1921-07-14-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmm "-i-ri^ifr
I Maanvilj elyska^valus yliopis-
; toissa.
Kun maanviljelys on Canadan
pääelinkeino, on jokaijSella maan-viljelyskasvatuksen
^'kehittämisen
alalla saavutetulla edistysaskeleella
kansallinen merkitys. Äskettäin
o\^at useat maakuntayh-opistot
antaneet jatkokursseja
maanviljelijäin ja muiden, hyväksi.
Tässä:tarkoituksessa ovat
kasvatusviranomaisetö olleet yhteistyössä
farmarien yhdistysten
kanssa erittäin edijillisilla tuloksilla.
Manito^ssa annettiin luentosarja
maataloustieteestä j a yhteiskuntaopista
ja sen lisäksi useita
luentoja eri aineista. Ontariossa
antoi samanlaisen kurssin Toronton
yliopisto. Sen ohella käytettiin
opiskelijoita (karjanäytte-lyissä,
teurastusaseinilla ja muilla
käytännöllisessä suhteessa, huo-dysvältoihin.
Lehtis. nimi on Va-[että kaikkialla aletaan sitä vas-rieties
of WJnter Vheat Adopted tustam^an 3a toimitaan yhdessä
to the Eastern Ubited States, Par- manviljelyshallituksen kanssa, jo-niers
Bulletin 1168. Se. sisältää ka maksaa kohtuullisen palkkion
karttoja^ jotka osoittavat paikko- niistä lehmistä, jotka k
j a , millä voidaan -eri vehnälajfeja
edullisimmin kasvattaa. v
iLehtisessä huomautetaan, että
U^uden Englannin valtioissa on
suuri paikallinen vehnän kysyntä
karjan ja kananriioaksi. Useimmilla
paikkakunnilla Voisivat useat'
farmarit myydä kaiken kasvattamansa
vehjiän näapureilhien
mainittuihin tarkoituksiin. Tal-vivehnä
antaa epäilemättä paremman
keskimääräisen sadon kuin
kevätvehnä, missä sitä voidaan
kasvattaa, jos vain oikeita viljelystapoja
ja sopivia vehnälajeja
käytetään.
Yehnän satoisuutta ja muita hyviä
ominaisuuksia voidaan kehit-tää
valikoimalla hyviä tähkiä ja
kj^lvämällä kustakin tähkästä saa
dut siemenet eri riveihin. Siten
jatkettu valinta antaa tulokseksi
yhä pareniman ja paremman siemenen.
Toinen tapa lisätä satoa
jaijalostaa vehnälajia on n.s. jouk
kovalinta. Sc tapahtuu siten, et-tisina
tapetaan.
N E W F I N L A N D ^ S A A K.
miota ansaitsevilla paikoilla. On
huomattu, että liitto, joka s»<^n \ ä 4.yviä"täl,kiii'VoTm7iaVn vehnä-petustetaan
maanviljelysväestön ,,^„^,,^ ^j^^,,^,^^^^
ja kasvatustyöjntekijäin välillä e- kjdvetään erityiseen sarkaan, jos-distää
taloudellisten kysymysten
parempaa yininärtämistä ja sitou
tuottaa yhtä suurta hyötyä sekä
maaseudulle että kaupungeille;
Kananmunien maastavienti.
Vjiijie. vuosina' on kanamiuinien
maastavienti muodostunut huomatta
v a k si k a u pan h a araksi. Ka u^
pan edistämiseksi ja" kehittämiseksi,
on Canada ; jaettu kahteen
osaan • itäiseen ja läntiseen.
ta taasen seuraavan sadon aikana
toimitetaan samanlainen valinta. '
Ontario, itään Port Arthurista,
Quebecj ja rannik^-omaakunnat! nuo muut ainekset.
! Kärpästen karkoittamiseksi
lehmistä on seuraava keino hyvä:
(luarts coal tar d i p ;
quarts fish oil; ,
3 quarts eoal o i l;
3 quarts whole o i l :
1 V2 quarts oil of tar ja
3 Ibs, laundry soap.
Tuo 3 paunaa saippuaa sulatetaan
vedessä ja siihen pannaan
muodostavat itäiseni^osan ja länti- Sitte pannaan 30 gallonia sade-nen
ulottuu Suurilta Järviltä Iän- vettä siihen sekaan ja ruiskute-teen.
Viime vuonna .tammikuun taan lehmät aamulla lypsyn jälkeen
ja iltapäivällä ennen lypsyä.
Täniä kest. 20 lehipälle 3 viikkoa
1 p :stä marraskuun 30 päivään
tarkastettiin 334,111 laatikkoa
munia, joista ^148,6(1 laatikkoa oli
osoitettu Suur-Britanniaan. On
tultu huomamaan,ettävsejvä kotimaiset
että ulkomaiset lähettäjät
usein vaativat tarkastusta. Se toimitetaan
canadalaisen standardin
mukaan ja laatikoihin merkitään,
mihin luokkaan ja lajiin sisältö
kuuluu.
j a • t ulee ma k sa m a a n
mää kohti päivälle.
1 sentin leh-
Keuhkotaudin paistaminen karjasta
vähentäÄ keuhkotautia
myös ihmisistä.
Ilmat ovat olleet täällä tätä ny-ikyä
oikein tavallista kuumemmat,
mutta on saatu sadetta joka
viikko j a toisinaan useamrainkfn,
ettei kuumuus ole tehnyt mitään
vahinkoa kasvillisuudelle. Kesäk.
28 p-.nä satoi rakeitakin vähän,
mutta ei ne tällä seudulla tehneet
mitään vahinkoa, vaikka toiset
olivat noin toista tuumaa läpimi-taten.
Kuuloni mukaan on se täs^
tä etelään ja pohjoiseen tehnyt
vahinkoa, mutta.en tiedä kuinka
suuresti. Tätä nykyä viljaan katsoen
täällä tulee hyvä vuosi, varhaisemmat
kylvöt ovat jo tähällä.
Näyttää siltä, että tulee alkanen
viljavuosi. Mutta jo kesantoa sitä
täällä käännetään, niin että ry^
minä kuuluu ja heinäntekokin on
heti käsissä. Kovasti sitä nyt on
maalaisilla kiire.
N:cw Finlandin poslikonttoria
ei ole enää olenTassa! KeSTT^o
•p:nä tuli viimeisen kerran posti
yllänimitettyyn toimistoon. Pos-t
i 11 a 11 i tu s oli vain k i r j oif tanut,
siitä todistus: ja laatikot merkitään
virallisesti] Satamissa oleville
tarkastajille on annettu ohjeet
menevien lähetyksien tarkastamisesta
jaiiiiden käsittelyn valvomisesta.
On liiyöskin tehty alote
paremman kontrollin aikaansaamiseksi
Canadaan tuotkville munille.
Y l i koko Amerikan ulottuva
Jos lähetys havaitaan 'ponnistus saada keuhkotauti vä-knnnollisesti
lajitellullasi annetaan henemään karjasta, on nyt tilapäisesti
seisahtunut, koska siihen
mypnijetyt: varat ovat loppuneet;
tällfe / /tilivuodelle: AtäanviJ jely s-ministeri
AVallaee ori pyytänyt l i sävaroja
$405,000 ja tämän kongressi
luultavasti tulei^ myöntämää
ivv:()ttla;ske^^^
summalla Voidaan jatkaa^
tautisten lehmien teurastamista ja
.ma^ksa ä niiltä korvaus niiden b-mistajitle:/.':'
Nykyisettutkiniukset• Eii^lan-ettei
.Unden 'Suomen postikonttjc)-
ri kannata itseänsä. Menot ovat
paljo suuremmat kun tulot. Se
iald^^ut^aan^ määräämättömäksi
ajaksi. Siis täytyy nyt jokaisen
tällä seudulla hankkia postin mistä
'haluaa. Whitewoodin postimestarille
oli tullut tieto hallitukselta,
että Uuden Suomen posti
lähetetään Grove Parkin postikonttoriini
Juhannus on taas mennyt iloineen
j a juhlineen ja täytyy taas
odottaa vuosi eteenpäin, ennen-kun
toinen saavutetaan. J u ^
ijus^n Ma n^_t^
•BuomrSynodin seurakunnan jäse-j[
iet^ Niistä tulo lankesi pyhäkoulun
rahallisiin menoihin, kuten 0-
pettajain palkkoihin ja lastenleh-den
tilauksiin pyhäkoululapsille
sekä rahallisiin menohin tulevaa
joulujuhlaa varten. , Yleisöä oli
juhlilla tavattoman runsaasti jä
ohjelmaa samoin pyhäkoululap-silta.
