Canadan uutiset, April 10, 1924

              . 0AN^4DAH U U T I S ET
auoir.n lainen eanomalebti Canadassa,
, f Hni€8tyy|lofealBena Torstaina.
KuBtantaja
; The Canada Newt PubllohHig Co.
TILAUSHINNAT: 1!
'(luiadaan: $2.50 koko Tuodelta,
H,RO nuolelta Tuodelta, I 75c. 8 kxxn-o<
» 1 <lo' f n Ja 2 6 senttiä kuukaudelta.
\ Mdji»valtoihin ja Suomeent $8.60
5'/-f> y^iodoita la 12.00 puolelta vuo-
(ft*tta. \
ILM0ITU8H(NNATf
n[) Renrtiä palstatuumalta kerran ]u>
flJpMina. Pitempiaikaisille llmoltukil.
if koiiuinlllnen alennus. Halutaantie-hr
in nimenmuuttollmotukset 75 sent-fjä
kertn, $2.00 kolme kertaa; jNalma-i^
q?oiiukset $2.00 kertai , $3.09, kolm*»
ie«Vt«- ATioliitto- ja'^ klhlauB-llmof.
«iKftnt HOo palstatuumalta. Kuolonll-l
o o i t i i k i O L 12.50, muistovärasyllä $3.00.
< vnfvrnäilmoitukBet $1.50. Avloeroll-t
i p i f i k s e t $2.00.
' T»r)\t.lkirjät, tillselvltykBet, kerftys.
U f M r i o t . luento-llmoltukaet y . l m. 80
««'' i t U a tuumalta. > 1
. Ainiisten Joukkoon aijotulata Ilmol
t\n'^v«^'n peritään 15 senttiä riviltä.
Pi^nimmankln Ilmoituksen hinta on
s e n t i . Postissa tulevia Ilmoituksia
«^Y hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
; . / " - i i t M s e t Ilmoitukset $1.00 tuu
«mlta.
. s v . i k k l liikkeelle aljötut kirjeet, ti-th^
ijk^pt Ja rahat, ovat lähetettävät
CANADAN UUTISET,
'ort Arthur, Ont., Canada
Canadan Uutisista lainattaessa on
uhrtc >..<*lnlitav&. j i. .
O s n f t e m u u t o k s e s l a tulee Ilmoittaa
M-hnpn konttoriin sekä vanfl^ että uu­si
osoite.
\ C A N A D A N U U T I S ET
(The Canada Nevvs) "
i'hc Pinnish Ne^spapöT In Canada.
Pi^bllshed every Thursday by
i'"* Canada'New8 Publishing Co.
^ Brfck Korte, Manager.
Lauri Maunu, Edltor.
P n t i v News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
5H \v.>it omed and read In every Finnish
home In the Dominion. It Is the önly
• ' ' ^ r . ( i ndvertislng medium for thoee
rnnniifacturers and merchants- who
vr.-f^h f o create and bulld a protitable
pftrmanent demand for thelr prod-
;K-f<5 and rtierchandise by t h e large and
•^vf-r crovfing Finnish population resld-
\T)z in Canada. Place your trial ad
frrMgoaient and get results.
AdyerUsing rates 50c -per Incb.
> Pciltical advs. $1.00 per incn.
\<Sverfi9ements must reach our of-
<i.f'»< Wednesday noon to appear on
1:^ur«day'8 Issue. - |
. "'V'sr.rlption price In Canada $2.50
,t>:r vftnr, lTn|ted States önd other
oot-nirlcs $3.&0 per yepr In advance.
• ' ^ - n t e r e d as second class mall mat
\rr Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Pf>rt Arthur, Ontario, Canada.
— Canadan h a l l i t u s aikoo lä^
h i t u l e v a i s u u d e s s a antaa täydelli­sen
tunnustuksen V e n ä j ä n neu­v
o s t o v a l t o j e n l i i t o l l e mikäli • p ä ä ­m
i n i s t e r i W . L . M a c K e n z i e K i n ­g
i n j a M o n t r e a l i s s a oleskelevan
V e n ä j ä n asiamiehen Aleksanteri.
J a s i k o f f i n k i r j e e n v a i h d o s t a i l m e ­nee.
Sanottu asiamies, j o k a j o h ­t
a a €anadaan perustettua Venä­j
ä n kauppnlähetystoä, kävi äs­k
e t t ä in OttaAvan h a l l i t u s v i r a n -
omaisten puheilla ja t i e d u s t e l i:
seniohdosta kirjeellisesti, kasit-;
t a h k o E n g l a n n i n ' h a l l i t u k s e n hei--
m i k u u n 1 p :nä V e n ä j ä l l e antama
de jure-tunnnstus S u u r - B r i t a n n i ­an
ohella myös Canadan. Tähän
pääministeri K i n g vastasi myön­teisesti
ja i l m o i t t i Canadan ole-:
v a n v a l m i i n antamaan tunnus­tuksensa
neuvostotasavaltojen l i i ­tolle.
