Vapaus, January 8, 1949

              -ffivu 2 Lauantaina, tammik. 8 p. — Saturday, Jan. 8
at FinnUh CnxisMmM Es-
Nov. 6tb 1917. Auttiorized
aecoqa'(dtuv maU FUtft
itetay: Tueadäys,
I and Satuzdays by Vapaus
j Company LtiU st 100-US
S^Wv Sotfbnzy. Ont, Canada.
Edttflcial OitH»
SL8iilcsLBdttorW.
aiddraM BoK
Advertiaing ratea tjpSöT
Tran»latioofte»of diajit.
• • • •' •TiT.iiL'iii|UmiiiS5S^'^^^^^*"
canadassaf rvid 8 M « k k .
Ybdysralloiaa: 1 vk. 7j00 8kk.aj0
Saamessa: l vk. 7A) f ktc. 428
S Vu<wikokpu8ten aika
C $ J : n tplc.-if viimeisessä kiertokirjeessä kiinnitetään osastojen
j^l^mfot^ .vuosiraporttien täyttämisen tärkeyteen j a t^yic^netään,
^^gläs^.<^i * huomattava askel täsmäHisempää järjestötoinuntaa kohti
!|^ide»it9|mintavuoden alluessa'/.
2"* ^lähnÖllinen taporteerans onkin menestyksellisen' järjestötoimin-v
i o n yfcsiperijsehto/sfJlä eFvoidä tehokkaasti edistää järjestön asioita,
jos ei ole tarkkoja tietoja sen voimasta ja heikkouksista, siitä,
jj^tä voittaja tai tappioita on kuluneen vuoden aikana eri pw)IiUa
.maata saatu. Siksi nopea ja säännöllinen raporttien täyttäaninco on
•hyvin tärkeä seikka, vaikka pintapuolisesti ajatellen voi joskus ehkä
" t t i n l u a siltäkin, että 'ovathan ne vanhat raportit siellä, eikä tässä nyt
mitään suurempaa muutosta ole tapahtunut'',
• ' Samalla sietää kiinnittää erikoishuomiota GSJ;n ja muiden typ-
-raenjärjestöjen vuosikokouksiin, missä valitaan uudet johtokunnat ja
• muut mahdolliset toimikunnat, tarkistetaan paikallisesti mitä on k u ­luneen
vuoden aikana toimeksi saatu ja tehdään suunnitelmia tulevaa
toimintavuotta varten. Tässä mielessä kaikki työväenjärjestöjen yiij»-
sikokoukset ovat vieläkin tärkoä,mmät kuin tavalliset kuukausiKo-koukset'
Näissä vuosikokouksessa valitut orgaanit esittävät rapÖFtit
toiminnastaan, eikä tämä suinkaan ole pelkkä muodollisiius, sillä täplä
- raporttivelvollisuus on kiinteä o.sa järjestön sisäisestä demokratiasta.
'Tastuunalaiset ejimöt joutuvat siten tekemää,n jäsenistölle tilityksen
^ siitä, miten ne ovat liiottamustyönsä suorittaneet. Näiden raportt||?n
perusteella jäsenistö voi<tietoisesti keskustella järjestön asioist;»,!^-
deta saavutukset ja heikkoudet, sekä luoda suuntaviivoja tulevaa t o i -
»mintakautta varten. '
Itsestään on myös selvää, että vuosikpkquksiin pHäisi yajiiiliftua
erikoisen huolellisesti; , On pyrittävä siihen, että jäsenistö .osauis^|uu
mahdollisimman suurilukuisina näih'n tilaisuuksiin. Siksi on vuosi­kokousten
pitoaikaa tarkoin harkittava ja sen jälkeen tehtävä hy­vin
tunnetuksi. ' M a i l i a pitkäiv" työjärjestyksen asemesta olisi pyrit-
! täva siihen, että kaikkein tärkeimpien kysyipystep käsittelyä V^teii
. jää riittävästi aikaa." Tämä. voidaan tehdä siten, ett^ johtokunnat,
. näyttämöt, kuorot ja^muut orgaanit esittävät huolella harkittuja pS^-
tösehdotuksia, jotka jäsenistö voi joko hyväksyä sellaisellaan eli inuii-
•' f oksia tehden tai tykkänään hyljätä.
Jos näin valmistutaan C S J : n ja muiden, edistysmielisten järjes-t
töjemme vuosikpkousia varten, niin niistä tulee juhlavia, mieltäkiin-r
oittävfa ja'todella rakentayia tilaisuuksia, minkälaisia vuosikokoustem*
me pitääkin olla.
S Y N T
Dyscm Carfar:
tleUn i a ViKMuddi 3 ^ |ea>
hikka miUefishista. Oat, 71 vuotta.
£Ba oa «ninut * yli yuoUa 9ud-
DW7n seudulla Ja tyflaketmeUjn^ eaim-mäkssni
tasisA- Ja tajnaoaiui. Nyt
b&n nauttii hyvin ansaitsemaansa
vanhuuden eUUcettä.
. ySidymxDe (Binitteluibiii tänä merk-kipäiyänät
^
4iput|g Kai-shekm ^VädhsuiraJikpiiu^'
fi^iten uutistiedoissa on kerrottu, Kijihan rappeutunutta fepda^lts-apitalistista
diktaluurikomentoa edustava Chiang Kai-shek oö yht-
^' äkkiä tullut kiivaaksi ''rauhan" mieheksi. Julistettuaan yuosiitau$ta,
ii .fUltKnnassaei voi tulla rauhaa ennenkuin viimeinenkin demokraatti
( k o i i ammuttu j a haudattu, C&iahg "Kai-sliek tarjost nyt M4eH
;!l aattona Kiinan vapausarmeijalle rauhaa mutta vain pmilljBieh^qll-
!' laan — samalla uhaten, että jos hänen ehtojaan ei hyväksytä, sjllpin
|; sotaa'jatketaan "katkeraan loppuun".
