Canadan uutiset, September 1, 1921

              SIVU i;
mo^taisen «iitdm«l^tf OttOEBäftsea.
ilmestyy Jokaisena Torstaina,
j Kustantaja
I' f h 9 €anada XevtraPuliilltiilns Co
r^CmUSN TOTISET, POST MOffltJS, ÖIJT., JOTSlJXr^ors^äSr ^jy^tTt^mi
Xauri Maunu, Toimittajaa'
TILAUSHjNNAlt
Canadaan: / $3.00 koko Tuodelta,
$1J5 puolelta vuodelta, $1.00 3 kuu-kaudelta
ja 40 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltolblu ja Suomeen: $3.75
koko vuodelta Ja $2.25 puolelta vuo­delta.
-
Naisttjn ääni ^iiTirtcn kysymysten * siasta siirtolaiskomitealle 'lurjel-'dan aikana ylideksi niistä peri-
_ IVesidiBiitti Bärding tulc^e |käyt-tämään
naisten/^ - vaikutusvaltaa
Brick J. Korte. UläMenlicÄtajA, J j a tarkkauäköisyyttä" tulevana
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstttt^umalta kerran Ju-lalstuna.
P^tempiaikaisllIeilmoituksil-le
kobtuullineii^alennus. rHalutaantio-to-
ja nlmcnmuuttolliuotukBet 76 sent­tiä
kerta; $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoltukset
$2.00 kerta, 13.00 kolme
kertaa, AvioHltto- Ja klhlauf-llmol-tukset-
60c palstatuuinalta. Kuolonll-moltulcset
$2.60, mulstovärsyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1,50. Avioeroil-moitukset
$2.00. " "
PöytftkirJat, tiliselvitykset, ker&ys-luettelotV
luento-ilmoitukset y. m. 30
9e[nttiä tuumalta.
Uutisten Joukkoon aijotuista ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimm&nkin ilmoituksen hinta on
60 sentt. Postissa tulevia ilmoituksin
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoUukset $1.00 tuu­malta.
,
Kalkki lilLkeell© aljotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, * Ont, Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa «n
lähdo mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanlia että uusi
' •'OBolte. ••' 'r--
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
The Finnish Ne^spaper In Canada.
Publlshed. every Thursday by
The Canada N e w B Publishing Co.
Erick J. Korte, Manager,
Lauri Maunu, Editor.
D R l l y NeWö Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
Is welcomed and reaa m every Finnish
hora« in the Dominion. It is the only
dircct advertislng medium for those
manutacturers and merchants who
w ish to create and buUd a profitable
8Md permanent demand for their prod-uctB
and merchandlse by the large and
ei «>r crowlnj: Finnish popuiatlon resld-
Ing i a Canada. Place your trial ad-vertisement
and get results.
Advertislng rates 5,0c per Inch.
Politicaladvs. $1.00 per inch.
Advertisementa must reach our Of­fice
JVVednesday neon to appear OB
Thursday's issue.
Subscriptlon price In Canada $8.00
per y«?ar, United States and other
countrles $3.75 per year in advance.
aseidenriisuntaa ja Kaukaiseu
Idän kysymyksiä käsittelevässä
konferensissa. Vielä ei ole aur
nettu tietoa, tarkoittaako presi­dentin
päätös jonkun amerikalai-sen
naisen nimittämistä Yhdys­valtain
lähetyskunta an.
Naisäänestäjäin Kansallinen
Liitto lähetti äskettäin valtuutet­tunsa
presidentti Hardingin pu­heille.
Se esitti presidentille
pyynnön naisjäsenen valitsemia
sesta, saamalta - kuitenkaan sii­hen
lopullista vastausta. ''O-len
hyvin halukas käyt­tämään
naisten vaikutusvaltaa,ja
tarkkanäköisyyttä tulevassa ^suu
ressa konferensissa, ja onkin
suunnitelman toteuttamiseksi jo
ryhdytty valmisteluihin,' oli p r cr
sidentti ilmoittanut lähetystölle.
