Canadan uutiset, November 2, 1922

              •K-
-f"
\
r CmAiriä?.TnJTISET,P?)RTa[RTmm,0NT.,CANA15]S, Törstaifla,liraiTas]f. 2, 1923
1
KilCros.
smr t
i Py.vciiin täton sydämellisesti
k i i l t ä ä ystäviä, jotkji yllättivät
;iil(vkirjoitiHnu11a i l i i d n n päivän
jolulostn kodissnan Leeper Sai-
(linfi:issa:l()kakv2r)p; iltana. K i i ^
1 OS y it ä V yy d (>s t ä n m' ka i i( i 11 e v i o -
raillfv j a (M-itliiiivkin niillo. .jotka
ovat k(M-iijint'(M : Mi's, -lutila,
.Mrs. j l i l l . M r s . fJacohsoii ja kaYi-
: puiijrissa .M rs. Saxbcrj?. Kiitos
iny()skiii arvok
imiistolcsi j ä t täi
caasta, käyntiinie
lastanne lahjasta.
H i l d a Saario,
Tjeoper. Sidinj?. Olli.
$1,000 V O I T T E OSTAA 4-11TO-neisen
t-nlon Mark kadulla. H.
(la\vley, 180 Aikoma st. So,
Pnhelin 1^2+ rii ISB.
VlimvRATTAVANA KAKSI ka-
Inslciinatonta iiuonotta.
1)4 Crovvn St reet.
Yleisiä iiiitisia.
Kuoleman rangaistuksen
on An^'oran hallitus>määrännyt
Iiii lie \'a 11 i o m i e li i M een, jo tka a 1 -
1 ok i 1 • j o i 11 i V a t S(> V T' s s i n s o p i 1 n n k -
sen,; Miissii Traakia ja osia Väliii-
Aasiasta. liioviitcttiin Kreikalle.
Knoleniaaiitiioiiiitiiista ci kukaan
I v i i i l c n k H a n ol(' n y k y i s i e n halli­tuksen
kiinniotet ta vissa, An<;o.
raii liallitns on suostuuiit otta-itiaan
osaa uuteen . Sveitsissä pi­det
täväiin neuvotteluun nnden
s()pininl<s(Mi laatimista varten.
.MYYTÄVÄ.\Ä| lirVÄ TY (VII E -
v o i i c n . l^aiiiaa 1")()() pjiunaa.
H-vuotias. Kysykjiä :')S('; ?»rone-ho
Street. ('14)
Filippiinit vaativat itse­näisyyttä.
.Manila. —- F i l i p p i i n i saarten
edustajahuoneessa esitettiin iis-ken
ponsi, jossa vaaditaan Yh­dysvaltoja
tunnusta uiaan saar­ten
itseniiisyys. > Ponnessa vaa-ditaini
myöskin Yhdysvaltain
lialliliista kutsninaan koolle p(v-
1 • 11 s t u s 1; 11< i a s 11 u n n i 11 < d (v\' a k o 1< o •
us laatimaan perustuslain, jolle
i t se n ii i s ei i . t a s a \' a 11 a n ; i) e r n s I ti s
laskettaisiin.
k i n on Vilkdlä ollut yksi toi­sensa
perästä. Nyt on kuiten­k
i n osottautunut; todeksi tiedou-unto,
että hän tulee piakkoin
menemään avioliittoon J*)"eussin
prinsessan ' iHcrininen kanssa.
Iliiiit ]-)idetään )).ian ja komeat.
J a jotta ne saisi m u u k i n maail­ma,
irähdä, aiotaan erinäiset liäär
menot filmata, ilmasta lentoko­neen
avulla,, jolta, .maailmalla
olisi tilaisuns nähdä iXM-iiseinällil
t ii 111 ii su u r i j a historiallinen to i -
initus. Vaarallista kuuluu kii­vain
otto olevan Doornin linnan
yinparilla kun on sakea inelsä,
mutta kysyiiiyksessii on., niin
monta kultaista kolikkaa, etlä
ilmailijat ovat päättiinecf, että
he ovat valmiit vaikka, vihraa-nvaan
lienkensä.
