Canadan uutiset, July 14, 1921

              SIVU 4' (SSNM^lBr mJTISET, PORT ÄRTHIJR,''0]!ro:;^SCAH Torstaina, Heinäk. 14, 1921 NUMERO' 28
C A N A D A N U U T I S E T
iuomalainen Banomalehti CanadaSBO,
ilmestyy jokaisena Torstaina*
' Kustantaja-
The Canada New8 Publlanlng Co.
Erick J. Korte, Lilkkeenholtal*i
Lauri Maunu* Toimittaja::
TILAU8H4NNAT1
Cänadaan: $3.00 koko vuodeltag
$1.75 puolelta vuodelta, $1.00 3 kuu-t
kaudelta ja 40 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: ?3>76
koko vuodelta ja $2.25 puolelta vuo-
- delta. 11
1' ii,
muualta.
Kuteii yl('i.st'.sti tiodetään, on
Suomen irahanän^^^^
a lii a i senip i • k u i n. mii 1 oi n kaa nc,n-nen.;
Samaten on tunnettuaj etti\,
Buoinen : iiaUitiis-:k
Ven jI ajan- yrit1:i 1^^
\ ai loist a doilaril ainaa,: jonka a -
vulla' •markan arvoa olisi voitu
ynäpitää nilkomailla. Lainapuu-hat
epjionnistiiivat •täydellisesti
siitä, huolimatta, että "asuta ^'k-tukset
60o. palst,atuuma|ta. KuoloniI-, ,lvsvalloissa hoidettiin ensiUiok-moltukset
$2.50. muistovärsyllä $3.00. j ^ . j j
ILMOITUSHINNAT:
50 sentitiä palstatuumalta kerran ju-lalstuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen aleiinus. Halutaantle-to-
ja nluioninuuttoil.uotukset 75 sent-
.,tiä kerta. $2.00 kolme kertaa. Nalma-llraoiluksot
$2.00 kerta, $3.00 kolme
' kertaa. ^violMtto- ja kihlaus-ilmol-tappaa,
kuten lampaita. Terve­kään
ihminen ei i)ysy normaalina
ollessaan vuosikausia houruin-huoneessa
ja minusta näyttää, et-lemme
tulleet mielipuoliksi tai
* *
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moltukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tlliBelvItykBot, keräys-luettelot.
luento-Ilmoitukset y. m, 30
«lenttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aljotuista Ilmol-liallitus
oli tuon iiykv-ään
ylivoimaisen telitävän anta­nut
.silloisen AVashin|?tonin Jähet-lilään
A. TI. Saastamoisen tehtä­väksi;
Hänellä oli puuhassa apu-tukslsta
peritään 15i senttiä riviltä. ,
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on na pankinjohtaja Knut Polon.
50 sentt. Postissa tulevia Ilmoituksia
ci hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Umoitukset $1.00 tuu-
. malta. 1
• ' Kaikki lilLkeelle aljotut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur; Ont., Canada.
Helsinkiläinen -:Jltatel)ti"ker-
100 luotcttavalta täholtäxsäaneen-
Na tietää tämiin lainanhankinnan,
vaiheista seiU'äavaa r
•\Miiiistein Saastamoinen ja pan-
.15: in j o 11 a j il Pot on nl i va t .laa tJin ee t
Uutinlsta lainattaessa en .'tmerikalaisia i"a ha miehiä varten
sin huolestuttavalta^ sitä ei ku^
kaan asioihin perehtynyt halua
kieltää, mutta käänne parempaan
on ennemmin tai myöhemmin eli-dottoman
varmasti odotettavissa.
Mitä erikoisesti markkaan tulee,
on sen : arvon alenemiseen yhtenä j ainakin heikkomielisiksi,
vaikuttavana tekijänä ulkonuian-
Ic a u p a n ; 1 a I n a a 111 u mii\v n, s. o. \' i en -
nin supistuminen miltei olematto-luiin.
