Canadan uutiset, October 5, 1922

              f rallinen; yritys Qli,^;a^
liastiiä;T;;^:^O:/:;;^^
: ' ' E i tämä asia pultiimalla: pa­rane,''
sanpinV ''Menkääm^
: Nousin ja hän teki samoin.
Tyytyv ä i scs ti ii a ur ali ta en taput­ti
il än ih in 1^1; pa r i Icer ta a; rinn al-
J^i^^yöiisi rininu
• ','IIyvä on, poikaseni/:' sanoi
hän. "Olctlo sopiva. '•' • •
^; ;K ällistyneenä,
. • *%]ack Ballingerista olen jo tä-n
ii aa mun a: i tse; pl tiili yi, li vi p j (»n,''
sanoi hän. '/Uiih aini)ui rciiin
imttuiii hihaan:— onneksi hänen
vjinh;i kätensä vapisi— in o sainr
kanssaan tasai^^eiJla ])'innalln, mut /\^^^'''^ pakkojiadan ja
Kirjoittanut
ARTHUR CONAN DOYLE.
Suomennos,
(Jatkoa edelliseen n:roon.)
"Nuori mies, niissä to oleile
elänyt? Sir John Balliiij^^er on
paras h()L'k(>y-,[-,(;]a-i.i;i.
voinrkiliuiilUi i;äuon
s".]iunsa
Vain minä
id jos on kys.^Miys vnstiiksvMioV
lamiscsta, 7iiin o?: liiiu: minim e-tevämjn.
On lunncllu salaisini-^^,
etfä milloin hitu ei harioil^cir-.
hau juo lujasti — o^lati hiivi(i:>;.i
uu d elelen, |v 111 en 4< ii n sa n oo. T ii s -
t-iina sai hän. viliia;;irlluuskont;i •
uksen ja i on senjii 1 keen" ra ivou-niit
kuin .hornanhenki. Hänen
huono on s a o n t i i m ii n: y 1 ii p u {> 1 e 11 i i.
Läiikärit sanovat, että tuo kun­non
mies kuolee, ellei hiin syi)
j o tai n, in u 11 a k u 11 li ii n i lui ka a re­volveri,
vieressä i)oitteolläiin ja
vannoo 'ampuvai^sa kusi kuulaa
jokaiseen, joka häntä yrittää lä-hestyii,
niin palvelijat ovat teli­neet
lakon. IJiintii on vaikea kii-sitellii,
ja hiin ampuu mainiosti,
mutta eihiin v||)i antaa Orand
Nation{|liiv voittajan maata ja
kuolla tuolia tavalla."
" M i t i i aiotte telidii?" kysyin.
" M i n i i olin ajatellut, että te ja
minä käymme häneen käsiksi.
Hiin n \ i k n h 1 a a . t i o ty sl i • j oslc us, ja
pa himmassa. i a paulcses.^^a liii-n
meistä toisen taj)i)aa, —- toinen
voi siilon liuololilia liiinestii.- »Jos
voimmo kii'|()a peilleon liiincn
käsiinpä ja sitten tolefonoida
vatsai)u m p luin, - vo im m e. .me sa a'
da tuon kunnon ystäviin vatsaan
sen ruuan, jota hiin tarvitsee,"
Tiima oli hiukan vastenmieli-nen
ja odottamaton lisäys minun
viikkotöihini. Itse'en pidä itse­äni
kovinkaan rohkeana. Minul­la
on irlantilaisen voimakas ku­vittelukyky,
joka tuntemat loman
j a koettelemattoman- tekee kau­heammaksi
kuin se onkaan, •Iloi­selta
puolen olen. kasvatettu iiii-p.
eämään.heikkoultta: ja kauhua..