— William Moxan, r.N.R.-tieii[Italian ministeristö kukistunut.
s i l t i i t y ö l ä i n i M i joutui junan alle
AV est fort issa t y f )h ihi menn essii ii n.
Juna i.ski mieslii i n i i n palvoin, et-1
Ivooma.
Iiiiiicii
• Piiiiiiiinistcri Facta
<oko. ministeristtinsii
t ä hiili kuol|i
saapumista.
ennen sairaalaan
• Kuolon ilmoitus ristin ja kehyksen
kans.sa .'52.50.
Ristin ja yhden värsyn kan.ssa S.OO.
Ristin ja 2 : n v ä r s y n . k a n s s a ^'iS^O.
Ristin,:2:n varjsyn ja kiitoslauseen
kanssa $4.00.
m
Tiiten kaipauksella ilmoi.
tamine, että idiiniiin ja kuo-l
e n i M n l l e r r a c v n n ä h n y t Ivy-
-väksi .täältä katoavciisuudeu
maasta kuolon kautta kut­sua
:,ra k ka a n [loika m me
Hjalmar Adolfin
joka pitkän. keulikotaiidin
sairastettuaan rauhallisesti,
uskossa syntijstcn - Vapalitfi-jaan,
nukkui, kuolon uneed
Xolalussa. T\vp. Lyl)>>teris--
sä, Qnt., Kanadassa, lokak; ö.
21 j). 1922, 22 V. 1 kk. ja T)
pii i vii n ik ii i se n ä. 11 a n t ii k a i -
vaten jiiäni me mu istama a n
me vanhemmat, 2 veljeii. o
sisarta, 2 setiiä ' i)ei'lieineen,
t ä t i perheineen ja eno, sekä
laaja sukulais- ja tuttava­p
i i r i täällä ja Yhdysvallois­sa.
Hjalmar ja Hilda Seppälä,
Xolalu. Ont.
^Ina kuolo "'ei. hautahan
j ä t t i i ä n yt v o i ; Saan nous­ta
mä Kristuksen kanssa.
Siis Ilei^ralle kiitos, kun ar­mon
, liäYi. soi Ja. suo osan
kunniassansa!' Siemen, mi
heikko ja huono on vaan,
Saa noustessa I voimankin
kunniakkaan^ .iKnn entiset
pois ovat menneet.
erosi senjälkeen kun faseietit o-
I i \' at • a se. 11 un e (* t : \' i 11 a m i e 1 i s (d 1 e:
lv a n n a 11 e .s i tii, k oh t a a n ja k i il i k o-kansallisten
. j(dilaja : Mussolini
m ii i i i'ä 11 n >• 1 k a i kk i... j o 11 le k o n sa. a -
s('tetJa\';iksi . liikekannalle, jos
minisIeris!Ij :kie 11;iy(:yi . 1 uo\'iilta­masta
valtaansa.
HooiiijKsa odotettiin, etl/i ku'
niiiRas Victor Einanuel lullaisi
p i i ä k a u p u n k i i n . ^.neuvot(dlakseel]
j) o 1 i i 11 is t e n v joi i ta j ien k ai i ssa e n -
neir .uiuleii hallit irlvseii .muodos-t
a m ist a. . . T i 1 a n n e 11 a ; e i i> i d e t ii
tiiiillii. aivan toivottomana. .»lois­sakin
i)iireissii : vnlitsi mielipide,
e t t ä jok'o. \'ittorio Orlando tai
(Jiovanin (i iolit.ti, iiroiemmat. en-l.
isiä päiimiiiistereitä. kutsuttai­siin
mu(i(ln.stamaan uuden mi-nistei-
istön.
h^aetcin m i n i s t e r i s t ö , m i k ä l i , on
selit('tt\-. päJitti erota etupäiisii
scM \iioksi. ettii .saatai.^iiii niuo-d.
