Canadan uutiset, December 2, 1920

              stmri f" MSBSU UUTIMET, FÖBT ERTHUK, jDNT., CaES^MXS', TofsMnä [TöTiMr. 2 p. 1920
9S9e 9
CANADAN UTJTISET
suomalamen eanomalelitl Canadasga,
ilmestyy jokaisenu Toit:*eiina.
Kustantaja |
The Canada News Publlsrlr^ Co.
Erick J. Korte, LiikkeonLoitaja.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.00 koko Tuoaelta^
$1.60 9 kuukaudelta, $l.iJ5 puolelta
vuodelta, 65 s e n t t i ä 3 kuukaudelta ja
.^5 s e n t t i ä kuukaudelta .
Yhdysivaltoiliin ja Suomeen: $2.60
koko vuodella, ja $1.50 puolelta vuo^
delta. '
ILMOITUSHINNAT:
40 s e n t t i ä palstatuumalta vierran 3 a -
iaistuna. Pitempiaikaisille ilmovcuksil-le
kohtuullinen alennus. Halii' antie-to-
ja nimenmuuttoiliuotukset 75 sent-r.
iä kerta; $2.00 kolme kertaa. Naima-l
l n i ö i t u k s e t $2.00 kerta, I $3.00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja kihlaus-ilmol-tilikset
$2.00 kerta.l Kuolonilmoitukset
$2.00, m u l s t o v ä r s y l l ä $2.25. Syutymä-ilmoituksetl$
1.50. AYioeroilmoitukset
$2.00. i\ i.^
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 25
s e n t t i ä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotuista ilmoi­tuksista
peritään 10 s e n t t i ä riviltä. .
Pienimmänkin ilmoituksen hinta, on
• 50 senttiä. Postissa tulevia ilmoituksia
ei h y v ä k s y t ä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat l ä h e t e t t ä v ät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont,, Cana'da.
Carijadan Uutisista lainattaessa en
ahde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin s e k ä vanha: e t t ä uusi
osoite.
CANADAN UUTISET
. (The Canad=j Nevvs)
The ..Finnish Newspaper In Canada,
Published every Thursday.by
The Canada News Publishing Cci
Erick J . Korte. Manager.
Daily News Bldg., 1 Port Arttur, O L L
määrätyn rahasummani iPaliiuta,
niUä tässä kohden voidaan teiidä,
on se, ottä. oUaan aivä^ välinpitä-miittömiä.
Taiiojcir snhtpeu; Ei ole
ylideiiiekeviiä, onko raimdla j"aho-ja
jokapäivälsoou loipiiän. rau-lial-lis.-
n ja l i y v ä n kodin ylläpitoa
varten, lasteni k a Ä v a t u k s e e n , • a-vvi'j;
si ja toipumiseksi sairaaiden
sattuessa ja nioniiji muihin kodiii
tavpeisiiji- KahoiilM on arxonsa;
•JR uiieJetuiiui tä kieltää.
Senpätiihdeu juuri ,että rahalla-on
määrätty todollinen. arvonsa,
n 11 o h( 1 e t a a n n ii n k o v in Ii e \ p o sti A -
sian toinen ])uoH: rahaiJa ei ole
mi lii än a)'Voa: persoonallisuuden
maailmassa. Eiämän todelliset
arvot ovat ne hyveeni, jotka muo­dostuvat
])er80onallisi.uitemme;
j>ohjaksi, sisäinen ilo j a tyytyväi-s\
ys, kiitollisuus, vaatimatto-nvLias,
rakkaus ja toivo — kaikki
se, mikä profeetallisen vsanaii mu­kaan
tekeeniinuu sieluni hedel-mälliseks'
puutarhaksi. .Mitä mi-,
nna lopuksi auttaa, vaikka minul­la
on komea koti, kullatulta peile­jä
ja kaliisarvoiyia tauruja, peli-nu'
i tä m at to j a j a eri sl\ u m ni a liisi a.
.111 u i naisesi n eitä., g os minä. sy vi i n -
mällä persoonallisuuteni sisim­mässä
mu.ailma,ssa olen kuihtunut,
I Q V O to n j a, r an 11 aion oi e n t o > ivu i n-ka,
monet o vatkaan saaneet, kokea
iiäiuä viuisina;, laittaessaa,n kotin­sa
loisteliaiksi ja mukaviksi, että
se lopuksi, kun kaikki oli valmis-'
ta, oli samassa menettänyt.arvon­sa.
