Canadan uutiset, July 27, 1922

              1/
E
I ^
h.»
CANADAN U.UTiSEA l'01ll AR'JUHUll, UKl^ CANADA, Tor«lama, liciuäk. ^^7, 1922
Romaani.
Kirj, M^ax Pemberton,
Suomennos.
(Jatkoa v|ime n:roon.) ;
se tuli, mutta tunsin kiilikeätä
vi h a a koko i h m i sk un t kohtaan
ja Jialusin kostaa karsimani vää-ryytiety
Aloin jälleen juoda,
mutta/ nyt; liillitsin himoni ja
•käytin väkijuomia ainoastaan
välikappaleena yllä pitääkseni ja
kiihoittaakseni kostonhimoani.
Oleskelin toistaiseksi New Yor­kissa,
saa da kseni tietoja poikani
kolitalosta sekä voidakseni mu­sertaa
liylkiön, jbk<^ oli surman­nut
vaimoni .— antanut hänen
nääntyä nälkään.
''Mutta^ kaikki tiednstelnni o->'
1 i va t t u r h ia; en p^ä ä sy t p o i k a 111
jälilHe, ainoastaan se.uT<ia\'at tie­dot
sain^ häilie.^tä: Kolme kuu­kautta
lennen New Yorkiin tuloa­ni
oli poikani Uihtr-nyt.Charlcs-townista
ja oii hän-'llä ollut ai­komus
matkust. Bahama-saaril­le,
mutta siitä lälilien ei kukaan
• o]\\\t hän es t ii k uu} 1 vi ~, e i ä t i t -
detty miten lainni oli käynyt,
jolla hän oli matkustanut. 'Minä
palkkasin New . Yorkin taitavim-jnat
salapoliisit vainuamaan Le-vestonia
ja vikdoin^sain selville
että hän oU omalla laivallaan
purjehtinutI Kio Janeiroon, ken­ties
kaiivemmaksikin etelään.
Tämä uiujuen saattoi hänet edes
vastuuseen -ainoastaan rahoista,
jotka hän oli miruilla varasfanut,
ja kavaltanut, mutta niistä en
välittänyt ra Iit uistakaan .-^ ininä
tahdoin kostaa hänelle rakkaan
vaimoni kuoleman. Hänen hen­kensä
tahdoin ottaa. ja. vannoin
pyhän valan ettei sitii kukaan
loinen tulisi ottamaah. Xyt aloin
New Yorkin pimeistä luolista ja
kujilta etsiä kulkureita, varkaita
ja murlianvieiiiä, ja - kuukauden
kuluessa sain haalii uksi kokoon
p a hi m ma n. r o i .s t o j o u k o n, j (> t a voi
kuvitellakaan.. Sitten ostiir Ivos­sa-
nimisen höyrylaivan, jonka
varustin kolmella järeällii tykillä
ja muutamilla kunlaiMiiskuilla.
Ivelpo miihistöni] kanssa ..läksin
itte mere 1 le ja purjehdin Kioon,
.missä'sain tietoja 1 ^evestoniji lai--
va s ta. . 1 1 ä n o 1 i isil 1 ä p ur j e h t in u t
Buenos Ayresiin, mutta ^hänen
piti kuukauden, kuluessa palata
takaishi. Jo seuraavana päivänä
läksimme Riosta ja risteilimme
pitkin rannikkoa Desterroon
saakka, ja siellä oli onni meille,
suopea.'
Muistan sen päivän, kuten olisi
se ollut eilen, ja isiitä on kuiten­kin
jo kuusi vuqtta. iveilo oli
12 ja miehistö oli menossa kans-siin
päivälliselle, kun vartija: i l ­moitti
että laiva oli näkyvissä
vasemmalla. Nostimme kaikki
purjeet ja laskimme aavalla- me­relle;
puolessa tunnissa saavu­timme
parkkilaivan, ja voitte ar­vata
iloni, kun tunsin miehen,
joka vastasi huutooni, itse Mike
Levestoniksl. J^un hän tunsi mi­nut,
tuli hän vihreäksi n'aamal-taan
ja ärjyi että painaisin hii­teen,
jollen tahtonut luotia kal­looni.