ostet uk.^i voimakas hallitus,-
joka eduskunnan kokooninmis-ajan.
lähestyessä kykenisi vas-tustaniaaii
Inseistejri. menestyk-.
se.llisesli: , Ki)konaan . arvelun-alainen.,
nsia on suostuisivat ko
l'as(*istit H i t a i n a a n : osaa niiden
hallit u k sen .mu o (1 o s t a m i se e n • t a i
tulisivatko he . iianeiriaan tiiytiin-tiiiin
11 hinauksensa. hallituksen
kaappji.auiisesta kokonaan, hei­dän
käsiinpä.
Entisen keisarin häät aiotaan
filmata ilmasta.
Yleisen huomion esineenii on
Saksan entinen kei.sari AYilhelm
edelleen. .Melkeinpä —näyttäii:
siltä. .ot\i\ maailman . on tullut
h ä n t ä ikävä. : Kun hän sodan
1 o |) p u e SS ji p a k' e n i . TI o 1 ia n t i i n,
1 uu 11 i i n-, e t tii h ii n saisi s i el 1 ii uu ^
h o t e 11 u n a- e 1 ä e n v i e 11 ii ii e liiman-sii
lop])uvuodet pillomuksiaan
katuen,^ Mutta m i t i i p ä vielä
Hänen toimistaan maanpakolai­sen
a; on k e rro 11 u • e h k ä en em mä n
kuin yhdestiikään toisesta . kuo­levaisesta.
Tlänen sahaamansa
pölkyt on tarkoin laskettu. Sa­moin
on laskettu tarkasti mitä
Italian valtiollinen tilanne^
Tiedot Roomasta osottavat, et­tä
vastukset Italian sisäisessii
V ai t i o I") oi i t i i k a ssa. ei \'ii I su in k a au;
ole lopnssa. Sodan piiii ttyessii
y r i t t i v ä t maan i-adikaaliset ai­nekset
ottaa m a a n :teollisiiud(>n
11 alt u n nsa ja o n n i st n i va t k i n j (d{-
s i k i n aikaa ainakin niitä maan
jväiitoollisuuksiin tuli. l l e i t i i vas­taan
nousi knitenkin voimakas
Eas<Mstien nimellii tunnettu ra.
dikaalisvastainen jiirjestö. Kah­den
ryhmän välillil oli monia
yhteenottoa. tiiin. ettii . vallitseva;
tilanne oli nudkein sisiillissodan
tapainen. Tilanteen kärjistyessä
j a taistelun käydessä kiinteiim-mäk.
si, kasvoi faseistien joukk()
tulvansill;! punaisien vastust a j i l -
la, lii in et t ä si iiii . t u l i maa n .voi;
ma k kaiu- pnoli-militaai'inen jäi--
jesiö, joka toimi kyvykkiiiin joit:
(lon alla. Tiimii .masensi ])unai-
>et ja maa hiin tuli hetkiseksi
joltinenkin i-anha, mutta vain
hetkiseksi, sillä .nyt näyttävät
faseistit itse pyrkivät miiiii-ääjik-
:si hallituksen : -yleisessii sisil.- ja
ulko-politiikassn. . Italian halli­tukseen
kuului useita .sosialisti­sen
ryhmiin edustajia, ja. näiden
p o i N t a m i s . - k s i ja heidän vaiku­tuksensa
estiimiskesi toimii Fas­eistit
nykyään. Ollen yksin lie^
vimmiinkin radikaiismin lei>py-mä11)
11 viliolliiien yrittäii järje.stti
hävittiiä kaikki mahdollisuudet
maan punaiscdta ainekselta. vai­kuttaa
hallitukseen tai maun po­l
i t i i k k a a n . • V o i . m e l k e i n sanoa-,
e t t ä , / 'Italiassa: on miiiiräiljiinä
vastuunalaisuutta vailla oleva
kansan ryhmii, joka on ottanut
oikeudekseen^ yleisten asiain joh.
d on. t a h i a in a k i ]i 1 a h t o o m ii ii rii-t
ii . siI un n a n. jot a •. \'ast mm a 1 a isen.
hallittiksen tulee- kulkear Tällai-
'n e n t i 1 an ire; e i v oin e i )i t k ä 11 i. j a t-kmi.
siltii asiain tällii kannalla
ollen 011 sekä maan hallitus että
yksityinen turviillisuus • vailla
k n i k k i a takeita. :
m mm. sm
Yksi neljäsosa maailman kullasta
Amerikassa.