Olen varma siitiij, etii voisin i i e i l -
täyfyä äkkijyrkiinicejlii alas —
kuten liunnit liisjorian oppikir­j
an •mukaan— :jos rohkeuteni
pantaisiin kocl ukselle. Ylpeys
ja pelko vaikutliviit minuuncikii
mikään rohjceus Vaikkakin
jokainpn hermoni .|)inj,'oittui
kauhu.sta ajatellessani tuota -vis-kyä
täynnii olevaa miestä, jonka
luulin olevan seuraavassa ylem­mässä
kerroksessa, vastnsin kui­tenkin
^ mitii. surullisimmalla iiii-ne
1 lä oi e \'a n i \^a 1 ni is se u ra a i iiia a 11
lordia. Kun lordi l\'oxIon vielä
kerran huoniautti, kuinka, vaa-viikon
perästä OTI hän terve taas,
1*'n I lii n v a i n 1 o u k a nn u 1; le i t ii nuo­ri
mies? Niiin meidliu kesken
sanottuna, on tuo IOtelä-Amei'i-kan
jutiu oieljava vakavalta
kannalta, ja tahdon saada..sinne
tovcrik.senl mielien, johon voi
luottaa. Panin teidiit .koetuk­selle,
ja le kestitte sen oivjillisos­ti.
Niihkiiiis, kaikki i-iippuu teis­tä
ja minusta, sillä ukko Sunr
merloeta. saamme alun pitäin
li o i dell a k uin p i ent ä lasta. Mu t ta
— et tölliin te vain ole se ]\lalo-
110, joka ehkii saa piakkoin Rug-hy-
lakkinsa Irlannille?"
Elikii varajiisenena.-
" O l i n tunteviimni teidät. m-l
a i v i i i i
d e l : s ai
nii olin katsomassa kilpailuanne
liirli.montiin. kanssa ~ . paras, kik
l.iailii koko. sesongin, aikana... En
kr)^]<aan laiminlyö Ruj^by-kilpai-lua.
siilii se jalkai^allopoll on
kai!-:kiii muita •mieho.kkiiämpi.
M u i i u . eiihiin pyytiinyt teitä tiin-ne
p u ' ! i i M K s ' - n i kanssanne urhei­lusta.
OI iaka.j-:imme selkoa •mat­kasta.
'1'iiiiestn et usiv.uMa ovat
•iliM, IV(>skiviiklv()na kali-,
i);tiviin pei-ästii liilitee
Hoolli-l](jyrylal\'a- raraan, ja. jos
\' () im m.e s o ]) i a {)]'o Te s s o r i n k a n ssa
maikasta, njj]i, luulen, että. liih-demme
silloin — vai kuinka?
-—. Jaha, kyllii minä puhun lui­nen
kanssaan. Kuinka on teidiin
mat kavai-ustustonne laita ?"
. Sanomalehteni hiU)l.ehtii niis--
t i i . "
''Osaatteko am"iuuiT'
'Mokseonkin samalla tavalla
kuin. kaikki niuutkiu yliojvpi-laat."
Armias. ; ovatlso. asiat niin
hullusi i'/ Te nuoret - miehet o-jiet
telet t(v virinei.sek.si-- ampumaan.
Te .()l('ilo yiistimettrmiion molii-lii
i ston kai la i s i a,. k u n on ky sy-jnyksessä
pesiin siiojafi niinen.
Taidattopa lulla noloiksi jona-kiina
pitiviinii kun joku varastaa
teiltä liuiiajanno- Etelii-Amoi-i-jvassa
()i)itte kyllä tähtäämään
oikein, sillit ellei f)roressorimme
ole hullu tai Valehtelija, niin
saamme nähdä ilimeeljisiii asioita
ennenkuii tulemme tnkaisln.
Minkälainen i>yssy teiHä o n '
l l än meni lammikaapille ja sen
oven avaut.nessa näin loistavia
kiväärinpiippurivejä, jotka tuos*
sa muistuttivat urkupillejä.
''Minä tässä katson, mitä voin
luovuttaa tcillo tykistöstäni," sa­noi
llän.