Tulin hänet nähdessäni
raiv.ohulluksi: suuntasin tykkini
hänen laivaansa ja ; lakaisin sen
kannen puhtaaksi. ;Leveston it^e
heittäysi polvilleen kajuutan o-vella
ja rukoili meiltä armoa ja
sääliä, IMutta olin kuuro hänen,
ruikutuksilleen. Laskimme hä-
=5? si^nitelmausa .perustui ja_ täten
minäkin aloin miettiä eikö voisi
rakentaa kaasuvoimalla kulkevaa
laivaa. Otaksutte kai että 'olin
hullu ? 'Niin, kokonaisen vuoden
haudoin aivoissani^ tätä tuumaa.
Miehiganista palattuani aloin
taasen' risteillä Atlantilla— 'Ros-sa
oli! hyvässä kunnossa ja mie­histöni
valmiina - mihin konnan-työhön
' tahansa. Hankin vielä
pari järeätä tykkiä, ja kolmen
kuukauden kuluessa ryöstimme
yli 20 laivaa ja saaliimme puh­taassa
rahassa nousi 200,00.0 pun­taan.
]Mutta minä oivalsij.i heti
miten vaarallinen salakari hiilen
puute .oli ammatissamme, meidän
nen aluksensa viereen ja minä [täytyi näet vähäväliä poiketa sa-loikkasin
sen kannelle. Nyt Le­veston
heittäytyi^ polvilleen: 'etee;
ni ja rukoili armoa. i\linä asetin
pistoolin: hänen ohimolleen ja
hän kertoi miten poikani oli Pa­namassa
kuollut keltai'uttoon, ja
rukoili minua säästämään hänen
henkensä. :^Mutta -ininä ammuin
liänet armotta ja heitin hänen
r u u mi i n s a m e re e n 11 ai k a 1 o j e n sy (5 -
tavaksi. Jumala tietää että sillä
11 t k eU ä 01 in. ra i v o h u 1 1 u, n ii nk u in
usein jäl^eenpäinkin olen ollut.
Poika raukkani \ ' \
"Mies oli siis puhunut totta?"
'VNiin. Minä matkustin: Pana­maan
ja otin asiasta selvän, ja
pysty t e tty ä n i "h au t a k i ve n p o ik a n i
haudalle, palasin New Torkiin.
Mutta kotimatkalla: vilahti mies­teni
pää hän. kohdella erästä ven­tovierasta
: laivaa samoin kuin o-limme
tehnpet Levestonille; He
ryöstivät jok'ikisen: dollarin; nii­tä
laivassa oli, ja upottivat sen
sitten. Minä en liikuttanut sor­meakaan
heitä estääkseni,, sillä
juomahimo oli taas . saanut m i ­nut
valtoiliinsa. Ryöstimme vie-
Iji pari kolme muutakin laivaa ja
New Vorki in tu 11 essa mm e olin jo
niin mieltynyt ammattiin (Mten
voinut enäii siitä :luopua. Ku­vittelin
täten . voivani koslaa ih-niiskunnalle,^^^
mitä olin saanut-kärsiä
ja sen ohessa oli se hy­vin
tuottavaa tointa. ".Meriros­vojen
päivät ovat olleet: ja men--
neet", sanotaan, mutta.minä mie­tin,
että jos minulla vain olisi
kylliksi suuri ja hyvästi varustet­tu
laiva, voisi minusta koitua
koko Atlantin vitsaus. Siitä
syystä pidin miehistöni vastaisen
varalta koossa New Yorkissa ja
matkustin Michiganiin.: Siellä
kuulin hyviä uutisia; kaivos
tuotti rahaa kuin roskaa, ja sillä
hetkellä lienen -omistanut miljoo­nan
puntaa. Toverini oli perkire-hellinen