Suonien paävientitavarain,
puutavarain ja voin, kysyntä
Englannissa on (»llut hyvin vä­häistä,
johtuen s? välittömästi
Su uj--li;ri ta M n ia n li ii Ii h» k'os ta. Ny t
kun se vi Iidoinkin on i)iiättynyt,
on syytä ,qdottaa kauppavaihdon
uudelleenpalaantuvaji sodan-ed
eiliseen la a j u u te e n s a.. Ku n sa-maila
pyritään siihen että omait
maan vilja 11a voidaan tyydyttäii
k ok o m a n ku lut t a ja i n ta r peet ja
v ä h en tää t u o n t i HI ahd ollisi m ui ai i
iu'eneen. on raai'kan arvon kohoa­minen
ja samalla koko tilanteen
muuttuminen edullisemmaksi, ta?
pa h tuma. jonka toteutuminen
k' a i kest a i i u o 1 i m a 11 a s i i r t yy y h ä
läliemmiiksi.
painostaen sitä seikkaa että Brys­selin
koritlerenssissa huomio ensi.
kerran keskitettiin Kiinan kivihii"
lialueihin, silmällä . pitäen sitä
t ä me kaikki jo aikoja sitten o- uiahdolli.suutta, että niiden avulla
).7
voitaisiin Europassa vallitse.v.ki-vihiilipuutetta
poistaa. Asiantun-sen
elämän tärkein 'kysymys.
Entiseen aikaan oli Suomen
kansan jäsenellä verrattain help­po
alkaa uutisviljelystä.
'Sekä rintamailla eitä erämaas­sa.
Nuori pariskunta, rintamailla
NyTiyinen kurssimme ralialähe
tyksiUe SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Canadan
tähde mainittava. v '
Osoltemuutokslpsta-; tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite.
C A N A D A N U U T I S E T
• (The Canada Nevvs)
The Finnish Newspaper in Canada.
Published every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
Epick J. Korte, Mrpnager. '
Lauri Maunu. Editor.
Daily News Bldg.. Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
> l8 Tvelcomed and read in every Finnish
home tn the Dominion.' It is the only
_ direct advertlslng medium for those
; manufacMirers and: merchants who
wish to create and build a profitable _
-and permanent demand for thelr prod-uctft
and merchandise by the large and
e\ er €rowing Finnish population resid-
' ing lä Canada. Place; your trial ad-vertisement
and get results.
; Advertlsing rates 50c per Inch.
Political advs. $1.00 per inch.
. Advertisements must reach our'of-
' flce Wedne.sday neon to appear on
- Thursday's Issue.
>: Subscription price iu Canada $3.00
per year, United States and other
• countries $3.75 per year in advance;
Entered as second class mall mat-ter,
Dfcc, '1, 19t5; ai the| Post Office at
Port /^rthjur, Ontario, Canada.
THEAIiVl OF THEi CANADAN
UUTISET.
The help preserve the Ideals and
sacred tradltlons. of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
lObserve Its lavvs and Inspire others to
respect and obey them: To strlve
u n ceasi ngl y t o q u i c k e n t h e p u b I lc'8 1
«ense-df clvIc duty: In altvvays to aid !
in making thla country greater and
better than' ve-found It.
— Elämä on liiaksi lyhyt kuun-
•aneliaksesi pitkiä louheita ja jaari-
• tuksia.
— Tunnustukseni saavuttami
nen ei ole* us3inkaan. . n i i n vaikeaa
kuin sen ansait.^eminen.
'Miomen taloudellista elämää se^
l.ostä va n a iiieist on. joka- kuuluu
<'levan laajin ja paras, nijfä jH^iasr.
f amiuf? täJiäii saakka ulkomaalai-
>;ia varten on laadittu. Amerika-
•luisot I pankkimiehet olivat tulleet
hrojpn Saastamoisen ja Polou'in
"k.-^ityiskohtaisesra selostuksesta
\^arniast i y a kuu tet uiksi. Suoni en
' aloudelli.^e^fa vakavarai-^uudes
ta sellaisenaan. Olivatpa muuta-uat
anierikalaiset : rahamiehet se­lostukseen
lutu^tuttuaan lausu-ne('
t, , ettei heidän käsityksensii
nukaan monella vanheininalla-l:
aa n. i ival ta kuuna 11 a ^ jon ka j'a h a n
rrvo (>n nyt suurempi kuin Suo­men.
I ole srlkänojanaan sollaista
' aloudellist a» vakjiivaraisiiutta
kuin S;uoinella.
Mutta tästä huoliinatla ei laina-piiuhai
onnistunut. Svvk.si siilien
etteivät voi Suomelle lainaa jär-jestiiii,
nlival aiiiorikalaisef raha­ni
iel)P| .sanoneet sen, että kun
l)olslievisiui .heidän mielestään on
.>liä edelleenkin elä\ä vaara Suo-i'iellp,
ei taloudelliner^ vakava-juisuuskaan
ole taattu. Venäjiis-
>ähän , on hyvii esimerkki siitä.
