Vapaus, November 11, 1950

              m
' ' i l
'M m. mm
» t l t^M»
;*|'l|&f \ | 'S
\
^1
4% - ,
•II
1
ilV -tl
1^
4
51!
9i
vi
5
m. i
3%?
f''
^ I
piili i I ff. h
Sivu 1 ^Latlantaina, marraslt. l i p.-^äliirday, Növ. 11
CSJm PORT ARTHURIN OSASTON itAYTTELIJÄT
esittävät arvokkaan näytelmän
Mukacllen jsucmentanul "TalsUrlija'
316 Bay St., Port ArifioK Oniarfo
LAUANTAINA MARRASKUUN 18 P:NÄ
kello 8.30 illalla
yirglnla DavcnporJ Tyyn^ Slilman
ttobert, hänen poikansa . .- Paavo Tuominen
AOt», toänsn tyttärsnfcU M Bertba Quinn
VeKx.fiaassen, Alicen mleu Geo. Salvo
Hope ,I heidän lapsiaan.
Bodo I
Kreivi Trecb Von SUUt
Gloria, h ä n e n vaimonsa . . ..
Marie, ranskalainen palvelijatar
James, miespalvelija
Ahti Vestcrback
Sylvia Tuomi
Myma Kaukola
. . . . . . . Jack Jackson
Rachel Mäki
— . . . . Ida Ahlgren
Kondrad Hbnkimaa
Tapahtumapaikka OaVenportin sukutalossa lähellä -
Washlngtonia, B,C., keväällä v, 1940-
Ohjaus: Tyyne Sillman — Laulun opettanut sekä säestää Laila Hill
Oviliput: etuk. SOc • ovella 60c
Lippuja saatavana Vapaudesta, osusjcaupasta, osuusliikkeen
lelpäajureilta Ja yksityisiltä osaston Jäseniltä.
SOSIAUST
Kirj. prof. Beraäze
Neuvostoliitcn perustuslain 12 :n ar­tiklassa
sanotaan: "JcCtalselta hänen
feykyjensä mukaan ja Jokaiselle hä-
'tt6n työnsä mukaan." Tämä merkit-iee,
että jokainen tekee työtä kyiy-
^ensä mukaan Ja saa palkkansa sen
työn mukaan, jonka hän on yhteis­kunnan
hyväksi suorittanut.
_ Tämä on kokonaan toista kuin ka-jpltalismin
oloLssa valUtieva palkkaus-periaate.
Kapitalismin oloissa työläi­set
eivät omista tuotantovälineitä, ja
ficldän on pakko myyda työvoimaan­sa
kapitalisteille. Kapitalistit, jotka
ovat tuotantovälineiden omistajia^ a-nastavat
Itselleen suurimman osan
^J^-ölälsen työn tuloksLsta. Näin ollen
-työläiset eivät kapitallEmln oloissa
«aa palkkaansa sen mukaaif, minka-
' inisen työn he ovat tehneet.
NELSOH GÄRÄGE
619 bnndab st. W^ Toronto
Pt. 6151 — AD. 0917
Ätkän Ja lyhyen matkan veto-palvelu.
— Autojen sätiytysta.:
, STARKY'S GARAGE
J. A. NISULA, omlst.
Kaikenlaista autojen ylelskorjausf
ta ammattitaldoUa ja kohtuhln-
»noilla. 24 tunnin vetopalvelu. soit-takaa
puh. WA. 0612.
371 Spadlna Ave. Pah. WA. 7575
(Sisäänk. Cecil St. puolelta)
Kotiin pah. K L 1531
FINNISH STEAAI ISA^HS
56-58 IVIdmer Street
Toronto. Ontario
MIEHET:
Keskiviikkona ja torstaina 3-12 l.p.
Perjantaina 1-12 l.p.
Lauantaina 1 i.p.-2 a.p.,
Sunnuntaina 8 a.p.-l i.p.
NAISET:
Keskiviikkona ja torstaina 3-12 l p .
Perjantaina ja lauantaina 1-12 Lp.
PUHELIN EL. 2571
Dr. T. Tenhunen
134 Bloor St. W.
Toronto
<Bay St. — A-venue Rd'n välillä)
Vastaanotto tiistaina, keskiviik­kona,
torstaina Ja perjantaina
kello 6.30—8.30 ip.
Puhelin OXford 908S
PeterÄ.Vesa,
Barrlster, SoUeltor. Noiaiy
SUOMALAINEN
LÄklMlES
GE. 3392 592 Danforth Avo.
(Near Pape AveJ Toronto
Ja kun kapitalistisissa maissa on a i ­na
s^uret työttömien armeijat, onnis­tuvat
kapltäimit vieläpä Jatkuvasti a-leniamaankin
työläisten palkkoja.
Tämä vuorostaan Johtaa kansan-
Joukkojen entista suurempaan köyh­tymiseen
j a kaptallstlen voittojen l i ­sääntymiseen.
.
Alvan päinvastainen tilanne vallit­see
Neuvostoliitossa, Jossa tuotantovä^
lineet !kuuluvat valtiolle, valta on
kansan käsissä ja taloudenhoito on
suunnitelmallista ja kansan etujen
mukaista. ^ <
Neuyostollitcssa ei ole ihmisia, Jot-ka-
eläiiävät Olsten työllä, siellä ei ole
loiseläjiä elilcä riistäjiä.
Työpalkka on sellainen, etta se vas­taa
tehtyä työtä. Neuvostoliiton teh­taissa
on yleisimmin käytännössä u -
rakkapalkka* Ja se maksetaan tupte-yksilöltä
maksettavaksi suunniteltu­jen
'hfainoitt«2tiJen mukaan. Tyonor-mlt
ovat sellaiset, että J äkäinen ah­kera
työläinen pystyy ne täyttämään.