Arvellaan Mr, Hardingin tarkoi­tuksena
olevan käyttää hyväk­seen
naisten tarjoamaa palvelus­ta
alakomiteoiden ja neuvonanta-;
jalautakuntien muodossa.
Päätöslauselmassa, jonka naiset
esittivät presidentille, pyydettiin
könferensin Amerikan | lähetysr
töön valitsemaan * 'täysin soveli­as,
naisten toimintaan j a kansain
välisiin asioihin perehtynyt ••
naisjäsen. Mitään nimiä ei pre­sidentille
kuitenkaan ehdotettu.
mäii, jossa •ensinnäkin ilmoite-j aatteista, joiden soveltamisesta
taan, että 'keskuskomitea oli lä-j koituisi oikeuden aikakausi i h -
hettänyt puheenaolevan kehoi- , miskunnalle, ole ollut aikomusta-tuksen
kaikille siihen kuuluville!kaan soveltaa muissa tapauksissa
työnantajalutoille, jotta ne voisi kuin ainoastaan' niissä, joista
vat antaa siitä lausuntonsa. Maa-, näille valloille koituu suoranais-talouden
alalla • ei ole olemassa ta voittoa tai joissa vastustajaa
sellaisia yhtymiä, jotka vastaisi- vahingoitetaan,
vät työnantajaliittoa, joten tie-1 Maakäräjät huomauttavat, että
töja siltä alalta ei ole ollut saata- Genevessä kesäk. 24 p :nä tehty
vissa.
Kirjelmässä huomautetaan, et­tä
teollisuuden kannalta katsoen
päätös on näin muodoin Ahvenan
maan väestön oikeuden loukkaus,
jonka johdosta maakäräjät väes-rit
valtiosihteerille Ottawaan}'ko mitä häikäilemättömimpiä äa^'
missä ne esitetään myöskin ken- rimäisyysmiehiä. Samalla tulee
raalikuvernöörin tar^astettavik- ottaa Imomioon,. että avustustyö­si.
Vanki kuljetettiin heinäkuun hön ei ole ryhdytty punaisen ar-
1 p :nä ratsupoliisien vartioimana meijan pelossa, vaan yksinom aan
Fort Resolution'iin, odottamaan ihmisyyden velvoituksesta.
Ottawasta saapuvia määräyksiä.
on siirtolaisuuden esiintyminen tön puolesta panevat voimakkaan
valitettava epäkohta, sillä Suo- j A^astalauseen, pidättäen väestölle
men teollisuuden edellytykset o- sen oikeuden, joka sillä oikeassa
vat suuret, jollei niitä tukahdun- asiassaan on. Sillä vaikkakin
teta väärään suunnatulla lainsää- Ahvenanmaan väestön on nyt t a i -
dännöUä. Myöskin maataloudei^ vuttava Oeneven mahtipäätöksen
alalla ovat palkkasuhteet paran- edessä, ei se silti aijoluopua^^oi-tuneet.
jAmmattitaidon hankki- keudestaan vastaisuudessa poliit-
» * «
N i i n uskomattomalta kuin eh­kä
tuntuukin, kohtelee nykypäi­vien
" s i v i s t y n y t " Ranska elin­kautiseen
vankeuteen tuomittuja
rikollisiaan raakuudella, jota
20 rnnellä vuosisadalla ei cnäu
.Nykyinen kurssimme'• rahalähei
tirksille SUOMEEN
Postiin, kautta ja
sähkÖteitse on
«s^ « »
Lordi Byngin nimittäminen Ca­nadan
uudeksi kenraalikuvcrnöö-i
riksi on tapaus, ; joka muutamis­sa
kohdin eroaa aikaisemmista
nimityksistä.. Tavallisesti on sii­hen
toimeen määrätty erikoisesti
diplomaattisiin tehtäviin liar-misella
siirtolaisuuden kautta ei tisten olojen muututtua koettaa
Europassa luulisi harjoitettavan.j jaantunut • ja vaiihoista, luuilui-
Erään englantilaisen sanoma-1 gista brittiläisistä porlieistä pol-lehden
Parisin-kirjeenvaihtaja j veutuva mies. Vaikkakin Lordi
kertoo, mitenkä äskettäin St. |Byng on luettava samaan r y h -
Martin De Re'stä lähetettiin en- niään Strafiordin kreivin jälkc-tisellä
saksalaisella risteilijänä Iäisenä; on hän kuitenkin samalla
ole mitään merkitystä, sillä teol- saada muutosta' päätökseen.
lismistyöväen keskuudessa on
siirtolaisuus ollut perin .mitätön.
