Canadan uutiset, September 7, 1922

              •SIVU ii CAliADAS UUriSET,i'Oia l-iLTilVM, 0JS"I',IA>;AUA, .Tui'.<huiui, y.o-.äk.'riJ., 1922 NUMERO; 39
OSASTO
• lön Irestäyyytta^^ ; sillä öe estää
creosote- sekoitus \ o h verrattain
halpahintaista J& kerienkään sai^
lon omistajan ei tulisi sallia säi­lönsä
jäädä ilman tätä suojelusi-ta.
Myöskin, oii välttämätöntä,
että löyhtyneitä vanteita lujite-
Nyt on taas käsissä se aika, ^^^^^^ ^^tä mistään raoista ei pää­sisi
iimäasisäile.^^^^iJ^^
Sailojen täyttäminen.
jolloin osa maissisadosta on ase­tettava
Sailoihin. IJokaisen sailon
omistajan olisi katsottava, että
tuo arvokas säilytyslaitos • on asi­anmukaisessa
kunnossa ottaak­seen
A'astaan sen kalliin varaston
joka niihin sijoitetaan,
K i i n maanviljelijä puhdistaa
sailon olisi hänen huolehdittava
on pidetty tiukalla sillä ajalla
kun sailo on ollut tyhjä, niin tu­lisi
niitä vähän lö5^hdyttää juuri
silloin kun rehua sullotaan sisäl­le.
Puusta rakennettujen säilöjen
ympärille alhaalle olisi sopivaa
myöskin asettaa sementtikerros
erikoisesti sen sisiiosasta. Sai- suojaksi siihen rajaan missä ylä-lon
siveiemineu vuosittain sekä rakenne ja perustus yhtyvät.
sisä- ^»ttil ulkopuolelta h.iilitervar
ja creosote-sekotuksclla lisää
suuresti imusta rakennetun sai-
Vanhat sailot olisi paras
huolellisesti tarkastaa ja jos mi-tiiän
rakoja löytyisi niin olisi ne
Seuraavia kirjoja on nykyäÄn saatavana Canadan
Untisten kirjakanpasta:
tl
Uad Testamentti (TJusi suomennos)..... 1 . . . . . . . 7 5 .
(vanha " ) 65
Herran Tiilen Kantaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .$2.00
Biblia (Pienempiä) 1.75
(Keskikokoa) , 2.00
(Isoja) 2.50
Uusi Postilla (Laestadiuksen) .3.50
Ivyllä Kaipuu • . . . . . . . . . . . ^ . . « . . . . . . . . . . . . » . . . . . • 1.7o
Kansallista Itsetutkistelua • 1.35
Minkä Mitäkin Italiasta . . . . . . . . . . . . . . . . 1.25
Vieläkin Siitä Ajasta 1.25
^ l i tä on kuolema 1.75
Pyhiikonhui .laulukirja (nuoteilla) 3.50
Martti T^uther 2.00
A meri k<U Suomalaisten Historia 1.75
Finn in America 50
Tarinoita lAmerikan Suomalaisista . . . . . . . . . . . . . . . .25
Kaivannosta 'hautaan 1.25
Jean Sibelius 1.45
I\Iäkelän Pentti 1.50
Pienestä pappilasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.25
Ei sitä voi |koskaan tietää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.50
/Mooses ja. hänen hevosensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.50;.
