Vapaus, January 8, 1949

              mm
vii-4 Lauantaina, tammik. 8 p. — Saturday, Jan. 8
"iifiaten ja Naisten Räätm
' - P a b e B n S - i n i >
St. E . madMivQBt.
S.CJL ^rheilulillon
ifrirkamjoictoiii osdttaet:
SpCdbueenJolitä
O o n l a n d s Äve. Toronto; b n t .
. P u h e l i n G L . 6213 .
^^^^^^ V ' i ^^
St;i«ifttrl<* iSt. TVÄ^nto^Ont.
^ ^ ^ D a y Av(5, ^ ^törbntö; Q n t .
' - P u h e l i n K E . 3603
' K i r j e e n v a i h t o sihteerille. Huo­m
i o i k a a s i h t e e r i n uusi osoite.
»to
KINGELIN
MUSIC SCHOOL
Opetusta harmonikan, viulun,
m a n d o l l n i n , p i a n o n y j n . s o i t t i m i en
a l a l l a .
S u o m a l a i n e n m u s i i k i n opettaja.
4 Sjrdenham St. Toronto, Ont.
(23-30-8-15)
K O S K A O N PXÄSlÄINENr,
M a r i a n päivä, h e l a t o r s t a i j a h e l l u n t a i?
• iScfn näJtee v. 1949 T a s k i i k a l c n t e r l s t a.
.Vesa,B.Ä.
B a r r i s t e r . S o l K i t o r , Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
• • •
592 D a n f o r t h Ave.
(Near Pape Ave.) Toronto
mm!'-:,
MEILLÄ ON
viimeisempiä ja •yleisesti
.. suosittuja SUOMALAISIA
i G r a m o f o o n i n levyjä)
$1.25 kappale
P o s t i t i l a u k s e t tolmitetaari nop3astl.
H i n t a l u e t t e l o lähetetään
pyydettäessä.
K A I K E N L A I S I A K L A S S I L L I S IA
J A K A N S A N O M A I S I A LEVYJÄ.
ORIGItlAL
NiTURE CO.
u h e l i n WA. 5612
Queen gt. West
TOHONTO O N T A R I O
F o r t A r t h u r . — I h m i n e n , avaa icor-valäpesi
Ja kuule mitä s i n U l k saile-l
e n . Pukkalan 'Sami ri^k&r^ '•. s i n u t
I s k u n homm.«£ta panemaan paperille
k a i k e n k a n s a n luettavaksi seuraavaa:
V . - J a u . - seura I s k u järjestää h i i h t o ­k
i l p a i l u t tämän vuoden helmikuun
kolmantena sunnuntaina. Hiihdettä­vä
m a t k a o n y l e i n e n 5 kiloinetriä, nuo­r
e m m i l l e kak; i j a yksi kilometriä.
H i i h d o t tapahtuvat vanhassa palkassa
West E n d l u i s t i n r a d a n luopa. A i k a,
kolmas .sunntmtal hehnlkinisää kello
2 i.p. R u v e t k a a p a siis pojat j a tjrtöt
idireellä h a r j o t t a n t a a n h i i h t o a j a v a ­l
i k o i m a a n sopivia suksivoiteita. T u l ­l
a a n k e r r a n k i n joukolla koettamaan
k u k a on & u k i n . Pankaa visusti nlfe-leenne
T a r m o n , E l o n jä I s k u n l y l y n -
lykkääjät. että saavutte s i l l o i n y h t e i ­s
i i n t u m a jäisiin. S i n n e ovat myös ter­vetulleita
seurojen izlkopuolisetkin
hiihtcmiehfet. Satalukuiselle p e n k k i -
u r h e i l u j o u k o l l e sinne on erittäin m u ­k
a v a k u l k u . Siihen mennessä o n tä­mä
Port A r t h u r i n parempien ihmis­t
e n valitsema, uusi pormestari l u v a n ­nut
valmistaa käyttökuntoon meille
" P a r k i n " sähkölinjan n i i n , että ei
p e n k k i u r h e i l i j o i d e n tarvitse enää ve­tää
keuhkoihinsa g a s o l l i n l n käryä. Is­tuu
v a a n t o p p a t u o l i i n j a unelmoi siinä
s i k s i kun kärry .saapuu V a i n i o n n i i ­den
kauppatalon koihdalle. Siitä ei
olekaan k u i n parikymmentä askelta
klubihuorieelle. .
Tämä on sanottavaa päivän hom­mista.
Sitte s a m a n päivän i l l a l l a k o ­koonnutaan
B a y Streetin p l k k u h a a l i l -
l e kuulemaan j a näkemään o i k e i n r y -
m y j u h l i a . Siellä iskulaiset voimiste­levat,
nyrkkeilevät sekä vihitään Is­kun
uusi painimatto, käytäntöön, esit­tämällä
näytepainia. Myöskin l a u l u ­kuoro
" K a i k u " tulee avustamaan näi­tä
suurjuhlia. Minä hurkantakana
k u i i n t e l l n kun he .suunnittelivat
ohjelmaa näihin I s k u n j u h l i i n . Y k s i -
tyisnumeroita oli n i i n paljon, että t o i ­sen
käden sormet sai laskea kahteen
kertaan, sitten l o p u k s i kuoron Johta­j
a t a r sanoi, että kuoro erittää kaksi
l a u l u a . Minä s i l l o i n Jo hengessäni
päätin omasta puolestani pyytää j i l in
k a u n i i s t i kun s u i n k i n ösaah että
" K a i k u " esittäisi vielä kolmannenkin
l a u l u n . Nyt s i t t e o n Se pyyntö tehty.
N i i n k u i n huomaatte, tästä o n ' t u l o s -
.<a n a u t i n t o r l k a s i l t a . Se o n v a i n p a h in
p u o l i , että h a a l i n rajotettu tila el
mahdollisesti s a l l i k a i k k i e n o s a l l i s t ua
n i i h i n j u h l i i n . Tuonempana lähem­m
i n .
Tyttöjä j a p o i k i a minä erikoisesti
k e h o i t t a i s i n t u l e m a a n I s k u n jäseniksi.
