Canadan uutiset, September 11, 1919

              r CllffÄlKiN TJTJTIBET; PÖKir.afiqpjR, pi^^ 1919,. f : mJMER0'3T>'
CANADAN UUTISET
ainoa suomalainen sanomalehti.Cana*
dassa» ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja i
Tlie Canada Ne\vs Publlsltins Co.
Erick J. Kortft. IMi k keenhoitaja.
J. H. Hirvi, Toimittaja.
TIIiAUSHINNAT:
Canadaan: $2.00 koko vuodelta,
$1.60 9 kuukaudelta, ?1.25 puolelta
vuodella, (>5 senttiä 3 kuukaudelta Ja
2.5 ^enttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin jä Suomeen: ,$2.50
koko vuodelta Ja $1.50 puolelta vuo­delta.
IliMOITtJSmNNAT:
S senttiä palstatuumalta kerran Ju-
•»'stuna. Pitempiaitikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
Ja nimenmuuttoilmotukset 50 sont-f,
iä kerta, $1.00: kolme kertaa. Naima-vimoitukset
$2.00 kerta, $3.00 kolm©
kertaa. Avioliitto^ ja kihlaus-ilmoi-inkset
$2.00 kerta; Kuolonilmoitukset
$1.50, muisiovärsyllä $2.00. Syntymä-llmoLtukset,
$1.00. Avioeroilmoituk
Bct $2.00. 1
Pöytäkirjat, ; tilislplvitykset, keräys-luettelot,
luentö-ilmoitukset y. m. 15
(Senttiä tuumalta. , ( '
Uutisten joukkoon aljotulsta ilraoi-tulcsista
peritään 10 yenttiä riviltä..
Pienimmänkin ilmoituksen hinta OTJ
50.<3ö^ttiä. Poi5tissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
PoliittL-i^ct \ilmoitukset $.3.,00 tuu-malta.
..M - , : -
Kaikki liikkeelle aijoLut kirjeet, ti­laukset
Ja rahat ovat lähetettävä
o.soitteolla:
CANAI>AN UUTISIpT,
Port Arthur, Qnt., Canada
eanaaiin TJiil islst^^ luiuattacssa on
liilule maiulttiiya.
'Osoiteinuiilokse.sta tulee, ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uus
osoite. , A Xiy
CANADAN UUTISET
(The Canada News)
1 he oivly Finnish Nov/spaper In Gan-
«da. Publishcd cvery Thur.sday !t>y
Ti.;c Canada Ne\vs Publishing Co.
Erick .1; Korte, Manager. .
Piakkoin tulee tapahtumaan
iäiiestys, joka asian ratkaisee.
Vaikka ei äänestyspäivää vielä
ätä kirjoittaessa olekaan viral-isesti
määrätty, voi melkein
varmuudella olettaa, / että se tu­lee
tapalitumaan tulevan kuun
ajalla. Sikäli kun vaalilistat
vahuisluvat, voi odottpa, että
äiinestyspäivä tullaan virallisesti
määräämään.
Äänestyksessä kieltolaki asias­ta
tulee äänestäjän merkitä vas-tauksensa
neljään eri kysymyk-seoii.
Ensimmäinen kysymys e-sittää
kieltolain tykkänään pe-nuitlamista.
Toinen esittää;
kieltolain juuuttamista siten, et­tä
SO sallisi ^miedomman oluen
inyöniisei). Kolmas esitys tekisi
miedon olneu myömisen luvaUi-J
Keksi" yleisissä hotelleissa sellai
silla paikkakunnilla, jossa enim-inistö
yleisessä äänestyksessä si­tä
suosisi. iVeljäs kysymys esit­tää
kieltolain muuttamista siten,^
e t t ä kaikkia väkijuomia yleensä
voitaisiin niyödä hallituksen A^ä-lityksellä.
Kaikkiin näihin kysymyksiin
tulee jokahien raittiutta ja si­vistystä
harrastava äänestämään
kieltävästi.