J a niin otti hän toisen kauniin
pyssyn toisensa jälkeen, aukaisi
j a sulki hanoja ja hyväili niitä
kuin iiiti laistaan. ''Tämä kau­nis
kapine teitä varmaan huvit*
taa. ]\linä ammuin tuon hirviön
t ä l l ä . " Hän osoitti sarvikuonoa.
" V a i n kymmenen kyynärää ja
tuo olisi liittänyt minut omiin
kokoelmiinsa.
Toivon teid&n tuntevan Oor-donimine,
siilii liän on lievosen
J ja i)yssyn runoilija. .Katsykaa-
) pa tässä oninainio kapine: 4^0)
'kaukoputken niiytliikyky, «kak-sinketrainen
ejektori, • kantaa
vaakasuorassa, suunnassa kolme
ja viisikymmentä. Tätä pyssyä
jninil kolme vuotia sitieir käytin
perulaisia • oj-jaräiikkääjiä vas­ta
a n ta i s t e 11 e ss a 11 i, M i n i i o l i n nii­den
nuianääiue-n Herran ruoska,
sen takaan, vaikka sitä ei ole­kaan
missään »Sinisessä kirjassa
sanottu. Sattuu tilaisuuksia,
nuori mies, jolloin jokaisen tiiy-t
y y nousta jiuolustamaan ihmis-
() i k en 11 a j n oi Ic oa m i(^ 1 i syyt t ä, jos
talitoo jii]keenj)äin tuntea, tiiyt-tiineensä
velvollisuutensa. Sen
tähden ryhdyin luoneen sotaan
omin voimin.. Suunnittelin sen
i tse, lv ii V i n sen i t se j a 1 o) )e t i n sen
itse. Jokainen näistä koloista
k e r t o o o r j a in m u r 11 a a j a s t a ~ ii i i -
t ä on aikamoinen joukko, eikö
totta? Tuo s y v i l jiii ainmuttutini
Pedro liopezin, heidän kaikkien
kun i n ka ansa, Pu t om a y o-j oel 1 a. —^.
Mutta, tässä .on. jot a i n a i v a n tel-tii
varten." Hiin otti esiin' kau­niin
ruskean hoiioahelalsen pys-s
>' n. '' 11 yx i i perii, t a rk ka, a m p ir
ma an, \- i isi j la tru u n a a k e i" ra 11 a an.
Tiimiin varaan voitto uskoa elä-
U l i i n n e , " Hiin ojensi sen minul­le
ja sulki tammikaapin ovet.
"Apropos," jatkoi hän .istuutu-ossaaTi,
"mitii tiodiitte jirofessori;
Chfmongerista?"
" N ä i n liiinet täniiän ensikcr'
ran."
' ' N i i n minilkin. Kummallista;
c t t i i 1110 niolenimat kuljemme ai-v
a n ()u d o n m i elion k ä s k t^t ii vissii,
Hän tuntui olevan kopea ukko-i'iiiilikii.
Hilnen tie(lemiosveljon-sii
e i v ä t l u n t i n H ' e t olevan e r i t y i ­sesti
ihastuneita liiineen. Kirur
ka te innostuitte tähän asiaan?"
i\erroiii liiinelle lyhyesti . aa-iiiuiiäiviilliset
kokemukseni/, ja
Iiii 11 kuuni oli h y vi n ia r k k aa va i -
sena. Sitten otti hiin esiin .Fitolä"
A111 e I' i k a 1 a i sen k [i r I a n j a le vi t ti
sen piiydälle. ..
'•Minä l u u l e n , e t t ä v jokainen:
sana, minkii hän lausui teille, oli
totta^" S(>litti l l ä n vakavana, " j ä ­te
a r v a a t t e , e t t ä m i n ä voin näitä
sioita. arvostella. I*jtelä-Ain(M-ikä
on inaanosa, jota; rakastan, ' ja
Fuegon välinen seutu .on suuren-moisin,
rikkain- ja ilimcellisin
maapallomme osa. Sitä ci vielä
tunneta, eikä voida aavistaa m i t ä
kaikkea siellä piilee. Olen mat­kustanut
seri äärestä ääreen, o-len
viettänyt kaksi vuotta näissä
seuduissa, j i i u r l silloin kun kävin
sotaa orjakauppiaita vastaan,
josta äsken kerroin. Ollessani
siellä kuulin todella monia sa­mantapaisia
juttuja ---intiaanien
perimätietoja y. m.^ mutta aivan
varmaan perustuivat no tosiasi­oihin.