mies ja: oli tunnollisesti
maksanut voitto-osuuteni. Yii-vyin
Michiganissa pari kuukaut­ta
ja siellä tulin tuttavaksi Kar­lin,
saksalaisen insinöörin kans­sa,
joka oli saanut päähänsä, et­tä
kaasu oli tulevaisuuden liike\-
voima. Hän selitti minulle tie­teelliset
periaatteet, joihin hänen
tamaan ottamaan hiiliä. Ja jol­lemme
löytäisi turvallista tyyssi­jaa,
jonne vaaran hetkellä voi­simme
j)aeta, tulisimme eiinem-miii
tahi inyöhemmin roikku­maan:
hirressä kuten: tavalliset
murhamiehet. Olin ottanut Kar­lin
mukaani Kossalle ja hän o-pasti
meidät turvalliseen sata­maan
Cirön 1 anuin rannikolla,jon­ka
itse olette niijinyt ja hän laa­ti
sotalaivan suunnitelman; —.
minä.annoin sitten rakentaa lai­van
Speziassa. ^Metalli, josta se
rakennettiin — i'osi"oripronssi —
oli myös Karlin keksintö. Tiedät­tekö
parempaa laivanrakenusai-netta
kuin ioslori-pron-ssi ei ole
tähän saakka • olemassa,mutta se
on ; niin kallista, : ettei sitä Ole
voitu yleisesti ottaa käytäntöön,
sillit kupari on .sangen ;kallista.
Minulla i sitävastoin ; oli kuparia
kaivoksessani yltäkyllin, ja sen
vuoksi, niinkuin tiedätte, tuli
s u u r es ta la iva s t a n i :ma a i 1 m a n k o -
mein, joka koskaan on valtame­riä
kyntänyt.
"Olin myös antanut sisustaa'
sen huolellisesti ja aistikkaasta,
s i 11 ii o 1 e n a i n a r a k as tanut t a i d et -
ta ja kauniita esineitä — taulu;..
ja, kultateoksia. ja jalokiviä —
ja kokosin iivtohimoisesti sem­moisia.
Tiiliä tavoin tulin myös
tuttavaksi ystävänne Hall'in
kanssa. IM siltä etten ennestään
olisi häntä tuntenut, sillä siitä
lähtien, .kunmielK^ii ylliittivät
hänet vakoilemassa Speziassa, o-lin
antanut pitää silmällä hänen
toimiaan. Ystävänne, olisi lien-gissä
vielä tänäkin päivänä, jol­lei
olisi saanut päähänsä urkkia
minne minä läksin Diej^pen sata­masta
La Franee-1 a ivalla. Otin
hiinet mukaani laivalle, sillä olin
päättänyt surmata hänet, ja an­noin
miesten ampua: hiinet ja si^
toa ruumiin mastoon, jonka j ä l r -
keen he sytyttivät laivan pala­maan;
Hän oli : roJikea mies, ja
hän on välillisesti saattanut mir-nut
nykyiseen, , toivottomaan ti­laani
— hän ja te 5 >
i l Ja jumalan tahto," keskeytin
minä.
''Saattaa . o l l a niin," myönsi
'hän. ''Nyt tunnette elämäni
pääpiirteissään ja mikä on tpli-ty,
sitä ej enää voicla auttaa.
Mutta sen sanozi, että jos poika­ni
eläisi ja hänet yhtä kavalasti
ja tunnottomasti riistettäisi; mi­nulta,
menettelisin samaten kuin
oleif' tehnyt, vaikka minut sit­ten
elävältä korvennettaisi! Mut­ta
nyt ön elämäni lanka juossut
loppuun ja 24 tunnin kuluttua
olette te yksin tässä veneessä.