Pikapuolin a i o l e t a a n L i i t t o j u h l a n v p l -
misteluohjeiman har jotos. Siibea
o s a l l i s t u j i en pitäisi ollfl, m u k a n a alusta
a l k a e n . — Losojätkä.
unfömun
JQ sata vuotta takaperin Kari Marx ja Frederick Engels hahmoit-telivat
siirtymisen sosialismista kommunismiin. Tämän jälkesn on
tämä teoria askarruttanut yhteiskuntatieteen tutkijoita ja varsinkin
työväcnlttokan vaHstuneinta osaa.
Xyt kun kapitalistinen yhteiskunfli on joutunut hajoamisproses­siin,
kun imperialistien otteista on riistäytynyt irti useita ntaita ja tämä
hajaannusprosessi kiihtyy edelleen, niin nyt on kysymys sosialismista
kommunismiin siirtymisestä herättänyt entistä enemmän huomiota.
Tämä mielenkiinto on sitäkin suurempi, koska Neuvostoliitossa on jo
saavjitettu sosialismi ja sosialistinen talous ori laskenufperustan kom­munismiin
siirtymiselle. ' ~ ~
Julkaisemme tunnetun XeuvostoUiton marxilaisen P. Yudinin
_miclcnkiititoiscn artikkelin, jossa hän kansantajuisesti ja sitovasti
lodistaa miten tämä siirtyminen tapahtuu.
k o l t t a a , ei hyppäyksittäin, vaan ä r ­t
y m i n e n tapahtuu Ilman y h t d s k u n -
naHisia yhteouörmäyksilL j a V a l l a n k u ­mouksia.
Tässä älrtymisessä tulee l u o n n o l l i ­sesti
olemaan vissillä asteella k i i h t y ­vää
menestystä, j o k a Johtuu t u o t a n -
tovoimain, tekniikan, t i e t e n j a k u l t -
t u i u i n kehityltsestä.-" ~ ~ -
J a t k u v a ja. kiihtyvä'tuotantovohnain
Venäjän stiuri L o k a k u u n V a l l a n k u ­mous
o n h i s t o r i a l l i s t e n v o i t t o j en Icruu-naama.
Näitä voittoja luonnehtivat
ne tosiasiat, että^ NeuvostolIitosBa on
rakifehnettu sosialismi. Sö-lallsmi on
saavuttanut sellaisen menestyksen, et­tä
neuvostoyhteiskunta o n astunut k e ­hityksensä
uuteen valheeseen — se
lähestyy sosialistisen rakennustyön
päättymistä Ja h i l j a U e e n s i i r t y y sosia­l
i s m i s t a k c n m i u n l s m i i n.
H u o l i m a t t a siitä, että sen täytyi
kestää uskomattoman a n k a r a n sodai^
Saksaa j a sen s a t e l l i i t t e j a vastaan,
Neuvostoliitto on saavuttanut niin
huomattavaa edistymistä sodanjälkei­sessä
tuotantovoimien kehityksessä,
että se o n edennyt huomattavan pit­kän
m a t k a n kommunismiin.
Neuvostoliiton sodanjälkeiset talou­delliset
menestykset todistavat uudel­leen
sosialismin suunnattoman y l i v o i ­man
Icapitalismiin nähden.
250,000,000 toimia, öljyn 35,400,000,
sähkövoiman 82 biljoonaa kiIowatti-t
u n t l a . NeuvostolUton työläisten tuo­tantokyky
tällä a j a l l a , siis 1946-50 vä­lisenä
aikana, nousee 36 prosenttia
v e r r a t t u n a sodan edellisen v. 1940 t a ­soon
verrattuna.
Tämä tarkoittaa sitä,' että sodan'
jälkeisen viisivuotissuunnitelman lo­pussa
Neuvostoliiton teollisuustuotan­non
taso tulee olemaan 50 prosenttia
sodan edelliseen v. 1940 tasoon ja
eräillä teollisuusaloilla huomattava-ti
enemmän. Esimerkiksi v. 1950 k o n e i ­t
a j a välineitä t u l l a a n tuottamaan
kaksinkertaisesti se määrä k u i n ennen
sotaa, työkalukoneita 1,300,000, e l i n o in
30 prosenttia enemmän k u i n mitä
t u o t e t t i in Y h d y s v a l l o i s s a 1940; sähkö­voiman
tuotanto kohoaa 70 prosenttia
j a k i v i h i i l i t u o t a n t o 50 prosenttia.
— R o b i n HoDd o n e n g l a n t i l a i n e n ta-ruiienkilö.
Jenka p i t i olla laisuojaton
j a hänen elämäänsä kuvataan monissa
kansanlaiiluissB.
Kutsumme uusiu asikkaitdinme vieraile­maan
laajennetussa kaupassamme
Jossa on läydölllneit varasto viUa-, ^sUkkl- .^uuvillakaitir
kaita, iidctinaverhoia ia vuörikätikiiila jaardittain.
- * ^Postitiläpiksia täytetään » i*r Tyyi'yvaisyys taataan
^ ROSE & C O .
277-9 College S t
(lähellä S ^ n a a )
Toronto, O n t . PuHeUn K I 7771
MATKAT EUROOPPAAN
KEVÄÄLLÄ 1949 KESÄLLÄ
0 N^t on aika varata paikkanne, jo< aijntle malkurlaa rnsi krviiiiiiii lai kciänii ja h *,
luatte viitttya pcItfmykAistjt, ' Atiioa^la;in rajotettu määrä paikkoja. on enään Mataviana.
Me järjealäihme matkanne laivalla tai I c n i q t c i u e ; rOuirtanime m c l k r i n . k a i k k U linjoja.
Kätirsban makMminea.ot) viilttiimätön paikan saantia varten, fahiumatkanne Järjntäinma
aaniagtrn. Avustamme myö» paiiinno ja viiiumiime bankkimlaeata.
H a l u t c i u n n e luottaa jonkun henkilön Canadaan, annainme Teillä mirlibyvlii liihem-p
i a tietoja mäariiykaiitii. j a myymme ennakolta maksettuja-laiva- ja' lefitolippuja.
T i e d o t
Täydelliset
T E H K ] ( Ä P A I K K A T I L A U K S E N N E N Y T
0. K. Johnson & Co. S o i t t a k aa
T a i
K i r j o i t t a k aa
724 B a y ätreet, T o r o n t o 2. O n t Puhelin W A 1403
V A K U U T U S - J A M A T K A I L U T O I M I S TO
K A P I T A L I S T I S E T M A A T O V AT
T A L O U D E L L I S E N K A A O K S EN
T I L A S S A
V a n h i m m a t kapitalistiset maat, s e l ­laiset
k u i n B r i t a n n i a , R a n s k a , I t a l ia
ym., yrittävät edelleenkin vapauttaa
itsensä taloudellisen kaaoksen otteesta
Ja edelleenkin laahaavat sodan a i ­heuttamista
Jännittävistä r i s t i r i i d o i s ­sa.
