1922-06-08-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SIVU ? NUMERO 23"• CANADAN UUTISET auomalainen eanomälehti Canadassa, Ilmestyy jokaisena Torstaina. 1 Kustantaja The Canada New8 Pub Ishing Co. Erick X Korte, Liikkeienhoitaja, Lauri Maunu, Toimittaja. TILAUSHINNAT: Canadaan: $2.50 kbbo viiodelta, f 1.50 puolelta vuodelta, • 75c. Il kuu-kaiidelta ja 25 sentticä kuukaudelta. ThdysYaltoihln ja Suomeen: ?3.50 koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuodelta. deiij kuoleman ja; katoavaisuu-deiikiu uhalla. — lT«konto^kiinnittää sydämen sydämeen ja ylläpitää ystävyyttä. — Pelko ja toivo ovat liarliai-levain kuolevaisten tienosoittajat hyveen ; temi)pc']iin ja. kestilväi-seen autuuteen. ILMOITUSHINNAT: BO senttiä palstatuumalta kerran ju-lalstuna. Pitempiaikaisille ilmoltukBll le' kohtuullinen alennus,^ Halutaantie to- ja nimenniuuttoilmotnksot 75 senttiä kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme kertaa. ATBloliillo- ja kihlaus-Ilmoitukset 60c palstatuumalta. Kuolonil-moltukfiet $2.50, muistovärssyllä $3.00. Syntymäilmoitukset $1.50. Ayloeroll-jnoituksot $2.00. Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot, luento-llmoitub«et y. m. 30 senttiä tuumalta. Uutisten joukkoon: flijotulsta ilmoituksista peritään 15 senttiä riviltä. Pienimmänkin Ilmoituksen hinta on 50 sentt, Postissa tulevia Ilmoituksia el hyväksytä velaksi tuntemattomilta. Poliittiset Ilmoitukset i$1.00 tuumalta. Kaikki liikkeelle aijptut kirjeet, tilaukset ja rahat ovat lähetettävät '.opoitteella: ^ CANADAN UUTISET, »TOt Arthur, lOht., Canada Canadan Uutisista lainattaessa on tähde mainittava. Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa lehden konttoriin sekä vanha että uusi osoite. ' , ' ^CANADAN Ul^TISET (The Canada News) Tire l^Mnnlsh Newspaper in Canada. . Published every Thursday.by ;The Canada News Publishing Co, ' Eriok J. Korte, Manager. , Wurl MauhAi. Edltor. Daily News Bldg.; Tort Arthur, Ont; • ":' .' • ' — - ' — CANADAN UUTISET Is we]Gomed and read in every Finnish horne in the Dominion. It is the öiTly directadvertising medium for those inanufacturers and merchants who \vish to crealG and huild a profitable and permanent demand.for their prod- . tjct.s and merchandise by the iarge and ever Krowing' Finnish population resld- InK in Canada; Place your trial ad. vertisement and get rcsults. Advertising rates 50c per inch. Political advs. $1.00 per Inch. Adyertisements mnst reach our of-fico Wednesday noon to appear on Thursday'8 issue. Subscrlption price in Canada $2.50 per year, United Statels and other countries $.'},r/J,per year iri advanee. —• Se, jolla; ei oie ystävääy on vieras maan päälläJ Anna anteeksi ystiiviillesi, t o i V o mj ta t ] 1 ä ne n a n t e e k s i a n t a ^ van sinulle. — Vii.saau t ä y t y y vai)aana liik-kna- yhtA'iskiinnallisen ,"jä rjestyk sen rajoissa ja voijda sinä täyttää I)areHiman talitonj^a. — »los sinua, v u o s i k t i u s i e n p ä i i s - t ä kyliueininiii k p l i t e l e v a t ystii-v ä l , jotka s i T i i i l l e i ysliivyyttii lu- Iiasival, n i i n ole aina valmis h e i l - anteeksi antamaan. I Osat vaihtavat. Puualkoholi^^rkirou3 YMysvaliDissa/ Entered as sJecond class mall mat-ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at Port ArthurrOntarlo, Canada. THE AIM OF THE CANADAN UUTISET. To help preserve the Ideala and Bacred traditlons of this, our adopted country, the Dominion of Canada: To observe its laws and Insplre bthers to respect and obey them: To strive unceaslngiy to quieken the -public'8 aense of cIvIc duty; liri ali ways to aid In making this country greaterv and better than we found It. Siirtolaisten valitseminen Canadassa. A^^orra 11 una esi m, AusI raliaan. on (.'anada kiinitliinyt verrattain! valliin : huomiota. siirtolaisten tuottamiseen tähän maalian Suur- Btitanniasta—-Ku »[lannista, Skotlannista j a I rlannista, >! uuri as-k' e 11 ä i n. j n 1 ka i s t n j e n tietojen J n u: k a a 11 011 t ii n n e san o t ii is ta ni a isla taminikunn I päi\'än li)22 jälkceji tiiJlut ainoastaan 4j.')28 siirtolaista, joka tekee vain vähän eneitif i\ 1 ä n k u in ne 1 j äin n en osa 11 k ok Of naisniääi'äs'tji, .Hj,77-J-:.stä. FA-lei i'ajantakaisia i naai)ureitainmo, amcrikalaisia, jotka yleensä elä^ vät- samanlai.sissa olosuliteissa kujii canadaJaisetikin, olisi täjnie yhtämittaisesti i siirtynyt, oli.si (.