: Tylijy.ydentunne vai tasi hei-dät
voi" .akkaammin kuin milloin-
\ ka an ennen.
lOiköliän sittenkin se mies ollut
mistä nn poistanut halun aloittaa
nudelleen pysähdyksiin joutu­nutta
teollisuutta • ja kauppaa.
Tämä ei tietenkään käsitä sellai­sia,
t eoU i su u sl a i t oksia. j o t k a o \'a t
välttäniättinniä sodan käynnille
näitten joukossa kivihiilikaivok­sia,
joissa töitä, pidetään valtion
toimesta käynnissä, vieläpä pon­nistellaan
mahdollisimman suu­riin
tuloksiin. Naftateollisuuden
alalla sen sijaan vallitsee täydel>
IJnen liiljaisuns. .Kaikki; säiliöt
tuotantoi)aikoi!la- ovat täynnä e- reiltä,
ri la i,s i a. tvi ot t ei ta, jo i ta so ta t(H)lli-suiis
ei tarvitse, ja bentsiiuivai-as-tot
riittävät vielä tyydyttämään
valtion tarpeen. j
Suomen-itsenäisyy­den
vuosipäivä.
.M aa nau t ain a, jou lu k nvi n 6 p mä
tulee kjuluneeksi: tasan kolme
vuotta siitä,; kun 'Suomi julistet­tiin
täysi n rii ppumattomaksi va 1-
takunnaksi. vait ioksi valtioitten
joukkoon. Pohjolan äärimmäisek­si
etu var ti ok.si, suojelemaan länsi­maista
sivistystä idän barbaa-
CANADAN UUTISET ' ]
is welcomed and reaa m ever^ Finnish |
hom In the Domiriion. It is tho onl^'' - i ^ i •. T /, x
direcc advertising mediU for th°se ^''-^-»'^««^ J'^^^'<^ paritahatta vuotta
manufarturersl .nd morchants who lakaiierin'k;usui: • • Mitä se; aut-wish.
tO; create and huild a profilable >., n , m i - i n - l - . v iv:;-» i-rvKW
r and p, ,e^r- rmi T Va, önr ,e^nv , ft demand for ttnh ei i•r prodj -'i . uinii.st<i, .v.ai.i iKa iian K O K O .maa-uGt
« and merchandise by the large and ilman v o i ' t a i s i , . mutta sielullensa
e^ercrowing Finnish populanon re^id-j <>aKSI v a h i n g o n ? " — C, Skov^-aard
ing 1x1 Canada. Plac« your Irial ad-j-,
vertisement and get result.s. - ^ . . v \ e v > , i n i .
Advertising rates 40c. per .nch..
Political advs. C'1.00 per ir-
Advertisements mu^t: reach our of-
.fio.e Wednesday neon. to appoar on
rHnrsday's issue. ; •'. , . -
y. S-ubscrlption nricG in Canada ]
•.i>e year,: IJn^ 'ed. States and b-ir
oountries $2.50 pe* ycar in f. van. j .
Puolan taloudellinen asema
nykyhetkellä.
^1 aa il 111 ans o<la n \'a ii v utuksi aron
' \ - d l i < i uii toisella tullut tunte-
Entered as second.class n.ail rnat-: maan jokainen l*.ur...pau maa. Toi-ter,
Dee. 1, 1915, at thf> Poot Office a<l.^,. ^ • .i • •• i
Port Arthur, Ontario, da. 1^ ^^'"'^^^ ^'^^''^^ suoranaisesti ole
' joutii]ieet- sodan jalknihin,. mutta
;ra]^-:>udeUi.sissn;^^^o^^^
uks^t näi^y vilt, eikä viehlkään:öle
pa«sty: entiseeh noi%aa 1 itilanteoj
sci'h,: r-"' .
THE-AI M OF TJ-;z C;, ..-.NDAN
uuTis-i ^
The.heip preservelrt 'd-al? and
sacred traditions: of thiL. eur ?<or)tr-1
-ountry, the Dominion or Ca,-. ia. * j
'bserve its laws and inCpV- . rs lo
i^soecf and obey then;: ' l.^ trive
•jnceastngly^ to quicken t!^»- publlc'.-
-°nc-e of Civic duty: In ali W£ys to ald
-n maklng this countt-y greäter and
^ '^ter than ve found it*- •
Miten lapsia kasvatetaan.
