Canadan uutiset, August 31, 1922

              C A N A D A N U U T I S ET
suomalainen sanomalehti Ganadassa,
Ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada NeW8 Publishing (jio.
Erick J. Korte, Liikkeenhoitaja,
s Lauri Maunu, Toimittaja.
seinkin saavat sen vain epämu­kavaksi.
— Huvitus on tunteiden het­kellistä
kiihoitusta; onni sielun
suurta ja kestävää kolioutuuiista.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: ?2.50 koko vuodelta,
$1.50 puolelta vuodelta, 75c. 3 kuu
kaiidelta ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $8.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo-delta.
ILMOITUSHINNAT;
60 senttiä palstatuumalta kermn Ju-laistuna.
Pitempiaikaisille IlmoltuksiH
le kohtuullinen alennus. Halutaantie.
to- ja nimenmuuttoilmotukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
J$2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa. Avoliitto- ja kihlaus-ilmol-vafcset
60c palstatuuraalta. , Kuolonil-mbitukset
$2.50, mulstovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys,
luettelot, luento-ilmoltukBet y. m. 30
senttiä tuumalta. J
Uutisten. joukkoon aijotulsta Ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä,
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia Ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset : $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella: \ 1
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada
—• Paras perintö, jonka- voitte
jättää lapsellenne^ on voimakas
ruumis, terve sielu ja paljon an­karaa
työtä.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite. ' I
CANADAN UIJTISET
(The Canada News)
The Finnish .Newspaper in Canada.
Published every Tljiursday by
The Canaxia Nevvs Publishing Co.
Erick J.iCorte, Manager.
Lauri Maunu, Editor.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont;
CANADAN UUTISET
is-vvelcomed and read In every Finnish
home in the Dominion. It is the oniy
direct advertising medium for those
manufacturers and merchants who
wish to create and buil<i a profitable
and permanent demand for their prod-ncts
and merchandiee by the lärge and
ever growing Finnish population resid-
Ing in Canada. Place tour trial ad-vertlsement
and get results. .
Advertising rates 50c per Inch,
. Political advs. $1.00 per InciQ.
Advertisements must reach our Of­fice.
"VVedne sd ay noon to appear on
Thursday's issue.
Subscriptlon price in Canada $2.50
per year, United States and other
countries $3.60 per year in advance.
—r Sanomalehdet kertovat, et­tä,
Canadan hallitus on aikeissa
malidollisesti Yhdysvalloista^
tuollaamiehen rautateiden joh­toon.
On jotenkin outoa, sanoo
Toronton "«aturday N i j j l i t " , et­tä
Canada, niissä on enemmän
rantateitä asukaslukuun verra­ten
kuin missään muussa maail-inan
maassa, ei kykene oinasta
maasta .saamaan kykeneviä : rau-tatiemiehiä.
C. P. R. on epäile­mättä
i)arhaiten johdettu rauta­tieyritys
Amerikan mantereella.
Hyvinä ja huonoina aikoina,
rauha.sta nautittae.ssa ja sodan
kestäessä Canadian Pacific on
:tuottanut voittoa j a -maksanut o-siukoa
täsmällisesti kuin kello.
Jo.s Canadan kansallistiet kai­paavat
uutta verta, niin C. P. K.
näyttää loogilliselta paikalta, jos­ta
sitä olisi etsittävä.
On totta, että C. P. R. aikoi­n
a a n tuotti rautatie-eksperttejä
Yhdysvalloista, ja kykeneviä
miehiä sieltä saatiinkin, kuten
Van Ilorne,'Hays ja Shaughnes-sy,
mutta fiilloin. me orimmekin
vasta liike^elämän alkutaipaleel­la.
Nyt olemme oppineet yhtä
ja toi.sta ja itsekin kasvattaneet
suuria rautatieyhtiöiden johta-j
ia. • Teoll isuusmiesten sanan ta­paa
käyttäen, suosikaamme ko­timaista
teollisuutta j a varasta­kaamme
miehiä C. P. R : l t a.
