Canadan uutiset, September 16, 1920

              mm
S I V U i l i i lOTSET, R5iKP SBTHBK, OilT, C M ^ G S , TorsMna SyysE. 16 p. 1920 ]<fUSIERÖ 38:
C A N A D A N U U T I S ET
»uomalainen eanomalehU Canadaiiflfti
ilmestyy; Jokaifiena Torstaina.
KuBtantaJa
The Canada New8 Publlsnlnfl Co.
Erick J . Korte, ^iilckeenlLOitaJa,
TILAUSHINNAT:!
Canadaan: <2.00 Itoko vuodelta,
$1.60; 9 kuukaudelta, $1*26 puolelta
vuodelta, 65 eenttiä^ 3 kuukaudelta la
li5 senttiä kuukaudelta .
Yhdysvaltoihin ]a Suonneen: $2.60
koko vuodelta Jav$1.60 puolelta vuo*
delta. ^ <
ILMOITUSHINNAT:
- ^0 tenttiä palstatuumalta kerran ju-lalstuna.
Pitemplalkal&lUe llmoituksll
le kohtuullinen alenjius. Halutaantl©-
10- Ja nlmenmuuttoi^iuotukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolmie kertaa. NalQiar
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa., Avioliitto, ja kihlaufl-Umol-tukset
$2.00 kerta. Kuolonllmoitukset
$2.00i mulstovärsyllä ?2.25. Syntymä-
Ilmoitukset $1.50. Avloeroilmoltukset
$2.00. i^mfm
'Pöytäkirjat, tlliselvltyji^et, kerSys
luettelot, luento-limoltukset y. m. 26
eenttlä tuumalta. ,
Uutisten joukkoon aijotuista llmol-tukBista
peritään 10 senttiä riviltä.
. Plenimmänkin ilmoituksen hinta on
eo senttiä. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
. Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu
tnalta.
Kaikki iiakeelle aijotut kirjeet, tl
iaukset Ja rahat ovat lähetettävä
osoitteella:
^ CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont, Canada.
< Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
i Osoitemuutokseata tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
psoite.
c e ' l l a " on 1,589 temppeliä, mutta
sen kannatta joukon lukumäärää
ei ole lasitettu imeneen vuoteen.
Kenraali Booth nykyisestä
tilanteesta.
maailmassa toivoa. .Työhön kät­keytyy
hymyilevää iloa ja aurin­gonpaistetta.
A D A N W T I S ET
(The Canada New8)
ITbe Finnish^ Newspaper in Canada.
' Puhllahed every Tbursday by
The Canada News Publishing Co.
'•• Erick J . Korte, Manager.
Daily NewB Bldg., Port Arthur, Ont
CANADAN UUTISET
Is vrelcomed atid read m every Finnish
homo in the Dominion. It is the only
ädirect advertislng medium for those
Jmanufacturers and merchants who
;Wl8h to create and build a profitablö
and permanent demand for their prod-uct
» and mephandifio by the large and
jever crowIng Finnish population resid
liig la Canada. Plaoe your trial ad
vertisement and get resnlts.
Advertislng rates 4(te. per Inch,
j: Polltical adva. $1.00 per Inch.
; Advertisementsl must reach our of-llce
Wednesday neon to appear on
;Thurfiday'8 issue.
Subscription price tn Canada $2.00
;per , year, United States and other
;countrIe8 $2.50 per ye^r in advanoe.
Entered second class mail mat*
ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at
;Port Arthur, Ontario, Canada.
i THE AIIVI OF T H E CANANDAN
I UUTISET.