joista kiitos heille. :
Myöskin toimeenpani New Fjji-landin
kansa k o ui un o j et t a j a : M r ;
Laird ja koujnnoppilaat konser-
Talyivehnä. \
Sen jälkeen kuin kaakkois-Eu-ropasta
tuotiin tähän maahan ka- ii^s«a ja Niew Yorkissa näyttävät
raistuja venälajeja on talvivehnä-, että lähes 40 prosenttia keuhko-alue
siirtynyt huomattavasti poh-^ tautisista lapsista alle 5 vuoden-o-joiseen
päin, varsinkin-viime vuo- j yatii saaneet sen keuhkotautisten
sina. Syynä tähän talvivehnän, lehmien maidosta. Vanhempiin
alueen levenemiseen pohjoiseen lapsiin j a aikaisiin ei se niin hel-päin
on se, että seantaa hyviä sa-' Paisti tartu. Eläinten keuhkotau-toja,
mikä ,taas2n johtuu siitä, e t - " ^ i " ' l ^ a s i l l i t ovat pienempiä kuin
tä talvivehnä kypsyy aikaisem-1 ilimisen keuhkotaudin basillit ja
min, siten säästyen paremmin ra- siitä tunnetaan mikä on eläimen
keiltä, kiiumilta tuulilta ja tau-h"aidosta tullut. Mutta nämät leh. ijH^i^ljoTitäTilL
deilta jätettä se kestää kuivuutta ' "nstä tarttuneet basillit sitte vä- Tro«oaii;coA„r,.tnnr
tiu raittiustalplla kesäk. 29 p ^ ä
illalla, joka onnistui^inoiiiaisen
Tfy^\^?'^0Ti3eimaa' oli runsaasti ja
monipuolistaj jonka täytyy lukea
kansakoulunopettajan ansioksi.
Mr., Laird j m M n j n
kansakoulunopettajia. Mutta oppilaitten
määrä' on vähän l i i an
suuri yhdelle opettajalle. Kaikr
kiaan opettaja sanoi oppilaita 0|^-
levän muistaakseni noin viiden^
kymmenen vaiheilla, kuudessa^^eri
luokassa: Konsertin loputtua kannettiin
kolehti Canadan Punascn
Kistin 'Kyväksi, mutta en kuuUiit
ten enemmistön 27 p :n vaaleissa. J
Näyttää siltä vaalista päättäen
että All)ertan farmarit ja työläiset
rupeavat pökkimään vastaaii
eivätkä halua enää kävellä vanhan
neiiäköyden perässä. Kyllä
se köysi onkin jo Icyllin vanha
katketakseenkin. Ainoa sota-viiötisten
lupauksien tulos on ollut
meille farmareille suui-empi,
työn ja leivän nälkä, vaikka emme
ota huomioon 18 ja 20 tiltinin
työpäivää ollehkaah niitä ölemnie
saaneet tehdä. Olette farmari^
miehet ja naiset oikiassa. Vaatikaa
vain työllenne- palkkaa. Te
olette itse likinnä ensin nauttimaan
työnne tulokset. Lakia on
kunnioitettava. Ei tosin ole vielä
sitä lakia tehty, jolla voitaisiin
turvata farmarille työstään palkka^
Ainoa tilaisuus on, jatkaa
työnpäivää 24 tuntiin. Ylensyöminen
j a juominen on synti, mutta
eikös ole synti, kun emme saa
syödä, vaikka olemme sen jo kak-sinkertasesti
ansainneet?
.Olihan meillä suomalaisilla 24
päivänä kolmet eri p i k n i k i t : Seu-rakunnan
piknikit oli pappilassa;
^^iA9l\l9-^^^Qyi^lLJ^Ql^^^^ piknikki
oli Mr. N . Ekolan farmilla. Näinä
molemmat olivat 12 :ta ja 6
den välissä j . pp. Sitten sosialis^
tien piknikki alkoi illalla kello
i) :ta. Suomalaisia yleensä moiti-
-Taaii, että ne ovat liian joutuisia
päättämään ja tekemään. Tämäkin
todistaa sen, että hyvin keritään.
Tämän • yhden puolueettoman
puolueen nimeä en voi suomentaa,
sillä tämän nimen ovat
antaneet sosialistiveljemme, jotka
voivat puhua maan kieltä. Suomalainen
sananlasku sanoo: E i
nimi miestä pilaa, jos c i mies nimeänsä.
Kunnioitettavin puolue
tällä paikkakunnalla.
Maanpinta paistaa viheriäisel-tä
ja mustalta. Nämä molemmat
värit ovat mieluisat katsella tähän
aikaan vuodesta. Useampipäiväisen
pohjoissateen saimme.
Ilma muuten oli oikein kylmä, ehkä
jäännöstä helmikuusta. Olipa
jo :.kuumaakin. Se taisi johtua
27 p. toivotun naapurin, vierailijan
hännän eli pyrstön heilauk-seta.
—st.
K A L L I O V U O R T E N S Y D Ä -
M E S S Ä .
Kansallisseurakunnan pastori
parcmmm 3a sen kautta etta se ntellen laa,enevat ihmisessä. Pai- Haaka^a"^rk?lällä^^ ten laaksojen syvvvteen.
yoidaan s y k s y l l ä siementää jjaa aaii-- .jJo^^ni 1, "oun ttaavvaattttuu ttääyyssiikkaassvvuuiissiissssaa T i r F J ^ ^ I T . Mutt^ en T i e ] J o i t a k i n t u l , ; . . « i . l k .
kaisin korjata, helpoittaa työnja-_ i^^^iisissä sellaisia, jotka ovat .<^aa-koa
farmeillali i ij
Vehnä viljelyksen kannatta vai-
Minne ikään katson näen kukkuloita,
selänteitä ja laaksoja.
Niin kauvas kuin silmä kantaa,
kohoaa' huippu toisensa perästä
toinen, toistaan jylhempi ja korkeampi.
Niiden lumikentilläf pirskotetut
kyljet ovat nähtävästi
metsättömät, vaan vihanta nurmi
rehoittaa kinoksien .reunoille
saakka. Siellä , tuoksuvat lukcr
mattomat kukkaset pyrkien eloon
yksinpä lumestakin. Lumihuip-pujen
juurilla kimaltelee pienoisia
järviä, joita syöttävät ikuiset
lumikentät. Niiden vesi on häikäisevän
kirkas. Seisoessa niiden
ääressä jyrkänteellä, voi nähdä
pohjan useiden sylien syvyydelle.
Niiden alareunasta- purkaantuu
vesi kirkkaana purona, joka rientää
hypiskellen kalliolta kalliolle
väliin kuohuen'ja vaahdoten, väliin
kohisten ja liristen alailmoja
kohden kadoten vihdoin metsäs-neot
keuhkotaudin basillit siitä-maidosta,
jota ovat lapsena juo-stins
riippuu suurati ^iitä, että o-o^eeti joka: maito on lypsetty keuh-iataan
manalaa
lartausseuroja. Muttai ole
kuullut, kuinka kauvan hän viipyy.
]\Iyöskin Suomi Synodin
pastori H. Sarvela Dnluthista,
Minn., tulee kylällemme tämän
valita paikkakunnan, i l - kotautisesta lehmästä. Nämät tut- Liun^lkupäiYinrTTu^^TTääUä
P"'": »^"t " y ö s todistaneet.,!75S^^[;p7nE^j;""^i^^
jeja. Yleensä viljellään idän puoleisessa-
osassa Yfhdysvaltoja pehmeitä
punasia talvivehnäla je ja.