Petsamon rata 1.35
Paimen ja lampaat 1.25
^hmkkikamniio ; 85
Sianhojto oi)pikirja ; 75
Kapinoitsija , 1.50
]\Iiclii^anin Kuparialue j a suomalaiset siirtol...;. . . . 1.00
Biologia , 2.00
Miksi tahdon olla suomalainen : . . . . . . . . . . . . . , . . . .85
Englantilais-Suoraalainen Sanakirja (Arminen) 3.50
Suomalais-Englantilainen Sanakirja 3.25
Sanakirja (Rekonen) 2.25
Katekismus 35
Raamatun l^istoria 75
Pyhäkoulun ^laulukirja 35
Opiksi ikä eletty 60
Eläinten lääkäri 45
Enj^lish-Finnish St. Luke • .35
Punanol^ kardinaali 40
Ai|ierikan Suomalaisten kotilääkäri . . . . . . . . . . . . . ^ .50
EUimää ikuisessa yössä 50
V i i s i tarinaa 15
Muuan katuvallan kumous 10
IMyötävirtaan 10
Moraalin 0hripappi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10
SuO|men Perustuslaki j a Hallitusmuoto . . . . . . . . . .25
Kaukomieli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .85
A Finnish Grammar 1.35
That P^inter of TJdelPs 2,00
Undying Fire 2.00
The Sampo 2.00
Life and Heroie Beeds of R o o s e v e l t . . . . . . . . 2.00
Finland and the Finns 2.00
Sionin Kannel >• 1.00
Virsikirja, viri^et ainoastaan 75
V i r s i k i r i n M << , KQ • y IL ai o.Il Ja • ; . . • • . . . . . . . . . . . » w
Onni Kalpa, k i r j . J . Hemmer. . . . . . . . . . . . . . . . . $1,75
Kalevalan Avain, kovissa kansissa . . . . . . . . . . . . . . . 3.50
Rauhan iSointuja, nuottien kanssa . . . . . . . . . . . . . . 2.50
Koraalikirja, virsikirja 2.00
Piloja ja Pilakuvia . .25
Colliers 'New Photograph.ic Hist. of the World "VVar 3.00
Opiksi ikä eletty . . . .r.. * . . . . . . . . . . . . . . . v . . . ; . . . . -50
Virsikirja, I evankeliumin kanssa . . . . . . . . . . . . . •. 1^5
PALUU, kirj. Puno Hirvonen .. i . . . . . . . . . .t.........
TIEN RISTEYKSESSÄ, kirj. Uuno Hirvonen ,
I KATISKA BABE, kirj. Aino Kallas
KIVIRANNANi PIENiTII/A, kirj. K. KasHn . ,j.
$1.75
$1.00
$1.50
$1.00
SELJA KUKKII, kirj. Gunnar Engberg H $1.25
TOISTE>ISA TIELLÄ, kirj. Urpo Sankila . ..
ET^STVIÄ SYDÄMIÄ, kirj. Urpo Sankila . . . . .i
$1.25
$1.25
KAUNIS VALHE, kirj. Viljo Kojo $1.75
UNELMIENSA UHRI, kirj. Marja Salmela . . . . . . ..
KAPINA, kirj. U. W. Walakorpi
IRTI SORTAJISTA, kirj..K. Merikoski . ..
KIRJA PIKKU VEIKOSTA, kirj..G. Geijerstam ......
TUSKAA, kirj. Väinö Katiaja t. • . .
UUTJEEN ELÄMÄÄN', kirj. Väinö Kataja $0.85
HBNQSlPATtONIA, kirj. K. Isoinäki . . . . .T. . .< $1.50
Tilaukset ja' rahat lähetetään osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, ClEyrib, Canada.
täytettävä hiilitervalla ja oaku-milla
tai muulla sellaisella täyt­teellä.
J 08 sailon pohja on lahon^
nut niin voitaisiin sitä sahaa­malla
lyhentää ja sitten laskea se
jälleen perustukselleen muuraa­malla
perustuksen ympäri se­menttikerros
niinkuin edellä se-.
Iestettiin.
Kun sailo on ilmaapitävä ja
kestää huolellisimmanlcin tarkas­tuksen
niin voi sen omistaja ryh­tyä
suunnittelemaan sen täyttä­mistä.
Viisasta varovaisuutta olisi
asettaa useampia jalkoja olkia
pohjalle, joten tuo olki olisi i -
käänkuin suojelevana varustuk­sena
sailon pohjan ja rehun vä­lillä,
sillä säilykerohusta tavalli­sesti
irtautuu nestettä, joka pai­nuu
pohjalle ja pilaa^ pohjimmai-sen
rtihnn ellei pohjalla ole jota­kin
kuivempaa rehua, joka voisi
itseensä imeä tuon liikanesteen.