Europaan tulisi järjesj;ää-«(sian- oikeaiksi-ja Ganaiiali/fjal^iöor
.T, K. Hirvi. Rdilor.
jD^ily Nevvs Bldy., Port Arthur, .Ont.,
CANADAN UUTISI']T
?» welcomed and read jn every Finnish
'nome in the Doirijnion. It isj the onlj,
•jro.-t - advcriisiuR medium for thosc
•r.anufacturv^rs and meirhants -vvho
:cl«h to crcato and build'a profitahk
•Hiid permanont demand for thoir prod-ucts
and morchandiso l>y th»; largo and
ever.jgrowIng Fjnnisli populatlon resid-g.
.1 n C a n a d a.' . r 1 a c e_ ,y o u r. tr i ai a d •
vertisement and get results. .
-""^
Advcrtising ratcs 40G. per inch.
Politipal advs. $1.00 per inch.
Aclverti^:'emeiits niiist reach our of
fico WedneHtiay . noon to appear on
Thursday's, isrsue.
.Suhscnption price in Canada .$2.0(j
per year, IJnitied; Staitos and othei
countrii-ij ?.2.5U per year 'n advance.
Kntei'wl as s(H.;ond chisc mail tnat-wr,
I>ix\ 1, lOio, at Iho Post Oiflce aj
Jl'ort Arthur,Ontario, Canada.
T H E AIM OF T H E C A N A D AN
U U T I S E T . I
To help preserve the Ideals an-i
sacred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
reserve its lr4W6 and inspire others tc
rcspect and obey thcmf To. strivc
u n ce as i n g I y to . q u i c k e n t he p u b I i c -s
eense of clvic duty: In aIJ v/^ys to aid
Ui making this country grfeater and
oetter than we found it.
KUKA SAA MAKSAA SOTA-KUSTANNUKSET?
1 ' :
— Kohteliaisuus ei maksa mi­tään
ja saa kuitenkin paljon ai­kaan.
— Tapaa ihmisiä,, jotka aina
puhuvat, mutta joita ei kuiten­kaan
kininiiella. i
— Varmin menestysmahdolli-snns
on siinä, että työskentelee
aivoilla yhdessä käsien kanssa.
— Ihmiset yleensä unohtavat
mieluummin sunrenkiii hyvän-työn,
kuin inenimmän ki:jrsimän-sä
vääryyden.
— Kun tunnet itsesi henkisesti
köyhtyneeksi, niin hae seuraa
semmoisten parissa, joilla rikas­tut
—' Jyi-kimmät vastakohdat,
pilkkopimeä yö ja koittava päivä
ovat niin usein nähtävänmme,
ettemme siinä melkein mitään e-rityisempää
havaitäe. '
Il ky.symykseen on vas­tannut
Yhdysvaltain senaattori
Arthur ('ai>per, Kansassista, yk-
•,i sen valiokunnan jäseniä, jon­ka
toimena on' ollut tutkia elin­kustannuksia
AVashingtouissa.
Hän sanoo, että lopputingassa
ivoituu sotaknstannnksien mak-sajninen
yleisölle, nim, kaikille
niille, jotka ravinto- y. m. tar­peita
kuluttavat.
"Tutkimnksemme on osoitta-luit."
sanoo senaattori Capper,
•'ettii tehtailijat ja kauppiaat
korottavat tavarainsa. hinnat
niin. kor k ea 11 e, et t ä n i a lese t tn a an
\iijnääi'äisen voittoveron, heille
silti jää ylitä suuri nettovoitto
Ivuin ennen kin. J älleennrvyjät
tekevät saman, tempun .ja tästä
souraa, että yleis() saa nuiksaa
'^itä enemmän ruoka- ja vaate-
'arpeistaan ja "siten korvata sen
summan, jonka tehtailijat ja
k-an p pia a t . voitto verona m aksa-
' vat. 'l^^i voi laisinkaan epäillä,
<vttä tehtailijat ja kaui")piaat tä;-
ten ])akottavat yleisöji maksa­maa
n.: voittoveronsa ja että he
saavat yiimalkajian yhtä snuria
netto voittoja, nyt/ kun silloin­kin,
k'un ei voittoja vielä vero­tettu."
sa huolellisesti, välttääkseen si­ten
tarpeetonta viivytystä j a ku­luja.