VV a shi n «: t o n.: — Ka 1 id e k san t(vl s-t
a t uh a un e n m i 1 j o on an arvos t a,
tai seitsemänkymmentäviisi mil­joonaa
unssia kultaa oirmailmas-sa
tuotettu sitten kun Columhus
löysi Amerikan v. 1492.
Noin .'l;8,000,000,nOO arvosta si-tii
on lyöty rahaksi, joka on kier­tämässä
tai säilytetiiän maailman
pankeissa. Yksi neljiiosa kulta-rahaoista,
tai J|<2,000,000,0p0 on
0-'
TILATTAVAKSI TARJOTAAN:
V. 1923.
Hinta 60 senttiä.
Kalenteri valmistuu ajoissa ja voidaan positit-taa
tilaajille joulukuun alussa.— AsiamiehiHe,;
joita halutaan, 20 prosentin alennus.
Kalenterin sisältö tulee olemaan .opettavainen
ja hyödyllinen. Mielenkiintoisia kirjoituksia en­tisiltä
ja uusilta kirjoittajilta Suomesta ja tästä
maasta.
Tilauksia voidaan tehdä osotteella:
CANADAN UUTI§15l;,u >•
PORT ARTHUR, ONTARIO.
hän syö. mitä hän juo ja millä I k a s . s a h o l v i e n sisä 1-
hän itsensä vci'h.oaa.]\loi'.siami- j. ^ H lU
Loput 1^10,000,000.000 arvosta
kultaa on k ä y t e t t y teollisuuteen
j u v e l i t a v ä r ä i n alalla ja taidete-p
k sii n, ta i on kadonnut 430 vuo­den
kiduessa. ' senjälkeen kuin
tarkkaa tilastoa.;;kullasta alettiin
^•pit-ää.; :^ ^.^
" > Nämä, . numerot on j ui a istu
' ' A m e r i k a n . virallisessa ; vuosikir-jas
s a ' j o n k a on la a ti n ut l\ a u p -:
padepa rtementti.
Keinottelu Saksan markalla.
Parisista ilmotetaan että sikä­l
ä i s t en amerikalaisten . p a n k k i i r i ­en
tiedonantojen mukaan, ameri­kalaisten,
jotka taikoinaan osti­vat
Saksan markkoja, lasketaan
joutimeen kärsimään viiiiintään
2,000,00)0,000 tappiota. Saksa
muka näin ollen olisi ansain­nut
.$4,000,000,000—$5,000,000,-
000 myymällii rahaansa silloiseen
kurssiin.
Lontoon pankkiirit ilmottavat
asiak'kaiden.sa joutuneen kärsi­mään
tappiota 250,000,000 ster-l
i n g p u n t a a . , Espanjalaiset kei­nottelijat
ovat menettäneet noin
$1,000,000,000 Saksan markan
^]kaupoissa. Pi^olentoista ,,vuofeta.
1
i
e o o o o © o © © o ema pMoieeesa pamtcaie suMreiieva
ETEENSÄ katsovat ili.miset kaksoiskau |).iin^-eissa ja ympäristöllä ovat niin sankoi n. parvin fäyltjijjf^et vsuiiren puotiinine, .<>tt!i-s(
i on suuresti ilahiitanut m e i t ä , mutia olemi' myöskin varmat, et^tä. suuret .alenn ukset, joita i i K i i l lä on taivjolla ilahduttfivat
s i i a s i ä y ä i s i ä ostajiainme, aut taen siten meitii oikealla - tavalla juhlimaan.^ Kahdek satfa S y n t y i i i ä p i i i v i i äHIi i i ( \ Y I i i i - uusia alen­nuksia
varustetaan ja •JniiOstukseinm<> saatua, meidät iiiyynniu jatkuessa, tarjoa m ;ian y h ä . e n listii snunmipia ja parempia a-lennuksia.