Varsinaisessa sailon täyttämi­sessä
on tarpeellista huolehtia
siitä että mitään ilmakuplia ei
anneta syntyä; tämä voidaan es­tää
riittävällä polkemisella. Sai­lon
sisustaji koosta riippuu kuin­ka
monta m i e s t ä tarvitaan suo­rittamaan.
t ä t ä polkemista. Mutta
niinkin pienissä säilöissä, joiden
1 äpimitta ei ole enem[lää knin 12
jalkaa, kolmea miestä olisi käytet
tävä, jos miehiä suinkin on saa­tavissa
j a n i i e s v o i i n aa o 1 i s i I i sä t -
tävä sitä mukaa kuin sailo on
suurempi.
Saikm sulkeminen oikein on
yksi tärkeimmistä tehtävistä sai­lon
täyttämisessä, sillä jos sailo
on huolellisesti j a oikein suljettu,
niin mahdollisimman pieni määrä
i-ehuja siinä pilautuu. Hyvä kei­no
olisi poistaa kävyt maissista
viimeisistä kolmesta tai neljästä
kuormast^a joita sailoon pannaan.
Olkia tai vahvaa heinää voidaan
myöskin käyttää päällystänä. Sit­ten
olisi sailon sisällön ])äällo-kylvettävä
kauraa sen jälfi:een
kun sisusta on tar[)een mukaan
k o st n te t t \ i , v a i kk a k i n ni a i ssi o i i
itsestään riittävän kosteaa, :jos
se oikeaan aikaan on leikattu.
mmm
o o
O O
• e ee a e o*
LAMPUNKUtrPIA JA
2, 3 ja 4 LAMPUN KORISTEITA
ETEISEN LAMPPUJA.
Todellisia aleinuksiaoNyt on teillä tilaisuus
30 N. Cumberland St. Puhelin N. 666
Nii 1 ässä ja; vielä n opeam mi n p ön-nistusta;
vaatiyien ruumiinliik­keiden
v a i k i i t i i k s e s t a g l y k ö g c nl
katoaa elimistä; inaksasta se hä-yiää
iiopeaminin kuin .1^^^^
: llfhiisen,: veri sisältää sokeria
no in 0,1—0,15 ; p r os e n t ti a; . s o keri
esiintyy Veressä a i r y p ä l e s o k e ­r
i n muodossa. Tiililä sokerimää;
r ä Oli jotak u in k in i)ysy vainen,
yaiilteliit sjinä ovat liyvin ,vähäi-
.set ja ri{)i)uvat nautitun ravin-n
o h 1 a adus t a. J os t-y Ö ii - t a h i : l äm
mö.ii ih.uodpstuin iseh \'a i kutukses-ta
y eren so k erin lää r ii ale h e e, niin
luovuttaa taasen maksa osan
gly]fögenistänsä \vereeii sokerin
•muodossa;;,
Sokerin kohtalo ruumiissä, mi-käli
se ei 'jou(lu yarastoon glykö-fj^
eninä ja .ivisvana, oiv se e^^^
k u dok s i s ä. pai a a . 1 iiii ih a p O k si j ä
vedeksi. i:^äänriöUisesMl virtsa
ei erity ollenkajin sokeria, .los
V i r (s a ssli- 1 av a t aa n. s o ke r ia, on se
n i i n ollen aiiia taudin merkki.
Aiiioastaaii jos iiautit.iiaiV::1^
nö tt om a n . suu r ia . so k eri m ä äi" iä,
100:gi\ tahi (Mienimiiiikin,^
aivan lähitunteina erittyä virt-
Kaurat versovat ja muodostavat ^sassa sellainen sokeriniäärä, että
vahvan varustuksen sailon ^ylä- siinii voidaan yksinkertaisilla:
osaan ja estää tiima suojelus sai- keinoilla osoittaa olev.an--. sitä.