Tnnnustus ei k u i t e n k a a n suu­n
a muutoksia aiheuta Canadan
l a Veiiajan h a l l i t u k s e n suhtei­s
i i n , s i l l a ne r a j o i t t u v a t m e l k e in
V Irs 1 n o m a a n k a u p p a s uh t ei d e n uu -
siiiniseen ; la V e n u i a n i i a l l i t u k s el
on jo j o n k u n aikaa ollut vapaus
n i i t a tassa maassa .larjestellä.
vaatteita, mutta; vangitsijani ei­vät
olleet antaneet niitä minulle.
Olen nyt lähdössä Yhdysvaltoi­hin
'ja aion kertoa maailmalle jo^
takin Venäjästä kun pääsen sin­ne."
— L. S.
Kommunistista kielenkäyttöä.
— V a l i k o i m a s u o m a l a i s e n kir­j
a i l i j a n A i n o . K a l l a k s e n novelle­j
a 011 i l m e s t y n y t e n g l a n n i x i k i e l c l •
l ä Lontoossa j a Nevv Y o r k i s s a.
Käiinnöstyön on t e h n y t A l e x M a t
son. Teoksen on v a r u s t a n u t esi­p
u h e e l l a k u u l u i s a e n g l a n t i l a i n en
k i r j a i l i j a J o h n O a l s w o r t h y . S i i nä
hän mainitsee rouva K a l l a k s Gu
o l e v a n "eräs nykypäiA^ e n kaik­k
e i n yksiloUisimpiä j a voimaK-k
a i m p i a k i r j a i l i j o i t a . " Käämiet-t
y j e n novellien joukossa ovat
" V a n h a n O r g i n k u o l e m a " , " N u o ­r
e n Odelon j a s p i t a a l i s e n , legen­d
a , " ' M n g e l - ' , Ruisvainio : 3a
" U h r a u s . "
R o u v a K a l l a s k i r j o i t t a a noyol-leissaau
enimmäkseen Viri^sti,
miehensä kotimaassa. N o v e l l i k o ­koelman
n m i i on '' T l i e \V li 1 j ;
S h i p " . Englannissa on teot, i l
mo.stynyt kustannusliike (.'apen
j u l k a i s e m a n a .ia N e w Y o r k i s s a
A . E . K i v o p f i n k u s t a n n u k s e l l a.
—• Viime vuonua salakuljeteta
\\m Canadaan arvum mukaan
kahden miljoonan d o l l a r i n arvos­ta
Yhdysvalloista \arastettuid
a u t om o b i i l e j ä. K u m m an k i n m a an
asukkaat 30utuivat tasta karsi­m
a a n , . a m e r i k a l a i s e t varkauden
j a eana da l a i s e t t i e t ä m ä t t ä ä n os­tamiensa
varastettujen taAarain
i l m i tulemisen muodossa.; Tällais­t
en tapausten vastaisuudessa u u -
s i i T i t u m i s e n ehkäisemiseksi on
Canadan hallitus laatinut l a i n.
]()nka n o j a l l a maahantuotujen ja
ka vtett y j e n . autojen kauppiaat
pidetä an v a s t u u n ai aisi n a s u n a t a -
pauksessa, että autot e n n e m m in
tai myöhemmin havaitaan Y h -
t h s \ a l l o i s t a \ a r a s t e t u i k s i .
, T H E - AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
; - T o help preservel thb Ideala and
-rredtraditlons of this, our adopted
•>'n»rv. the Dominion of Canada: Tb
0/erve its läw8 and Insplre others to
flspect and öbey them: To strlve
.?rea«5rngly to quIckerJ the public'a
j « r n s e p ? C i v i c duty: In all vvays tö aid
n - f i k i n g thIs country greäter and
S<ti'er than we found It.
— M a a l i s k u u n 8 p a i \ a n a täyt­t
i Suomen v a n k i e n ystävä, neiti
M a t h i l d a Wrede GO \ u o t t a.
— Joka pienet asiat t a y d e l l i -
M\-ti 3ar]esta?i, ha n pvstvy suu-
1 et k 1 n sa a 11 a ma a n .1 a r ] esty ksc en.
E t s i sellaisia h i n i t u k s i a , jot-
D a l i o i i M r k i s t d A at j a \dhan
maksavat.
— Rehoittaa s i e l i i n n k k a r u o -
hrh\\n(', kun mojte lepaa. Hän
-cij kitkee pois ken ,vikojamme
I'a:'.];k;taa..
^— A n k a r a a n arvosteluun on
h^Mi) u>en\ syynä sekin, että ar-
\ ' M t ( I f a \ a on a r v o M e l i j a a n s a eto-
\.nuj)i. li
^ ' l Iti a n
Kuolemaa \ oi \ e r r a t a käläs-l
o k a on p y y d \ s t ä n y l k a -
l . n V ' M T k k o i H i s a , multa antaa sen
1>h ) n n ] ' u n aikaa olla A'edessä.
K<n/i i>] \ i c l a '-aavistamatta etta
' ' " J ^ k o on sen y m p ä r i l l ä j a ka-l
a s l t t i a \etda sen y l o s , m i l l o in
A^u r • rahtoo. ^
— San F r a n c i s c o E x a m i n e i -
lehdon. m a a l i s K i u n i 2'1 ])aivan i i u -
merossa kiryottaa A r t h u r . M a nn
t u l e v i s t a olympialaisista kisoista
)a ilmaisee tulleensa sellaiseen
johtopaatokseen., etta suomalai-f^
et tule\at \armasti \oittamaan
keihäänheitossa. Diskuksen suh­teen
on h a n s i t a n i i e l l a . e t t ä a-m
e r i k a l a i s i l l a on h y v ä t voiton
mahdollisuudet.