* The help preserve the Ideala and
aacred tradltipns of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
^bserve Its Jawa and Insplre others to
respect and obey them: To Strive
unceasingiy to quicken the public'B
sense of cIvIc dutyi: In ali Way8 to aid
In maklng thIs cbuntry greater and
better than \/e found It
Jonkun aikaa sitten palasi Pe­lastusarmeijan
I päällikkö takaisin
Englantiin, käytyään Austifalias-sa,
isoudessa Seelannissa, Ceylonis­sa
j a Canadassa.l Timesin edus­tajalle
lausui I kenraali Booth
muun muassa: 1 ,
Jokaisessa maassa on havaitta­vissa
jonkinlaista vastenmieli­syyttä
työtä kohtaan jo se on a i ­van
toista kuini se, että vaaditaan
hyvää palkkaat suoritettavana o
levästä työstä. I Tässä työnhalut-tomuudessa
piilee varsin vakava
raara varsinkin tuleville sukupol­ville
jos vain kehitetään sitä mie­lipidettä,
että työnteko itsessään
on äärimäiseni vihattava, J a on
esteenä elämälle j a onnelle; Aus^
traliassa tuli luokseni väkeä, jo­ka
pyysr minua! vaikuttamaan sii­hen
suuntaan,! että he saisivat
käytäntöön viisipäiväisen työvii
kon. Kun lähemmin otin selvää
heidän suunnitelmistaan, havait-siUj
että työpäivä tulisi heidän
ehdotuksensa mukaisesti tun­nin
pituiseksi. [ V a s t a s i n heille,
että löytyy vanha k i r j a / jossa sa­notaan
:*•'Kuusi päivää tulee si­nun
tehdä työtä."
On surullista, kun miehet saa­vat
sisäisen vastenmielisyyden
työtä kohtaanJ 'Englanninkieli­sessä
maailmassa muodostuu am­mattiyhdistysten
kantajoukko
väestä, joka on I saanut uskonnol­lisen
1 kasvatuksen, ja jotka hen­kilökohtaisesti
ovat kunnon- mie-;
hiä. Puhukaamme heille tästii
vaarasta! XTskon myös, että suu­rin
osa ammattiyhdistykseläisis-tä,
joskaan he eivät ole uskonnol­lisia
meidän katsantokantamme
mukaisesti, ovat silti kunnianar-voisra
miehiä j a inaisia, jotka kui­tenkin
kasvatuksensa aikana ovat
tulleet tekemisiin uskonnon kans­sa
ja nyt välinpitÄmättömästi
katselevat bolshevistista kiihoi-tusta.
Pyytäisin ! heitä ryhtymääri
asiain johtoon j a pitämään hyvää
huolta ammattiyhdistyksistä ja
ääriramäisyysmiehistä.
— Juhlallisesti ja hiljaa alkaa
kuolemakin luonnossa.
Itsekkyys, jolla sokaisee
toisten silmät, tekee toiset näke­viksi.
^.Seuraavat olympialaiset k i ­sat
tullaan toimeenpauemaan Bra­siliassa
vuonna 1922.
— Duluthin ylpey? tulee ole­maan
kohta rakeniiL-lie pantava
Työn temppeli. Työnpäivän juh-lakulkueessa
esitettiin siitä kuva,
josta voi. päästä käsitykseen r a ­kennuksen
mahtavuudesta.
SeuraJcuiitaelämä Amerikassa*
Yhdysvaltojen uskonnollisten
seurakuntien j a järjestöjen jäsen­ten
lukumäärän ilmoitetaan Me-van
44,788,036 j a lapset mukaan­luettuina
nousee lukumäärä lähes
TBO miljoonaan. Se merkitsee, et­tä
noin puolet Yhdysvaltojen
väestöstä on suoranaisessa yhtey­dessä
kirkollisiin tai uskonnolli­siin
yhdistyksiin. Ilmoitetusta
määrästä voidaan kuitenkin vä­hentää
puolitoista miljoonaa sel­laisia
»^ jotka eivät i u u l u kristilli­siin
seurakuntiin, kuten juutalai­set,
mormoonit, teosoofit y, m.
Johtavissa protestanttisissa seu­rakunnissa
ilmoitetaan olevan
fseuraava määrä jäseniä:
' Metodisteja 7,^67,863; babtiste-ja
7,598,280; luth«rilaisia 2,541,-
997; presbyteerej^ 2,243,678; dis-ciples
of Christ (campbelUlaisia)
1,193,623; episkopaaleja 1,065,-
825; kongregationalisteja .602^.
122; evankeljs-synoidilaisia 352,-
644; yhdistyneitä veljiä 637,087;
i^oomalaiskatoolisia i 17,549,324;
kreikkalaisia j a venäläisiä; prto-dokgi-
kirkkolaisia 219,052.
• •Juutalaisilla oÄ^ 2,9 synagocM
gäa^ j a niitten iaskettii jäsenluku
,260,000. ' Näkyy sns,'että juuta-laiset^
eivät\ ole pitäneet kiinni
l^ensft ^skosU^
Kulje suoria teitä.