JnitQii bolshevismi valtaan pääs-
Jyiifin kohtelee maansa ulkomaa­laisia
saamamieiiiii. Kun Suo­meen
ei voida luottaa ei sisäisen
•Mkä varsinkaan ulkonaisen bol-shevismivaaran
vuoksi ei tinyös-
: k ään lainaa: voida järjestäii: oli a^^
minkälaisten rahamiesten loppu-''1IM7 hyväksytyssä perustuslaissa
/ M.eksik on. kysym^yjS . qn. ,,v j e l i ? k in
o l l u t ^ e s i l l ä . ^Vhc)y^y/lJ.1(ai?l h a l l i -
t u k se s s a. O b r e goj i i n . AU i,i i is t c r i s t ö.
p y y t ä n i Aiij^erik^n ,vir|\]H^:^f\ ,,tun-n
u s 1 u s t a }\r PS i d e n 11 i JI^i;;d i j^^j 11 a
j o k a eikuitenkaan;, i^äyjpijtäyän
suu reinpä a . kiirettä.,,,kuin |,p;'esi-
(ientti AVilson'kaan. ^ Y a l t i o s i h -
t;'eri Hughes on .Meksjkf^n asiasta
lausunut: "Niin picUi ,kuin käy
snlville, että ^leksikon hallitila
sit on tl i u non d a t ta m a a n ai keell i -
sia kansainvälisiä velvollisuuk­siaan,
tulee se saamaan tunnus­tuksen."
AI lv c e 11 i s t (> n . k an s a i n \' ii 1 i s t e n
vei y (III i s n u 1< s ie n. . no u dat ta m i s e 11 ah­joihin
valtiosihteeri.: iTvijjfhes viit-taa.
,tai'koitetaan etujiäässä t akei.-.
t a , 111 k' o I n a ala is t o n . j a 11 e id ä n oi n a i -
^uutensa suojelemisesta Meksi­kossa.
Entinen pi-osedentti Por-'
firio Diaz yritti muodostaa Mek-sikoa
sivistyneeksi maaksi ja
koetti kehittää sen Inonn.onrikka-uksia.
Siinii tarkoituksessa hän
kutsui maaiian .ulkomaalaisia
|iä ii o 1M ai 10 m i s t a j ia. Usea t vi\ Iki n-k
u 111 o 11 ks e 11 i s e t • h a 1! i t n k se t. • j o t k a
jiiiäsiviit valtaan D i a z i n paettua,
havaitsivat kapitalistien saavan^
sijoituksistaan huomattavia voit-t
f)ja- ja pää I tivät ta ka varikoida li-l;
IvO maa la i"S\v, n o m ais 11 u d e n v ii li 11
nm \ tii ni it ään Di azi n ai k o in aail*
antaniista'^. turvaHisuusvakuutuk-
.sista. Meksikon uudessa, viionniC
I^Iiehuulliiien o\ ^•a M l <=T.
J'äätelmä kuulunut.
Turhaan oli edustajamme Was-hmgtonissa
vakuuttamasta pääs.
tyäänkin vakuuttanut, että bol^
^hevikikumouksen pelko Suomes--;
^'<^ on'aiheeton. Amerikalaisten
^pankkien edustajat olivat lausu­neet
i'psin hartaasti toivovansa,'
(^nix niin olisi asianlaita, mutta
joka vihollisensa ^ukistaarSöas samalla' olivat viitanneet •siihen
.sekin, joka tulee himojensa ~a^-1 koidän 'mielestään tavattomaan
raksi. — Demokritos. - i tosiasiaan,,että .Suonion eduskun­nassa
on lähes puolet .sosialisteja;
ll>l:^:punä:ka Rinätth^lka^
}. r A?Q ks ee h k iii V\^ä rra aiiä s a a n e e p i ^
t:ää : ^tjieinpie voi; läheisessä, tule-
^:aisu^ide;asa saada niinkaänläisia
. — Ne totuudet, joita emme ha­lua^
kuulla, ovat meille hyödylli-
^.jSimmät. — Kiinalainen sananias.
. /
- Alä ole niin siiuri .sanoissa.si,' kiinoja Amerikan YJidysvalloista,
niin et jää niin pieneksi toimilta- •''^^ka kuitenkin li(>nee ainoa hyvin
fei. — Angust Strindberg.
— Älä silloinkaan, kun olet i t-
,.'^/;kse.si, sano äläkä tee mitään al-iiaista:
opi päinvastoin paljon e-nemmän
hapeäjmään oman itsesi
_ kuin muiden edessä—Demokritos.
f-;— Himosi sammuttaa heti lam-
:Pun valon, jota sen henkäys kos­kettaa.