" K u n Turussa nyt nousee uusi
suomalainen kansallinen yliopis­to,
on sillä «yvä perustuksensa
suomalaisen kansan pyrkimykses­sä
henkisen elämänsä itsenäiseen
kehittämiseen, s Turussa etsii suo­malainen
sivistysliike henkistä
keskipistettään. Siitä on osoituk­sena
se ainutlaatuinen tosiasia,
että täällä on syntynyt yliopisto
kokonaisen kansan vapaalla voi­makkaalla
uhraavaisuudella, jo­hon
kaikki kerrokset ihmeteltä­vällä
tavalla ovat ottaneet osaa.
Kolmessa vuodessa on pieni kan­sa
vapaaehtoisilla lahjoituksilla
koonnut yliopistolleen 50miljoo­naa
markkaa. Kolmessa vahvas­sa
nidoksessa esiintyvä perustaji­en
luettelo kuuluu aikamme ar­vokkaimpiin
kulttuuriasiakirjoi-hin,
se on kauas loistava idealis-jnin
vertauskuva, jossa kansa­kunnan
eri p i i r i t j a puolueet t a ­paavat
toisensa yhtyneinä. Jos
europalaisen • Pohjolan uudesta
korkeakoulusta syntyy uusi liesi,
jolta kansallisen hengenviljelykr
sen ja sivistyksen pulidas - tuli
leimahtaa j a sitä u.^ikolliset V a r ­tiat
hoitelevat, näemme siinä on­nellisen
tulevaisuuden: lupauk­sen.
Entered as second class maM mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office ät
Port Arthur, Ontario, Canada.
T H E AIM OP T H E CANADAN
UUTISET.
To help preserve the Ideals and
sacred traditlons of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its Iaw8 and Insplre others to
respect and obey them: To strlve
unceaslngly ito quicken the publlc's
sense of clylc duty: in ali ways to aid
In maklngthls country • greater and
better than vve found I^.
— Viisauden jolitamana tur­vallisesti
kävelemme.
\ 1
— Peräsimetön alus ohjaa kul­kunsa
karille.
— Halu näyttää viisaalta usein
estää meitä viisaaksi tulemasta.
— ^litä tänään toivomme, se
meitä huomenna kanm^staa.
. ~~ Köyhä ja tyytyväinen ih­minen
on mielestään kyllin rikas.
— Helpompi on paioja taipu­muksia
estää\ kuin masentaa.
^ — Rehellisellä sydämellä on
aina jotakin aihetta hymyillä.
— Tietämättömyyden tunnus­taminen
on :vi|isauden alku.
— Parempi sana .aikanaan kuin
kaksi jälkeenpäin.
— Järjes^tys on sielun ja ruu­miin
terveys, kaupungin rauha ja
valtion turvallisuus.
Ne, jotka ymmärtäj^ät sääs­tää,'
ovat ensin tulleet' selville
tuhlaamisen taidosta.
—^ Siirtäkää epäystävällinen te­ko
aina huomiseen, vaikka halu-aisittekin
sen tehdä jo tänään.
— Suurimmat .totuudet oVat
yksinkertaisempia, samoin suu­rimmat
miehet, ^
— Jolla onl terveyttä, hänellä
on toivoa, j a j o l l a on toivoa, hä­nellä
on kaikkea muuliakin.
— Paljon on nykyaikana pu­huttu
nälänhädistä ja varsin
paljon huomiota kiinnitetty Ve­näjän
surkeisiin olosuhteisiinj
mutta silti tulee muistaa, että
koskaan ci maapallolla ole ollut
aikaa, ettei jollakin kolkalla o-lisi
ihmisiä kuollut nälkään tai
sen .synnyttämiin tauteiiiin. Nyt
ilmoitetaan Kiinasta, että .siellä
taas on uusi nälänhätä -Hunanin
maakunnassa ja ihmisiä kuolee
tuhansittain. Kiinalaisilla näyt­tääkin
olevan tavallista suurem-pi
taipuvaisuus antaa väestönsä
nääntyä ravinnon puutteessa.