Samaan aikaan neuvostovallio
etenee varmasti yhä kiihtyvällä v a u h ­d
i l l a . Teollisuustuotannon määrä on
Jo s i v u u t t a n u t sodan edellisen v. 1940
tason j a maatalous o n myöskin saa­v
u t t a n u t sodan edellisen tason.
Neuvostoliitto j a kansandemokraat­tiset
maat, sämalja k u n ne ovat säilyt­täneet
k a n s a l l i s e n itsenäisy3rtensä ja{^
suverenlsuutenja, vakavasti marssi­vat
taloudelliseen vaurauteen j a p a ­hempaan
elintasoon. ^ .
E u r o o p a n ja Y h d y s v a l t a i n kansat,
s i i r t o m a i d e n j a riippuvaisuussuhteissa
f olevien maiden kansat ovat tietoisia
siitä, että Väin niissä maissa missä
työväenluokka o n hallitsevassa ase­massa,
missä taloutta Kehitetään
s u u n n i t e l m a n mukaisesti fyötätekevl-erj
i h m i s t e h eduksi, että v a i n siellä on
mahdcUl-uus selvään p e r s p e k t i i v i i n ja
luottamukseen huomisesta.
CSJ:ii Toronton osaston näyttämö
esittää näytelmän y
ii NUMMISUUTARIT ff
(5-näytöksinen komedia)
K l r j . Aleksis K i v i
DON-HAALILLA
957 Broadview Ave. Toronto 6. Ontario
Sunnuntaina t,k, 16 p:nä kello 4 up.
Henkilöt:
Sepeteus, l u k k a r i ...
Topias, suutarimes' a r i ..
M a r t t a , hänen vaimonsa
Esko. hänen poikansa ..
l i v a f i , hänen poikansa .
N i k o , merimies . . . . . . . ..
J a a n a , hänen tyttärensä
M i k k o V i l k a s t u s . . . . . . ..
K r i s l o . seppä
K r e e ta
Jaakko, puusuutari
Andres, räätäli . . . . . . . . ..
Teemu, soittaja
E r k k i
K i e v a r i .
K a r r i , t a l o n isäntä . . . . ..
Teemun isä
Hääväkeä.
Esittäjät:
. K . Kujanpää
R. Pitkämäki
. . . A» Hobörg
. . . . E . Erkkilä
. R. Mustonen
. . . . W. J o k e la
— A. Sjöman
. . . A. H a u t a la
. E . T a r v a i n en
. K . Mustonen
. . . . . S . Perälä
Y . Tamminen
. . I i i . B a s m u s
.. W . Kähärä
.. A. L a h t i n en
N. Rintamäki
J a a k k o la
K A I K K I T I E T J O H T A V AT
KÖMMUNISMiiN
K o m m u n i s t n i n rakentaminen Neti-v
o s t o l l i b s s a Ja kansandemokraattis­t
en maiden kääntyminen sosialistisen
rakennustyön tielle ipsoittaa, että so­sialismi
ei ole päivän kysymys vain
niissä maissa, missä sitä rakennetaan,
va/n myöskin niissä maissa missä I l ­menevät
k a p i t a l i s t i s e n t a l o u d e n j a p o ­l
i t i i k a n ristiriitaisuudet. Pei-ustotuus
aikakaudellemme o n se, että nykyään
k a i k k i tiet johtavat kommunismiin.
K a p i t a l i s m i on elänyt a i k a n s a Ja se
on kuoleva yhteiskuntajärjestys. So­s
i a l i s m i on kommiinismi edustavat
uutta, korkeampaa yhtelskuritajärjes-telmää,
joka vapauttaa riistosta ja
kaikesta sorrosta sekä antaa vauraan
aineellisen j a henkisen r i k k a y d e n I h ­misille.
•
S u u r i L o k a k u u n S o s i a l i s t i n e n V a l ­lankumous
avasi t i e n s o s i a l i s m i i n ; se
merkitsi ihmiskunnan historiassa
käännekohtaa.
Toveri StaUn selosti teoreettisesti
k u i n k a täydellisen kommunistisen y h ­t
e i s k u n n a n rakentamiseen yhdessä
maassa, nimittäin Neuvostoliitossa, on
mahdollisuus -koska Neuvostoliitossa
o n k a i k k i välttämättömät edellytykset
k u n otfaa huomioon sen taloudellisen
Ja yhteiskunnallisen kehityksen sekä
sen luonnonrikkaudet.
T U O T A N T O J A T U O T A N T O K Y KY
^ D I S T Y V X T N O P E A S TI
N e u v o s t o l i i t o n Kommunistipuolueen
(bolshevikit) 18. kongressissa v. 1939
j a myöhemmin toisen maailmansodan
jälkeen helmikuussa 1946 t o v e r i S t a l in
sanoi, että sosialistisen maari^tuotan-tovöimien
tulee saavuttaa tason, ^ o ka
saattaa mahdolliseksi Neuvostoliitolle
vuosittain, tuottaa 50 m i l j . tonnia
h a r k k o r a u t a a . 60 m i l j . t o n n i a terästä.
500 m i l j . t o n n i a kIvihiUtä j a 60 niUJ.
t o n n i a öljyä. Samaan a i k a a n k a n s a n ­talouden
muiden haarojen tulee k e ­hittyä
samassa suhteessa. Tuotanto­voimien
kehittäminen tällaisen tason
saavuttamiseksi merkitsee taloudellis­i
e n pääprobleemien r a t k a i s e m i s t a s i i r -
tyäkssmme kommunistiseen yhteis­k
u n t a a n Neuvostoliitossa.