«Jollette ole vielä käyneet sniiressa m y y n n i s s ä m m e , (Ut;ikaa ostolaskunne mukaan huomenim.
0 0
Suuret vai m m i i n t a v a r a n . ( l i e a d y - t o - \ V ( ' a r j ostomme o\'at täynnä alenniisn. viiosimyyiinis.sjiinniet.
TALVITAKKEJA
$22.r)() on Vilin murto-osa niiiden Veloiirist;i,
T\veedistii, Polovaaft e e s t ä tehtyjen, • simrila;
.viitta- ja. suojakauluksillM varustettujen .iak-k
i e n oikeasta Kinnasta, Jotkut vyiillä, l i i v i l lä
j a sisään otetuilla l i i o i l l a , toisia tavallisilla lii­oilla,
flo.s tarvitsette, talvitakkeja niin • tässä
on teillii ('rityinen-tilaisuus säästiiii, ..Myynti­in
ta $22.50
NAISTEN PUKUJA $17.95
V a 1 i k oi m; i ii a i st en \- ai i v () j a 11 u 111 a a s t a v i 11 a •
sarssista. tr i k o t i i n i s t a ja muista, kankaista,
telityjii ^|)ukuja, T ä m i i o n . luirvinainen tilai-suu.
s ostaa lampi m iii jsyysmiiotisifr j j i - kankai.-
sia ])nkuja. ^'alikoima : kiisittää M i u i i t a m i . i
sil:kki|)iik'iija. . Ivfiikkia. kokoja ja. montM eri
kuosia. .Myyntiliin1;i S17 95
$11.50 PUKUJA . $11.50
Flanelli ja villa kotikutoisia pukuja.
Kaiken värisiä ! . . . . Kaiken kokoisia!
Myydään $11.50
PUOLELLA HINTAA
-V y y ni m e 111 p i lu ui i n ii m i i y k s i 11 i i i se i i a j i I
Xaisten. ylcsiviirisiii ja. koristeltuja lia-iiieita,
rusia takki ja . pukover liiokkaila
ja n'eort;'elte ja crepe puseroita.. OliMuiiie
merkinneet ne . . PUOLELLA HINTAA.
LASTEN PUKUJA
'ehiy sarsikaiikaast-ii.. ruunia ja tumman,
^ini,sia.
.Mv vntilmila S4.25
Teidän ei kannata jättää huomioon ottamatta pu-naisilla
lipuilla merkityitä alennuksiamme
leninkikangas ja silkkiosastolla.
.Pöytjilastaau .: ristii-aitaisilla
j a ruudukkailla kankailla.
Myntihinta j a a r l i . ..
'^ö—40 t. sieväii ja vaiivaa
'fartouskaii^asta. . .Myynti­in
»IM jjiarfi S9C
;^(i 'tuuman .Melrosen. Hyvä
valik(:)inia,-.rmsia värejä. -
-Myyntihinta jaardi.
t. Ti-ikotiinia. To^ihyvää
kaksinkert. vahvaa ])uku-kan^
Msta. .Vyt jrd.
Tavall. $2.00 .tiimman.sinistii
hhii»'!. kolvovillaista vsarssia..
Indi^^dla värjättyii. J
42 t. Täysivillaisla. I-hmi-omaista
lasten puvuiksi.