-anadau siirtolaisuus jiiänyt tänii vuonna vcrratt|ain vjiliäiscksi. Anicrikalaiset njm. muodostavat lähes i)uolet ylliimaJnitusta siir.- toJaismiiärii.slä. OJi kerranVaika, jolloin Europa, sensijaan että sc nyt on Y h dysvalloille maksamas,sa.suunnattoman suuren sotavelan, oli Ame-rikalta saanmssa silloisiin oloihin katsoen jotenkin suu ren summan, huoma uttaa '' N(;w York Trihune." Leliti arvelee että niiden amerikahiisten, jotka nyt .Europalta kiristävät saatavia, on täytynyt unhoittaa Ranskan Ylidysvaltoja kohtaan osoit-tauui pitkämielisyys. Amerikan valhmkumousvuosi-na Kanska lainasi suuren summan rahtia lännen uudelle tasavallalle, allekirjoitti lainan liollannista ja maksuajan tuItua, ei kiirelitiiiyt• sat 11 a V a il n s a, v ti a n ' J n y ön s i. m tik s u - a ja n f) i d en n y s t ii, u s i t a v u os ia, vieläpä kokonaan kuittasi viiden vuoden korkosaatavat. f^^e nou-. datti politiikkaa, joka parhaiten vastasi, velallisen maksidcykyä. Vuosina 1778—1782 Hanskan ku-n i n^as 1 a i nasi Yhdy s vai 1 o il 1 e .J 8,- 0()(),()(:)() franfifia. : Alunpitäin sovittiin ett ii se" suorit ettian takasin viiden prosentin korkoineen tammikuun 1 päivään 1788 mennessä, m n 11 a n i y öIn; mm i n, 1782 B i; n j a - m in l<'ra n kl i n i n eh d o t uk sest ä maksuaikiia iiidcnnett iin ja Kans-ka 11 IvU n i n sa s, ' 'tahi o en u u d el ^ leen osoittaa Yhdysvalloille ystä^ V V v t t ä i i n , r i n h o t t i t korkosaata- V a t n se i 11 a AHI os i 11 a. Y h d y s vai U\ i n ra ha -a s i at jo u t u i v a t k u i t enkin liittokonf?ressin haHitu,saikana niin huonooir kuntoon, että pääoma ja. ]\orot jiiiviit .suoritta.mtit-ta. aina siihen saakka, ; kunnes ITa m i 11 o n 11 u d e 11 e e n järjesti va j takuniian raha-asiat ja, uudisti vei kasuorit ukset. Kansalliselle sokeuden torju-misyhdistykselle- Amerikassa mv tullut eteen uusi j a pulmallinen kysymys, jonka .ratkaisit näyttää päivä ])äivältä käyvän yhä vaikeammaksi. Knnen sen ponnistukset kohdistuivat' ihmiskunnan sokeuden i)ääasiallisimman syyn (tieteellisellä nimellä opt;halmia — Kia.vsillinen pysyy aina nykyaikaisena. — Todellinen vapaus on oikeu.s> tehdä oikein. Canadan kaivokset ja rautatiet. 'iisas mies mtmttaa mieli])!- leonsä, tuh.ma ei. On lärkciitii suorittaa ])ie^ net tehtävät kunnollisesti. 7 - doka liian j)}jljon tavoittelee ei lopuksi saa mitään. ; . <r \ ^ Paras on joko vaieti) tai puhu^ joiain kuulemisen arviji.sta. i Klämä lm muodostunut pik-kuseikoi. sta. Ottakaa niistä vaa- \ ~ Xe tuttavuudet, jotka valitsen joutohetkinäni, ovat i)a]jon tärkeii m [)iä : t ekijoitä ^ 1 liöntoen muodostami.seen kuin ne jc»ita minulla on liiketuntien aikana. — Luther II. Ouliek, M. D. •— Älä pelkää olla liian ystävällinen. ''Tassit maailma.s.sa," «anoo ^larivaux, ''ihmi.sen täytyy' olla liian ystiivällinen ollakseen edes kylliksi y.stävällincn.'' L _ i — Älä pelkkiä osoittaa ystävyyttäsi, sillä ainoastaan siten o soittaudut ystävyyden arvoiseksi. — Älä pelkää unhottamista. IT-sein unhottavaisuutcsi esine .saat- , ta olla arvotonkin, muta se ei rni- ;tenkään pilaa anteeksiantosi arvokkuutta. ^ ' — ' / ' E n surkuttele ketään miest ä .sillä .syystä, että hänen tulee tehdä työtä. Sensijaan kadehdin miestä, jolla on tekemisen' ärvoi-neU ^ työ j a tekee sen oikein. — JTheodpre Rooseyelt. I—Ystävyyden liitto on ikui-se seisoo ta£austen vaihei- 0]) tämän ohella huvittavaa havaita, että löytyy Canadassa niit täkin kansa.laisia. jotka Yhdys-y a 1 h li st a. . t un ne sn a n fa 11 tn v a ssa •iirtohnsuudessa Inäkevii-t vaaran .'anadalle ja. samalla brittiläiselle: valtakunnalle, ije näet väittä'- /ijj, että (/anadaa siten koetetaan "amerikalaistuttiui" ja' höllentää -•('11 siteitä emiimuahan. Sellaineii 1 u u 1 o , 1 u onn ollj s(|stiki n on ai h ee-ton. Tulee niiJet loitaa huomioon, e t t ä suurin- osa Ylidysvalloista ('an a* 1 aan ^t u he \' is t a: s i i i- tola Isis ta on alkuaan ^brittiläistä lähtöii; vieliii)ii eanadal.'ilstakin, ainakin Canada.