Toisissa osissa Kiinaa saattaa
ruokaa olla aivan tarpeeksi,
1 n n 11 a k ehn o t k ui k u n e u v o t e s t ä -
vät niiden siirtämistä puutteessa
oleville seuduille.' Tällainen asi­antilan
h u o m i o on o 11 a e n *' la i -
vaanvaltakunnan •' poikia saat­taa
pitää yhdistelmänä ; iilosoo-feista
ja julmureista. Ile selväs­ti
käsittävät, että maas.sa on lii­ka-
asutusta ja että ainoastaan
joko sota tai nälänhätä saattaa
pitää elämän tasapainossa.
. Aikojen alusta saakka, niin-paljon
ajassa taaksepäin kuin
historia tietää kertoa, on maail­massa
ollut nälänhätää yhtämit-^
taLsena jaksona. Pahimmin kär­sineet
maat ovat Intia ja Kiina.
Niissä molemmissa nälänhätä on
ilmeisesti aiheutunut liika-asu­tuksesta
j a sateenmäärän epäta­paisesta
jakautumisesta. Siitä
lähtien kuin Warren Ilastings
satane!jäkymmentä vuotta sitten
perusti brittiläisen vallan Inti­aan
on siellä ollut kokonaista yh­deksäntoista
nälänhätää ja viisi
ankaraa pulakautta. Venäjäkin
on ollut nälänhätälistalla useita
kertoja ,esim. vuosina 1891—92
ja 1905, joten nykyiset koke­mukset
eivät ole kokonaan tun­temattomia.
— Rikollisuuden lisääntymi­seen
lasten keskuudessa ja siitä
aiheutuvaan vakavaan tilantee­seen
kiinnitetään yleisön huomi­ota
tavan takaa sanomalehdis­tössä.
Ja huolestumisen .syytä
todella onkin. Yksinään Toron­tossa
on kuluvan vuoden aikana
ollut kolmesataa riko.sjuttua
nuorten oikeudessa. Luultavasti
muissakin suurkaupungei.ssa asi­anlaita
ei ole .paljonkaan, tyy­dyttävämpi.
Useissa tapauksissa
kiinni saadut nuoret varkaat ja
sisäänmurtautujat selittävät saa­neensa
kolttosiinsa aiheen sano­malehtien
pilajutuista ja elävis-täkuvibta.
Samalla on tietysti
paljon syytä •vanhemmissakin.
Kasvavien poikien ja tyttöjen
annetaan valtoimina juoksennel­la
kaduilla saamassa sieltä kai­kenlaisia
huonoja ja epäterveel­lisiä
vaikutteita.
Ky.syrays on: iMihin lopulta
tällaisten olosuhteiden vallitessa
joudutaankaan. Eikö ole mitään
keinoay jolla nuoret saadaan py­symään
hyveiden . poluilla ja
mahdollisimman tehokkaasti es­tetään
paheisiin tutustumasta.
Mitättömän vähän voivat poliisit
ja nuorten oikeudet tehdä poiki­en
ja tyttöjen aisoissa pitämi­seksi.
Kuka sitten opettaa heil­le
tottelevaisuutta ja hyviä ta­poja,
jos vielä heidän vanhem-pansakin
ovat unohtaneet velvol-
1 is uu t e n sa. O n a i v a n v a !• m a a, t -
tä nykyäjan kouluissa päntätään
liian paljon " k u l t t u u r i a " j a an­netaan
liian vähän 1'sträppiä.''
'Siten laiminlyödään tärkeä ja
koeteltu tekijä tulevan sukupol­ven
miesten j a naisten kasvatuk­sessa.
mattavampi Saksan mai*kan las­ku
olisi vältettävissä.
On tärkeää perehtyä markan
arvon alenemisen syihin, ei aino­astaan
siksi, että edesvastuu saa­tettaisiin
sälyttää syyllisten
harteille, vaan myöskin jotta
voitaisiin ryhtyä oikeisiin toi­menpiteisiin
kurssiarvon laske­misen
aiheuttamien vaarojen tor-jumisek.