Älä ryömi äläkä hiivi elämän lä­pi,
vaan kulje saeraan eteenpäin
vakavin askelin ja k i r k k a i n otsin.
Älä ole pelkuri, vaan ole oma it­sesi.
Älä kutsii sitä mustaksi,
mitä toiset siksi | sanovat, jos se
sinun silmissäsi näyttää valkoisel­ta.
Seiso vapaana I ja riippumat­tomana.
Kulje suoria teitä. Jos
olet köyhä, ei se; ole sinun vika­si,
mutta jos saavutat rikkautta
myymällä itsesi j a !vapautesi, sil­loin
se on häpeällistä.
Ole rehellinen | j a tarkkaavai­nen.
Kutsu sitä| pahaksi, mikä
sinusta spllaiselta näyttää, vafik-kapa
toiset sinua sentähden kivit­täisivät.
Kivittäminen ei sinua
suuresti vahingL-ita, i mutta se, et-;
tä ei vapaasti uskalla lausua mie­lipidettään,
on häpeällistä vapaal­le
sielulle j a se vahingoittaa;
Sano/ mitä arvelet j a elä, niin­kuin
sinun tuleekin. I Älä ole tees­kentelijä
j a perässässanoja. Tees-
'kentelijä on pahempi kuin vas-taanväittäjä.
Kaiken hyvyyden j a suuruuden
alku on rakkaudessa j a rakkaus
Jerusalem saa vesijohdon.
Ikimuistoisista ajoista asti on
vedensaanti ollut vaikea kysymys
pyhän kaupungin ai^ukkaille. Syy.
nä tähän on monta seikkaa/ E n ­sinnäkin
on krupunki ympäristöä
korkeammalla, joten vesi on; täy­tynyt
sinne pumpata konevoimal­la.
Sitäpaitsi on maaperä kalkki­pitoista
ja halkeillutta, joten .se
helposti imee sisäänsä kaiken sa­deveden
j a vedenpitävät maaker-
T o k s e t ovat hyvin syvällä. Kai­ken
lisäksi vallitsee Jerusalemin
seudulla kova kuivuus' y l i puolen-vuoden
ajan. Kun myöhäiset tai
visateet lakkaavat huhtikuun a-lussa,
paistaa aurinko seitsemän
kuukautta pilvettömältä taivaal­ta;
Silloin alkaa kuivuus j a ih
misten täytyy ruveta käyttämään
niitä vesivarastoja, joita he ovat
sadeaikana koonneet.
Kaikki juutalaisten suuret hal­litsijat
ovat koettaneet parantaa
Jernsalemin vedensaantimahdolli­suuksia:
kuningas Salomo, joka
rakennutti vesijohdon, kuningas
Hiskia, joka kolmesataa vuotta
myöhemmin Jaitatti 1,700 jalkaa
pitkän maanalaisen vesijohdon,
Herodes Suuri ja Pilatus. Turk­kilaisten
hallitessa joutuivat
kaikki laitokset rappiolle j a asukr
kaat saivat jälleen turvautua as­tioihinsa
ja siihen veteen, jota
myytiin kaduilla.
Jerusalemin valloituksen jäl­keen
ovat englantilaiset insinöö­rit
uudelleen ryhtyneet paranta-riiaan
tilannetta. Englantilaiset
huomasivat, että vanhat rooma­laiset
olivat kaivaneet suuren ve­sisäiliön
eteläänpäin Jerusalemisr
ta ja siihen mahtui 23—24 mil­joonaa
litraa vettä. Vesi tähän
säiliöön tuli Aruhin lähteestä,
2000 jalkaa etelämpää. lAIyöskin
olivat roomalaiset rakennuttaneet
suurehimoisen ' vesijohdönV' joka
I>;uljetti vettä Jerusalemiin neljän
mailin päästäi Vesijohdon, joka
vielä on melkein samanlaisessa^,
kunnossa kuin Pilatuksenkin ai--
kana, ovat englantilaiset insinöö:^
rit puhdistaneet ja teettäneet
suuren säiliön aivan kaupungin
lähelle, josta vesi sitten pumpa­taan
kaupunkiin. Seurauksena
tästr on, että kaupungin 80,000
asukasta saavat nyt kymmenen
kertaa enemmän vettä, kuin turk­kilaisten
aikana.
he sen tietävät paremmin kuin
mikään asiantuntija. He voivat
opettaa j a neuvoa tiede- j a liike­miestä,
ammattilaista j a taiteili­jaa
yhtä haikailematta.