Merkille pantavaa on, että Chiang Kai-shek esitti "rauhanUr-
4 jouksensa'' kuten voittaja konsanaan. Hän määrää "ehdot", jpiliiB
y> luonnollisesti sisältyy vanhan rappeutuneen feodaalijärjestelmän ja
' " l a h j u k s i l la rikastuneiden kapitalistien vallansäilyttäminen".
J Pelin tässä vailfeessa i^^yttää si!tä, että Ghiang Kai-shek ei ypi
* moisella hölyn^ pettää ketään ja vielä vähemmän mpnj^keh
* aikaisemmin pettämiään Kiinan demokraatteja. Niinpä Kiinati kan-"
> SJiiiarmeijan johto vastasikin tähän hävyttömyyteen julistamaliäi ''iet-
• tei haavoitetun pedort sallita parannella haavojaan, jotta se voisi
\ hyökätä jälleen jonakiÄ päivänä ja kuristaa vallankumouksen''. -
J Tämä vastaus tunkeutuukin Chiang Kai-shekin "rauhantarjpuk-
J sen" perusteihin. Vähänkin läheisempi asiaan tutustuminen osoittaa,
•y ettälChiang Kai-shek toimii nytkin Washingtpnin ohjeiden mukaisesti.
» Yhdysvaltain imperialismi aikoi hukuttaa Kiinan demokratian veri-
^ virtoihin. Sitä varten käytiin petollista neuvottelua valtiosihteeri
f Älarshallin johdolla Kiinan demokraattien ja Chiang Kai-shekin vä-
Iillä ja samaan aikaan aseistettiin Chiangin joukot hampaisiin asti.
t Tarkoitus oli antaa äkkiä kuolinisku Kiinan demokratialle. Mutta
^' tämä paheellinen suunriitelma epäonnistui.* Nyt, jolloin Kiinan kan-
* san vjaltavan suuri enemmistö on kääntänyt selkänsä Chiang Kair
shekin mädälle diktatuurille, Washingtonin rahamiehet yrittävät pe-i
lastaa itselleen mitä pelastettavissa on. siUä Kiinaa tarvittaisiin tule-i
vaisuuden hyökkäyssodassa. Yhdysvaltain imperialismin "ppnnahdus-j
lautana" ja tukiasemana.
^' Kiinan demokraattinen kansanarmeija on täysin tietoinen siiliä
; keneri hyväksi Chiang Kai-shek on toiminut j a yhäkin toimii. Selvää
• luonnollisesti on, että Kiinan kansa haluaa rauhaa ja Kiinan kansän-
' armeija valmistuu rauhan palauttamiseen. Mutta se aika kuuluu meh-
« neisyyteen, jolloin Chiang Kai-shek ja hänen pyövelinsä voivat viedä
. johtavaa osaa Kiinassa. Chiang Kai-shekin armeijat ovat hävinneet
» i t s e aloittamansa taistelun ja sodan kova logiikka määrää myös sen,
l että ehtoja ei lue hävinnyt puoli vaan voittaja. Chiang Kai-shekin
* "ehdoille" käy siten, että historia nauraa niille, sillä juuri Chiangin
; hävinneet armeijat joutuvat laskemaan aseensa! Chiang Kai-shek ja
• hänen rikostoverinsa eivät halunneet säilyttää rauhaa Kiinassa, vaan
I aloittivat kommunistien pyynnöistä huolimatta verisen veljessodan
; oman maansa kansaa vastaan. Tämä sota On aiheuttanut siiuimattoi-
' man suuria menetyksiä ja kärsimyksiä Kiinan kansalle, miitta nyt on
i ilman* muuta selvää, että sodan hävittämästä ja polttamasta maaäta
* nousee uusi demokraattinen Kiina, minkä "kokoomushallituksen joh­dossa
on Kiinan kommunistinen puolue" kuten Kiinan kansanarmei­jan
radio tällä viikolla tiedoitti., . .
Chiang Kai-shek kumppaneineen veikkasi väärää hevosta, hävi­si
itse aloittamansa sodan uhkapelin ja joutuu nyt poistumaan johta-japaikalta.
KANNATBiPilAN: ' • . - ' * " ^
Erä» I^hteinme lukija pn aivan oi-keäiua
hOooiautes^
että näissä niolau^septei^^ tullisi ni­m
i t t i niokatarp^H muit­tenkin
aineitten nimet englanninkie^
telil, Jottatletäisi millä nimeUänlitä
menisi kaupasta tai rohdoskaupasta
kysymään . . . Siispä . sovimmekin
piin. «ttä tästä lähtien yritämme mah­dollisimman
vähän' suomennella
mausteitten niinkuin muittenkin tar-vildceittea
nimiä . . . Mutta sentään
kai te^atune sellaisen kompromissin,
ett^ e8|m. perunaa saa sanoa peru­naksi.
Icanelia kaneliksi, pipptuia pip­puriksi
Ja niin edespäin . . . — Nais­ten
ViW.