'Kuoleman käsi on minua kosket­tanut,
enkii; edes tahdokaan elää
ilman laivaani. Ei, tahdon huk­kua
samalla tapaa kuin laivani
— ja olkoon jumala minulle ar­mollinen!"
ji
Näytti siltii kuin vanhat muis­tot
olisivat saaneet luinen sydä­mensä
' heltymään, mutta hänen
onnistui suurella ponnistuksella
hillitä liikutustaan. Ja pitkä
kertomus oli uuvuttanut hänen
voimansa; hän ei pitkään aikaan
vi r k k a n u t san a a k aan.: 0 1 i ]m o -
lenpäivän aika, aurinko ])aahtoi
koko terällään ja sietämätön
polttava jano vaivasi nuutä. Kn
voinut hillitä janoani, join ah-n
a asti vesiä st ia st a,.mutta Black
sen sijaan turvautui viiniin. En
] u li 1 e et tä ku m ]) ik a an m eist ä: oi i
t ä y s in s e lv i 1 1 ä: s i i t ii, .m i t e n k am a -
lan toivoton tilanne oli. 'Kuumiil-liset
kärs i my kse m me tylsisty Iti­vät
sielumme, niin ettemme oi­valtaneet
, vaaraamme - ja - miten
lähellä kuolema oli. Mutta seu
tiesimnve, että jollei: joku laiva
pian meitä pelastaisi, emme kau-van
enää jaksaisi kestää, nykyis­tä
tilaa.
M it en usein tämä n sy nkä n ilta­päiviin
kuluessa ajatukseni liite-;
livät Maryn ja Roderiekin luo,
miten helliä tervehdyksiä aja-tuksissan
i heille l ä h t in ! Ja ru­koilin
hartaasti että pelastuisim-:
me vaarasta. Mutta n ä y t t i siltä
kuin ei taivas kuulisi rukouksia-ni.
^linä ajattelin lälienevää
kuolemaa ja miten monta vuotta
vielä olisin voinut elää onnellise­na
ja initen paljon voisin vielä
loimittaa. Ja minä tunsin kat­keruutta
kohtaloa ija ihmiskunt.
kohtaan; tällä hetkellä oli sielu­ni
pimitetty. Muttaj Black jatkoi
ryypiskelyään, jji kun aurinko
veripunaisena laski länteen jaloi
purppuraiseii,' .ja kultaisen hoh­teen
ulapalle, luiomasin et'tä hän
jälleen oli kadottanut järkensä.
• Hän huuteli 'vaimoaan hellillä
lempinimityksillä ja soimasi
katkerasti omaa kurjaa menet-telyään;
milloin hän taasen huu­si
poikansa niineä, kuten Mh\
tämä voinut tulla - häntä autta­maan.
Sitten hiinen pimitetty
sielunsa palasi: nykyisyyteen ja
hän kirkui: "Hyvä jumala!
Laiva uppoo ! Pian veneisiin !"
Hänen järkensä tuli yhä seka­vammaksi,
ja. vihdoin: hän . ku­vitteli
että minä olin hänen
kuollut poikansa ja alkoi, hieroa
käsiä_.ni ja kaataa viiniä suuhu-
Lälitöpä,ivä
Elokuun 2 Can. Pacific
. iO .