Mitään kilpa i l u a o l v m p i a l a i s -
t e n kisojen historiassa ei o l e kos­ka
a n \o i t e 11 u n i 1 n r a t k a IS e va s ti
k u m suomalaiset Aoittivat kei­häänheiton
vuonna 1920. k i r j o i t -
t aa r. M a n n . iMy y rä Pe 11 o n e u ,
J o h a n s o n j a S a a r i s t o , k a i k k i suo­m
a l a i s i a , r i k k o i v a t entisen olvin-p
i a l a i s e n n a t y k s e n 198 lalkaa
10 4!5 tuumaa, jMvvrän heittäesr
sa 215 j a l k a a 9 tuumaa. P eP
tosen 208 j a l k a a 4 tuumaa. J o h n ­s
o n i n 207 j a l k a a j a S a a r i s t o n 204
l a l k a a 8 .^i4 tuumaa.
Y h d y s v a l l o i s s a o n kaksitoista
u r h e i l i j a a . - j o t k a kykenevät heit­tämään
keihästä y l i ISö lalkaa^
m u t t a t a m a j o u k k o e i o 1 e -i ni 1 la a n
in uot oa tasa verta iniui hirvit tii-
A ä l l e \astustukselle. ionka S,;omi
tulee esittämään. Suomella o n
e n t u u d e st a an n e 1 j a en n a t y k .sen
n k k o j a a ; ei k a kuka a n o 1 sa n oa.
miten monta miestä Iisaa s i l ld
on ''vi.skattavana aukeamaan."
— Jos tahdot paasta eteenpäin,
t ' i ' ; t y \ s i n u n saada henkinen ti
1 ' - » ^ nivonteiseksi, rakentavaksi
j a pjta varten ' s i n u l l a t ä y t y y olla
i i . o j T a v a i s i a , i l o i s i a j a | l u o v i a aja­t
u t a .
— ^teidän ei t u l i s i katsoa taak-
• HMHP iunuMoin k u i n siinä tapa­uksessa
etta haluamme saada op-i
^ " . " 'ta nahtuneista erehdyksistä j a
h^ötyä k a l l i i s t i ostetSsta koke­muksesta.
' '
— E n \ a l i t s p sitä ijiitä monet
ihmiset haluavat, k o s k a en h a l u a
. I - M i l k e a tavallisten henkien jou­kossa
enkä laskea itseäni barbaa^
T' m a i s e e n ihmismassaan kuulu^
v a k s i . — ' S h a k e s p e a r e . ^ '••
— Jos vihollisesi parjaa ja pu­huu
sinusta pahaa, niin antaa
'•''dei) puhua, kun itse oleti va­kuutettu
mielesi ja aikomuksesi
•,...i.^ii;«;vvripc+q. • Käy urheasti
tietäsi edespäin. g'flHlCia;i i olivat lähettäneet minulle vuode-
— A l d r i k R e i n i k k a , l o k a k a k s i
v u o t t a sitten lahti . K o i s o s t a,
Wash.. sovietti-Venäjälle onne­ansa
koettamaan, on s i e l t ä hen­gissä
pois i)äästyään k i r j o i t t a n ut
A s t o r i a n kaupunginkomissione-r
i l l e V i k t o r . Seeborgille kirjeen,
jossa kuvaa s e i k k a i l u j a n s a . Kir­j
e on p o s t i t e t t u R i i a s s a j a kertoo
R e i n i k k a siinä, etta valkoisten
j a punaisten j o u k k o j e n lyödessä
yhteen v a n g i t t i i n hänet syytetty­nä
v a k o i l u s t a Suomen hyväksi j a
p a s s i t e t t i i n JNFoskovan- v a n k i l a a n .
O l t u a a n kuukausia vangittuna
avonaisissa suojissa j a suojatto-niissa
l u o l i s s a j a p i d e t t y ä ä n s a ­m
o j a a l u s v a a t t e i t a k u u k a u s i k a u ­p
a l l a , l a s k e t t i i n R e i n i k k a va^
paaksi , lähetettiin L a t v i a n r a j a l ­le
j a k ä s k e t t i i n 'mennä r a j a n y l i .
K i r j e e s s ä mainitsee R e i n i k k a m.
m. seuravaa: " K e r r a n oli V e ­n
ä j ä l l ä y k s i tsaari ^autokraattisi-ne
valtoineen, mutt-a n y t siellä
on kymmenen t u h a t ^ ' t s a a r i a,
j o i l l a j o k a i s e l l a o n enemmän v a l ­t
a a kuin N i k o l a i l l a konsanaan.
K u u k a u s i e n kärsimysten j a syö­p
ä l ä i s t en kanssa tappelemisen
j ä l k e e n Ouiomasin; että v;st'}iväni
:MathiIda ^Vrede s y n t y i Vaa­sassa,
niissä hänen isausa, va­paaherra
Carl Custaf Fabian
\Vrede o l i s i i h e n a i k a a n maaher­rana.
