Vapaus, August 20, 1949

              Xelpäs lapsi synty­nyt
vajaassa vuodessa
Jasper- Tcnn. — Mrs. RajTnond
j , .ji- e v.lii'.we!l. T e n i t , syntyi neljäs
-.i^aai^sa -uodessa. H a i k a r a teki -^nta^ts-^" ' ^ l ^ i l i e r a i l u a —tuoden
r .^-Vc-t Eiolenimalla k e r r a l l a . Poika ^^tt.nö. jotka syntyivät sunnunt^una,
' ' ' Ensimmäiset kaksoset.
ole muuttaiiut niielipiteitäni
vai hyvin
_ Kiiidulaise: pitävät Bhagiratiu-idiea
py;--^ä jokena. .
T I 3 I M I N S , O N T .
KrMMS HOOKER & P I C K K R I NG
Sa-a>sia ja kiinteimistöjä. .Do­minion
Bank B u i l d i n g , . Ttmmins.
QDt. Mcrketteja, lainoja, bondeja
~ja vakuutuksia.
HCO.'^L•
W O R K E R S '
HUOBLI
C O - O P
RESTAURANT
of Souih Porcupine Limiled
47 Crawford Street
SOCTII rOKCUPINE, ONTABIO
a Suosittelee suomalaisille hyväk-sTtunnettua
roukaansa r u o k a i l u a i -
koina. Ravintola aViki k l o 9 iUalla,
c Siistejä kalustettuja huoneita
asunnoiksi. K u l u t t a j a i n k o t i . P i s ­täytykää
sisälle.
Meidän unipnune johtokunta on!
äänestyksellä päättänyt alistua Talt-
Hartley lain edessä. win^ knnt^Btfln
tätä {»ätöstä.
Kuten suurin osa jäsenistä tietää,
olen viimeisen kahden vuoden aikana
OSCAR BAY
Miesten ja Naisten Räätäli
Kaikenlaista korjaustyötä
PuIieUn 2-1891
76 London St. E . Wind9or, O n t
Barnes Drug Co.
— 3 K A U P P A A —
Sault Stc. ."Marie Ontario
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
Täydellinen varasto läälckeltft.
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
Peter A. Vesa, B:A.
Barrist«r, Solicitor, Notary
SUOÄIALAINEN
LAKIMIES
• • •
GE. 3392 592 Danlorth Ave.
(Near Pape Ave.) Toronto
sanonut useammasti k u i n kerran, että
jos Taft HarUey l a i n edessä a l i s t u -
minesesta riippuu meidän unicnune
elämä, n i i n töinä knnnnt^n sellaista
askelta. Syy miksi meidän unioUem-me
on tullut elintärkeäksi aUstua j o h ­t
u u siitä, että C I O : n j a A P L : n k o n ­trollissa
oleva johto, 81 kongressi ja
T r u m a n i n h a l l i t u s ovat pettäneet työ­väen
T a f t - H a r t l e y n l a i n l a k k a u t t a -
mistaistelussa — j a k u n C I O : n johto
on omakstmut chjelmakseen reittauk-sst,
kängsterismin j a lakkojenrikko-misen.
Senjälkeen k u n johtokunnassa ää­n
e s t e t t i in alistiuniskysymyksestä olen
ollut tahallisesti hyvin huolellinen
kannastani j a m i n u l l a on ollut t i l a i ­suus
keskustella siitä virkaveljieni
johtokunnan jäsenten ja virastotyö-
Iäisten kanssa. K a i k k i minun v i r k a -
vei j e n i j a toiset kansainvälisessä u n i -
ossa ovat yksimielisiä siitä, että minä
voin k a i k k e i n p a r h a i t e n palvella k a n ­sainvälistä
imioa siten, että pidän
toimeni tässä uniossa edelleen.