Se on e p ä p y h ä ä l ä ota
. . v i t a an sen saastaisista käsistä
mitään antimia. Ota vain, mitä
,pyhä rakkaus sinulle tarjoaa! —
• .Rabindpnath Tagorc.
lainaamaan pystyvä rahakas maa
nykyään. U,'usia lainoja voitanee
vakavassa mielessä Amerikan
Yhdysvalloista yrittää vasta vuo­den
kuluttua, kun ja ,jos uusien
''duskunitavaalien tulos!• on ameri-kalaisten
rahamiesten^ mielestä
••uiotuisa^"
S u om ea n h k aa va b o I s he v i k i vä ä-ra
siis yhä vieläkin kummittelee
amerikalaisten mielessä, eikä
kummakaan. Ovathan omat ko­toiset
kommunistimme kaikkialla
Amerikassa -antaneet ylenmäärin
työtä< viranomaisille siten osoitta-
«•'b ehä kansallisuutemme
kulkee Ikumou.saatteen suosijain
ja laillisen yhteiskuntajärjestyk­sen
tuhoojain eturivissä. Suoma-
Kun bolshevikit väittävät,
että sivistys 'Neuvosto-Venäjällä
on lakannut olemasta Väin oniis-
_tavien luokkien etuoikeus ovat he laiset, kuten jo ennenkin olemme
•aivasi oikeassa. Sillä sivistys ja viitannee|t. ovat omituista väkeä
tiede Neuvosto-Venäjällä ovat y- '-^iinä suhteessa, että he aina ovat
lipäänsä lakanneet lolemasta, ei- t-nsimäk^inä, olkoon sitten ky.sy-kä
näin ollen tosiaankaan ole e- myksessä oikea tai v ä ä r ä alote.
i^ään kenenkään omaisuutta. Useissa maissa ollaan jo taipuivai
. ..7- Lue filosoo^eja ja opi tietä­mään,
millä tavalla eiamän voipi
tehdä onnelliseksi, .sanoi Seneea;
hae hyödyllisiä elämänohjeita;
iirhoollisia ajatuksia ja jaloja sa­hoja,
jotka- saattavat - kiteytyä
teoiksi. .,
sia uskomaan, että suomalaiset 0-
vat |fyysillisessä suhteessa ehkä'
maailman voimakkainta ja kestä­vintä
rotua, jolta siis muillakin
aloilla sopisi odottaa järkevää ja
harkitsevaista esiintymist-äv''-^'- '
> Kotimaamme ^ taloxidellinen ^ ti­lanne
>nä^^aä.täll^^^
annetaan hallitukselle oikeus sel­laisten
. t a k a A •• a r i le k o j e n . to i m ee n -
panemiseen.
Äskeiset .Meksikon hallitukset
ovat. kieltäytyneet antamasta 0-
maisuudensijoitlajille sitovia ta­keita
sopimuksen muodossa.
\aikkakin; ne m u u l l a tavalla ovat
k o e 11 a n ee t yi 1 ä p it ä ä va h a mi est en
luottamusta. Takavarikoita
todelli.iiilnde.^^sa ole • foimeeiiYnui^
tn. "inntttf'=mainittua 1ä'k"ipH'-kalää'
ei' kuiteniva'äi^^ole'kum'6'ttif.'' 'Ellei-
1 )i-esidebtti'Obreg»ni te'^' siiiia'suhi:
teessä 'poikReusta, ei''i^r&idcMtti
n a'1-di n g' t ulV'tuiihUJ^t'Ai^^ a'a\i' ^ 11 ä-nen
haltitu.sta^än. ' ' ' '
Sekasortoista .^iMcsik oa' voi.si
joissakin suhteissa verrata nykyi­seen
Venäjään. Ero on vain sii­nä,
että ensinmainitun maan asi­at'
' eiväf' ole vielä ennättäneet
p ä ä s t ä - ' n i i n suuresti rempalleen,
et te i n ii t ä ta r m o kk aa 11 a j a k y k e -
lievällä . johdolla' voitaisi verrat,
tain nopeasti: saada korjatuiksi.
Toisin on Neuvosto-Venäjän laita.
Kohta neljä vuotta kestäneen
hallituksensa aikana ovat juuta-laisdiktaattorit
perinpohjin ime-ii
e e t e nt i s e n m a h t av-a 11 "S^en ä j än
elinncsteitä. ' Jalellä on aino^
astaan kuori 'jä sekin jo osoittaa
lahoamisen oireita. Lopullinen
kokoonrysähdys ei enää voi olla
muuta kuin ajan kysymys.
