikana Viron
kommunismin henkinen johtaja. Uhmaten kaikkia vai
notoimia vällassaolijain taholta, jotka useita vuosia
metsästivät häntä, oleskeli ja toimi hän koko ajan
Virossa. Valepukuisena liikkui hän vainopjainsa kes­kuudessa,
otti osaa kommunistisen liikkeen johtoon,
oli mukana laatimassa ja muovaamassa välttämättömiä
tunnuksia ja linjoja. Virolaisten työläisten rakasta­mana
ja ihailemana oli hän sitä enemmän vällassaoli­jain
vihaama. Hänen agitattioninsa tuotti heille paljo
huolta. Ja nyt onnistuivat he vihdoinkin monien
vuosien ponnistusten jälkeen saamaan hänet satimeen
ja vangitsemaan hänet.
Mutta kun nyt saapuu tieto,,että «oikeudenkäynti»
liäntä vastaan oli niin summittainen, että hänet ennä-
:ettiin sekä tuomita kuolemaan että toteuttaa tuomio
24 tunnin kuluessa siitä, kun hänet pidätettiin, niin
kummastuttaa, valkovirolaisesta terrorista saadusta ko-kemHk??
sta huolimatta, se ääretön hermostuneisuus,
mitä virolaiset viranomaiset täten ovat osoittaneet.
Tässä on meillä
toäellinen raakalaisuus, valkoinen terrori
, huipussaan.
Täräa konnanteko antaa mitä luonteenomaisimman
kuvan nykyisistä vällassaolijoista. Ei mitään kuulus­telua,
ei mitään julkista oikeudenkasittelyä... Sotaoi­keuden
nopea ratkaisu ja välitön . teurastus... Siinä
kapitalistinen lainoppineisuus ja luokkaoikeus! Ja
tämä tapahtuu maassa, missä on kokoomushallitus, jo­hon
lukeutuu edustajia kristillisistä demokraateista,
kansanpuolueesta ja työväenpuolueesta!
Ylläolevan kirjoittamisen jälkeen ilmoittaa Rosta,
että Kingisepp oH Venäjän kansalainen ja YleiSVSiiäläi-m
toimeenpanevan keskuskomit^ah jäpift; Vfenäjän
edustaja Virossa käänt,yh Saatuaan tiedon Kingiseppin
pidältämiseslä, VirtMft ulkoasiain departemenlliin, mi­kä
lupasi, ettei sotaoikeuden tuomiota pantaisi täy-tanlöÖH.
Samallaijia armahdustapauksia on sattunut, milloin
on ollut kysymyksessä virolaisia vakoojia, joita on
pidätelty Venäjän alueella, missä ei ole pantu täy­täntöön
kuolemantuomiota edes kaikkein törkeimpiin
virolaisiin rikollisiin nähden. /
Kingisepp ammuttiin kuitenkin 3 tuntia pidättämi­sensä
jälkeen!
Kommunislfeja on nyt vangittu kautta Viron ja on
heidät joudttteltu mitä julmimman kidutuksen alai­seksi,
ja on syytä pelätä, että on suoriteltu muitakin
murhia. Viron porvarilliset lehdet vaativat, että edus­kunnan
riippumattomillakin sosialisteilta riislfetläisiin
vapaus,
Ensiksikin on toimituksen vaikea
päättää, onko tuo tai tämä paikka
kuntakirje totta, joten asian sitä
puolta ei voida täältäkäsin korjata
paljoakaan, mutta sitä enemmän si
tä voidaan valvoa juuri osastojen
taholta ja osastojen tehtävä onkin;
että kaikkien osaston toimitsijain
toimintaa seurataan mitä suurim
maila ' tarmokkuudella. Erikoisen
tärkeä tehtävä osastolle on juuri
kirjeenvaihtajansa tehtävän valvo
minen, sillä riippuuhan kirjeenvaih
tajasta tavallaan se 'henki mikä
osastossa vallitsee. Mutta eräs toi
nenkin tärkeä ominaisuus on kir­jeenvaihtajalla
ja se on se, että
kirjeenvaihtajasta suureksi osaksi
riippuu lehtemme Vapauden leviä
minen.
