Vapaus, June 15, 1922

              j f Ö L ä l S I L L Ä ON; YKSI VIHOLUNEN! YKSITAIOTLU! SIKSI: YKSI PUOLUE! YKSI UMO! YKSI EINTÄMÄ! YKSI FÄMMBM
VAIN JXaiESTYNEENX VOI
TYÖVÄENLUOKKA VOITTAAI
Torstaina, kesäk. 15 p. Thur^ay, June 15th. VI Vuosikerta-Voi. VI
I-indroos
lamari
ie'raa on
näyfök-
)MITEA.
HIKUNTA.
Pietarin neuvosto kehottaa toveri
Leninin tarkoin «euraamaan lää­kärin
määräyksiä. Hänen toivo-laan
parissa kuukaudessa toipu­man
entiselleen.
Moskova. — Pääministeri Leni
•iiin terveydentila paranee päivä päi­vältä
täällä virallisesti annettujen
tietojen mukaan. Hän kykenee jo
•kävelemään puutarhassa ja sanele­maan
kirjeitä. Vastakkaisia huhuja
hänen tilastaan yhä vielä liikkuu,
mutta kommunistisissa piireissä on
hävinnyt se pessimistinen mieliala
hänen terveyteensä näihden, mikä
vallitsi noin 10 päivää sitten, jolloin
toveri Leninin tilanne oli kieltämät-
-tä kriitillinen. Spesialistit ovat an­taneet
hyviä toiveita hänen jälleen
parantumisestaan.
Pietarin neuvosto on lähettänyt
Tiirjelmän toveri Leninille, jossa
häntä kehotetaan tarkoin noudatta­maan
lääkärien määräyksiä ja ku­luttamaan
toistaiseksi jonkun aikaa
maalla ja puistoissa, hyvässä ilmas­sa.
Toistaiseksi hoitaa pääministerin
teknillisiä tehtäviä kansankomissaa­rien
neuvoston varapuheenjohtaja
M, Rykoff ja M. Tsurupoff, samal­la
kun heidän neuvonantajinaan
ovat sotaministeri Trotsky ja Mos­kovan
neuvoston presidentti Leo
Kanieneff.
Ainoastaan tietoisuus siitä, että
lenin ei kykenisi uudestaan toipu­maan,
johtaisi hänen sijalleen uuden
iienkilön valitsemiseen. Nykyisin toi­votaan,
että toveri Lenin, kykenee
palaamaan tärkeisiin tehtäviinsä
jälleen parin /kuukauden kuluttua.
Tämä tiedonanto on saanut aikaan
5uurta iloa, ei ainoastaan kommu­nistien
keskuudessa, vaan Venäjän
kansan laajojen pohjakerrosten jou­kossa,
jotka rakastavat Leniniä ra­jattomalla
rakkaudella.
. —o
Buenos Aires. — Hallituksen
joukot ja Paraguayn vallankumo­ukselliset
ovat taistelussa Asuncion
lähettyvillä, joka kaupunki on Pa­raguayn
pääkaupunki. Formosasta
saapunut tiedonanto kertoo, että
tykki ja konekivääri tuli tekee teh­täväänsä
kummankin puolen jou­koissa.
Asuncion asukkaat ovat ka­donneet
kaduilta ja langaton samoin
kuin telefoonivälityskin on vaien­nut.
Tiedonannossa ei mainita on­ko
vallankumoukselliset porvarilli­sia
vaiko työläisiä, mutta kaikesta
päättäen ensinmainittuja.
Älbertan ja 6. C hiileit-käiifajain
lakko
Työläiset odottavat lautakunnan
päätiistä, jonka pitäisi. tulla näi­nä
päivinä. Lakkorintama kaiken
aikaa ehjä.
Kiinan sotaloordit neu­vottelemaan
rauhasta
Pekinki. — Wu Pei-Fu ja Manc-hurian
sotaloordi kenraali Chang
Tso-Lin, jotka suurten armeijain
johtajina ovat käyneet toisiaan vas­taan
taistelua, ovat sopineet ase­levosta,
jolla ajalla kumpanenkin
päällikkö on neujvotteluissa »rau­hasta.
_o—
Japanin porvarisdikta-tai
painaa raskaana
Japanilaisten toverien julistus inail-nian
proletariaatille.
Kyllä kannattikin
kiittää
AATTEET
mitä par-fioja
korja-
Box n.