Käytännössä käy kidtenkin yleensä
siten, että Ihyvln ny)net työläiset ylit­tävät
nämä työhorinli ,
Urakkapalkka järjestelmän vallites­sa
työpalkka riippuu kokonaan työ­läisten
työn tulobista ja urakkapalk­ka
(vastaa 3^axÄait'cn, työpalkan. mak­samisen
sosialistisia .periaatteita.
Urakkapalkan rinnalla käytetään
myös aikapalkkaa. Aikapalkka on
virkailijoilla, insinööreillä, teknikoilla
ja niUlä työläisillä, joille ei voida a-settaa
työnormeja.
Työpalkan suunmden mäaraa sosi­alismin
oloissa valtio.
Se ottaa tällöin lähtökohdakseen
saavutetun työn tuotta vaisuuden Ja
pyrkimyksen kohottaa väestön talcu-dellista
ja kulttuurista tasoa. Ja mi­tä
korkeampi työn tuotta vaisuus on.
sitä nopeatomtn kohoaa työläisten
palkka.
Työpalkkoja määrätesssään valtio
ottaa huoMloon kunkin tuotantoalan
merkityksen. Kalkkfeln korkein palk­ka
maksetaan esim. sellaisilla työaloil­la
kuin kivihiili-, nafta- i a mstallur-gisessa
teollisuudessa.
AmmattltaltolseUe työläiselle mak­setaan
niinikään enemmän kum am­mattitaidottomalle,
koska han saa
työalkayksikön aikana valmiiksi e-pet^
piän tuotteita, kuin ammattltal-tcdon.
.
Työpalkkoja säätäessään neuvosto­valtio
ottaa aivan erityisesti huomi­oon
raskaat työalat.
Vain sosialistisessa valtiossa makse­taan
raikaammasta työstä myös kor­keampi
palkka. Kapitalismin valli­tessa
raskaan työn tekijät saayat
melkein poikkeuksetta aKiaisimman
työpalkan koska heidän työnsä ei ta­vallisesti
vaadi sanottavampaa am­mattitaitoa.
Ja suuren työttömyyden
vallitessa saadaan tällaiseen työhön
aina työläisiä, pienelläkin palkalla.
Neuvostoliiton kaivostyöläiset, naf-tatyölälset
ja metallurgit ovat parhai­ten
palkattua väkeä. Nilrtpä esim.
kaivostyöläisen kuukausipalldca nou­see
8,000—9.000 ruplaan kuukaudessa.
Tehdäksemme selväksi, että tämä Cn
todellakin sutiri paEtka, huomautam­me,
että kaivostyöläinen maksaa esim.
tilavasta ja kaikilla njkyajan muka­vuuksilla
varustetusta asiumosta vain
80—100 ruplaa kuukaudessa.
Neuvostoliiton työläisten työpalkan
nousua edistää myös töiden laajakan-
**SaS(§alalala''-näytelmän ensie-sityfcsesfä
Suomen Työväen Teat-
; terissä ovat Helsiosln lehdet Suo-
. meiB Vapaa Sanan (iokab. 18 p.)
kerioinan mokaan antaneet liarvi-naisen
kiittäinä arvosteioja. Jnl-kalscmme
Vapaa- Sanan seiostafc-scn
alla,
Sucme» Työväsn Teatterin viimei­sin
uutuus, puolalaisen Leon-Krucz-kow£
liin "SaksalaLda*, on saanut päa-kaupiin^
inlehdistössä arvostsliune*
nesityzsen, joka vihdoihkJn ön tehnyt
oikeutta tälle epäasiallisesti syrjitylle
teatteriliei. Ratkaiseva osuus tässä
menestyksessä on tietysti ollut Itse
näjntjBimälla, jo&a syvenmiln, objek-tiiylsemmin
ja inhiniiliisemmin kuin
mikään muu sodanjälkeinen näytelmä
on valoittanut fasismin myrkyttämän
saksalaisuuden cngeUnaä Ja samalla
osoittaa harvinaista draamallista lah­jakkuutta.
Näytehnä "osoittaa, että
nykyisessä Puolassa kukcistaa elinvoi­mainen
teatteritaide", kirjoittaa Huf­vudstadsbladetissa
Hans Kutter tode­ten
samalla, että "on kulunut kauan
siltä, kun Helsingin näyttämöillä on
s a a t u nähdä niin dramaattisiesti la­dattua"
kuin tämä näj^telmä.
Ratkaiseva csuus näytelmän meneis-tyksessä
ön ollut myös ohjaajavierai-
Ujallai, kirjailija Hella WuolIjoeUä.
Hänen ensimmäisen öhjaajäsaorlttikr
sensa toteaa Sole Uekskull Helsingin
Sanomissa tapahtuneen "erinomaisel­la
menestyksellä", joka on tehnyt esi­tyksestä
S. Työväen Teatterin t ä h än
asti parhaimman. Qhjaus oli — kir­joittaa
Paula Talaskivi Ilta-Sanomis-sä
"yllättävän tasaista ja kiinteää".
Nyt Pressenissä puhuu Raoul äf Häll­ström
Hella Wuölijcen "lämpimän
kiinnosttuieesta, valppaasta ja elol-*
sasta ohjauksesta". Joka oli saanut
^'näyttelijät antamaan kaik&^n pa-rastaari".