• Varsin sattuvasti kuvaa eräs
entinen venäläinen sanomalehti-inies'
bolshevikiolojeh aikaansaat-tamaa
tympäännystä ja hallitta­vien
lamaantunutta mielialaa. Sa­nomalehdelle
'' Poslednija Novos-t
i " : lähettäinässään kirjeessä hän
lausuu:
•' Tässä typeryyden, mautto­muuden
ja eläimellisyyden suos­sa,
jota sanotaan Nfiuvosto-Venä-jäksi,
olemme me nyt ehtineet oi­keastaan
jo kuolla, olemme men­neitä
miehiä, ilman mitään toi­voa,
ilman tarmoa vastarintaan,
On ilmoitettu, että jokainen Ca­nadan
kansalainen on työssään
jollakin lavalla riippuvainen
metsistämme. Olkoon kysymyk­sessä
hedelmän pakkaa ja, kirjan­painaja
. t a i koulunopettaja, eli
jonkun muun ammatin harjoitta­ja,
niin jokainen heistä tarvitsee
]ueneminässä tai suuremmassa
m äär ässä j)n n ta va r^t u ot a 111 (> m me
t^arjoamia etuisuuksia. iSitä])aitsi
muodostaa metsäteolli.suus tässä
maakunnassa, Ontariossa, yhden
tärkeimmistä elinkeinohaarois­tamme.
Siihen, tulee lisäksi vielä
paperimassa- ja paperiteollisuus.
Ontarios^-a on 16 paperimyllyä,
9 niassateltdasta j a 13 yhdistettyä
paperi- ja massatehdasta,. eli yh­teensä
38 tehdaslaitosta, joita ko­ko
Dominiouissa on 00. Ontarion
tehtaat edustavat $9,1,281,000
pääomnnsijoitusta* niika miiärä
koko 'Canadassa on $268,381,000.
Ne an,tavat tvötä <S.571 henkilölle.
. me tsä t y ölä ksiä.. 1 u k n 1 in o t ta m a t.t a.
Ne:.• jakavat palkkoina, vuosittain
.$11,6()6.000 ja koko Canadassa
$:32.;32:k7S0. "
J\ I a a k u n t a 1 n m e 1) a p e r i t e o 11 i s n n s r
laitosten vaikutusta maanviljc^'
lyksen edistämiseen ei voida ar-
X ost elia 1< y l li n ko r k e a ks i. -1 o k a i -
s en t e oi 1 i su u sl a i to ksen y m [.) ä r il 1 e
.syntyy tuhansia asukkaita käsit­tävä
yhteiskunta, joka, saa hyvää
pulkkaa ja. joka- tarvitsee enem­män
rarmitnotteitä, kuin sen. lä­hi
n \'ni 1 )ä r i st ö- k y ken e e ensi ai us-sa
tHoitamaan. Maanviljelyjstuot-teideii.;
helppo mai.'kkinoille saat-taminen
on en.sjmäisiä edellytyk­siä
untisasutnksen laajenemiseen
Ontarion pojijojsosassa. . Sellaisia;
: niark kin a pa i k k-o j a t a r j o a \' a t e-111--.
päässä paperi- j a massatehtaiden..
lähettyville syntyviit asutukset ja^
myöskin ^kaivosalueet. . Polijois-
Oiitarion -metsjä on siitä syystä:
j) i d e t tä V ii e n t isiin erä nui i h i n syn­ty
vien, menestyvien yli te iskunti-en
luojana jainyöskiii- uusien
"markkinapaikkojen muodostaja­na.
Ilman niitä havaitsisi erä­ni
a a li a n a set 1 u Yii u u t isa s 11 ka s fa r-
' ni a r i. oh »si ih teet t oi vo 11 o m i k s i. .,.,,
''•Tänä kesällä vallinneen poikUe-
. irksellisen- kuivuuden aikana on
's(inria metsäpaloja j-aivonnut kai-k
i 11 a t;a n a da n liie Isää 1 u ei 11 a. Pa i (-
s i si t ä v allin k o a, j o k a s v'n t y y n h - •
kea n, m onessa ta pa uksessa aivan
e n n e n k os ke 1 n a tl o m a n 1 n e t s ii n t u -
h ou t u m i se s f a. o v a t ne tuot ta n e e t
arvaamattoman suurta tuhoa-
M VI1 u t e n k i n. )) o 111 a 1 n ai 1 a m e t s i i n
. j ääny 11 ä h a.k a 11 n a puu ta va ra •, ra -
kennuksia jopa pienempiä kaup-jioloitakin.
Kerran raivoamaan
päästyään (ui kulovalkeata vai-;
keä iliinisvoimiii tukahuttaa.
.Hallituksen palovartijoillaV joi-;
ta .\netsii.alueen laajuuteen''katso-
.eri 'oii, verrattain harvassa, on u-seinkih'ylivoimainen
tehtävä suo-riteltavähaan.