Ibury, Onl,
jage
tnppani8
le Street
can mnut
varasto-kka.
illä
m
nia, siii-a
jtarpeita
eita
t,
Idiri
tossa
" on
Erään englantilaisen tunneliko-mitean
vastaavalle ranskalaiselle ko­mitealle
tarjoamilla päivällisillä oli
juhlavieraana inyös Englannin työ­väenpuolueen
johtaja Clynes, joka
pitämässään maljapuheessa suitsutti
ylistystä ententelle. Mikä kyllä kan­nattikin,
entente kun on toimit­tanut
ennenaikaiseen 'hautaan pari­sen
miljoonaa ranskalaista ja eng­lantilaista
työläistä ja henkeen ja
Verean asti taistellut mailman ai­noata
proletaarivaltakuntaa vas­taan,
minkä menestys ei Clynekselle
luonnollisesti merkitse mitään. Kun­han
rosvovaltioiden entente vain saa
suurtappajaisissaan «voiton»!
-o— ;
Ammatillinen>J{ommu-nistivoitto
Norber­gissa
Edustajien vaali Saksan ammatil­liseen
kongressiin kehittyi Nurber-gin
metallimiesten keskuudessa to­delliseksi
voimain mittelyksi kahden
suunnan välillä. Kuten tunnettua,
valitsivat nurbsrgiläiset rautakourat
Jenan liittokoilgressissa vallan odot­tamatta
ja kaikkien amsterdamilais­ten
kauhuksi vain kommu^tisia
valtuutettuja. Amsterdamilaiset
päättivät nyt ammattiyhdistysedus-tajain
vaalissa torjua tämän vaaran
ja keinolla millä hyvänsä ajaa läpi
oiiiat ehdokkaansa."!^ Kun näillä on
organisationikoneisto käsissään
heidän hyvänään meikäläisiä to­vereja
vastaan täydellinen ylivoima.
•Mutta jäsenten .katkeruus amster­damilaisten
menettelytapojen joh­dosta
varsinkin nj^lcyisessä metalli­työläisten
lakkotaistelussa ja mää­rätietoisten,
kommunistityöläisten in­to
saivat aikaan tuloksen, josta^i-
Käläiset toverimme saavat "blla ker­rassaan
ylppitä.. Kommunistit nimit­täin
saivat yli* 50 pros. annetuis­ta
äänistäj toJsin sanoen 8',426 ään­tä
amsterdamilaisten 8,141 vastaan.
Ammatilliseen kongressiin Mettä-
^at nurbergiläjset rautakourm vaa-
"n perusteella kaksi kommunisti-
1 edustajaa, kun sen sijaan* reformis-t>
t eivät saaneet ainoatakaan edus­tajaa.
Japanin työläisten ja kommunis­tien
yhteinen komitea on osoittanut
kansainväliselle proletariaatille seu­raavan
julistuksen:
Työtoverit ja -veljet! Taantumus
tekee itsensä tunnetuksi joka maail­man
kolkassa. Kansainvälinen kapi­talismi
on vallankumouksellisen työ­väenluokan
painostuksesta pakotettu
e p ä t o i voisilla vastahyökkäyksillä
puolustamaan viimeisiä asemiaan.
Kapitalismi Jaappanissa on saa­vuttanut
huippukohtansa ja sen vai-lassaolijain
poliittinen ylivalta on
tällä hetkellä lujalla perustuksella.
Mutta sen herruus ei ole verhottu
poliittisella demokratialla, kuten
Europassa ja Amerikassa, sillä Jaap-panin
porvaristo on anastanut va}"-
lan hetkellä, jolloin maailmankapi-taali
on astunut taantumuksen vii­meisimpään
vaihekauteen.
Jaappanin proletariatti, joka ai-
!{aisemmin on ollut puolifeodaalisen
militääridiktatuurin rautaisen ikeen
alla, on nyt sietämättömän porva-risdiktatuurin
alaisena.
Kaikki keinot ovat tälle luvallisia.
Ammattiyhdistykset ovat laittomia.
Meiltä on kielletty yhdistymis- ja
kokoontumisvapaus, meillä ei ole
mitään puhe- eikä sanomalehtiva-pauksia.
Vuonna 1921 puhjenneet
lakot tukahutettiin poliisien ja nip-ponilaisten
lahtarien raa'a]la väki­vallalla.