Liberaalipuolueen sanomalehdistö uskoltaa työ­läisille,
että heidän rahaministerinsä uusi buljelti tuot­taa
työläisille hyvän ajan. Työläiset käsittävät kuiten­kin,
että porvarillisen valtion diktatuurin ylläpitokus­tannukset
nyletään edelleenkin työläisien selkänahasta.
— Canadan Työläispuolue tahtoo koota kaikki raa-tajamassat
yhteiseen lujaan rintamaan kapitalismin ku­kistamiseksi.
— Työläsel, jotka raatavat syvällä maan uumenis­sa,
vuodattavat' hikihelmiään kuumissa teräsmyllyissä,
sulatoissa ja konepajoissa; työläiset jotka ovat tuo­tannon
kampeissa, pitävät .tätä monimutkaista ja suurta
tuotantokoneistoa menossa ja tekevät junien ja laivojen
avulla liikkumisen ja tavarain siirron nopeassa tah­dissa
mahdolliseksi; sanalla sanoen työväenluokka,
niin. — Siinä teräksen valtakunnan tuleva isäpnislö!
— «Kansainvälinen sosialisti taistelee kansainväli-s*
»:! proletariaatin nimessä kansainvälistä kapitalismia
vastaan. Hän taistelee sitä vastaan siellä, missä hän
sen lapaa ja voi siihen ottavammin iskeä, s.-*, omassa
maassaan». — aKrl Liebknedit.
Tämä onkin yksi tärkeä puoli
joka sietää viivyttelemättä saada
osaston mitä suurimman huomion
osakseen. Sen ohella, että osasto
valvoo kirjeenvaihtajiensa tehtäviä^
siinä ymmärryksessä, että kirjeen­vaihtaja
ei saa lehden palstoilla
osäslon valitsemana raportterina
esittää omia mielijohteitaan, varsin­kin
aina katsottava, että kirjeen­vaihtaja
täyttää tehtävänsä ja että
tiedot mitä kirjeenvaihtaja lehdelle
ähettää ovat sellaisia, että ne 'kiin­nittävät
paikkakuntalaisten huomi­on
ja samalla hyödyttävät liiket-ämme.
Jokaisella paikkakunnalla
tapahtuu aina joitain mainitsemisen
arvoisia asioita ja "kun on toimeen­sa
kykenevä kirjeenvaihtaja, osaa
hän niistä lehdelle lähettää lyhyet
raportit. Jos kirjeenvaihtaja osot-tautuu
tehtävässään huolimattomak­si,
väärlstelee asioita ja sekottaa
paikkakuntakirjeisiinsä omia persoo­nallisia,
vieläpä vihamielisiä tun­teenpurkauksia,
on sellainen kir­jeenvaihtaja
armotta eroitettava toi­mestaan
ja valittava uusi. Tuttuus
ei saa tulla kysymykseenkään, sillä
yhteinen asia on aina otettava etu­sijalle,
persoonien jäädessä sivuasi­aksi.
Me emme ole tekemisissä yk­silöitten
mielijohteiden kanssa, vaan
tehtävämme on suurempi ja täh­tää
Se joukko liikkeen synnyttä­miseksi
söllaiseksi voimaksi, että se
kykenee ottamaan mahdolUäimman
tarmokkaasti osaa siihen taisteluun,
jota olemme olemassaolomme puo­lesta
pakotettuja kapitalistiluokkaa
vastaan käymään.
kirjeenvaihtajien ei saa olla
myöskään tehtävässään leväperäisiä,
vaan on heidän jatkuvasti toimit­tava
tehtävässä, jonka osasto on
hänelle asettanut. Useimmilla suu­rilla
paikkakunnilla v^rsinOcin, ta­pahtuu
paljon asioita, jotka ovat
kertomisen arvoisia, mutta hyvin
pienessä määrässä kirjeenvaihtajat
vaivautuvat niistä kertomaan, joh­tuen
tuollainen leväperäisyys juuri
siitä, että osastot jättävät laimin
kirjeenvaihtajansa toiminnan seu­raamisen.