lossa olevan rehun pilaaiitumas- • -Vallaiv nionissa sairalloisissa
ta. — A. häiriöissä havaitaan ohimenevää
sok(n'in ;ei'ittyhiistii:-virtsassay
teU; i)äiin iilkortaJsissa 1 oukIcauk-sissa,
aivoverenvuodossa, kole­ra
ssa, häkäinyrlvytyksessä y
Tä lii ä , /sok er ii i.;; e r itt y m in e n e i
ku mm in kaäii: olii mikiiän itsenäi-n<'
ii • tauti, A;aan; se häviää samai­la;
k u i i i s i e n ä i h e u t t ä .syy lak­kaa
vaikut lamasta! Sentähden
sillä onkin toirieh hierkitys . kuin
\-arsinaise'llä ,sokeritaudilla,i josta
(iissä annah lylfj^cii kiiväuksen.
Sokeritaudiila; varsiriaiscsa mer­kityksessä
•tarkoitotäa
til tautia, jossa on olemassa sel-
SOKERITAUTI, SEN OIREET ].,ii,en häiriö, että elimistö ei e-
50,000 litraa pirtua Ahvenan­merellä.
I)a^. Nyheter kertoo, että Ah-venanmerellii
on ankkurissa viro­lainen
höyrylaiva, jossa on lasti­na
50,000 litraa pirtua. Virolai­set
ovat koettaneet salakuljettaa
t a va ra n l l u o t sii n, mi k ä ku iten ki n
on ollut vaikeata, sillä tulli sai
siellä hyvissä ajoin tiedon laivan
saapumisesta. Vain pieni määrä
lienee saatu myydyksi^ eräällä
saarella.
JA MERKITYS.
Sokeri on aine, joka aivan vält-tämättiimasi
i kuuluu ruumiin ai-ncenvaihdokscGn
ja sitä tava­taankin
myös säännöllisessä ti­lassa
aina jokin tietty määrä ih­misen
veressä. Ruumis saa so­kerinsa
piläasiallisesti tärkke­lyksestä,
jota tulee ruumiiseem­me
tärkeimpänä aineosana lei-vä?(
sä, jauhoruuissa, perunoissa
ja erinäisissä kasviksissa. Pie­nemmän
osan sokeria me saam­me
rypäle-, maito-, ruoho-ja he­delmäsokerina,
etupäässä hedel­missä
ja maidossa. Sokerilajit
imeytyvät jotakuinkin suoraan
suoraan ruuansulatuskanavasta
vereen, jota vastoin tärkkelysai-neet
sitä ennen muuttuvat eri­koisten
ruuansulatusnesteiden
vaikutuksesta helposti liukene-1 henkivakuutus-tarkastus,
nää kykene samassa: m ä ä r ä s s ä
kuin terveessä tilassa käyttä­mään
hyväkseen ja kuluttamaan
sokeria. Taudissa voidaan eroit­ta
vaikeita ja helppoja muotoja.
Helpossa sokeritaudin muodossa
ilmenee sokeria virtsassa vain sen
jälkeen kun on nautittu n. s. hii­lihydraatteja,
s. o. tärkkelystä
sisentäviä ravintoaineita,^ kun vsi-tävastoin
vaikeassa muodossa
virtsa on jatkuvasti sokeripitois­ta,
niin hyvin täi'kkelyspitoisten
ravi nt o a ine i den j a sok er i nn au 11 i -
misen jälkeen kuin myös pelk-,
kää liharuokajärjestystä seurat­taessa.
Helpot: sokeritaudin muodot
voivat kestää vuosikymmeniä ja
eni mm äkseen niit ä t a va taan lih a-villa
henkilöillä. Hyvin usein
johtaa vain jokin sattuma, kuten
niiden
voi päättää, onko olemassa vai­kea,
-keskivaikea taikka helppo
tapaus! Iliincllä on käytettävä­nään,
tässä taudissa joukko eri­laisia
virtsan tutkimusmenetel­miä,
jotka ovat tarkiioja ja hy-
Viä tuloksia antavia kun on ky­symys
taudin luonteen inäärää-misestä
ja siitä, miten suuri vaa­ra
on olemassa kussakin eritapa-uksessa.
