Canadan uutiset, September 7, 1922

              SIVU 4, .~ dSTälKOI' TJUnSET, PPRT äKTHTJl, DSTT, CaSTSIÖi torstaina, Syyslc. 7 p.', 1922 ' 'NIJHERO 36
CANADAN UUTISET
auomalainen eanomalehtl Canadaasa,
Umestj^y. jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada News Publishing Go.
• ErickJ: Korte, Liikkeenhoitaja.
Lauri Maunu, Toimittaja.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko
^1.50 puolelta vuodelta,
vuodelta,
75c. 3 kuu-
;ja Isydäinelle. Sillä ystävä, joka
ci iiseaiiimassa koiidassa ole sinua
parempi pidättää sinua vaan tiel­läsi
täydellisyyteen.
Il
kaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdyavaltoiliin ja Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo-delta.
ILMOITUSHINNAT.*
50 senttiä palstatuumaltakermn ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoitukgii-
(e kohtuullineni alennus. Halutaantle-to-
ja nimenmuuttoilraotukset 75 sent­tiä
kerta, .$2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 kerta, $3.00; kolme
kertsLa.. A-Rioliitio- ja kihlaus-ilmol-kaikset
COc palstatuumalta. Kuolonil-moltukset
$2.50, rauistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-h)
«ttelot, luento-Ilmoitukset y. m..^ 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotulsta ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
el liyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
,
. Kaikki liikkeelle, aljotutkirjoet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella; i
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont„ Canada
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava. 1 ,
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite. : . I z
CANAliAN UUTISET
. (The Canada News)
The Finnish Newspaper in Canada.
Published ever}| Thursday by
The CanaxJa News5 Publishing Co.
ErickJ. Korte^ Manager.
Lauri Maunu, Editor.
Daily NeW& Bld.a:.; I Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
is weloomed and read in every Finnish
home in the Dominion. It is the only
direet.'. advertisinp: medium for those
manufacturers ana mcrchants wlio
. wish to create and build a profitable
and permanent demand for their prod^
ucts andmerohandiseiby the large and
eyerp;rowinj? Finnish population resid-
Ing in .Canada. Placei your trial ad^
vertiscment and. get results.
. ^ Advertr^ing rates 50c per incb.
. Political advs.i$1.00 per incL;
:. Adverti.semeni.i) must reach our of-
Mce Wednesday nooif* to appear on
'•))ursday's issue. .
Subsci-iption price in Canada" $2.50
,>or year, United States and othe"
fountries $.3.G'J per year in advance.
Kuusikymmentä prosenttia
maailman öljynkulutuksesta saa­daan
]iykyään lä.stä maasta,
m n 11 a Y11 dy s v a 11 ai 11 ki n v a ra st o t
ovat käymäs.sä vähiin ja'geologit
odottavat niiden tyhjentyvän ai­kaisin.
Kun meidän pcti'Oolim-me
on käytetty, niin mistä sitten
.saadaan iriaailman tarvitsema öl­j
y ? " kysyy iVew Yorkin "In­dustrial
Digest."
Suuri määrä-siitä epäilemättä
saadaan Kanadasta, jonka öljy­in
e n t i 1 li i . o n suun n a 11 om i a k eli i t -
ty m ismahdollisuuk.s^a. Länsi-Ca-nada.
ssa on öljyalueiia, joiden
tuotanto vielä on tuskin ennättä­nyt
j)iiirstä alkuun, .mutta jotka,
kehitettyinä saattavat kohottaa
C a n a d a n e n s i t n ä i se k s i: ö 1 j y ä t ii o t-tavien
maiden joukossa.
Hallituksen uusimpien tilasto­jen
mukaan Canadan vuotuinen
()1 jytiiotanto nykyiiän tekee ni­pin
nai)in 310,000 tynnyriä, jos-tainäiii-
ästä 00 prosenttia tulee
Ontarion o.s-alle. jotavastoin Yh­dysvaltain
tuotanto lasketaan e-,
nemmiik.si kuin 330 miljoonaksi
tynnyriksi.Mutta Canadan öljy-i
VI .01 anto k ui k e e k i n. vi e 1 ä 1 a p sen -
k en g i .ss ii. K'a.k' s i n k-e r t a i n e n • o p t i-misli
saattaa hyviillä syyllä en­nustaa;
että Canadan tnlevaisuus
()ljytuotannon alalla kuvastuu
mi t il lu 1) a av im pa n a k n n lia n ajan
olo on ka i k k i el id itään s a ad a \\ u n -
toon ja ]iykyaikai.^isa vaatimuk­sia
vastaamaan, .