Jä Hans Kutter (Hbl):
"Hän oli antanut näytelmälle nopean
ja elävän yaltimpnlyönnin, tilanteet
katkaistiin oikealla hetkellä, mistä
esitys sai joustavuutta ja lytmlä —
— Ohjaaja ei vain ollut feyennyt eläy­tymään
teokseen ja sen ihmisiin, vaan
hän oli myös hahmoitellut sen. anta­nut
sille näyttämöilistä elämää Ja v i ­suaalisuutta
aivan epätavallisen kor­keassa
asteessa."
Lähes k ö k p teatterhi näyttelijäkun-tä
oti t ä l l ä kertaa saanut ätvostelii.Sf
sa positiivista tuimustu^ta.mutt^ ai­van
yksimielisestivon tuhniiBtSBttu I l ­mi
I»arökarin isuorltuä Ruth Sönnfeh-bruehinä:
t ä s s ä ösaissäbtt nähty hä-neh
ratkaiseva täiteeUmei» läpimur­tonsa.
"Ruth on niril Pärkkärlh eh-dbttoffxä.
itl tähatt asti paliää inäyttfey^
jäsuÖritiis', totöäa Irina Öksanöh Työ^
tonsari Sänbmisisä kysyen: "Olisiko
kukaan muu löytänyt tähän tyttöön
niin aidon ja oikean sävyn, muotoillut
häntä niin kirikaastt j a kauniisti?"
öls-Uekskull (HS) kirjoittaa, että
Ruthin osa oli -merkillepantavan lu­jasti
ja selvästi muotoiltu, ilmehikas
Ja vivahdusrikas puheeltaan Ja koko
olemukseltaanSe oli äypsä ja har­ras
tulkinta, samalla kertaa kiinteä
fa perusteellisesti tutkittu, el enää
lupaus, vaan osoitus todellisesta lah­jakkuudesta",
toteaa Hans Kutter
(Hbl). nmi Parkkaria "voidaan 'Sak­salaisten*
jälkeen pitää teatterin lah
jar.ckaimpana nuorena näyttelijänä Ja
huomattavan kylmenevänä näyttelijä­nä
yUpäänsäkin", kirjoittaa S, Sosia­lidemokraatissa
Eugen TerttuL^.
Raoul af Hällströmin (NPr) toteaa
osasuorituksen "hiehoi&si läpimurrok­si"
ja teatterilla tulievan oleinaan pal­jon
iloa tästä kauniista j ä elegantista
blondiinista, joka nyt mj^yaskelin
kehittii^y kohti ^hä suurempaa vapau­tuneisuutta".
"Man klintöislh Je piio-leehvetävih
iSnkiiöhahinö'' toteaa
i»äuia Talaskivi (i-S) jätkafen: "Nuö^
ri näyttelijätär tuntuu ölevaii iliänas-
20 osuusfannia on
Sa^katch^Tvaiiissa
R^einä. — Neljätoista osuusfarmia
on antanut tietoja toimUmaEtaan. vii­me
vuoden, aikana maakunnan 03uus-totmintaministeriölle.
Näiden 14 l i ­säksi
perustettiin maakunnassa kaksi
uutta csuusrannia Ja tämän -vuoden
aikana neljä, joten Saskatcfhsvanin
osuusfarmien lukumäärä on nyt 20.
Mainittuihin 14 kuului vuoden lo­pulla
165 jäsentä ja sen jälkeen pe­rustettuihin
40 Jäsentä. Heidän hal-lu£
saan on kaikkiaan noin. 59,000 eek­keriä
maita, .vi.;
Viime vuoden Icpulla oli 14 osuus-farmin
yhteisen omaisuuden ar\'o
^kaikkiaan 856,036 dollaria j a tämän
vuoden lopulla otaksutaan ikaikkien
20 omaisuuden arven -kohoavan mil­joonaan
dollariin. : .
sa* kehitysvaiheessa: hänen Ulkonai­nen
olemuksensa on elegantti, hänen
ilm^ukkyytensä on yhä herkistynyt
ja vallannut nutta alaakin. Banska-laiskuvaeicoan
iopiissa häii e s i m e i ^ -
si sisällytti ilmeeseensä erikoisia mjs-tllUdä;
toisilleen ristiriitaisia ja vih^
Jeelllsfö aineksia. Jotka tekivät Ruth­in
öläntä^n lieti kiihoittavaksi ja
katsojan 3rten uteliaaksi,"
Hella Wuolijpen nimi on vuosia p i ­detty
teat^;erin ulkopuolella ja Itoii
jparkkail älkaäiäan "teäilferiälalle so-pönätteraaäila"
öxftettii^ Teatterikou­lusta,
voi säni^, että rievanslii on hyt
ollut mtÄiinfeertäinien.
iä nift
mu^alistaus-
GORKI O N EDELLEEN SUOSITUIN
KIRJAILIJA NEUVOSTOLIITOSSA
LAIVAMATKOJA JA LENTOJA
SUOMEEN. TANSKAAN. NORJAAN. HOOTsilH YM.
Varatkaa paikkanne nj-t Joulua varten, sekä kevättä Ja kesää 1951
varten.
Myymme etukäteen maksettuja lippuja, seka vahnlstamme siirtolais­viraston
anomuksia Jos haluatte tuottaa sukulaisianne Canadaan.
Hankimme passit ja viisumit — Tarkat tiedot pyydettäessä.
0 . 1 Johnson &6o. tiie myymme
kaikenlaisia
VAKUUTUKSIA
VAKUUTUS-JA MATKAILUTOIMISTO
724 Bay StKct, Toronto 2. Ontario
Täydelliset
tiedot
pyydettäessä
Wa. 1403
töinen koneistaminen.
Niinpä esim. kivihiiliteollisuudessa
cn koneistettu iniltsi kaikki työt. Ko­neiden
ansiosta työn tuottavalstius
lisääntyy napeasti ja näin ollen myös
työpalkka kchoäa.