iMitä enemmän te, nuori
mies. tidette tietiimiiän maasta,
sitä pai*emmin ymmärrätte, että
sieltii voi löytyii mitä tahansa —
mitä laliansa. Siellä on joita­kin*
ta. • v esi s t ö j ii, j o i t a v ii e s t o k ii y t-tiiä
kulkuvilylinJiän, mutta muu­ten
on kaikki hämärä n peit t il­maa.
Täällä Matto Orando.ssa"
— hän n ä y t t i savukkeella erästä
kartan osaa — "t<li täällä ylii-kulmassa,
jossa kolme maata yh-tyyv
ei mikään minua kummas­tut
taisi. Kuten hän, tuo profe.s-sorikuvatus,
sanoiy on siellä vii-s
i kym m e n t ä tu ha tt a pen in ku Iinaa
leveältä jokea, joka juoksee mel-
Icein Eurojian ko.koisen metsän
läpi. Te ja minä voisimme olla
toisistamme yhtä kaukana kuin
S k' o 11 a n 11 o n Kons t a n t i n (> i) eli s t a
ja kuitenkin olemme samassa
suuressa brasilialaisessa metsäs­sä,
Tliininen on vain sinne tiinne
tuolion labyrinttiin jättänyt jäl­kiä
itsestään. Joki nousee jä las­kee^
lähes uGfljiilvyinmentii jalkaa
ja puolet maata on ylipäiisemä-töntä
nevaa. Miksi- ei sellaisessa
maassa A' o i s i o l l a jotakin uutta ja
ihmoollistä ? Ja niiksi me omine
voisi sitii löytiiil? Sitäpaitsi", l i ­siisi
hän noiden kummallisen lai­hojen
kasvojen v loistaessa; ihas­tuksesta,
"siellä on urheilun
malidolIisuuksia. i\l inä olen kuin
vanha ])all() — kaikki valkea vä­ri
on minusta jo aikoja .sitten
kulunut. Elämä voi heitellä mi­nua
sinne tänne jättämättä mi­nuun
mitään merkkiä.:^lutta ur­heilu
n u 1 j u u s, 11 u o r i \ n i o s, s i i n ä
on olemassaolon; höystov Sen mer­keissä
on elämä jälleen elämisen
arvoista. i\re alamme kaikki tul­la
aivan liian aroiksi, hitaiksi ja
muka A' u ut ta ha r rasta vi iVsi. Olisi-
|)a min id la su u r f ä nti o i n aa ja a -
varat seudut kuljettavana, pyssy
kädessilni ja etsittävänä jotain,
joka o n liiytämisen arvoista. Olen
oilut sotilaana, ilmapurjehtijana
ja vaikka minä, mutta luo eläin-metsäslys,
joka muistuttaa uiita
liiimmeri-illallisosta, on minulle
ennenkokematon, uusi miolenkii-
110 iii I S . " H ii n n a ur o i ajatelle s*
säänkin sitä.