K c s k a kansainvälisen union etu on
minulle kaiken yläpuolella, on eteeni
t u l l u t eroamisprobleemi kommimisti-puolueesta,
jonka jäsen olen ollut, et­tä
meille tulisi mahdolliseksi a l l e k i r ­j
o i t t a a T a f t r H a r t l e y n vaatima k i r j a l ­l
i n e n vakuutus. Olen päättänyt, mitä
va.stenmiellsimmin ja erikoisella v i ­h
a l l a ottaa sellaisen askeleen. Nyt
olen eronnut ja sen seurauksena olen
a l l e k i r j o i t t a n u t vakuutuksen.
Tämän askeleen ottaminen el ole
ollut helppo minulle. Kommunistipuo­lueen
jäsenyys on aina merkinnyt m i ­nulle
sitä, kansainvälisen u n i o n jäse­nenä
j a v i r k a i l i j a n a , että voisin o l la
parempi unionisti; se on saattanut
minut suurempiin ponnistuksiin ja
olen luvannut jäsenistölleni taistella
heidän etujensa puolesta ennen mul­ta.
T a f t - H a r t l e y n vakuutus on suuri
valhe, samanlainen valhe kuin millä
j o h d e t t i i n Saksan, I t a l i a n ja J a p a ­n
i n kansat fasismin tielle. On suuri
valhe sanoa, että unioissa oleville
kommunisteille joku muu asetetaan
u n 1 o a yläpuolelle uskollisuudessa.
Päinvastoin, uniot ovat jakamattomia
osia sosialistisesta yhteiskunnasta, y h ­teiskunnasta,
johon kommunistit us­kovat.
Siitä syystä uskon, että hyvät
kommunistit ovat hyviä unionisteja.
• • •
S u u r i n valhe o n se väite, että k o m ­munistinen
puolue k i i h o l t t a a k u k i s t a ­maan
h a l l i t u k s e n v o i m a l l a j a väkival.
l a l l a . Jos olisin uskonut tähän en
International Union of Mine, Mill and Siiielter Workers on i että nykyisen syventj-vän taioudeiu-kaiken
aikaa taistellut tarmokkaasti Amerikan kongressin hy­väksymää
Taft-Hartley lakia vastaan, joka sitoo uniot kahleisiin
ja estää niiden militanttisen taistelun työläisten elinehtojen puo­lesta.
Uniot, jotka eivät allekirjoita Taft-Hartley lain lupausta,
eivät voi alistaa asioitaan kansallisen työsuhdelautakunnan käsi­teltäväksi
ja näinollen jäävät ulkopuolelle sitäkin kehnoa työ-väenlainsäädännön
turvaa mitä on vielä Jälellä Yhdysvalloissa.
Koska AF?-,:n ja CIO:n korkein johto kannatti kysymyksessä
olevaan lajtdin alistumista ja koska kaikkien suurimpien unioi-den
johto oli aUekirjoittanut Taft-Hartley lain lupauksen, niin
IUMMSW:n oli mahdoton yksin jatkaa taistelua tätä orjuuttavaa
lakia vastaan.
Tästä johtui, että IUMMSW:n oli muutettava taktiikkaa, an­tamatta
kuitenkaan periaatteellisesti perään taistelussa tämän
lain ktuno^jniseksi, ja allekirjoitettava Taft-Hartley lain lupaus.
IUMMSW:n rahaston sihteeri Maurice Travis ei olisi voinut
allekirjoittaa kysymyksessä olevaa alitusmispäätöstä ellei hän
olisi luopunut kommunistipuolueen jäsenyydestä. Tämän hän
teki ja oheellisessa lausunnossaan selvittää miksi hän otti tämän
askeleen.
olisi l i i t t y n y t ^Kommunistiseen puolu­eeseen.