Jaappanin sosialistien lii­ga
hajoitettiin vuSftna 1920 itse pe­rustuslain
^pjiiyänä. Vuoden 1921
lokakuussa, suunnattiin isku kom-munistiseqji^^^^
puolueeseen. Viime
vuoden marraskuussa perustettu
työläisten ja sosialistien järjestö
Venäjän hädänalaisten avustamisek­si
on kielletty missään muodossa toi­mimasta.
Vancouver, B. C. — Sovittelu-lautakunnan
päätöstä Albertan ja
British Columbian hiilenkaivajain
lakossa on työläisten taholta odo­tettu,
ja pitäisi lautakunnan pää­töksen
olla valmiina näinä päivinä.
Viimeisimmät tiedot lakkoalueil-ta
sanovat, että läpi koko piirin
ovat mainarit seisoneet taistelus­saan
hiiliparooneja vastaan rinna­tusten.
Kaikki kaivokset, lukuunot­tamatta
Coalsburin kaivantoa ovat
olleet seisauksissa aivan täydelli­sesti.
Kaksitoista tuhatta mainaria on
ottanut osaa lakkoon ja solidarisuus
heidän keskensä on ollut ihmetel­tävä.
Useita kuukausia ennen la­kon
alkamista tekivät miehet työtä
ainoastaan osan aikaa ja' monet
mainarit perheineen olivat huuta­vassa
puutteessa. Mutta huolimatta
puutteestaan, miehet päättivät en­nen
lakkoutua kuin ottaa vastaan
alennuksen palkoissaan, joka kes­kinkertaisesti
olisi noussut 50 pro­senttiin.
(y
Varasti maitopullon
lastensa ravinnoksi
Ranskalainen yhteinen
rintama sotavaaraa
vastaan
Ranskan punaisen ammatillisen
keskuksen kutsusta on Pariisissa pi­detty
kommunistipuolueen, anarkis­tien,
sotavastaisten sodanosanotta-jien
ja sotauhrien liiton sekä syn-dikalistisen
nuorison yhteinen neu­vottelu,
missä on päätetty keski­näisestä
propaganda- ja toimintatu­esta
sotavaaraa vastaan.
_o
New Yorkissa raivon-not
hinnuinyrsky
Myrskyn aiheuttamat tuhotyöt ovat
suuret. - Kuolleitten luku nousee
ainakin viiteenkymmeneen, joista
surin osa ovat hukkuneita.
Tarkotuksena sanotaan olevan tätä
tietä sivuttaa ylioikeuden lakko-vastainen
päätös siinä tapaukses­sa
jos lakko julistetaan. Canadas-sa
uskotaan ei yrityksen^bnnistu-van.
VVindsor, Ont. — Epäonnistuttu­aan
työnhaussa ja koska hänellä oli
vaimo ja kaksi lasta, joiden elatuk­sesta
hänen oli huolehdittava, 23
vuotias George Harris niminen mies
kertoi poliisituomari Gundylle vii­me
»lauantaisessa poliisioikeudessa
että hän oli suorastaan pakotettu
varastamaan pullon maitoa, saadak­seen
lapsilleen aamiaisen ennen
kouluun menoa.
Harria syytettiin poliisioikieudessa
maitopullon varastamisesta naapu­rinsa
verannalta. Hän tunnusti syyl­lisyytensä
tekoon, mutta pyysi oi­keudelta
armahdusta, koska hän on
useita kuukausia ollut työttömänä.
Juttu lykättiin kahdeksi päiväksi,
jolla ajalla viranomaiset ottavat
selvää minkä verran hänen kerto­muksessaan
on perää.
Taaskin yksi tapaus, joka niin
sanomattoman selvästi osottaa, mi­ten
juuri kapitalistinen järjestelmä
työttömyyksineen ja monine muine
epäkohtineen on synnyttämässä ri­kollisia,
jotka muussa tapauksessa
sitä eivät olisi ja joita oikeuden
mukaan ei voitaisi rikollisina pitää.
Ja tuollaisia kuvauksia on niin sa­nomattoman
paljon. Työläisillä siis
olisi täysi syy järjestyä kukista­maan
tuollainen järjestelmä.
Chicago,'kesäk. 12 p. — Täällä
huhuillaan että siinä tapauksessa
jos palkkojen alennuksen tähden tai
muusta syystä jouduttaisiin kutsu­maan
rautateiden työläiset lakkoon,
tultaisiin 'heidän lakkoansa johta-maan
ja rahastamaan Canadasta kä-'
sin, sillä siten voitaisiin sivuuttaa
se ylioikeuden juuri tekemä päätös,
jonka perusteella lakkolaisia voi­daan
syyttää siitä että heidän lak­konsa
synnyttää vaurioita työnanta­jille.