Yleensä tullaan kirjelmässä sii­hen
johtopäätökseen, että on vai­keaa
suositella minkäänlaisia
Vastalauseessa sanotaan edel­leen
niv m., että Ahvenanmaan
miesten j a naisten on uskollisesti
säilytettävä y hteenkuuluvaisuu-dentunne
siihen maahan ja kan-lainsäädännöllisiä
toimienpitcitä I saan, jonka kanssa esi-isät ovat
siirtolaisuuden vastustamiseni, jakaneet myötä- ja vastoinkäymi-
Entered as second ciass mall mat-t
«r, Doc. 1> 19l6j at the Post Offlca at
Port Arthur, Ontario, Canada.
T H E A I M O F T H E C A N A D A N
UUTISET.
Tho help preserve the Ideals and
sacred tradltlons of thls, bur adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its i a w 8 and Inspire others ta
re^pect and obcy them: To strlve
unceasingly to quicken the public'8
sen8« of cIvIc duty: In ali w a y 8 to äid
in mal<lng tlils country greater and
better than /e found It
vaan on parhaimpana keinona sii­hen
pidettävä teollisuuden el­vyttämistä
ja työväen olojen pa­rantamista.
— Kaunista | jokainen päiväsi
hurskaall^a työllä, niin on ilosi py­syväinen.'
— Himojensa orjaa ei voi mi­hinkään
muuhun niin sattuvasti
yerrata, kuin rengaskuonoiseen
karhuun, jota voi mielenmäärin
taluttaa ja tanssittaa.
— Opettaja Vilho Reima on
toimitukselle julkaisemista var­ten
lähettänyt uusimman teoksen­sa
"Isät kotona." Kehoitamme
lukijoita siihen tutustumaan.
— Yksi hullu voi tehdä kysy-m.
yksen, jota kymmenen viisasta
ei voi vastata. Lapsikin voi k i ­ven
kaivoonyyiskata, mutta sen
ylösottamiseen vaaditaan taitoa.
— "Kun olet itse tyytyväinen,
tee muitakin tyytyväisiksi. Onni,
jonka valmistat ystävillesi, riemu
jonka tuotat tuttavillesi, on kyl^
vös, joka varhemmin eli myöhem­min
palkitsee sini^a kultaisella sa-dolla.
'
— Mr. Emil Saastamoinen, Av
merikan Suomettaren monivuoti­nen
toimittaja, joka äskettäin pa­lasi
Suomi-matkalta, liittyi elok.
22 p :nä Räivälehden toimituk­seen.
Amerikan .Suomettaren
vastaavaksi toimittajaksi on M r .
Saastamoisen tilalle valittu M r .
John Ollila, lehden monivuotinen
toimihenkilö.
Kirjeenvaöjitaja J. N:lle.
Henkilökohtaisia \ riitakir joituk-sia
ei "Canadan Uutisissa" j u l ­kaista,
paitsi^maksettuina ilmoi-tuksinay
_ joUoin -niistä peritään
$1.00 ^palstatuumalta ja aQlloiit'
jcir joitta jan ; oikea; nimi^ j a osoite
tulee olia m.i^ana julaistavaksi.
Eräs lausunto Suomen valuutan
kurssin kohottamisesta.