'i\etojcn mukaau, joit; Jskel-
• n on |koottu. saa aii. -astaan
uolet Amerikan lapsista ki-istin-uskon
opetusta. ^Protestanttien
a \ kulkea etunenässä silloin,
kuu on kysymys ki-istiuuskon
p ä ä totuuksien tunnetuksi teke­m
i s e s t ä lapsille, mutta Jie laimin-
' v ö v ä t velvollisuutensa. Ti-otes-ianttien
keskuudessa saa ainoas-
:-<WAi kaksi viidJstä lapsesta jon-
Jv-inlaista tietoa uskonnosta. Kol-me-\
iidesosaa ^'asvaa elämäniloi-
Mksi pakanoiksi, ja saavat vasta
jokapäiväisessä elämässä kiisi-tyksen
hyvästä ja pahasta. Pro­testanttien
lapsille opetetaan us­kontoa
vuodessa 24 tuntia, mutta
-uusijaan juutalaisille 335 ja ka-toJilai.^
ille 200 tuntia vuodessa.—
Xumeroita, jotka sietävät harkit-feemista.
Yhdysvaltain tuleva presi­dentti,
I
•\Varren G. Ilal-ding, on uskonnol­taan
baptisti. Vaali(|n jälkeisenä hu_.nnollisestikin löi vahvasti lei-päivänä
lausui senaattori Hardiug m an:-a Puolan taloudelliseen ja
-Maa, joka kuuluu kaikkein ko­vinta
koktnu'itt<'U joukkoon, on
Puou-i. Sodan aj.ussa se oli Sa
san ja Venäjän aj-meijaiu temmd-lysk-
nttänä, ' i .seudut JLulkivat
silloin mv .i(>e'i kertaan jcädi-stä
kciteen j a m;,an lopullisesta koh­talosta
ei oi tn vaj-muudella päät­tää
mitään. Alaailmaiioodan lop-piiminen
tuotti tällekin asialle
ratkaisun. \ y t on Puola itsenäi-uen
ja rLppnmaton tasavalta ja
sen >>uurimpaua vastuksena on c-nää
ainoaf;ta.an holshe.vikieu ta h oi
t a. uh kaa va va ura. Varsova; oli e-lokuulla
vakavassa hädässä, mut­ta
aivan viime hetkellä 'sotaonni
luiiintyi j a nyttammin kuuluu val­takunnan
alueeseen enemmän
maata kuin kokkaan ennen. Soti­laallinen
asema lienee .siksi va­kaantunut,
että hyökkäykset ei­vät;
enää tule yhtä odottamatta
kuin kesällä, Viijkkakin venäläi­sillä
näyttää anastushalua ja
maan punaiseksi saattamisen har­rastusta
-yhä riittävän.
Ruotikin Varsovassa olevan lä­hetystön
ulkoministeriölleen lä-hettämässä
tiedonannossa Puolan
rahamflvk'duoista maiuitaan, että
yleJiien pakokauhu, joka oli seu­rauksena
kriitillisestä a.semasta
rintamiLa eiokumi .keskivaiheilla,
Sodan vaikutuksesta tui-yatto-miksi
joutuneet lapset.
K u ro pass a a I k a n II t j a si 11 e m i n i n
.vii jnaaiiman levennyt suursota
saattoi iiäi-ettömän paljon kur­juutta
: aikaan varsinaisissa sota­maissa,
etenkin keski- ja itä-Eu-,
i-opassa. On laskettu ])uutteeHi^
seen asemaan joutuneita, ja kaik­kea
hoivaa vaille :jiläneitä lapsia
olevan sielHt kaikkiaaji kolme-toisia
miljoonaa. ; : i
n. s. kertoo Iästä seuraavasti:
13 miljoonaa.
Ki paperirahaa, vaau turvatto--
mia lapsia Enropassa.
Sem moivSe ksi i lm oi 11 a a a sian ti­lan
tässä lehdessii äsketi ollut se­lonteko
kansainviilisestä lasten-
.su o j e lu t o i min u a sta; Si i n ä. s ii s y k -
y'i puoli maailmansodan aikaan­sa
an u o k s i a . ..
Näkyy kurnka;mittaamaton on
jättiliiissodau tuottama kyynel­ten,
tulva ja kärsimysten taakka.
Hävitetty onni, tuhotut kodit,
tuuliajolle jou tn ueef perheen jä­senet.
v jotka, eivät toiuen- toises­ta
an tiedä. Oii siinä.. jo surun
syytä!
8ydäntäsiirke~^'ii on nottton 1 'I
miljoonan .kohtalo, v
Äsken tuli tänne 'Amerikasta
lähetys venäläisiä lapsia, jotka
jiakolaisina ovat kiertäneet maa­pallon.