Sosialistinen periaate edellyttää
myös samaa palkkaa ^samasta työstä.
Tämä merkitsee sitä, että Jokainen
tjröntekijä riippumatta hänen suku­puolestaan
Ja iästään saa samanlai­sesta
työstä__samanläisen_palkan. _
NeuvOitoUiton työläisten ja virkai­lijoiden
tulot eivät kuitenkaan rajoi­tu
palkkaan, sillä neuvcstovaltlo käyt­tää
suunhafttoman paljon varoja vä­estön
sosiaalisten ja kulttuuristen
tarpeideri tyydyttämiseen.
Niinpä esim, vuonna 1949 käjrtst-tiln
valtion Budjetista yli 110 miljar­dia
ruplaa maksuttcmaän lääklrin-hbitooni
valistukseen, väestön tervey­denhoitoon
sanatorioissa Ja lepoiko-dteissa,
avustuksiin, eläkkeisiin yms.
Näiden valtion myöntämien varojen
avulla kohotetaan huomattavasti vä­estön
elintasoa..
. TjötätekeVien realipäikka kohoaa
vucsl ATiödfelta mjTös sitä tietä, että
neuvostovaltio alentaa Jatkuvasti ku-lutustarvikkeiden
hlntcJa. Niinpä e-slm.
sodan jälkeen hintoja on alen­nettu
jo kolme kertaa. Pelkästään tä­män
vuoden maalis. 1 päivänä kula-tustarvikkeiden
hintoja alennettlir»
21 prosentilla. .
T^röpalkan mAb£änunen työn mu­kaan
ph hyvin tärkeää menestj^elll-selle
sosialistiselle rakenhusty&lie.
Kaikkein tärkein tekijä täUöin on.
että se saa työntekijän kiinncstunsek-si
tuotannon paräntömlsesta Ja työn
tuottavaisuuäen kgihottäinlstetä.
Tällaista kiihoketta ei voi öllä ka­pitalismin
vallitessa, sillä suUrtnimah
oSän työläisten työn tiiloksbta ottaa
itselleen kapitalisti.
Sosialistisessa valtiossa el pl£nin-käätt
osa känsän työstä koidii tyhjän­toimittajien
hyväksi.
Juuri täten oh selitettävissä läaja
sosialistinen kilpailu Ja tj^i&lsten
pyrkimys työskenhellä maHdalllsim-man
hyvin ja tuottaa valtion hyväk­si
mahdollisimman paljon, sillä tällä
pohjallahan paranee jokSds^n yksi­lönkin
hyvinvointi. Sosialfötlsessa
työpalkassa yhäistyvät näih ölTen
parhaalla mahdollisella tavalla neu-vostos^
teiskunnan edut ja neuvosto­ihmisen
henkilökohtaiset edut.
(Kansan Tahto-lehdestä).
la. — Täkäläisien sanomaleh­tien
edustajille lokak. 9 pha järjeste­tyssä
tilaisuudessa anfoi äiiömesaa,
esitelnaänlätkälla ollut piröltesöri Ä.
S. Mjasnikov valaisevia tietoja
maansa kulttuurioloista, erikoisesti
kirjallisuudesta ja kirjailijoista. Se­lostuksissa
kiintyy huomio varsinkin
kirjailijain turvattuun taloudelliseen
asemaan. Heidän työnsä ori hyvin
palkittua minkä lisäksi heillä on elä­keoikeus
mikäli sellaista tarvitsevat.'
Neuvostoliitossa on voimaa halll-tiäben
I aatima palkkibjärJestelmä
kaikeslta kirjallisena työstä. llunöis-ta
maksetaan palkkio rivilaikun mu­kaan.
Proosateoksista otetaäp 15.000
kappaleen peruspataös (ensimmäinen
painos). Enshnmäisestä painoksesta
kirjailija saa pertispalkan ja seuraa­vista
painoksista lisäpalkkion. Kauno­kirjallisten
teosten keskimäärähien
menekki on 40.000-50.000 kpl. Kirjai­lijan
peruspalkkio on vähintääii 6.600
ruplaa painoarkilta, jos kirja ^nee
kolmena pahioksena. Poikkeuksellisen
hyvistä kirjoista on paibiio suurem­pi:
kirjojen örviolnnta palkklonf suu­ruuden
määräämiseiksi suorittavat
yhdessä kirjailijaliitto, ja ao. teoksen
kustantaja.
Näin hyvistä palkkioista johtuen jo­kainen
tunnetuksi tullut kirjailija
saavuttaa hyvän taloudellisen ase­man.
KhrjailljaliltoUa on kuitenkin
eläkerahasto niiden varalta; jotka
mahdollisesti joutuvat eläkkeen; tar­peeseen.
, '
Johtavana tekijänä kirjallisuuden
kustannustoiminnassa on valtion
kusJtannusliike. Tämä kustantaa » ^ä
kiassilUsen kirjallisuuden että nyky­ajan
nimekkäiden kirjailijain teokset.
Sen oheiia tounii kirjailijain oma kus­tannusliike,
joka julkaisee alkavien
kirjailijain teokset. Uudet tulokkaat
pääsevät valtion kustannuslaitoiksen
asiakkaiksi heti, kun saavuttavat tyy­dyttävää
kirjallista menestystä. Oi-keudeillsestl
on valtion kustannuslai-tos
valtiovallan määräysten alainen,
kun sitä vastoin kirjailijain kiistan-nusliike
on psaiistoiminnallinen ja si­tä
valvoo kirjallijaiiftto.
Vaikka valtion kustannusliike pal-kitseekin
ikirjaOijain työn erittäin
hyvin, on se siitä huolimatta tuotta­nut
sangen huomattavan vuosivoiton.