Ranskasta Suomeen saapunut
liikemies J . A . Moellcr on II. S:n
edustajalle lausunut- rahan Irursr
sin parantamisesta seuraavia
mietteitä:
Suomessa olisi ensinnäkin lope­tettava
elintarpeiden, etenkin
voin suunnaton tuhlaaminen^'
Täällä on tultava vakuutetuksi
siitä, että esimerkiksi voi on Suo­men
tärkeimpiä vientitavaroita^
jolla on aina menekki ulkomailla
ja jota myyden Suomi saa ulko­maista
valuuttaa. Voin asemasta
olisi käytettävä laardia paistami­seen
j a ruuanlaittoon. Samoin on
laita lihan, jota Suomessa myös­kin
tuhlataan ylenmäärin. Edef-leen
Suomessa syödään liian u-sein
j a liian paljon. Mutta ei ai­noastaan
elintarpeiden kulutuk--
seen nähden, vaan yleensäkin e-letään
täällä liian tuhlaavaisesti.
Jotta - Suomi : voisi saada ulko­maista
valuuttaa, joka on aivan
välttämätön Submen markan
kurssin järjestämiseksi, on tar­peen,
että Suomen kansa itse va­paaehtoisesti
asettaa itselleen ne
rajoitukset, joita kailvin puolin
säästeliäs taloudenhoitaja edel­lyttää
ja luopuu tuhlaavista elin­tavoistaan.
Siten Raataisin tuonti
huomattavasti vähentymään, sa­malla
kuin vienti kasvaisi. Ne
suomalaiset, jotka ovat olleet u l ­komailla,
ovat nähneet, millaisia
rajoituksia noudatetaan siellä, e-tenkin
Amerikassa, puhtaasti it-sekieltäytymisen
kautta ilman;
että
aan.
Edelleen vaikuttaa tavarain
maastavientiih ja samalla myös­kin
kurssiin ne korkeat työpal­kat,
joita täällä maksetaan työ­väelle,
ottamatta laisinkaan huo­mioon,
voiko valmistettu tavara-kilpailla
hintain suhteen ulko­maisten
tuotteiden kanssa maail­man
markkinoilla sekä myöskin
kotimaassa. Kertoja oli sekä Viir
purissa että Pohjanmaalla teolli­suuslaitoksissa
sek^ lastauspaii-koilla
todennut, että työpalkat o-vat
suhteettoman korkeat.
Kansojen on nykyään otettava
huomioon, että jokaisen on hoi­dettava
itsensä ilman ulkonaista
apuai Näin ajatellaan yleisesti
ulkomailla j a kertojan mielestä
olisi sanomalehdistön tehtävä
voitavansa saadakseen kansan
tajuamaan, että sen,, jos se tahtoo
parantaa taloudellisen asemansa,
on ennenkaikkea elettävä . mitä
suurinta säästäväisyyttä noudat-taen.
>1 • |-*i^^lM ^«liiir
Siirtola^uus.. teoUimuden kan­nalta
Icatsottuna.
,^ Helmikuun 1 päivänä 1921 Suo­men
työantajajärjestöille lähet­tämässään
kehoituksessa on siir-tolaiskomitea
pyytänyt avustus-:
hallitus on sekautunut asi-
Bolshevikien selostus Venäjän
nälänhädän laajuudesta.
Ulkoasiainkomissari Tshitshe-rin
on maailman kaikkien halli­tusten
esimiehille osoittanut
kiertonootin, jossa sanotaan, että
Venäjän kansa ja sen työläis- ja
.talonpoikaishallitus on liikutctr
tuna vastaanottanut tiedon siitä
valtavasta liikkeestä, joka on he-,
rätetty kaikkien Europan ja A -
merikan valtioiden kaikissa yh-;
teiskuntäkerroksissa, mutta sa­malla
on Venäjä pakoitettu tote­amaan,
että nämä järjestöt sa­moin
kuin sanomalehdistö sekä
myöskin hallitukset eivät osoita
riittävästi tuntevansa todellista
tilannetta Venäjällä ja että niillä
ei ole todellisia ja varsinaisia tie­toja
kadosta. Tämän vuoksi an­netaan
nootissa sangen laaja se­lostus
nälänhädän laajuudesta.
Sen mukaan vallitsee liätä 10 ku-
Teirnementissä, joissa on yhteen-,
sä n. i 18 miljoonaa asukasta.