Entered as second class mail mat-ter.
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
rTHElAIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the fdeals and
B^cred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its Iaws and Inspire cthers to
respect and , obey them: ; To strive
unceasingiy ito. quicken the public's
sense pf Civic duty: In ali ways to afd
in making this country greater and
better than we found It.
— Va)'o ])ieniii menoja. Tieni
vuoto u i J i j t t a . i suurenkin laivan.
— Tervey.s on kaikkia elämän
nautintoja virkistiivä sielu.
— S/ilHmus on aina valivim[)i-c-
n sotajoukkojen puolella.
~ V\'irokaa ylitäpaljon äkki-miistii
y. s t ä v ä ä kuin hidasta viha-inie.
stii. (
— Toivon ja ilon .omistaminen
on l(jdellista rikkautta — pelon
j a surun todellista kpyhyyttä.
• — .Kaikkein useimmin ovat vää-
]-ä.ssä ne, jotka eivät it.sc sitä
myönnä. I
— .Alaailma.sva asiat olisivat
paljon pa rem lii in, jos me olisim­me
yhtä valmiit osoittamaan hy-yäksymistiimme
kuin . moitteita-liin.
• Katsoen .siihen, että Cana-dalla
näyttiiä. olevan aikeita sol­mia
Veniijän kanssa kauppasopi­mus
ja ryhtyä liihempiin liike-sulit
cisi in, on pai kallaan tutustua
Amerikan pankkiiriyhdistyksen
] v a u p j ) a - ja nierikomissionin toi­meen
iianeman tutkimuksen tulok­siin.
Tiedonannossa etujiiiässä
s; m o t a an, e 11 ii. Ne u v osto -V e n ii j ii n
sisäinen tilanns ja sen maan hal­lituksen
politiikka asettavat l i i ­ke-
elämälle siksi suuria kanka-luuksia,
että Amerikan liikcmic-hillä
on hyvin vähän mahdolli­suuksia
V e n ä j ä n kaupasta. Ne
tosiasiat, joihin tiiinä lausunto
penistiiu, tulevat itsensä boLshc-vikihallitukscn
virallisista liih-teistii,
joten niiden todenperäi-syyttii
ei ole syytii epäillii.
"Erikoisen kauppa.sopimuk.-
senkaan varassa m e i d ä n vientim­me
Veniijälle eivät olisi voineet
olla suuria edesmenneinä aikoina
civiltkä voi suuriksi muodostua
t u 1 e \- a i s u n d e SS a k a an,'' s a n o t a an
tiedonannossa. "Niin suuresti
kuin Venäjä ulkomaan tavaroita
ja ulkomaan pääomaa tarvitsee­kin,
niin.: maan sisäiset olot ja
sen . hallitsi jäin laatima politiikka
asettavat aivan ylipääsemättömiä
este it ii., kaikelle . taloudelliselle
kanssakiiymiselle."
sitten Amerikan viranomaiset
ryhtyivät tarmokkaasti ehkäise­mään
punaisten tuhoisaa toimin­taa
ja niillä ei silloin ollut muu­ta
keinoa kuin jiirjestää' salainen
yhdistys, joka harjoitti velikei-lyään.
jonkinlaisen työväenjärjes­tön
nimissä. Vuosi sitten yhdis­tys
piti sala i.sen kokouksen-iMie-higanin
metsissä, mutta sen on­nistui
hajaantua, ennenkuin. po­liisiviranomaiset
isaivat vihiä asi­asta.
Tänä vuonna aiottiin sama
menetelmä uudistaa,: mutta huo­nolla
:menestyksellä.. Liittoluilli-tuksen
salapoliisi järjestö, joka.
piti silmällä muutamien tunne-tuimi)
ien kommunistien toimia,
sai «el viii e k o k o u s i^a i k a n j a ry h -
I y i toimenpiteisiin sen hajoitta-miseksi.