Ehkä olen aivan liian kauan
kuvannut u u tt a tuttavin it 1 a n i,
mutta hänestiihäii tulee niatkato-verini
pitkiksi ajoiksi, ja sen-
V u o k s i o 1 e n k o e 1 ta n u t e s i tt äii h ii -
luulen että ylipäänsä Darieninja not sellaisena, jollaiseksi hän
3E
O
> « o Q
III luok. piletti
lÄhtöpäivä Laiva Kan tavuus Satamasta Satamaan Helsinkiin
Lokak. (Janad. Paeifiein- EMPJ^ES,S OK i^M^ANCE 18,500 tonnia Quebeeista Southampton $108.50
i i ­()
Canad. J*aeifiein EAfPRESS O F B R I T A IN 15,850 tonnia Quebecista Southamptoniin $108.50
ii 7 Valkean Tähden :\IEOA'N]TIC 15,000 tonnia Montrtalista Liverpooliin $106.50
il 11 Oanad. Paeilieinv M E L I TA 14,000 tonnia Mi'i;t realista Southamptoniin $106.50
II 14 S\v.' Ameriean STOCICHOmi 11,200 tonnia . New Yorkista Göteborgiin 110.50
• il 14 Cunärd ANTONIA 15,000 tonnia ' Montrealista Plymouthiin 106.50
l l 14 Valken Tähden CANOPIC, ' 12.100 tonnia Montrealista Liverpooliin $106.50
• il 17 Cand. Paeificin EMPRBSS oi' SCOTLAND 25,000 tonnia Quebecista Southamptoniin ' $108:50
II. 20 Canad. Paeifioin MONTCAUM 16,500 tonnia Montrealista, Liverpooliin ' $106.50
l l 21 Cand. Paeifiein : \ I E T A O A : \ I A 12,600 tonnia Montrealista Glasgo.wiin $106.50
• i.1 21 Valkean Tähden CANADA 10,000 tonnia Montrealista Liverpooliin • $103.50
li 25 Canjad. Paeifiein j\IINNK.D0SA 14,000 tonnia Montrealista Southamptoniin $106.50
• ••• i t • 27 Canad. Paeifin MONT(^LARE 16,400 tonnia Montrealista Liverpooliin 106.50
28 Valkean Tähden REGINA 16,500 tonnia^^ M O K I realista Liverpooliin $106.50
31 Canad. Paeific EMPRESS OP B R I T A IN 15,850 tonnia'''' Quebecista Scuthamptoniin $108.50
K a i k k i i n yllämainittuihin hintoihin on sotavero $5.00 lisättävä. Lapset 1-—10 vuotiaat pääsevät puolella hintaa, johon l i^
sätään sotavero $3.00. Lapset alle 1 vuoden maksavat piletistään'$5.50.
r Raytatiekyyti:Port Arthurista Montrealiin eli Quebeciin laivapiletin yhteydessä on $31.55, >
Matkustaessanne itse Suomeen eli tuottaessanne omaisia sieltä Canadaan, kääntykää pilettiasioissa aina allekirjoit­taneen
puoleen joko suullisesti cli kirjeellisesti. Pilettejä myyn kaikille suurimmille linjoille, kaikille laiv,oille ja^kaikille luo
kille sekä Canadan että Yhdysvaltain satamista. ' ' ,
Filetti-asiamies.
F#KT AETSIUR, ONT., CANADA.
näyttäytyi ensi kerran tavates­samme,
olen koettanut- kuvata
hänen omituista persoonallisuut­taan
j a hänen hauskaa puhe- ja
ajatustapaansa. Saadakseni ko­kouksen
selostuksen lehteen täy­tyi
minun vihdoin läh-teä liänen
luotaan. Lähtiessäni istui Jiän
tuossa ruusunpunaiselta hohtavas
sa huoneessa rasvaten mielipys-synsä
lukkoa ja koko. ajan hän
myhäili ajatellessaan meitä odot^
tavia seikkailuja. Olin päässyt
selville siitä ettii jos meitä vaa­rat
olivat uhkaamassa, jiiin en o-lisi
koko l i U g l a n n i s t a voinut löy-täii
rohkeampaa ja kylniäveri-sempää-
inicstä toverikseni.