H e i d ä t oli sodan jaloista
siirretty itää.ni)äin aina,;Siperiaan
asti. josta a merikala inenpunaneu
risti heidät Amerikan, kautta siir­si
tänne, . läliemmä. kot iseutua,
Venäjjiä. 'Voivatko lapset löytää
vauhemjiansa, Hiinä^ kyysinys.
. liaajoilla aloilla; ovat lapset pa-un
h ä 1 i n ii ssii. h iii py n e e t v a n h em -
mistään. • Puolan ja Venäjän ra­j
o i l l a sella isia rau kk o j a lau mo t-tain
samoilee ryysyissil ja. nälkiii-sinä.
- Huuan puutteessa syödään
ruohoa.' Siitä jicihötys, joka ensi
silmäykseltä niiyttää liyvinvoin-nilta.
. . Elelä-Slaviassa on puoli m i i joo-uaa
sotaorpoa.
Armenias,sa on viime vuosinal-7
vuoden välillä olevista lapsista
kuollut puolet.. .Loput eliivätmi­tä
kurjimmissa oloissa, suuri osa
orpoina.
Wienin hätä on tunnettu. Sieltä
on kuvia lapsista, jotka, vaikka
ovat jo 12-vuotisia, eivät voi as-
Ina; niin he ovat nälkiintyneet ja
kuihtuneet. Toiset ovat taavS hy­vin
hoidettujen ikäistensä rinnal­la
kuin muodottomia kääpiöitä.
•Eräässä Unkarin koulu,ssa toi-mitettiin
tiedustelu lasten elä-
•Kaikkia. toivomuksia vastaavas­ti
o n S u o m i t ästä, ai ussa a i va n y 1 i-voimaiselta
näyttävästä ,tehtä\äs-tä
.suoriutunut. Kansalaisten an­karilla
)iounistuksilla on itsenäi-s.
vs kaikesta, huolimatta säilytetty
.la valtiolliueii asema A^akiinnutet-t
u .-^ M a a il ma n kaik k i s i v i st yska ri­sat
ovat vihdoinkin tajunneet i -
«änmaamme vaatimusten oikeu­denmukaisuuden
ja sen siuireu
m e rk i t yk s e n. m ik ii. SU|0 m e n v a p a -
ustaistelulla • oli koko Europan
vaiheisiin.^
vanha maine säilyttää. Olympia-laisliput
ovat juuri tätä varten.
Niistä saaduilla varoilla' kustan­netaan
miehet neljän. Vuoden ku­luttua
uusiin otteliiihiu-— uusia
voitonseppelejtä hakemaan. Dol­larin
voimalla avustetaan Suomen
kohottamista ensi maiseksi urhei­lumaaksi
ja viedään pohjolan ta­savallan
maine maan ääriin saak­ka.
Suomel 1 pi enoisella si n i r ist i 1 ipui -
la liputtakoon jokainen kansaiai-neu
itsensä joulukuun <> p -nä, va­pauden
ja itsenäisyydeu snui"eua
juhlana I
L . J . M .
Ympärikatsauksia.
Koi me vuot t a. sitten, joulukuun
Ci p :nä 1017, jolloin Suomen .se­naatti
antoi itsenäisyysjulistuk­sen,
ei tulevaisuus näyttänyt lu­paa
valta j a epävarmuus oli toivo-
IV.
Siirtokansan Kalenteri.
No, jopa. kerrankin saadaan ar­vokas
kalenteri! Näin huudahti
äsket täi n • er<is l u 11 ava n i sil ni äi l-'
lessään Canadan ('unsten sisä-palst
oi 11 a oi lut t a Si irto k an san K a -
louterin ilmoitusta ja sisällysluel-teloa.
Hänen huudahduksensa
kautta minunkin mieleni kiintyi
tarkemmin asiaan. Tarkkasin i l ­moitusta
läheiumiu ja totta' tosi-viisainta
tilata kirja ajoissa, että
sen saaminen euiieii painoksen
loppumista on varma, (vanadan
Tutiset ojtaa vastaan tilauk'^ia.
Amenlvan asevelVollisuuspa-koiiijat.