^sa syntyneiden jiilkeläil- ,^^ky jotka iiUillft, toivovat : löytä-yiuisä suuroMupia"' jmahdollisuuksia kuin etelii.ssä, jfO^iine heidiin vanr henipansa aikounaan syystä tai toisesta miiuttiv.it. j Tavattojuan ^'aikeaa on tehdii. ero halutuji ja ei-halutun siirtoj laisaincjksen väliJlä.'"Ainakaan ei uusilta tntokkai ha vaadittu suuri maihinnausurah a ole ollut paikalf. laan, ja 'siitä s^ys^tä se kai äsketr täin poä.steltvinki.u. Vaikkakin siirtolai.-^ifdla olisi runsaastikin ra] hoja ei\se suinkaan n.ierkitse, ettii hän samialla olisi sopiva uutisj asukkaaicsi, yhtä' väiliän kuin rikj kaan mieheni poika varallisuutensa perusteella on köyhän miehen poikaa kyke nevämpf. Amerikan salamien av aaminen >siirtolaisuu-[ delio ei y k s i n ä ä n jluonut Yhdy-s-j valtaiu suunuutta. ; ^fonet nykyajan ^ustralUan tyinnetuimmista kan.yalaisista " epäröiväit ilmaista!; syn^.yperääns ii siitä syystä, että heidän iJjo-isä 3isä aikojaaan saivat Etvglannin hallituVsim kustan-nnksella vaj); ian matkan Botany Bay Tl in (ran feaistussiir tolaan). . (..'anadan e ;ränjaita i*aivaamaan ja asutuksell ^ Tiukaisomaan ei voi-da ottaa so p i v a ö siirtol)ö'.isaine^t^ yksinomaan/ kielien perusteella, Jostakin .7 Englannin: kaupungista muuttanut?. tehda-styöllMnen ei Irauankaayi kestä siinä, mistä karaistuni jt ja ras|caaseen ruu-miilliseeu työhön tottunut suomalainen vuosien aherruksen jälkeen otti.' ta .jokapäiväisten leipänsä ja jättää suuremmat toimeentulo-mahdolli suudet jälkeläisilleen. Parhaite^ n siirtolaisKJn kykeneväi-syyden j | aäärääise maa, johon härt muuttaa. • Työkuntoldsuus, karaistunut' nzuraiinrakenn^. Jannistu-maton 1 .sisu jai pellsäämättömyys tulevat 1 cysymyjkseeji Ganadassa 'ja merk' t tsevät 1 paij )n enemmän kuin jo ftkun sädani tai ituhannen dollarin ;| irvailiinnousi rah a. D OM li n i on i n a i) u 1 a i.s-k a i vos in i n is-t eri 'T: !• i. C' h a r 1 es (' a m s e 11 osp i 11 aa äskettäin kirjoittamassaan ar-tikkelissM, mihin niääräiin" Canadan - ra Ilta tie vaikeudet pie-n e n ty i si \'ii t, j os maan k a i v osf e'' I - lisuutta tarmokkaasti rylidytliii-siin kellittämääi} ja edistjiinään. Rautatiet, tarvitsevat nykyään sunrem])ia tuloja j a niitä voidaan saada ainoastaan suui-emmalla liilcenteellä. Kirjoittaja huomauttaa, et t ä in il te i- kaikissa maai 1- nianmaissa kaivosteollisuus /antaa rautateille enemmän tuloja kuin mikiiäii muu teollisuuden haa ra ja. se n 1 i s ii k s i — h i i Uk a i - vokset-- rautateillä käytetfävjin polttoaineen.; Tavaraliikenne oii rautateillä kaikkein , tuottavin haara, josta johtuu, että mitä suurem massa mää riissii ka i voksia keliitetäiin, sitii enemmiin rautatiet saavat tuottoisaa:liikennettä. Yhdysvalloissa on kaivosteollisuus mahdollisesti kehitetty korkeammalle kuin missään muussa maailman maassa ja. raaka-mineraalituotteet muodostavatkin h u o m at t a vi m m an osau' koko. ra u - t f i ti e t o n n i s t o s t a. No i n k' y i m n e n en vuotta sitten Mr. K. Il.sllarriman ilmoitti kaivosteollisuuden varus-t a n YhdysVa 11ain rautatei 11 e 58 j)rosenttia tonnistosta. Aina siitä: lähtien.;; ynltioidenvälinen kaup-pakömisioni on ottanut selville saman prosenttimäärän ja käyt-t äny t s itä t led o n a n n oi ssaa n. V i i • meiset saatavissa olevat YHidys-valtain tilastot ovat vuoden 1020 kolmelta viimeiseltä kuukaudelta, jona aikana kaivostuotteiden kuljetusmäärä oli 58.;i prosenttia. Jos siihen vielä lisätään osittain valmiit kaivostuotteet, kohoaa kavosteollisuud./kokon.aistonnisto 60 prosenttiin. Yhdysvaltain kaivokset eivät siis ainoastaan varustaneet maan rautateille enemmän kuin kaksi kertaa niin paljon tonnistoa kuin kaikki muut teollisuudenhaarat yhteensä vaan sen lisäksi nef käyttivät ainoastaan 53.5 pros. siitä vaunumää-rästä, joka tarvittiin kuljettaes.sa muita tavaroita vaunulastin erissä, tarjoten siis raiitateille mitä edullisinta kuljetustonnistoa. Ylläolevien numeroiden valossa katsottuna on paikkansapitäväksi myönnettävä, että eivät ainoastaan rautatiet ole välttämättömiä kaivostoiminnalle, vaan että korkealle kehitetty kaivosteollisuus on yksi rautateiden elinehdoista.' nenatorum) poistamiseen