Jos Vapaudella olisi tarmokas ja
samalla kyvykäs kirjeenvaihtaja-armeija,
niin sen levikkikin olisi
huomattavan joukon laajempi. Sil­loin
myöskin lehden sisältö mones-ia
suhteessa muuttuisi enemmän
kansanomaiseksi, ja olisi omiaan
vaikuttamaan lukijakuntaan edulli­sesti.
Tällä emme' tahdo sanoa sitä,
että kirjeenvaihtajat nyt alkaisivat
lykkäämään kirjotuksia. tänne niin
paljon, että lehden pieni tila ei
sallisi yleismailmallifiten ja Cana­dassa
tapahtuvien asioiden välttä­mätöntä
seuraamista, mutta koko
paljon parannuksia tarmokkaalla
toiminnalla tässä suhteessa voitai­siin
tehdä. Siksipä osastojen onkin
heti otettava asia käsittelynsä alai­seksi
ja toimittava siihen' suuntaan
että epäkohta korjaantuisi.
Sellaisille kirjeenvaihtajille, jot­ka
ovat lähetelleet lehteen julkai­semista
varten arvottomia ja va­hingollisia
persoonapyyteitä "sisältä­viä
kirjoituksia, haluamme sanoa,
että siitä on luovuttava, sillä työ­väenluokan
tarkotus on riveihimme
koota mahdollisimman lukuisat työ­läisjoukot
ja kasvattaa heidät kä­sittelemään
yhteiskunnallisia kysy­myksiä
työväenluokan luokkanako-kannalta.
Kun tehtävämme teemme
ilman vilppiä ja ilman vahingollisia
sivuvaikuttimia, niin olemme jokai­nen
kohdaltamme edistämässä lii­kettä,
joka kerran tulee kukista­maan
työväenluokkaa painavan riis-
I tojiirjestelmän.
MITÄ SANOTTE |'"«^»"«""^^^^
TÄSTÄ I — * '
,JEnsimäinen lähetyk-1
senner Soihtua kesti ai-1
noastaan kaksi tuntia. |
Lähettäkää hurry upin |
kanssa Icolmekymmen-1
tä kappaletta lisää.
P. Prusi,
Bx 101, Timmins, Ont." 1
"niiinni
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
Canadan
dollarista
5 Postissa 15c kaiklHa smnmOta. SähkoKmomalla $3.50 kaiidita
" Kysykää erikoiskurssia suurille summille. SUJUU],
Rahanvälityksemme on numero 1023 asti Vaivv 1 - , .
vastaanottajille Helsingistä, viimeiset helmik. 18 p '^hetetty
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. HUI, 957 B^^^J
= view
Timminsiin olemme jo ennestään = Rahavälityksemme ovat Suomessa maksetut 1
lähettäneet 70 tpl. Soihtua ja silti-5 niistä toukokuun 6 p. päättyneellä v i L l l a , S e r o - - ^ ' - - "^
vielä tulee tuollaisen kiiren kanssa s
lisätilauksia. Mitä tämä osottaa? =
Se osottaa sitä että
on 1196 asti.
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänn^
s • Tiedustelkaa hintoja y. m.
Soihtu on hyvä julkaisu. 5 Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
Lähettäkää siis tilauksenne nope- g > V A P A IT Q
asti ja myykää yhtä rennolla kurs- S BOX 69, V Ä JT Ä U ö ,
silla kuin Tiraminsin pojat ovat S Pilettiliike tehtävä J. V. Kannaiton nimessä
"SI .n * H n,„-m . . . a"""""mMmumnHni.mnm,m,mnm.mn,nmmm. mmm „„„
ta satoja kappaleita.
.SUDBURY, ONT.
Toverillisesti,
VAPAUS,
Box 69, Sudbury, Ont.