Metsäpalojen', oi-keamiiiin
, .niiden "alkuun pää.syn
estämiseksi; vaaditaan ^paikalli­selta
väe.-itöltä vä.symätöntä varo­vaisuutta
ja^ tarkkaavaisuutta.
Kysymyksessii on maan kansallis­omaisuus.
: jonka liävittämistä ei
voida sukupolvenkaan aikana
korvata.
L. ,L M.
tijoitten lausuntojen mukaan^Kii- meni kenen isännän luo tahansa
nassa on äärettömät määrät k i v i - j a pyysi virjclysalan. M e l k e in
hiiltä ja so voisi tyydyttää koko poikkeuksetta sitä annettiin. Vie-maailman
tarpeen ; tuhanneksi t i i , | metsämaille, osoitettiin asun-vuodeksi
eteenpäin, edellyttäen, topaikka ja sovittiin huokeasta
että nykyinen kulutus pysyisi
muuttumattoiiiana. Kiinan kivi-hiilialueet
käsittävät 000,000 ne-verosta.
Tällaisesta uutisviljeli-jästä.
tuli torppari.
• Tai meni pariskunta erämaa-liökiloraetriä;
se on enemmän kuin han. jonka kruunu oli ottanut
70 kertaa laajemman alan kuin ^ jmltuunsa, valitsi sieltä sopivan
Englannin kivihiilialueet. ) paikan, johon perusti nulisa.su-
Sitten kolmannentoista vuo.sisa-' inksen. Näin syntyi kruunun-dan,
jolloin ^larco Volo, ensim- torppa, jonka viljelijä vähitellen
mainen europalainen Kiinassa/kä- ansait.si itsenäiseksi tilaksi. •
Uutistilan perustaminen ei oie
enä äyhtä helppoa. Tilanomistaja.
vi jä, johdatti huomion tämän
maan kiviliiilirikkauksiin — kii­nalaiset
itse kaivoivat kivihiiltä i-jntamaitten valtia.s. ei enää lah­ja
käyttivät sitä: polttoaineena en- de metsämaistaan osoittamaan
nen europalaisia--^nuo laajat hii- viljelyspalstaa rengilleen j a i)iial-lialueet
ovat pysyneet miltei kos- leen, jotka ovat avioliiton raken-kemattomina.
Ferdinand . von taneet j a haluaisivat: oman kodin
Richthofen, joka tutki Kiinaa, pe- perustaa. Eikä metsäherra löydä
rusteellisemmin kuin kukaan muu. kruununmailta viljjelyshaluisille
Dollarilta.
: Myös myömme ;pankki-osoituk
sia (shekkejä) markoissa yllä
mainit, kurssin jiilkeen ja erikoi
sia. kolmen prosentin korkoa ve­täviä
maikustajieii shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan dolla­rin
kurssin jälkeen. .
Lähetyskulut . ralialähetyksille
postin; kautta on'"^loc. summille
alle $20,00; sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut, sähköteitse on
.$3.56 kaikilta summilta.
K I I N A N KIVIHIILIRIKKAU-DET.
'Marseillen satamaan tuotiin hil­jattain
100,000 tonnia kivihiiltä
Kiinasta, ja tämä uutinen on kan-'.
sainvälisissä kivihiili-liikepiireis­sä
herättänyt vilkasta hnomiota
sekä johtanut kaikenlaksiiri' arve­luihin
Kiina n tule vaan tn o tannöl- *
liseen asemaan nähden kivihiili-markkinoilla.
Tanskasta saapu­vat
viestit kertovat kivihiiltä ole­van
matkalla Kiinasta Tanskan
r a u t a t e i t ä varten sekä tämän en­simmäisen
tilauksen käsittävän
ip,0.00jonnia. Tähän asti Tanska
oii' tehnyt ostonsa Englannista ja
taksasta, mutta brittiläisten kai-,
vo.smiesten lakko ja Saksassa ta­pahtuvat
sisäiset mellakat johta­nevat
todennäköisesti siiheii, e t tä
annetaan suurempaa huomiot^
Kiinan markkinoille. , ;
T r i Ernst Schuitze^.flJeipzi^istä'
kirjoitti ästettäin ^' W e i t w t » . '
europalainen, havaitsi Kiinan hii-lialueitten
olevan laajempia JR:
rikka a m pia, jk u i n,. min kä äu muu n
ma^^iUv lukiijinottaf n myöskin Poh-
,j oi s-A m q r i k a ii. -,. j o t a.; y 1 e i s est i oi i
tottu ,;p,ltäniään tuleyaisuuden ki.-
vihiilimaa-^Pta;. Geologisten. ,miio-doH-
t x\i\WTi sa pe r VJ s te e 11 a Kiin a ssa
,onmerlk,ein,kaikkia tunnettuja mi­neraaleja,
•;niutta mjläiin ei ole
n i in . huoma tt a vassa määrässä,
kuin ; kivi,hiiltii. jotaylöytyy isoi-;
na juovina • Tonkinista Amuriin.