ABIEBIKKA TAPPEUEE
VUMBISEEN CANAOALAfSEEN
l Ä EVBOOiVALAISBBN '
Yhdysvallat ei mene automaattisesti
sotaan Atlantin st^imuksen mukaan
— sanoo senaattori . . . Senaatin
lUkoaslaUi komitea suunnittdee tut-ktousta
(Atlantin) sopimuksen suh­teen,
ndiÄ Jrttoisi yhdysvallat /a Ca­nadan
viiteen -r- Ja xpyöhemMn —
useampaan Euroojp^n mirhan tiiviiksi
seinäksi komrtnmiBmla vastaan...
"Missään tapauksessa ei mikään sopi-n^
us määri^teler että me menemme
automaattisesti sotäan.Jos Hiton y h ^
Jäsentä va8ta#n hyökätään", sanoi
qrjtls setiaatitorl. AP:n uutistieto
Washixtg^nista. t^mlk- 5 pnä.
. . . Veniijäa äsketl^iset villaostot
Australialta huolestuttavat Amerikan
kauppiaita 64ilittää "Business Week"
^ota Julkaistaan voittoja kerä|lvien
poikien hyyäk^
"Sutir^ hämthästyksen on alHeut-tanut
Venäjän yiieikidneh muutos
; . /'tnmiM^ erittäin hie-ttänik
vturton W Jiil-kaisu.
Huöie^tmeistiiUtta aiheuttaa se
tosiseikka, että näitä vfllöja kasvatet­tiin
aikaisemmin miltei pinomaan
amerikkalaisia m!ärkkitioltä vaHeti.
Mutta kUpaileyissä tarjouksissa Venä­jä
on t ^ y t miltei kaikki kaupat Ja
Neuvostoliitosta on tullut Australian
yksi satirln villan ostaja.
On-lroönlsta huomioida, että kuti
Neuvostoliitto ryhtyy militacityypplBeh
tavaran fisemesto ostamaan. siviiUtat-tcoltuksia
varten, nUn 4oite
näkee tässä j;osiaslä«s^T-. vain Jotakin
huoietituttavaal -r- Barnard Rubin,
Daily Workeri88a. ^
71T|»».'^S6»8IA1LISMI4^ '
. . . Jugoslavia korjailee viisivuotis­suunnitelmaansa
pannen brittiläisen
yhtiön edesvastuu^iji maan- rautar Ja
terästeollisuuden keliltyk^stä Ja saai-den
Jonkin verran Ij^aiueiapua Yh-dysvalloiitk".
. . —Toronto Daijy Star.
• • ••••
PARJAUSVIMMAN .
SIANSAKSAA
. . . Aiia Pauicer . ... pn tanakka,
roteva lulneh. JoUa on harmaansini­set
sUmät. lyhyeksi leikattu tukka eikä
lainkaan sukupuoUviehätTstä Ja ku­vansa
perusteella on vaikea uskoa, että
hänellä on koskaan dUut,... Hän tuU
ensltnmälsen kerran ttmnetuksi vuon-ha
.1933. joUoln hän oli 3 lapsen äiti
Ja Johti Rumanian Idstorian suurinta
lakk<Mi Orlvitan rautatieverstallla . . .
— 01<^ and kaUhipakinoitsiJa, J . V.
McÄree. tainmik. 7 p. 1949.^
Y k s i maailman Auojpätrii^ippfca-^^
mitietdiijöitä, jäiob43itfic;'fixJ^-so­danlietsojille
joululahjan, jjoka^^^I-lat^-
kovinkaan terv^tollut. ^ ^ E ^ r j j i -
mlttäin Ilmoitti k&ko^jnaalhhaU€r,^>t-'
tä Ranskalla .on nyt pma atomiv^P&ha-laitoksensa.
JpUot-Curie, joka on'
Ranskan atomikehltylben Johdossa,
sai aikaan uutisotsikkoja IBnäistes-saan.
kaksi ihmetjd^vää . tcäasUiSL..
Hän j a hänen apulaisena ovat ^ -
kentaneet Ranslca^n- atomienergiava-raston
vähemmällä kuin 3 miljoonal­la
dollarilla. He tekivät tämän aika­na,
jolloin Ranskan tiede ja teolli­suus
ovat hyvin heikentyneet sodan
takia. Tämä tosiasia puhaltaa Ame­rikan
propagandan taivaan tuuliin.
•Näihin saakka pommeja tekevät
Jänidt ovat valehdelleet maailmalle
atomlvoimalaitosten korkeista kus-tannukslsta.,
He sanovat,'että mraa-
'nivaraston kehittämiseksi tarvitaan
biljoonia doUar^ta j a suunnattomia
tehdaslaitoksia. Ranska on paljasta­nut
tämän valheen. Atomivoima on
melkelM minkä hyvänsä kansan saa­vutettavissa.
'
'Joliot-Gurien ilmaisema toinen to­siasia
Iski sodanlietsojia myöskin-ko­vasti.
Ranskan atomivoimala!^ ei
valmista aseita. Ranskalaisilla ato-mitiedemlehillä
ei ole mitään tekemis­tä
atomimurhien kanssa. He ryhty­vät
käyttämään atomivoimaa lääke­tieteellisiin
tarkoituksiin j a valmista­maan
siitä käytännöUistä voimaa. He
auttavat toisia kansoja tekemään, sa­moin.