V a i k k a k i n koillisissa valtioissa ja
varsinkin New Ytorkissa j a Pennsylvaniassa
pehmeät valkeat talvi
vehnälajit ovat suositulta. Idän
läntisissä osissa! Ijoiden rajana on
öe vyöhyke, missä vuotuinen sademäärä
on 30 tuumaa, viljellään
iurkkilaismallisia kovia |)Unaisia
talvivehnäla jejaL Mainitulla 3C
iunman sademäärä vyöhykkeellä-iöenestyvät
sekä kovat että pehmeät
tai vi vehnälajit yhtä hyvin
jä muodostaa tuo vyöhyke rajan
idän j a lännen välillä. 1
• 'Monet farmarit viljelevät epäilemättä
Inionbmpia vehnälajeja
ktiin mitä he voisivat viljellä, jos
iilntisivat tar'koin, mitkä lajit par
taiten soveltuvat heidän farmeil-löfen
j a ilmanalaansa. Yhdyisval-täiö
vmaahviljelysdepartementti
pä äskettäin julkaissut lehtisen
tälvivelinälajeista, jotka parhaita"-
soveltuvat Idän puolisiin Y h -
lun ja kaikkea mitä papilliseen
tehtävään kuuluu. Past. Sarvela
ettäimitä enempi keuhkotauti saadaan
vähenemään karjasta se sa-^
massa suhteessa vähenee myös ihmisissä.
Että keuhkotauti «aadaan kokonaan"
lopetetuksi Aarjassa, sen s ^ n a " ^ . Toivoisin, että kansa-onkin
• kulkenut täällä jö monta
vuotta kahdesti vuodessa, ja on
erittäin lahjakas evankeliumin
osoittaa se tutkimus, joka on teh- I S T k S t e r i ennenkin saapuisivat
ty joissakin osissa Yhdysvaltoja, monilukuisina kirkonmenoihin ja
Kymmenen vuotta sitte olivat leh- myöskin Mörökölli, että käsittäi-mat
iDistrict of Columbiassa niin ettei Vekkuli ole tekeytynyt"
keuhkotafttisia, että sadasta leh^ faamatun selittäjäksi. Niin n6;
masta 19 täytyi tappaa. Joka enpä tiedä nyt tällä kertaa muu-vuosi
on tarkastettu j a nyt viime ta. toiste sitte lisää jos feletään.
vuoden tarkastuksissa löytyy ai- Hanskaa kesää Uutisille ja luki-noastaan
3 keuhkotautista'lehmää 'joille! Vekkuli,
koko District of Golumbiassa ja
namitkin oli sinne tuotu muualta.
Useat kauntit.eri valtioissa o-vat
i-yhtyneet taistelemaan keuhkotautia
vastaan karjassa.. Sairaat,^
rotulehmät on eristetty ja
missä on tauti pitemmälle kehit-lapettu
ja on huomättn,
että ijtauti saadaan lopetetuksi. }
Koska niin muodoin ihmisteii
henki on riippuvainen eläinten
keuhkotaudista, oh tafpe^ellinen
määrät kallioiden povissa ja äinr
ttion tuostakin tulee tieto maailmalle
uudesta metallilöydöstä,
jonka joku noista vuoriston erakoista
on onnistunut tekemään.
Lakkaamatta etsivät he päiväkaudet
kuokkien ja kaivaen. Heidän
onnenöa riy)puu heidän taitavuudestaan,
kestävyydestään ja
uutteruudestaan. —- Väliin näyttää
onnetar suosivan keltanokki-akih^
johtaen heidän kulkunsa
tietähiättänsä j a aavistamattansa
aarteile, jota ei olisi voitu heidän
kykynsä j a tietonsa perusteella
löytää. Tällaiset onnettaren
suosikit menestyvät useinkin
kaikkialla aikansa, vaan ollen peräti
puuttuvaisia perusteellisuudessaan,
ei heidän menestyksensä ^
ole vakava. Kun onnetar 1 heidät
hylkää, joutuvat he elon aaltojen
ajeltavaksi. Heidän aarteensa katoavat
heiltä upoten vuorten poveen,
ja heidän voimansa riuke-nevat
uponneita aarteita esies-sään..
Vaan kulta ja hopea ovat
tallessa odottaen kykenevämpien
m i e s te n toimintaa, mie st e n, j o id e n
järki, tieto, kokemus, kestävyys
ja uutteruus ne vihdoinkin tuo
maan povesta ihmiskunnan . käytettäväksi
edistyvän kehityksen
noustessa.
H. H: McL.
S U O M A L A I S T E N M E N E S T Y K -
S E N S Y I S T Ä A N T V E R P E -
NISSÄ.
M I N D A , A L T A.
Kesä aikoo mennä niin jouluun,
että ei tahdo perässä pysyä. Kesäkuu
on täällä Cähadassä useinkin
jtihlieh kuu. Mähyberrih jä
Minidati ythpä^rilläkin bn ollut
juhlia aiväri yhtenään.. Tosin vaa-lipuhujat
ovat'näitä 'Juhlia pub-
'ff^lTä lisänneet. Farmarien mies,
Mr. R, Gardiner ^ai «uuren ääri-'
Joitakin tuhansia jalkoja alempana
alkaa metsäpiiri. Täällä kasvavat
kuuset ja petäjät, haavat,
lepät, tuomet ja pajut herttaisissa
ry hm issä muodostaen tuuheita
metsiä ja synkkiä sydänmaita.
Tämä metsäpiiri uloittiiu niin
kauvas kuiii silmä käntaä kahtapuolta
lumihuippuja, ollen mitä
herttasin kesän' aikana. Jos minne
katsoo Ovätkukkitlat ja laaksot
vihannat. Kentät ja metsiköt
övät loppumattoiiiia kukkapenke-reita;
joiden tuoksu leviää i l maan.
Kaikkialla humisevat petäjät
vienon tiiuleri puhaltaessa
j a 3oka syvänteen ja laakson poh:
jassa köHiseyat piirot ja kuohuvat
läHieet.
Metsikössä ' raikuu tiihatääni-nen
sävel, joka kilvotellen poik-keämäHomalla
' soinnulla "kaikuu
korvissa. Siellä täällä kuuluu
karjalauman kello Idlisevän ja
säestävän harvinaisen'sorntuisas-t
i l i n j u s t en laulusäveliä.
' Kaiken tubn hferttäisiiuden sy-därrtVSsä
näkee aina väliin jonkun
ihmiisditehnön liikuSkäevah tarkasteli:
liiaatä jä kalliditä.' Hän oii
mbtkliinetsijä, joka, kiiljeksii pitkin
yUbrifen jä;':käfek¥lOT kylkiä
etsien luonnon rtarteitä. Niitä
- onkji^ vielii sftlftttuhfi suurat
Tampereen Pyrintö oli kansallisten
kilpailujen ohessa v. k. 1-3
ja 10 p:nä järjestänyt osanottajille
ohjelmallisen kutsu-illatsun.E-rittäin
mielenkiintoiseksi muo-d
o s t u i 1 u u t n. L e v ä lali d e n e s i 11 ä m ä
eläväkuvasarja Antverpenin olym
pialaisista. Ollen itse mukana
ollut, kertoi hän vaikutelmistaan
siellä ja suomalaisten osanotosta
kilpailuihiii;: • Erittainkin "hän, tu-levaisuuden
varalle painosti niitä
perussyitä, joista johtui Suomala
isten kau11a inailman huomiota
herättänyt menestys. . r
Kantasyynä mainitsi puhuja
joiikiiilaisen selittämättömän rotusyyn.
Suomalaisen rotuominai-.
suuksia ovat sitkeys ja kestävyys.