Vaikka oi inkin pii ivan monista
vaiheista hyvin väsynyt, istuin
ku i te n k in kauan j u tt el e massa Mc
Ardlen, uutistoimittajan kanssa,
j a SO l i t in h iin e 11 cv koko t i l a n t een,
jota hän piti niin tiii-kcänä, ettil
asia oli . kerrottava päällikölle,
sir George Beaumontillc. Sovit­tiin
,ettii .minä lähettäisin koti­maahan
selostuksia^ seikkailuista­ni
McArdlelle osotettvuna kirjei­nä,
j a nämil kirjeet .sitten joko.:
säännöllisesti julaistaisiin Daily
Oazettossa tai piiloitettaisiin jok­sikin
aikaa j a vasta sitten jiilais*
t a i s i i n r i i p p u e n .|) r o fe sso r i C h a 1 ^
longerin toivomuksesta, sillä enr
inehiin tienneet, niitä ehtoja h än
lisäisi niihin määräyksiin^ jotka
veisivät meidät tuntemattomaan
maahan. Vastaukseksi puhelin­keskusteluumme
emme saaneet
muuta ku in • raivoisan hyökkäyk-;
sen : sanonialelitoä vastaan j a lo-puk.
si lupasi^hän, että jos ilmoi­ta
m i n o, in i 11 ii. la i v a 1 la lähde m m e,
niin antaa hän j u u r i ennen lälr
t("Ȋ tarpeellisiksi katsomansa tie:
d o t. Toi soo n kys my K' soem m e. e m -
1110 saaneet vastausta. .Hänen vai^
rnonsa vaikeroiva ääni kuului
puholimessa, ja hän sanoi mie-lionsii
olevan jo.kovin huonolla
tuulella : oi isi paromiu, ettemme
11 ä n i ii on ii ii k iu s a i s i. • K o i m f i n n e n
ke r r a n ]") ii i \ e m n i ä iiii k o e t ta e ss a m-me
soittaa kuului riitisevää äiintä
ja heti kohta keskusasema i l ­moitti,
että professori Clmilengo_-
]'in johto on mennyt epäkuntoon.
Luovuimme yrityksestä päiistii
Jiiineii pulleilleen.
rla nyt/ kärsivällinen: lukijani,
(Ml voi enää puhua .suorastaan si­nulle.
Tästälähin — jos joskus
joku kertomus t ä s t i i m a i k a s ta
joutuu .luettavaksesi — tapahtuu
.se ediistauiani sanomalehden
kautta. Jätiin tämän . selonteon
ihmeollisen tutkimusmatkamme
ai 11 o ut ti m i st a toi m i 11 a j a Ilo, j ot t a
siinii tapauksessa, etten minii
koskaan 'hengissä palaisi koti­maahani,
voitaisiin tästä saada
inuutamia luotettavia tietoja ta-l)
ahiumista. . Nämii viimeiset r i ­vit
kirjoitan höyrylaiva Franeis-kan
salongissa,, ja luotsi ottaa
drjeon mukaansa palatessaan ja
j ä t t ä ä sen ^Mr. :\leArdlellc. En­nenkuin
suljen muistikirjan i,
maalailen sinulle kuvan, joka on
viimeinen . muisto jättämästäni
maasta. On kostoa, sumuinen
myöhäisen kevään aamu. Sataa
lillui taa. Kolme loistaviin sade-takkeihin
kääriytynyttä olentoa
rientää katua pitkin suuren höy­rylaivan
nostosiltaa kohti, . siilii
lähtöä osoittava lippu liehuu .jo
laivai-f katolla. Heidiin vedellään
työntää kantaja Idisirattaita, jot­ka
ovat täynnä matka-arkkuja—
huopia j a k i v ä ä r i l a a t i k o i t a . Pro­fessori
Summeri een pitkä melan­kolinen
haamu kulkee tuolla laa-'
kustavin askelin ja pää riipuksi.s-sa
jo vallan tyytymättömänä
matkaan. Lordi Roxton astuu
reippain askelin, ja hänen ohuet
eloisat kasvonsa loistavat inetsäs-tyslaukun
ja kaulaliinan takaa.
Minä puolestani olin iloinen, että
matkavalmistelujen ja sydäntä-särkevien
jäähyväisten aika o li
ohij j a varmaan myös käytökseni
sitä todisti. Äkkiä juuri kun- o-limmo
astuneet laivaan, kuului
takaamme kauhea huuto. Pro­fessori
Challenger lupauksensa
mukaan tuli meitä saattamaan.