K a i k k i mädäntyneitten l e h ­tien
herjaukset,: n urkkijat ja
k a i k k i kommiAdstien syytteeseen aset­tamiset
eivät saa minua uskomaan
siihen. MinäiJfekoii, että k i m enem­mistö
Amerikan kansasta selvästi nä­kee
kuinka m^tiä kapitalistisen j ä r ­jestelmän
perusteet ovat, se vaatii
oikeutta muuttaa sen demokraattisen
O t a n tämän askeleen myöskin sik­s
i , kcska uskon sen tulevan osoitta­maan,
ei vain kansainvälisen union
jäsenille, vaan kaikille ihmisille,
k u i n k a ennenkuulumattoman p e l k u r i ­maisesti
Ihmisen pitää luopua p o l i i t ­tisesta,
jäsenyydestään saadakseen
h a l l i t u k s e n , a n t a m a a n palveluksen
n i i l l e ihmisille, j o i t a hän palvelee.
on
Tämä on vaarallinen taka-askel Ame-kehityksen
tietä eikä sitä voi estää rikan poliittisessa elämässä, joka uh-koko
maailman. taantumuksen voima
eikä väkivalta.
K o s k a m i n u n yapaumuksenl on täl­l
a i n e n olen taistellut T ^ f t - H a r t l e yn
vakuutusvaatimusta vastaan. Minä
uskcn sen olevaa t a h r a n A m e r i k a n elä
mässä; minä uskon, että Oikeuksien
l a i n , l o n k a p ^ o l e s t a meidän esi-isäm-me
taistelivat, perusteella a m e r i k k a ­laisella
on yhtä suuri oikeus clla
kommunisti k u i n republikaani, demo­k
r a a t t i , juutaiaineh t a i k a t o l i k k i , e l k -
ki taikka va|}aamuiu-ari. Vapaa y h ­distysoikeus
on demokraattisen elä­mäntavan
kulmakivi. Minä olen o l ­lut
kommunisti koska minä haluan
sen mitä kallcki. kunnolliset amerik­kalaiset
haluayait, korkeanunan e l i n ­tason
kaikille ihmisille, • neekereitten.
Amerikan meksikolaisten j a kaikkien
vähemmistöryhmien vainon lopetta­misen.
Minä h a l u a n r a u h a l l i s e n A m e ­r
i k a n rauhallisessa maailmassa. Huo­l
i m a t t a siitä,, että minä olen eronnut
kommunistipuolueesta, minä jatkan
taistelua näiden päämäärien puoles­ta
]|»ikella s i l l ^ ' v o i m a l l a mitä m i n u l la
on. •
kaa meidän demokraattista järjestel­määmme.
A m e r i k k a l a i s i l l a on oikeus
kuulua haluamaansa poliittiseen puo­lueeseen
ja union jäsenillä on oikeus
v a l i t a heidän omat johtajansa. Näi­den
periaatteiden kieltäminen hei­kentää
demokratiaa j a tyydyttää n i i ­tä
julkeita taantumuksellisia, j c t ka
yrittävät j o h t a a meidän maamme fa­s
i s m i n tielle.
, '. • • •
S a m a l l a haluan tehdä ehdottoman
selväksi sen, että minun mielestäni
v a i n meidän yhteiskuntamme perus­teellinen
mutos, sellaisena kuin se
määritellään meidän peruskirjamme
tekstissä. "Työ tuottaa kaiken rik­kauden
— siitä syystä rikkaus kuuluu
n i i l l e j o t k a sen luovat", voi v a i n j o h ­taa
tiu"vattomuuden, vainon, taloudel­l
i s en pulan j a sodanvaaran poistami­seen.
O l e n vakuuttunut, että k a p i t a l i s t i en
ahnciis on syynä sotaan j a sen seu­raamuksiin,
hävitykseen j a kauhuun.
O l e n vakuuttunut että se synnyttää
taloudelliset pulat, työttömyyden ja
joukkoköyhyyden. Olen vakuutettu,
sen pulan, kasvavan työttömyyden ja
sodan vaaran v a i n r a t k a i s ta voi so-sialismL
Tosiasiassa tämä sosialistinen käsite
on aina ollut amerikkalaisten j o h t a ­vana
periaatteena. Suuren Eugene V.
Debsin varhainen taistelu 8 t i m n ln
työpäivän puolesta, B i l l Fosterin j o h ­tamat
teräs- ja pakkaamotyöläisten
taistelut, I W W : n myrsk>'inen histo­r
i a alkoivat sosialististen aatteiden
ansiosta.