Tämä on katkera uutinen Wall
Streetin salavehkellijoille. Se on.y^ejä
vaikeampi heidän xilellä, koska Joliot-
Curle on paljon enemmän IcuLn suuri
tiedemies. Hän on Ranskan komqju-nistipuolueen
johtava jäsen. Puhues­saan
Ranskan kansan nimessä, Joliot-
Curte on osoittanut kaikille kansoille
tien atomlrauhaan j a -edistykseen.
Voidalcsemme havaita kuinka • .tär­keä
tämä uutinen todella on. ;tiulec
meidän tarkastaa, xiaitä tapahttii^Yh-tyneltten
Kansain järjestössä. Siellä
myöskin ovat atomisodan propagan­distit
kärsineet vakavan taj^ion,^
Kahden, vuoden ajan Yhdysyallal.
Britannia Ja Canada ovat yrittäh^pt
käyttää atomikysymystä prop'ag£nAia-<
na Neuvostoliittoa vastaan.. lje=.«vat
ottaneet suunnitelmaa atomieR^r-^
'/kontrolloimiseksi" jokai^^e
kansalle. Neuvostoliiton edustajat
ovat olleet sitä mieltä, että-Ameri­kan
täytyy ensin hävittää kaikki atp-^
mipomminsa. Silloin vasta muodos.'
tettaisiin koko maailmaa, käsittävä
koniirollielin pitämään huolta vsiltä,
ettei atomiaseita enää, valmisteta..
Mutta Amerikka j a sen tukijat kiel­täytyivät.
Ne vaativat, että eni^inrpn
Jokaisen maan avattava ovensa kon­trolliryhmälle,
joka on Yhdysvaltaiin
määräysvallan alainen. K u n Amerlk-
Ica olisi varma, ettei muissa maissa
TÄYTYY OLLA KEHNO
. . . Älkäämme erehtykö tässä, sillä
Wall Street puskee epätoivon vim­malla.
Ranskan protesteista ja Sak­san
kaikkien poliittisten puolueiden
vastuksesta välittämättä Yhdysvallat
on päättänyt rakentaa Ruhrin aluees­ta
arsenaalin. Vieläpä Saksan sosiallr
demokraattinenkin puolue — mikä
kannattaa Marshallin suunniteln^aa—
on pakoltettu sanomaan: "Yhdysyal-tain
Ruhrin suunnitelma on vieläkin
pahempi kuin meidäm kaikkein' pa-tiimnaat
aavistuksemme" . . . — V a l ­tuusmies
Chas Sims, Canadian Tribu-nessa.
• • •
K A I K U VASTAA K U T EN
METSÄÄN K U U D E T A AN
^faa|dllg'. .r— K U n a n kommunistit
tuntuvat tänään vastaavan Chltmg
Kai-shekin rauhantarjoukseen ukkos-raaisdla
tykkitulella':. . . — A P : n .
uutlstleto, tammik. 6 pnä. |
— : 1»
ohsl ^minkäänlaista mahdolUsuutta
atomipommien valmlsiamiseen, niin
silloin vasta Amerikan pommit iiävl-tettäislin.
.
Yhdysvaltain painostuksen alaisena
useimmat . Y K : n edustajat äänestivät
kuuliaisina Amerikan sujinnitelman
puolesta. Canadan edustajat olivat
aina, äänekkäimmät hyökkäyksessä
Noivostpllittoa. vastaan.
Mutta- tilanne on nyt muuttunut.
Lokakuussa Vishiiuky esitti miden
asenteen. Neuvostoliitto on halukas-suostumaan
siihen, että kontrolllsuun-nltelma
pannaan voimaan samaan a i ­kaan
kuin kalkki atomipommit hävi­tetään.
Tämä on huomattava myön­nytys;
askel rauhaa kohti.
. A u s t i n , 'Yhdysvaltain edustaja lei­masi
Neuvostoliiton esityksen "itä­maiseksi
tempuksi". Hän sanoi Y -
K : n kokoukselle, ettei ole mitään
hyötyä keskustella atomiprobleemista
enempää. Hän raivosi kovasti Cana­dan
McNaughtonin ja Pearsonin
kanssa Neuvostoliiton esitystä vas-
.taan. » ,
Mutta tällä kerralla propagazula
ei tspslnytkään. Vlshinskyn suurel­la-
puheella-oli-tehoisa vaikutus. A t o - '
mitiedemiehet Amerikassakin näkivät
nyt WaU Streetin juttujen tekopyhjry-den.
Atomltiedemiesten virallinen
äänenkannattaja puhuikin joulukuus­sa
Jo tavalla, millä se el koskaan a i ­kaisemmin
ole puhunut:
"MaailnaajP kaiisat ovat pyky-ään
— ja siihen on syytäkin -r
nivemieei epäilemään Amerika]ii
poUtiikan itaekkäitä talpndellisia
tai poliittisia vaikutteita ja aset­taneet
"kyseenalaiseksi Amerikan
muiden kansojen vapaudesta ja
hyvinvoinnista hvolebtimlsen tar­koituksen."
MilcBl tiedemiehet muuttivat mie­hensä?
Näyttää siltä kuin he olisivat
s^aneef Jonkin verran rohkeutta sen
jälkeen mitä tapahtui Y ^ i s s a .
Brittiläinen Hector McNeli on y r i t ­tänyt
nostattaa punakauhua. ^' Hän
sanoi: ,
"Me emme häviitä pommeja . . .
koskq^me kaikin pdjkäämme Nenvpsto-
VenäJää." Kenraali McNaughton me­lusi:
"Neuvostoliitto jättää ottamatta
huomioon tieteelliset tosiasiat." Mutr
ta kuten ilmeni, toiset .kansat ajat­telivat'eHrtavBlla;'''-''"^
' -'r.