Gandler Cobb, Yhdysval­tain
hallituksen apulaisasianaja-ja
Isfe^v Yorkissa, joka on tutki­nut
tilannetta, neuvoo kotimaa­hansa
palaavia siirtolaisia seu­raavasti
:
Jos voitte saada passit konsu­livirastoista
lähempänä asunto­paikkanne
älkää tulko New
Yorkiin niitä ; saadaksenne.
AI u Ilta rn at k ons ui i virastot Ne w
Yorkissa kieltäytyvät , anta­masta
'pässiä sellaisille, joi­den
i\e olisi tullut muualta
hankkia. Älkää vaihtako ra­haanne
epäedullisesti. Katsokaa
sanoinalehdistänneiniikä.on kurs­si
ja vaatikaa että pankkiirinne
maksaa .sen miikaan^' Älkää
maksako veroja tai '^muita mak­su
ja kellekään, jonka ette var­muudella
tiedä olevan Ylidys
valtain kanituksen virkamies
Hankkikaa laivapiletit vasta sit
ten knn olette saaneet passit, ei
kä ennen. Jjaivanne voi lähteä
ennen kuin saatte paperinne
kinitoon ja siten menetätte ra­haa.
Yhdysvaltain valtiovirastosta
on ilmoitettn, että ulkomailla o-leville
Yhdysvaltain lähettiläille
ja konsulivirastoille on annettu
määräys myiintäämatkustuslupa
Yhdysvaltoihin sellaisille henkir
loille joilla Yhdysvalloissa on
läheisiä omisaisia, samoin kuin
niillekin, jotka iialuavat tulia
Amei'ikkaan työn saantia var­ten.
'
kaiseksi, mikä, voi johtaa ,heidät
käviin hanka?luuksiiri^ Sellaises­ta
me puolestamme panemme
vastalauseen. Brooklynissa laa­ditussa
ponnessa sanotaan:
Erään ^^protesteerauk-sen''
johdosta.
POLIITTISTA TOIMINTAA.
— Vaikkakin täällä käniltään
vääryyttä, on sittenkin lohdutta­vaa
että vääryyden on lopulta­kin
väistyttävä kuin öisen var­jon
aamun sarastaessa, i Tässä
itslco ja tie1;o yhdistäjänä, syntyy
siitä uusi maailman valtavaa voi­ma.
^ ^4
KIELTOLAKI ÄÄNESTYS
TULOSSA.
Ontarion pääministerin, Sir
William / Ilearstin esityksestä
laadittiin sodan aikana n. k. On­tarion
raittiuslaki,, joka' j kieltää
väkijuomien myynnin Ohtarios-
»va. Lain voimaan tullessa lau­sui
pääministeri, että se tulisi, o-lemaan
vain väliaikainen ja| et-
, tä rauhan' \ palattua asetetaan
kieltol alakysymys kanaaii' äänes-tj^
ksellä" ratljftistavaksii ; fj^j ^ ^
Poliittisten puolueiden johto-h.
enkilöt ovat Canadassa tätä
nykyä kiihkeässä toiminnassa.
i^]h.dpkkaita: on alkanut -ilmestyä
useissa vaalipiireissä. .Maanvilje­lijäin
liitto on useissa paikoin a-
«ettanut omat ehdokkaansa, ja
nykyään näyttää siltä, että yh­distyneiden,
maanviljelijäin puo­lueesta
tulee todellinen kilpaili­ja
vanhoille puolueille. Useissa
paikoin tulevat, kuten näyttää,
kolmen eri puolueen ehdokkaat
kilpailemaan keskenään äänestä-jieji
kannatuksesta, jollei nim.
liberaali puolue omista itselleen
maanviljelijäin ohjelmaa, joka
monessa snhteessa on liberaalien
puolueohjelman kanssa saman- maila paikkakunnalla palveluk-
I^iihen aikaan kun sosialismi
suomalaisten keskuudessa eli
mahtavuuden ajan merkeissä, o-livat
n. k. protesteeraukset"
eli . vastalanseiden : lälietykset,
joiden vahvistuksena komeili o-saston
leima, melkein jokapäi­väisiä.