Canadaan uskotaan / voitavan
perustaa virallinen . päävirasto sillä
perusteella koskapa kerran uniot
ovat kansainvälisiä ja siis Canadan
ja Yhdysvaltain rautatietyöläiset
kuuluvat samaan uniojärjestöön.
Syy minkä tähden rautatieläis­ten
lakosta on nyt alettu puhumaan
on se että juuri toimeenpantava
uusi palkkojen alennus tulee ole­maan
niin suuri että se tekee noin
$150,000,000.00 vuodessa ja rauta­tietyöläiset
eivät kai oikein mielel­lään
tuohon suostuisi.
Unioitten on mahdoton pelastua
muuttamalla Canadaan.
New York. — Rajumyrsky, jonka
vertaista ei ole pitkiin aikoihin näh­ty
raivosi täällä, rankkasateen yh­teydessä
viime sunhuntaina. Suu­ret
joukot Suur-New Yorkin ihmi--
sistä olivat juuri ulkosalla, etsimäs­sä
suojaa kuuman ilman painos­tukselle
kaupungin läheisillä saa­rilla,
kun myrsky alkoi. Myrsky oli
niin vinhaa, että useita veneitä,
jotka olivat sataman lähistöllä kaa­tuivat
ja ihmi-set joutuivat veden
valtaan, hukkuen. Kaikkialla kaateli
myrsky puita, kiskoi niitä juurineen
ja kuletti pitkä matkat. Autoilijoi­ta
joutui kaatuvien puiden alle,
rakennusten ikkunoita rikkoutui pal­jon,
kuljetusliikenne halvautui mo­nissa
kohdin aivan kokonaan, ra­kennusten
torneja kaatui, tappaen
ihmisiä alleen. Ainakin viisikym­mentä
henkilöä sanotaan myrskyn
aiheuttamina joko hukkuneen tai
muuten menettäneen henkensä.
Myrskyn tuottamien tuhotöiden suu­ruutta
ei ole vielä voitu arvioida,
mutta sanotaan sen nousevan suu­reksi.
' o —
Ruotsalaista iähiiiäi-sen
rakkautta
Punaiseen Internatio-naleen
Norjassa
Jälleen on yksi norjalainen am­mattiliitto
päättänyt kannattaa liit­tymistä
Punaiseen Ammatilliseen
Internationaleen. Norjan saha- ja
höyläämötyöläisten äsken pidetty
kongressi näet päätti 47 äänellä
39 vastaan kannattaa Maajärjestön
ehdotusta Amsterdamin Internatio-nalesta
luopumisesta. Liiton johto
oli ehdottanut jäämistä vanhaan
internationaleen. Täten on jo nel­jä
norjalaista ammattiliittoa päät­tänyt
kääntää selkänsä amsterdami­laisille,
mikä merkitsee siirtymistä
Moskovan taisteluinternationalen
maaperälle.
o
Katuvaunumiehet eivät
hyväksy palkkojen
alennusta
Uusi kuristusia^fi.
Tehdäkseen kokonaan . lopun pro­letaaristen
etujoukojen liikkeestä
valmistelee hallitus paraikaa rikos­lakia,
jonka pääasiallisimmat mää­räykset
ovat:
1. Kaikellainen propaganda taik­ka
propagandan yritys maan valtio­muotoa
vastaan, mikä propaganda
on jossakin, yhteydessä anarkismiin,
kommunismiin jne. on kielletty ran­gaistuksen
uhalla joka saattaa nous­ta
aina 7 vuoteen vankilaa taik­ka
kuritushuonetta. «Rikokseeni
osanotosta seuraa sama rangaistus.
2. Kaikellaisesta joukkoliikkeen
organisoimisesta taikka järjestöjen
tuun rikokseen syypää, joka ilmoit­tautuu
viranomaisille (ja kätyröi!)
ennenkun rikos on paljastettu on oi­keutettu
saamaan vähennystä ran­gaistukseensa
taikka saamaan sen
kokonaan anteeksi.
6. Laki koskee rikoksia, jotka
ovat tehdyt valtakunnan alueella
taikka sen ulkopuolella.
Kansainvälisen proletariaatin on
kohotettava äänensä.