Kun heidän vaikutuksensa ihan
tiedottomaan kansaan on isompi
kuin tieto- j a taidemiesten, syys­tä
kun ovat lifeidäh kanssaan lä-hetisemmässä
yhteydessä, johtuu
tästä yksinkiertaisesti, että tiedo­ton
kansa joutuu suuressa määrin
näiden oppien seuralaiseksi. K u n
tämän lisäksi hekin tahtoa jotain
tietää, niin ne harhaanjohtavat
tiedot, joita ovat saaneet, muut-t
uvat yhä Imrhaanjohtavimmiksi
jö; hulhinkurisemmiksi mielikuvi­tuksen
ja puuttuvan logiikan täh­den.
Ei kumma siis, jos niin tie­teelliset
kuin taloudelliset ja
muut; yhteikunnalliset j a liikeasi­at
käsitetään väännetyssä ja vää-riiitetyssä
muodossa. Useinkin o-vat
nämä vääristelyt tahallisia­kin,
etenkin sellaisten esittämä­nä,
jotka etujensa edistämisek^
koettavat saada puolellensa kan­san
kannatuksen.
Tällaisten ihmisten kanssa on
turhaa asioista keskustella tai
väitellä, sillä heitä ei saa asioita
ymmärtämään eikä myöntämään.
Jättäen he omien tietojensa hei-:
moihin on selvin, sillä heidän rä­hinänsä
on arvotonta sanan kals^
kettä,'jota ei miehinen mies viit­si
kuunnella. — H , H . McL.
on rehellinen; Va,lh^ j a epärehel­lisyys
ovat syntien syntejä. ^
Ole rohkealla mielellä j a älä o-soita
heikkoutta j a arkuutta elä-mäntaistelussa.
Elämä on taiste^
lua ja kärsimystä jokaiselle. Kes­tä
se miehuullisesti j a kulje sen
läpi valittamatta.xÄiä levitä p i -
meyttä vaan-valoa ^ympärillesi sii­täkin
huolimatta, että elämä s i ­nusta
näyttää synkältä. Anna
omien haavojesi tulla lääkkeeksi
toisille. Laula / heille, silloinkin
kun oma sydämesi vpiotaa verta
j a sielusi haluaa ilmaa. Älä mil­loinkaan
menetä röhlieuttasiälä-
'kä r milloinkaan valita turhista.
älä milloin-puhumatta-
Kohota pääsi, mutta
kaan niskaasi, aseista
kaan. Ole rohkea j a reipa?!
Toimi jotakin elämässäsi Äläkä
anna sen kulua toimiettomuudes-sa.
Pidä huolta, että maailma
paranee jossain määrin sinunkin
elämäsi (kautta. Suuijin siunauk­semme
on siinä, että voimme, teh-dä
työtä, voimme toimittaa jota-sitä
rauhaa.ja vm\ea
Mielipiteen mahti»
Nykyajan vika.
K a i k k i nykyajan epäkohdat,
saamme huoleti sanoa, v johtuvat
siitä, että ihmiset luulevat tietä­vänsä
j a ymmärtävänsä mitä he
eivät laisinkaan tiedä. Toisinsa­noen
nykyajan vika: luulotie-toisuus.
Tämä johtunee siitä, et­tä
löytyy ylen paljon, ihmisiä, j o t ­ka''
ovat olleet tilaisuudessa.saa­maan
hieman koulutieto ja, oppien
joitakin alkeisaineita. Tämä tie-to
varallisuus on kumminkin niin
pieni ,että sen perusteella ei' kye­tä
ymmärtämään feikä^käsittele-mään
perinpohjalompia asioita.