ja' fu-lokset ilmeni vät sokeina syntyneiden pikkulasten . :lukumiiäriin vähentymisessii. Mutta aivan äkkiä yhdistykselle on tullut uusi probleemi, puu-alkoholin nauttimisesta aiheuru-nut sokeus. FA ole ensinkään tavatonta, että komitea saa päivit-tiiin vii.si'kin ilmoitusta puualko-holisokeudesta. Siihen ei ole o-tettu niitä taj)auk,sia, jolloin :sa-n o t u n m y r ky n ji au 11 i m i n e n o n aiheuttanut vain näön huonontumista eikä aivan täydellistä sokeutta. Komitean antamassa tie-doirannossa sanotaan: ".Piiivii piiiviiltil puualkoliolin uhrien luku ka.svaa. Toisinaan se näyttää hiukan viihentyviiii I) 1111 j e ta k s e e n u n d (! 11 e (m vie lii k i n h u o 1 e 11 u 11 a v am j) a n a. 1 Radiopuhe r liinella -.lähetetyt tiedonannot kaikkialle'Yhdysvaltoihin ovat e-pä il emättä ehkäisseet monta ry h-ty m ä s t ii. s o k e u d el 1 a 1 vO k e i 1 m aan, mutta vielä on paljon niitä, jotka k' i u sa u k s e e n 1 a n ke a v a t j o k o t i e tär miittöm.yydessä tai; tahallisesti. Torjuakseen tätä mielettiimyyt-tii, j o ka i 1 im ise t sa at taa j u o i n a a i\ puualkoholia ja^ siten tulemaan sokeiksi, ehdottaa komitea, että kaikki sellainen alkoholi viirjät-t ä i s i i n \ io 1 e t i n \' ii r i s e. 1\ s i, j) u u a 1 k o-h o l i n i i i i H i . ; i ) . o i s t ( ' t ta isiin saimkii'-; j a st a j a k o rva 11 a isiin sa nalla m ethän oi. Niiden mic^lestii, jotka ovat olleet todistamassa "Vanhan ku-ningas Alkoholin" kuulustelua; 1110 mi ota; j a tel o tn s ta, n ii y t tä ä kaikki alkoholin nimellä kulkeva o 1 e \' a n ,j u o v u 111 s,j uo maksi s o \' e 11 u - va. •; K a i keksi - onnet tomuudeksi on vielä liian paljon iJimisiii, jot-ka koettavat syustii Kuningas A l - Ivoholin valtaistuimelta, hiivittii-emme tahdo Kuotsin ja. Norjan-suomalaisista ^en enempää; puhua. E i ole mahdollista tietenk ä ä n , tässä luetella kaikkia niitä maita ja seutuja, joihin suomalaisia on toimeentuloa hakeak-seen asettunut. : Näitä suomalaisia ajatellessamme saatamme ky.syä, miksi lie- 0 - vat lähteneet? Eikö kotimaa saattanut tarjota heille työtä ja toimeentuloa? Nämä kysymykr set antavat paljon-ajattelemisen aihetta. Siirtolaisuuden. haitoista- ei julkisuudessa, ole viime ai-k oi n a n ä ky nyt m u i t a li uoman tuksia kuin Aland lehden valitus, että Ahvenanmaalta ruotsinkielinen viiestö siirtolaisuuden vaikutuksesta vähenee. Suomen valtion itsenäistyminen j a siitit johtunut oman edustuk-s (i n j a k o n s n li 1 a i t o k- s e n j i i i-j e stii - ni i n e n o n s a a t: t a n n t u 1 k o m ji i 11 a a - suvat suomalaiset entistä ehkä jonkun verran edulliseinjjaan a-scmaan. Ile saattavat siellä, missä on Suomen lähetystöjä j a k'on-sulaatteja,. kiiiintyii asioissaan o-man maan edu.stuksen luioleen. Kuinka onnistuneita Suomeii; konsuleiksi :()t.?,tui utkomaalaiset liikemiehet kulloinkin ovat Suo-: m en k a ii sa la is t n. J i (MI vo nauta f) i n a on vaikea sanoa. Varn'iaankaaii Jieiltä ei hyviiii tahtoa puutii. Talon del 1 i set s>' y t j) ak o 11 a v a t: 111 o n-nollisesti täyttiimiiän useita vara^ k o ns n 1 i n t o i j n i a p a 1 k a 11 o m a s t i j ii sellaiseen toimeen. . luonnollisesii tulee, liihinnii liikemies, j o l l a on liike.suliteita Suomeeji. ^ han olemassa • Suomalaisuuden Liitto, Kansanvalistusseura, Suomalaisen kansakoulun ystävät, M eri m i eslii h e ty sse u ra e lik ä vi e 1 ä useami)ia, jotka voisivat osaltaan O t ta a. asiaa' aja a le s e en, e h k ii p ä y h - teisen toimikunnan asettamalla. Lieneekö totta, että eräiden luai-nit t ujen s(iuroj(vn jolitohc-nkilöt ovat heille tehtyjä esityksiä ai- V a 11. ky 1 mii k is k o is es t i k ö 11 d e i 1 (' et;. —Asia ci saa jäiidä toimetloiiinu-deksi. Turussa on eräissä jjiiivis-sä osotettu -suurta. my<»tilt untou ulkQniaan suomalaisten kansalli-su. i I sk' y sy I n y l\ s e 11 e. 10 i k ö Iiii n öVi s i' mahdollista täilUiipiiin saada aio-: t e 11 a e t v. e, n j > ii i u j a. h el s i n k i 1 ii i s i; i - kin hereille. Nykyiken kurssimme rahaläla® 'tyksjUe SUOMEEN Postin kautta ja ^ähköteitse on Rockefellerin elämänviisaus. milliä. ./;yonniinsa mukaan' kaikki esille taUleet