Proosakirjaibjolsta on Maksin Gor­ki
edelleen Neuvostoliiton suosituin.
Hänen chellaao eni:ff luettuja ovat
Aleksei Tolstoi, Solohov, -Padejev ja
Fedln, Aleksei Tolstoi ei ole suuren
Leo Tolstoin suk»ilalsia, muttoa kui-tenkta
kuuluu vanhaan lunhettuuh
kirjailijasukuuh.
Maksim Gorkia pidetään Neuviosto-liiton
kulttuuriylpeytenä. Hänen tuo­tantonsa
säa myös hallituksen tahol­ta
kirjallista suuruuttaan vastaavan
kohtelun. Nyttemmin on alettu jul­kaista
Gorkin koottuja teoksia täy-dellisempänä
kuin miUbinkaan ä&ai-senunin.
Hallitus on antanut näiden
koottujen teosten Julkaisemisen
Maallmai^Eirjailisuaden Gorki-insti-ttmtln
tehtäväksi NeuvostoUitön Ti?-
deakatemian valvonnassa. Uusittu
painos Julkaistaan 300.000 kappaleen
suuruisena. Se eitifaa huomattatasti
aikaisemmista pämöksista sekä kool­taan
että sisäUyicseltään.
Noin 150 kaunokirjallista kertomu.<>-
ta. Jotka on aikaisemmin: Julkaistu
sanoma- jä aikakauslehdissä, ote­taan
nyt esisi kerran koottuihin teok­siin.
Viisi ösMi tulee sisältämä&i
Gorgin artikkeleita.'kirJalli5uusarvos-teluja,
puheita ja ^ t e l m i ä . Gorkin
valitut kiirjeet kootaan ensi kerran
toimeen teokseh loppuosaan.
ELaksI osaa on jo ilmestjmyt palhos­ta
sisältäen vy. 1892—98 ajan tuotan­non.
Näihin kuuluu mm. kuuluisa
teos "Trttö ja kuolema".
iäisimmäisiinkin tUteisiih sisältyy
kokonaista 57 sellaista kirjallista tuo­tetta.
Joita ei ole aikaisemmiu otettu
Gorkin kootttdhin teoksiin.'
Nämä teokset antävlit lukij^e ti-läDsmiden
muödöst&h käsitys CHakk
ta. Lukija näkeeniissä kirjailijan hä­nen
elämänsä mitä tärkeimmässä
vaiheessa. Niissä on paljon sellaisia
kauuokirjällisia tuotteita, jotka tähän
asti' ovat pysyneet .timtemattpmina
suurelle ylelsöUe.. Näissä realistisissa
tuotteissaan kirjailija kuvailee riipai­sevalla
voimalla t^ätätekeväf. väestön
köv«ia taistelua aatells- jä tsamival-lan
aikaisella Venäjällä ja; tuo kirjal­lisuuden
piiriin kansan alempien ker­rosten
sielulliset ominaisuudet. Mil­joonat
ihmiset saavat vasta nyt en-simmälsen
kerran tilaisuuden tutus­tua
näihin suuren kirjailijan tuottei­siin.
Nämä kirjailijan aiiiisemmat
tuotteet antavat myös yleiskuvan sil­loisen
porvarillisen opptaeistpn syväs­t
ä kriisistä ja rappeutuneen taiteen
edustajista.
Kirjallisen uransa aikaisemmissa'
vaiheissa Gorki loi lukuisia sänkaii-tyyppejä.
Luoimehtien kirjailijan eräs
tä varhaisempaan tuotantoon kuulu­vaa
työtä — "Tyttö j a kuolema" —
Stalin kirjoitti: "Tämä on voimak­kaampi
'kuin Goethen Paust."
Gorki on Jäkkymätön optimisti uu-,
den Ihmisen tulevaisuuteen nähden.
Känsän TäHto, Oulu.
ToroiÄol' HaUituksen nmiittämä
Canadan Labor Relation Boardin jsh-taja
M.-ili.-MäcIean on saanut Ca­nadian
Brothsthood of Seamans jär­jestöltä-
ilmoituksen, että sen hallussa
on Seaf ares! International Unien <AP
>7r-^^m3rimiehiä varten pari vuotta
sitten-i^enxstetturikkurlunlc) laatima
mustausta,'Jossa määrätään siinä ni­mitetyt
prqittamaan uniosta;-.
CBS:n väkailijat lä'hetti\'attämän
tisdoituksen-. . Macleanille, saatuaan
tältä-ilmqilTaksen, että äänestys Que-beq
and- Ontario. Trang>ertation yh­tiön
.t^läists/i keskuudessa .siirretään
toimitettavaaui vasta kun vuoden 1951
lalvauskajisi filkaa., r- , :h,.
Nykyinen, Canada. Labor Relatlbns
Böardih päätös määrää äänestyksen
toimittamisen edUBtUsoikeudesta Q. Ja
O.' yhtiön.: znerimiesten keskuudessa
CBS:n j a d U : n kssksn. kun tuli to­distetuksi,
että SlU:n scpimus yhtiön
kanssa on laiton Yleisesti uskotaan,,
että CBS voittaisi ylivoimaisesti ää-!
nestyksessä%jcs se toimitettaisUn vii­pymättä;/.
Mutta Jos äänestyksen toi­mittamista
.viiyytstään kevääseen as­ti,
niin STU ;n muötahstausmenetel-män
avulla isfoidaan ikarköittaa CBS:n
kannattajat. Se merkitsee työpaik­kansa
menettämistä sadoille mraimie-huie.^;.;
CBS.in virlcailijat sanovat^ että
Jlacleanin .esittämä syy, että laivaus-kausi
pn pi|m lopussa, el ole pätevä,
sillä «Phdptpn-.tosiasia on kuitenkin se,
että iai^pus, käytärmöllisesti loppuu
vasta Jpulukuuh 15 j a 20 päivän ivSli-senä
aikana,,.Näin ollen olisi ollut 6
viikkoa .aikaa äänestyksen toimitta­miselle.