JMutta ennenkuin nuot-ta
enniitettiin vetää umpeen oli
asia tavalla tai toisella tullut ko-kousmicsten
tietoon ja vain scit-i
semJintoista saatiin pidätetyksi. •
r o l i i . s i e i i kjisiin joutuneet asia-
I)aperit osoittavat selvään koko
II om m a n o 11 e e n j ä i-j (vs t e t y n J\ 1 o s k o
vasta käsin. Olipa sinne lähetet­ty
cdustaja bolshevikicn pääkau-gista
saakka. Kommunistien tar­koitus,
tiiliä kertaa oli kiiyttää
y ii 1 i k a p p a 1 e en a h i i Ien k a i va j ai n j a
i-a u t a t i e Ui i s t e n 1 a k k oa t u r m i oi 1 i s-ten
opi)iensa täytäntöiinsaami-s
e k s i. Ko k o u s p a i k alta t avattiin
1 n a aha n k a i v e 11 u n a t y nn y r i 11 i n e n
k' ii hoit u sk i r j ai lisuu tt a. jota tul­laa
n k ii y 11 ä m ä ä n t o d i s t u s k a p p a -
leena pidiitettyjä vastaan oikeu­denkäynnissä.
:
Kaikesta piliitliien näyttiiä sil-tii,
että Venäjiin bolshevikien a-siamiehet
todenteolla koettavat
neuvostojä?*jestelmä]le voittaa ja-
1 a n s i j a a . Y h dy s va 11 oi ssaki n. M i it -
ta samalla ourmerkille pantava,
e t t ä siellä ehkä tarmokkaimmin
kuin m i s s ä ä n nnuuilla on ryh­dytty
bolshevismia vastaan tais­telemaan.
KrMien pitkää sen o-pin
alullepanijat tulevat havait-
.senraan toimintatilansa laajas.sä
Amerikassa supistuvan varsin
suppeaksi.
mitettavaa maassamme. Sama­ten
kuin vastaavilla laitoksilla
muissa maissa. Bari viikkoa sit­tenhän
.kierteli lehdissä nutinen,
että • AVienissä sattuneissa katu-mellakoissa
tavattiin sikäläisen
neuvosto-edustajan poika, pa-himpien
räyhääjien joukosta. E -
ri asia on, onko tällainen kiihoi-tustyöu'
: jatkaminen tehtyjen
juhlallisten' sopimusten ja va­kuutusten
mukaista.
Mutta mitähän Venäjiillä sa-r
nottaisiiuy jos Suomen hallitus
s a i s y ht 'Ak k i ä p ää h ä n s ä 1 ä h että ii
Veiiiijälle vastalahjaksi yhtä
suuren : edustajiston *-soimia-maan
diplomaattisia ja kaupalli­sia
suhteita" ja jos lisäksi pal­velukseen
otettaisiin suuri jouk-k
o neuvostohallituksen v ih a m i c-hiä,
sosiali vallankumouksellisis­ta
aina mustasotn i a 1 a isiin saak-ka?
Ja jos -tämii edustajisto
joutuisi väliitellen kaikenlaisten
V as t a \' a 11 an k u m o u k s cl 1 i s t en p e s ä -
paikaksi?
— Fmsimäisen kerran useam­paan
vuoteen on Yhdysvaltain
— Todellinen vapaus muodo.?-
tuu omie-n oikeuksiemme nautti­misesta
eikä toi.sten oikeuksien
sortamisesta.
r-r^: Yhdy.svaltain hiilOnkaiva-j
a in lasketa aii me n ett aneen s i t-teU^
lakon aikamisen.yksinbmääri
palköi)>sa yhden j a yhden; neljäs­osa
mii j oonan dollarin, joka sum­ma
normaaljoloissa olisi heille
maksettu. Kaivostenomistajain
1 i ki mäiirä in en ta ppio voitoissa te­kee
jokseenidn saman verran.
Vaikeata ;• on arvostella, minkä
verran yleisi) on kärsinyt tappio­ta
hiilen hinnan korotuksesta,
inntta jo.s kuluttajat lakon • pää­t
y t t y ä saavat maksaa hiilestä
ka k si dollar i a enemmän tonni st a,
koituu heille, noin sadan, miljoo­nan
vahinko. Mutta asia ei ole
yk.sinään sillä hyvä. Se miljoona
ja neljännes, jonka hiilenkaiya-jat
ovat palkoissa menettäneet,
on jo kiiytettj' suoranaisiin elin­kustannuksiin.