Suuri; yleisö ei huomaa puutet­taan
juuri siitä syystä, että sen
tietovarasto on liian pieni tiedotto
muuttaan tunteakseen j a tietääkr
seen. Seurauksena tästä on ollut,
että ne lisätiedot, joita ovat hank­kineet
osaksi lukemalla heille t a ­juttomia
tiedeteoksia tai taasen
ovat oppineet korvakuulolta, saa­den
asioista joko väärän käsityk­sen
tai väärinkäsittäneiltä väärät
tiedot, ovat tulleet vääriksi j a s i i -
tä syystä vahingollisiksi. Heidän
i tiedottomuutensa,, näet, tekee
tpuutteelliseksi arvostelukyvyn;
Josta syystä kaikenmoiset haaveir
lut ja otaksumiset, ei sillä väliä
kuinka hullunkuriset ne ovat,
ovat mielestänsä todenmukaisia;
Näistä syistä johtuu, että he koet­tavat
käsitteitään puolustaa hui-lunkurisilla
väitteillä j a useinkin
itsepintaisella varmuud^Ua ja sit­keydellä,
jolla kumotaan kaikki
todistukset, ei väliä \umka päte­viä
ne ovat. Tavallinen ratkai­seva
loppuväite ansaan jouduttu-
;^an on: sitä en usko, juurikuin
se muuttaisi- "asian perinpohjai-auuden,-
gosko he,sitä uskovat tai
eivät. Missään tapauksessa he ei-v^
t l^htoisi olla oppilaita, vaan
opettajia; Siitäpä syjrsitä lieÄkilö,
joka .jotain tietää, kammoksuu
fjov^ta .raihihkäaii Keskusteluihin
heidän.kanssaan, sillä ei;o|eiv5Uä
kikä
E i mikään ole tärkeämpää kuin
oman aikansa tunteminen. Se n i ­mittäin
on meitä lähinnä, rae
muodostumme sen mukaan j a me
muodostamme sitä itsekin. Epäi
lemättä on Jokaisella aikakaudel­la
omat puutteensa j a etunsa. E l .
lemme tunne edellisiä, emme voi
niitä välttää ja ellemme tunne
jälkimäisiä, emme voi käyttää
niitä hyväksemme. Jos tahdom­me
olla aikamme ystäviä, täytyy
meidän pyrkiä ottamaan siitä sel^-.
koa ja jos olemme epäsovussa
sen kan.ssa, tulee meidän kuiten-'
kin "sitä tuntea, voidaksemme jo­ko
taistella tai sitten varovaises-?;
ti vetäytyä syrjtiän ajan mahta
van virran tielt%.
Nykyisenä aikana, on muodostu
nut voima, joka ainakin on olluti'
mahtava, mutta on nyt voimak
kaampi kuin milloinkaan ennen
Se^ on mielipide.Voidaan sanoa et
tä mielipide on valtiomahti, mitä
ei kuitenkaan virallisesti ole otet
tu mihinkään hallitusmuotoon ei
kä sillä vielä ole laillista äänioi
kenttä. 'Mielipide sisältyy aja
tukseen; se muistuttaa sähköä
joka silmänräpäyksessä kulkee
ihmisketjun läpi, antaen toisille
epämieluisia täräyksiä j a toisille
miellyttävän lämmöntunteen.
Muutamissa maailman historiaa
suurtapahtumissa esiintyy mieli-J
pide ratkaisevana tekijänä.^ Tar­kastakaamme
Ranskan keisaria^
mien sähköpurkausten vahvista-'
mina ne tulevat auringonvaloon,
vahvistuvat sen elähyttävästä vai­kutuksesta
j a vaikuttavat eloa ja
liikettä. Toisinaan ne taasen ko­koontuvat
synkäksi pilveksi, hil­jaa,
hitaasti ja huomaamattomas­ti,
latautuvat täyteen voi maansa
ja purkautuvat sitten ukkospil­ven
tavalla aivan odottamatta.
Melkeia^JJiuomaamattomasti lata­utuivat
vallankumuksen .ukkos­pilvet
Venäjälläkin, vapauttivat
purkautnessaan maan kansau v i ­haamasta
tsaarinvallasta, syös­täkseen
sen kohtaa myöhemmin
kahta kamalampiin olosuhteisiin.
,Vallankumouksen , avulla toivot­tiin
päästävän onnellisempiin olo­suhteisiin,
saavutettavan yleinen
rauha, taattavan kansalaiisten
hengen ja omaisuuden koskemat-;
tomuus. Aivan päinvastaisiin t u ­loksiin
kuitenkin jouduttiin. Y-leinen
laittomuus j a anarkia val­litsee
maassa^ sota riehuu entistä
raivokkaampana valtakunnan eri
puolilla j a suuresta valtiosta o n
enää vain rippeet jälellä. Juuta
laisten järjestämä punainen, ar
meija pakoitctaan ylläpitämään
järjestystä, jonka puolella on
vain kansan murto-osanmielipi
de. Yhtä varmasti kuin voimme
odeta nykyisen : Neuyostq-Venä
jän surkean sisäisen tilan, yhtä
varmasti saamme odottaa hetkeä
ennemmin tai myöhemmin, joi
loin sen poliittiselle taivaalle kp
köontuneet synkät, ukkospilve
saavat aikaan rajuilman ja ai
kaansaavat purkaanmittuaan pe
rinpohjaisia muutoksia.