si. Kun ottaa huomioon,
että Saksa on järjestyksessä kol­mas
teollisuuden suurvalloista ja
että sen ulkomaankauppa joko
suoranaisesti tai välillisesti vai­kuttaa
muidenkin kansojen hyvin
vointiin, voi kuvitella mieles­sään
Saksan valuutan ja luoton
melkein täydellisen tuhoutumi­sen
aiheuttaman onnettomuuden
laajuuden. Todennäköisesti tu­lee
se koskemaan * kovimmin
Hanskaa, koska Saksa silloin on
ei ainoastaan kykenemätön suo­rittamaan
vahigonkorvauskomis-sionille
annetun 6,600 milj. pun-n
a n suu ruisen ^ obl i gotion im äärän
korkoja ja m u i t a velvollisuuk­sia,
vaan. myös pakotettu : luopu-.
maan kaikista jälleenrakentami­sen
-hyväksi tulevista maksuista;
Saksan rahallinen häviö merkit-seemyös
Ranskan ja koko Eu>-
roi)an köyhtymistä epämääräi­seksi
ajaksi.
Lento pohjoisnavan ylitse,
Seuraukset Saksan valuutan
arvon alenemisesta.
r Viisas^ mies joskus muuttaa
mielepsä, mieletön ei ' milloin­kaan?
J Koettaessaan tehdä maail­maa'
garemmakfii uudistajat u-
— Tunnettu saksalainen Suo­mi-
ystävä, prof. R. Stube on
muneheniläisen "Allgemeine Zei-tungin"
V. k; 23 p:n numerossa
julkaisuut kirjoituksen, tehden
selkoa Turun Suomalaisen yli­opiston
synnystä ja perustami­sesta,
nähtynä suomalaisen sivis­tyksen
historiallisen kehityksen
taustaa vastaan.
Kirjoittaja huomauttaa aluksi,
että Suomi, tultuaan Europan
uudelleenmuodostuessa • 1918 :n
vaiheissa itsenäisten valtioiden
joukkoon, vasta täten on: kansal­lisille
1 kulttuuripyrkimyksilleen
saanut hankituksi täyden histori­allisen
mahdollisuuden. Mainit­tuaan
Turun vanhan yliopiston; ja^
sen siirtymisen Helsinkiini lausuu
kirjoittaja; ..i^n.lki lÄj,^] liäiÄl l^apa Hathenau eläisikin', ei"^huo-
Saksan markan arvon alenemi­sesta
kirjoittaa tunnettu englan­tilainen
kansantalousmies. Sir
George Paish, joka oli sodan ai­kana
Englannin rahaministeriöri
neuvonantajana, lau.suen m. m.
seuraavaa:
Saksan valuutan arvon alene­minen
niin, että punnalla saa y l i
2,000 mk. on laadultaan mitä
kohtalokkain tapaus, koska se
näyttää ennustavan samaa täy­dellistä
romahdusta, joka jo on
kohdannut Puolan, Itävallan ja
Venäjän valuuttoja.
Huomattavampi Saksan mar­kan
arvon lasku on ollut jo kau­an
uhkaamassa, mutta sitä on
viivyttänyt; erinäisten toiveiden
herääminen, jotka ovat kuiten­kin
toinen toisensa jälkeen osoit­tautuneet-
pettäviksi, kuten vii­meksi
'G/enovan. j a . pankkiirikon-ferenssit.
K^un ei yksikään näis­tä
toiveista ole toteutunut, ei
mikään voi estää sitä romahdus­ta,
jota a'n ennustanut valtaisa
setelitulva, j a yleinen taloudelli­nen
tilan/.ie;Rathenaun murha
ori lisäksi suurentanut vaikeuk­sia
riista;mällä Europalta liike-ja
yaltio'miehen, joka todennä­köisesti;
paremmin kuin kukaan
muu mamiermaan liikemies tai
valtiomif-s tajusi keinon vaike^
uksien T;oittamiseen. Mutta vaik-
Muutämien kuukausien sisällä
tulee kapteeni Roald Amundsen
lähtemään samallaiselle uhka­rohkealle
lentomatkalle pohjois­navan
ylitse kuin insinööri An-droe
lähti parikymmentä vuotta
sitte. Andree lähti Huippuvuo­rilta
ja sille matkalle jäi. A-mundsen
lähtee Point Barrovis-ta,
Alaskassa pohjoisnavan ylit­se
Huippuvuorille, joka matka
on 1,800 mailia.