• • :\. 3 Can. Pacific
Li 1 f) Cunard
i (• 5 Valk. Tähden
lii 8 Can. Pacific
ii, \ 11 (luu. Pacific
• •••• i C : . 12 Oan. Pacific
. : - Ci •• • 12 »Valk. Tähden
iti 15 Can. Pacific
i i i 16 Can. Pacific
18 Vim. Pacific
m 19 iSw. American
< ii 19 (.!unard
i e 19 Valk. Tähden
: iii - • 23 Can. Pacific
25 Can. Pacific
•• • • ii. 26 Cilinard
ti< •••• ^26 Can. Pacific
26 Yalk. Tähden
ta 30 Ca^i. Pacific
Laiva
lAlTNNBDOSA
E:\IPRESS OP INDIA
AN1DANIA
REGINA (uusi)
EMPRESS OF FRANCE
;\10NTR0BE
TUNISIAN
:MEgANlTlC
EMPRESS OE BRITAIN
J M E L I TA
VICTORIAN
DROTTNINiGHlOLM
ALBANIA
0ANOPIC V
EMPR. O F S C O T L A ND
:\I0N1TCAJJM
ANDANIA (uusi)
1 \ I E T A G A MA
C A N A D A
:MIN^EDOSA
m luok. piletti
Kantavuus Satamasta Satamaan Helsinkiin
14,000 tonnia ^loutrealista Southamptoniin $106.50
17,100 tonnia Quebecista Southamptoniin ' $108.50
15,000 tonnia i\lontr(,alista Plymouthiin 106.50
16,500 tonnia i\L'::trealista Liverpooliin $106.50
18,500 tonnia Quebecista - Southamptoniin . $108.50
16,400 tonnia Montrealista Liverpooliin $106.50
10,500 tonnia ^lor.t realista Glasgowiin $103.50
15,000 tonnia Montrealista Liverpooliin ' 106.50
15,850 tonnia Quebecista Liyerpooliin $108.50
14,000 tonnia Montrealista
Montrealista
Southamptoniin $106.50
11,000 tonnia
Liverpooliin $106.50
11,200-tonnia Ne\W Yorkista Göteborgiin 110.50
12,600 tonnia Montrealista Liverpooliin • $106.50
12,100 tonnia Montrealista Liverpooliin $106.50
25,000 tonnia ' Quebecista - Southampton . $108.50
16,500 tonnia Montrealista Liverpoolin $106.50
15,000 tonnia / Montrealista Plymouthiin 106.50
12,600 tonnia Montrealista Glasgowiin $106.50
10,0Q0 tonnia. Montrealista Liverpooliin $103.50
14,000 tonnia" Montrealista Southamptoniin $106.50
. Kaikkiin yllämainittuihin hintoihin on s^otavero $5.00 lisättävä. Lapset 1-—10 vuotiaat pääsevät puolella hintaa, johon li-.
sätään sotavero $3.00.: ^Lapset alle 1 vuoden jnaksavat piletistäänj $5.50.
Kautatietyyti Port Arthurista Montrealiin eli Quebeciin laivapiletin yhteydessä on $31.55, ^
Matkustaessaune itse Suomeen eli tuottaessanne omaisia sieltä Canadaa^, kääntykää pilettjasioissa aina allekirioit- .
taneen puoleen joko suullisesti eli kirjeellisesti. Pilettejä myyn kaikille suurimmille Jinjoille, kaikifle laivoille ja kaikille luo
killesekä Canadan että Yhdysvaltain satamista. ' ,
Piletti-aaiwi^*
PÖ&T AETHIDK, OÄCAKTÄ^A,
ni. Olin nyt melkein^ puolikuol­lut
väsymyksestä ja valvomises­ta,
ja kun hän asetti köysikim-pun
pääni alle ja levitti öljykan-kaan
ylleni, kietoen, hellästi sen
ympärilleni,, vaivuin heti raskaa­seen
tiedottomaan uneen.
Pari kertaa lienen yön kulues­sa
herännyt, kerran muistelen
nähneeni öisen : taivaan, jolla
loisti lukemattomia tähtiä^ kifu-tamoisen
ulapan ja /kaksi hehku­vaa
silmää, jotka ' hurjasti tui-;
jottivat minuun. Toisella ker­taa
herätessäni . tuokioksi näin
heikon päivänkoitteen kajasta­vaan
itäisellä taivaalle ja tunMn
lämpimän, .sateen kostuttavan
kasvojani. Muita olin niin uu­vuksissa,
että vain käännyin toi­selle
kupeelle ja nukahdin heti;
uudelleen.