varastot. •' - Paatjlfrcinkin ]'yyi)i.sk«H^. varma s ti e p ii r ö i 11 autti a A i laa inaa n sa melhÄn()lryyi)pyä, jos hän' sen tietiiisi sisiiltii vilu niin voima kasta myrkkyii, ettil pienikin Jculaus a i h e u ii ai s i . t ii y d e il i s e n s (> k i.' u d e 11.' ja koniie.s kuoleman. Koko maata käsittävällä kielto- •lailla on ollut muutamia omituisia seurauksia, mutta kaikkein tuhoisin on ,se, ettii Volsteadin a s e t u k s n k j <> v t äm i n e n j) u u [i 1 k o - 11 olia eli m et h a n oli a k iiy t tii m iii lii jokavuo.si Haat taa jmolitoistatu-hat. ta mie.stii sokeaksi. Aretliano-lia voitaisiin paremminkin kut-suanimellä "deathonal." Suomalaiset ulkomailla. r— jHyvästä sydämestä annetuli la lahjalla on kaksinkertainen ASanotaan, e t t ä suomalaiset liikkuvat i)aljon u l k o m a i l l a . M i t en suomalaiset Suomea edustavat n Ik om a il 1 a, si i t ä sa a t ta is i k i r j oi t-taa monenlaista sekä kehottavaa; että varoittavaa. Emme tahdo tässä kuitenkaan siitä lausua sen enempää kuin ettii jokaisen suomalaisen on osotettava . olevansa maansa ja kan.sansa edustaja, joka, voi paljo vaikuttaa ulkomaalaisten käsitykseen Suomesta ja suomalaisista, kirjoittaa U. A. Suomalaisia on verrattain lukuisasti siirtynyt eri seuduille maanpallolla työansioille tahi jollakin tavalla onneaan hakemaan.: Kimsaimnnn' on suomalaisia Pohjois-Amerikan Y'hdysvalloissa ja Oanadassa. Yhdysvalloissa a-suvista suomalaisista on ulkoministeriön toimesta määrätty laadittavaksi luetteloy joka nyttemmin lienee valmistunut. — . Mutta suomalaisia on siirtynyt muuallekin. Keski- ja Etelä- Amerikan valtioissa saattaa tavata suomalaisia. Kiina.ssa ja Itä-Aasiassa, Huippuvuorilla, E - telä-Afrikassa j a Tulimaalla asuu suomalaisia. Tässä yhteydessä On myöskin mainittava lltiotsissa ja Norjassa oleskelevat suomalaiset, näiden valtioiden alamaisina asuvia suomalaisia mukaan laskematta. Heidän osansa vaatisi oman esityksfinsä^vvmutta tässä Vastustamattomasti heräii kuitenkin kysymys; iiiitil saatt,hi Suomi tehdä ulkomailla hajallaan asuvien kansalaistensa hyväksi'? On suuri asia se, että edustus voidaan järjesi iiii Suomestaj eikii ke-n cji k'ilä n t arvit se as i oissa a n Ve - n ii j ii n ko n s u i i a n i en n ii t ie d us t e le-maan. .Mutta virallisen ediistuk-ser) rinnalle tai i)arem min siiiien-k in li i 11 y n v o i( 1 a an j ii r j es t ii ä l( > i - m en | »i 1 (vi t it ui ko m a a n suo i n a la i s-ten liyvaksi. :Meriinieslälictys on tiissä sulitees.sa saanut paljon -hy-- viiii ai kaan ja sen työ on saava o-sakseen kaikkea myötiituntoa. A i ka ise m m l u j a myös ny ky äii n o-vat Suomen merimiesliihetysase-mat saaneet jsuOrittaa; konsulin viraston tehtäviä. -Meilje ci,ole .tarlceminin tunnettua, missii iniii^- rin ulkoministeriö . kiiyttiiä ;hy-vii lv s e e 11 i n e r i m i e s 1 ii h e t y k s e 11 t y ii 11 tekijiiin ai)ua,;.m.utta - ainakin jossain m ä ä r i n sitä lienee tairahtu-nut. .:Mutta ulkomailla asuvien suomalaisten, sekii Suomen alamaisten ettii ulkomaiden alamaisena o 1 e v i e n h y v äk s i o n 1 e h tii vii i n u u ^ takiji kuin niitii virallinen edustus saattaa telidii. :Merimiesliihe-tysaseMiia ei saata i)i'rustaa jokaiselle paikkakunnalle, jnissa suomalaisia asuu, sen telitävii on toisenluontoista. Kon.snlin virastossakin saattasi olla kirjallisuutta saatavana ehkiii)ii myytiiväksi-kin •— kotimaan sanomalehtiä samoin. ; IKirjallisuutena . tietysti raamattu ja raamatun osa ovat ensi sijassa, mutta tietysti on kotimaata kosk(.'va kirjallisuus tervetullutta. Siihen on^ kuitenkin pyrittävä, että ulkomailla asuvien' suomalaisten omasta . piiristä liiytyisi henkilöitä, jotka ryht.visivät "e-dustamaan'V ottaisivat jotakin lienkistiL yhteyttä kotimaahan välittääkseen. Mutta kuka ottaisi kotimaassa huolehtiakseen näistii ulkomailla a suvista su o i n ai ais i st a ? - II1 k o m i-nisterii)?. Sen .sanomalehtitoimis-to? '^Merimieslähetyksen asemat ehkii jossakin niiiärin, mutta sen toiminta rajoittuu omalle alalleen. •Ruotsissa tyiiskentelec hyvin tarmokkaasti "YHidistys ruotsa-; laisuuden rsäilyttämiseksi ulkomailla." Se saattaa runsailla rahavaroilla avustaa m. m. eräitä Suomen ruotsinkielisiä kouluja. Kysymys on ollut sen toimesta ja Jiannatuksella perustaa ruotsinkielen professorin virka Tarton virolaiseen yliopistoon Viron muutamien tuhansien ruotsal. kansallisuuden turvaamiseksi.Mir tä tekevät suomalaiset vieraissa maissa asuvien kansalai>stensa hyväksi? Kuuleman mukaan^ on nelsin-gissä ollut puhetta sellaisen järjestön perustamisesta, joka eri-koistehtävänään huolehtisi ulkomailla asuvien suomalaisten kansallisuuden säilyttämisestä. Qij- .John i>; lioekereller, joka. oli maailman ri k ka in m ies tii ksi • ku n-nes viime aikoina hiiiieltii tämän kunnian ryiisti • 1 l e n ry .