Moinen uhkarohkea . matka
tuskiuo vastaa tarkoitustansa,
mutta Amundsen on. Amund.sen,
hän ön saanut })äähänsä, että tuo
tuntematon: seutu Alaskasta poh­joisnavalle
on matkustettava.
Pohjoisten seutujen tutkijat o-vat
sitä mieltä, että sillä välillä
On joku suurempi, vielä tunte­maton
maa eli ainakin saaristo
Alaskan ja pohjoisnavan välillä
ja Stefansonin äskeiset löydöt
vahvistavat tätä luuloa.
Tieteelle olisi suuresta arvo.sta
tietää, jos siellä on joku suurem­pi
maa. :\Iutta jos siellä maata
olisikin, niin Amundsen ei kykene
antamaan tietoja, josko se maa
sisältää, kuten Huippuvuoret,
runsaasti kivihiiltä eli kuten V i c ­toria
saari paljon kuparia. Hän
ei voi edes kertoa asuuko siinä
ihmisiäkään, mutta: luonnollinen
otaksuminen on, ettei siellä asu
ihmisiä, jos siellä maata olisikin,
sillä se on liian kylmää seutua
eskinioillekin. Epäiltävää on
voiko Amundsen lentäessään
saada edes käsitystä sen maan
suuruudesta, koska hänen täytyy
lentää 5—10 tuhatta jalkaa kor­kealla
ja seutu jonka y l i hän
lentää on läpinäkymättömässä
sumuissa eikä valokuvauskamera-kaan
voi sitä selostaa.
Tuntuu turhalta ' lähteä niin
vaaralliselle matkalle. E l mi­kään
henkivakuutusyhtiö ota
vakuuttaakseen Amundsenin hen­keä
tällä ajalla, sillä ei kukaan
usko, että hän elävin silmin voi
siltä retkellä palata. Lentää 1,-
800 mailia pohjoisnavan jäitten
ja vesien y l i on toista kuin len^
tää y l i Atlannin. Atlannilla ta­paa
purjehtivia laivoja, mutta
niitä ei ole pohjoisnavalla.
jotka ovat vieneet talouselämän p
harhateille, mutta että siitä huo­limatta
yhä kuljetaan väärään
suun taan. Kuite u kin pyritään
varsinkin rahamaailmassa kan­sainvälisen
yhteistoiminnan- kaut­ta
pois umpikujasta. iSiitä on
viimeisimpänä todistuksena Eng­lannin
pankin suunnittelema se-telipankkien
johtajäin konferens­si.
iSyynä siihen, ettei tyydyttä­viä
tuloksia talouselämässä ole
saavutettu, on hra AV:n mielestä
se, että yleinen politiikka on mo-leniminpuolista
epäluottamusta ja
että hyökkäysaikeidc-ri pelko joh
taa jatkuviin sotilasnnmoihin ja
muihin epätaloudellisin toimenpi­teisiin.
Ei kuitenkaan riitä, että.^ ase­tutaan
vastustamaan kansainvä­listä
epäluottamu.spolitiikkaa,
vaan on myöskin ryhdyttävä hä­vittämään
niitä raja-aitoja, jotka
estävät siirtymästä vapaaseen
kansainväliseen kaupankäyntiin
ja vaihtoon yleensä. Joka.maas­sa
pyritään lisäämään vientiä;
mutta sitä varten tarvitaan jos­sakin
kuluttajia ja ne voivat a-II
janpitkään maksaa ainoastaan
siinä tapaukse.ssa, että heidänkin
sallitaan viedä tavaroitaan loi­seen
maahan. Vap^tata- vaihtoa
on sen vuoksi edistettävä mahr
dollisimman paljon. E i . ole pyrit­tävä
vain hyvinvointiin^ omassa
maassa, vaan on vaikutettava
naapurienkin nostamiseksi ja-
1 o ill e e n. E u r o p;a n j ä 11 e e i ira k e u t a -
misproblemin ratkaisu ei siis vi\r
joitu Länsi-Europaan, vaan ulotv
tuu yhtähyvin Keski-, Itä- ja
E t elä -Eu ro pa a n. Seteli p nr. k k ien
politiikassa on myri^kin tätä peri-;
aatetta jatkuvasti noudater.tava.