Alennushinta jaardi
.Maekinaw kangasta, kh-il-tiiin
lämmintä tai v i i a k k i -
"'"'^"^'^'• $2.50
t. Villaista paksua sevi-o
t i a . , Myyntihinta,: jaardi
$2.50
oO t. kokovillaista satiiiii-k'
a n ^-a s t a. ' V a i 11.. S ax e e : s i n i s-tä
ja .san 1 a vii r. Nyt J gQ
ö4 t. Yeloui' ta'kkikäh$^asta'•
siiiistii;; tailpe • ja; santaväj'iii. V
^lyyntihinta, jrdi: J^^^
49^^ rjQ^^ gg^^ gg^ j,^ ^ ^ ^
SATOJA TÄSSÄ LUETTELEMATTA JÄÄNEITÄ ALiNNUKSIA.
jf^uii silkkiä, liionnonv.; .^lO
t. levvisiii. . M v v i i l ihinta
' ' $L50
Corduroy ja holo^ eut ^'e]-
vet (*f)rd. iM.vvntiliiiila .....
95c
!•') .: viiriii: ('re[)e-(iv'-C'hinea.
Kokoelmassa on • kaikkia
syysviirejii. A1 ei111(^"j^ S9
\'e!e1.tea, uni ta ])ehmeiiä ku
(1 o 11 u a.; s i 1 k" ] V i; i. Jenin k i k' a n -
kanksi. Alenii. . .
-ii) t.. Satiinimes.saliiuia, kai-kisa
haliiliiissa . leninkivii-r
e i s s ä r e i s s ä i^'^
40 t. • Inismallisla Ifikin vuo­ri
k a n j^^a st a. M yv i n i Ii i m i a f. .
T A L O U S T A R P E I T A S Y N T VM Ä- "
P Ä I V Ä N A L E N N U S H I N N O I L L A.
F l a n e l l e t t i a , t y y n y n l i i n o j a , !al<anoita,
al<t<unaverhoja j.n.e. s u u r i l la
alennut<sila. •.
2S r.' JOiclei-clown volouria yksiväris­i
ä - j a l^uvikasur,' kaan- - PCOr»
Karfiini musliiniu, harson ja iklvuna-
:verhokans;asta.
Alyyiilihiiitci . . . . ;.
17 1. PLU]laiJ\ylipk:iat>iisLa. Vahvaa
;ia hyvaii. pimasila s y i s i l l ä . , . -i rt T/
27c
ValVv
12
Pellavaista. 17 i. lev. ruUa-i^yy! ekan-"
rcMinuksilja.. Halvennukselllaa- v^DC
>(2- t.Tyvnynliinoja,^ puhdasta hyvää
] H i.m ] Ml 1 i a. 1^0 \- i:)a ii n n a.
-Alennushinta jiarika . . . . .. 65c
,27 t. l-'! a n oli ett e; .valkeaa ja raifais-.
la, vankkanukkainoir piina... i Qy,
.hrardilta . ..... Xt/C
M') t. j.Ait musliinia. .soiiivaa- kavtii-n
c i k s i, (a k i n I) ii a 11 i s i k s i j ,n. e.
Alennushinta . . . . . . . . . . . . . .. 22c
16 O: tCureliiveja.
Neljä lajitelmaa lumoavia hattuja
on tarjolla myynnissä.
RYHMÄ NO. 1
Valikoima monia värejä ja muote­ja
,enimmäkseen satiinista tehty­jä
ja maukkaasti ko- ÖJ/f
ristetluja. Myyntihinta $rloDl/.
RYHMÄ NO. 2
Pieniä ja suuria runkoja uusissa;
syyskoristeissa, käsittäen uusim­pia
muoteja. ' . . (gP
Myyntihinta .......... $t)o iu
RYHMö NO. 3
Harvinaisen kauniita ja sievästi
koristettuja.. Tämä ryh- ^^/j p^/v
mä myydään . . . . . . . . . ^ O . O l /
RYHMÄ NO. 4
HuoleMisestt tehtyjä Pariisin ja
New Yorkin muoteja, satiinia ja^
duvetyniä, satiini tai sulkakorfs-
Myyntihinta . $8.75
TO 1 usiiiaa. Kaiken kokoisia. O .& A telcoa. Vk.siiyisiii
kuoseja. . Kunnollisia. . Myyntihinta .^^1 00
Hansikkaita^, sukkia^ kureliivejä
alusvaatteita.'