Kansainvälisen union jascncnii olen
aina ollut ylpeä, että olen ammenta­nut
voimaa sen sosialistisista t r a d i t i ­oista.
£ i yksikään maamme unio saa­vuta
meidän uniommc loistavan his­t
o r i an mittasuhteita. Meidän uniom-me
ja sen edeltäjä. Western Federa­t
i o n of Miners, o n käynyt useita k a t -
kerimpia ja sankarlllisimpia taiste­l
u i t a , mitä työväenliikkeen historia
tuntee. Minua on aina innoittanut se
tosiasia, että meidän uniomme var­haisimmat
johtajat olivat sosialisteja
yhdellä taikka toisella tavalla, että
B i l l Hayvvood myöskin lähti kommu­nismin
tielle Ja kuoli, ei v a i n suurena
työväenluokan johtajana, mutta my­öskin
kunnioitettuna >Jcommunistina.
S i k s i haluan tehdä k r i s t a l l i n sel­väksi,
että minun uskoni kommunis­m
i i n on yhdenmukainen sen kanssa,
minkä minä uskon o l e v a i i paras mei­dän
unicmme jäsenien ja kaikkien
amerikkalaisten eduille ja että olen
erikoisen onnellinen muistaesst^ni a i ­na,
että se sisältää k a i k k e i n p a r h a i m ­mat
traditiot kansainvälisessä uniossa.
Tiedän että ennemmin taikka myö-h
c n i m i n me käännämme tämän Ame­r
i k a n elämän häpeällisen sivun, et­tä
taantumuksellisten hyökkäys lyö­dään
l a k a i s i n ja että A m e r i k a n työ­läiset
jälleen marssivat tietä rauhaan,
edistykseen Ja hyvinvointiin. Minä
erikoisen varmasti tiedän, että vielä
tulee päivä, j o l l o i n uskollisuudet valat
j a vakuutukset ovat menneitä asioita,
j o l l o in koetinkivenä on kansalle teh­ty
palvelus ja union johtajille ne
palvelukset, jota he tekevät Jäsenil­leen..
Tällä h'.'tkellä, olen varma, että Jo­kainen
kansainvälisen union jäsen
l i i t t y y m i n u n lupaukseeni taistella p i ­tääkseni-
uniomme voimakkaana, pon­n
i s t a a k a i k k i voimani tehdä .se vielä­k
i n voimakkaammaksi, ohjata sitä
cdLstykselliscen mllltanttiseen suun­t
a a n ja tehdä kaikkeni, että elämä
t u l i s i maa.s.sammc onnelliseksi, t u r v a l ­liseksi,
hyvinvoivaksi j a rauhalliseksi.
nousukaudessa
Moskova. Että NeuvostoUiton
urheiluelämä o n yhä edelleenkin huo­mattavassa
nousukaudessa sitft todis­taa
se seikka, että äskettäin täällä
pidetyissä yleisurheilukilpailuissa saa­v
u t e t t i i n neljä uutta NeuvostoUiton
ennätystä:
Naisten 4x100 n i : n viestissä saavut­t
i Moskovan Dynamon joukkue ( M a l -
s l i l n a . TShudlna. Duhovitsh, Setshe-nova>
ennätj'sajan 47Jl. Tulos oh 0.6
sek. parempi entistä ennätystä.
Miesten 4x100 m : n viestissä a l i t U v a t
I joukkueeseen kuuluneet Qolovkin,
Sanadze. Komarov, K a r a k u l o v e n t i ­sen
ennätyksen 0,2 sekunnilla tulok­sella
41.8.
Naisten • 4x200 m : n viestijuoksussa
m e r k i t t i i n yhdistyneen Joukkueen
ajaksi 1.42,0. Joukkueeseen kuului­vat
Blinova, Tshudlna, Duhovitsh ja
Sclshenova.