Hän saapuu huohottaen, tulipu­naisena
j a vihoissaan.
• ^ (Jatk;)
OANAD AAN:
Koko vuosi * $2.50
Puoli vuosi r-.... $1.50
Neljännes vuo.si . . . . . . . . ' . . . 75c
Y H D Y S V A L T O I H I N :
Koko vuosi $,S.OO
Puoli vuosi ^ i $1.7.'-
Neljännes vuosi 7 $1.00
SUOMEEN:
Koko vuosi $3.50
Puoli -vTiosi $2.00
TILÄU PPU,
CAKADAN UUTISTEN TOIMISTO
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
Myötäseuraa $ CANADAN UUTISTEN
vuosikerran tilauksesta, joka on lähetettävä osoitteella:
Nimi
Postikonttori
Katu eli Box No.
Valtio
Mainitkaa onko tilaus iiusi eli uudistTis.
11
MAAILMANHISTORIA.
Kansallisen tietokirjallisuuden
uusi suurteos.
— Rahalla ja ajalla ovat ar­vonsa.
Joka käyttää huonosti
toista, ei osaa antaa apvoa toisel­lekaan.
— Ken voi sanoa sinulle, kos
ka sinä lakkaat olemasta? Voitko
kuolla-sovinnotta, kiholla levolla
ja ilolla? ^ • ^
Tietosanakirja-Oy :n kustanta­ma
.Maailmanhistoria on nyt val^;^^
m is j a kuudes osa lähetetty toi-mituksellemme.
: • :
Samoinkuin Tietosanakirjan
kustanuu.syritykseen ryhtyessä a-setuttiin
myöskin Maailmanh.isto-rian
julkaisemista suunnitellessa
sille suomalaisiin oloihin katsoen
rohkealle - kannalle, että suuri
kirjal 1 inen yritys oli 1 oteutettava
kotimaisin t u i k i j a - .ja ki r jai li ja-
V o imin, su o m a l a: i s t ei i - ti e t e en h a r-joi
11 a j i(!n ai ku peräisenä esitykse­nä;
Yiritykseen onkin onnistuttu
k i i n n i t tää piite vimm ä t koti maiset
historiatieteen edustajat, eräitä
niitäkin, jotka eivät yleensä kir­joita
suomeksi. Nelisenkymmen­tä
nimeä esiintyy nyt valmistu­neen
teoksen tekijäluettelossa,
niistä ainoastaan yksi ulkolainen,
nim. .suomalaisuuden harrastuk­sestaan
tunnettu ja kielentutki­jana
nvaailmanknulu tanskalai­nen
prof. V i l l i . . Thomsen. Suur.
saavutus, johon toimituskunta ja
kustanlaja on päässyt on todella'
k u n n i a k s i k o r k oa m m a 11 e k' a ns a 11 i "
sollo sivistyselämällemme. Toi­mituskuntaan
on. kuulunut vak
tionarkistonhoitaja prof. J. W.
Ruuth päätoimittajana, arkis-t
o n 11 o i t a j a t o h t o r i Ka a r I o B lo m -
stedt toimitussihteerinii, tohtori
Jaakko Forsman sekä professo­rit
Kustavi Grotenfelt, U.
Lehtonen j a O. E . Tudeer jäse­ninä.
^Maailman historia täydentää
suomalaista kirjallisuutta teok­sella,
jolla ^myöskin itse aineensa
Tuolesta on ensiluokkainen mer­kitys.