Erinäisissä tapauksissa saattaa
helppo sokeritauti vähitellen
jii u ut tu a va i kea ksi, . va ik k a se (< i
olekaan aivan tavallista. Vai­keita
muotoja tavataan enem­män
nuoremmalla, iii Iiii ja henki­löillä,
jot ka elävät puu M eel 1 i s i s ­sä
oloissa ja joilla tauti on k.ek-s
i tty va st a myöhänä se k ji . se 11a i -
s i 1 Ia Hok e r i t a ii t i s i 11a, j o t k a o at
kok' ona a n 1 a i m in ly ön ee t t a i* k' oi -
t\iksenmukaiscn ruokajärjestyk-sen
noudattamisen.
Tavallisimmin esiintyy sokeri­tauti
10—(iO vuodon ikäisillä;
huomattavan: yl(?inen. se on juu­talaisilla.
iSen varsinaiset syyt
ovat vielii suurimmaksi osaksi
uimärät. Tosiasia on, ett ii tauti
usein on perinnöllinen. Kihti ja
liikalihavuus sekä sokeritauti o-vat
usein yliteydessii keskeniilir.
If.sein voidaan sen s y n l y m i i i eM
havaita saaneen: alkunsa heniios-,
ton. alalla <5attuneista iiäi- K t i s - t i i:
tahi aivojej, vioiltumiserttr!. .M')-.
ne»,;\ uksessa t a j n nn i^ p i i i -
leirVt tji . rii;.)- uvainen . ,]oshikin
haima- eli mahasylkirauhastoii
sairaudesta, jonka rauhasen nes­teellä
Oli tärkeii tc^htävii t i i r k k e -
lysla jieti sulattamisessa suolis­tossa.
Sokeritaudin tärkein oire on
sokerin erittyminen virtsassa.
Tämä vaihtelee laajoissa rajois­sa
; parhaimmissa tapauksissa-saattaa
se sekaruokaa syötäessä
kohota vain muutamin Jiarvoihin
g ra m 1 n oi hi n p ä i vä ssii, j o ta va st oin
se vaikeammissa tajjauksissa voi
n o us ia ko vin kin suu r e e n in ii i i -
rään samassa, ajassa. Sukerineri-tvs
on runsain 1—3: tunnin ku-ovat
yhdeksässä tapauksessa kymmenestä meidän tautiemme,
kärsimystemme ja kurjuutemme aiheuttajina. Suuri:i osa
näistä vaivoista voidaan nopeasti huojentaa käyttämällä
erinomaista Nuga-Tone lääkettä, joka luo vahvan, punaisen
veren, voimakkaat, vakavat hernjiot ja kasvattaa tarmokkaita
miehiä ja naisia.
Heikot Hermot
merkitä evU t h ei kko d;
kulunutta, v U s y n y 11U,
lamaantunutta ruumiin­rakennetta.
Ruumiin
tchtiivU ja kaikkien sen
clfmien clinvoima,toimin>
ta ja clUmii riippuu hcr-mostosta.
Hermosto on
sc tärkein vieteri, joka
liallltseo meidän tcrvcyt-tUmme,
toimintdammc,
ilojamme ja menestys-tUmme.
Miehet ja naiset,
joiden hermot ovat mur-
. . tuncct ja lamaantuneet,
ovat salraloisia, Urtyisill, riidanhaluisia ja
onnettomia seka kykcnemUttömiH kan­tamaan
cHimUn raskaita velvollisuuksia.
Nujja-Tono; on maailman oivallisin lölike
heikolle, kuluneelle hermostolle; Se sisai-tiilt
runsaasti fosforia, joka luo vöimakknat,
vakavat hermot, hyvön terveyden, punaiset
posket ia tyytyvUiscn, iloisen luonteen.
Vatsa=Vaivat
huono ruuansula­tus,
umpitauti,
kaasu vatsassa ja
suolistossa, tur­votus,
vatsa­happo,
pahan
hajuinen hen((i-tys,
tahmea kieli,
sappitauti, röyii-telcminen,
polt­tava
tunne, vatsakatarri, kouristukset ja
muut ruuansulatus hliiriUt voidaan nopeasti
huojentaa kliytllimällU tUtii mainiota NuKa-
Tone laakcttä. Sc antaa hyvän ruokahalun ia unen, painonne lisaäntyj': ^ia tunnette
tsenne kokonaan uudeksi ihmiseksi.