Työtoverit ja -veljet! Teiltä ei
jääne huomaamatta, että tämä ku-ristuslaki
vastaa kaikkien maiden
riistäjähallitusten luonnetta. Nämä
eivät koskaan ole «järkeviä, vapaa­mielisiä,
demokraattisia», milloin on
kysymyksessä työläisten nujertami­nen.
Mutta Jaappanin proletari­aatti,
joka historiallisesti on niin
nuori ja kokematon, ei ole koskaan
kokenut minkäänlaista vapautta, ei
ole koskaan voinut puhua, kirjoittaa
ja järjestyä vapaasti. Ja hankkeis­sa
oleva laki uhkaa siltä riistää lo­punkin
kehitysmahdollisuuden.
Mutta siinä ei ole kaikki. Laki­ehdotuksen
laatijoilla on päämää-suosim"
isesta progandan harjoittami- ränään päästä käsiksi kansainväli­seksi
taikka mainittujen aatteiden seenkin liikkeeseen, jota kohtaan
toteuttamiseksi seuraa rangaistus,
joka voi nousta aina 10 vuoteen
vankeutta taikka kuritushuonetta.
3. Kaikenlaisesta yhteiskunnan pe-rustuksena
olevain laitosten väki­valtaisen,
uhkauksen kautta taikka
jollakin laittomalla tavalla tapaljtu-van
muutoksen ihailer^sAsta seu­raa
sama rangaistus.
4. Kaikellainen edellä munituissa
kohdissa mainittujen rikosten ai­neellinen
tai rahallinen avustaminea
taikka rohkaiseminen siihen on sa­raan
rangaistuksen alainen .
5. Jokainen tässä laissa mainit-
Jaappanin proletariaatti tuntee sy
vää myötätuntoa. Suunnitellun lain
mukaan ei mikään yhteys, suhde
taikka kosketus olisi mahdollinen
Jaappanin proletariaatin ia ulko­maisten
* vallankumoukseiflsten jär­jestöjen
välillä.
Työtoverit ja-veljet! Älkää unoh­tako,
että me kahleistamme ja kä­siraudoistamme
huolimatta pelkää­mättä
uhmaamme kapitalismia. Aut­t
a k a a ' m e i t ä ! Liipatkaa häpeälei-malla
Jaapanin porvariston kyynilli-nen
diktatuuri! protesteeratkaa kan­sainvälisen
solidarisuuden nimessä!
Ottawasta ilmotetaan että viran­omaiset
eivät lainaa suurtakaan
huom-Jotra sille Chicagosta tulleelle
uutiselle että rautatieläisten unioit­ten
päävirastot ja johto muutet­taisiin
lakon sattuessa Canadaan.
Tällaisen yrityksen tekee mahdot­tomaksi
jo yksistään se että rauta­tieläisten
uniot omistavat suuria
kiinteitä omaisuuksia Yhdysvallois­sa
ja niitä ei kuitenkaan voida
pelastaa sillä että muutetaan Ca­nadaan.
Niinpä eräällä rautatieläis­ten
uniolla on Chicagossa rakennus,
jonka arvo on noin kaksi miljoonaa
dollaria ja heillä on myöskin pank­ki
Chicagossa ja siellä on talletuk­sia
yli kymmenen miljoonaa dolla­ria.
Clevelandissa myöskin on erääl­lä
rautatieläisten uniolla rakennus,
jonka arvo on noin miljoonan dol­laria.
Tämän lisäksi paikallisilla
rautatieläisten unioitten osastoilla
on kiinteää omaisuutta ympäri Yh­dysvaltoja
ja näitä ei voida mil­lään
päämajan muutolla pelastaa.
Muuten se näyttääkin kovin hä­tääntyneen
pelastukselta jos Yh­dysvaltain,
mailman suurimman ka­pitalistisen
maan unionistinen liike
alkaa säilyttämään itseään perusta­malla
päävirastonsa toiseen maa­han.
Silloin kun unio joutuu ase­maan
että se ei kykene omassa
maassaan taistelemaan sellaisia la­keja
vastaan kuin on Yhdysvaltain
ylioikeuden viimeinen päätös, jouta­vat
uniot vaikka Kiinaan, niin vä­hän
niillä on merkitystä. Todennä­köistä
kuitenkin on se, että Yhdy.s-valtain
miljoonia jäseniä käsittävät
uniot, sensijaan että siirtäisivät
.päävirastonsa johonkin toiseen maa­han,
antautuvat tarmokkaaseen
taisteluun, ei ainoastaan tuota yli­oikeuden
päätöstä vaan myöskin
palkkojenalennuksia ja muita kiris-tystoimenpiteitä
vastaan. Yhdysval­lat
ovat nopeasti muodostumassa
maaksi, jossa porvaristo ottaa käy­täntöön
Venäjän tsaarille aikoinaan
ominaisia menettelytapoja, joskin
viejäkin ilettävimmässä muodossa.