Etelä-AIWkkahtomästytti itoköiisia.
Kun sen edustaja Louw sanpi, etiä
Afrikan kultamalralssa on havaittu
olevan uraania. Amerikan suimbitel-ralin
kuului saada tuo malmi kontrol-
Uhisa. se merkitsiii " . . . , mahdolli­suutta
saada kaikki Etelä-Afrjkan
kultakaivokset (Yhdysvaltain) kon­trollin
alaiseksi." Mutta hänen maan­sa
el salli milloinlcaan sitä. •
Pieni £1 Salvador sanoi: <'Me emme
halua luovuttaa kontrollia kaikkiin
atomivoimaan tarvittaviin mitteraalei-hln
nähden." Viimeinkin Neuvosto­liiton
väitteet osoittautuivat tosiksi.
Jänkklen atomlsuuilnltelma paljiEi&tet-t
i ln suunnitelmaksi, jolla yritettiin
kaapata suuret mlneraalirlkkäudet
muilta kansoilta!
Tshekokslovakia sanoi: "Atomiasei­den
valmistaminen tulisi lopettaa? vii-pymiittä."
Samaa mieltä pii Valko­venäjä.
Syyria ja toistakymmentä
muuta maata.
Canada (McNaughton) totteli ame-
Intiaanieju teltta, joss lentäjä Cryderman oli yon ja löysi majavanlihaa palattuaan Geraldtomin.' Laskies­saan
erääile metsajärven jäälle rikkoutui jää Ja hänen lentokoneensa fäi jäihin. Kesti vii&i päivää en­nenkuin'
Cryderman pääsi Ihmisten ilmoille.
LesBe Morris:
Ne suiurmiehgt, jotka ovat Uuden
K i i n a n , johtajiaj, ovat maailmanmai­neen
saavuttanj^ita miehiä. He pol­veutuvat
sotUaaJlisista j a poliittisista
suvuista Ja heitä johtaa perinpohjai­nen
manös.iiin tuntemus.
rikkalaisia' esimiehiään yrittämällä
saada Y K : n atomikontrolllkomission
laukkautetuksi.' Sitten seurasi vielä
sensatio. kun'-Australia (Hodgson)
arvosteli terävästi Canadaa j a kan­natti
komis^on' pysyttämistä. Pie­nemmät
maatV''mukaanlukien Mars­h
a l l in suuniUtfelinan alaiset maat, sai­vat
rohkeutta! Lopullisessa äänestyk­sessä
"länsitfloki", kärsi musertavan
tappion. E i yksilsään edustaja äänes­tänyt
sen'puolesta, vain kolme edus­tajaa
pidättyi äänestämästä. Atomi-komissio
jäi edeileen olemaan.
Nyt Amerikan tiedemiehet tunnus­tavat:
"Venäjän lausunto horjutti
länsiblokin vankkaa aikomusta."
Tosiasia ön, että Neuvostoliiton rau-hanvetoopius„
esitys atomiaseiden hä­vittämisestä,
aseistuksen vähentämi­sestä
kolmanneksella, vavahdutti so-danlieisojia.
, ^ u h a n asia sai tukea
lailkissa maissa. _ Vishinsky esitti m i l ­joonien
äänen rauhan j a itsenäisyyden
puolflsta.v .. ... ,
^qPä»nä vuosi,:tar^ maailmalle uu^-
den vtoivori.rau]|ian saamisesta. Tois­takymmentä
pikkumaata on jp us­kaltanut
nousta,. Amerikan ppmmln-helluttajia
vastaan. Canadalla, jolla
on paljon isompi-vaikutusvalta maa­ilman
asfolhin''ja myöskin suuret'
uraanllähteet,- 'fch historiallinen ^vas-tuunalalsuusL
Canadan kansan tulee
ottaa päättäyä-asenne atomipommien
hävittämiseksi^,
Meldärv,maamme tulee liittyä Aus­tralian
j a Etelä-Alrikan sekä mui­den
sellaisten,Jiansojec kanssa, jotka
ovat valmiit t^ÄstelMoaan atomirau-han
j a Amerikan määräysvallasta va­pautumisen
puolesta. Meidän halli­tuksemme
tuleö.siirtää Chalk Riverin
atomilaitos pois sotilaskontroHin alai­suudesta.
Meidän atomilaitoksemme
tulee, aivan samalla tavalla kuin C h a -
tiUonin laitoksen Ranskassa, lakata
olemasta"sotas^aisuus ja sen tulee
ryhtyä tolmimaj^n yksinomaan ihmis­ten
elämän pelastamisen j a tuotanto­voiman
lisäämisen hyväksi.
Mup Tse-Tung pn syntynyt, v. 1893,
keskivarakkaassa talpnpojkalsperhees-sä
Hunanissa. Hän taisteli sotilaana
jo v. 1911 Manchun tyranniutta vas­taan,
joten hanalla on takanaan 37-
vuotinen sotilasura. V. 1919 hän muo­dosti
ensimmäisen marxilaisen opin­toryhmän
Himanissa j a täsiä ryh­mästä
kehittyi sitten kommunisti­puolue.
Hän oli .edustajana Shangf-hain
konferenssissa v. 1921, jossa puo­lue
perustettiin.