Heikko Veri Huono
Verenkierto
NuKa-Tono »isaitilU
suuren mUiirUn rautaa;
joka on yksi par­haimpia
tunnettuja
apukeinoja vahvan
punaisen veren luonii-<
suksi; Ei ole mitllän
sen vertaista kai peiile,
heikoille, vähäverisille
ihmisille. Se myöskin
: elvyttää sydämen toi­mintaa,
joka puoles­taan
parantaa veren­kiertoa
l ä h e t t ä en
lämpimän, vahvistavan verivirran Joftalsccn
elimeenja lihaskudokseen ruuniiissn. Nufja-
Tonc'n vaikutus ulottuu maksaan ja
suolistoon aiheuttaen säännyilisen ulostuk­sen
ija siten poistaen umpitauiiin.
. I Täydellinen
Takuumme.
NuKa-Tonc'n hinta on $1.00. pullo, joka
-riittää YHDEKSI KUUKAUDEKSI eli O
pulloa S5.00. Nauttikaa NuKa»Tonc'a
plUvUä ja ellette plc tyytyväislH tuloksiin,
palauttakaa jäännös sinne mistä olette sen
ostanut ja: rahanne .maksetaan takaisin
viipymättä. Ette voi hävitä penniäkään.
Mc otamme kaiken vastuun. I.ähuitäkäil
tilauksenne tänään ja saavuttakaa takaisin
tervcytennei tarmonne ja elmvoimaiine.
NuKa-Tonc'a myydään kaikiasa parhals»;»
apteekeissa samanlaisiliachdoiKa ja tukauk»
silla. ^
POSTITTAKAA TAMA KUPONKI TANAAN.
National Laboratory, F. 700,1018 So. Wabash Avc./Chicaso, FII. '
Qcntlenicn:--EncIosed plc ase f ind for \vhicli scnti me postase prepaid,
bottics of Nuga-Tone.....................
Name ...
O ©
St, and No. or R. F. D _
Cfty.^— State
saasti rasvaa, mikä. on nierkkinu
vaillinaisesta rasvan sulamisesta
suolisto.ssa. iho on tavallisosti
$0.85
$1.25
$1.00
$1.25
$0.85 J
viksi Sökerilajeiksi. Tämä muut­tuminen
alkaa 30 suuontelossa
syljen vaikutuksesta. Suolistosa
se jatkuu haimarauha^ten erittä­män
nesteen vaikutuksesta, jol­loin
tärkkel^^kscstä muodostuu
runsas määrä rypälesokeria. Jo
mahalaukussa imeytyy vereen 0-
sa tärkkelyksen muuttumistulok-sia;
suurin • osa niistä poistuu
kumminkin suolistossa riiaksaari
johtavassa porttilaskimossa.
Ravinnosta ruumiiseen tullut
sokeri käytetään elimistön hy­väksi;
jos Nimistöön tullut soke-timäärä
nousee satunnaisen tar^
peen yli, joutjuu se ruumiiseen
varastoon osaksi muuttuneessa
muodossii n. s. glykogeninä, 0-
saksi se muunrietaaii rasvakfii;
Glykogeniä on etupäässä mak­sassa
ja lihaksissa,,Mtä.voi syn-ty&
myj^ munayalkuaisainei^ta.
keksimiseenkin ilman että henki:
löllä itsellään sitä ennen on ollut
aavistustakaan siitä. Vaikean so­keritaudin
muodon tunnusmerk­kinä
on suuri laihtuminen, heik­kous,
kuiva iho, alituinen nälkä
ja janotus. Se ei kestä -tavalli-sesti
1—3 .vuotta kauvempaa. So-kerimäärä
virtsassa on helpoissa
tapauksissa suorastaan riippuvai­nen
nautitun ravinnon tärkkelys-määrästä
ja katoaa ankaraa ruo-kajärjestystä
noudattaessa 1—4
päivässä. ^ - ,
On olemassa •kumminkin myös;
keskulaisen vaikeita .muotoja,
jolloin ankaraa Tuokajärjestystä
noudattaessa kestää 8—14 päivää
ennenkuin, sokeri katoa^ virtsas­ta.