^'ordyon nykyiiiin H;} vuoden i k ä i n e n . Äs-ketliiin salli hän liaMstMtella ilse-ä i i i i Ormond Beadiissa • h^loridas-sa, jossa hiin tavallisesti viettiiii t a h'e n •. j a k e i i il n ;j a k u 1 n 11. a; i : a i -. kansa p(;laamalhi ^olTia niin. paljon • k u i n ; inahdollista.. Onliair luonnollista, ettii vanha John ..on tyytyviii]ieii •kohtahronsa, ja etiii-hiin toivoo eläviiiisii . viiiiiiiliiiii 100 vuotta. ' ' M aa i l m a on n ii n iiii ref t timii n n i i e l e n k i i i i l o i n e n ," on hiin sanonut, ."jiänlii. haastattelevalle sjino- .malel.it imielielle. Ihmisen on e-, leltiivii kanan, elMi hiin saisi maailmasta irti kaiken .sen, luilii s i i nä on.'' K(\skust ,'Iuii k u l u e s s a hiin lau.^iii myöj^kin mielipit- e i i^ii >ii-t ä , kuinka ihmisen o n . iiir-netellii-'. \'ii: ett;i liäu saisi lial(iiuiisn Ivjiik-ki maailman aarteet : j a i ' l i i i si malid.ollisimman kauan, kilämiiii-viisauteii> a on hiin punertanut n e l j ä k s i sii ii n 11(1 ksi.. joita; ihinis.:'n on: alituiseen jddef t ii vii mielessii., -Niiniä säiiniii)) ; ovat seuraavat : 1) I']i saa olla laiska, 2) on <'let-t ii vii, .vk' s in k (• rt a i s e l la r n u a 11 a . j; i kaik('f,s;i noudat e! ta v;i koht uut f a : •5) on \-ietet tii vii kristillistji ..•lii-: miiii. ja '!) on pelattava ^'oiria. Yleeiisii Ixoekefellei' piihiiu tiiah- . d o l l i s i i i i m a i i v i i h i in railoista, l»a-hat tuovat miikanajiu o~iinea vain sihiii. raapuksessa, ettii niitii k'iiy-totiiiin j i i r k e v ä l l i i . ja viisaalla ta^. v a l l a . " Tiissä .nuhteessa suvaitsi h ä n sanoa haastattelijalle vain tiimiin v e r r a n . ; l l ä n e l l i i ei iiimifeii ole muuta kunnianhimoa kuin '' sa a (la , \' i e t lii ii ; h y ö d y 11 i s 1 ii . e l ä i n ä i i , " . ^lielnimmin • hiin iniJiuu linnusta, kukista ja — .^oirista. S u n r im 1 rt a n. " o sa n pii i \' ii stii h i i n viettiiii puutarhassa, jossa liiinen niikee.- ahkerasii • pnuliailemassa Dollarilta. MyÖÄ; myömmt pankki-osoituk' sia (shekkejä) markoissa yllä-mainit. kurssin jälkeen ja erikoi, sia, kolmen prosentin korkoa vetäviä jnjiatkustaj ien shekkejä doJ' 1 a r ci SS a|, j o t ka "S uo m essa 1 u n as to-taan si eli ä v oi'm assa -ole van d oi rin kurssin jälkeen. Lähetyskulut . ralialähet;yk.sill6 postin [kautta on 15e. summilla alle )}^2^).00; sitä suuremmilta sain-milta mltiiän kuluja ei peritä. Liihetyskulut sähköteitso 0»- $3.50 kaikilta summilta, Kai k k i lä he ty kse t psoi tetaan postin kautta, jos siihkösanoma- . Iä)]ety.jitä ei erikoi.<;esti pyydetä. Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lähetläjän osoitteella' varustottUTia osoitteella: I Foreign Department First National Bani HANCOCK :: MIC%; -reriistetlii v. ]874.--^v^ ifei. Varani yli •..$:i,000,0Ö0,00ifr ' K i'r joittakaa suomeksi; meill^y on Is uujsi s u o m a 1 a i st a i i i k k e e s s ä m-rac.. puut laam nit tii maa, maai t ä m i i i mapi I •li<'it(liss;i ,: .1a,i .myoskiii .l)e- ( s s a -— uo II • i a. . V i im e k' s i m a i - harrast us on. kuten liuo-; )ainanut.| leimansa . halien^ lian k^ a 1..S t > n u i k s ee n sa,. . j o k a : kautta o n saanut s i t ä k i n o-i i i s e i i i m ä n luonteen. Metsäpaloja: C. N. R:n var-rellaj ('anadiau National ranta-- tien yVinnipeiiin-ToiMuitiMi iiiat-knsf;! ijajiina.: myriliiistyi useita t ii.nJ([ja, pi;a-jaiiiaina seiijoluhjsta, • •t-t ii )•!) 11 t.atiesil t a : A b y wiji .ja AV i n - (li;j;-oi!i I (.(^)utecton): viilillii oli jjalos- .'