Äiti oh sVutyjään Sofia
Eleonoi\1 Glansenstjerna. Kai­vaessaan
vakavahenkisessä ko­dissa
j o u t u i han ,jo n u o r e l l a i j a l -
l ä , IS-vUotiaana, . u s k o n n o l l i s e en
herätykseen, loka sitten r a t k a i ­sevasti
\ a i k u t t i hänen elämään­sä.
Maaherran talon ulkotöissä
k ä y t e t t i i n usein apulaisina l a a -
11 i n v a n k i 1 a n h a r ma a p u k u i s i a . as u -
jämiä. Nuo y h t e i s k u n n a n hyl­käämät
olennot herättivät saalia
ja osanottoa herkkäsydämisessa
a\ okatseisess,! Mathihla-neidissa
j a niin han j ) a a t t i antautua a i ­n
u t l a a t u i s e e n elamankutsumuk-seensa,
lähetystyöhön Suomen
v a n k i l o i s s a .
Se tyo, jota M a t h i l d a alkoi
s u o r i t t a a , tuli kohta ^a^sin h e
( l e i m a l l i s e k s i . l i a n \aelsi A a u k i
1 as t a V'<\ n k' 11 a a u .puh u 11 e 11 kai Iv-k
i a vankeja, loi • valoa heidän
s y n k k a a n elämäänsä la autt<»i
•heitii, palaamaan henkisesti i)a-r
a n t u n e i n a . u u s i i n oloihin ran-gaistusajan
loputtua. .Mathilda
AN^reden v a i k u t u s naiua a i k o i na
s a n a n k u u l i j o i i i i n s a oli u s e i n i h ­meellinen.
Moni rikoksentekijä
s a i hänen sanoistaan u s k o n n o l l i ­sen
herätyksen ja paasi sen k a u t ­t
a hänen välityksellään aika-:
maan. k a i k e n sen, minkä aikai­semmin
oh t e h n y t t u r h a k s i . K o l -
misenkMumentä Auotta tvosken-n
e l t v ä a n saattoi: han todeta, e t ­teivät
hauen i)onnistuksensa oi
leet •turhia. O l o s u h t e i d e n pakos­ta
oli l \ ä n e n : m y ö h e mm i n lu o v u t -
t a \ a I c i h e t v s t v o s t ä ä n ja ohjatta-
\a i h m i s r a k k a a t harrastukseus.i
u u s i l l e a h ) i l l e , m u t t a k u i t e n k i n sa­maan
suuntaan j a s a m o i h i n peri-a
a 11 ei si m n o j a u t u v 11 n . : /M e r lv k i -
päi v a n a a n o va t monen m o n e t o-,
niistäneet hänelle suureisi k u n -
mistaneet hauelle suuresti kun­n
i o i t t a v a n onnittelunsa.
O s o i t u k s e k s i , millä ' t a v a l la
A m e r i k a n suomalaiset bolshevi­k
i t suhtautuvat V i l l e . R i t o l an
matkustukseen kotimaahansa,
Suomen k u n n i a a t u l e v i s s a P a r i i ­s
i n olympialaisissä kohottamaan;
j a siis yleensä n i i h i n ponnistukr
s i i n , j o i l l a Y h d y s v a l t a i n j a Cana-d
a n kansallismieliset suomalaiset
p y r k i v ä t tätä k a i k k i e n suoma
l a i s t e n yhteistä kunnia-asiaa e-teenpain
viemaan, otamme tähän
erään, kommunistilehden tyyli­näytteen,
n äm k u u l u v a n :
. " M o n e s t a k i n ehkä h u v i t t a a tie­tää,
k u i n k a l a h t a r i t o t t i v a t vas­t
a a n täältä v a l k o i s t a Suomea e-dustamaan
• menneen suuruuden
V i l l e R i t o l a n . Peräseiniijoelle on
j u u r i saapunut A m e r i k a s t a y k si
maamme k u n n i a k k a i m m i s t a po­jistamme,
j o k a antoi p a l t t u a k o ­ko
s i 11 e A' a s ta - a g i t a t s 1 o n i 11 e, j ol-l
a 1 la n t ä k o e t e 11 i 1 n , V i e t e 11 ä p y r
symaan pois tulevista olympia­l
a i s i s t a , eikä edustaa Suomea
Taman " k u n n i a n " tultua ' k o t i ­s
e u d u i l l e e n Peräseinäjoelle, Jään­t
i i n : s i e 11 a k u n n an t a lo11 a 1 m ue ii
k u n n i a k s e e n suuremmoiset kek­k
e r i t , j o i h i n otti osaa koko pitä­jä
n hienosto. : I l ane t ku k 1 te t t i 1 n
l a l i a n e n . akalleen, a n n e t t i i n myös
k i n k u k k a v i h k o Suojeluskuntii
s o i t t i hänen kunniakseen P o r i ­l
a i s t a ja V a a s a n m a r s s i a , jonka
j a i k e e n y 1 en n e 111 i n \4 e r a a 11 e k o I -
m m k e r t a i n e n elakoonkiljunta.