Tarkkojen tietojen puuttuessa
sadosta muissa kuvernementeissä
on toistaiseksi mahdoton määri­tellä,
mitä viljamääriä Venäjä it­se
voi hankkia hädänalaisille seu­duille.
Hädänalaisten kuverne­menteissä
ei ole mitään jäljellä
entisistä viljavarastoista eikä
kuljetus muista kuvernementeis-tä
voi muodostua muuksi kuin
hyvin rajoitetuksi. Nootissa väi­tetään
jyrkästi, että mitään le­vottomuuksia
ei ole sattunut. E-dell.
sanotaan neuvostohallituk­sen
ryhtyvän kaikkiin toimenpi­teisiin
kadontuottaman tuhon
voittamiseksi sekä hätääkärsivin
en ja työtätekevien joukkojen a-vustämiseksi.
Edelleen ^ maini­taan
keskusjärjestön perustami­sesta
hädän lieventämiseksi sekä
valtuuskunnan pian -tapahtuvas­ta
ulkomaille; saapumisesta apu­lähetyksien
järjestämistä varten.;
Päivittäin saapuu tietoja että lu­kuisat
ulkomaalaiset järjestöt o-vat
lausuneet toivovansa päästä
auttamaan hädänlaista Venäjän
kansaa. Venäjän hallitus kään^
tyy kaikkien ulkomaisten halli­tusten
puoleen ja- pyy tää, etteivät
nämä estelisi yhteiskunnallisten
järjestöjen ja yksityisten henki­löiden
toimia, jotka haluavat aut­taa
hädänalaisia Venäjän kansa­laisia.
Venäjän hallitus; vastaan­ottaa
kaikenlaista apua mistä ta­hansa
sitä tuleekin ottamatta
tässä kohden lukuun minkäänlai­sia
poliittisia suhteita. Venäjän
hallitus katsoo olevansa oikeutet­t
u odottamaan, että muiden mai­den
hallitukset eivät pane esteitä
'kansalaistensa toivomusten täyt-tymiselle.
set, ja-Ahvenanmaan isien sekä
äitien on jätettävä pyhänä testa­menttinaan
lapsilleen toivo ja
varmuus tulevasta yhdistymises­tä
Ruotsiin. Sillä kerran on
kumminkin koittava se päivä,
jolloin oikeus ja oikeudenmukai­suus
ovat ylinnä kansain suures-
Guinean rangaistussiirtolaan yh-deksänkymmtntäviisi
pahan teki-»
jää. Kaikki vangit olivat keski­aikaiseen
tapaan raskaissa. kah­leissa,
ainoastaan vasen käsi va­paana.
Siten kahlehdittuina saa -
vat he olla koko merimatkan ajan
minkä ohella heitä kohdellaan
niin säälimättömällä ankaruu­della,
että he useinkin antautu­vat
ehdottomalle kuolemanvaa­ralle
alttiiksi koettaessaan mitä
huolellisimmasta vartioinnista
välittämättä päästä pakoon. Pie-nimmänkin
epäjärjestyksen sat­tuessa
rangaistaan siihen syyllis­tä
sijoittamalla hänet jälelläole-van
merimatkan ajaksi ahtaa-r
sa veljesliitossa. Silloin, ellei ai- seen koppiin kannen alle, ravin-kaiseramin,
on Ahvenanmaan tona vain laihaa soppaa.
vuosisatainen toive täyttyvä.
Samalla kehoittavat maakärä­jät
väestöä jäämään odottavalle
kannalle Ahvenanmaan itsehallin
tolakiin ja sen laajennukseen
nähden.
Ahvenjaamjaalaisten yasta.lause
KansaiBlidton päätöksestä.
Ahvenanmaan maakäräjät ovat
Poinuntoja täältä ja
muualta.
Canadan oikeuslaitoksen voima­kas
käsivarsi ulottuu kaukaiseen
pohjolaankin. Siitä on kuvaana
todisteena seuraava tapahtuma.