•Suomalainen on luonnostaan kes-lävyysjuoksija
ja painija. Vuosisatainen
olemassaolon taistelu on
kai nostanut nämä kyvyt muita
kykyjä paljon ratkaisevimmiksi
ja juuri sitkeys ja kestävyys o-vat
käyneet nyt suomalaisille ur^
heiluelämässä korvaamattomiksi
avuiksi.
Toisena syynä mainitsi puhuja
suomalaisten toimeentulolle välttämättömän
ruumiillisen työn. A i nakin
kolmannessa polvessa
taaksepäin on nykyajan "Suomen
urheilijain suvussa havaittavissa
ruumiillisen työn edustajia. J a
useimmat olympiavoittajista olivat
juuri ruumiillisen työn tekijöitä.
Ruumiillinen työ ön var-si
n k i n h enkisen työn t e k i j öille pe -
rin tärkeä. Loma-aikoina kesällä
ei pidä heittäytyä romafani kädessä
riippumattoon, vaan on riennettävä
maalaisten kera niitylle,
pellolle tai reippaille kalamatkoille!
On k.vllä-tottay että sielu
riippumatossa saa lepoa, mutta
siinä se samalla veltostuu j a siinä
ei saa sitä, mitä se saa työssä:
luomeen tai Suomelta tänne
on edullisin ostaa allekirjoittaneelta.
1/
Valtuutettu suomalainen edustaja
THE INTERNATIONAL MERCANTILE
MARINE YHTIÖLLE,
johon kuuluu
A M E R I C A N L I N J A RED S T A R L I N JA
L E Y L A N D L I N J A . W H I T E S T A R L I N JA
A T L A N T I C T R A N S P O R T L I N J A,
\ ^ WHITE S T A R - D O M I N I O N L I N J A .
^ Yhteensä 106 valtamerilaivaa.
CANADIAN PACIFIC OCEAN SERVICES, LTD.
johon kuuluu 12 valtamerilaivaa. ,
CUNARD LINJA ANCHOR LINJA
ANCHOR DONALDSON LINJA
15 suurta valtamerilaivaa.
SCANDINAVIAN-AMERICAN LINJA
4 suurta valtamerilaivaa.
Tietoja laivojen kuluista ja pilettien Jiinnoista olen aina
valmis antamaan joko suullisesti eli kirjeellisesti.
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
Tulkaa käymään Suuressa Sekatavarakaupasamme tai postittakaa
meille tilauksenne. Tilatkaa mit'ä tahansa haluatte,
niin me. täytämme tilauksenne: v
Meidän hintamme ovat paikallaan ja tavaramme ehdottomasti
parasta laatua. ' 1
Me voimme lähettää tavaroita Kolmella Rautatiellä. Meillä
on myytävänä De baval Kerma-Separaattoreja.
Antakaa meille koetilauksenne.
Sui^shine^
Tilaukset voidaan lähettää suomenkielellä. .
d n t .
tali ylei-surheilussa uneksittujen;
kymmenien sijaan.
liatkäisevana syyliä oli inyos • n:
s. lippu-juttu. Kuten tunnettua,
astuivat eri kansallisuudet rivit-tain
Stadionille ja asettuivat sitten
kukin lippunsa viereeri. K u n
suomalaiset eivät nähneet maansa
lippua hulmua massa., muiden joukossa,
kysyivät he asianomaisilta
belgialaislta, missä on Suonien
lippu.,• " T i i o l l a ' v a s t a t t i i n ja
näytettiin hi itatönt a punakel tä is-ta
riepiia. Tämä kiihdytti suuresti
kaikkia suomalaisia. Kysyt-tarmoa
j a voimakasta työkykyä, jtiin belgialaisilta selvitystä asi-
Sairaassa ja veltostuneessa ruu-'aan. '*'Jaa, liput on tilattu Eng-miissa
ei voi elää lerve sielu.!
jMyöskin perussyihin" kuuluu
lannista. Tottakai englantilaiset
tuntevat kansojen liput." Kyt
suomalainen sauna, tämä niin ver- suomalaiset eivät • enää voineet
raton puhtauden säilyttäjä. Suomalaisen
rodun ominaisuuksia on
veden pelko, m ikä parhaiten nä-k.
v.y lapsissa. Puhuja lausui Belgiassa
nähneensä kaivostyömie-hiä,
joiden kasvot olivat kerrostuneen
lian peittämät. Aivan samanlaisia
olisivat suomalaiset i l man
meidän verratonta'saunaamme,
joka on 'käynyt suomalaisille
niin tärkeäksi, että me ijman sitä
tuskin tulisimra^ toimeen.
' Perin tärkeä suomalaisten me-nestykselle'
» oli kurin säilyminen
joukkueessa. Mikä kurin höltymisestä
on on seurauksena, nähtiin
selvästi ruotsalaisten ja ame-rikalaisten
suruUiseiikuuluisista
treenarien erottamisesta, toisten
kilpailijoiden kotiinlä'hettämisis-tä
y.' m.. Amerikalaiset, joilla o li
runsaasti varoja, . suoriutuivat
näistä selkkauksista siten, että
lähettivät partiolaisia hakemaan
maänmiehiään kapakoista. Toisin
kävi ruotsalaisten. Heidän, juok-kueessaan
syntyi täydellinen sekamelska
ja sen tuloksella oli sit-hillitä
itseänsä. Eräs heistä as-tui'
y l i keritän ja repäsi mokoman
repaleen alas. Suomen konsulilta
saatiin sitte hankituksi Suomen
oma sinivalkoinen lippu, o Tämän
lippujupakan jälkeen, kertoi puhuja,
näkyi jokaisen suomalaisen
silmissä jokin merkillinen tuli.
Jokainen suomalainen"ajatteli sisimmässään:
ehkä he vielä tietävät,
millainen 011 Suomen lippu.
J a täytyy sanoa, että nyt he sen
tuntevat. Jos -se olisi kolme tai
mielenvikaisuuteen. Potilas oli
umpisokea, mutta kykeni siitä
huolimatta suorittamaan mitä>
vaikeimpia laskutehtäviä, kuten
esim. ottamaan neliöjuuren mistä
nelinumeroisesta luvusta tahansa
keskimäärin neljässä sekunnissa,
ja kuutiojuuren jokaisesta kuusinumeroisesta
luvusta kuudessa sekunnissa.
Niinpä otti hän kuutiojuuren
lii vusta 465,484,375, jo -
ka on 775, kolmessatoista sekunnissa.
Tämä oli kuitenkin varsin mitätöntä
seuraavaan verrattuna.
-Häneltä kysyttiin montako jy-vää
oli joka laatikossa, jos laatikoita
oli 64 ja ensimäisessä oli 1
jyvä,, toisessa 2, kolmannessa 4,
neljännessä 8 j.n.e. Silmänräpäyksessä
hän lausui, että 14 :nnes-sä
oH Ä192 jyvää, 18 mnessa 131,-
072 ja 24:nnessä 8,388,608. 48:iv
nen laatikon jyvämäärän, 140,.
737,488,355„328, hän laski kuudessa
sekunnissa. Kun häntä sitte
kehotettiin sanomaan, montako
jyvää oli kaikissa laatikoissa
'yhteensä, vastasi hän 45 sekunnin
kuluttua: 18,446,744,073,709,551,-
615. <N'ämä taidonnäytteet ovat
sitä ihmeellisempiä, kun -kysymyksessä
oleva henkilö on Ollut
neljä kertaa kohonnut Stadionin j sokea syntymästään sääkkä, eikä
tankoon, niin olisi ehkä sanottu: niinmuodoin ole koskaan voinut
se oli sattuma. Mutta kun se käyttää kynää. Sama mies voi sa-nousi
joka päivä, useasti ka'hdes-tikin,
niin olisivat arv. englantilaiset
liian kovapäisiä, elleivät
tietäisi, että Suomen lipun väri
oh sinivalkoinen. — W . ' V .
Ihmeellinen laskukyky.