Kykeneekö Yhdysvaltain järjestynyt
työväestö noita yhä uudistuvia ki­ristyksiä
vastustamaan? Jos se ei
kykene niin cherra varjelkoon» tuo­ta
työväestöä.
Tukholma 9/5. — Kaikissa mais­sa
on proletariaatti .saanut melkein
ihmeitä aikaan ojentaessaan veljen
käden hädässä oleville venäläisille
tovereilleen. Itse ihme tapahtuu
vasta mikäli proletaarisolidaarisuus
jaksaa ilmetä kestävänä tilana, niin
että apu loppuu vasta sitten, kun
Venäjän proletariaatti on tilaisuu­dessa
korjaamaan riittävän sadon —
sanan kaikissa merkityksissä.
Mitä eri maiden työväenluokkain
avustussaavutuksiin tulee, on Ruot­sin
työväenljiokalla ja sen avustus­toiminnan
järjestäjällä, Ruotsif.
Kommunistisella Puolueella kiitet­tävä
ansio hyväkseen merkittävänä.
Vain Amerikan ja eräiden muiden
maiden proletariaatti on jaksanut
antaa näkyvämmän näytteen soli­daarisuudestaan.
Mutta sittepä ovat­kin
nämä edelle ehtineet proletari­aatit
mahtavain valtioiden raatajis-toa,
joiden rakkauden meri on läh­töisin
lukuisammista pikku puroista.
Mutta ei ainoastaan Ruotsin pro­letariaatti
vaan myös sen yläluokka
On ojentanut hoivaavan käden idän
kärsiville. Siitä on jo useamminkin
mainittu, mutta se ansaitsee vielä
kerran r-"-'.citä mi ...•iin, siksi suu­rena
vasUikohtana on se e.sim. suo­malaiselle
rantakarismille ja mikä
nimi sopineekaan kaikelle sille po­liittiselle
lyhytnäköisyydelle ja nou-'
sukasraa'alle valtiolliselle elämälle,
joka on ominaista Suomen nukke-porvaristölle,
ollenkaan mainitse­mattakaan
vastakohtaa minkä ruot-
.'ialaistcn yläluokkalaisten inhimilli­syys
muodostaa valkoisen naapuri­maansa
luokkatoverien epäinhimil­lisyydelle
ja • täydellisen yksilöllisen
jalouden puutteelle, seikka mikä ei
sekään ole kansakunnalle miksikään
meriitiksi,
Niin, Ruotsin porvaristo ryhtyi
varsin kauniilla tavalla Venäjän
hädänalaisten avu.stamistyöhön. Hu­maanisesta
arkkipiispasta alkaen ko­rotti
yläluokka kautta linjan äänen­sä
hyvän asian puolesta. Eivätkä
seuraukset olekaan jääneet näky­mättä.
Maan Punaisen Ristin toi­mesta
on lähetetty suurehkoja mää­riä
avu.stustarpeita Samaraan, mutta
kuten arvata sopii, olisivat nämä
piankin siellä 'huvenneet, ellei niitä
olisi jatkuvasti toimitettu .sinne. Tä­män
avustustoim. jatkuva vireillä
pitäminen juuri on varsin kiitettä­vä
piirre ruotsalaisten yläluokkalais­ten
avustuspuuhassa. Saatuaan taa­sen
jälleen kerran järkyttäviä keho­tuksia
avustustyönsä johdolta Sa­marasta
ovat he paraikaa suunni­telleet
uusia toimenpiteitä elintar­peiden
ja muiden hyödykkeiden ko-koonsaamiseksi.
Yksi tällainen toi­menpide
oli Tukholmassa toukokuun
7 pnä suoritettu joukkokeräys, jol­loin
Punainen Risti mobilisoi 500
lasta, jotka 24 kuorma-autolla ja
10 hevosajopelillä varustettuina kul­kivat
talosta taloon rakkauslahjoja
keräten. Keräys käsitti tällä ker­taa
vaatetarpeita, joita kerääntyi
Windsor, Ont. — Windsorin ka-tuvaunutyöläiset
eivät tule hyväk­symään
palkoissaan Ontario Hyd-ro-
sähkö komissionin, jonka alaise­na
paikallinen katuvaunuliikcnne
on, esittämää viiden prosentin alen­nusta.