: Eort Providence 'ssa, joka ny­kyään
on tärkeä *• sivistyksen
etuvartio'/ Maekenzieu piirissä,
samannimisen joen varrella, 60
mailia etelään Great Slave-jär­vestä
j a 1,301 mailin etäisyydellä
Edmontonista, murhasi puoliro-tuinen
ranskalainen Albert Le
Bealu viime vuoden marraskuussa
intiaani-vaimonsa ja vastasynty­neen
lapsensa. Kun tapaus tuli
viranomaisten tietoon, lähetettiin
ratsupoliisikersantti Thorne Ed­montonista
tapahtumapaikalle;
Suoritettuaan pitkän ja vaivaloi-sen
retkensä toi hän rikoksente­kijän
Edmontoniin maaliskuussa
1921.
Kun asiasta ilmoitettiin Cana­dan
oikeusdepartementille Otta-
Waan saatiin sieltä määräys, että
murhamies oli lähetettävä Fort
Providenceen tutkittavaksi ja
tuomittavaksi, takaisin sille pai­kalle,
missä rikos oli tehty. Tah­dottiin
myöskin siten vaikuttaa
sanotun paikkakunnan intiaanei­hin
ja puolirotuisiin; asukkaisiin
samaten kuin valkoisiinkin mie­hiin
ja osoittaa, että Canadan oi­keuslaitos
pystyy ulottamaan toi­mintansa
kaukaisen pohjolan e-täisimpiinkin
kolkkiin astit
Tutkijalautakunta lähti vangi­tun
rikollisen kanssa Edmonto­nista
viime kesäkuun 16 p :uä.
Matkustettuaan ensiksi rautatie­tä
Peace Riverin kauppalaan,
saapuen sinne saman kuun 17
p;nä, alkoi pitkä.ja rasittava jo­kimatka
pohjoista kohti.. Se suo­ritettiin
' Alberta ^ and Arctic
Transportation Company 'n joki-aluksilla.
Fort ^ Vermillionin,
Port Fitzgeraldin, Fort Smithin
j a Port Resolutionin kautta saa­pui
retkikunta vihdoin päämää­räänsä
Fort Providenqeen kesä­kuun.
27 p :nä. Vangin kuuluste­lu
alkoi kahden päivän kuluttua
j a pettyi .saman kuun 30 pmä.
Tutkijalautakunta'; aloitti Ipaluu-matkansa
heinäkuun ,6 p;nä, ehti­en,
Peace Riverin kauppalaan 21
nyttemmin saattaneet julkisuu-lp:nä. Kaikkiaan oU m
ta niiden;^ jtietojen hankkimiseksi saanut sqlvän ja ilmeisen .todis^
Ej^oittaja^„ Jtse siirtolaisuudesta, joita komitea tuksen siitä, , että jsitä kansalli-va^
tiMMSft^kirjoitto on aikonut koota. , ^ . s^nksien.Jtspmääräämi^^^^^
toimitus ei sSil^ta^%^'iW«,; [. Niy.tWmnp[^i^ on joD^a liii^outnn^^t j > l l i i ^n
teen vastalauseensa, joka laadit­tiin
jo heinäkuun alussa.
Protestissa sanotaan m. m., et­tä
Ahvenanmaan, väestö on kanr
sainliiton neuvoston päätöksestä
lut tehdyksi 2,600 mailia. ,
Vangittua Le Beau'ta syyte^
tiin kahdesta murhasta, joihin
tutkijalautakunta hänet havaitsi
syylliseksi. Luotejsten -territori-en
asetusten u^ukaisesti hänet
tuomittiin hirtettäväksi ^/pnsi
nessä^ lähetetään kaikkL:?!W&^tjs-,to :«amalla ^maapallolla
Vankilaivan lähtiessä satamas­ta
nähtiin siellä sydäntäsärkeviä
kohtauksia. i\Ionen vangin äiti
o l i tullut viinieisen kcrran katso-maan
poikaansa. Polvistuen lai­vasillalle
huusivat h e i jaksi kato­avalle
omaiselleen viimeiset jää­hyväiset.
i\Ionen vangin mieli o-l
i jo ennättänyt kovettua tästä
välittääkseen. Jotkut nuorem-^
niistä kuitenkin seisahtuivat las-taustyössään
kääntäen kaihoisan
katseonsa synnyinmaansa rantaa
kohti saadakseen heti vartijan,
kivääristä töyttäyksen hidaste-misesta.