Sekä helpoissa-että vaikeissa
muodoissa*" tavataan muutoin
kaikkia mahdollisia asteitapa yä-limuötoja.
IMnoasfaan lääkärj^
1 uttua tiirlckelyspitoisen : attyrian
jiilkeen. Sokeri erittyy virtsassa
aina rypälesokerin muodos.sa.
Virtsaniilärä on u s e i n melkoi­sesti
cnontynyt .se saattaa nous­ta
10 litraa ja sen ylikin vuoro­kaudessa,
sen sijaan, että sen
säiinnöUinen miiäril on noin, 1V1>
litraa vuorokaudessa. Ainoastaan
'poikkeustapauksissa pysyy : virt-
.sainäärä huomattavasti sokeripi­toisuudesta
liuolimatta saiinnölli-sissä
rajoissa. Virtsa on tavalli­sesti
kirkasta ja vaaleata; usein
siinii on havaittavana omituinen
licdelmälle tuoksahtava, hajuj jo­ka
johtui^ asetoni-nimisestä ai-,
neesta, minkä olemassaolo: siinä
voidaan todistaa^kemiallisen tut­kimuksen
avulla. Virtsan omi­naispaino
on kohonnut, mikä on
selvästi ristiraadassa sen vaalean
värin kanssa. Tavallisissa olois­sa
näet ominaispaino on sitä koi>
keampi, kuta tummempaa ja siis
sakeampaa virtsa on.
:Sokeritäutisot laskevat virtsaa
tiheään-ja paljon kerrallaan. Sen
UO 'B.UpXl UUAtJBATU5[ UaUUP
ohella he tavallisesti valittavat
suuri nälän- ja janon tunne. E-nentynyt
näillä johtuu siitä, että
nautittu ravinto tulee vaillinai-setsi
käytetyksi ruumiin hyväksi;
Kieli on usein kuiva ja rosoineh,
punoittunut ja harmaan tahman
peittämä. Ikenet ovat tulehtu­neet,
hampaat irtautuvat ja tule­vat
helposti viallisiksi. Vatsa on
tavallisesti ummella. - Välistä e-siintyy
kumminkin, ripuleja, Toi-sina-
an uiostukset sisältävät run-^
ina^lsilipiinpi.s^iiivää/^
Ivuaiokina,;: jps/
kiinan kunnu.s.sa^ on Viiniä kä.sitet-kuiva
ja liauras, o!'iiiai.si>',:i {a- täv;i ,MIO1 Liisaksi miM^kiksi jaudin
})auksi.ssa kumminkin. liuomatta-.; kulkuun, niiiixien. JM-inäiuen tai-:
vana ilmeinen taipumus.- i-un.saa- ^ pumu.s kouhkojen sairauksiin,
seen IvikoiliinnvViilistii saattaa ^ktMIJ\kotuh^ -ja Uvberku-kohittyä
tila; joka siuircssa niim-; losiin on olenia.ssa var.sinkin nuo-riis.
sämuistuttaa .sydiin. ja miiiiii- r e m m i l l ä lienkiliiillä.' .Monissa h.ei-ai>^
taii(loissa csiinlyviiii lilan, cttii p()i'-^sa .s()kL'r'tai!tiiapauksis.sa y-vesipöliöii
ilmostyy sokii : kasvoi-1 loi,s\'oin1 i on In.skin .hiiiriiiilynyt.
hin ettii siiiiriin, vaiklca .munuais-! -r iV ai kea nimissä sok'critaudin
ton ja .sydämon taholla ei olv, uiuotloissa on olemassa vaara, et-initään
muutoksia iiavaitt.avissa.l lii potilas aivan ylitiikkiii sortuu
Sellainen vesipiilui tuletv ja :nio-.|-oniiiiiisiuMi vaikeaan .tajutlomuu-nee
vjii ku tta ly a t ta m u ut oi n so lvi} -
ritautiin sen enempäii.