Ponsia liTadittiin ja v'a.s-talauseita
lähetettiin, olipa asia
melkein mikä hyvänsä, ja vaik­ka
ne usein koskivat a.«iioita • ja
ky.symyksiä, joiden menoon ei
pienten nurkkasenrojen vasta­lauseet
koske sitäkään vähää
kuin koiran, haukunta junan
kulkuun, pitivät ponsien laatijat
nähtävästi kuitenkin toimitta­neensa
suuria asioita ja saaneen­sa
aikaan suuria parannuksia
tä.ssä matoisessa maailmassa.
Tulii)a sitte sodan aika. Kii­vaimmat
vastalausotten laatijat
j^akenivat mikä minnekin, vält-t.
yäkseen asevelvollisuudelta, ja
kansallisvärejä uhmanneiden o-saston
talojen lipputankoihin
pantiin tähtilippu koreasti lei-iuimaan
Amerikassa ja täälläkin
ainakin erikoisissa tilaisuuksissa
kohotettiin 8uur-Britann1an lip­pu
•,temppeleiden" torniirf-mis-sä
se ei ennen ollut lielitinut.
Mentiinpä eräässä paikkakun­nassa
Amerikassa' niinkiti'^ pit­källe,
että osa.ston talon ikku­naan
asetettiin n. k. *'service
tlagr," niinkuin ainakiri isän­maallisten
ihmisten taloihin, mis­sä
kaksi upeaa tähteä oli osotta-massa,
että siitäkin seurasta oli
kaksi poikaa Setä Samulin pal­veluksessa.
IVFuiden suomalais­ten
seurojen jäsenistöstä oli sa-
Suomen täkäläinen lähetystö
vaatii jokaisen Suomeen aiko­van
vastaamaan kyselykaavak­keeseen,
joka käsittää noin nel-
'^äkymmentä kysymystä, koskien
passinanojan valtiollisia mielipi­teitä,
vieläpä , sitäkin kuka on
toimittanut vihkimäseremoniat,
jos hakija on naimisissa. Miten
vaikeaan asemaan tämä saattaa
asettaa^ m. m. ne joissakin Cana­dan
valtioissa avioliittonsa sol-minneet
kansalaisemme, jotka
eivät ole vihityttäneet , itseään
Jvonelläkään, koska , mainittujen,
valtioiden lait eivät sitä vaadi,
on ilman muuta selvää.''
Haluaisimme tietää missä. CJa-nadan
valtio-j-sa ei avioliiton
solmiamiseksi vaadita vihkimis­tä.
Sosialistit aikoinaan väitti­vät
.sen ihan tarpeettomaksi e-,
sim. Ontarios.sa, ja sadat suoma­laiset
ui-kcJv rtt että asia oli niin,
ja alkaneet yhteiselämän ilman
minkäänlaisia vihkimysseremo-nioita.
Monet ovat jälkeenpäi)i
saaneet sitä katkerasti katua,
niiden hankaluuksien takia, joi­hin
ovat siten joutuneet, ja. vie­lä
useammat ovat tultuaan tietä­mään
asian oikean laidan avio­liittonsa
virallisesti vahvista^
nee t. Sod ana ikäisen til an tee n
vallitessa oli esim. Port Arthu-rin
ympäristöllä pakosalla mie-
"liiä, ' jotka, jos avioliitto vihki­mättäkin
olisi laillinen, olisivat
saaneet olla rauhassa kotonaan
perheensä tukena, mutta jotka
vihkimättä avioliittonsa • 'sol-minneena"
olivat lain edessä yk­sinäisiä
miehiä, ja niin ollen a-sevelvollisuuslain
alaisia. Laki
ei ketään pakota avioliittoon cli
vihille^ mutta vihkimätöntä a-vibliittoa
ei taas läin edessä pi­detä
avioliittona. täällä enempää
kuin Suomessa tai Amerikassa^
kaan.