CBS:ii?4»im2sta protestoitiin Mac­leanille
äänestyksen siirtämisen joh­dosta,
on Maclean ilmoittanut, että
asto btetaän-Böardiss
Protestissa..osoitetaan, että ensi ke­väänä
tuskin « l ä ä n voidaan toimittaa
oikeud?nmukaistusta äänestystä, kos­ka
m»*5taJU?tauksen avulla siihen
menne^ ivpidaan karkoittaa monet
niistä ioiden. arvellaan tulevan äänesr
tämääij..CBS."n puolesta.
V Siihä lisäksi osoitetaan, että nyt jo
ori iiseiia Quebec-Ontafio yhtiön me-'
rimifeHiä-erbitettu SIU:h ja yhtiön
virkailijain • yhtsistoimtanan tulokse­na
ja ettl^c^jos halutaan tehdä cikäntta
niin meriinieihllle kuin CBS:lleklr|^tu-lisi
ään,es^s tohnittaa viipymättä, en­nen
nykijSsen laivausJcauden päätty­mistä.
kirJolUJäunm aikaisemmista välhels>
Suomen kouluniisia
(Helsingissä, marraskuun 3 pnä 1950.
Suomi-seura)
p)ä£Sif>i:k'm PAASikivi.
KUSTAA V : n flÄUTAJAlSÖN
Tasavallan presidentti J . : K . Paasi­kivi
matkustaa 8 pnä marraskuuta
Tulcholmäan ollakseen läsnä kimtogäs
Kustaa V:n hautajaisissa. Matkalla
seuraa tasavallan presidenttiä ulko-asiai:'
jn:nis;eri Gartz.
SUOMI SAA CALMI|:TTE-*
LABOlCATORtON?
Saamamme tiedon mukaan Kan-säinT^
Unen tUberKUloosikampanja
(International Tuberculosis Cam-paign)-
ön ilmoittanut lahjoittavansa
Suome"ae Calmette-rofcotetta valmis­tavan
täydellisen laboratorion laitteet
ja varusteet, kunhan järjestö ensto
saa tietää, minkälamen huoneisto j a
jmmin yhteytetään laboratorio on
smmniteltu perustettavaksi.
Oman Calmette-laboratorlon saa­minen
merkitsisi suurta edistysiaskelta
tuberkulpcsin vastaisessa ; taistelussa,
•rahan asti on rokote jouduttu hank­kimaan
ulkpmailta. Lahjoituksen ar­vo
nousee miljooniin markkoihin.
SUÖll^liiAlsilA lUETAL^L^^
RUÖtsiN TfebixlsutbidiE^ ;
kiifotslssä libnee tällä h^vaa lähfö
20,(i(X) suomalaista, isuurln. osa iiäistä
metsä- tai maatalousalan palveluk­sessa
kuin myös pälveiusalalla. Mut^ta
saapuheitteti tietojen mukaan on Jon-khn
verian yli 1.000 stiahälaista si-jbittautuhut
Kuotsin metälliteoU'sirii-deh
palväiikseen. Ke ehräi yleensä
kuiiu aihhiättiuiniboiäto; TOah liltly-vät
omin sbpönuksin teollisuuslaitos­ten
palVehrtÄeen. Suomen öiretaUl-teomsuuden
lakko el ole tätä lukUä
lisännyt, sillä tämä inääirä on oHut
ainakin elokuusta lähtien. ;
TinPPITEHTA^ R A K I E N N U S - ^
ITÖT • AlX)lTElTU' ^ .,.
Suomen ehsimmäisen tjrppitehtaah
rakentamlsäsla o n hyt löpulliseisti
v ä . Äsii^ifftRhflh knytith: pi^^ällJgiS
neuvotteluja typpitehtään ' paikasta,
mutta Kekkö^nhEdlltus r a ^ t ä -
män Gordlonin solmun omalla taval­laan
j a mäSräsl tähtään päildabQi
Ouliin. Siellä onkin nyt räkenhuStyöt
älcitettu j ä kökö tehtaan odotetaan
valmistuvan syksyllä v. ibsi. TTehäas-iakehniiicslä
tuleie kailädaan tolsta-k3&
hentä. Lisäksi irakeimetaän hen-kilökuimalie
a^oMtalbj^^^
Tehthän tbinaihta ä&änee kesällä
lS@i2. Nykyisin srhnuxi^llaEsa mitta-kiavas^
tiilM ti^taan vubtuisiksi
tuotantokyvyksi 16.000 tonnia typpeä,
mutta voidaan tehtaan tuotantoa ncs-taa
tulevaisuudessa ainatdn käksln-kertalsestL
-
miidäosfamishänke
'Haa' järvieiipäässä
Fort lVilliam, Ont. — Täällä on pe­rustettu
"New Province L€ague"-ni-minen
järjestö, jonka tarkoituksena
ilmoitetaan olevan uuden^ Axu:ora-ni-misen
maakunnan perustaminen sii­hen
osaan maakuntaa, joka sijaitsee
Ateoma 1 central-rautatien länsipuo­lella,
sanoi hanketta edistämään pe­rustetun-
komitean puheenjohtaja
Alfted :BattE4:s. Hän sanoi, että han­ke
on perustettu vilpittömässä mie­lessä,'
<eikä sen tarkoituksena OIR
myörmytysten kiristäminen maakun­nalta
ISnsi-sOntariota varten. Hän
sanoi myöskin, että ei ole kysymystä­kään
siitä, että maakunnan läntinsn
osa liitettäisiin Manitöban maakun­taan...