Enn enma in i \ tu- von lvi(.vlit lio f e n
totesi, että .'Shau.-si provinsissa ;0-
levat hiiliaineet; ovat laajimpia^
ja rikkaimpia : ma ai 1 massa ja voi­vat
kilpailla minkä muun kanssa
Jiyvänsä kaivanto-edellytyksiin
nähden; 'rämiin provinssin; koil­lisessa
osassa on an.t rasiii fi-alue,
mikä ala-arvioidaan 634 neliö.mai-liksi.
VIksistään - t ä m ä n alueen;
kivihiilimäärän Jiiehthol!en arvi^:
^oi 1.260 miljaardiksi tonniksi. .
. Ei: vähemmiissä kuin laindessa-t
O i S t a.' K iin a n k o 1 me s t a ky m m e n e s -
täylidestä provinssi.sta 011 laajem-
! pia tai •.|)ieneinj)iä kivUiiiltä sisäl­täviä
maakerroksia. Tuotani0011
kuitenkin liyvin vähäistä; vno-
(len : . 19()U paikkeilla vuotuinen
tuotanto, oli; keskimäärin viisi
miljoonaa tonnia. Ivymmenen
.vuotta . inyÖhemmin japanilainen
geologi Ka t o a r v i o i tuotan n o n s a-daksi
miljoonaksi. >englantilais­ten
asiantuntijoitten väittäessä
sen olevan, sata kolmekymmentä
miljoonaa. Sillä välin japanilai­set
v k e h it t i vä t hiilen k a i vfi mi s t a
Etelä-xManehuriassa. englantilai­set
Tseliilissä ja-saksalaiset Shan-tungissa.
Viime aikoina kaivos-tuotanto
Kiinassa on edistynyt
pitkin harppauksin. Tämä joh­tuu
suureksi osaksi uikomaalai­sen
kilpailun vaikutuksesta.
; .Ka i k ki ali a k iv i h i i 1 tii k ä y\at ä ä n.
etonkili - rannikkoseuduissa. Japa­ni'
viepi noin U/o miljaardia ton­nia.'
Kiinaan", myyden .sitä höyry­laivoille,
> öljytehtaille ja puuvil­latehtailla;'
Kiinrfn- 'kivihiili' on
katsottava paremmaksi japani^
laista.-MfOSkapä siinä ei ole'rikkiä
kuten ^ japanilaisessa. Katsoen
Kiinassa nj^aiiitsevriSi alhaisiin työ
palkkoihin Kiinan kivihiili kyke­nisi
.syrjäyttämään Japanin, Aus­tralian
ja Amerikan hiilen mark­kinoilta
ja voisi helposti tyydyt­tää
maan omat tarpeet.
; Sodan aikana kaivostuotanto
Kiinassa suuresti edistyi. Vuonna
1913 tuotanto oli ainoa.staan 15
milj. tonnia, joista 1,3 milj. ton­nia
vietiin ulkomaille: Tuotanto
lisääntyi hyvin huomattavasti so­tavuosina,
ja vuonna 1917 kaivos­miesten
lukumäärä oli 245,300.
Tätä nykyä m^an tärkeimmät
h i ii ia luee t ovat 'Tschilih' ^ provm-sissa,;
mitkä Tsingrtaon' valloitukr
sen jälkeen 1914 tjoutuivat \tapä-nilaisten
käsiin. r- '
Kaikki |lähetykset . osoitetaan
p OS t i n k a li 11 a, jo s sä h k ö s a n o m :i -
lähetystä ci erikoisesti pyydetä.,
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan,
ja lähettäjän osoit­teella^
va r n st et t n n a os o i 11 e el l a : —
]^oreign Department
First National Bank
H A N C O C K MICH.
—Perustettu v. 1874.—
Varat yli $3,000,000.00,
• Kirjoittakaa suomeksi;; meillä
on kuusi suomv^laista liikkeessäm­me.
uutisasutuksen tilaa.
. M e i 11 ä t u t k i t aa n - s o p K- i m in a.. a -
s u tus m u ot o j a,. ki i s t e 11 äii n niistä—
ja ••• itsenäiseen viljelykseen, pyrki­vä
nuori - kansa lälitee maasta
pois ^ sinne, missä se vapaammin
voi uutisasutuksia perustaa.