Sodanjälkeisen v i i s i v u o t i s s u u n n i t e l ­man
lopussa, j o k a k a i k k i e n tllastotler
tojen m u k a a n t u l l a a n täyttämään e n ­nen
määräaikaa, so .19i49 eikä 1950
k u t e n suunnitelmassa määritellään,
teollisuustuotannon volyymi antaa l u ­k
i j o i l l e käsityksen k u i n k a Neuvosto­l
i i t t o ^nousee a i k a i s e m m i n m a i n i t t u un
tasoon. ' i
Perusteollisuuksien eri haarojen
tuotanto sodanjälkeisen viisivuotis­s
u u n n i t e l m a n lopussa :on määrätty
seuraavaksi: harkkoraudan 19,500,000
t o n n i a , teräksen 25,400,000 t o n n i a , v a -
J s s i r a u d a n a7,fiO0/X» tonnia^ k i v i h m en
S U U R I A S K E L ETEENPÄIN
M A A T A L O U D E S S A
Viisivuotissuunnitelman, k o l m e n e n ­simmäisen
vuoden» a i k a n a maatalous
a s t u i pitkän askelen eteenpäin j a saa­v
u t t i viljatuotannossa sodan edellisen
tason. ' S u u n n i t e l m a n Topussa maata­loustuotteiden
kokonaistuotannon t a ­voite
o n 30 pros. enemmän kuiri v.
1940, e l i 130 m i l j . t o n n i n v u o t u i n e n s a ­to.
V i i s i v u o t i s s u u n n i t e l m a n a i k a n a maa­talous
saa n o i n 350,000 t r a k t o r i a ja
h u o m a t t a v a n määrän muita korkea-t
e h o i s i a maatalouskoneita yhteensä
4,500 m i l j o o n a n r u p l a n arvosta. M a a ­seudulle
t u l l a a n rakentamaan sdma-n
a a i k a n a 950 u u t t a kone- j a t r a k t o r i -
asemaa. , .
Seuraavat numerot antavat käsityk­sen
missä määrtn henkilöitä t u l l a an
k o u l u t t a m a a n vilsivuotissuunnit elman
a j a l l a . V. 1950 ko»keimmlssa o p p i l a i ­toksissa
j a teknillisissä korkeakouluis­s
a tulee olemaan 2,000,000 oppilasta,
k u n samaan aikaan toinen 2,odO,000
oppilasta o n s i i h e n mennessä suomitta­n
u t päästötutkintonsa j a jättää k o u -
Itmsa. Yhteensä 4,500,000 ,nuprt3
työläistä t u l l a a n h a r j o i t t a m a a n v a l t i ­on
ammattikouluissa. Lisäksi J n c in
19,000,000 « r l a m m a t t i t a i d o n omaavaa
työläistä h a r j o i t e t a a n työpöytänsä ää­ressä.
Lisäksi o n pidettävä miele.ssä.
että V . 1950 t u l e e Neuvostoliiton alem­m
i s s a - j a keskikouluissa o p i s k e k m a an
32,000,000 oppilasta. Tämän lisäksi
l a a j o i s t a kansankerroksista, yfcsityLset
oppilaat osallistuvat opiskelemaan
kirjeenvalhtokurssien kautta, I l ' a k o u -
luissa, yliopistbissa Ja k o r k l a k o u l u i s s a .
K U I N K A P I A N S I I R T Y M I S -
K A U S I T U L E E K E S T A M J ( ; (N
V o i d a a n tehdä kysymys: K u i n ka
k a u a n a i k a a Neuvcstoliitto tarvitsee
tuotantovoimien kohottamiseksi s i i h en
tasoon k u i n mitä toveri S t a l i n sanoi
välttämättömäksi ehdoksi, tuotanto­voimien
kehittämisen näkökannalta,
siirtyäksemme sosialismista kommu-m
u n i s m i i n?
Tähän kysymykseen voidaan antaa
selvä vastaus: tähän t a r v i t a a n lisäiisi
kolme tai neljä viisivuotissuunnitel­maa.
Toisin sanoen Neuvostoliitto
tarvitsee 15 t a i k k a 20 v u o t t a päättääk-seen
sosialistisen rakennustyön j a o l ­lakseen
valmis siirtymään sosialismis­t
a kommunismiin.
Sosialismi j a kommunismi o h yksi
Ja sama yhteiskunnallistaloudellinen
rakenne. E i ole olemassa peruseroa-vaisuutta
n i i d e n välillä k u t e n o n ole­massa
k a p i t a l i s m i n j a sosialismin vä­lillä.
Ainoa ero s o s i a l i s m i n j a k o m ­m
u n i s m i n välillä on v a i n yhteiskun­n
a n taloudellisen kehityksen määräs­sä.
K o m m u n i s m i n alaisuudessa tuotan­tovoimat
saavuttavat huipun, tulee
olemaan riittävästi kulutustarpeita j a
tämä saattaa yhteiskunnalle mah­d
o l l i s e k s i toteuttaa periaatteen: pois­t
a a periaatteen kullekin kykyjensä
m u k a a n j a siirtyä periaatteeseen k u l ­l
e k i n tarpeittensa mukaan. Tämä t a r ­k
o i t t a a , että kommunismin a l a i s u u ­dessa
k u k i n kansalainen kykenee tyy­dyttämään
k a i k k i ne tarpeet, j o t k a k e ­h
i t t y n y t k u l t t u u r i - i h m i n e n tarvitsee.
K A P I T A L I S M I TOIMn T E K -
N I L U S E N K E H I T Y K S EN
J A R R U N A
K a p i t a l i s t i n e n yhteiskunta o n saa­vuttanut
laajat tuotantomahdollisuu­det
ja teknillisesti korkean tason;
M u t t a nyt o n k a p i t a l i s m i l a s k u k a u ­dessa
Ja se tujee yhä enemmän tek­n
i l l i s e n kehityksen esteeksi.
K o m m l m l s m i v a i n poistaa k a i k k i es­teet
j a vastukset tuotarmon kehityk­sen,
tieteen, t e k n i i k a n j a k u l t t u u r in
tieltä j a avaa rajattomat kehityksen
mahdollisuudet.
k a i k k i Ihmisnerpuden saa\Tjtukset,
vuosisatojen" tieteellisen kehityksen
arvot, k u l t t u u r i j a t e k n i i k k a oyat N e u ­v
o s t o l i i t on i h m i s t e n palvelu:<sessa. Ne
tulevat edelleen palvelemaan kansaa
kommunistisessa yhteisktmnassa.