,,
Hankkeen edistäjät väittävät uuden
maakunnan tarpeelliseksi siitä syystä,
että Länsi-,Ontarion metsärikkaukRJä
riistetään, ja .viedään ulkomaille, eikä
niitä käytetä- alueen teollisuuden ke­hittämiseen
ja lujittamiseen. Mää-kuntahalUtus
on laiminlyönyt mj'ö.s-
^ vältä- y.m. teiden kehittämisipn
alueella. " '
Fort WiHiamin valtuusmies J. j .
Spooner ön ianonut, että Ontario saä
noin kolmannen osan tuloistaan län­tiseltä
jiä. pohjoiselta alueeltaan mnt-ta
käyttää häistä tidoista yhden kym­menesosan
mainitun alueen kehittä­mistä,'
kouluja ja huoltotyötä varten.
"Que.en'B f Park tulee tappelemaan
voimakkaasti pohjols-Ontarion puo­lesta.
ÄUjää lainkaan epäilkö sitä, et­teikö
ToronttÄin elisi kysymyksessä.
He tie:tk.vät:irarsin<hyvin. että jos me
perustamine erillisen maakunnan niin
heidän pitää, siirtyä avustuksen va­raan
;30 päivän kuluessa", sanoi nir,
> 4
i
.lUuUl^en järjestöön.ilmoit ole­van
jäsenekdpyrkljölt^^
TiiikA^ kartelli on
Ontariossa niaidon*
, .''Nfaigara'aiDb,'.VÖttt BelleVllIeiti'
kätfp^eaaSJrtn^^^^v^^^^^e^ lakimies
Max»^oIm,-Röbb s ^ o i täällä, ptihu&s-sään
paJU^^iJljsisn kauppakamarin kbi:
köuks^ssä, iettä maidoh kaupan jä jä-'
keluh alalla vallitsee Ontarion niää-kunnasa'mitä
"julkein j ä tiukin kar­telli...
joka kontrbUoi maiden k ä ui
•paiijä; etta maidon Jakelun alalla ei
täss^ maa^hihässa ole mitääh vapaan
yritteliäisyyden mJähdöBisUUksiä. "Jö-,
kainien kerta Isah maidon hintaa ko^'
rbtetaiot &eheteta&i ääinialla i:a^i§aa^
sosiaiismM'leiriin", sanoi mr. Robb.
— 't>ääks!a tUbferkufcöMn jraräntä-misessa
<m Ihenkinen j a tuumiminen
lepo. ^
KIITOS
Sydämelliset kuibkseiii kaikilte y s i ä T f l l e Ja tuttavilleni; Jotka jl
puivat niin suurella Joukolla nnnua yllättämään.Manda-päJTän otsr
Kiitos kaunEsta j a IieÄtfllisesta tahvipöydästä ja kalllsan-isj
lahjoista, jotka toitte tullessanne^ . - " ^
parhain kiitokseni yllätyksen alkuunpanijoille mrs. Selma Vi^.
Sirkka Warrenille. Kiitos myöskin niille. Jotka ottivat csaa
eivät Voöieet saapua:taiän tilaisuuteen..
Tämä ilta pysyy mieies^ni "elämäni loppuun asti. .
' South !Pö]renpiifeäsa l o k a f o^
» I E S . MAXDÄ HAKALA
CCF:n JOHTAJAA
Saskatoon. — CCP :n johtaja M . J
Coldwell voi mahdollisesti-Jontua oi­keudessa
vastaamaan, elleijjiän pe«;
ruuta julkista lausuntoä.^^;jos^ hän
leimasi IjPP:n saskatchewahilai^n
puhemiehen Nelson Clarken "uiko*
vallan asiamieheksi".
Mr. eoIdwemile osoitetussa kir­jeessä
Clarke sanoo:
"Eilen illalla te saitte nunUn alle­kirjoituksellani
varustetun lentoleh­tisen
yleisessä kokouksessa Bessbo-toUgh
hotellissa. "TehldeKiänne epach-nlstimeita
yrityksiä bsölttäla mintm
olevan > väärässä -väitteessäni, että
Rheeh hallitus aloitti sodan Kbreäs-sa
Yhdysvaltain ilmoittamana, tfe Jä­titte
Itnainitsematta kaikki muut asia'
kirjoöiih pöTis^ Jois­sa
todisteta:äh sazha asia. ]&äinun -
ieelleni on saapunut, uusia vakuutta­via
todistuksia Keiä-kbreän läiriläk-fijakiinnan
hylkäämisestä . Rheen
kannan. Varmastikin Etelä-Korean
iainlaatijakunta on ollut paremmassa
asehässa tietämään miten sota alkoi
kuinte...',
"Te ettfe kuitenkaan yrittänytlöän
kumota lehtplehtisessä. esittämiäni
väitteitä, Miittäs^ sijaan hybkkäsit-te
minun persoonaani vastaan julis­taen,
että mini&läöetti ihnöl^t bvJat
ulkovaUan asiamiehiä..
"Minä ja ne joiden puolesta minul­la
oh kbhiiiia piihua, foimivat pitääk­seen
Canadan pois sodasta. iMe. tbi-mimme
turvataksemme maama.
putaattomuuden .sitä
Amerikan suurbisnekseltä,
lesäätnme^tenme puolus _
nadan kansan todellisia etuji
v ä i t t ^ i n e n toimiimaksi
jnuun -talin Canadan kansan
on suoraa parjausta.