Nykyi kurssimme
Suomeen
Postin kautta ia Sähköteitse on
Myös myymme pankki-osoituksia (shekkejä)
markoissa yllämainitun kurssin jälkeen ja erikoi-siaj
kolmen prosentin korkoa vetäviä matkustajien
shekkejä dollareissa, jotka Suomessa: lunastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen.
, Lähetyskulut rahalähetyksille postin kautta on
loc. summilta alle $20.00; sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja ei peritä. Lähetyskulut säh­köteitse
on $3.50 kaikilta summilta.
Kalkki lähetykset osoitetaaii postin.kautta, jo^
sähkösanomalähetystä ei erikoisesti pyydetä;
Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lä­hettäjän
osoitteilla varustettuina ,os'oitteella:
FOREIGN DEPART^MENT
Napoleonia ja sitä aikaa, jolloin
koko Europa oli polvillaan bänen?
edessään. -V^bjdaan vlö^syäy" mikä
hänet kukisti kaikkein .voitpk-kaimmalla
hetkellä^ Aseilla, y l i ­voimalla,
j a talvipakkasillakaan
ei häntä voitu lannistaa. Hänen
tappioonsa oli syynä tekijä, joka
ensi silmäyksellä iiäyttää varsin
vähäpätöiseltä r— mielipide. E u -
ropan kansojen mielipide, joka
ratkaisevalla hetkellä kääntyi
maailmanvalloittajaa vastaan,
näytti Waterloosta lähtien suun­natonta
voimaansa. Tätä valais-taksemme
löydämme elävän j a
tuoreen • esimerkin Suomen tasa­vallan
historiasta. Mikä. sai ait
kaan Suomessa sen, että väestö
kaksi vuotta sitten nousi taiste-l
i u u n vapautensa puolesta, ei;
heittäytynyt punaryssien ohjatta-ä
vaksij vaan veren hinnalla osti i t -
iaelleen •) kultaisen itsenäisyyden,
iphdottomasti se oli lainkuuliai­sen
väestön vakaantunut mielipi-:
de. Sama voima sytytti vallan^
kumouksen ilmiliekkiin Venäjällä
jkolmisen vuotta sitten, mutta se
epäjärjestyksen j a laittomuuden
ai^a, minkä merkeissä siellä vie­läkin
eletään, ei ole yleisen mielii
piteen, vaan yksityisten keinotte­l
i j a i n kiihoituksen synnyttämää, i
Usein luullaan, että teot joi^tu-vat:
unhotuksiin; ellei niistä muu-;
tamien päivien, kuukausien tai
mahdollisesti vuosienkaan kuluta
tua mitään puhuta, ^ u t t a sellai-^
nen usko on surkeasti harhaan-
Sanomalehdistöä kutsu taan usein
mielipiteen ilmaisijaksi ja se on­kin
totta muutamissa suhteissa.
Nykyaikana on yksityinen sano­malehti
vain pieni osa niistä mo­nista
äänistä, jotka maan eri puo­lilta/
koettavat saada sanaansa
kuuluviin. Niiden mielipiteessä
ilmaantuu suurta eroavaisuutta.
Tämä voidaan helposti huomata
tällä mantereella ilmestyvistäkin
lehdistä. Katsokaamme vain yh­dysvaltalaisia
demokraattien ja
republikaanien äänenkannattajia
presidentinvaalien edellä. Kum­matkin
koettavat esiintuoda mie­lipiteitä
ja saada niille enmmis-tön
kannatuksen. Menettelytavat
ovat useinkin" liäikäilemättömiä
niin puolelta kuin toiseltakin ja
sivullisen on toisinaan hyvinkin
vaikea päättääi kumman puolu­een
mielipidettä j a kantaa saat­taa
pitää oikeutetumpana. Sano­malehdistöllä
on nykyisenä aika­na
tavattoman laajalle levinnyt
vaikutusvalta niin Amerikassa
kuin Europassakin. Ne saattavat
mielipiteensä ilmaisulla vaikuttaa
sellaistenkin asiain kehittymi­seen,
joihin mikään muu mahti
ei pysty. Sillä on suuri merkitys
poliittisten ja taloudellisten asi­ain
ratkaisulle, j^leisten ajan vaa­timien
uudistusten täytäntöönpa-nemiselle
j . n. e.