Yhdysvaltain sotatoimiston vi­rallisten
tietojen mukaan oli .ase-vei
vollisuuskarkkoilijaiii . ?uku.
maassci 4!)S,0;^3, Toflellisuudessa
lienee lulvu suurempi,, sillä mah­dotonta
hau on ajatella että virasr
to olisi saanut vihiä jokaisesta
k a r k k oi 1 i ja s ta. K u i teuk i n t ii y t y y
myöntää, että kutsunta oli onnis­tunut
ja karkkoilijaiu luku vä­häinen,
kuu ottaa- huomioon-, mi-
.tcn suurilukuista väestiiä kutsun­ta
koski. Seatth^ -Times pitää'
kutsuntaa niin onnistuneena, et­tä
se pitää varmana, että samaa
tapaa tullaan noudattamaan vas-;
t a k i n, j o s n 1 a a : j o u t u; i s i s u ui" e m -
jfaan sotaan. Vksi kolmas o^a ä-.
se Ve 1Vo11 isuus]lal-coi I i joist a on jou
tunut kiinni ja., saanut rangais-
Nykyiuen kurssimme rahalähe*
tyksjlle SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
tuksensa. Toinen osa on. huomat­tu
.vhtyneen joko omaan tai liit- ^äl^^lyslii orikoisesti pyydetä.
Dollarilta.
]^lyös myömme pankki-osoituk­sia
(shekkejä) markoissa jilä-mahiit.
kurssin jälkeen j a erikoi­sia,
kolmen prosentin korkga-ve-täviä
matkustajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunaste­taan
si el lä voi ni a ssa-ol e van dolla-rin
kui|ssin jälkeen.
: fjähety.jjkulut. rahalähetyksille.
postin kautta on loc. snmqiille
alle $20.00; sitä. suuremmilta sum-i
miltä mitään kuluja ei peritä.
• Ijähetvskulut .sähköteitse on
$3.56 kaikilta summilta.
K j i i k k i . lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-,
rikkaimpienkin mielessä. .Maa.ssa ^^^^^-^^ hämmästyin, huomatessa-val
1 i t si. si 1 lo in veu älä isien ana r-kistien
kulta-aika j a suuri osa o-miakin
kansalaisia, hautoi Tikolli-^
sia suunnitelmia miele.ssään. Kä­sitettiin
jo silloin selvästi, että
toimia täytyy ja pontevasti, jos
itsenäisyys tahdotaan saada esiin
muualla kuin pa])erilla. Toinen
osa kan.sasta, se, jolle siihen ai­kaan
riippumattomuus ei merkin­nyt
sen enempäil kuin itsenäisyys­pyrkimysten
. tukahutta jalle--
kaan, ryssäile. kerkisi loimimaan.
ennemnnu. Se antautui kaikessa
sokeasti veniiläisen anarkian joh­dettavaksi
ja ^aikoi tulel 1 a j a mie­kalla
- ajaa perille mielettömät
suunu i telmansa. Osa Su o niea jo u-t
ui - vallan kaa p pa j a ii i m iel i ifa 1 -
taan, mutta pohjoisesta ryntäsi
va-fiauttaja-armeija vastustamat-tomalla
voimalla ja keväällä 1918
koitti koko valtakunnan ja; var­man
itsenäisyydenkin kevät. To-
<lekpi näyttäyt.vi .<?iis en^iustus. et­tä-
Suomi ei voisi, - '.ki vuttomasti"
irtautua Venäjästii, joka toistasa-
1 a a; A- u o 11 a. o 1 i s i t il i n" t ä n .N- t. armot-toma-^-
sa otteessaan.
Vaiklvakaan. joulukuun 6 päi.vil
ei kaikille Suomen asukkaille ole
luuo d OS t un u t. u iiii' me r k' i t yk se 11 i -
seksi kuin esim, toukok. J (3 päivä,
jolloin valkoinen armeija mar,ssi
vapautetun m a a n pääkaupunkiin,
on se kuitenkin historiallisen mer­kityksensä
])uolesta tärkein ja sei
laisena Tasavallan suurin juhla.
Se mei*kitsee Suomelle .samaa
ku i n h eiiiii ku u n 4 pä i vä a m eri ka -
laisille. Se on kauniin siniristili­pun
päivii ja lämpimän isän-t
o la i s m a id en s o t a \' ii k e e n j a j ii I el­ia,
oleva, kolmas osa, noin l(iO,0()0
miestä., on vie Ui, joutumatta vas­taamaan,
kai-kkoilustaau;
ni, että yksin puheena olevan ka­lenterin
sisällysluettelo ottaa ti­laa
kaksi palstaa pientä tiheään
ladottua pränttiä. Ja sisällys-luet­telo
oso11 aa samal 1 a. että kaleut e-ri
si,sältää runsaasti arvokkaita
tietoja j a tarjoaa paljon arvokas­ta,
mielenkiintoista ja hyödyllis­tä
lukemista, niin että sitä todel-l
ak in. va rsi n k i n me id ii n sii rtol a is
oloissamme, on .syytä pitää loisto-teoksena,
saavutuksena, \ josta
siirtokansamme kannattaa : olla
.vlpeä.