K i i t e t t i i n i i a n t a . s i l t a , etta hän p-h
t u l l u t i>elastamaan \alkoisen
l a h f a r i - S u o n i e n urheilumainetta.
.Myöskin, pidett i m suuruuden
• k u n n i a k s i k i n k a k s i k i n luilietta,
j o i s s a halita j a v a l k o i s e n Suom<'n
u r h e i l u k u n n i a a yhstettun aivan
e n s i l u o k k a i s e k s i . Lopuksi laulet­t
i i n myoskm Maamnue-lauhi. H i -
t o l a l l e n x f k a i on l u \ a t t u su-llä
Havinassa inioh taivasta ja \ a i ­kuisen
" t a s a x a l l a n " k u n n M i n c r k -
k i koskapa, hänen sanotaan sudlä
h y v i n olosi a an t y k k ä ä v ä n . "
M i t . i a n s a a d v l l i s N } tt<i n koui^:
m u n i s i e i l t a luoimolhsesti osa<t o.
l i o t t a a missaan a s m s ^ a Mutta
heidän hävytön ra k k n n a i s u u t e l i ­si
kiliuistvy voitnattoma-na suun-i
i a t t a k o o n p a se i n i t a vastaan ta^
h a n s a . . . S u o m e n urlieitoniaine• ja
voimaan, j o k a vuoria l i i k u t t a a ;
usko k a a t a a j a nostaa^ p a r a n t aa
j a tappaa^"
J o s me uskomme pahaan, n un
k o k o m a a i l m a nayttaa pahalta;
j . o s m e uskomme hyvaan, niin
koko maailma nayttaa hyvältä.
O n n e l l i s i a ne, j o i l l a , on valoisa
maailmankatsomus, usko hyvään,
mutta voi niitä, j o i l l a sita ei o l e l
T ä l l a i s e t henkilöt, v i i m e k s i m a i ­n
i t u t , jotka ovat ; menettäneet
u s k o n elaman tarkoitukseen, 0-
vat tulleet siihen tulokseen, etta
elämä on v a i n taistelua, kärsi­m
y s t ä j a tuskaa, joka päättyy
kuolemassa.
E I , se e i ole n i i n . Kuulkaapa
miten sattuvasti Topelius kuvai­lee
elä män t a r k o i t u k s e n ; ha n sa-
;VENÄLÄIS-BATILAISi;T MO-NARKISTXT
JÄLLEfiN
TOIMINNASSA.
noo : " K u l l a k i n elämällä on t a r ­k
o i t u k s e n s a , tehtävänsä, ja ettei
m i k a a n elama h a v i a jäljettömiin
itsensä j a ympäristöönsä nähden
on varma. Mitä varten se m u u
ten olisi olemassa? E i o l e mi­tään
sattumaa luomakunuEissa, e i
m i t a a n hyödytöntä tai t a r k o i t u k ­setonta,
aleista nayttaa sdta
k u m t u h l a i l i s i luonto aarettoiuas
t l synnvttaessään elamaa, joka
p i a n katoaa,, ja k u i t e n k i n on
n i i d e n havio uuden elaman eh­t
o . "
Tama v e l v o i t t a a meita itsc.ku-t
a k i u ; asettani aan paa maa ra n, ] 0 -
ho n u sk o n i m e. e l a 1 n a 1 l em me. J a
k u n viimeinen hetki tulee niin
voimme - s i l l o i n olla t y y t v v a i s i a •
olemme tehneet j a y r i t t ä n e e t i)ai'-
haamme, rakentaneet perustusta
t u i e v a l i o 1 n a a n p o l v e i le.
Sankaruudesta.
T a l l i n n a n ' ' P ä e v a l e h d e s s ä " , jo­ka;
jo e n n e n k i n .011 p a l j a s t e l l ut
b a l t i l a i s t e n l a n d c s w e h r i e n puuhia
Itä-Preussissa, on j u l k a i s t u seu­r
a a v a , melko suurta m i e l e n k i i n ­t
o a h e r ä t t ä v ä tiedotus sen borli-n
i l a i s J v i r j e e n v a i h t a j a l t a :
Neuvosto-Venäjän v a l t i o l l i s t en
t a p a h t u m a i n yhteydessä rupesi­vat
k a i k k i oikeistolaiset venäläi­set
j a b a l t i a l a i s e t j ä r j e s t ö t toimi­maan
Itä-Preussissa . j a ; yleensä
Saksassa. Nimpa p e r u s t e t t i i n Ct
sim. Kon 1 gsbe r g li n t o i m 1 k u n ta^
j o k a a l k o i k o o t a yhteen Bermond-t
i n entisen armeijan jaanuoksia.
T o i m i k u n t a a n kuu 1 u 1 k a ks 1 \' e n a -
l a i s t a , kenr.-maj. Shuniski j a c-v
e r s t i Siimojakin, kaksi saksa­l
a i s t a B e r m o n d t i n a r m e i j a s s a . p a l -
v e l l u t t a uivseeria, mm. kaptceii
( B e r m o n d t i n pal\eluksessa e\ers
t i l u u t n . ) Laseli )a m a i i i i i Dcr-man,
sekä kaksi haltilaisen la n
deswehrin- . upseeria, . ])arooni
K o i IL" ja Ropp.