Punaryssien aloittaesa Icapinan-sa
Suomessa toissavuonna, ei ete­lä-
Suomessa saanut ilmestyä
muut jkuin vallankaappausta ja
venäläisiä "tovereita" suo.sivat
sosialistilehdet, kaikilla muille
pantiin" kapula' suuhun ja pako­tettiin
pistinten avulla vaikene­maan.
Mikähän lienee ollut syy­nä'
tällaiseen painovapauden ra­joittamiseen
punaisten johtajien
taholta? Vain se, että punaiset
tiesivät, ettei heidän alottamansa
;kapina saanut kannatusta kenen-:
kään muitten, kuin heidän omien
/hengenheimolaistensa puolelta.
Heidän edustamansa mielipide ei
ollut ylein. j a toisinajatteleville ei
•sopinut jättää äänenkannattajaa,
joka olisi täpaän tosiasian laajem­millekin
kansankerroksille ilmoit­tanut.
Valtiorikokselliset siis
pelkäsivät yleistä mielipidettä.
Vaikkakaan todellista mielipidet-
'tä ei saatu julkaista sanomaleh-distön
välityksellä, säilyi se siitä
ihuolimatta elinvoimaisena ja päär
si ajan tullen uudelleen määrää­väksi.
Paavi aikoinaan poltatti
Hussin opinkappaleissa esiintyvi­en
mielipiteitten eroavaisuuden
juoksi ja luulit että samalla pa­loi
myöskin Hiissin vaikutus,
mutta siinä paavi erehtyi. Kuun^
neitiin, vieläkö esiintyi jotakin
iiänen harhaoppinsa vaikutuksia
ja oltiin jo varmojar siitä, että
i a i k k i paavinvaltaa uhkaava vaa­ra
oli^äistetty:' Silloin esiintyi
Luther, mies, joka Vei tarmolla
HANCOCK,
Perustettu vuonna 1874.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä on kuusi suoma­laista
liikkeessämme.
MICH.
Varat y l i $3,000,000.
äärimäisen vastakkaista puoluet­ta,
bolshevismin vasfustajat ja
sen puoltajat, joutuu toisinaan-tekemisiin
henkilöitten kanssa,
jotka näyttelevät kaksinaamaista
osa I I . Va rsi nk in pik k u-1 i ike m i es-ten
suuressa parvessa on sellai­sia,
jotka koettavat olla mieliksi
sekä bolshevikeinev että sen vas-custajille,
koettavat' mukautua
näihin molempiin, mahdollij^im-nian
paljon : toisistaan eroaviin
mielipiteisiini Ileillä ei silloin OH
le mitään- omintakeista ajatus­suuntaa
eivätkä he milloinkaan
voi saada oikeaa käsitystä kul­loinkin
vallitsevasta yleisestä
mielipiteestä, toisin sanoen: hei­dän
selväjärkinen "ajatuskykynsä
turtuu kun sitä el Itsenäisesti
käytetä. Itsenäisesti ajatteleval­la
kansalaisella täytyy olla itse-näinrn
mielipidekin ja sitä eivät
liikesuhteet f.aa liiaksi liorjuttaa.
Esimerkkejä mielipiteen suu­resta
vaikutusvallasta yksityisten
ja kokonaisten kansojen elämässä
voisi luetella lukemattomia, mut­ta
edelläesitetyt riittäkööt.' Mil­loinkahan
ihmiset viisastuvat e-des
- siinä määrässä, että ottavat
oppia kaikkein = parhaimmasta
lähteestä: kaikkien aikojen histo­riasta.
Se on puolueeton j a hal­ki
aikojen paikkansapitävä kerto­mus,
jota kukaan ei voi väittää
vääristellyksi:'
•L. J . M .
Saksalaisen sosialistijohtajan Jni-vauksia
Neuvostovallan
oloista.