• Eräs .seikka Siirtolvansan Ka­lenterissa
ansaitsee 'erityisesti
meidän Canadan suomalaisten
huomiota. Se on ollut kalenteris-samme
huomattavissa, enneukin;
mutta puhAeuaolevassa vuosilvvr-ras.
sa pistää se .sil mään entistä k in
selvemmin, -la se on tämä: Ca­nadaan
suomalaista väestöä ei ole
unohdettu tai vaitiololla sivuu­tettu,
niinkuin enimmäkseen A-inerikas.
sa ilmest.vneissä tekeleis­sä
on ollut tapana. Tsiissä meikä­läiset
tavallisesti saavat huomio-
' ta san gen v ähä n t a i • ei ollenkaan.
Mitä tulee Siirtokansan Kalente­rin
tieto-osastoon, jättäii se kyllä
oanadalaisten kannalta katsottu­na
toivomisen varaa, puuttuen
kokonaan, mikäli sisäVly.sluette-losta
v o i ^ ä ä t t ä ä , (Janadaa koske-
A^ia t iet oja ja. ollen uä h t äväst i toi -
mitettu .Yhdysvalloissa ole­vien
kansalaistemme tarpeita
silmällä 'pitäen. Seuraavaa Siir-I
tokansan Kalenteria toimitettaes­sa
sopisi ottaa tämä muistutus
h uomioon, sillä ei ole muuta kiiiu
Sanomalehtien vaikeudet.
Vleis(")llä tuskin on aa\istusta
niistä vaikeuksista, puhumatta­kaan
niiden vakavuuden oivalta­ni
isesta. j o i d en ai a i se n a sa n o n i a -
lehdistö on toiminut viime vuosi­na.
Kaikki tai-veainect .ia. t.vii-kustannukset
ovat .huimaavasti
kö h o n n e e t. < • n s i n m a i ni t u t v a rs i n -
kili monikertais^'^ti. Yksin pai)e-ri.
n hinnassa tapalUunut .korofus
tekee nyt 3'0() prosenttia ennen
sotaa vallinneista.-.- liinnoista:
Sfiirauksct .(uviit oU; myciskiiän
näkymättä. Ayers'in' tilastokir­jan
mukaan oli l.Göf) vakiintunut­ta
julkaisua ])akot('ttu lakkautta­maan,
ilmestymisensä vuonna
1917. V. 1918 kasvoi ilmestymä^"-
tä i a k a n n e i de n 1 e h t i ei i j a .j 11 Flc a i -
sujen luku vieläkin suuremmalla
vSHmmalhi .nimittäin 1.9o4-:11a. ja
v.l>W lakkasi ilmestymästä, ei
vähempää kuin . ].,()S9 julkaisua.
Nyt loppi^maisillaan ' olevan vuo­den
ajalla 'uskotaan ilmestymisen­sä
rloiiettaneiden julkaisujen lu-vu
n oi e vair - v iel ä ki n : sui i re m pi.
.Ca 11 a da ss a. ei t i ty st i l akka u t u -
Osoittakaa lähetyksenne vas-taanottajan_
i.ia, läliettäjän osoit­teella
vai'U!^tettima osoit teellä:
Foreign Department
First National Bank
HANCOCK MICH.
—Perusteltu v. 1874.—
Vai"at yli $3,000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuu-si suomalaista liikkeessäm­me.