- Alutta unissani olin kuulevina­ni
mereltä ääniä ja ininulla oli
epäselvä tunnelma että aioin pe­lastaa
hukkuvan ihmisen, mutta
en kyennyt hievahtamaan p'<l\-
kaltani. —
Koimannen kerran herätessäni
oli venehaka isketty venelaitaan
ja vieressäni niiin laivaveneen,
jossa oli joukko inerimiehiä.Nou-sin
Istumaan ja hieroin silmiäni,
kuten olisiii nähnyt .aavenäyn,
mutta samassa huudahdin kau­histuksesta,
sillä olin. yksin ve-neessii:
Black oli kadonnut!
Nyt merimiehet huusivat 'mi­nulle
jotakin saksankielellä ja
kat s a h t a e SS a n i u la p alle n äin suu -
r e n, n 1 u s t a n. li öy i'y 1 a i v a n n o i n Vt-rpenikulman
])äässä. Matroosit
nostivat minut veneeseensä, an­toivat
miiuille siemauksen palo^
viinaa ja koettivat ystävällisin,
sa n o i n i-o h K' a is t a m i n u a sekä. s o u -.
tivat kaikin; voimin takaisin lai­valleen.
Mutta minä muistelin
unenniiköäni j a nyt tulin ajatel­leeksi,
että ääni, jonka unissa o-lin
kuullut, oli Blattkin ja hän
liuusi minulle jäähyväiset hypä-tessään
mereen^ •
(Jatk.)
KAKSI AAVETTA.
Li.seita vuosia sitten^ kun olin
sepiinkisällinä K : n kylässä, tuli
eränä äiltana puhe aaveista ja
niiden näkemisestä naapurin ja
sepän kanssa. Vaan kun minä
vain nauroin pilkallisesti heidän,
jutuilleen — sillä m i n ä en kos­kaan
ole uskonut mihinkään sel-lais
i in lar ui hi n — n iin he suu t-tuivat
minulle ja sanoivat, että
kyllä minäkin tulen •j"oskus niitä
näkemään.
Sitten. minä menin ulos ja sa­noin
meneväni jo nukkumaan,
sillä ilta oli hyvin myöhäinen.
Vaan minä en mennytkään nuk­kumaan.
Menin vain ikkunan
taa kuuntelemaan, mitä siellä u-kot:
tuumaavat minun epäuskosi
tani. Panin korvani ikkunan ra^
koon ja aloin . kunnelle. Ensin
oli hiljaista, vaan pian alkoi kuu­lua
puhetta.
"Kyllä tuo Aapo^on epäuskoi­nen..
Vaan kyllä minä panen sen
vielä uskomaan."
'Joo," sanoi toinen. "Kyllä
me Aapolle vielä näytämme, ettei
se kaikki ole pilaa."
"Saakeli kun minä laitan huo­menillaksi
sellaisen: aaveen, että:
kyllä varmasti Aapo pökertyy,
kun sinä käsket sen hakea sieltä
jotakin."
"Joo. Sen se kyllä tarvitsee.
Mutta minkälaisen aaveen sinä o-let
aikonut tehdä?"
TILAUSHINNAT
OANADAAN: ^ '!
Koko ' vuosi \ , $2.50
Puoli vuosi '.. $1.50
Neljännes vuosi 75e'
THDYSVALTOIHIN JA STIOMEEN:
Koko vuosi
Puoli vuosi
Njiljännes vuosi j.
$3.00
$1.75
$1.00
CANADAN UUTISTEN TOIMISTO
PORT ARTHUR, ONT., bANADA.