Synkimmän : joukon
muodosti parikymmentä: kuole­maan
tuomittua ja presidentin
armahtamaa murhamiestä, jotka
myöskin olivat samalle retkelle
lähdössä. Papin tullessa viimei­sen
kerr an he i 11 e p u helc ra a a n . j a
antamaan viimeisiä neuvojaan
pitivät he uhkaavaa murinaa ; •
Vasten tahtoaankin tuli sivul-;
takatsoja siihen epämieluisaan
käsitykseen, että Ranskassa ei
vieläkään ole hennottu luopua
keskiaikaisesta vankien kohtelus­ta,
lopettaa kirjeenvaihtaja.
9 » «
I Snierikan ryhtyminen avusta­maan
Neuvosto-Venäjän nälän-liätäisiä
on j o i l l a k in tahoilla he­rättänyt
ankaraa arvostelua.
Tärkein kysymys on se, voidaan­ko
Venäjälle. lähetettävien elin-:
tarvemäärien jakaminen uskoa
bolsheviki viranomaisille. Varsin
helpostihan ne siinä tapauksessa
voisivat joutua muihin suihin
kuin on tarkoitettu — punaiselle
armeijalle. Siten tahtomattaan
pönkitettäisi, neuvostoh:allituksen-tukipylväitä
j a vahvistettaisi ko­ko
sivistyneen maailmaii viholli­seksi
osoittautunutta bolsheviki-järjestelmää.
^ j -
Bolshevikit ilmoittavat nälän-iiädän
ulottuvan alueellef, jolla a-suu
18 miljoonaa ihmistä. Varsi­nainen
nälkäalue on Volga-joen
laaksossa, joka: normaaliaikoina
tuotti viljaa koko Europan tar­peiksi.
Kärsimässä on siis Venä­jän
talonpoikaisväestÖ, bolshevi­kien
I putipuhtaaksi ryöstämät
maanviljelijät. Ryöväys on toi­mitettu
niin perinpohjaisesti, et­tä
siemenviljaakaan el ole jätet­ty.
'Se on luonnollisesti kuljetet-tu
kaupunkeihin, pieni murto-osa
jaettu nälkäisille kaupunkilaisil­le
j a suurin osa kasattu kommu-nistidiktaattorien
varastoihin.
E l l e i kylvöjä saada aikanaan toi­mitetuksi
on toinen, entistä an­karampi
nälkävuosi edessä.
Amerikan avustuskomitean, joh­tajana
on ennestään siinä toimes­sa
tunnettu mies, Herbert Hoo­ver.
Varmaankin on hän siksi
perehtynyt Venäjän tilanteeseen
ja. sen velvoituksiin, että hän on­nettoman
Venäjän vielä önnetto-msampia
eläjiä avustaessaan, nou­dattaa
; tarpeeiiiseksi havaitse-
BiÄansa yarovaisautf»: Asumme-henkilö,
jonka saavuttama kori-kea
asema on suureksi osaksi lui­nen
omaa ansiotaan, l l i i j i on en­nen
kaikkea soti 1 as ja. tunneltu
V i n i y n taistelusta, niissä hän ur­heiden
canadalaisten sotilaidensa
johtajana saavutti yliden liitto­laisten
liuomattavinimista voi­toista.
15 r i 11 i 1 ä i se n 1 n a a i 1 m a n v a 11 a n u u-si,
korkein edusta ja ci tällä ker­r
a l l a saavu Canadaan sen. asuk­kaille
tnntemattomana. Hänellä
on täällä paljon iny.ötiitunloisia
ystäviä ja tulee niiden luku hä­nen
hallituskaudellaan ^("1)^1101
mättä yhä lisääntymään.. Siitä on
osaltaan vakuutena sekin, että
h a n o n p ii ä 11 ä n y t o 11 a a t o i m i 1 u r, -
kuntaansa canadalaisia jäseniä,
ni. m. yhden ranskalais-eanada-laisen
upseerin.