——^-0
Yhteisrintaman vas­tustajain
väitteet
sen ovat tunnustaneet jopa Amster­damin
ammatillinen Internationale
että kolmen poliittisen intematio-nalen
äskeinen konferenssi. Täten
olisi yhteisen rintaman kysymys asi­allisesti
perusteltu, vaihka olisi ky­symyksessä
«vain» Venäjän neuvos­totasavallankin
puolustaminen, tä-
Raivoisassa taistelussa proletaari- mä kun kaikista oikeistososialisti-se'n
yhteisrintaman ajatusta vastaan gista «järkeilyistäj. huolimatta on ja
turvautuvat oikeistososialistiset joh- pysyy mailmanproletariaatin lujim-tajat
erikoisesti kahteen . vastaäit- pana linnana, ja niin kauan kun se
teeseen, jotka heillä on aina kä- ei ole romahtanut, on aina toivoa
sillä. kansainvälisen taantumuksen aisois-
Ensimäinen argumentti on se, et- sapitämisestä. Mutta, kuten tunnet­ta
yhteinen rintama on kommunis- tua, ei ainoastaan Neuvosto-Venäjä
teille vain «taktillinen manööveri», ole kapitalistisen yleishyökkäykcen
Tässä väitteessä on suloisessa seka- kohteena. Juuri työväenluoklca kai-melskassa
sekä oikeata että väärää, kissa maissa näkee alkeellisimmatkin
Kaikki riippuu siitä mitä tarkoite- olemassaolovaatimuksensa uhattiÄ-aan
manööverillä. Jos tähän kasit- na, näkee itsensä annettuna alttiik-teeseen
mahdutetaan jotakin kieroa si nälälle ja nylkemiselle, näkee it-ja
petosta, sts. että yhteinen rinta- sensä turvattomammaksi kuin mil-ma,
olisi vain kommunistien asetta- loinkaan ennen, niin että koko sen
ma pirullinen ansa muiden työläis- olemassaolo riippuu voimasta, millä
ten vahingoittamiseksi ja puijaami- se voi nousta tätä ennen kuuluma-seksi,
niin on koko väite valhetta, tonta häikäilemättömästi johdettua
Sillä miten voisivat kommunistit va- ja käytyä yleishyökkäystä vastaan,
hingoittaa työväenluokkaa kokonai- Mikä siis olisi välttämättölmämpää
suudegsaan sillä, että heidän tun- kuin työväenluokan yhtyminen yh-nuksensa
yhteisestä rintamasta he- teistä puolustusta varten? Kaikissa
rättäisi yleistä vastakaikua? On
mieltöntä väittää jotakin tällaista.
maissa, eikä vähemmin Suomessa
yhteinen rintama työväenluo
elinehto, kiertämätön edellytys
pitalistisen suurrynnäkön taka
lyömiseksi. Työväenluokka on
hajallaan ei vain organisatooris(
suhteessa vaan myös taistelutaht
katsoen, ja sen takia kärsii
tappion toisensa jälkeen. Täi
taistelutahdon herättäminen, j
juuri on kysymys, ja yhteisen
taman tunnus on yksinkertai;
sitä Tarkoittava hälytys. Mutta
mä on sosialidemokratisille joliti
le onnettomuutta ennustava, i
kun • on magneettimainen veto
ma Icaikkiin työläisiin, jotka sc
listisista puoluesuunnistaan hi
matta yhtäkaikki mielivät taUt
luokkavihollisiaan vastaan ja jc
hylkäävät luoklcarauhan itsemu^
na ja parikatona.
On muuten kohtalon ivaa, sa
takoen se vielä kerran, että sc
lidemokratian, joika pitkään on
mittänyt kommunisteja <hajoitta
sis>, on nyt työväenluokan y'hte:
rintaman vaatimuksen edessä pai
tettava itsensä proletaaristen 1
teluvoimain todelliseksi hajoitta,
ei.
Mutta jos manööverillä tarkoitetaan
Kommunistisen Internationalen ta
hölta tapahtuvaa rintamamuutosta
niin osutaan Varsin oikeaan. Vuosi­na
1917—1920, jolloin vallankumo
uksen myrskyhyöky tulvahti yli Eu-röpan,
koski kysymys, että kaikki­alla
piti olla kommunistisia puoluei­ta,
valmiina sopivassa tilaisuudessa
ottamaan johtoonsa proletaarisen
kamppailun. Tästä syystä oli vallan­kumouksellisten
ainesten purkautu­minen
erilleen vanhasta porvarillis­tuneesta
sosialidemokratiasta histo­riallinen
välttämättömyys. Mutta
juuri se että nyt on useimmissa
maissa kommunistisia puolueita toi­minnassa,
tekee mahdolliseksi ti­lanteen
muututtua toiseksi ja kapi­taalin
käydessä hyökkäämäänyh­teisrintaman
taistelun lähimpäin
päämääräin pUölesta, yhteisen rin­taman,
joka ei kuitenkaan merkit­se
järjestöllistä yhteensulamista so
sialidem'okratien kanssa, eikä liioin,
että kommunistit herkeäisivät har­joittamasta
propagandaansa peri­aatteellisen
ohjelmansa hyväksi ja
muista työväenpuolueista poikkea-vain
käsitystensä puolesta. Yhtei.