Monen perheen­isän
säästötili pn käytetty, lop­puun,
liberty-bondit myyty ja
työ täytyy uudelleen aloittaa
vain päiväpalkkojeii varassa
]\Iutta liiililakoii kokonaistappio­ta
ei voida laskea vaiii palkoissa
ja voitoissa. Se on haitallisesti
vaikuttanut koko maan liikeko-neiston
käyntiin ja siitä johtu­vaa
yleistäppiota pn vaikea men­nä
. osapuilleenkaan arvailemaan.
— Yih.dysvaltain liittohallituk­sen
ja Michiganin valtion viran-opiaisilla
oli äskettäin jännittä­vä
ihmisjahti koettaessaan .saada
kiinni suurta joukkiietta Venä­jiin
bolshevikihallituksen asioilla
liikuskelevia radikaaleja ja
f;drpit toivo'a voittoa sielulle!kommunisteja. Jo kaksi vuotta
Toiset linnut vaaran uhates­sa
kokoontuvat yhteen, mutta
kotka taistelee taistelunsa yksi­nään.
\
— Älä tee kaikkea minkä voit.
Älä tuhlaa kaikkea minkä' omis-
'tat. Älä usko,kaikkea mitä kuu­llet.
Älä kerro kaikkea mitä tie­dät.
— Ne, jotka ovat suuresti elä­mään
Vä.syneitä eivätkä kuiten­kaan
haluaisi kuolla, ovat tarkoi­tuksetta
eläneet Ile ovat vain
hengittäneet eivätkä oikeastaan
ensinkään eläneet. \
Valitse ainoastaan sellaisia
ystäviä, joiden mielenlaatu voi
-jalostaa mieltä.si ja' joiden seu-
I
; — N euv o s t o-Ve n ä jä on o s o i t-taimt
Suomelle harvinaista huo­maavaisuutta
ylläpitämällä maas
samme niin suurta edustajistoa,
että sen virka- ja apumiesten
kokonaismäärä on luultavasti
suurempi kuin kaikkien muiden
maiden Suomeen lähettämiit o-dystajat
yhteensä, kirjoittaa I l ­talehti;
Venäjän vakinaiseen e-dustajistoon
Suomessa kuuluu
näet 37 venäläistä ja 6 suoma­laista
jäsentä. Täällä toimii si­täpaitsi
venäläinen kauppaval-tnuskunta,
jonka 82 jäsenestä
on 51 veniiläistä ja 31 suoma­laista.
Lisäksi tulee vielä noin
50 henkeä suomalaista palvelus-kuntaa.
Kysyä sopii, mitii toimittaa tä­mä
valtava edustajisto Suomcs-sa?
Jos tarkoituksena on pa­rantaa
Suomen ja Venäjän väli­siä
valtiollisia .suhteita tai edes
edistää näiden maiden keski­näistä
kau ppa vai h t oa, luulis i to­dellakin
vähemmänkin pääluvun
riittävän. Ja. s i t ä p a i t s i : luulisi
toki ainakin näin suurisuuntai­sen
toiminnan, kantaneen jotakin
niikyviä hedelmiä, alutta missä
ovat hedelmät? Näkyvistä dip­lomaattisista
hedelmistä on tie­toomme
tullut ennen muuta suu­rempi
joukko räikeäsanaisia ja
vähän todellista asiaa sisältäviä
nootteja. Ja kauppavaihto, jos­ta
yhtcenaikaan ' paljon puhut­tiin,
on supistunut mitättömän
pieneksi. Tässä näyttää vanha
hyvä lause pitävän paikkansa:
paljon porua, mutta vähän vil­loja.