Ja meillä kotona on voittama ."s-sa
se katsantokanta, e11 ä tämit
maa ei ole leivän Icasvattamiseon
.sopiva. Yiljain iljelemiskiilttnn-.
rista on- toisinaan hyvinkin -räi-keillii
ki'inoilla pyritty sii riv­inä
iin karjanhoitokulttuuTiin. Jo­pa
on laajalti tuli n -.oppineissa
piirei.ssä siihen käsitykseen. <^t\n', ^.^^ Suomossa, mutta Amerikassa.
tämä Suomenmaa -sovoltuu par Up^^i^.^.j, uutisasukkaita on tais-haiteii
.metsäkasvatukseen. PH-^ vil.jelvstvön alkuvaike-:
lotkm kannattaisi istuttaa Potäji-1 ^^.^-^^^^ ^-^^ erilaisimmissa olois-köiksi.
I
' sa.
Samalla aikaa taloudellinen ti- : . . . . . .
, , . 1 . ^ VA se uiitisraivaus, na-^t, Ameri-ianne
huouonee huononemistaan. , , , • , ,
r^,, . .,. ^ . I kasakaani ole ama lielppc^a ja vai-t;
lkomaisen .vil.jan ostamisen ta-. ^ '
k ia kasva a A^e Ika ta a Ivk am m e. On-j)
a aivan, su o ra n a in e n - [i e r i ka to
uhkaamassa.
'Ivuitenkin oli.si tuhansia, jänte­viä
käsiä,, jotka olisivat valmiit
V i 1 j e le m ii ä n i i n t i S m a a t a j a k a s \- a t -
t a m a a n , 1 i s ä ii \ • i 1 j a a k o k' o k f n 1 s a 11
tarpeiksi. Suomalaisia korvcn-perkkaa
jia oiisi tulo.ssa maamm».-;
ra j o j en n 1 k o pn ö 1 e 11 a. . j o i) a k u It ai - ]
s es ta A. m e r i ka s ta • sa a k k a,. k u n 11 a 11
heille viljelemisvapautta suota la­siin.
On kokonaan erehdys luulla.että
suomalaisen kansan ha rjot ta ma e-rämaitten
asuttaminen on lakan-:
nut ja: että se kuuluu kaukaiseen
historiaan.
Yhä tänä* päivänä' vielä: avaa
vatonta. Tosi on.,' että siellä 011
. pr e eri ii, a l m i s t a va h va multaista,
k" i \' e t Önt ä, p u u t o n t a r u o h otas au­koa
-ppllok.si Jcäännettavaksi, ja
monen . monet suomalaiset ovat
siih.^^n käyn(>('t käsiksi. .Mutta u-se
a m ma t . s no m a l a i se t o N^^a t y\\ 1 i n •
n e e t. i.t s e 11 e o n v a i ke a m 1 n a t y i 1 j e-lysalat.
\\',\\ vaistcvmaisesti, he
kun kuuluvat . korvenraatajaro-tuun;
lie ovat ottaneet metsä-ma
ita. joista suurimmat., puut, 0-
vat poishakatut, mutta jonne jät-tiläiskannot
on jätetty jälelle.
Sellainen kannakkouiaa on ras­kaampaa
raivata kuin tavallinen
Suomen korpk Toiset suomalai­set
ovat valinneet: asuinpaikoik-seen.
.. kovia kivikoita ja: hiekka-peräisiä
maita, kuten esim. poh-suomalaisen
kirves ja kuokka ' joisimmassaMinnesotassa. He 0-
korpimaita viljelykseen. ryhtyneet sellaisiin maihin.
RINTA- J A E R Ä M A I T T EN
A S U T T A M I N E N .
Onko asutustyö Suomessa suun­nattava
rintamaitten t a i erämait-ten
viljelemiseen? kysyy maisteri
A. Eauanheimo äskettäin 'Ujudes-sa
Suomessa" olleessa kirjoituk­sessaan.
Se on toisarvoinen kysymys.
Pääasia on, että viljelys maas-f
samme saadaan nousemaan, mah-idoUisimman.
pian kohoamaan sii­hen,
'että oman maan yilj a riittää
; kamaan tarpeiksi.
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI O N T Ä N Ä Ä N
It. ->
SUOMEN MARKKAA CANADAN lioLLARISTA.
- Kaiffl lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $^.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50o summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta!
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar­kasti,
'
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
» y^r-| niin e^^^^ c^afts; : Ze^ 'M I M MU