tivat yleensä kaikki suomalaiset
sanomalehdet Amerikassa hinto­jaan,
(anadan Tutist-t eivät teh­neet
sitä. .syystä että toivoimme
i)aperin hinnan jo pysähtyvän,
nousussaan ja poikkeusolojen al­kavan
tämän vuoden kuluessa »pa­lata
ennalleen. Kun m i t ä ä n hal­penemisen
inerkkejä ei kuiten­kaan''
sanomateltden ' >iulkai>»'eim«-
kuslanii uk.snssariimenef- vaan -ovat
k u s t a n n n kse t yhä t ä m iin k i n . vu o-den
ajalla huomattavasti kohon­neet,
on lehtemme lopuksikin-pa-^^
kotettu korottamaan tilaushin­taansa
$3.00 vuosikerralta. L i ­sääntyneisiin
kustannuksiin näh­den
ei se ole suuri korotus, ja us­komme,
että lukijamme ymmär­tävät
sen välttämättömyyden/:'Si-
neni1 en„ .pilkai. suj.e n Vluki u ol1e yhtä j täpai, tsi' o,n jokaineu tilaisuudessa
suuri, mut,.t a i-s o .-jo1uk1k o l, eh, tiä on i vuoden, , l,o ppuun .m ennessä. tjlaa-täiil
lä k in • 1 aka n n u t i I m estymästä;
Toiset:ovat kyenneet pitämään
päälle tilausmaksun korotuksen,
ylei.sön. auliuden ja kustantajien
tilirauksicn vai*assa.
Viime vuoden vaihteessa korot-maan
lehden' entisellä ;• hijjnalla
niiii pitkäksi aikaa kuin.haluavat.
Justus,
mässä talve.ssa. Suonien .kaupun­geissa,
ja; maaseudulla; lvölw^^
itsenäisyyden ja yapaudeh tunnus
lip>pntaukoon; j a juhlaniieli vallit­set
kauttamaan. •
; Syytii on Can adan suom ai a isil-l
a k i n . t ä t ä lietkeii muistaa. Kai­killa:
kausaläisil la, joilla. vielii jo­takin
siteitä on ''vanhaan maa-mänoloista.
Tulos osotti m. m. h an", saavat täydellä syyllä olla
maantiuiteen hetki pohjolan kyl- j,ontuullista, että myöskin Cana-että
hän oli velvollinen pyyt ii- kauptiaelämään. Nyt on tosin
voimaa tärkeään pakokauhu ','hi, mutta taloudelli-tehtäväänsä,
ivajiuis ^ piirre niie-1 nen tilanne on nyt lanitillisempi
he.ssä, joka juuri on saavuttanut j k u in milloinkaan, ja hallituksen
maansa korkeimman kunniapai-j toii,ienpiteet, joihin on ryhdytty
kan. Hän sanoi m. m.: ja joihin edelleen turvaudutaan
"Toivoisin Amprikanj olevann.s-1uuden talon-paniikin torjumisek-konnollisen
kansan. LMe oJemmejsi, ovat tuskin riittävät,
nskonnolisen uudistuksen tarpees- Kaupankäynti kotimaassa sa-sa.
Pidän kirk(issa käymisestä ja moinknin ulkomaitten kanssa on
menen sinne joka suinnmtai, knn \ pula-aikana ollut kokonaan la-olen
kotona.Kypsyy.svuosi:>ani Id-1 massa. Eivätkä täälläkään ole
Iin baptistiksi ja olen ollut 25 puuttuneet tällaisis.sa tapauksissa
vuotta hallinnon jäsenenä. Toi- tyypilli.^et ilmiöt: elintarpeitten
von, etä kaikki kävisiväl kirkossa j j a erinäisten auuitten kulutustava-j
a että miehet olisivat siilien y h t ä i-ain huikeat hinnannousut, rauit-kii
n ty neitä
k i i L "
kuin liikeasiojhinsa-
Mitä hyötyä on ihmiselle, validia
hän voittaisi koko maailman?
, On totta, enkä tahdo suinkaan
s i tä kieltääkäänj että jokainen ih-jninen
tarvitsee toimeentullakseen
ten tavarain, varsinkin ylellisyys-tavaraiu
äkkinäinen hintainlasku.
teollisuuden osittainen seisahtu­minen,
paniikki arvopaperi- ja
valuu ttamarkkinoilla sekä kä­teisten
. maksuvälineitten äkkiä e-siintyuyt
niukkuus.
Epävarmuus tulevista tajpahtu-seuraavaa:
suuri osa saa t.vytyii
y h te en a t e ri a a n p iii v ässä; Vi i des
. . . . •• ... .... •.. ••
osa asuu- lämmittiimättömissä
huoneissa. On niitäkin, jotka
säännöllisesti hankkivat halkonsa
varkain. Vaatteita- ostamaan ei
kykene edes kymmenevS osa. Ja
tavallinen syy koulusta poLsjää-miseon
on vaatteiden ^mute. A-sunto-
olot aivan kurjat. Ja kai­kesta
tästä huolimatta -toinen
puoli on pakoitetn ansiotyöhön
koultmkäyntinsä ohella,
Siiliä muutama esimerkki Eu­ropan
lapsimaailman nykyisestä
kurjuudesta. Tuskin jaksaa jär­ki
sitä käsittää. Surusta sortuiwSi,
jos oma lapsi olisi yksi noista. Ja
mikä on Europan tulevaisuus, jos
seif toivo henkisesti ja ruumiillir
sesti sortuu!