Miesten 10 k m : n kävelyn v o l t t i Ba
kusta kotoisin oleva I. Popkov, joka
tänä keväänä olt saavuttanut T a k a -
KqkUkaaslan kaupunkien välisessä k i l ­pailuissa
uuden Neuvostoliiton ennä­tyksen.
Ennätys oU kuitenkin jo
välillil ehtinyt siirtyä nuoren eesti­läisen
J u n g i n n i m i i n , m u t t a nyt Pop­kov
palautti s en jälleen o m i i n n l m i i n -
.su tuloksella 45.26.2.
K u l u v a n a urhellukautena ovat) mo­net
urheilijat saavuttaneet erinomai­sia
tuloksia 100 m : n juoiksussa. V. 8u-harev
saavutti Moskovassa tuloksen
10.5. Mainittakoon, että hän juoksi
jo alkuerissä saman ajan. Myös L.
Sanadze. Tbillslstä o n saavuttanut s a ­man
ajan. Ukrainassa pidetyissä k u u ­den
kaupungin ottelussa voltti O.
Dagman (Nauka Stalino) 100 metriä
a j a l l a 10.6. Alle 11 sek. ovat juosseet
myöskin leningradilainen L. O r i g o r -
Jev (Dynamo), tashkentllälnen V.
Shclomltshl, tblliläinen A. Dorovski.
Moskovassa pidetyn k i l p a i l u n l o p u l -
ILsct tulokset 100 m : n juoksussa:
1) V . Suharev 10,5; 2) N. K a r a k u l ov
Lauantaina, d b k 2Q> ~ S i ^ ^^
niaat
Oslo. — Tiällft heinftk. lopulla ptde-tylssft
Thdnvaltaln J» Pc^jolan mai­den
vftllseasft maaottelussa voitti Y h ­dysvallat
Pobjtdaa maat SQSii pis­teellä
224.5 pistetUi vastaan.
Kymmenottelun voltti kuten oli
odotettukin nuori. 18rv. Jänkki Mathi-as
7346 pistellä. Pohjolan mies Clau­sen
oU tAinen 7197 pisteellä.
200 m. Juoksusia yoltUvat Jänkit
kohne ensitilaa, kiekonheitossa l ja
2 tilan Ja 400 m. Juoksussa kolme en­simmäistä.
Yhdysvaltalainen Rich­ards
hyppäsi seipäftllä 450 m. korkeu­desta
Ja Pohjolan Joukkue voitti 4x
1,500 m. vlesten sekuhntlla.
Heino oli varma voittaja 10.000 m.
juoksussa. Jossa norjalainen M. Sto-eken
Johti kaksi ensimmäistä kier­rosta,
Heino Ja Nyström vanavedes­sään.
Amerikkalaiset Aschenifelter ja
Efaw el yrittäneetkään pysyä käxijes.
sä, mutta Curtis Stone pysyi helpceti
matkassa. Heinon Johtaessa merkit-
Uin väliajaksl puolellatoista kilo­metrillä,
8.54 kolmella kilometrillä ja
14.55 viidellä. Heino Ja Stocken kiri­vät
hyvin viimeisellä kierroksella, Hei­non
voittaessa selvästi.
10,000 m. ajat olivat : D V . Heino
30.04.8, 2) Martin Stocken 30.13.2 (uu­si
Norjan ennätys), 3) Curtis Stone.
USA. 30,38.4 (parempi kuin USA:n
ennätys). 4) V. Nyström 30,56.8.-5)
H. Aschenfelter. UsA, 31.57.8 Ja 6)
F. Efaw, USA, 32.43J.
Jänkit voittivat 110 m. aitajuokstis-sa
kolme ensimmäistä tilaa, 800 m. en­simmäisen,
pituushypyssä kolme en­simmäistä,
kuulantyönnössä samoin.
Moukarinheitossa aivastivat Pohjolan
maat kolme etutilaa Ja janklt voitti­vat
4x100 m. viestin 1.1 sekuunllla.
10.6; 3) O. Dagman 10,7; 4) P. Qolov­kin
10,7; 5) L. Orlgorjev 10,8; 6) V.