Joku aika sitten kertoi muuan
Lontoon lehti merkillisestä tapauksesta,
jossa tavaton taitavuus
aritmeettisten laskujen suorittamiseen
oi i yh tynyt henkiseen
ten> se,. m,ik^ -PU = yksi- kultami-, heikkouteen, jollei §ftuQttaisi
noa mille päivälle pääsiäinen sattuu
minä vuonna tahansa niin
gregorianisen kuin julianisenkin
kalenterin mukaan.
Tiede ,huorentaa sielua, lieventää
vanhuuden katkeruutta.
Kokoa viisautta, kokoa suloista
ravintoa vjanhuuden varalle! —
Mereshkovski.
— Rakkaus on meidän .epäjt^k-kään
osamme riemua itsekkään
yoittamis^sUi 'U^M
Object Description
| Rating | |
| Title | Canadan uutiset, July 14, 1921 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- History -- Newspapers |
| Publisher | Canada News Pub. Co |
| Date | 1921-07-14 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Canada210714 |
Description
| Title | 1921-07-14-06 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
mmm "-i-ri^ifr
I Maanvilj elyska^valus yliopis-
; toissa.
Kun maanviljelys on Canadan
pääelinkeino, on jokaijSella maan-viljelyskasvatuksen
^'kehittämisen
alalla saavutetulla edistysaskeleella
kansallinen merkitys. Äskettäin
o\^at useat maakuntayh-opistot
antaneet jatkokursseja
maanviljelijäin ja muiden, hyväksi.
Tässä:tarkoituksessa ovat
kasvatusviranomaisetö olleet yhteistyössä
farmarien yhdistysten
kanssa erittäin edijillisilla tuloksilla.
Manito^ssa annettiin luentosarja
maataloustieteestä j a yhteiskuntaopista
ja sen lisäksi useita
luentoja eri aineista. Ontariossa
antoi samanlaisen kurssin Toronton
yliopisto. Sen ohella käytettiin
opiskelijoita (karjanäytte-lyissä,
teurastusaseinilla ja muilla
käytännöllisessä suhteessa, huo-dysvältoihin.
Lehtis. nimi on Va-[että kaikkialla aletaan sitä vas-rieties
of WJnter Vheat Adopted tustam^an 3a toimitaan yhdessä
to the Eastern Ubited States, Par- manviljelyshallituksen kanssa, jo-niers
Bulletin 1168. Se. sisältää ka maksaa kohtuullisen palkkion
karttoja^ jotka osoittavat paikko- niistä lehmistä, jotka k
j a , millä voidaan -eri vehnälajfeja
edullisimmin kasvattaa. v
iLehtisessä huomautetaan, että
U^uden Englannin valtioissa on
suuri paikallinen vehnän kysyntä
karjan ja kananriioaksi. Useimmilla
paikkakunnilla Voisivat useat'
farmarit myydä kaiken kasvattamansa
vehjiän näapureilhien
mainittuihin tarkoituksiin. Tal-vivehnä
antaa epäilemättä paremman
keskimääräisen sadon kuin
kevätvehnä, missä sitä voidaan
kasvattaa, jos vain oikeita viljelystapoja
ja sopivia vehnälajeja
käytetään.
Yehnän satoisuutta ja muita hyviä
ominaisuuksia voidaan kehit-tää
valikoimalla hyviä tähkiä ja
kj^lvämällä kustakin tähkästä saa
dut siemenet eri riveihin. Siten
jatkettu valinta antaa tulokseksi
yhä pareniman ja paremman siemenen.
Toinen tapa lisätä satoa
jaijalostaa vehnälajia on n.s. jouk
kovalinta. Sc tapahtuu siten, et-tisina
tapetaan.
N E W F I N L A N D ^ S A A K.
miota ansaitsevilla paikoilla. On
huomattu, että liitto, joka s»<^n \ ä 4.yviä"täl,kiii'VoTm7iaVn vehnä-petustetaan
maanviljelysväestön ,,^„^,,^ ^j^^,,^,^^^^
ja kasvatustyöjntekijäin välillä e- kjdvetään erityiseen sarkaan, jos-distää
taloudellisten kysymysten
parempaa yininärtämistä ja sitou
tuottaa yhtä suurta hyötyä sekä
maaseudulle että kaupungeille;
Kananmunien maastavienti.
Vjiijie. vuosina' on kanamiuinien
maastavienti muodostunut huomatta
v a k si k a u pan h a araksi. Ka u^
pan edistämiseksi ja" kehittämiseksi,
on Canada ; jaettu kahteen
osaan • itäiseen ja läntiseen.
ta taasen seuraavan sadon aikana
toimitetaan samanlainen valinta. '
Ontario, itään Port Arthurista,
Quebecj ja rannik^-omaakunnat! nuo muut ainekset.
! Kärpästen karkoittamiseksi
lehmistä on seuraava keino hyvä:
(luarts coal tar d i p ;
quarts fish oil; ,
3 quarts eoal o i l;
3 quarts whole o i l :
1 V2 quarts oil of tar ja
3 Ibs, laundry soap.
Tuo 3 paunaa saippuaa sulatetaan
vedessä ja siihen pannaan
muodostavat itäiseni^osan ja länti- Sitte pannaan 30 gallonia sade-nen
ulottuu Suurilta Järviltä Iän- vettä siihen sekaan ja ruiskute-teen.
Viime vuonna .tammikuun taan lehmät aamulla lypsyn jälkeen
ja iltapäivällä ennen lypsyä.
Täniä kest. 20 lehipälle 3 viikkoa
1 p :stä marraskuun 30 päivään
tarkastettiin 334,111 laatikkoa
munia, joista ^148,6(1 laatikkoa oli
osoitettu Suur-Britanniaan. On
tultu huomamaan,ettävsejvä kotimaiset
että ulkomaiset lähettäjät
usein vaativat tarkastusta. Se toimitetaan
canadalaisen standardin
mukaan ja laatikoihin merkitään,
mihin luokkaan ja lajiin sisältö
kuuluu.
j a • t ulee ma k sa m a a n
mää kohti päivälle.
1 sentin leh-
Keuhkotaudin paistaminen karjasta
vähentäÄ keuhkotautia
myös ihmisistä.
Ilmat ovat olleet täällä tätä ny-ikyä
oikein tavallista kuumemmat,
mutta on saatu sadetta joka
viikko j a toisinaan useamrainkfn,
ettei kuumuus ole tehnyt mitään
vahinkoa kasvillisuudelle. Kesäk.
28 p-.nä satoi rakeitakin vähän,
mutta ei ne tällä seudulla tehneet
mitään vahinkoa, vaikka toiset
olivat noin toista tuumaa läpimi-taten.
Kuuloni mukaan on se täs^
tä etelään ja pohjoiseen tehnyt
vahinkoa, mutta.en tiedä kuinka
suuresti. Tätä nykyä viljaan katsoen
täällä tulee hyvä vuosi, varhaisemmat
kylvöt ovat jo tähällä.
Näyttää siltä, että tulee alkanen
viljavuosi. Mutta jo kesantoa sitä
täällä käännetään, niin että ry^
minä kuuluu ja heinäntekokin on
heti käsissä. Kovasti sitä nyt on
maalaisilla kiire.
N:cw Finlandin poslikonttoria
ei ole enää olenTassa! KeSTT^o
•p:nä tuli viimeisen kerran posti
yllänimitettyyn toimistoon. Pos-t
i 11 a 11 i tu s oli vain k i r j oif tanut,
siitä todistus: ja laatikot merkitään
virallisesti] Satamissa oleville
tarkastajille on annettu ohjeet
menevien lähetyksien tarkastamisesta
jaiiiiden käsittelyn valvomisesta.
On liiyöskin tehty alote
paremman kontrollin aikaansaamiseksi
Canadaan tuotkville munille.