Nykyinen kurssimme
Suomeen
kautta ja Sähköteitse on
Myös myymme pankki-osoituksia markoissa yllä-inainitun
kurssin jälkeen ja erikoisia, kolmen prosentin Icorkoa
vetäviä matkustajien shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lu­nastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jaikeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille postin kautta on .15c. summilta
alle $20.00; sitä suuremmilta summilta mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on $3.5LO kaikilta summilta.
Kaikki lähetykset osoitetaaii postin kautta, jos isähkösano-malähet^^
stä ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lähettäjän osoit­teilla
varustettuina osoitteella:
FOREIGN DEPARTMENT
HANCOCK, MICa
Perustettu vuoima 1874. ' Varat yli $3,000,000
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suojjnaUiista liikkees­sämme.
.... •. '
kaltainen. Jjiberaalien johtaja,
oMäckenzieKin^? lausuikin jo vii­me
viikolla, että hän ei halua
antautua ehdokkaaksi sellaisissa
vaalipiireissä, jossa maanviljeli­jöillä
on omat ehdokkaansa, kos­ka:
maanviljelijäin ' ja liberaali-
])uolueen puolueohjelma on pää­piirteissään
samanlainen.
Canadan maanviljelijät näyt­tävät
vihdoinkin tajunneen tär­keytensä
valtiollisessa suhteessa
ja jos he liittyvät eri puolueek­si,
tulee se antamaan paljon
päänvaivaa vanhoille; puoluejoh­tajille.
Ontariossa odotetaan yleisää-m
i tystä tapahtuvaksi piakkoin,
vaikka ei siitä olekaan mitään
vielä virallisesti ilmoitettu. 'En­nustetaan,
että vaali tulisi ta-pah
tumaan samaan aikaan kun
äänestys kieltolakikysymykses-tä,
jonka arvellaan tapahtuvan
tulevan kuun «ajalla. /
NEUVOJA SIIRTO:C,AISfl[iJ|:.B,
Matkustajien Yhdysvalloista
sessa olevia miehiä kymmenit­täin,
ja siksi pistikin sitä sel­vemmin
silmään miten kärkkäi­tä
oltiin niihin aikoihin niittä­mään
isänmaallisuuden kunniaa,
missä siihen oli hitusenkaan ti­laisuutta.
Vastalauseponsicn: laa-iijat
olivat hiljaa kuin hiiret, tai
laativat vakuutuksia isänmaalli­suudestaan,
joskin tietysti tas­kussa
puitiin nyrkkiä.
Nyt on ajat taas hieman toi­set,
ja nyt taas jo uskaltaa yä-hinsä
• protesteerf^takin, ainakin
kun katsoo kelle protesteeraa.
'Protesteeraushaluaan •, N t y y d y t -
tääkseen onkin joukko Brookly­nin
sosialistia tehnyt pitkän
protestiponnen Suomen lähetys­tön
passitoimistoa vastaan New
Yorkissa ja vsaanemme odottaa,
että kaikki osastot tulevat seu­raamaan
esimerkkiä.
Me kyllä suomme kaikille sen
huvin mitä siitä touhusta lähtee,
protesteeratkoon meidän puoles­tamme,
mutta' älkööt uskottako
protesteissaankaanC/anadan suo­malaisille
sellaistai menettelyä
yiiikiniineii vaaditaan^ Ameri-k^
assa,' yhtäliyvin kuin' täälläkin^
Siellä kulienkin, on. vihkimys-oikeus
myöskin tuomareilla, kun
sen - si.iaan Oanivdan ^jait tunnus­t
a vat ainoastaan kirkollisen v^t-kimyksen,
mitä täällä solmittui"^
hin avioliittoihin tulee. Avioliit-tolupäkirja,
eli ''laisi"j kuten
sitä; tavallisessa puheessa kutsu­taan,
ei ole lupa yhteiselämäänj
kuten aikoinaan sosialistein kes­ken
uskotettiin,^^:aan on se iupa
niille henkilöille, joilla jnaakun-uassa
on oikeus avioliiton vih­kimiseen,
vihkiä asianomainen
parikunta ilman kuulutuksia
kolmen kuukauden sisällä, ja
vasta tällainen vihkiminen tekee
lieidät lailliseksi aviopariksi.