nen rintama merkitaee työläisten
yhteistä taistelua hetken välttämät
tömyyktien puolesta, mutta ei mil­lään
tavoin estä jokaisen työväen­puolueen
itsenäisyyttä taikka taktil­lisen
selkenemisprosessin edelleeri
kehittymistä työväenliikkeessä yli­päänsä.
Ei ole kysymyksessä mi­kään
kommunistinen erikoisetu, jo­ta
suosittaisiin viekkaasti harkitul­la
manööverillä, vaan yleinen työ-läisetu,
minkä jokaisen työläisen on
ilman muuta huomattava. Oikeisto­sosialistien
vastustaessa yhteistä
rintamaa tämänlaatuisella todistuk­sella
pn kysymyksessä vain suun­soitto,
millä ei ole mitään asiallista
sisältöä. Sinä hetkenä, jolloin so­sialidemokratia
on valmis käymään
taisteluun työläisten etujen puoles­ta,
ei sillä ole mitään syytä pelätä
yhteistä rintamaa, sts. taistelua,
mutta jos se pitää kapitalistien
kanssa tehtyä linnarauhaa luokka­taistelua
parempana on sen esitet­tävä
yhteinen rintama vähintäin
sarvipään pirullisena jutkuna.
Toinen oikeistososialistien tavalli­sin
vastaväite kuuluu: Yhteinen rin­tama
on venäläisen politiikan tuo­te:
bolshevikit ovat jontuneet pu­laan
ja nyt huutavat korvat lukkoon
yhteisyyttä, vaikka he tähän asti
ovat tehneet kaikkensa hajoittaalT
seen työväenluokan. Tässäkin väit­teessä
on paljon valheen ohella rah­tunen
totuuttakin. On totta, että
Venäjän proletaarivallankumouksen
turvaaminen vaatii koko maailman
proletariaatin yhtenäistä toimintaa.
Mutta että tässä, on kysymyksessä
yleinen, kansainvälinen työväen
ö?äeii taisfeliirintaialta eri niaisf a
Georgia -i- rauhallisin
kolkka maaUmassa
L'Humanitele1iden toimittaja on
haastatellut Georgian neuvostotasa­vallan
kansankomissariaatin presi­denttiä,
tov. Mdivania Genuassa,
missä tämä on Venäjän valtuu^un-nan
mukana edustamassa proletaa­rista
maataan. Haastattelijan huo-kautettua,
että länsimaissa on väen
vängältä koetettu istuttaa sellaista
mielipidettä, että kommunistinen
valtakoneisto pitää väkivallalla hal­lussaan
tätä kauttaaltaan menshe-vististä
maata, että maan neuvosto­hallitus
pystytettiin punaisen armei­jan
pististen avulla ja että se py­syy
vallassa vain tulella ja miekal­la,
vastasi Mdivani, ettei mikään
ole suurempaa valhetta kuin kaikki
tämä. Sillä päinvastoin on seikka
sellainen, että menshevistit koTco
vallassaoloailkansa pysyivät pystys­sä
yksinomaan terrorin avulla ja
kun eivät enää luottaneet omiin
pistimiinsä, kutsuivat maahan ensik­si
saksalaiset ja sitten englantilai­set:
että hän, Mdivani, esim, vietti
siitä 11 kuukauden ajasta jotka hän
oleskeli menshevistisessä Georgias­sa,
9 kuukautta vankilassa, mistä
hän pääsi pois yasta pitempiaikaisen
nälkälaTcon avulla; ja että Georgian
kansa vihdoin nousi aseelliseen kapi­naan
tätä terrorihallinta^ vastaan
kutsuen avukseen punaista armeijaa,
joka silloin oli Denikiniä takaa aja­essaan
saapunut Kaukaasiaan.