Mao oli kuomlntanglri puolueen
johtokunnan jäsen Sun Jat-senin a i ­kana
ja puolueen virallisen äänen­kannattajan
Poliittisen Viikkolehden
toimittaja. . K u n Chiang Kai-shsk
järjesti vasta.vallankumouksen v. 1927,
johti Mao kuomintangin joukkoja ja
järjesti Hunanin talonpoikain .kapi­nan.
V. 1928 hän yhdisti .Joukkonsa
Chu Tehin joukkojen kanssa ja tais­teli
vuosia Etelä-Kiinassa. Vv. 1934-
35 h^n suoritti Chu T e h in kanssa
kmiluisaii pitkän marssin Kiangsista
Szechwanlin, mikä marssi on yksi
.jSQtllashistorlan rohkeimpia operati-oita.
^
Mao on K i i p a n kommunistipuo­lueen
keskuskomitean sekä kansan
Vapausarmeijan sotilasneuvoston pu-heenjohtaj
».- Hän-,on hyvin valista­nut
inteif §i J^PÄ' ^-4ain;-'J5apbJett
mul^äife ftäife'^l|l^fteplHafe^ Jtf käsh
tännöri" paremii3D'n k u in muut Kiiriari
kommunistijohtajat.
J.Chu Teh, Vapausarmeijan ylipääl­likkö,
c n syntynyt v. 1886 feodaalisen
maanomistajan maalla työskentele­vässä
köyhässä psrheessä. Hän suo­ritti
päättötutkinnon Yunnanin so­tilasakatemiassa
v. 1911 Ja oli jäsene­nä
Sun Jat-seiiin salaisessa tasaval­talaisessa
järjestössä, mikä vaikutti
kuomintangin perustamisen edellä.
Chu Teh taisteli komppanian pääl­likkönä
siinä reformiarmeljassa, mi­kä
kuldsti Manchun vallan v. 1911 ja
jatkoi sotilasuraansa feodalismia vas­taan
vuosikausia Yunnanissa. V. 1915
hän johti talonpoikien kapinaa mo­narkian
pystytysyrityksiä vastaan ja
tässä sodassa hänet korotettiin ken­raaliksi.
*
Chu Teh taisteli aina vuoteen 1922
saakka. Mainittuna vuonna hän meni
Berliniin opiskelemaan j a siellä hän.
avusti Kiinan kommunistipuol
osaston perusta.mista opiskelijain k
kuudessa. Puolueen Berlinin ja
r i s i n . osastoissa oli miehiä ja na'
jotka tänä päivänä esittävät su
osaa- kansan vallankumoukse£.sa.
lattuaan takaisin Kiinaan Chu 7
otti osaa Chiangin pohjoiseen so
retkeen j a ryhtyi sitten kommun
toveriensa kanssa v. 1927 vasa­maan
Chiangin vastavallankumo
ja löi viisi kommunistien armeij-vastaan/
kohdistettua tuhoyrll
Vv. 1334—35 kuuluisan pitkän
sin jälkeen, jolloin vallankumouks
liset armeijat.siirtyivät eteläisistä
klkohdistaan koillisille alueille,
Teh on olliit kansanaxmeijÄ ko
ta ja. Hän ön loistava strategisti
kyvykäs taisj;eluj£n johtaja, sekä
mei||irisa ihailema.
Chou En-lui on syntj-nyt v. I
vanhassa mandarliniperheessä. V.
hän oli ylioppilaitten liikkeen joh
jana ja yksi noina vuosina koko
nassa vallinneen uudistuslii'
edustaja. Hän avusti Kiinan k
munistipuolueen ^: osastojen perusi
mistä Euroop^sa 20-vuosiluvun ai
puolella. V. 1927 hän järjesti "su
Shanghain lakon, jolla työväestö
vastaan j a murhaifttiheifcä, va
Chou Nankingin kapinaa pet
vastaan. Samoihin aikoihin fiän
• tuli puolueen keskuskomitean jäsen
vallankumouksellisen sotilasneuvos
poliittinen pääkomissaari, jossa vi­sa
hän on vieläkin.
Chou oli viime sodan aikana k
munistinen yhteysupseeri Chur
gissa ja neuvotteli kenraali Mär
Iin kanssa kommunistien edustaj-
Hän on järjestämistaidon mestari
yksi Uuden K i i n a n kansankulttu
korkeimpia edustajia.
L i n Piao, Kansanarmeijan Ma-shuri
»n- jaoston komentaja, on
tynyt v. 1908 j a oli yksi Sun Jat--
nuorempia upseereita k ä y t y ä i
Whampaon sotilasakatemian,
jossa Chiang Kai-shek. pääsi u"
riksi. Hän oU yksi rohkean Kah
sannen armeijan johtaja, joka
meija myöhemmin liitettiin Ma-
• i i »
Dorothy Thompsonin rotiitecHrini,
Vihreässä nuoruudessaan progressiivinakin tunnettu, mutta sen
jälkeen Wall Streetin rahamiesten lempitylöksi antautunut pakinoit­sija
Dorothy Thompson antoi tällä viikolla peloittavan esimerkin siitä
kuinka syvälle poliittiseen lokaan painuu henkilö, joka antautuu taan­tumuksen
apulaiseksi.
Clobe and Mail-Iehden tällä viikolla julkaisemassa pakinassaan
Dorothy Thompson esittää häpeämättä natsilaisia rotuteorioita ja
puolustaa sen perusteella Hollannin raakaa hyökkäystä Indonesian
tasavaltaa vastaan. ' ' M u t t a tosiasia o n " , sanoo hän, "että maailman
yli kahdesta biljoonasta ihmisestä on vain murto-osa osoittaJiutTtse-
^^lintakykyä . . Näin sanoivat myös Hitlerin natsit ja perustivat
nmiimanVaU0itiU"«uUn^^^ tämän "rotuparemmuuden"' perus­talle.