Suomiopiston 25.vuotisjulila.
Kun Amerikan suomalaisten kes­kuudessa
toimiva Suomi-opisto
eusi vuonna viettä ä 25-vuotisjuh­laansa,
päätti Porvoon piispainko­kous
r y h t y ä toimenpiteisiin viime
kirkolliskokouksen päätöksen to­teuttamiseksi
jonkun piispan lä­hettämisestä
edustamaan 'Siiomen
kirkkoa sanotussa juhlissa sekä
tekemään kiertomatkan Ameria
kan suomalaisten seurakunnissa:
kiitollisia sille kaitselmukselle,
joka Suomen kohtalot on ohjan­nut
onnelliseen päätökseen. L i ­puttaa
viomme täälläkin, vaikka
emme siniristilippiuv vedakaan
lipputankoon.
Suomen Tasavalta on vielä ver­rattain
vähän tunnettu ulkomail-
1 a,tälläkin niantereella.Suomalai.s-ten
itsensä on tehtävä parhaansa
tä män epä kohdan .kor j aamiseksi,
sillä siitä on liyötyä itsellennekiu;;
On osoitettava, että Suomi on
jotakin muuta kuin Venäjä (se
käsitys oli Euglannissakin vielä
viime vuonna muutamilla liike-miehillä!)
j a e t t ä siellä vallitse­vat
järjestyneet ..olot. eikä venä­läinen
sojvetismi.
Tämän kesäisissä olympialaisis­sa
kisoissa Antverpenissa edusti­vat
suomalaiset mainehikkaalla
tavalla maaltaan j a edistivät siten
•sen tunnetuksi tulemista kaikkial­la.
Näin 'huomattavaan tulokseen
pääsemisessä on Ajnerikankin
isuomalaisilla tärkeä asema. He
antoivat rahallista avustusta Eu-
.ropaan lähteneille urheilijoiUem^
me. Tyydytyksellä on kaikki tä­mä
mainittava, mutta tähän ei
toiminta ^ saa loppua.; Seuraavia,
olympialaisia on Jiyva jo.nyt .ru­veta
ajattelemaan, jos mielitään
liassa asuva siirtokansan lapsi
saa kalenterin tieto-osa.stossa lu-
•u a kotoisissa oloissa käytännöl­lisiä
hyödyllisiä tietoja. Pistä-k
ö ö n pä Su om alai n en S an o male h-tiliitto
siis tämän korvan taakse
vastaisuuden varalta. Oanada-laiset
kannattaa ottaa huomioon
kalenterin joka osastossa. .
Palatessamme taas ensivuotisen
kalenterimme sisältöön olemme i -
loiset tehdessämme sen havain­non,
että mitä tieto-osastossa on
Canadaan nähden laiminlyöty se
enemmän kuin korvataan.: Ca-nadan
suomalaisille on annettu o-ma
osastonsa. J a s e on enemmän
kun missään tällaisessa julkaisus­sa
on ennen tehty. J a ilolla panee
merkille sen, että tässä osastossa
ovat saaneet huomiota erityisem­min
ne seudut Canadasta, jotka
ennen ovat harvoin tulleet esille
yleisissä julkaisuissa. Varsinkin
British Columbian ja SaskatclKi-wan'in
maakunnat ovat edustet­tuina.
Edustamatta ei ole jäänyt
naapuri maakunta Mauitobakaan,
sillä ellen erehdy on mielenkiin­toinen
Inonnontieteellis-historial-linen
tutkielma, •"'Sukupuuttoon
hävitettyjä lintuja'V sieltä lähtö-,
s i n , " ollen tämän lehden ahkeran
avustajan Kalevan postimestari.
E. S. Norman-in kirjoittama.
Siirtokansan "Kalenterilla on ai­na
ollut hyvä menekki; Nyt on
odotettavissa, että se on entistä
suurempi, sillä vaikka kirja en­nenkin
on ollut arvokas, on se
nyt Ideltämättä 'entistä arvok-kaampij
mikä seikka takaa ostar
jien tyytyväisyyden. Siksi onkin
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomeii rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. SiUikötys-maksu
on $4.30. : Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, • 50c summille' $50.00 asti,
75e, summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraa valta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.