Ihmiskunnan kehity^lisv
torian tunteminen on aina ollut
tutkivan ihmishengen mielen­kiintoisimpia
aloja. Sivistj^ksel-lisesti
se on erittäinkin täysval-taisuuteen
kohonneelle kansalle
ylen tärkeä. Kunkin kansan
varsinainen tarkoitusperä on sii­nä,
että se toteuttaa oman ole­muksensa
mahdollisuudet ja si­ten
osaltansa kartuttaa ihmis­kunnan
yhteistä henkistä ja ai­neellista
viljelystä. Tämä taa­sen
" edellyttää valveutunutta
tietoisuutta kansan omista vai­heista
ja varsinkin suhtautumi­sesta
ihmiskunnan yleiseen ^lä-mänmenofon.
Maailmanhistoria
0^ valmistunut todella oikeaan
aikaali, jolloin sillä -on Suomen
kansan kehitykselle aivan eri­koisen
suuri merkitys. Valtipi-lisen
itsenäisyyden ajanjaksoon
astuessaan kansalla • tulee olla se
perehtjrmjs offiaaii\ ja ahmiskun'^
. ..N . , .
nan yleiseen historiaan^ joka
johtaa "arvaamaan oman tilan­sa,
antjjtmaan arvon toisellekin."'
Uikoa.stiltansa Maailmanhisto­ria
on sisällyksensä ja merkityk­sensä
arvoinen. Paperi j a pai­natus
ovat rauhanaikaisteu vaa­timusten
mukaiset. Erittäin huo­mattava
on teoksen kuvitus:
useita satoja muoto- y. m. kuvia,
monta kymmentä moniväripai-noksista
liitekuvaa, joista useat
oikeita .taideteoksia alallaan, ja
suuri joukko karttoja. Kuuden­nessa
osassa on Europan poHtil-
Unen kartta .ennen maailmanso-taa
ja "jälkeen sen, sekä yleis-katsauksellincn
kartta koko. •
maailman . valtiollisesta jaoituk
sesta. Ei ole. säästetty: .kuluja
saattaakseen teos ^ valmiiksi al­kuperäisen
suunnitelm.an mu­kaan/
joka tehtiin aivan toisin
edellytyksin, kuin missii toimeen
pano on ollut suoritettava. S i ' -
tä tarmosta ja uskalluksesta, mv-tä
tässä on osoitettu, on kansal­lisen
sivistyksen nimessä lausut­tava
täysi j a tinkimätön tunnus­tus.
Mormoonit ja moniavioisuus.
Englannissa olevat mormooni-en
edustajat ovat suuresti katke­roituneet
sen johdosta, että Eng-.
lännin väestö osottaa heille vilia-mielisyyttään.
erään ilmotuksen
takia, jonka mukaan mormoonit
olisivat tulleet Englantiin laaha-takseen
sieltä nuoria tyttöjä mo­niavioisuuden
luvattuun maahan.
Utahin työväenliiton sihteeri on ,
tarttunut kynään pelastaakseen
hänen mielestään syyttömästi
hyökkäyksen alaisiksi joutunoitr
ten mormoonien kunnian. Hän
selittää *'Nation"-lehdessä,^ ettei
monia/vioisuutta tosiallisesti «nää
ole ollut olemassa kymmeneen
vuoteen. Polygamian tilalle on
astunut nykyisin n. s. ''taivaalli-neii
a v i o l i i t t o . K o s k a mormoo­nien
uskon mukaan vasta kuole­man
jälkeen voidaan tulla §,utu-aaltsi
j a ainoastaan moniavioi-suuden
avulla, niin on mormoo-;
nivaltipssa paljon miehiä, jotka
ottavat aviovaimoikseen jo kuol­leita
naisia, etteivät jäisi osatto-maksi
tästä taivaallisen autuaak-situlemisen
oikeudesta. Tämän
ohella on aivan! tavallista, että
jollakin kuolleella naisella on;
yhtäaikaa useampia aviomiehiä.
Itse asiassa on tämä vain hurs­kasta
vilpillisyyttä, jolle moni-avioisundep.
poistaminen on val­mistanut
maaperää ja jonka a«,
yulla rikkiviisas momooni lau-ieo
Tarmasti pääseväiisä taivaa-
^ „ . j , h J J ^ » * l ^ » i JS*S.. -rU-V. avtft —r