Kenellekään joka Ganadassa on
lakien mukaan avioliittonsa sol­minut,
ei niin ollen kysymys ku­ka
on toimittanut vihkiseremo­niat,
tuotamitään vaikeuksia.
iglutta Brooklynin sosialisti-joukko
nähtävästi tahtoisikin,
että 'Suomen lähetystö ja sen
passitoimisto auttaisi heitä peit­tämään
entiset lakivastaiset me­nettelynsä.
Ainakin heidän va-litusvirtensä
viittaa siihen. Se
nimittäin jatkuu: 'Suomen lä­hetystö
kieltäytyy myöntämästä
passeja niille kansalaisillemme,
joiden se arvelee ^ pakoilleen so­tapalvelusta
ja siten rikkoneen
Yhdysvalloissa ja Ganadassa
voimassa oUeita sodanaikuisia
poikkeuslakeja."
.Näillä miphillä on otsaa. En­sin
he sanovat että Suomeniähe-tystön
ei pitäisi tiedusteUa kel­tään,
kuka vahvisti heidän avio­liittonsa,
koska kuten he Oväärin
kaiseksi tulisi sellaisen, lähetys--
tön toiminta, vaikkapa se edus­taisi
vakiintuneimpiakin valto­ja,
kuin juuri : itsenäisyytensä
saaiuU Suomi> joka rupeaisi aut-t
ai 11 aan i) a k oo n lv a n s ai 1 i su u t e e n-sa
kuuluvia, maan lakeja rikko­neita
henkilöitä. Sen kyllä pro-testeeraajatkin
ymmärtävät, jos'
hitnsenkaan järlojään käyttävät.
Uhitta sitähän, 'kuten • jo alussa
mainitsimme,- ei täkäläisten .suo­malaisten'
sosialistien protesteis­sa
ole käytetty ennenkään.
SOTALAIVASTOT.
Englannin parlamentissa on i l ­moitettu,
että hallitus on lakka­uttanut
kaikkien uusien sotalai­vojen
rakentamisen. Tämä on
ollut seurauksena siitä hälyyttä-västä
lausunnosta, jonka valtion
varain kansleri tuonnottain teki,
ilmoittaen, että jollei • valtion
menoja saada vähenemään, on
maa pian oleva vararikon par­taalla.
Asiantuntijat ovat lau­suneet,
että Englanti voi koko­naan
keskeyttää laivaston ra­kentamisen
"joksikin aikaa, pa­nematta
silti maan turvallisuut­ta
vaaralle alttiiksi, vaikka
muut vallat v eivät ottaisikaan
noudattaakseen samaa ohjelmaa.
Englannin sotalaivaston yhtei­nen
'.kantavuus lasketaan 2,415,-
962 tonniksi.' Tähän arvioon si­sältyvät
kaikki - sota-alukset,
taistelulaiv oista torpedo-aluksiin
asti. Englannin jälkeen on suu­rin
sotalaivasto Yhdysvalloilla,
noin 932,000 tonnia. Sitten seu­raa
Japani ja Ranska. Saksa,
jolla ennen sotaa oli toinen ase­ma
merivoimien alalla on nyt
viidentenä. 'Sitäpaitsi on veden­alaisten
luovuttaminen tehnyt
saksalaisen laivaston melkein
taisteluun kykenemättömäksi
pitkäksi aikaa.