S i i r t y m i n e n sosialismista kommu­n
i s m i i n t a p a h t u u h i l j a l l e e n , tämä t a r -
kehittjrmlnen j a ennenkaikkea n i i d en
sosialististen teolUsuusbaarojen^ tuo­t
a n n o n laajentuminen, j o t k a taotta­vat
työkaluja j a m u l t a ttiotantovaU—
neitä, ovat välttämättömiä ehtoja
sirrtymlseksi sosialismista kommunis­m
i i n . '
kuLUTUSTAVAROIDENXISÄXN- /
T Y V A ftUNSAUS
K u n seuraavan kolmen tai neljän
viisivuotiskauden a i k a n a Neuvostolii­ton
edessä oleva taloudellinen tavoite
on saavutettu, nimittäin k u n s a a v u ­t
e t a a n Ja ylitetään k a i k l t e l n s u u r i m ­mat
k a p i t a l i s t i m a a t tuotantomäärässä
k u t a k i n asukasta k o h t i — s o s i a l i s t i ­nen
m a a t u l s e olemaan k a u k a n a e d e l ­lä
Y h d y s v a l t o j a teollisuuden kokonais­tuotannossa,
n i i n s i l l o i n se tulee ole­maan
suurin, k a i k k e i n v o i m a k k a i n ja
r i k k a i n teollisuusmaa maailmassa.
S i l l o i n k i m m a a lähestyy kommunis­mia,
n i i n kulutustavaroiden runsaus
lisääntyy. K i m tämä toteutuu, n i in
s i l l o i n ei vielä voida k a i k i l l a k u l u ­tuksen
aloilla . siirtyä periaatteesta
k a l k i l l e a n s i o n m u k a a n periaatteeseen
k a i l u l l e tarpelttenjsa m,ukaan. Tämä
periaate toteutetaan hiljalleen sitä
mukaa k u i n eri feollisuusalojen tuo­tanto
kasvaa.
NeuvostoUItc^ sosialistisen kaupan
periaate, j o n k a kehitys j a t k u u J a p a ­ranee,
tulee olemaan perusta kansan
variistamiseksi t a v a r o i l l a siirryttäessä
l i o m m u n i s m i i n ja k u n saavutetaan
kommunismi.
Tämän johdosta " s e l l a i n e n ajatus,
että slirtyessämme k o m m u n i s m i i n r a ­haa
ei enää tarvita, täytyy hyljätä.
R a h a tulee Jäämään j a tulee s u o r i t t a -
maaA tehtänränsä vaihtovällneenä.
K O M M U N I S M I N A L A I S U U D E S SA
TYÖ TULEJE T O T T U ­M
U K S E K S I
P o r v a r i l l i n e n Ja p i k k u p o r v a r i l l i n en
käsitys kommunismista, .että se on
puhtaasti kuluttajaiyhteiskiinta missä
ihmiset käyttäytyvät a n a r k i s t i e n t a ­voin,
missä he tekevät työtä v a i n s i l -
t o i h j c u i n se h a l u t t a a Ja missä he ovat
kiintyneitä v a i n yltäkylläisyyteen, on
v a i n p o r v a r i l l i n e n harhakäsitys k o m ­munismista
eikä sillä ole mitään v a ­k
a a t a perustaa.
k o m m u n i s m i on työväen tietoisen
Itsekurin k e h i t t y n e i n y h t e i s k u n t a , t e -
h l r i osoitti, että kommunismin a l a i ­suudessa
työ tulee tottumukseksi. I h ­miset
tottuvat niin v apaaehtoiseeii
työhön, et^ä se tulee kallcille terveille
orgaaneille välttämättömyydeksi.
Nyt jo työ on.Neuvostoliitossa t u l l ut
k u n n i a n , s a n k a r u u d e n . . j a urheuden
l u o k k a a n . Neuvostokansalaiset eivät
voi hyväksyä ajatusta, että tyhjäntoi­m
i t t a j a t (loiset) voisivat elää toisten
työn tuloksista. K a i k k i tähän v i i t ­taava
pidetään k a p i t a l i s m i n Jätteenä,
k u l t t u u r i n puutteena: j a yleensä s e l l a i ­sena
mikä häpäisee ihmistä: Lisään­tyvässä
määrässä työstä tulee i h m i -'
sen l u o n n o l l i n e n tarve.
N y t on selvää, että kommunismi
tnerkitsee sitä, jotta yhteiskunnan
k a i k k i e n jäsenten täytyy tasa-aryol-.
sesti tehdä tietoista työtä y h t e i s k u n ­n
a n h y v i n v o i n n i n hyväksi. '
K o m m i m i s m i t a r k o i t t a a l u o k k a r a j o ­j
e n täydellistä hävittämistä yhteis­kunnasta.
Sosialismi o h j o Neuvosjto-l
i i t o s s a tuhonnut riistävät luokat,
m u t t a jälellä on työläisten j a t a l o n -
p o i k a i s t o n ystävälliset luokat. Mikäli
sosialismi kehittyy, eroavaisuus työ­läisten
Ja t a l o n p o i k a i s t o n häviää as­teettani
ja se häviää täydellisesti
kommunismin alaisuudessa.
Tämän tehtävän luokattoman
y h t e i s k u n n a n muodostaminen sekä
eroavaisuuksien hävittämihen työläis­t
e n j a t a l o n p o i k a i s t o n väliltä — perus­r
a t k a i s u saavutetaan samanaikaisesti
sen k e h l t y k s e h kanssa k u n poistetaan
vastakohtaisuiis Ja e r i l a i s u u s k a u p u n ­k
i e n j a maaseutujen (elinmahdolli­suuksien)
vämtä.'
TULMofias
pnä
H d s i n k L — Suoftien Työväen iJr-heiluHltqn.
•psngtamiaesta .tulee Jculu-neeksi
iö väoti;a t£ 26 pnä, j o n ka
johdoste «m 27hd|%t7 j o v a r h a i n t o i ­menpiteisiin
tämän vuislpälyän v i e t -
tämiseksl anr<dckaalla tavalla. Tk.