Tama t o i m i k u n t a asettui laliei-seen
kosketukseen entisen halii-l
a i s l a n d e s w e h r i n : . t o i m i k u n n an
! k a n s s a j a nämä r v h t y i v a t . >'ht(!i-:
^esti rekisteröimään sanottuun
l a n d e s w h e r i n j a H e r n i o n d t n i <\\'-
m e i j a n paiveluksessa olleita ve-^
n a l a i s i a j a s a k s a l a i s i a upseereita
j a sotamiehiä.: 'Rekisteröinti t a ­pahtuu
salaa j a k a i k e s s a l i i l j a i -
snudessa, mutta mene>tvk^olli^(-i<-
t i . Rekisteröintiä toimit.tauiaan
k o m e n n e t t i i n berlinilamcn a l i -
' k a p t e e n i . Postoi ja enneminm
Nyij^jnen kurssimme rahaläl»
1 . tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Myös my ö mm e pankki-ösoituk
sia ^shekkejä) markoissa yllE
mainit, kurssin jälkeen ja erikfli>
sia, kolmen prosentin korkoa
täviä matkustajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunas ^
taan siellä voimassa-olevan dol^a»
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksillfl
postin kautta on 15c. summilla
alle $20.00; sitä suuremmilta suu»/
millta mitään kuluja ei peritä.
Lähetys^kulut sähköteitse
$3.56 kaikilta suipmilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta^ jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne val­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella
foreign Department
" N y k y a i k a n a ei ole enaan
s a n k a r u u t t a " , luin oraasta kir­jasesta
äskettäin
.• E i \a a d i t a. suuri a... h e n ge u l a 111 o -
j a eika. syvällistä. nalveuivsta
h u o 1 n a ta k se e n : a i k' am m e v a r j o -
p u o l i a . .Moni tuijottaa , n a i h in
y a r j o 1 > u o h 1 n 11 s e n sa. 11 n n so k (> a k -
S I , (>ttei • ("des h u o m a a untaan
m u u t a . . k i r j o i t taa Vil.)a.: l l a y h a.
l l e l p [ ) o . i on \ a i t t a a esiin e l t iM
i i v k v a i k a n a (>!<* cuaan s a n l \ a -
r u u t t a , mutta sellaiset . v a r t d m at
ei\at ole k u n n i . i k s i ^altta)alle
itselleen, e i k a / n i i l l a ole n i i t a a T!
HANCOCK :: MIOH
^ - P e r u s t e t t u v. 1874.—
V a r a t y l i $3.000,000.00.
Kirjoitfakaa suomeksi; meillä
E n i r e l h a n l tm l a t s i n a e s s a pah el-1 on kuusi suomalaista liikkeessäm-r
a k e i i t a vaa .. merkitystä.-, [lainvas-sen
poikien kunnia k<insakuntain (,,111 m.isenta\a
k i l p a k e n t ä l l ä on k o m m u n i s t i s t a Jo^ s . m k a i i i u d e l l . i t.irkoitam-h
a l p a m a i s u u t t a nun p a l j on k o i - sota-sankaruutta, ei > l l . i o l e -
keammalia kum punaiset osat A. , \ d i t e h n a siin.ikaan tap.iuk-v
a l k o i s i a m a t a l a m m a l l a.
Uskosta.
. — O n t a r i o n haUitus on päät­tänyt
alentaa^ susista maksetta­v
a n tapporahaa perustellen tätä
toimenpidettä m . m . sillä arve­l
u l l a , että muista 'maakunnista,
jossa tapporaha, on^pienempi. v o i ­d
a a n - n a h a t k u l j e t t a a Ontarioon
j a periä siten p e t o l l i s e s t i korke­ampi
h i n t a.
J o s : ehdotus l o p u l l i s e s t i ::tulee
h y v ä k s y t y k s i , alenee tim<ber-su-den
tapporaha 40 d o l l a r i s t a 15
d o l l a r i i n , eli s i i s 62^2 p r o s e n t i l l a .
K y s e e n a l a i s e k s i jää, i n n o s t a a ko
näin pieni p a l k k i o uudisasukasta
systemaattisesti harjoittamaan
s u d e n p y y n t i ä ja o n k o näm v ä ­häinen
maksu p a l j o n k a a n parem­pi
k u i n jos t a p p o r a h a a ei mak­s
e t t a i s i ensinkään.
Sudet ovat Canadassa tehneet
p a l j o n v a h i n k o a lampaankasvat­t
a j i l l e j a surmanneet metsissä
•suunnattomat määrät peuroja.
N i i d e n aikaansaama tuho tulee
a i n a suUr'emmaksi mikäli metsäs­t
ä j ä in innostus laimenee. H a l l i ­t
u k s e n säästäväisyys tässä koh­den
s a a t t a a o l l a t u h l a u s t a toisel­l
a suunnalla.
I l m a n ])aamaaraa o n i h m i s en
e l a m a hajanainen, v a i l l i n a i n e n;
.Ilman päämäärää 011 h a n m u i t t en
k u l j e t e t t a v i s s a , ilman paamaa-;
r a a tuntee han elämänsä; tyli^
j y y d e n j a : tulee käsitykseen:
elämä o n v a i n turhaa hvorinaa,
j o s s a 1 va n () n :t a i- [) e e t o n o 1 e n t o ,
j o t a m.iailma ei osaa kai\ata.