Yhdysvallat menettivät •sodas­sa
ainoastaan 13 alusta. S^^
väittävät, Canadassa ei aviolii-j^..^.^^ oli .suurin,, sillä se menetti
ton vihkimistä vapa, ja .10-1^.^^,^^^^^^^^^ 393 gota-alusta, joista
seuraavassa- hengenvedossa he
taas ruikuttavat ihan säälittär
västi sitä että sama lähetystö ei
myönnä passeja entisille lainrik-kureille,
ja, auta heitä palfoon
rikosalueiltaan. ''Minkään toi,
sen maan lähetystötj'' valittavat
he, ''niihin luettuna tsaarivallan
aikuinen Venäjäkin, eivät ole y-rittäneet
' estää kansalaistensa,
kotimaahansa palaamista sellai­sella
oletuksella, että asianomai­set
ovat ehkä rikkoneet jonkun
vieraan maan lakeja.*'
Mutta tässähän hyt ei ole ky.;
symyksessä mitkään ,vaeraat
inaat, vaan juuri, se, maa missä
lähetystö. on, ja hyvin lyhytai-
197 olivat vedenalaisia. • Suur-
Britaniaii häviö oli 259, Ranskan
57 ja Italian 31. Tätä nykyä
on Yhdysvalloilla enempi sota­laivoja
rakennuksen alaisena
kun millään muulla vallaUa.
ISLANTI.
Islannin saari, jolle Tanska
äskettäin myönsi samallaiset oi­keudet
tanskalaisessa. liitossa
kuin sillä on itselläänkin, siis
täydeUisen 'itsehalUnnon, on mo­nessa
suhteessa merkillisyyksien
maa. . Maantieteellisesti kuuluu
saari siihen vedenalaiseen vuori-seljänteeseen,
josta Brittein saa­ret
kohoavat ja joka ylettyy. yli
pohjois Atlannin. Saari ei iJui-tenkaan
ole eloton jääinaa, niis­sä
ikuinen routa vallitsisi, vaik­ka
sen pohjoisin.niemi Rifstangi
ulottuukin noin miilan ver^-an
pohjoisen jäävyöhykkeen pii­riin.
Yksikiiän toinen samankokoi­nen
' nuut ilit'iailmassa ei tarjoa
matkaili jäin nähtäväksi niin mo­nenlaisia'
ja ihmeellisiä merkilli­syyksiä.
-Sveitsin liikkuvat jää­tiköt,
Norjan vuonot, lohi virrat
ja keskiyön auringon, tulivuoria
ja luolia, mahtavampia kuin 1-
taliassa, Saksan kivennäisvesi-liihteet.
Uuden Seelannin suihku­lähteet
eli geyscrit, Niagaran
jälkeen maailman suurimmtijt
putoukset, ne kaikki löydämme
täällä. Missään muualla ei luon­to
ole ollut niin tuhlaavainen,
antaakseen ihmiselle tilaisuutta
geologian oppimiseen. Jos kivis­t
ä voi oppia, niin" on saarella
suuret lukematta olevat kirjas­tot,
sillä tiiällä jos missään on
tilaisuus tarkastaa suurten luon­nonvoimien
rakennustyötä. Jää­kauden
lopulla Europassa vallin­neen
geologisen tilan tutkimi­seen
ei misään tarjoudu sellai­nen
tilaisuus.
Vieläkin suurempi syy on saa­rella
ylpeillä vanhasta ja erin­omaisesta
sivistyksestään; Sen
vuoksi on sitä joskus kutsuttu
])ohjoian Kreikaksi,minkä ni­men
se. hyvin ansaitsee. Kalvden-nella-
ja kolmannellatoista vuo­sisadalla,
ennen Englannin ja
Ranskan loisto-aikoja, loi se kir­jallisuuden,
jonka intohimoinen
draamaattinen voima, vakava jä
jalo yksinkertaisuus ja vakava
humoori on verraton. Kaikki
Sagan henkilöt elävät yhä joka­paikassa
saarella. Jokainen is-lantilainen
tuntee, no muistis­taan.
Suhde on jotakunkin sama
kuin jos jokainen englantilainen,
kuninkaasta kerjäläiseen asti,
tuntisi kaikki 'Shakespearen his­torialliset
näytelmät ja osaisi
kaikki ne omasanaisesti kertoa.
Vaikeina aikoina ' ovat ne' pitä­neet
kansallishenkeä vireillä ja
säilyttäneet kielen melkein niin;
ettei aika ja vieraat vaikutukset
ole sitä ensinkään koskeneet.