Myötäseuraa $ CANADAN UUTISTEN <,
vuosikerran tilauksesta, joka on lähetettävä osoitteella;
Nimi
Postikonttori
Äiatu eli Box No.
iValtiQ
Mainitkaa onko tilai^s uusi eli uudistus.
kovan tehdä, paitsi että panin
sen vartalon ympärille kaksi
mustaa vyötä. Panin sen lähelle
riihtä tiheään pensaikkoon, sillä
huoneen ja riihen välillä oli pit-k
i i ä metsää ja puitten välissä pit­kää,
kuivunutta pensaikkoa. Sii­hen
minä .panin kummitukseni
t ien V i e r e e n la ng ai la - k i i kk u m aan
langasta, jonka olin vetänyt
{musta tien ylitse toiseen puuhun.
Olin tehnyt nämä kaikki illan h i lr
m ii 1 • ä SS ii k e n e n k ä ii n t ie t ä mii 1 1 ii
Naapuri oli koko sen päiväii se-piin
kanssa näkymiittömissä,
1 u ojin oi 1 isest i se n aa v e e n teossa
niinkuin minäkin. .
lila 1 la sit ten t a a s se p pä j a. n aa -
puri olivat: minun kanssani pöy­dässä.
Siitä päästyäni sanoi scj)-:
pä menevän naapuriin tupakkaa
laiuaamaan, vaan minä sanoin,
että menen puotiin ostamaa n py­häksi
uuden hatun ja tuon samal­la
kerralla tupakkaa ja paiaan
sieltä noin tunnin kuluttua.
Mentyiini ulos kulin jonkun
matkaa kauppapuotiin päin, vaan
päästyäni ensimäisen metsikön
taakse . kääns*in ^.uikuni riihelle
aaveeni luokse «dottamaan sepän
tuloa aavelleen riiheen. Jonkun
aikaa siinä odotin jännityksellä
ja vihdoin rupesi sepän päätä nä­kymään.
Minä kohta aioin vetää
nuorasta ja aave lähti kulkemaaji»
tien poikki minun puolellem.
iSeppä 'Pysähtyi kun kivi seiniiän,
jääden seisomaan. - Minä jatkoiii
vetämistäni kunnes aave tuli mi-;
nun tyköni. 'Nousin i)ystyyn aa­veen
varjossa ja lähdin kulke--
Jmaan sen takana aavemaisin as-ju.
Sen näki siltä, että seppä ot­ti
jalat alleen saatuaan aaveensa
i rti k iin ni tti m istään. Se vielä oi i
kuin iiljyä tuleen, kun minä an-iioi
n . a a ve m ai s e n ä ä ne n se p ä n
poistuttua riihestä/ Sitten menin
ja otin I aaveeni ])ois ja vein sen
iluikanani pieneen kääröön kää­rittynä.
Kun tunti oli kulunut
lähdöstäni •. menin huoneeseen
niinkuin ei. mitään olisi tapalita-nut.
^
Seppä oli vieläi puolikuolleena
ja käski minun mennä riiheen,
niin varmasti näkisin aaveita rii­hessä
ja riihen viilillä. IMinä ih­mettelin:
ja menin.sinne katso­maan,
pyysinpä muitakin muka-nani,
mutta kukaan ei tullut.
Käytyäni siellä ihmettelin, mitä
seppä oli niin:kovasti pelkojansa
pelännyt. Sepän kisälli.
" No.. Minii teen valkoisesta , kelin : kunnes tulin tien toiselle
vaatteesta sellaisen julmannäköi-sen,
kuolonkalpean, luuranko­maisen
paholaisen, joka minun
edeltäisin riiheen mentyäni ja
nuorasta nykäisemällä nousee
pystyyn ja kulkee ovea kohden;
kädet levätään juri kuin Aapo
aukasee riihen oven, ja sitten vie­lä
aukoo suutansa ja kynttilän
valo hohtaa hienon paperin läpi
aaveen suusta."