Sitten vuoden 1921 helmikuun —
iatkoi Mdivani — olemme me hal-inneet
Georgiaa''~'tal]änkumoukselli-sesti.
Vallanoton vuosipäivänä va-'
itsi Georgian neuvostokongressin
oimeenpanevan keskuskomitean ja
Kansankomissariaatin.
Maa on rauhallisempi kuin mil­loinkaan
ennen. Toista kuukautta
sitten muodostimme me uudelleen
Armenian ja Asserbeidshanin kans­sa
Transkaukaasian liiton järjes-tääksemme
yhteisesti sotilas- ja
transporttikysymykset, joTcainen ta­savalta
kuitenkin oman hallituksen­sa
alaisena.
Men^evistitkö olisivat maassa
enemmistönä! Seikan voi päättää
heidän ryhmiensä vaikutusvallasta.
Viime jouluTcuun loppupuolella yrit­tivät
he provoseerata yleislakon
rautatiellä. Annoimme heille täy­dellisen
toimivapauden. Ainoa mitä
he onnistuivat saamaan aikaan, dli
l i tiinnin junanviivytys Tiflisln
. - , rad'alla.- Ja muutamia päiviä sen
etu eika mik:;an bnlshevikkinen taik- j jälkeen toimitetuissa neuvostovaa-ka
kommunistinen erikoisharrastus, j leissa äänesti .sadasta rautatieläises­tä
90 meidän ehdokkaitamme! :
mikuun 26 pnä taas yllytti 125
oppilasta 2,000 toveriaan hyvä
mään erään bolshevikkivaste
päätöslauselman, mutta eivät
neet näistä ainoatakaan yhtyn
siihen.
Lopuksi pyysi pariisilaisen i
rilehden toimittaja Mdivanilta (
iätistä kirjoitusta, missä tämä
ruuttaisi heidän vastustajiensa G
giasta levittämät huhut. Mikää
hänestä ollut sen asiallisempaa,
lä hänellä ei ollut syytä pelätä,
ulkovaltain konsuleilla, nimil
Italian, Persian, Turikin Tshekk
vakian. Lätin ja Saksan edusta
joilla Tiflisissä on ollut tilai
läheltä seurata Georgian sisäp
tista tilannetta, olisi aihetta pe:
taa hänen vakuutustaan.
Ja niin kirjoitti tämä kelpo
— kuten töverilehti huomautta
muutamia venäjänlcielisiä ri
jotka lehti on julkaissut seilaisi
ja jotka käännettyinä kuuluvat:
«Selitän kategooriseSti, että
hetkestä lähtien, jolloin Geo
työläiset ovat vapaasta tahdo;
muodostaneet itselleen neuvost
linnan, ei ole sattunut yhtään a
ta lakkoa, vielä vähemmän,
olisi ollut minkäänlaista syyti
pinaan.
Georgia nneuvostotasavallan
sankomissariaatin neuvoston ;
dentti B. Mdivani.»
Näin vakuuttavasti selostaa
letaarimaansa tilannetta sen
läispresidentti jolla Georgiass
sama arvovalta kuin Leninillf
näjällä ja Rakovskilla Ukrai
Kuinka rehellisiltä ja uskott
kuulostaakaan hänen sanansa
den luihujen maankiertäjien j :
den kaikkien maiden hengenh
laisten juttujen rinnalla, jotka
sainvälisen kapitaalin nimeer
nettelevat tätä pientä mutta
voimaista työväen valtakuntaa
— o •
Kolmen Internatio
Ien komitea kokoo
tunut Berliinissi
1, .
Beriiini. — Yhdeksän hei
komitea, jossa on jäseniä k
kolmesta Internationalesta, o
koontunut tänne keskustei
mahdollisuuksista sosialistien
mankongressin 'koolle kutsu»
Toisen Internationalen toim
neva komitea on valinnut V<
McDonaldin edustajaksi täha
koukseen ja Wauters cdii.^tn
giaa.