Edelläolevaan kielteiseen pää­tökseen
tulivat työläiset pitämässään
joukkokokouksessa. Vastaiset toi­menpiteet
jätettiin siksi, että työ­läisten
ja katuvaunuliikennettä yl­läpitävän
komissionin edustajat
ovat neuvotolleet. Jos palkkoja
kaikesta huolimatta aijotaan alen­taa,
tulee lakko kaiken todennä­köisyyden
mukaan pysähdyttämään
katuvaunuliikenteen.
Avonainen työpaja, työttömyys»
palkkojen alennus, Neuvosto-Ve«
najän tunnustaminen ja monet
muut asiat tulevat konventioni!*
sa käsiteltäväksi.
päivän kuluessa kuorma kuormalta
niin «peloittavassa» määrässä, että
töin tuskin, mahtuivat tarkoitusta
varten varattuihin suojiin. Lisäks
oli lapsilla mukanaan säästölippaati
joihin niihinkin oli kerääntynyt hy^
vänlaisesti ja kaiken kukkuraksi
myytiin 2,500 kappaletta tilapäis-julkaisua
«Auta Venäjää!». Kaikin
puolin kaunis tulos siis.
Ennen tätä keräystä, väin muu­tamia
päiviä sitten, lähetti avustus­komitea
Venäjälle kaksi laivanlastia
viljaa ja vaatetarpeita, joiden lähe­tystön
ra'hallinen arvo nousi lähem­mäs
100,000 kruunuun. (Laskekaa
mitä se tekee Suomen paperimar-koissa!)
Muuten on porvarillisen avustus­toiminnan
johtajattarella, neiti Dah­lilla,
kerrottavana monta kaunista
esimerkkiä varsinkin köyhemmän
kansan avuliaisuudesta. Niinpä oli
avustustoimistoon eräänä päivänä
.saapunut muudan vanha eukko, kä-des.
sä sadankruunun seteli. Kun
toimistossa kummastuneena udel­tiin,
mielikö hän todella luovuttaa
koko .setelin, kertoi eukko paha, että
hän oli saanut sen pojaltaan eväs­tyksellä
että 'hankkisi itselleen jo­takin
oikein mieleistä. Mutta hän
ei ollut puutteessa ja tahtoi ker­naasti
auttaa Venäjän nälkäisiä.
Mutta jos nyt välttämättä niin tah­dottiin,
niin olkoon menneeksi 10
kruunua! Ja tuo köyhä vaimo pa­hainen
luovutti hädänalaisille 90
kruunua!
Eikä tämä suinkaan ole mikään
yksinäinen tapaus, Neiti Dahl ker­too
ja paino.staa nimenomaan, että
juuri köyhäinkorttelit ovat eniten
kunnostautuneet ja hän on kpullut
kertomuksia monista liikuttavista
tapauksista, jolloin lahjoittajain on
tarvinnut tehdä todellinen uhraus
ja osoittaa itsekieltäytymistä anta­essaan
jotakin.
Valitettavasti ei hänellä ole ollut
kerrottavana tällaisia esimerkkejä
rikkaista. Mutta niin kovalle koe-tuk-
selle ei heitä toki saanekaan
panna, luokkaomatunto kun tässä
asettaa jyrkän rajansa. ,Ja siksi
toiseksi on Ruotsin yläluokan käyn­tiin
panema avustustoiminta jo .si­nänsä
erittäin kiitettävä asia, olisi­pa
vielä kiitettävämpi, jos se ulot­taisi
sen vaikkapa Suomeen asti sen
.sijaan, että on kallistanut korvansa
valkoisten veijarien ruikutuksille kar
jalaisten «•avustamiseksi», ikäänkuin
ei suur.suomalaisten puukkojunkka­rien
hollitupamel.ska ja keljuilu jo
aikoja sitten olisi riittänyt anta­maan
moi.siIIe vetoumuksille oikean
arvonsa.
Mutta ei nisuja ilman akanoita.
Sillä pääasiana pysyy, että Venäjän
nälkäiset ovat Ruotsin porvaristolta
saaneet kiitettävää apua, ei kerran
eikä kahdesti vaan jatkuvasti.
Aivan kuten meidän työläisten­kin
on tehtävä, joskin uhrautuvai­suudella,
jolle luokkasolidaarisuus
antaa toisen kantavuuden ja sisäl­lön.