Nyt on Dptöthy Thompson ilmeisesti, aryeluttavan lähellä sitä
käsityskantaa, että'vain "Amerikka" on kykeiievä itsehallintaan —
edeUyttäehi että joku Wall Streetin hyväksymä'diktaattori hallitsee
Anierikkaal Häh sanoo iedelleen: "Pieniä välipäitä-lukuunottamatta
it^JjalUrinojti iistö^^^^ Länsi-Eurooppaan ja Pohjois-
Amerikkaah . . .Ilmeisesti vain vissiälainen ajatus »ja kulttuuri ke­hittää
itselialiihtakykyä . . . Tällaisen täysfasistisen rotuteorian jäl­keen
Dorothy Th<»mi>Spn tiUee^ s
'•Kykyinen taistelu Hollannin ja Indonesian tasavallan välillä pa­lauttaa
tämän mieleen ja. vaatii paljon vakavampaa ajatusta ja infor-matiota
mitä ol^mpie tähän asti saneet. Mikäli minä tiedän; tä.raä
"tasavalta" -— japanilaisten muodostama nukkehallitus jolle; he luo­vuttivat
yallan pöktuiessa^^ Indoniesiasta —r on osoittau­tunut
kykeneniättömäkisi ylläpitämään järjestyksen alkeitakaan tai
suojaamaan kansaa'armeijoilta'. . ."
Täten Dorothy T-hompson syyllistyyTiatsilaisen rotuteorian ylisr
tämisen iisäk^ myös natsilaisenr^urvalheen käyttöön vääristellessään
Indope^iän ta^v^Ian synt>'ä j a h i s t o r i a . *
Mutta tällainen ajätuskanta edustaa epäilemättä Wall Streetin
"teorioita'', sillä muuten ei voida ymmärtää miksi Yhdysvallat myö­täilee
Hpliannin julkean hyökkäyksen hyväksi, samalla kuin se kiivai­lee
itseään piralusUväa Israelin tasavaltaa vastaan ja julistaa maail­malle
Mö^owatf^ Walter Bedell Smithin
suun kuttä, että ^ d y i s v a l t a in ja Venäjän väliset suhteet voivat pysyä
jatkuvasti nykyisellään ilman, että ne paranisivat tai pahenisivat. . .
Lyhyesti sanoen Dorothy Thompson, kenraali Walter. Bedell
Smith ja Wall Streetin rahamiehet ediistavat nyt hyökkäävää sota-~
politiikkaa, missä^arvitaah natsilaisia rotuteorioita, valheita ja kriisejä.
Toisen inaallmiax^sodan Ipppupuo-lella
pudottivat amerikkalaiset kaksi
atomipommia Japaniin, yhden Naga,-
saklln j a toisen Hhroshlmaati. M M U -
ma oU hämmästyksissä tästä tuhoi­sasta
uudesta aseesta.
Tämä aiheutti väittelyä siitä pakoit-tiko
atomipommi Japainin antautu­maan
vai oliko se jo n i i n perinpohjin
lyöty, että rauha oli&l Uman sitä saatu
lähiaikoina. Amerikkalalsel; välttivät
atomiponunin näytelleen ratkaisevaa
osaa kun taas, toisaalta vältettiin,
vieläpä, h y v in peJrustellusti, että Japa­n
i n xaiätaat tappiot Tyynellä merellä,
pommituksien aiheuttamat tiihot To­kiota
ja toisia Japanin kaupunkeja
vastaan s ^ Mandshuriassa olevan
Kwantungin armeijan perinpohjainen
tappio ratkaisivat taistelun.
Olipa miten hyvänsä, atomikausl
oli alkahuti Amerikkalaisilla, eikä
muilla, oli atomipohimi. 'Atomipommi
toi-*TBukanaan myöskin atpmidlplo-matlan.
Siltä tuli kjrimän sodan ase.
Kuka hyvänsä uskalsi vastustaa ame­rikkalaisen
imperialismin rajatonta
määräämisvaltaa silloin heiluteltiin
atomipommia uppiniskaisen vallan
edessä. ^ Amerikkalaiset Unperialistit
ovat kieltäytyneet antamasta atomi­asetta
kansainvälisen kontrollin alai­seksi
j a samalla väittäneet, että k u ­luu
aikaa vielä monta vuotta ennen­kuin
muut voivat valmistaa atomi-p<
M^mia, Ja että a t o n U t ^ h t ^ raken­taminen
tulee maksamaan niin pal­jon,
ettei moni maa voi ajateliakaan
•s,
sellaisen rakentamista.
Heti sodaii., päättymisen jälkeen
atomipommifit;a' pidetty kauhea melu
alkoi loppujen lopuksi vähän vaimeta.
Nyt alkaa saapua tietoja atomipom­mista
ja atoinitleteen kehityksestä
muissa maissa.
Varmsmnkin amerikkalaisia atomi-imperialisteja
j , on harmittanut kun
englantilainen prof. P. M . S. Blackett.
joka sai äskettäin fysiikan Nol>gl-palkinnon."
atomienergiaa käsittele­vässä
kirjassäaji selittää, ettei atomi­pommi
loppujen lopuksi ratkaise sotaa.