Ja kuitenkin tämä kirjallises­sa
sivistyksessä korkealla oleva
kansa elää yhä ihanteellista
luonnon elämää, voimakkaasti
puhuen ajallemme elämän edul­lisuudesta
läheisessä kosketuk-^
sessa ja yhteydessä vapaan ja
kesyttömän luonnon kanssa, -elä­män,
joka; olisi ihastuttanut yk­sin
Kosseauta' tai Thoureutakin.
Käyttäkää
Minard'
Liniment
Espanjan
Lentsuun
Yskään
Kylmyy.
teen
Kurkku­mätään
Kipeään
kurkkuun
Y. m. y. m.
. Neljäsataa vuotta oli Islanti
'jlristokraatinen tasavalta, jota
ensimmäisten siirtokuntalaisten
arvokkaimmat perheet hallitsi-
Vi\t. Kaksi viikkoa kestävät val­tiopäivät
pidettiin ulkosalla
T]iiuvellir'issa jokaisen vuoden
kesäkuussa, ja niissä erityinen
lain lukija ulkomuistosta luki
kolfoukselle nuian koko kirjoit­tamattoman
seikkaperäisen la in.
Vuosina 12G2—12G4 yhdistettiin
Isl a n t i N o r j a an j a v." 1380 Nor­jan
muassa Tanskaan. Tanskan
vallanalaisuus saatti saaren ta­loudelliseen
hiiviöön, mutta itse­hallinnon
satua ja vanhain val­tiopäivien
uudelleen perustettua
V. 1874 Reykjavik'iin, on maa
taa spaljon edistynyt. !
REUMATISMI
Kivut Jaloissa Ja kilsicn nivelissä sckil
ylimalkaan koko ruumiissa, ovat kaikki
reumatismin tuntomerkkejä. Tilmä
tauti on yleinen kansalaistemme kes­kuudessa
täällä, johtuen ilmastosuh-
Icista y. m.
Kun kipu kaivaa lihaksia j a muuttuti
toisesta ruumiin osasta toiseen kutsu­taan
sitä kuume-reumatismiksi. Kun
taas kolotus Mmenee Jäsenissä kutsu­taan
sitä kroonilliseksi reumatismikHi,
Ja kun tuntuu kovaa kivistävää kipua Ja
jaliit ajettuvat on se Veiniä eli nk. kihtiä.
V Lukekaa mlta tftmlL mies panoo:
Arvoisat Herrat: Kiitos kirjeestänne
Jonka sain vastaanottaa ellen, Jossa ky-'
eytte josko olen saanut vastaanottaa no
lääkkeet jotka tilasin teiltä, niin nyt mai­nitsen
että olen saanut ne ja myös naut­tinut
ne teidän sättntöjenno mukaan . Nyt
saan lausua teille tuhannet kiitokset tei­dän
erinomaisesta lääkkeestänne, oekä
rehellisyydestänne.»' Lääkkeet oli niin hy­vät
jotta el voi rahalla parempia saada,
minä olen nyt aivan terve mies* En tiedä
nyt tällä kertaa tilata uusia, lääkkeitä,
B l l l ä en tarvitse, vaan kalkkia Jotka kär-
«ivät Reumatismista kehoitan tilaamaan
teidän, kuuluisia hyviä lääkkeitänne^
Piirsi Kunnioituksella, Victor Mäki;
Erikolslääke No; 450 on erinomalnea
lääke yllämainittuihin kipuihin. Kuu­kauden
hoitoon kuuluu suuri pullo lää­kettä,
rasia pilleriä Ja Indi-voide ulko­naisesti
voideltavaksi.
Tilatkaa lääkemääräys No. 450. lä^e*
tctään postissa lähetyskulut suoritet-iuna.
$2. hinnasta..
—Lignellln i Apteekki 6n puurlxv—
—suomal. apteekki YbdJravallolssa-i-«
A. UQNELL 00.1 Sup^rlor/VVIC
mm ^äaiiiiiiiiiii^^