Vai olisikohan asianlaita siten
että villat on haettava aivan toi­selta
suunnalta? Onhan tunnet­tua,
että edustajisto pitää jat­kuvaa
vilkasta yhteyttä koti­maisten
: kommunistien . kanssa,
onhan sillä joukko suomalaisia
vakituisessa palveluksessakin. Ja
mikäli juuri tästä henkisestä ja
aineellisesta kannatuksesta, on
ollut suuremmassa tai pienem­mässä
määrässä seurauksena
kommunistilehtien julkea •suun­soitto,
kommunistien vaaleissa
itselleenhankkimat edustajapai­kat'
ja viimeaikaisefc iyörettelöt,
sikäli on kernaasti tunnustetta­va,
että kaiken porun lisäksi on
saatu suonialaisesta, lammaslau­mana
jotain villojakin kerityksi
ja silloin on Venäjän edustajis­tolla
ja heidän perheenjäsenil­lään
ollut jooain tähdellistä toi-paperirahaa
ollut liikkeessä huo­mattavia
määriä Canadan kau-r)
unkipaikoi.ssa. Amei'i kalaisia
turi.steja on kyllä edellisinäkin
vuosina vieraillut Canadassa sa­maan
tapaan - kuin ennenkin,
mutt a. oman ma ansa. ralma he ei-viit
ole tänne suuremmassa.mää-rä.
ssä • jättäneet. Canadalaiset
eivät nimittäin lialunneet myön­tää
amerikalaisille heidän rahas­taan
edullisempaa vaihtokurssia
j a a me rikalaiset .tietä en ra h ansa
arvon korkammaksi, eivät kulut­taneet
sitä enem})ää kuin oli tar­peellista.
Nekin, jotka • Yhdys­valtain
dollareita vastaanotti­vat,
myivät ne pankkiin saaden
hyväkseen vallitsevan kurssi-eroitu
ksen.
Canadan dollarin nousu on yh­tä
vaikea.sti selitettävi.ssä kuin
sen äkillinen laskukin. II-seimmat
selitykset perustuivat
eroavai.suuteen Canadan ja Yh­dysvaltain
välisessä kauppavaih-dossa,
joka oli Yhdysvalloille e-dullisempi,:
mutta sitäkään: seli­ty
st ä e i ]) i d e t ty t y y d y 11 ä \ ä n ä. S a -
ma suhde on kuitenkin vallalla
nykyäänkin, tavaramäärät ovat
vain pienentyneet. Todeta vain
voi 1 n m e dollarimme p a ra nt u ini­sen
jo aivan kroonilliselta näyt­tävästä
taudistaan ja ''maail­man
parasta rahaa'' virtailevan
('anadaan kuten ennen vanhaan­kin.
Kuluvana kesänä amerika-laisten.
matkailijain lasketaan
j ä 11 ii ä n tänne p a r i se n sa t aa t u-hatta
dollaria, jonka lisäksi Y''h-dysvaltain
rahamiesten sijoituk-set
eanadalaisiin teollisuusosak­keisiin''
näyttävät huomattavasti
lisääntyvän. Amerikan lehdet
arvelevat Canadan dollarin ko-iioamisella
olevan edullisen vai­kutuksen
näiden maiden kaup­pasuhteiden
vilkastumiseen. E-
•päilemättä vaihtokurssi suuresti:
rajoitti Canadan ostoja, mutta
samalla kerralla se innosti eana-dalaisia
tehtailijoita lisäämään
tuotantoaan voidakseen normaa­liaikojen
palattua entistä tehok­kaammin
kilpailla amerikalais-ten
kan.ssa. YTeisö haluaa ostaa
mahdollisimman halpaa ja ensi­luokkaista
tavaraaj joten .koti­maisten
tehtaili jäin tiillisuojeluk-.
sesta huolimatta on pyrittävä ai­na
uusiin parannuksiin ja sitä
periaatetta joka alalla seuratta­va.
Ellei niin tehdä, on turha
kehoittaa kansalaisia ostamaan
" Canadassa . tehtyjä " tavaroita.
Canada on nyt yksi niistä ani-harvoista
maista, joiden raha on
par-arvossa.
vaa hiiltä todellakin täällä ole­massa.
Yksityiset .seikkailijat
ovat' paljon käyttäneet pääo­maansa
ja liallituksen geologeja
on tavan takaa lähetetty hiili-alueita
tarkastamaan; Matkojen
tuloksena oir esitetty sekä m y ö n ­teisiä
että kielteisiä vastauksia.
.Mr. Coyne, joka on tunnettu
geologi, ilmoittaa kiviiuiltäSud-buryn
ym])äristöllä. löytyvän
kannattavan suuressa määrässii,
jotavastoin hallituksen geologit
ovat toista mieltä. Havaintojen­sa
rohkaisemana Mr. Coyne on
alottanut kaivantotyöt: (Jhelms-fordin
ja Lareh\voodin alueella
varsin rajoitetulla ])ääomalla.