Y l i koko Amerikan ulottuva
Jos lähetys havaitaan 'ponnistus saada keuhkotauti vä-knnnollisesti
lajitellullasi annetaan henemään karjasta, on nyt tilapäisesti
seisahtunut, koska siihen
mypnijetyt: varat ovat loppuneet;
tällfe / /tilivuodelle: AtäanviJ jely s-ministeri
AVallaee ori pyytänyt l i sävaroja
$405,000 ja tämän kongressi
luultavasti tulei^ myöntämää
ivv:()ttla;ske^^^
summalla Voidaan jatkaa^
tautisten lehmien teurastamista ja
.ma^ksa ä niiltä korvaus niiden b-mistajitle:/.':'
Nykyisettutkiniukset• Eii^lan-ettei
.Unden 'Suomen postikonttjc)-
ri kannata itseänsä. Menot ovat
paljo suuremmat kun tulot. Se
iald^^ut^aan^ määräämättömäksi
ajaksi. Siis täytyy nyt jokaisen
tällä seudulla hankkia postin mistä
'haluaa. Whitewoodin postimestarille
oli tullut tieto hallitukselta,
että Uuden Suomen posti
lähetetään Grove Parkin postikonttoriini
Juhannus on taas mennyt iloineen
j a juhlineen ja täytyy taas
odottaa vuosi eteenpäin, ennen-kun
toinen saavutetaan. J u ^
ijus^n Ma n^_t^
•BuomrSynodin seurakunnan jäse-j[
iet^ Niistä tulo lankesi pyhäkoulun
rahallisiin menoihin, kuten 0-
pettajain palkkoihin ja lastenleh-den
tilauksiin pyhäkoululapsille
sekä rahallisiin menohin tulevaa
joulujuhlaa varten. , Yleisöä oli
juhlilla tavattoman runsaasti jä
ohjelmaa samoin pyhäkoululap-silta.
joista kiitos heille. :
Myöskin toimeenpani New Fjji-landin
kansa k o ui un o j et t a j a : M r ;
Laird ja koujnnoppilaat konser-
Talyivehnä. \
Sen jälkeen kuin kaakkois-Eu-ropasta
tuotiin tähän maahan ka- ii^s«a ja Niew Yorkissa näyttävät
raistuja venälajeja on talvivehnä-, että lähes 40 prosenttia keuhko-alue
siirtynyt huomattavasti poh-^ tautisista lapsista alle 5 vuoden-o-joiseen
päin, varsinkin-viime vuo- j yatii saaneet sen keuhkotautisten
sina. Syynä tähän talvivehnän, lehmien maidosta. Vanhempiin
alueen levenemiseen pohjoiseen lapsiin j a aikaisiin ei se niin hel-päin
on se, että seantaa hyviä sa-' Paisti tartu. Eläinten keuhkotau-toja,
mikä ,taas2n johtuu siitä, e t - " ^ i " ' l ^ a s i l l i t ovat pienempiä kuin
tä talvivehnä kypsyy aikaisem-1 ilimisen keuhkotaudin basillit ja
min, siten säästyen paremmin ra- siitä tunnetaan mikä on eläimen
keiltä, kiiumilta tuulilta ja tau-h"aidosta tullut. Mutta nämät leh. ijH^i^ljoTitäTilL
deilta jätettä se kestää kuivuutta ' "nstä tarttuneet basillit sitte vä- Tro«oaii;coA„r,.tnnr
tiu raittiustalplla kesäk. 29 p ^ ä
illalla, joka onnistui^inoiiiaisen
Tfy^\^?'^0Ti3eimaa' oli runsaasti ja
monipuolistaj jonka täytyy lukea
kansakoulunopettajan ansioksi.
Mr., Laird j m M n j n
kansakoulunopettajia. Mutta oppilaitten
määrä' on vähän l i i an
suuri yhdelle opettajalle. Kaikr
kiaan opettaja sanoi oppilaita 0|^-
levän muistaakseni noin viiden^
kymmenen vaiheilla, kuudessa^^eri
luokassa: Konsertin loputtua kannettiin
kolehti Canadan Punascn
Kistin 'Kyväksi, mutta en kuuUiit
ten enemmistön 27 p :n vaaleissa. J
Näyttää siltä vaalista päättäen
että All)ertan farmarit ja työläiset
rupeavat pökkimään vastaaii
eivätkä halua enää kävellä vanhan
neiiäköyden perässä. Kyllä
se köysi onkin jo Icyllin vanha
katketakseenkin. Ainoa sota-viiötisten
lupauksien tulos on ollut
meille farmareille suui-empi,
työn ja leivän nälkä, vaikka emme
ota huomioon 18 ja 20 tiltinin
työpäivää ollehkaah niitä ölemnie
saaneet tehdä. Olette farmari^
miehet ja naiset oikiassa. Vaatikaa
vain työllenne- palkkaa. Te
olette itse likinnä ensin nauttimaan
työnne tulokset. Lakia on
kunnioitettava. Ei tosin ole vielä
sitä lakia tehty, jolla voitaisiin
turvata farmarille työstään palkka^
Ainoa tilaisuus on, jatkaa
työnpäivää 24 tuntiin. Ylensyöminen
j a juominen on synti, mutta
eikös ole synti, kun emme saa
syödä, vaikka olemme sen jo kak-sinkertasesti
ansainneet?
.Olihan meillä suomalaisilla 24
päivänä kolmet eri p i k n i k i t : Seu-rakunnan
piknikit oli pappilassa;
^^iA9l\l9-^^^Qyi^lLJ^Ql^^^^ piknikki
oli Mr. N . Ekolan farmilla. Näinä
molemmat olivat 12 :ta ja 6
den välissä j . pp. Sitten sosialis^
tien piknikki alkoi illalla kello
i) :ta. Suomalaisia yleensä moiti-
-Taaii, että ne ovat liian joutuisia
päättämään ja tekemään. Tämäkin
todistaa sen, että hyvin keritään.
Tämän • yhden puolueettoman
puolueen nimeä en voi suomentaa,
sillä tämän nimen ovat
antaneet sosialistiveljemme, jotka
voivat puhua maan kieltä. Suomalainen
sananlasku sanoo: E i
nimi miestä pilaa, jos c i mies nimeänsä.
Kunnioitettavin puolue
tällä paikkakunnalla.
Maanpinta paistaa viheriäisel-tä
ja mustalta. Nämä molemmat
värit ovat mieluisat katsella tähän
aikaan vuodesta. Useampipäiväisen
pohjoissateen saimme.
Ilma muuten oli oikein kylmä, ehkä
jäännöstä helmikuusta. Olipa
jo :.kuumaakin. Se taisi johtua
27 p. toivotun naapurin, vierailijan
hännän eli pyrstön heilauk-seta.
—st.
K A L L I O V U O R T E N S Y D Ä -
M E S S Ä .
Kansallisseurakunnan pastori
parcmmm 3a sen kautta etta se ntellen laa,enevat ihmisessä. Pai- Haaka^a"^rk?lällä^^ ten laaksojen syvvvteen.
yoidaan s y k s y l l ä siementää jjaa aaii-- .jJo^^ni 1, "oun ttaavvaattttuu ttääyyssiikkaassvvuuiissiissssaa T i r F J ^ ^ I T . Mutt^ en T i e ] J o i t a k i n t u l , ; . . « i . l k .
kaisin korjata, helpoittaa työnja-_ i^^^iisissä sellaisia, jotka ovat .<^aa-koa
farmeillali i ij
Vehnä viljelyksen kannatta vai-
Minne ikään katson näen kukkuloita,
selänteitä ja laaksoja.
Niin kauvas kuin silmä kantaa,
kohoaa' huippu toisensa perästä
toinen, toistaan jylhempi ja korkeampi.
Niiden lumikentilläf pirskotetut
kyljet ovat nähtävästi
metsättömät, vaan vihanta nurmi
rehoittaa kinoksien .reunoille
saakka. Siellä , tuoksuvat lukcr
mattomat kukkaset pyrkien eloon
yksinpä lumestakin. Lumihuip-pujen
juurilla kimaltelee pienoisia
järviä, joita syöttävät ikuiset
lumikentät. Niiden vesi on häikäisevän
kirkas. Seisoessa niiden
ääressä jyrkänteellä, voi nähdä
pohjan useiden sylien syvyydelle.