•a !.i)l!io'iit.mi.ut. .M>.'itkustajat. siii'- t ö i s i i n juniin.. Atikokan »ellan viilisellii.. Tat-äosalla tt iin;, m a a n a n t a i n a met.sä- )alii ia i-ieliuneeii. - , - ... Tuhansia koor^eija^^paperi- -oli lo|)puviikolla tulossa a- .{.Ivaii iiiist iqiiia-jokea Fort a 111 i ir 1 ] )a | n • ri,! elit aa 11 e. Iva ka-: I)uto 11 K'se'sta .imi11; 1 asket-ref .11 il il 111 o ijt puil; \ V i bekan tiili viiko)iivailrti>essa. Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa. Mahdollisimman pikainen toiminta. ikt luomeen lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoittaneella on joka päivä tiedossa Suomdn rahan todellinen arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän korkeimman kurssin rahalähetyksistä. i ICU.RSSI ON TÄNÄÄN, , SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA. Kaikki lähetykset osoitetaan postin kEutta, jos säJi-kösanomalähetystä ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on 40o summille $40.00 asti, 50c summille $50;00 asti, 75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sadalta 25c. , I Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetjrksille. Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tarkasti. 'i[ 4l^ W ^ PORT ARtoaR, ONT., CANADA,
Object Description
Rating | |
Title | Canadan uutiset, June 8, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
Publisher | Canada News Pub. Co |
Date | 1922-06-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Canada220608 |
Description
Title | 1922-06-08-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
SIVU ? NUMERO 23"•
CANADAN UUTISET
auomalainen eanomälehti Canadassa,
Ilmestyy jokaisena Torstaina.
1 Kustantaja
The Canada New8 Pub Ishing Co.
Erick X Korte, Liikkeienhoitaja,
Lauri Maunu, Toimittaja.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 kbbo viiodelta,
f 1.50 puolelta vuodelta, • 75c. Il kuu-kaiidelta
ja 25 sentticä kuukaudelta.
ThdysYaltoihln ja Suomeen: ?3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuodelta.
deiij kuoleman ja; katoavaisuu-deiikiu
uhalla.
— lT«konto^kiinnittää sydämen
sydämeen ja ylläpitää ystävyyttä.
— Pelko ja toivo ovat liarliai-levain
kuolevaisten tienosoittajat
hyveen ; temi)pc']iin ja. kestilväi-seen
autuuteen.
ILMOITUSHINNAT:
BO senttiä palstatuumalta kerran ju-lalstuna.
Pitempiaikaisille ilmoltukBll
le' kohtuullinen alennus,^ Halutaantie
to- ja nimenniuuttoilmotnksot 75 senttiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. ATBloliillo- ja kihlaus-Ilmoitukset
60c palstatuumalta. Kuolonil-moltukfiet
$2.50, muistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Ayloeroll-jnoituksot
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-llmoitub«et y. m. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon: flijotulsta ilmoituksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin Ilmoituksen hinta on
50 sentt, Postissa tulevia Ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset i$1.00 tuumalta.
Kaikki liikkeelle aijptut kirjeet, tilaukset
ja rahat ovat lähetettävät
'.opoitteella:
^ CANADAN UUTISET,
»TOt Arthur, lOht., Canada
Canadan Uutisista lainattaessa on
tähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite. ' , '
^CANADAN Ul^TISET
(The Canada News)
Tire l^Mnnlsh Newspaper in Canada.
. Published every Thursday.by
;The Canada News Publishing Co,
' Eriok J. Korte, Manager.
, Wurl MauhAi. Edltor.
Daily News Bldg.; Tort Arthur, Ont;
• ":' .' • ' — - ' —
CANADAN UUTISET
Is we]Gomed and read in every Finnish
horne in the Dominion. It is the öiTly
directadvertising medium for those
inanufacturers and merchants who
\vish to crealG and huild a profitable
and permanent demand.for their prod-
. tjct.s and merchandise by the iarge and
ever Krowing' Finnish population resld-
InK in Canada; Place your trial ad.
vertisement and get rcsults.
Advertising rates 50c per inch.
Political advs. $1.00 per Inch.
Adyertisements mnst reach our of-fico
Wednesday noon to appear on
Thursday'8 issue.
Subscrlption price in Canada $2.50
per year, United Statels and other
countries $.'},r/J,per year iri advanee.
—• Se, jolla; ei oie ystävääy on
vieras maan päälläJ
Anna anteeksi ystiiviillesi,
t o i V o mj ta t ] 1 ä ne n a n t e e k s i a n t a ^
van sinulle.