H a n on m e n e t t ä n y t s i l l o i n u s ­k
o n kaikkeen: t i s k o n o m a n hen­kensä:
v o i m i i n . Hau o n h e n k i -
.sen I t s e m u r h a n uhri.
N ä i t ä tällaisia henkisen itse­murhan
uhreja on. p a l j o n , mutta
miten vahalla ja helpolla vai­v
a l l a h e voisi vat nousta alen-n
u s t i l a s t a a n — henkisesta kuol­l
e i s i i n des t a — - i o s 11 e- a l k a 1 s i \- a t
u.skoa; Niin, uskoaj. sillä usko
saa aikaan ihmeitä, antaa roh­k
e u t t a , elämäniloa j a . i t s e l u o t t a ­m
u s t a . Miitta" .sina hetkenä, j o l ­l
o i n usko pettaa, katoaa elaman
i l o ja itseluottamus, j a k a i k ki
synkkenee.
I l m a n uskoa j a paamaaraa on
i h m i ne n k u i n r a n na t o n a a 11 o. j o -
t a tuulet k u l j e t t a v a t k u i n k a tah­t
o v a t . Mutta : j o s hänellä . on
v a r m a päämäärä : j a usko sen
saavuttamiseen, ei k u k a a n v oi
h o r j u t t a a häntä. K u i n k a l u k u i ­sa
onkaan sellaisten suurmiesten
j o u k k o , j o t k a itsepintaisesti us­koen
ovat tavoitelleet päämää­räänsä
ja,, saavuttaneet sen, v a i k
k a monet ovat asettuneet heidän
eteensä poikkiteloin, sanoen:
" T u r h a a n yrität, näethän, että
a i n a epäonnistut.'' Epäonnistu­m
i n e n on o l l u t vain k i i h o i t i n,
k a n n u s t a j a u u s i i n j a taas u u s i in
y r i t y k s i i n , usko mielen pystyssä
p i t a j a .
T ä s t ä näemme, miten valtava
v o i m a u s k o on. Topelius sanoo
' k i r j a s s a a n "Lehtisiä päiväkir­j
a s t a n i " uskosta m. m. seuraa­vaa:
" U s k o käsittää ihmisen
päävoimat j a o n toimiessaan se­k
a levätessään, .suurin valta
manilma^-^a. Uskon verrataan
sessa pida paikkaansa Se itso-u
h r a i i t u v a isu us..i pelot t onni us ja
vsankarillisuus [ota E u r o p a n kan­sa
t y 1 e i s e u r o p a l a i s e n sodan .aik'a-na"-
o s o i t t i v a t , oli m o n a s t i suoras-t
a a i t l i i k u t t a v a a . -Ja vapausso-tamnve
o s o i t t i sellaista s a n k a r i l ­l
i s t a miehuutta j a isanmaanrak-
.kautta, etta : monet Vänrikki
S t o o h n tärinäin miehet, ilmes­t
y i v ä t keskuuteemme ilin l e l a v i -
n a
M u t t a m a a i l u i a o l i s i p e r i n köy­hä
sankareista, jos sankaruus-s
a n a l l a t a r k o i t e t t a i s i i n v a i n so-t
a u r h o j a . "'.Elämä on t a i s t e l u a "
sanotaau j a tassa elamantaiste-l
u s s a o s o i t t a u t u u m i n p a l j o n san-k
a r i m i e l t a ja s a n k a r i t e k o j a ineiv
d ä n k i n aikanamme, että> puhe,
ettei meidän aikanamme ole san­ka
r e i t a, t u n t u u k e v y t m i e l i s ETI ta;
I h m i n e n, i o k a voi 11 aa e 1 a m a n e-p
ä i l y k s e t j a • v a s t o m k ä y m i s e t , i.h{
m i n e n . j o k a masentaa luonteen­s
a s y n k k y y d e n j a k i i v a u d e n , i h ­minen,
j o k a ponnistelee j a edis­t
y y tarmollaan j a : u u t t e r u u d e l ­laan,
o n t a v a l l a a n s a n k a r i , phne-y
d e n valtain v o i t t a j a valon e-d
u k s i . Itsensä voittaminen on
s a n k a r u u s v o i t t o . V*:Emme voi la-,
h i m a i l l e k a a n arvioida k a i k k ea
k ä r s i v ä l l i s e s t i k a n n e t t u a tuskaa,
k a i k k i a anteeksiannettuja louk-;
k a u k s i a , epäitsekkäitä: jionnis-i
u k s i a , kestettyjä kieltaymyk-s
i a . "
Elämä on p a l j o n r i k k a a m p i,
m o n i p u o l i s e m p i , salatumpi k u in
aavistammekaan. K u k a p a tietää,
mitä sankarimieltä, meillä itse-,
k u l t a k i n on v a a d i t t u j a vaadi­t
a a n 'elämän s i m r e l l a t a i s t e l u k e n ­t
ä l l ä ! On s a l a t t u a , vaatimaton­t
a sankaruutta, j o t a i l m a n elä-mäm^
me olisi p a l j o n köyhempi ja
t ä s s ä salatussa sankaruudessa on
se voima, j o k a ylläpitää ja p a ­k