26 pxiä Järjestetään Helslns^ssä a r y o -
kaa J u h l a k^tsu- j a k u n n i a v l e x a l l l e J a
s a m o i h i n * a i k o i h i n viettävät seurat
k a u t t a m a a n p ä ä a s i a a oman jäse­nistön
keskuudessa j u h l i a samoissa
merkeissä.' V a r s i h a l s e t yleisölle t a r ­k
o i t e t u t j u h l a t Järjestetään vasta myö­h
e m m i n p I M J u h l l e n merlKlssä. niiden
saadessa nyt entistä vlfelä p a l j o n v a l ­tavammat
puitteet. Pääjuhla, johon
saapuu mm.' edustusryhmät e r i p l i r i -
k t m n l s t a , vietetään toulHtoun 28 päi­vänä
Helsingissä S t a d i o n i l l a . S e n Jäl­keen
järjestää, j o k a i n e n p i h i oman
j u h l a n s a Jossakin keskuspaikassaan
j o k o t o u k o k u i h i v i i m e i s e n t a h i s i t t en
kesäkuun ensimmäisen t a i t o i s en s u n ­n
u n t a i n seudussa. Juhla p i i r i k u n ­n
i s s a Järjestetyn kaksipäiväisinä s i ­ten,
että l a u a n t a i n a Järjestetään völ-m
i s t e l i m " k e n r a a l i h a r j o i t u s t e n " ohel­l
a efuaisla k i l p a i l u j a j a näytöksiä,
pääjuhlan valtavine yhtelsvolmistelu-esitykslneen
ollessa sunmmtalna.
TDIi o n siis erinomaisella tavalla
yhdistänyt j u h l i m i s e e n s a t o i m i n t a n sa
kehittämisen ja p y r k i m i s e n entistä
lähemmäksi päämääräänsä,, s u u r t en
j o u k k o j e n vetämiseen työläisurheilun
p a r i i n , J o l l o i n n i i l l e t a r j o u t u u t i l a i ­suus
r u u m i i l l i s e n k u n n o n kehittämi­s
e n o h e l l a h e n k i s e e n i S i toimintaan.
K A U B A N B T Y N I - ^ K U K E K S E I A ' ' .
^ kui^lllsta niskeaa stdKrla
6 pj^älmtffc-alUst» rasvaa
3 pöjtälusIkalUsta lEirmqiiimää
%-kopIUistB seakrttaja J s u b c^
'.^ tedusikalllstia «uotea
*A teehisfloOUsta «eodaa
l</^ kupOista lEtturu^TneJft.
Sekoittakaa aineet alina JäzJestTk-sessä
kuin ne ovat biettekiesa. Muor
dostekaa\4aiklna x u ^ 1-tuomaa leino­siksi
jrmpyEQIkaiJa pankaa rasvaiseen
paLstiastiaan. Puristakaa lasin pob«
jalla "kukekslt" litteiicsL Paistakaa
375 asteen'lEuumassa iq^hlssa 10 tai
12 minuuttiani
• i — '
Suomalainen teoria
iäelillOastim
inuöädstamisesta
--^S-S> — D i p L ins.1
nfi^Pttqiianen ön kedcsinyt uuden i
xlaii metiallllastim nmodo
t e o r i a o a s a a n u t h y v i n;
vjataanotoQ Y h d y s r a l l o l s s a.
VSÄui Johtavan t e k n i l l i s en
k o u l u n , Massachusetts Institute 1
T e c h n o l o g y n professori Milton!
S h a w k i r j o i t t a a , että d i p L ins.
paseix t e o r i a ön a l k u n a metaliinj
t o a m i s R p o s K s i n yleiselle a n a l;
l e teorialle. — D l p L j n s . Piispanen]
i n i i Q y . Blllhäs A b m t e k n i l l i s e n i j
t a j a n a . j a tjetääfcsemme hän om
nyt t e k n i l l l s - tieteelliset tut
s a s i v u h a i r a s t u k s e n a , iltatöinä, j j
. n a i of A p p l i e d P h y s i c s , j o k a o n ,
rikan F y s i k a a l i s e n S e i i r a n ym.
k a i s u , sisältää v i i m e lokakuun
roBsaan l a a j a n ku-joltuksen
( u s t a teoriasta.
Sibelius saanut kutsun.
Yhdys^ltoihin
H e l s i n k i . — <S-S) — N a t i o n a l Arts
P o i m d a t i o n oh kutsunut Sibellulcsen
vieraakseen Y h d y s v a l t o i h i n järjestet­tävän
" S i b e l i u s - v i i k o n " yhteydessä.
C a r l e t o n S m i t h , N A P : n johtaja,
kertoo irirjolttaneensa Sltieliukselle Ja
ilmoittaneensa, että N A P o n vahnis
järjestämään Sibeliukselle suoran ja
mahdolUsinmian m u k a v a n lentomat­k
a n Suomesta Y h d y s v a l t o i h i n ..
" S i b e l i u s - v i i k o n " ohjelman suorit-;
tavat New Y o r k i n , B o s t o n i n , 'Wash-i
n g t o n i n J a . C l i i c a g o n sinfoniaorkeste­rit,
esittäen S i b e l i u k s e n musHkkla.
t '. ; ;
INKXVAXBlLBlPiUl (gtagettread)
'Vi loipillista k i e h u v a a Tettä
l-i k u p i l l i s t a - r a s v aa
1 k u p i l l i n e n m a l g s s ia
2hk k u p i l l i s t a s e u l o t t u j a Jauhoja
i t e t i u s i k a l l i n e n soodaa
1.2 t e e l u s i k a l l i s t a suolaa
1 t e e l u s i k a l l i n e n InUvftäriä
t e e l u s i k a l l i s t a kaheUa
M teelusikallista muskottia (nut-meg)
^
Lisätkää k i e h u v a vesi rasvaan, se­k
o i t t a k a a n i i n k a u a n , että r a s v a on
s u l a n u t ja s i t t e n lisätkää matefgla
Lisätkää seulotut kuiTat a i n e e t ; vat­k
a t k a a n i i n k a u a n , että seos o n sileää.