Niiden alareunasta- purkaantuu
vesi kirkkaana purona, joka rientää
hypiskellen kalliolta kalliolle
väliin kuohuen'ja vaahdoten, väliin
kohisten ja liristen alailmoja
kohden kadoten vihdoin metsäs-neot
keuhkotaudin basillit siitä-maidosta,
jota ovat lapsena juo-stins
riippuu suurati ^iitä, että o-o^eeti joka: maito on lypsetty keuh-iataan
manalaa
lartausseuroja. Muttai ole
kuullut, kuinka kauvan hän viipyy.
]\Iyöskin Suomi Synodin
pastori H. Sarvela Dnluthista,
Minn., tulee kylällemme tämän
valita paikkakunnan, i l - kotautisesta lehmästä. Nämät tut- Liun^lkupäiYinrTTu^^TTääUä
P"'": »^"t " y ö s todistaneet.,!75S^^[;p7nE^j;""^i^^
jeja. Yleensä viljellään idän puoleisessa-
osassa Yfhdysvaltoja pehmeitä
punasia talvivehnäla je ja.
V a i k k a k i n koillisissa valtioissa ja
varsinkin New Ytorkissa j a Pennsylvaniassa
pehmeät valkeat talvi
vehnälajit ovat suositulta. Idän
läntisissä osissa! Ijoiden rajana on
öe vyöhyke, missä vuotuinen sademäärä
on 30 tuumaa, viljellään
iurkkilaismallisia kovia |)Unaisia
talvivehnäla jejaL Mainitulla 3C
iunman sademäärä vyöhykkeellä-iöenestyvät
sekä kovat että pehmeät
tai vi vehnälajit yhtä hyvin
jä muodostaa tuo vyöhyke rajan
idän j a lännen välillä. 1
• 'Monet farmarit viljelevät epäilemättä
Inionbmpia vehnälajeja
ktiin mitä he voisivat viljellä, jos
iilntisivat tar'koin, mitkä lajit par
taiten soveltuvat heidän farmeil-löfen
j a ilmanalaansa. Yhdyisval-täiö
vmaahviljelysdepartementti
pä äskettäin julkaissut lehtisen
tälvivelinälajeista, jotka parhaita"-
soveltuvat Idän puolisiin Y h -
lun ja kaikkea mitä papilliseen
tehtävään kuuluu. Past. Sarvela
ettäimitä enempi keuhkotauti saadaan
vähenemään karjasta se sa-^
massa suhteessa vähenee myös ihmisissä.
Että keuhkotauti «aadaan kokonaan"
lopetetuksi Aarjassa, sen s ^ n a " ^ . Toivoisin, että kansa-onkin
• kulkenut täällä jö monta
vuotta kahdesti vuodessa, ja on
erittäin lahjakas evankeliumin
osoittaa se tutkimus, joka on teh- I S T k S t e r i ennenkin saapuisivat
ty joissakin osissa Yhdysvaltoja, monilukuisina kirkonmenoihin ja
Kymmenen vuotta sitte olivat leh- myöskin Mörökölli, että käsittäi-mat
iDistrict of Columbiassa niin ettei Vekkuli ole tekeytynyt"
keuhkotafttisia, että sadasta leh^ faamatun selittäjäksi. Niin n6;
masta 19 täytyi tappaa. Joka enpä tiedä nyt tällä kertaa muu-vuosi
on tarkastettu j a nyt viime ta. toiste sitte lisää jos feletään.
vuoden tarkastuksissa löytyy ai- Hanskaa kesää Uutisille ja luki-noastaan
3 keuhkotautista'lehmää 'joille! Vekkuli,
koko District of Golumbiassa ja
namitkin oli sinne tuotu muualta.
Useat kauntit.eri valtioissa o-vat
i-yhtyneet taistelemaan keuhkotautia
vastaan karjassa.. Sairaat,^
rotulehmät on eristetty ja
missä on tauti pitemmälle kehit-lapettu
ja on huomättn,
että ijtauti saadaan lopetetuksi. }
Koska niin muodoin ihmisteii
henki on riippuvainen eläinten
keuhkotaudista, oh tafpe^ellinen
määrät kallioiden povissa ja äinr
ttion tuostakin tulee tieto maailmalle
uudesta metallilöydöstä,
jonka joku noista vuoriston erakoista
on onnistunut tekemään.
Lakkaamatta etsivät he päiväkaudet
kuokkien ja kaivaen. Heidän
onnenöa riy)puu heidän taitavuudestaan,
kestävyydestään ja
uutteruudestaan. —- Väliin näyttää
onnetar suosivan keltanokki-akih^
johtaen heidän kulkunsa
tietähiättänsä j a aavistamattansa
aarteile, jota ei olisi voitu heidän
kykynsä j a tietonsa perusteella
löytää. Tällaiset onnettaren
suosikit menestyvät useinkin
kaikkialla aikansa, vaan ollen peräti
puuttuvaisia perusteellisuudessaan,
ei heidän menestyksensä ^
ole vakava. Kun onnetar 1 heidät
hylkää, joutuvat he elon aaltojen
ajeltavaksi. Heidän aarteensa katoavat
heiltä upoten vuorten poveen,
ja heidän voimansa riuke-nevat
uponneita aarteita esies-sään..
Vaan kulta ja hopea ovat
tallessa odottaen kykenevämpien
m i e s te n toimintaa, mie st e n, j o id e n
järki, tieto, kokemus, kestävyys
ja uutteruus ne vihdoinkin tuo
maan povesta ihmiskunnan . käytettäväksi
edistyvän kehityksen
noustessa.
H. H: McL.
S U O M A L A I S T E N M E N E S T Y K -
S E N S Y I S T Ä A N T V E R P E -
NISSÄ.
M I N D A , A L T A.
Kesä aikoo mennä niin jouluun,
että ei tahdo perässä pysyä. Kesäkuu
on täällä Cähadassä useinkin
jtihlieh kuu. Mähyberrih jä
Minidati ythpä^rilläkin bn ollut
juhlia aiväri yhtenään.. Tosin vaa-lipuhujat
ovat'näitä 'Juhlia pub-
'ff^lTä lisänneet. Farmarien mies,
Mr. R, Gardiner ^ai «uuren ääri-'
Joitakin tuhansia jalkoja alempana
alkaa metsäpiiri. Täällä kasvavat
kuuset ja petäjät, haavat,
lepät, tuomet ja pajut herttaisissa
ry hm issä muodostaen tuuheita
metsiä ja synkkiä sydänmaita.
Tämä metsäpiiri uloittiiu niin
kauvas kuiii silmä käntaä kahtapuolta
lumihuippuja, ollen mitä
herttasin kesän' aikana. Jos minne
katsoo Ovätkukkitlat ja laaksot
vihannat. Kentät ja metsiköt
övät loppumattoiiiia kukkapenke-reita;
joiden tuoksu leviää i l maan.
Kaikkialla humisevat petäjät
vienon tiiuleri puhaltaessa
j a 3oka syvänteen ja laakson poh:
jassa köHiseyat piirot ja kuohuvat
läHieet.
Metsikössä ' raikuu tiihatääni-nen
sävel, joka kilvotellen poik-keämäHomalla
' soinnulla "kaikuu
korvissa. Siellä täällä kuuluu
karjalauman kello Idlisevän ja
säestävän harvinaisen'sorntuisas-t
i l i n j u s t en laulusäveliä.
' Kaiken tubn hferttäisiiuden sy-därrtVSsä
näkee aina väliin jonkun
ihmiisditehnön liikuSkäevah tarkasteli:
liiaatä jä kalliditä.' Hän oii
mbtkliinetsijä, joka, kiiljeksii pitkin
yUbrifen jä;':käfek¥lOT kylkiä
etsien luonnon rtarteitä. Niitä
- onkji^ vielii sftlftttuhfi suurat
Tampereen Pyrintö oli kansallisten
kilpailujen ohessa v. k. 1-3
ja 10 p:nä järjestänyt osanottajille
ohjelmallisen kutsu-illatsun.E-rittäin
mielenkiintoiseksi muo-d
o s t u i 1 u u t n. L e v ä lali d e n e s i 11 ä m ä
eläväkuvasarja Antverpenin olym
pialaisista. Ollen itse mukana
ollut, kertoi hän vaikutelmistaan
siellä ja suomalaisten osanotosta
kilpailuihiii;: • Erittainkin "hän, tu-levaisuuden
varalle painosti niitä
perussyitä, joista johtui Suomala
isten kau11a inailman huomiota
herättänyt menestys. . r
Kantasyynä mainitsi puhuja
joiikiiilaisen selittämättömän rotusyyn.