o t t a a kehityksen jättipyörää
e t e e n p ä i n . . . '
lut luut Ma^ei'-
T 01 m 1 k uu ta a se 1 i n 1 -m y os . y 111 e -
\ t e e i i " ^ a k s a n k a n s a | - l ! s k i i h k ( ) i r > l e n
"AVehroAvoll: '."-hittvman kanssa,
i o t c i so p \ \ s i \ hteiseen t a i s t e l n i 'n
h o l s h e v i k e j a . ja .mvos" l l a i i i e r en
v a l t i o i t a , vastaan. Se l a i i e t t i hal-t
il<iis l a n d e s u ( l i i m )a i i i o n a i k i ^ -
I r j a r j c s to ien kanssa •suiinrulit ir
n a s \ i k o ! , i i \ i k o l a n N i t s h i l l e \ -
le.isesi k u n n a n .(^'erstin. Snialki.ii
va II t v k s e I la. ise u r a a va n sa h k < »sa­no
nia l i : 'Teidän
k ( ) i ' k e i i t ( i m e K \ i s k a a s 1 a v e l j e s -
m u r h a a ja s f ) d a s l a : : j a h ' l l e . j a a n e i - f
t a IS t e 11 i a t • A' h t \' \' < 11 • v a k 1 \' a 11 a m 1 e s-ten,
p\'oveIi(Mi ui p.\'l!aii A ' ( M i a jan
j)ettui'ien. v a l l a n k u k i s t a m i s i a va;-
ten v e n a l a i s - l i a h i l a i s e k s i sotaln-toksi
)()ka p a l j a s t e t u i n i)ain i \ n -
martaeii j i v v t a a Teidän k e i s a r i l ­l
i s t a korkeiit tänne -ottamaan vleis.
johtoonne \ l e l . i l a l j e l l a - o l c x . it
'X^e n a 1 a n a r n i e 1) a n os a t. () 1 k o o n
meidaUv t a i s t e h j a m , s a l l i t t u jaka^
mattoman p^hän Venäjän \aj)a-:
u t t a m i s e k s i Tei(/an k e i s a r i l l i s en
korkeutenne j a l k a i n jnuressa i l ­maista
uskolliset alamaistuntecm-me.
m e! j a k 11 n n 1 o i 11 a e n 1 lm oi 11 aa, e t -:
ta..., venalais-baItilaisen sotaliiton^
.iasen<>t. astuvat kaikki yhteiiä
iiiteh.ena. viittauksestanne viiniei-seen
tci isi el u u n V e n ä j ä n vapautta-
•initse^ksi j a sen h i s t o r i a l l i s e i i , j ä r -
jes| vksen palauttamiseksi, ; sa-,
i i i om • .J\mn he : l ä h t i v ä t vapaäeh-
1 öiseen ja m vos suureen V c n ä j ä ii
,-. . arnieij/iaii.:Teita; koko Venäjän
U e i s a n i l m c n 1 1 * • 1 1
k i c l t a i u a t o n t a ylintä, johdattajaa
ikävöivät .sydainenunt'.:/Karsimat­to
111 as 11 o d o t a 111 me li et k eä,: . jona..
'Pc^idan keisarl 1 h n e n korkeutenne,
miekkansa j)aljastaen, käskee,
'iu ei tfi lali te maan \-olttoretkellej
ja kans^;anne olemme saavuttava-voiton,
sen uskomme v a r m a s t i ."
A l l e k i i T f U t t a j i n a . ovat veuäläis-.;
h a 1111 a i s (u i so t:^a 1 i it o n :es i i n ie s, k e n -
l a a l i m a p i r r Shiunski.. sihteeri-e*.
v e r s t i , .Shemjakin, jäsenet Vkap*
teeni ijaseh, m a j u r i Derinah, aft--
l u u t na n tt ( j )a r o n i K o r t l : j a ; Vän-r
i k k i , p a r o o n i R o p p . . •
Tähän saapui s u u r i r u h t i n a a l ta
T — m
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
—' M i n u a ei o l l e n k a a n l i i k u t a,
v a i k k a toiset ihmiset eivät m i ­nut
t u n t i s i k a a n . O m a l l a kyvylläni
t a h d o n t u l l a t u n n e t u k s i . Con-fucius.
AV
1
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta-neella
on joka päivä tiedossa i^uomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä. 1
KURSSI ON TÄNÄÄ^
SUOMEN gyiAl^;KKAA CANADAN DOLLARISTA.
Eaikkj lähet^^iset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanontalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 ^5euraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksillo on'^
40c gummiile $40.00- asti, 50c sununiUö $50.00 aati,
75c. summille $100.00^asti. Jokaiselta seU^^Ävalta sa­dalta
25c. '
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoiUe lähetyksille.
Laneixaessanne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hy vin tor-kasti.
A/
Q# 0
ITT!
t a i :
PORT Al^THUR, ONT.
518 St; Catharine St., West> Hontreal, Que.
m
\