Cincinnati, O. ~ Amerikan Fe­deration
of Labor liiton, vuotui­nen
kaksi viikkoa kestävä konven­tioni
alkoi täällä maanantaina. Kon-ventionissa
esilletulevista tärkeim­mistä
asioista mainitaan seuraavat:
Avonainen työpaja, työttömyyskysy­mys,
palkkojen alennus, Neuvosto-
Venäjän tunnustaminen, yksi suuri
unio, oikeusistuimien päätökset jd
työläisiä vastaan otetut estetuomiot.
Edelläolevain lisäksi on vielä suuri
joukko vähemmän tärkeitä asioita.
Kokoukselle esitetty toimeenpane­van
komitean raportti selostaa, että
vuoden kuluessa tySläiset Yhdys­valloissa
eivät ole kärsineet ainoas­taan
työttömyydestä, joka on ollut
valRtsevana, mutta myöskin ahdis­telusta,
jota vastustajain, jotka
ovat olleet enemmän toimivia ja
päättäväisiä, taholta on työläisiä
vastaan harjotettu.
o—[—- , .
Rajumyrsky tehnyt tu^
hoa itäisessä osansa
maata
Toronto. — Hirveä tuulen ja sa­teen
yhteydessä kulkenut myrsky,
joka kulki vuorien kukkuloilla lä­hellä
Stony Creek nimistä kylää vä­hän
jälkeen klo 11 lauantai lilalla
repi alas seitsemän suurista teräs-torneista,
jotka kannattivat Niagara
& Toronto Power komppanian voi-malankoja,
saattaen nopeasti To­ronton
asukkaat, jotka käyttivät
sanotun komppanian sähkövirtaa,
pimeyden valtaan. Ei ainoastaan
voimalinjat joutuneet kärsimään
myrskyn tuhoista, mutta myöskin
rakennukset ja puut. Eräästäkin
paanasta moni katto ja puita tuuli
irroitti juurineen kuljetellen niitä
pitkät matkat, *
Toronton kuljetuskomissionin lin­jat
olivat pysähdyksissä klo 11 jäl­keen.
Noin 1.30 sunnuntai aamulla
katuvaunuliikcnne alkoi kaupungin
alaosis.sa uudelleen. Ihmiset, jotka
palasivat piknekeistä ja muualta
joutuivat odottelemaan katuvaunuja
tuntikaupalla. Jitneyajureille ja
muille autojen omistajille saapui
kutsuja, kuljettaa ihmisiä kotiinsa.
Ihmishenkien hukkaa ei myrskyn sa­nota
aiheuttaneen.
—
Työläinenkin saa ker­ran
oikeutta
Toronto. — James McKibben, 3ö
vuotias seppä, joka viime kesänä
menetti 'henkensä Niagara, St. Cat-harines
& Toronto raitiotie komp­panian
St. Catharinen ylikäytävällä,
ja joka asia sitten annettiin oikeu­den
käsiteltäväksi, on nyt päättynyt
ja komppaniaa vastaan nostetussa
vahingonkorvau8jutu.ssa on tuomari
Orde ahtanut päätöksensä, tuomiten
komppanian maksamaan McKibbe-nin
omaisille |9,000,
McKibben, joka ansaitsi työssä
30 dollaria viikolta, jätti jälkeen.sä
vaimon ja kaksi poikaa. Onnetto­muus
tapahtui heinäkuun 15 pvä
1921, McKebbenin olIes,sa työhön
menossa. Harvoin se tapahtuu, että
työläinen joutuu saamaan korvausta
komppanialta, jonka työssä se on
menettänyt joko jäsenensä taikka
henkensä. Kysymyksessä oleva sum­ma
on luonnollisesti mitätöin työ­läisen
hengestä, mutta suuri jos
vertaamme moniin muihin työläis­ten
nostamiin juttuihin, joissa
komppaniat ovat vapautuneet tai
tuomittu mitättömiin korvaussum­miin,
——o
Toveritoimittajiemme
kuritushuonetuomiot
ovat ulkomailla herättäneet suurtJ
huomiota. Kaikkien maiden toveri
lehdisijä on asiasta ollut lytempii
taikka pitempiä kirjoituksia, joisa
kaikissa lausutaan jääväämäton pro
letaarikäsitys ^näistä rauhankaipuui
johdosta annettujen ennenkuulu
mattoman hirveiden tuomioide
johdosta. ,, j,; , '