•Muutama päivä: sitten Sudburyri
kauppakamarin jäsenille annet*
tujen tietojen mukaan Mr. Coy-nen
p o n n is t u k s e t n iiy 11 ä v ii t- k a n -
tavan hedelmiä ja hän ilmoittaa
saattaneensa asian m y ö s k i n i)iiä-ministerl
Druryu ja hänen halli­tuksensa
tietoon.
Jos milloinkaan^ päättäväinen
j a nopea toiminta''tulee kysy­mykseen
olisi sen aika juuri nyt.
.Siitä innostuksessa i)iiäitiien, mi­tä
löytöjen johdosta kaikkialla
maakunnassa osoitetaan, .olisi
h ai 1 it u le sen sovel i a s ta j uur i n yt
käyttää : tarpeellinen niäärä va­ro
j a 1 o pu 11 i ses t i . sa a da k se c n se] -
ville, kuinka paljon kivihiiltä
Sudburyn seudulla olisi. kaivet­tavassa.
Tietoja löydijistä on saa­tu
paljonkin, mutta aktiivinen
toiminta näinä aikoina olisi pal­jon
vakuuttavampaa tulevan tal­ven
hiili])ulaankin katsoen. ..
i
Suomen lasten
hyväksi.
Luja yhteenliittyminen autta­maan
tärkeää asiaa.
Sudburyn Mvihiililöydöt.
Kivihiiltä käyttävä väestö Ca­nadassa
seuraa mielenkiinnolla
torontolaisen geologin A. F. A.
Goynen ja Ontarion hallituksen
kaivosdepartementin välistä kiis­taa
», kovanhiilen kysymyksestä,
kirjoittaa Sudburyn " Star."
Päivänpolttava kysymys nyt on,^
löytyykö tällä paikkakunnalla
kivihiiltä kaupallisesti tuotta­vassa
, määrässä ja laadultaan
kaupallisiin tarkoituksiin sovel­tuvaa.
1 Asiaan; innostuneita eivät
ole ainoastaan maan hiilenkulut-tajat,
vaan myöskin Sudburyn
alueen asukkaat, joilla tässä ky­symyksessä
on ilmeisiä etuja
valvottavinaan. Kahdenkymme­nenviiden
vuoden aikana on Vä­hän
väliä tehty yrityksiä tarkoi­tuksella
saada selville; oiiko'^ko-
Amerikan suomalaiset ovat
varmaan .mielenkiinnolla luke­neet
sanomalehdistä sen vetoo.-
muksen, jolla Suomen Tasaval­lan
presidentin • -puoliso, . rouva
Ester Stählberg, on kääntynyt
heidän puoleensa. Tämä on en-simäinen
' kerta, jolloin sellaisel-;
ta taholta on lähestytty Suonien
heimon jäseniä. Iällä puolen val­tameren.
Asia, jonka rouva Stählberg
on ottanut puheeksi, onkin san­gen
tärkeä ja jokaisen lämmin­henkisen,
sydämelle käypä. Kos-ketellaanhan
:siinä Suomen ko­dittomien
lasten tulevaisuutta,
josta suureksi , osaksi :: myöskin
rii[)puu Suomen tulevaisuus.
Amerikan suomalaiselle, myös
sille, joka ei näe koskaan, •mah­dollisuutta
vanhaan: kotimaahan
palata, on Suomen tulevaisuus
rakas. Kouva. Stählberg on to­dellakin
oikeassa sanoessaan et­tä
myöS: täällä Amerikassa ovat
suomalaiset täydeslii sydämes­tään
iloinneet Suomen vapautu-misesta
ja toivovat sille parasta
tulevaisuutta. 'Epäilemättä, on
hän myöskin oikein ymmäiMänyt
Amerikan suomalaisten, mielia­lan,
kun hän on vakuutettu sil­tä,
että täällä harrastetaan Suo­men
tulevaisuuden lujittamista
ja ollaan valmiita auttamaan sii­nä^
mikäli mahdollista.