Hän mm. sanoo seuraavaa:
"Kymmenelij^uhannella atomipom­milla
— j a ei likimainkaan n i i n paljoa
ole vielä niitä valmistettu — voitaisiin
aiheuttaa suurta tuhoa, mutta el
suinkaan yoittäa niin laajaa valta­kuntaa
kziin Neuvostoliittoa, yhtä vä­hän
kuin läiisivaltojen lentopommi­tukset
Saksassa jasalisalaiston hävi­tystyöt
Neuvostoliitossa kykenivät rat­kaisemaan
sodan lopputulosta.
"Amerikkalaiset imperialistit, jotka
ovat tyyten oman atoinipropagandan-sa
rajoissa, ovat yliarvioineet' atomi­pommin
merkityksen siinä määrin,
ettei se ole järjeilisessä suhteessa to­dellisuuteen
.-ij^l;'
Näin sanoo, yibsi maailman etevim-mistä
atomieniafeian timtljoista. K a i ­ken
tämätt.l^säksi prof. Blackett iroo-nisesti
huomauttaa, että venäläisten
anteeksiantainattomin sjmti Ameri­kan
imperialistien silmissä on se, et­teivät
he ole atomipommista n i i n kuo>
lettavan kauhistuneita kuin amerikka­laiset
itse.
Juuri.joulun edellä Ranskan atoml-komissionin
puheenjohtaja prof. J o -
liot-Curie i l m o i t i i . että "Ranskalla on
nyt oma atomitehdas. Tämä tuli kuin
salama kirkkaalta taivaalta ja oli
varmaankin epämieluinen joululah­j
a atomihullullle. Hän lisäksi tiedoit-ti,
että se on tullut maksamaan alle
3 miljoonan dollarin. Siis ei lähes­kään
n im paljon kuin amerikkalaiset
ovat sanoneet heidän atomitehtaansa
tulleen maksamaan.
Tämän lisäksi ilmoitti prof. Joliot-
Curle, joka sivimieimen sanoen on
Ranskan Kommimistipuolueen puo-luetolmlkuiman
jäsen, ettei heidän
tehtaansa valinista atomipommeja
vaan sitä tullaan käyttämään lääke­tieteen
palvelulcseen j a atomivoiman
saamiseksi muita rauhallisia' tarkoi­tuksia
varten.
Eivätkä, rariskalaiset pelkää näyttää
atomltehdastaan muille. Muutamia
päiviä sitten se iiäsrtettiin amerikka­laisille
ja englantilaisille sanomalshtl-miehille.
Heille tarjotulla päivällisillä
prof. Jollot-Curie sähöi; ,
"Jos me huomenna sattuisimme
löjrtämään vielä toisille maille tunte­mattoman
atomisalaisuuden, niin
ranskalalsäna tulisi meidän suojella
sitä kateeHlsesti Ranskan salaisuutena
siihen saakka kunnes Yhtyneet Kan­sakunnat
onnistuu julistamaan atomi­aseen
laittomaksi.
Tällainen kauhistuttaa atomi-impe­rialisteja.
Eiiiän sille mitään mahda
jos muutkin maat kehittyvät atomi-tieteen
alalla Amerikan tasolle ja, vielä
edeUe siltä.
Meille canadalaiiille, jotka luulem­me
olevamme tieteen alalla maailman
napa. tai airtakln Amerikan jälkeen
sellainen, tuU yllätyksenä p a « päivää
sitten.lehdissä-ollut uutinen, että me­k
in olemme atomltieteen alalla ot
neet askeleen eteenpäini Otta~
tiedoitettim, että nyt f n mas
rakennettu Ihmeellisen "halpa cy
tron, eli atomin halkaisija. Se on
lut maksamaan vain $50,000 kun
hän asti suuremmat cyklotronit
tulleet maksamaan monin v'
enemmän. Ehkäpä kaikkein
män Ihmetyttää tässä tiedor
se, että olemme matkineet takapa'
siksi haukuttuja venäläisiä.
Neuvostoliiton tieteellisessä juli<
sa on tiedemies Veksler selostanut
j a sen mifkaan ovat canadalaiset
kentaneet äskettäin valmistuneen
lotronin. Tämä vain osoittaa,
Neuvostoliitossa myös tiedetään
j a toista atomitieteestä.
Marxilaisille on jo kauan ollut
vänä, että jokainen askel eteenpi
kehityksen alalla, olipa se telmii
tai millä muulla tieteellisellä
hyvänsä, merkitsee kapitalistissn
Jestelmän heikkenemistä. Kun a
mi voimasta tulee pääasiallisin v-lähd^,
kuten kaikki tiedemiehet
nustavat, niin se merkitsee Icapit
tiseu talouselämän rakente^sa
vaa murtumaa Ja sitä impeir
kaikkein pahimmin pelkäävät.
Jistlselle maalle Ja sosialismin
oleville maille se. merkitsee suurta
kelta kohden suurempaa vaurautta
onnellista elämää. •
K i i n a n vapaustaistelun Johtaja
Tse-tung sanoi amerikkalaiselle
jallijalle Anna Louise Strongille
mipommlsta seuraavaa:
"Atomipommin sjmty oli alku
rikan imperialismin kuolemalle,
monopolistit rupesivat luottamaan
hän pommiin ihmi!>iin loott
aseinesta. Loppujen lopuksi
pommi ei tuhoa kansoja:
tuhoavat tämän pommin.''
Näin tulee epäilemättä käymään
sitä parempi mitä pikemmin. —