Katon ennen on. niainiitu, on
s o ktn- it a u ti s i 11 a k e u 11 koi s t a 11 en g' i -
totyllä ilmalla hyvin usein omi­tuinen,
omenia muistuttava, ime-länhapan
haju, . joka voidaan
tuntea jo hyviin matkan piiiissä.
]\ronet sokritautis.'! valillavai
kiu.sallista kutkua O l i s t a ihossa ja
usein heillilon taipumus sanda
itsepintaisia, tauteja, .kut('n iho-näppylöitä,
'.j)aiseita,: rohtumaa,
syyhyäviä ja v e t i s t i i v i i i tuleh­duksia
ulkoisiin sukuelimiin y.m.
s. Jos jollakin lienkilöllii tava­taan
sellaisia kovin itsepintaisia
vaivoja, pitää lääkiirin aina tut-,
k ia vi r tsa, oi i s i k' o s i i n ii m a 11 doll i - ^
esti sokeria. ^Myöhäis unmissä
taudin vaiheissa voi myös erinäi­siin
ruumiin i)aikkoiliin, ennen
kaikeka varpaisiin syntyi kuolio,
varsinkin jos niitä on kohdan­nut
jokin ulkonainen loukkaus.
Usein esiintyy . vaikeassa sokeri­taudissa
näkökyvyn häiriiiitä;
näihin on ^yynä. silmän linssi eli
mykiö, joka sokerin: kiertäessä
veressä pitkän aikaa saattaa vi­oittua
niin, että siihen syntyy
kaihi.
'Sokeritaudissa tavalliset oi­reet
hermoston taholta ovat pään
särky, huimaus, hermosäryt, var-;
sinkin n. s. isliias eli lonkkali.er-mosärky,
, '''reumaaiti.set" kivut
j.n.e. Aikainen oire 011 sukuvie-t
in heikentymirien. Il^^ein on tä-den
tilaan. Välistä ilman edellä-käypää
.syytä, välistä vatsanhäi-riöitjlen
tai ruokajärjestysvirhei-deniy.
m. s. jiilkeen ilmestyy an­kara,
päänsiirky, valtava rauhat­tomuus,
hourailu, pian sen jäl­keen,
uneliaisuus ja lopuksi ta-.
j u 11 o in u us, j o ta se u r a a omi t u i n en
hen{.cenaluiist ns nopeine^ äänek­käille,
syvine honkäyksineen.
Tiima tila voi jiäiittyä kuolemaan
jo muutamissa -tunneissa,, tavaili-,
sesti kumminkin yhdessä tai kah- <
dessa iiäivässä. Joskus saattavat
sairaat selviytyvät siitä, mutta
vain' väliaikaisesti.
Kuten jo aikaisemmin on mai-,
nittu, on sokeritaudin olemus
vielä .suureksi osaksi arvoitus.
Vannaa vain on, että veresä ole­va
sokerimäärä nousee siinä
säännöUist.ii suuremmak.si ja että
sokeritautincn ei kj^kene niiu
suuressa määräsjfä kuin terve
käyttämään ja kuhittamaan soke­ria,!-
joka muutoin on muodostu­nut
'säännöllisellä tavalla, c
Kulta nuorempi sokeritautinen
on, s^itä nopeammin kulkee tauti ;
lai)set sortuvat siihen useimmi­ten
jo muutamien kuukausien
kuluttua. Onneksi he kummin^
kin I saavat sokeritaudin hvvin
harvoin. Epäsuotuisinta luonnol-nollisesti
on, jos sokeritautiin on ,
littynyt myös keuhkotuberkulosi,
kuten usein sattuu.
Terveydeiihoitolehdessä:
Armas Ruotsalainen.
, - . • • , - . • , • ; ,..w_S.:.
- Vip-;**-"*.»
»«^•,7 V . ^ i t>T'^yV