Korkokannan kohottaminen
muutamissa maissa on antanut
niukat tulokset ja onkin tultu :y-hä
enemmän huomaamaan, että
luotonanr.on väärinkäyttiiä v('i>
daan- nykyisin vain harvoin vas­tustaa
korkokannan kohottami­sella.
Kansainvälinen yhteistoiminta
muiden setelipankkien; kanssa on
kertom. mukaan Nedt-^rlaudsehe
Bankin puolesta pantu jo alulle.
Niinpä ;0n pankki jo myöntänyt
20 miljoonan guldenin luoton
Saksan valtakunnan pankille^ ja
vakuuttaa hra Wissering pankin
tahtovan vakavasti vaikuttaa se­telipankkien
välisen yhteistoi­minnan
kehittämiseksi vielä pi-tpmmälle.
; r ,
s
Ny^yinfia kurssimme rehaläiö
tyksille SUOMEEN
Postin kantta ja
sähköteitse on
'3^
^ ^ ^ ^ ^
^1
1
fmap—
Myjlis myörame pankki.ösöituk
sia (shekkejä) markoissa yllä
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin; korkoa ve­täviä
matkustajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suome.ssa lunaste-taan
siellä voimassa-olevan dolla­rin
kurssin jälkeen.
Lähetyskulut raliaiähetyksiile
postin kdutta on 15e. summilj*»
alle $20.00; sitä suuremmilta suii"
miltä mitääi^ kuluja ei peritä. .
Lähetyskulut säliköleitse on
•153.06 kuikilta summilta.
K a i k k i lähetykset osoitetaao
po.stin kautta, jos sähkösanoma-lähetvstä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas-taanotfajan'
ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella:
, Foreign Department
H
HANCOCK :: MICH
—Perustettu v. 1874.—
Varat yli $3,000,000.00.
Kirjoittakaa fiuomek.si; meillä
on kuu.si suomalaista liikkeessäm­me.
I M ^ •
s Ms*» I
m
B i l l
J
1
f
m
Mli
Chicagon Yliopiston kirjasto.
K i i n a l . i i s c t oi)pilaat j o t k i i lues­kelevat
Ch.'iea^''on yliopistossa,
k i i y t i avat a h k c r a s t i . yhopiston
k i r j a s i n a , jossa ' on 20,000 k i i n a ­l
a i s i a , ja[)<nii]aisja ja mongoli­l
a i s i a r i l o s o f i l l i s l a , historiallista
j a c)p(.'tus.ki:t',)aa. Sama kirjasto
i l i i i o j l t . i a omistavansa 401 teosta,
j o t k a paineltiin emien v u o t ta
ir)()0
mi
m
Europan jälleenrakentamis-probleemi.
Kesäk. 27 p; pidetyssä Neder-landsehe
Bankin y^-htiökokoukses
sa — Alankomaiden keskuspank­ki
on nimittäin vain osittain ,y^l-tiopankki
— esitti pankin jonta-ja,
Brysselin ja Genuan konfer;
ressista "tunnettu rahamies - G.
Wissering kertomuksen / p a n k i n ;
tilivuodelta 1921-i-22, joka päät­tyi
mäalisk. 31 p. Kertomuksen
yleinen osa ansaitsee huomiota tä
män - vapaakauppamaan pankki-politiikan
tulkitsijana, jonka^
vuoksi annamme siitä lyhyen se-.'
lostuksen.
I Mainittuaan niistä ponnistukr
sista, joita kaikkialla on tehty
so'dan haitallisten seurausten
poistamiseksi, toteaa hra ^isse-ring,
että asiantuntijain konfe­rensseissa
on löydetf^^ ne vl:'!i;"jet,'
t
*1
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toinjinta.
1
1
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KUESSI ÖN TÄNÄÄN
"4
SUOMEN MAI;ÄKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikkilähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahäaähetyksille on
40o summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta söuraavaltä sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet Ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti.
y
m
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
I
S Ä Ä .