L. .J. M .
, Dollarilta»
• Myös myömme pankki-osoituk­sia
(shekkejä) markoissa yllä-»
malinit. kurssin jälkeen ja erikoi-i
sia, kolmen prosentin korkoa ve*
täviä matkustajien shekkejä dol­lareissa,^
jotka Suomessa lunaste-:
taan siellä Tvoimassa-olevan dolla­rin
kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksiUe
postin' kautta on 15c. summille
alle 4^20.00; sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on
$3.56 kaikilta summilta.
K a i k k i lähetykset osoitetaan
postin kanttaa, jos sähkösanoma-lähetystä
el" erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­ta
anottajau ja läliettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella:
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK MICH.
—Perustettu v. 1874.—
Varat ,yli $3,000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
Isät kotona.
K i r j . Vilho Kcima.
Inkeriiläinen isä etsimässä
poikaansa.
K a i k k i l i a n . .tunnette:inkeriläi­set,,
lähinnnät veriheimohiiseiinue,
j o t k a asuvat Pietarin kaupungin
y mpä ril lä. —• Sen ra a v a k e rt o m us
Inkeristä on kaikessa yksinker­taisuudessaan
eletty, siis. tosiker­tomus.
'Maailmansodan.alkuaikoina lä­hetti
sieltä, m. n i . eräs. isä. l e s k i -
.inieSj ainoan poikansa, jota hän
suuresti . r a k a s t i , rintaiiuvlle. . S i |
vuraennen sanoen, ainakin sodan
alkuvuosiin saakka oli Inkerissä
vanhempien; ja täysikasvuisten
lasten suhde paljon parempi kuin
meillä. — Ero oli molemmin puo,-
l i n katkera,mutta erota täytyi.
Usein poika k i r j o i t t i rintamalta
isälleen. • Viimeinen kirje tuli
keskitalvella. Se a l k o i : "Tähän
asti olen o l l u t terve j a voinut hy­vin.'*
— K u l u i sitten: kuukausia;
j a mitään ei kuulunut M a t i s t a i ;
Kymmenet ja sadat!uhannetkin
k a a t uiy at n i in ä a i k o i j i a v e r i s i ssä
taisteluissa, j a olihan ^^lattl niissä
jnukana. Isä tiedusteli poikaan­sa
kaikista Pietarin sotilasviras^
t o i s t a , mutta c i onnistunut saa­maan
tietoja liäncstä. Hän alkoi
jo |YälHtcllcn varmistua siinä liir-r
vittävässä ajatuksessa,, että Mat­t
i oli j o Jnennyttä miestä.
I O l i helluntai-juhla j u u r i tulos­sa.
Talo ja pihatkin olivat koi­vuin
koristellut, mutta juhla ei
silti juhlalle maistunut. Isän
mieli varsinkin askarteli Matti-pojan
teillä. Juhla-saunaan oli
• hän j u i i r i menossa ja sydäntä k i r -
veli. / lvvläposti niennessään pis­tää
/virjeen isän käteen; Sehän
oli sittenkin ^Matilta. Pian hän
kirjeen avasi. Sairaan vapiseval­la
kädellä oli siihen p i i r r e t t y seu­raavat
sanat: "Olen vielä hen^
gissä, m u t t a makaan' kuoleman
sairaana Moskovan sotilassairaa-
.lassa. Isä rakas, jos- voit, n i i n t u ­le
minua vielä katsomaan." — —
—r Vähän aikaa seisoi isä siinä i -
käänkuin jähmettyneenä j a hä-lähettäesBänne
ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KITRSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MAfiKKAA CANADAN^ DOUUEISTA. .
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksiUe on
40c summiUe ^40.00 asti, 50c summiUe $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa-^
dalta.25e. .
!Redustelkaa erikoislnirssia isoiUe läJiet^ille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar-
,1
>A'm
r :';V •