0:11 inyynnissiiliiim.inii.syttiivillii alennuksilla.
I TÄKKEJÄ
Suuria ja painavia pumpuli ja untiivatiikkiii. AFyvnti-
; $2.49
72 t. valaistna lakanakanj2[ a s ( a . Myyntihinta j . . . ^'JQ
Valkeita paksuja vuodciToittoja. Hy­vää
lOn-^lantllaisla lajia 95
.Ritlle: EiderdoNvnia 27 ja 4G t. lev..
Sopivaa- kimonakangasia: .Kaikkia
värejä / .
Jaardi
I-lienoa Ensi. i)atakanuasta. Kestää
pesua'^hyvin
Suuria kylpypyyhkeitä, vär;
Alennushinta parilta . . . . . . ..
Teny kangas käslpyhkeiiä, .
i-aisen . arvokakila.
Myyniihima . . . . . . . . - . ,.. . • . ..
79c
Ylimää-,
39c
e
7 tus. kauniita pyluipuseroita, ge-orgcttea,
.crei^e-cie-chinea ja -vni-
:]Ga.-.:-.
Myyntihinta . . . . . . . ..
.. .J • •
IL
f-sitten
ranskalaiset n i i n i k i i i i n suu­ressa
iniiärin kiisitteliviit Saksan
markkoja. i\r. m. eriis teollisuus-rulitinas
sai vaillingikseen , kei­nottelunsa
tuloksena todeta 3,-
000,000 frangia. ' • '
Maantiet Yhdysvalloissa.
; Yhdysvaltain maan vii jelysoj^as-ton
Maantievirasto on pyytänyt
"halHtukseii luovuttamaan Icolme
^ibiljoonaa. '(Jollaria jBuuriem xftUa-.
m a a n t e i d en i'a kent a ni ise ksi tule­vien
kahdenkymmenen vuoden
ajaHa. 'jMalnitulla summalla voi­daan
rakentaa TSOjOOO mailia en­siluokkaista
maantietä, joka l if
1 <>e olema an • 1 i siikke e n ii ent i se en
Federaaliseen maantieverkkoon.
V a l t i o t , kaupungit ja kyliit ra­kentavat
samalla a j a l l a v i i h i n t i i in
yhtii-suuren jnailim.äiirän teitä.
Tehdyt j a t e k e i l l ä , o l e v a t suunni­telmat
viittaavat siihen. Ja liun
t ä m ä , sunremmoinen työ pn saa^r
^ - -. ,
t u tehdyksi, on Amerikan • Y h - soisten maanteiden rakentaminen
dysvallat oleva ensimilisenä. lis­ta
11a in a a n t e i d (?n sä. p uo le st a ma a -
ilmassa.
Nykyinen inaantiejiirjestelmii
on' suurimmalta osalta .rakennet-
1 u t ii y 11 ilm ii ii n i") a i k ti 11 i si a. t a r pei­tä,
s e n s i j a a n et tii n e t a r j o ai si va t
palvelustaan kautta maan ulot-t
i i v i n a läpikulkuteinii. liallituk"
sen " toini,enpitej3t sen vuoksi o-v
a t k i n e r i t t ä i n tarpeelliset, sillä
niiden tarkoituksena, on y h t ä j ^ k.
suurista keskuksista toisiin, jot­ka
haarateideu avulla inuodo-stu-vat
mitä liyödyllisiinmiksi kulku'
v i i y l i k s i niillä seuduilla, jotka
vat epäsuotuisassa asejnasa raUi
tateihin. - - (GPS). ^ j
1 Aina sanokaa
: " D E V L I U I N " J
I
ۥ -
F l l
1
il
%
f
i'
tn
I-VJ*
I
I
I5
.4.
I
I
f.
< -
SS \
at
r mm
•VI
B
, J
'S
' '1
•
i
•t p. **