Korojev
BOTEV ~ BULGARIAN BYRON
Tehkää paikkatilauksenne nyt matkaa varten
SLO-MEEN — T A N S K A A N — N O R J A A N — R U O T S I IN
Lcntött!it.se keväällä ja kesäUä Montrealista t a i New Y o r k i s t a.
Paluumatkapaikka taataan.
Laivalla ensi syksynä tai jouluna Ja samoin kesällä 1950 R u o t s in
tai Englannin kautta. Paluumatkapaikan saanti taataan.
Halulessanne tuoda jonkun henkilön Canadaan. avustamme tulo-
]u\an .saannissa ja myymme täältäpäin maksettuja tulollppuja.
Avustamme myös passien Ja v i i s u m i e n hankkimisessa.
TEHKÄÄ P A I K K A T I L A U K S E N N E N Y T
sr O.K. Johnson & C o . ^ : :2
V A K U U T U S - J A M A T K A I L U T O I M I S TO
724 Bay Street, Toronto 2, Ont. Puhelin WA 1403
Persoonakohtainen sanoma
suomalaisille metsämiehiUe
Me kiellämme kaikki liikkeellä olevat huhut, ettei SAND­VIKIN
"Kala ja koukku"-mallisia sahoja olisi saatavissa.
Näiden sahojen lähetykset saapuvat jatkuvasti Ruotsista
ja vaikka niiden kysyntä onkin erikoisen suuri, niin me
voimme varustaa Canadan metsätyönteettäiät joko
"Kala ja koukku"- tai "Tornado"-maUisilla sahoUla.
"Kala ja koukku"
tavaramerkki
Tämä merkki sahanterässä on
t a k u u siitä, että sahan laatu
j a valmistus ovat parhaat, t u ­loksena
yli 50 vuoden koke­muksesta
sahojen v a l m i s t a m i ­sessa.
Ylläoleva kuva osoittaa kuinka Sandvikin sahanterä leik­kaa
l u i u t a ja kuinka räkettihampaat poistavat sahan-alkuperäisij
älkää tyytykö mihinkään korvikkeisiin tai jäljit-teiyilnn
. ,
ÖBERGIN kaksiteräiset sahanviilat
"Puolikuu" Tavaramerkki
Ob-ryin tehdas on suurin sahanviilojcn valmistaja maailmassa vuo-
1850 saakka ja sen tuotteite — vaikka niitä on jäljitelty — el
•• :':!ä voitettu. 01>ergin "Puolikuun" viilat -tekevät satiinin pen-
Kean jäljen salian terähampaisiin, kuten kokeneet metsämiehet
vaalivatkin. Öbergin viiloja on nyt kylliksi saatavissa.
Te .-oitte ansaita enemmän käyttämällä Sandvikin sahoja
ja Ober;|in viiloja, Sandvikin kaaria sekä sahanteroitus-yalineitä.
Tilatkaa näitä työmaanne tai rautakaupan
'hautta. Kirjoittakaa ja pyytäkää meidän uutta kuvitet­tua
lentolehtistämme WT-48, mistä näette koko metsä-työvälineitten
sarjamme.
SANDVIK CANADIAN LIMITED
« 6 McGiU Street Montreal 1. P. Q.
Chelmlubelskin manifesti
aan
Manifesti julkaistiin
viime heinäk. 22 pnä
Vuodet 1989—45 olivat traagilllsla
Puolan kansan . historiassa. ' Monet
puolalaiset sotilaat, lentäjät j a m e r i ­miehet
kaatuivat taisteluissa näinä
vuosina. Puolalaiset sotilaat ovat
taistelleet Ja. kaatuneet Norjan vuo­noissa,
Libyan hiekkaerämaassa,
Ranskan tasangoilla, I t a l i a n vuoris­toissa,
O k a n r a n n o i l l a j a B e r l i n i n y m ­päristössä.
Miljoonia puolalaisia on
saanut surmansa omassa maassaan,
joko Varsovan k a p i n a n a i k a n a t a i p a r -
tisaanitalsteluissa salualalsmiehittäjiä
vastaan.