P a n k a a rasvaiseen paistlfustiaan ja
p a i s t a k a a 350 asteen Innunassa u u n i s ­sa
25 m i n u u t t i a .
eivät
atomipommi-
:ssd
V A L K O I S T A K A K I i l JA
2 pöytälusikaliista ra$vaa *
VA k u p i l l i s t a s o k e r ia
r a a s t e t t u a a p p e l s i i n i n kUOjrt^
2 k u p i l l i s t a s e u l o t t u j a jaii!bro|a
2 t e e l u s i k a l l i s t a l e i y l i l p u l Y S l ia
M t e e l u s i k a i i l s t a suolaa^^^^'^^'^^
V2 k u p i l l i s t a kannumiaitöa , -
Vz k u p i l l i s t a vettä f
Pehmittäkää rasva Ja jjekotttakaa
s i i h e n sokeri J a a p p e l s i i n i n k u o r i . L i ­sätkää
seulotut k u i v a t aineet vuorot-t
a i n maidon kanssa. V a t k a t k a a a i ­n
o a s t a a n n i i n kauan, että k a l k k i a i ­neet
ovat varmasti sekoitetut. \ P a n ­k
a a rasvaiseen paistlEtötiaah Ja
p a i s t a k a a 350 asteen kuumassa u u ­nissa
50 m i n u u t t i a .
neet vuorottain happamen
k e r a . Paistakaa rasvaisessa "lo
astiassa 350 asteen lämpöisessä
ia. n o i n 45 m i n u u t t i a .
VAPAASTI KOKEILUA!
t VARTEN
Reumatismin ja Nivi
Reamatismin pal(otul
' J o s ette ole koskaan käytt
B O S S E TABS-lääkettä kiusa
n i v e l r e i u n a t i s m i n , hermotulehd-s
e n i a r e u m a t i s m i n pakotuksia]
n i i n k o k e i l k a a sitä jo TÄNi
meidän kustaimukseUa?- Sitä 1.
k a y t t t o e c t Jo tuhannet ihmiset]
25 Vuodei» a j a n Canadassa ja
dysvalloissa.
V A P A A S T I TÄMÄN LEI
LPKuonxiT
Me lähetämme mielihyvällä
täysikokoisen p a k e t i n suoraan 1
tJsoitteellanne. Käyttäkää 25
lettiä vapaasti. Jos e t te ole ty
iyälnen t u l o k s i i n , n i i n pyyd.
lähettämään käyttämättömän,
p a k e t i s t a meille t a k a i s i n — se]
i n a k s a t e i l l e mitään. Älkää läbcj
täkö r a h a a , ainoastaan nimenne]
osoitteenne:
BOSSE P R O D U C T S CO.
, » e p t . B-5.2708 F a n v e U Ave,
C^caffd 45. m V.E
IiBhetetään meidän C a n a d a n 1
t o r i s t a t u l l l v a p a a s t l.
) New 'Yorfc ^ Täfcäläisteh a s i a n ­t
u n t i j a i n mukaan on Y h d y s v a l t a in
ätomIenergIak<Hnissiohin tutlcimustöi-den
j o h t a j a k s i h i l j a t t a i n n i m i t e t y n ' t ri
K e n n e t h S. P j t z e r i n yhtenä v a i k e i m ­pana
tehtäväijä p a r h a i d e n y h d y s v a l ­t
a l a i s t en tiedemiesten taivuttaminen
työskentelemään kohilssioriin laitok­sissa
tai yhteistoiminnassa niiden
kanssa.
T r i Piteerin'työ o n pääasiassa erit­täin
s a l a i s t a k o s k a se koskee etupääs­sä
atomipommeja ja m u i t a sen a l an
aseita, Joita pidetään s o t i l a a l l i s i na
salaisuuksina.
" M o n e t heistä eivät h a l u a ajatella
h a l l i t u k s e n töihin r y h t y m i s t \ koska
sitä pidetään niielikuvituksettomana
j a u h a m i s e n a " , k i r j o i t t a a asian joh­dosta
T i m e - v i i k k o l e h t i tammik. 3
päivän numeirossaah. "Toiset kieltäy­tyvät
järkkymättömästi sekaantumas­t
a r a u h a n a i k a n a s o t i l a a l l i s t en aseiden
kehittämiseen.' k o k o ohjelman yllä
o n s o t i l a a l l i s t e n salaisuuksien varjo.'
V o i k o P i t z e r suojella miehiään heidän
l o j a a l i s u u t t a a n vastaan tehtäviltä
hyökkäyksiltä Ja syytöksiltä (ilman
k u u l u s t e l i i a j a .vetoamisoikeutta) ? E l ­let
hän vöj öäada työtovereitaan u u ­delleen
v a k u u t t i m e i k s i näistä asloiiita,
saa atomlvöiihakomlssioni t u l l a toi­meen
Y h d y s v a l t a i n tieteellisten kyky­j
e n k u o r i t u l l a m a i d o l l a " , sanoo lehti
t i l a n t e e n johdosta.
Ja
S - K E B R O K S I N ^ L A A T I K KO
1 p a u n a j a u h e t t u a pihviä
2 pöytälusikaliista rasvaa
4 keskikokoisia'penmäa/p i l k o t t u na
1 k e s k i k o k o h i e n s i p u l i , p i l k o t t u na
3 k u p i l l i s t a k a i i n u t e t t u j a tomaatte-jestäkää
l i h a , perunat, s i p u l i , tomaa­t
i t j a vihreä p i p p u r i k e r r o k s i i n n t a -
t a l a a n 'ivolseen. pälstiastiaah.. P a n ­k
a a h i u k a n sUblaa J a i H p p t u i a Joka
keitoksefin. Peittäkää- J a p ^ t a k aa
n o i n 94 t u h t i a 350 asteen kuumassa
uunissa. Ottakaa k a n s i p o i s . p a i s t a ­k
a a vielä hi t u n t i a . — 6 hengelle.
K A U P U N K I E N J A S I A A S E U t U J E N
E R I L A I S U U S F O I & T E T A AN
K a u p u n k i e n j a maaseutujen välinen
perusvastakohta on Neuvostoliitossa
poistettu. Kaupungeissa Ja k a u p p a ­loissa
o n o t e t tu käjrtäntöön s a m a n l a i -
ne,n s o s i a l i s t i n en tuotantomehetelmä.
P o l i i t t i s e s t i se vastakohta on koko­n
a a n poistettu. K u l t t u u r i n a l a l l a on
saavutettu p a l j o n j a maaseudun k u l t ­tuurielämä
o n n y t k o r k e a l l a tasolla.
M i i t t a p a l j o n on. vielä tehtävää Ja
t a r v i t a a n aiicaa e n n e n k u i n k a t i p t i h k l -
e n Ja maaseutujen väliset vastakohdat
saadaan täydellisesti poistetuiksi. Tä­mä
saavutetaan pääasiassa enemmän
k o n e i s t a m a l l a Ja sähköistämällä s o s i a ­l
i s t i s t a maataloutta muuttamalla
maataloustyö teollisuu^ön laatui-seksi.