"No, voi kauhea! Se oikein
panee minut vapisemaan ajatel­lessani
sitä", sanoi naapuri. ''Se
tehtäköön. Vaan nyt täytyy
meidän .mennä nukkumaan eli
muuten tässä nääntyy kauhusta
kuin ajattelee sitä sinun aayetia-si.
: Kaikki nuo minä^ olin kuullut
sepän ja naapurin jutelessa kes-kenän.
Aamulla aioin ruveta te­kemään
aavetta sepän aavetta
vastaan ja tehdä sen mitättö­mäksi.
Minä teinp aaveeni samanlaisen
kuin olin illalla to^ sepän ai-
'mm
puolelle. / Seppä yhä seisoi kuo­lon
kalpeana liikkumatta. "Rupe­sin
puhumaan maan alta tuleval­la
äänen sävyllä:
"Jos et sinä mene nyt heti rii­heen
ja ota pois sitä sinun teke-määsi
aavetta', niin tämä henki­olento
ei milloinkaan katoa: sinun
mielestäsi eikä. silmistäsi. Mutta
jos sen teet, niin olet pääsevä ai­naisesta
kauhusta. Minä odotan
tässä kunnes sinä olet sen tehnyt
ja sinun pitäii tulla tätä samaa
tietä takaisinkin."
; Minä odofiÄ hiljaa kunnes sep­pä
oli mennyt sivutse ja läheni
riihtä; Silloin minä jätin aavee­ni
sii|hen yksin j a lähdin pensai­kon
varjossa riihen taakse. Pistin
pääni luukusta riiheen, otin usei­ta
tulitikkuja, panin ne kämme-miiärättyä
työtään kauheasta pe­losta
ja kauhusta huolimatta. Sy­tytin
ne tulitikkulaatikon räa-putuspalall^
ja—voi, minkä kau­hean
näyn se-teki kun valo pii- , »r^ Muista, etta Tastoinkäymi-kisti
sormien raosta ja niiden lä-sesi ovat askeleita menestykseen,
(Maailman suurin mies.
Muuan mies Unkarissa, nimeltä
Kazanlotl', on luultavasti suurin
nykyään maailmassa elävä mies
ja 'luultavasti myöskin suurin,
milfä milloinkaan on ollut ole­massa.
. H ä n on: 34. vuoden ikiii-nen,
pituudeltaan lyhdeksiin jal­kaa
ja j^ksi tuurna^ ja, ruumiinra­kenteeltaan
suhteellinen pituu­teensa
nähden. Niinpä on esim.
hänen kätensä jalan ja tuuman
pituinen mitattuna! sormenpäästä
rantecs^een. Hänen jalkansa on
jalan ja yhdeksän luuman pitui­nen,
j päänsä .ympärysmitta 25
tuunfaa ja painonsa naulaa.
Plitääkseen tämän suuren ruhon­sa
kunnossa hän syö ruokaa niin'
paljon että se hyvin riittäisi tyy­dyttämään
neljä hyvällä ruoka­halulla
valrustettua tavallista ih­mistä.
Päivän kuluessa hän
nauttii, (neljän aterian osalle ja­ettuna,
kaksi litraa maitoa, 15—
20 munaa, kaksi kiloa lihaa, 5—6
leipää, suuren määrän perunoita,
papuja ja muita j •..vihanneksia,
1,5—5 litraa viiniä jsekä 5—6 lit­raa
olutta. Hän • viettää suuren
osan päivää nukkuen, ja on ta­pahtunut,
että hän on nukkunut
24 tuntia. Myöskin valveilla ol­lessaan
hiin liikkuu hitaasti ja
pukahtaa helposti uneen, jos jää
yksin..
^ Koettele
sille menet.
jäätä, ennenkuin
~- Koko maailmankaikkeudes-sa
pieninkin on os«^^ kaikesta.
— Kaikki, mikä on suosittua,
ansaitsee huomiota.
^ Palholta maailma laskemaan
ar,vosi kyllin suureisi.
mm m AM'! mmm mii 'm
m at