; Bolshevistinen eli kommunisti­nen
puolue, miksi sitä kielloinkin
kutsutaan, joka nykyään on V e ­näjällä
vallassa, on kokoonpantu
604,000 jäsenestä ja siitä, määräs­tä
on ainoastaan 70,000 työläisiä.
-Jälelläolevasta määrästä, 89 pro-^
sentistä, on 36,000 puoluevirkaili";
joita^ 12^000 kauppa- j a osuustoi-;
mintävirkailijoita, 162,000 upsee­reita
ja sotilaita, 318,000 valtion
j a kunnanvirkailijoita j a 6,000
teollisuuden ja kaupan palveluk­sessa.
Koko puolue on vähitellen
tulemassa V* ylhäisten armeijak­si.
Wilhelm'Dittmann, Saksan riip­pumattomien
sosialistien johtaja
valtiopäiVillä, joka äskettäin paa­l
a s i kolmen muun saksalaisenvra-dikaaUjöhtajan
seupssa^ Venäjäl*^
Ib ^kemältäänr^tutk:rmusretkeltä>
on antanut yllämainitut tiedota
Hän sanoo ne saaneensa bolshevir
kien toimeenpanevalta komiteaa
ta./
. Saksalaisten työläislen^^ halua
yhdistyä jä' solmita Hitto Venä-mikään
ole niin pahoin vähentä­nyt,
kuin ne tiedot,Joita Ditt^
mann ja hänen radikaalitoverinsa
antojivat Neuvostovaltakunnassa
vallitsevista olosuhteista ja erit­täinkin
työläisten asenmstä kom­munistisen
hallituksen vallan a l ­la.
ICatkerimpia kökemiiksia ö-vat
saaneet osakseen ne saksalai­set
työmiehet, jotka joku aika
sitten muuttivat Venäjälle työ­hön.
He väittävät, että heitä on
petetty ja tahtovat palata takai­sin
Ivjotiin. Saksan sanomalehdis­tössä
on tämä herättänyt vilkasta
keskustelun aihetta.
' Wilhelm Dittman on esiintuo­nut
useita hämmästyttäviä p'aljas-tuksia.
Hän m. m. sanoo: ''Sak­san
köyhjilistö on saanut kerras­saan
liarhaanviepiä tietoja Venä­jällä
vallitsevasta tilanteesta.. Tä­hän
on useinkin ollut syynä se
myötätunto, joka Saksan työläis-.:
ten keskuudessa vallitsee Venä­jän
vallankumousta kohtaan.'Toi­set
uskovat, että Venäjällä on ää^^
rettömän paljon elintarpeita, mut­ta
ainoastaan kuljetusvaikeutlet
entävät niitten lähettämisen Sak­saan,
Roniantillisia ovat myöskin
ne haaveilut, että punainen ar
meija marssisi Saksaah" yhdkty-äkseen
sen köyhälistön kanssa ja
sitten levittääkseen bolsheviamin
Ranskaankin. -.-^^^ \ '
Sokeat uneksijat ja'haaveilijat
kuvittelevat Venäjän sellaiseksi
maaksi, jjossa kaikki köyhälistön
sortotoimet on lopetettu. Se on
muka sellainen erinomainen maa,
josta kaikki uudistukset ovat o-dotettavissa
ja Moskovaan päin
luodaan silmäyksiä, jotka ovat
täynnä ikäänkuin uskonnollista
kunnioitusta."
Dittman selitti, että Venäjän
eristetty asema on tehnyt tällai­set
väärät ennakkoluulot n^hdol-lisiksi.
' .
• "Vallankumous," jatkaa Ditt-*
mau, " e i ole'tehnyt mitään vai-
Ijutusta Venäjän väestön pohja­kerroksiin.
He eivät ole mielipi­teiltään
| sosialisteja eikä kominu-nisteja
ja itse .asiassa ei heillä ole
mitään vakaantunutta käsitj^ta
politiikasta eli valtion j a yhteis-kunnan
asemasta."
Ditlman vertaa Venäjän talOn-i
poikia keski-ikäisiin Saksani^^^a
ionppikiin. • "
"Talonpojat," hän jatkaa; k o ­mistavat
nyt maan, ja heidäi:ei
tarvitse, maksaa veroja. jTä^a
syystä he puolustavat bolsheVjpe-^
ja, peläten heidän ,kukistuttU||äh
menettäv^sä kaiken,.mutta ä i ^ r