Tässä mielessä t a p a h t u n u t . v a l l a n ­kumous
Neuvostoliitossa, mi£sä maa-.,
seutu o n m u u t t u n u t e i v ^ i n soäaallsen
rakenteensa vaan myös t e k n i l l i s t en
vällnelttensä j a maatalo\istyön l a a d un
suhteen.
Sodan aattona v. 1940. N e u v o s t o l i i ­t
o n maatalouden palveluksessa oli
523,000 t r a k t o r i a , 102.000 k o m b a h i l a j a
y l i 200,000 moottoriajoneuvoa. -
(Jatkuu)
H A L U S I MENNÄ K O T I IN
Pyhäkouliissa kysyi opettaja l a p s i l ­ta,
että k u i n k a m o n i h a l u a a mennä
taivaaseen, k a i k k i vUttaavat lukuuta-o
t t a m a t t a eräitä pientä poikaa.
" N o , B U l , etkö sinä h a l u a mennä
taivaaseen?", kysjri opettaja.
" E n , sillä äiti käski m h i u n menhä
h e t i k o t i i n k u n pyhäkoulu l o p p u u ",
vastasi B i l l.
O M E N A L A A T K K O
5 o m e m a (3 k u p i l l i s t a pilkotttma)
1/3 k u p U l i s t a vettä
-'2 pöytälusikaliista lemonimehua ,
% k u p i l l i s t a kaurarsrynejä
\^ k u p i l l i s t a - n i k e a a s<^eria
1/3. k u p i l l i s t a pähkhiävoitä
2 pöytälusikaliista v o i t a t a i m a r g a ­riinia
V o i d e l k a a paistiastiaiFasvalla ja
p a n k a a oinehät jshHen. P a h k a a n i i d en
päälle vettä, lemonimehua Ja°^kanella.
Yhdistäkää k a u r a r y y n i t . r u s k e a so­k
e r i ja pähklhävol. J a levittäkää ome­n
i e n päälle. P a i & a a v o i a s t i a a n p i e ­nissä
mällriksä e r i o s i i n p a n t i u a . P a i s ­t
a k a a 300; asteen kuumäs» uunissa
noin 50 m i n u u t t i a .
Barnes Drug Co.|
— 3 K A U P P A A —
S a n l t Ste. M a r i e Oi
' ^-
RCA Victor Radioita I
Nyal-lääkkeitä
Täydellinen varasto lääkkeitl.]
^,.,rPosiitilai(hset täytetään
huolellisesti.
-i—- — •
ÖMENALIEIPXÄ
2 k u p i l l i s t a seisottuja JauhQja
Vk teeluiikaiilstä suolaa
\ t e e l u s i k a l l i n e h l e i v i n p u l y e r ia
1 t e e l u s l k a l l i h e n lelylnsoodaa ,
1/3 k u p i i l l ^ t a r a s v a a ;
^ k u p i l l i s t a s o k e r ia
1 k u p i l l l h e n r a a s t e t t u a raiakaa ome­n
a a , kuoriheen'*'»
% k u p m i s t a " w h e a t g e r i n ''
1.4 k u p i l l i s t a t u i p a n t a maltoa
Seulokaa k u i v a t aineet ybteeti. P e h ­mittäkää
rasvia, llsäticää j o k e r i J a se^
k o i t t a k a a h y v i n . U ^ t k ä ä o n i e n a jä
"wheat g e r m ^ ti^tkia JlraiVat ai*
BELL FUNERAI
HOME
H A U T A A N T O I M I T T A J A T
Hyvämaineinen palvelus
2746 E a s t Hastings Street
\ P U H E L I N H A . 0015
Vancouver Br. Colo
. ^ n u i u i n m i i u i u i u i i u i i i i i t i i i i i i i i i M i i i i i i i i i i i i i i
CENTRAL TAXI!
(Undberg)
Puhelin 944
80 Spruce Ave., S o . Porcupine, 1
uiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiriii
TIMMINS, 0N|
S I M M S , H O O K E R & PICI
v a k u u t u k s i a j a klintelmistöjä
m i n l o n B a n k B u i l d i n g,
Ont. Morketteja, lainoja,
Ja v a k u u t u k s i a.
BUOM.! HVC
W Ö H K E H S ' CO-Oi
of Souifai Porcupine IdttU
47 C r a w f o r d Street
S O U T H P Q B C U P I N E , ONTJ
• Suosittelee suomalalsillft
s i t u n n e t t u a l o u k a a n s a ruo
k o i n a . R a v i n t o l a a u k i k l o 9
• Siistejä kaluistettuja hii
asuntfoiksi. K u l u t t a j a in
täytykää sisälle.
Matkustakaa
talvella iai varhain keväaUä Jolloin;niDotiori-laivat
''GBIPSHOLM" Jii ''STOCKHOLMS «il-väl
ole liian läYnnä ja tmrjoavai väHohuon^a
ja palveluksen. Te tnletlR nautMmaan
matkinta parhaimpana osana ' refhearianne.
Semaavai iähtovoocot New Yorkista syoraaa -oatciiPirfin,
Snotslln: iw '
M i n i n i l h i n n a t Oöteporiin
GRiPSHOLKiL TAMMIK. 21
S T O C K H O L M qKT.lvnK 3
GBIPSHOLM HET.MTk 18
STÖCkHÖLIi^^IilAALISEL 1
GBIPSHOLM M A AT.TRK 18
OTOCKBOLM UAhUiSSL 25
GRIPSHäLM HUHTIK. 15
— A m e r i k a n vallankumous alkoi v.
1775.. S A U
E n s i Cabin
l u o k . luok.
^Sx^i^uin . . . . . . . $285 $220
StaeldiMm . . . . . ., .$285 ——
•MättaltMHi Ciötieporista matkan jpäähän S i
jatskairitt-.CKltc^riin voidaan maksaa täällä <
i a a i M l a r d M a eanen Staträ CTanadasta.
Saadaksenne hyvän p a i k a n l a i v a s s a tehkää I
•katUattksenne h e t L Haiutessanne tarkempia ti
teadsto^ma^aak(»kevl8ta asioista, kääntykii^
SWEliHJlMiRieAN^U^
' ' l ^ : l > w ä J w t a r ' ä i - W . .Montreal i<