Suomalaisen rotuominai-.
suuksia ovat sitkeys ja kestävyys.
•Suomalainen on luonnostaan kes-lävyysjuoksija
ja painija. Vuosisatainen
olemassaolon taistelu on
kai nostanut nämä kyvyt muita
kykyjä paljon ratkaisevimmiksi
ja juuri sitkeys ja kestävyys o-vat
käyneet nyt suomalaisille ur^
heiluelämässä korvaamattomiksi
avuiksi.
Toisena syynä mainitsi puhuja
suomalaisten toimeentulolle välttämättömän
ruumiillisen työn. A i nakin
kolmannessa polvessa
taaksepäin on nykyajan "Suomen
urheilijain suvussa havaittavissa
ruumiillisen työn edustajia. J a
useimmat olympiavoittajista olivat
juuri ruumiillisen työn tekijöitä.
Ruumiillinen työ ön var-si
n k i n h enkisen työn t e k i j öille pe -
rin tärkeä. Loma-aikoina kesällä
ei pidä heittäytyä romafani kädessä
riippumattoon, vaan on riennettävä
maalaisten kera niitylle,
pellolle tai reippaille kalamatkoille!
On k.vllä-tottay että sielu
riippumatossa saa lepoa, mutta
siinä se samalla veltostuu j a siinä
ei saa sitä, mitä se saa työssä:
luomeen tai Suomelta tänne
on edullisin ostaa allekirjoittaneelta.
1/
Valtuutettu suomalainen edustaja
THE INTERNATIONAL MERCANTILE
MARINE YHTIÖLLE,
johon kuuluu
A M E R I C A N L I N J A RED S T A R L I N JA
L E Y L A N D L I N J A . W H I T E S T A R L I N JA
A T L A N T I C T R A N S P O R T L I N J A,
\ ^ WHITE S T A R - D O M I N I O N L I N J A .
^ Yhteensä 106 valtamerilaivaa.
CANADIAN PACIFIC OCEAN SERVICES, LTD.
johon kuuluu 12 valtamerilaivaa. ,
CUNARD LINJA ANCHOR LINJA
ANCHOR DONALDSON LINJA
15 suurta valtamerilaivaa.
SCANDINAVIAN-AMERICAN LINJA
4 suurta valtamerilaivaa.
Tietoja laivojen kuluista ja pilettien Jiinnoista olen aina
valmis antamaan joko suullisesti eli kirjeellisesti.
PORT ARTHUR, ONT., CANADA.
Tulkaa käymään Suuressa Sekatavarakaupasamme tai postittakaa
meille tilauksenne. Tilatkaa mit'ä tahansa haluatte,
niin me. täytämme tilauksenne: v
Meidän hintamme ovat paikallaan ja tavaramme ehdottomasti
parasta laatua. ' 1
Me voimme lähettää tavaroita Kolmella Rautatiellä. Meillä
on myytävänä De baval Kerma-Separaattoreja.
Antakaa meille koetilauksenne.
Sui^shine^
Tilaukset voidaan lähettää suomenkielellä. .
d n t .
tali ylei-surheilussa uneksittujen;
kymmenien sijaan.
liatkäisevana syyliä oli inyos • n:
s. lippu-juttu. Kuten tunnettua,
astuivat eri kansallisuudet rivit-tain
Stadionille ja asettuivat sitten
kukin lippunsa viereeri. K u n
suomalaiset eivät nähneet maansa
lippua hulmua massa., muiden joukossa,
kysyivät he asianomaisilta
belgialaislta, missä on Suonien
lippu.,• " T i i o l l a ' v a s t a t t i i n ja
näytettiin hi itatönt a punakel tä is-ta
riepiia. Tämä kiihdytti suuresti
kaikkia suomalaisia. Kysyt-tarmoa
j a voimakasta työkykyä, jtiin belgialaisilta selvitystä asi-
Sairaassa ja veltostuneessa ruu-'aan. '*'Jaa, liput on tilattu Eng-miissa
ei voi elää lerve sielu.!
jMyöskin perussyihin" kuuluu
lannista. Tottakai englantilaiset
tuntevat kansojen liput." Kyt
suomalainen sauna, tämä niin ver- suomalaiset eivät • enää voineet
raton puhtauden säilyttäjä. Suomalaisen
rodun ominaisuuksia on
veden pelko, m ikä parhaiten nä-k.
v.y lapsissa. Puhuja lausui Belgiassa
nähneensä kaivostyömie-hiä,
joiden kasvot olivat kerrostuneen
lian peittämät. Aivan samanlaisia
olisivat suomalaiset i l man
meidän verratonta'saunaamme,
joka on 'käynyt suomalaisille
niin tärkeäksi, että me ijman sitä
tuskin tulisimra^ toimeen.
' Perin tärkeä suomalaisten me-nestykselle'
» oli kurin säilyminen
joukkueessa. Mikä kurin höltymisestä
on on seurauksena, nähtiin
selvästi ruotsalaisten ja ame-rikalaisten
suruUiseiikuuluisista
treenarien erottamisesta, toisten
kilpailijoiden kotiinlä'hettämisis-tä
y.' m.. Amerikalaiset, joilla o li
runsaasti varoja, . suoriutuivat
näistä selkkauksista siten, että
lähettivät partiolaisia hakemaan
maänmiehiään kapakoista. Toisin
kävi ruotsalaisten. Heidän, juok-kueessaan
syntyi täydellinen sekamelska
ja sen tuloksella oli sit-hillitä
itseänsä. Eräs heistä as-tui'
y l i keritän ja repäsi mokoman
repaleen alas. Suomen konsulilta
saatiin sitte hankituksi Suomen
oma sinivalkoinen lippu, o Tämän
lippujupakan jälkeen, kertoi puhuja,
näkyi jokaisen suomalaisen
silmissä jokin merkillinen tuli.
Jokainen suomalainen"ajatteli sisimmässään:
ehkä he vielä tietävät,
millainen 011 Suomen lippu.
J a täytyy sanoa, että nyt he sen
tuntevat. Jos -se olisi kolme tai
mielenvikaisuuteen. Potilas oli
umpisokea, mutta kykeni siitä
huolimatta suorittamaan mitä>
vaikeimpia laskutehtäviä, kuten
esim. ottamaan neliöjuuren mistä
nelinumeroisesta luvusta tahansa
keskimäärin neljässä sekunnissa,
ja kuutiojuuren jokaisesta kuusinumeroisesta
luvusta kuudessa sekunnissa.
Niinpä otti hän kuutiojuuren
lii vusta 465,484,375, jo -
ka on 775, kolmessatoista sekunnissa.
Tämä oli kuitenkin varsin mitätöntä
seuraavaan verrattuna.
-Häneltä kysyttiin montako jy-vää
oli joka laatikossa, jos laatikoita
oli 64 ja ensimäisessä oli 1
jyvä,, toisessa 2, kolmannessa 4,
neljännessä 8 j.n.e. Silmänräpäyksessä
hän lausui, että 14 :nnes-sä
oH Ä192 jyvää, 18 mnessa 131,-
072 ja 24:nnessä 8,388,608. 48:iv
nen laatikon jyvämäärän, 140,.
737,488,355„328, hän laski kuudessa
sekunnissa. Kun häntä sitte
kehotettiin sanomaan, montako
jyvää oli kaikissa laatikoissa
'yhteensä, vastasi hän 45 sekunnin
kuluttua: 18,446,744,073,709,551,-
615. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-07-14-06