"Kv&aän ei vöi kutsua miiita,
,Vallan asiamieheksi joutumatta
taamaan siitä, kaikkein v
Mr. Coldwell, jolla oli kysee _
kuhnia olla Canadan julkisesa
mässä ensimmämen mies, joi
hoitti: lähettämään Canadan
hyödyttömästi . tapettavaksi
ätxeetin sodassa Korean kansaj
taan./
"Tästä syystä vaadin teitä äeä
kisesti peruuttäihäan lausuntfe
tä minä olen ulkovallan säz
muussa tapauksessa tulen ryhtp
muihin toimettpiteisiiri."
MeuvödölUtiiom
OttaTtt-ä. —- Cahädiäh Broädcästihg
Corporationin (OBG) kattsäinvälihen
osasto ilmoittaa piakkoin ryhtyvänsä
päivittäiseen lähetysten laajaltami-sbeh
Neuvostoliittoon. Siten lisätään
venäjänkieli huden 12 kielen jouk­koon,
jolta jo käytetään CBC:n kan­sainvälisissä
laa jalluksissa. '
Nämä Neuvostoliititoon -suarmatiit'
lähetykset on tarjtoltedu feanad&n
osuudeksi siihen propagandasotaan.
Joka on suunnattu Englannista ja
Yhdysvalloista (Voice of America)
ifeu^istoliitto^bn. Venäjänkieliset :lä-
Ket:ykset • aloitetaan niha pian kuin
taipeeiilsel kielimiehet on' harjoitettu'
tehtäväänsä/ Aikomus ön aluksi lä­hettää
kaksi kertaa päivässä, puoli
tuntia kerrallälan.
Lontoo..— Lokakuussa merkittiin
metallipörssissä tinalle Uusi ^^hhitacn-nätys
865 puntaa tottnUta.'' • Entinen
hlntaennätys saavutettiin elo&uu.ss.v
ja cAi se 848 puntaa tonni.
'.303 cal. British Enfield .«^j
kiväärfejä; 26" piippu. Nitre-i
tyjä ja täydellisesti tarkisi
Mainiosti maalattu uudelle
jyllä käsitelty tukki ~ „
käynti— aivan kuin uusia.,
tettavia met^ästyspyssyjä, i
vain $37.50.
Myöskin "muuimettuja" „
Enfield .303 cal. (26" piippu))
peater-kivääxejä, mainiossa
nossa, hinta $27.50.
taataan täi rällänne palau„
Pyytäkää hihnastoa muiin M
sistä. .'.OstaesSahhie kiväärin f
48 kpl. ammuslaatikon $250.1
EASTERN ÖPÖRTM
EQUIPMENT CO. [
1320 Bank st. Oliavni,|
^ 3 KAUPPAA —
SaoK Ste. Marie Ön
RGA Victor Radioill
Nyal-lääkkeitä
l%yäellinen varasto lääklceii
Postitilaukset täytefääa\
huolellisesti.
SmMS.vHOOKER&
PICKERING
Vakuutuksia ja kiinteiinistö|
Kiinteimistölainoja ja bondel
Dominion Bank Buildiii;{
TIMMINS, ONTARIO
Keholtamme a^iakkal- i
tamme tilaamaan
Kahvia ei Siiöiii6ssa östeia
%iiää "väpaäöii. Se inehi kör-iille
lökalcuun alusia, ^el-jännesBIo
(puoli paunaa)
Oh koltneii fniiikauden an­nos
yhdelle Henigelle. Seu­raava
kahviatmos jä^iaah
vasta ensi yuonria. Näin
kerrotaan Suomesta.
lähetettävät
JOULULAHJÄ\
PAKETIT
m a h d o i n simman piaij
Voitte itse merkitä
toimittamisen ajan, jos et|
te halua pakettia
parissa viikossa.
Teidän valittavana on koli
SAL:n lataJapakettivalioU: 1
TYPE "A"
HINTA $10.80
4 paunaa kahvia
2 paunaa' riisiä
2 pak. s^hedelmiä
1 paunaa luumuja
4 — 4 unssin pakettia ma­keata
suklaata
1/2 paun, Bakerin kakaota
2 pakettia savukkeita 1
I pari Nylon-sukkia, vain
No. 10
Kokonaispaino 14 Ibs
SAL:n paketit isisältävät
ensiiuokkaista t a va r aa;
kahvia ([White Rose, jauhet­tuna
1 jiaunäiiilihatiiviissä
tölkeissä), riisiä, idiiva^^
hfedfeliiiiä, suklaata, maus-tfeit^
j savukkeita jä iiylöii-suickiä.
Kaiidd nämä tava­rat
oh hti(^isestihärkitöi
li-Mittu; pärhäiii^ tyy-
, dyttäinään su o m a laisten
ihäfcua ja tarpeita.
TYPE "B" 1
HINTA $7.60
4 paunaa kahvia
2 paunaa v a l k J i i s iä
1 paketti kuivattuja
hedelmiä
1 päona kuiv. luumuja
1% unssia kaneelia
Kokonaispaino 11 p a n B»
TYPE "C"
HINTA $6.15
4 PAUNAA KAHVIA
K<Hu>naIspaino 7 pzvua»
Äf^ij^i^rt rivri^Hn 1finf>ltajt fJi^^fS"
lähetykset Suöimeeh. kirjoittakaa nimet j a osoitteet selvästi ^
lähettäjän) jä maiiiltkaa. mmoln haluatte paketin perille Suonieg
..Matkailutoimistomme; Ja Ruotsin Amerikan Linja huoltaa as^
ttlelleen. ' ' . : e . |
^bX 69
E D W I N S U K S I
SUDBUitT, OXT*
J
l
E
1
I
S
1(
•s:
k