Kouva Stählberg huomauttaa
siitä, että Suomes.sa on kymme­niä
tuhansia hoidottomia lapsia,
joiden laiminlyöminen tuottaisi
heille itselleen j a yhteiskunnalle
arvaamattomia vaurioita. Ne oli­sivat
saatava hoitoon sekä ke­hittymään
kunnon kansalaisiksi.
Tämän asian hyväksi' työsken­telemään
on perustettu Kasva-,
tuskotiyhdistys, jonka puheen-johtajana
ja suojelijana on Ta­savallan
presidentin puoliso. Se
yhdistys pyrkii eri osiin Suomea
perustamaan vastaanottokoteja
aineelliseen tai siveelliseen hätä­tilaan
joutuneita lapsia varten,
jotka sitten saatuaan jonkun ai­kaa
hoitoa näissä kodeissa, siir­retään
kasvatuslapsiksi hyviin
yksityiskoteihin maalaisväestön
keskuuteen.
Presidentin puoliso on itse käy­nyt
noissa maalaiskodeissa, joi­hin
lapsia on sijoitettu, tarkas­telemassa.
Oli liikuttavaa lukea
hänen kuvauksiaan näiltä mat­koilta.
Niistä huomaa kuinka
siunauksellista on tämä työ j a
miten paljon hyvää, miten paljon
tyytyvädsyyttä' j a onnellisuutta
sen kauitta saadaan aikaan.
Amerikan suomalaisten laajat
piirit^ tutustuessaan Suomen e-lämään
ja oloihin, ovat mtfnesti
miejikarvaudclla nähneet sen e-ripuraisuuden
ja puolnekiiUkon,
mikä sieloläkin vallitsee. Suuren
murrosajan tuotta mat haavat ei-vät
ole -vielä menneet umpeen.
Mutta tällainen työ, mitä kasva-tuskotiyhdistys
suorittaa, on
parhaimpia keinoja. keskinjii.st(.'n
yhdyssiteitten lujittamiseksi ja
sisiillisen s o ] ) U S o i n i i u n rakenta­miseksi.
Onhan se lau|)eu(len
t y ö t ä r i ii) [m m a 1.1 a p uo 1 u e r a j oista
j a la rk oi ttaa. o n n et to i n i ei i p el a s -
tamista ja aiitlainista, kuuluvat-:
pa mihin puolueeseen taliansa.
..• Niinpä onkin rouva Sälilherg
tähän työhön onnistunut ylidi.s-.
tämään henkilöitä Jieixlän jnio-lueliantaansa'
katsomatta. IMn-nakkain.
toimivat siinä ihmisyy­den
i i y vaksi i)orvai'il ja sosi;ilis-t
i t py r k i my s i )e rä n ä. 1 a s le n 'ja k < > -
ko kansan nu.'nestys ja onni.
Tähän työhfin p,y\tiiä pl'('^i^
dentin j ) U o l i s o myös Aiui-i-ikan
suomalaisia yhtymäiin. Tiilillä:
on viune vuosina, k o o t t u , aika­moisia
summia . Suomen hiidän-alaisf
en ja eri f liiin or|i(.lastrji
antlamisel<.si, Tämii osolllaa. (
tii j u u r i s i l l i ! asialle o v a t Am • • r i ­kan
suonuilaisten. sydäiiiel alt­tiita,.
Juui-i siinä on asr;i, jonka
Jiyviiksi: täiilliikin tahdoiaaii: i t . - i i -
dii tyiitii.;
Tälliin saakka on kuitenkin se
työ ollut jiii-jestiimäliinlä j a h a ­janaista;
Varat, jrnia on k o o t t U j
on lähetetty eri talloille, niin .et­t
ä kokoiiaismiiärii ei o l e kuskaan
tullut lasketuksi. Mi Suomessa.:
eikä tiiälliikäiin ole tietoa kuinka'
paljon |()dellal<in on tii lian 1 v i i ­l
l o n nlii'al I u. , " V ' , jolka a s i aa
tiinlevai, tiet ii vii f vain, et tä. Jcoo-tui.