— Vii.saau t ä y t y y vai)aana liik-kna-
yhtA'iskiinnallisen ,"jä rjestyk
sen rajoissa ja voijda sinä täyttää
I)areHiman talitonj^a.
— »los sinua, v u o s i k t i u s i e n p ä i i s -
t ä kyliueininiii k p l i t e l e v a t ystii-v
ä l , jotka s i T i i i l l e i ysliivyyttii lu-
Iiasival, n i i n ole aina valmis h e i l -
anteeksi antamaan.
I
Osat vaihtavat. Puualkoholi^^rkirou3
YMysvaliDissa/
Entered as sJecond class mall mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port ArthurrOntarlo, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the Ideala and
Bacred traditlons of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its laws and Insplre bthers to
respect and obey them: To strive
unceaslngiy to quieken the -public'8
aense of cIvIc duty; liri ali ways to aid
In making this country greaterv and
better than we found It.
Siirtolaisten valitseminen
Canadassa.
A^^orra 11 una esi m, AusI raliaan.
on (.'anada kiinitliinyt verrattain!
valliin : huomiota. siirtolaisten
tuottamiseen tähän maalian Suur-
Btitanniasta—-Ku »[lannista, Skotlannista
j a I rlannista, >! uuri as-k'
e 11 ä i n. j n 1 ka i s t n j e n tietojen J n u:
k a a 11 011 t ii n n e san o t ii is ta ni a isla
taminikunn I päi\'än li)22 jälkceji
tiiJlut ainoastaan 4j.')28 siirtolaista,
joka tekee vain vähän eneitif
i\ 1 ä n k u in ne 1 j äin n en osa 11 k ok Of
naisniääi'äs'tji, .Hj,77-J-:.stä. FA-lei
i'ajantakaisia i naai)ureitainmo,
amcrikalaisia, jotka yleensä elä^
vät- samanlai.sissa olosuliteissa
kujii canadaJaisetikin, olisi täjnie
yhtämittaisesti i siirtynyt, oli.si
(.-anadau siirtolaisuus jiiänyt tänii
vuonna vcrratt|ain vjiliäiscksi.
Anicrikalaiset njm. muodostavat
lähes i)uolet ylliimaJnitusta siir.-
toJaismiiärii.slä.
OJi kerranVaika, jolloin Europa,
sensijaan että sc nyt on Y h dysvalloille
maksamas,sa.suunnattoman
suuren sotavelan, oli Ame-rikalta
saanmssa silloisiin oloihin
katsoen jotenkin suu ren summan,
huoma uttaa '' N(;w York
Trihune." Leliti arvelee että
niiden amerikahiisten, jotka
nyt .Europalta kiristävät saatavia,
on täytynyt unhoittaa Ranskan
Ylidysvaltoja kohtaan osoit-tauui
pitkämielisyys.
Amerikan valhmkumousvuosi-na
Kanska lainasi suuren summan
rahtia lännen uudelle tasavallalle,
allekirjoitti lainan liollannista ja
maksuajan tuItua, ei kiirelitiiiyt•
sat 11 a V a il n s a, v ti a n ' J n y ön s i. m tik s u -
a ja n f) i d en n y s t ii, u s i t a v u os ia,
vieläpä kokonaan kuittasi viiden
vuoden korkosaatavat. f^^e nou-.
datti politiikkaa, joka parhaiten
vastasi, velallisen maksidcykyä.
Vuosina 1778—1782 Hanskan ku-n
i n^as 1 a i nasi Yhdy s vai 1 o il 1 e .J 8,-
0()(),()(:)() franfifia. : Alunpitäin sovittiin
ett ii se" suorit ettian takasin
viiden prosentin korkoineen tammikuun
1 päivään 1788 mennessä,
m n 11 a n i y öIn; mm i n, 1782 B i; n j a -
m in l<'ra n kl i n i n eh d o t uk sest ä
maksuaikiia iiidcnnett iin ja Kans-ka
11 IvU n i n sa s, ' 'tahi o en u u d el ^
leen osoittaa Yhdysvalloille ystä^
V V v t t ä i i n , r i n h o t t i t korkosaata-
V a t n se i 11 a AHI os i 11 a. Y h d y s vai U\ i n
ra ha -a s i at jo u t u i v a t k u i t enkin
liittokonf?ressin haHitu,saikana
niin huonooir kuntoon, että pääoma
ja. ]\orot jiiiviit .suoritta.mtit-ta.
aina siihen saakka, ; kunnes
ITa m i 11 o n 11 u d e 11 e e n järjesti va j
takuniian raha-asiat ja, uudisti
vei kasuorit ukset.
Kansalliselle sokeuden torju-misyhdistykselle-
Amerikassa mv
tullut eteen uusi j a pulmallinen
kysymys, jonka .ratkaisit näyttää
päivä ])äivältä käyvän yhä vaikeammaksi.
Knnen sen ponnistukset
kohdistuivat' ihmiskunnan sokeuden
i)ääasiallisimman syyn
(tieteellisellä nimellä opt;halmia
— Kia.vsillinen pysyy aina nykyaikaisena.
— Todellinen vapaus on oikeu.s>
tehdä oikein.
Canadan kaivokset ja
rautatiet.
'iisas mies mtmttaa mieli])!-
leonsä, tuh.ma ei.
On lärkciitii suorittaa ])ie^
net tehtävät kunnollisesti.
7 - doka liian j)}jljon tavoittelee
ei lopuksi saa mitään.
; . |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-06-08-04