sta avustuksista yhteen j i ; i i k -
kaan keriittyinä olisi karttunnt
SI 111 r i su mm a, : Y= ksi.s 1 ii <i n.. 11 i i i 1 ä
olisi: liyvänmoinen vastaaiiotlo'-
kotl ])enistettu..- •
Konva Stälilberu- j i i i . l i i ä : v e t o o ­muksessaan
.Amerikan suoma-
1 a is t en oi n a k' s i as i a Ivs i. h a i ' k i t a: j a
j)äättiiii missii muodos.sa h e k i i y -
viit asiaan j i y t - • k i i s i k s i . - •
Niiin onkin t) a v a s t M . -
riiiiasia on, et t i i r\ IKIN t.uln.
jäiM'estelmiilliseen . työhön, joi 1 ; i
Amerikan suonuilaisten o ^ . i i i o l t -o
saa- s e n iiäk.yviiisyyden : ja kanla-vniiden,
mikii sille kuuluu. iiiisia,
: J *e n 1 st a 11 a. t i 11 is i k 11 i l e n k i n i n i e -:
hvstiini toimimiaHa.: o l l a , etiä; l ä s -
.s;i Amerik'an suomalaista tahto­vat
l i i t t y j i yhteen niiden kanssa;,
jotka : kotimaassa ovat .liimith
työn jiirjestiineet. Ai\aii niiiv
kuin Suomessa .slt.l eivät puolue­rajat
erolta, aivan niin sitil ei
myii.skiiän .saisi meri epoittaa.
Kun kaikkr toimivat sopusoin­nussa
saman. . jaliin aatteen Ivy-
\- ii k s i. k tl n k a i k k i y k' s i 111 u m a i s e .s -
ti ikäänkuin puhaltavat samaaii
Ny&jdnön kurssimme rahaläfe»
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Myös rayömrae pankki-osoituk
sia (shekkejä) markoissa yllä
mainit, kurssin jiilkeen j a erikoi
sia, kolmen pro.sentin korkoa vö-.
täviä matkustajien sliekkejä d\»i-lareissa,
jotka Suomessa lunaste­taan
siellä voi massa-ole van d oli:»*
rin kurssin jälkeen.
liäliety.skulut ralialähetyksille
postin kautta on: 15c. summilJ<»
alle $20.00; sitä suuremmilta suiK*
miltä mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse
^3:50 khikJUa summilta.
OB
. K a i k k i lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-'
lähetystä .ei erik.oi,9e5ti pyydetä.
0.-;oittakaa lähetyksenne vas­taan
o t t aja n ja läh ett äjän osoit­teella
varustettuna :osoitteellai
Foreign Department
HANCOCK :: MICH
—Perustettu v. 1874;—
Varat yli $3,000.000.00.
Kirjoittakaa äuoraeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
hiileen, syntyy .siitii loimu, joka
v o i laajalle tuottaa lämpr)ä ja
liy vinv-oii.it i a . :
••Am ('1 • i le; I n s 11 o 111; il; i is e t k u u 1 u-valr
moniin eri yhdistyksiin, joi-t
a tiiirlhi on vaikuttaiiiassa.Mutta,
j i e . ejivät lietäiikseni kuulu-yh-l
e e i i k . i i i i i ylidist \ kseen, joka olisi
yiiloin-?!! kotimaan kanssa, jossa
.Amei'ikan • .)a : Suomen suomal.
o l i - i \ a t \ l i d e s s i i rinnakkain, ta­savertaisina
jciseninii. Tsein on
toi\ottu sellaisen sillan synty-io<
a yliilistäisi heimolai­s
e t v a h a m i M - e n . . molemmiii puo­l
i n , 'r. i ^ s i i (Hl yhdi.stys. Kasvatus
koti-\ltdistys,::jonka tarkoitus on
yleisinliiiiiillinen, ihmisyyden . e-dis|
äniinen, lautieudentyön teke­minen.
: s ama 1 h r . k 111 r s e py rkl i
r a k k a a n Suomen kansan tulevai-
. M i u t t a rakentamaan. Voiko olla
miiiiiiii soiMvatiijiaa .alkua sen sil­lan
rakeniamiselle Suomen ja
ApierikaiV) viilille, jota niin har­taasti
kaivataan. •
Liittyminen jiiscneksi yhdis-
Sx Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
NI
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta-neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina' päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
B;U.RSSI O N TÄNÄÄN
SUOMEN MARKKAA CANADAN! DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säJi-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Läliettäessänne rahoja tul^e) vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
. I ' "iMM^^S^
i
•
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
r
s
1 - -•iHrvtV