P u o l a n kukoistavaa nuorisoa k i d u ­t
e t t i in kuoliaaksi isänmaallisen t o i ­mintansa
vuoksi keskitysleireissä.
Puolalaiset sotilaat ulkomailla ja
Puolan maanalaisen a r m e i j a n sotilaat
sekä traagilliseen Varsovan k a p i n a an
osallistimeet puolalaiset' uhrasivat
henkensä uskoen,-että he tällä t a v o in
osallistuvat Isänmaansa vapauttami­seen.
M u t t a poliitikot, jotka jatkoivat
vanhaa, sotaia edeltäneen ajan p o l i ­t
i i k k a a , tahtoivat käyttää nämä u h r it
omien luokkaetujensa pönkittämiseksi.
He pitivät kiinni virheellisestä ja
todellisuudelle vieraasta neuvostoliit-tovastaisesta
politiikastaan. Mutta
sota päättyi t o i s i n k u i n mitä he olivat
arvelleet. Puolan vapauttaminen t u li
mahdolliseksi j u i i r i Punaisen armei­j
a n ansiosta. .
Onneksi Puolassa o l i sodan a i k a na
m u i t a k i n , jotka ymmärsivät h i s t o r i an
kulkua. Nämä. itsenäisesti j a demo­kraattisesti
ajattelevat ihmiset, j o t ka
työnsä ja taistonsa kautta olivat
yhdistäneet kohtelonsa P u o l a n k a n ­saan,
muodostivat ja loivat Puolan
maanalaisen parlamentin, n.s. " M a an
ICansallisen Neuvoston", vaikka maa
oli s i l l o i n vielä hitleriläisen ikeen a l l a.
Yöllä joulukMun 31 pnä 1943 ko­koontuivat
Varsovaan P u o l a n sosialis­tisen
puolueeij. Puolan työväenpuo­lueen,
demokraattisen puolueen, t a ­lonpoikaispuolueen,
salaisten ammat-tiUittojen.
henkisten työntekijöiden,
tiedemiespiirien ja maanalaisen ar­meijan
edustajat.
Tässä salaisessa kokouksessa v a l i t ­t
i i n P u o l a n maanalainen parlamentti,
ns. " M a a n K a n s a l l i n e n Neuvosto", j o ­ka
toimi Puolan vapauttamisen Jäl-kieenkin
saman nimisenä, kunnes t a m ­mikuussa
vuonna 1947 viimeisten vaa­l
i e n aikana v a l i t t i i n uusi " f i e j m"
(Puolan p a r l a m e n t t i ) . TSmän maas­sa
toimivan, " K a n s a l l i s e n Neuvoston"
taiiEoituksena o l i kansan v a l m i s t a m i -
Tässä tarkoituksessa muodostettiin
mm. eri lääneihin Ja p i i r e i h i n maan­a
l a i n e n kansallisten neuvostojen ver­kosto.
Johon kuului talonpoikia, työ­läisiä
Ja älymystön edustajia.
Heinäkuun 21 pnä 1944 vapautet­t
i i n ensimmäiset puolalaiset kunnat.
H e t i tämän tiedon saatuaan " M a an
K a n s a l l i n e n Neuvosto" Julkaisi kaksi
tunnettua h i s t o r i a l l i s t a tiedonantoaan.
Ensimmäinen julistus antoi Maan
K a n s a l l i s e l l e Neuvostolle ylimmän
v a l l a n . Tämä neuvosto n i m i t t i myös
P u o l a n ensimmäisen hallituksen vielä
taistelevaan maahan. Sanotun h a l l i ­tuksen
nimi oli " P u o l a n K a n s a l l i n en
Vapautumlsvaltuuskunta". Toisessa
julistuksessa i l m o i t e t t i i n , että Neu­vostoliitossa
oleva puolalainen a r m e i­j
a ja maanalainen kansanarmeija
yhdistettäisiin Puolan täten uudel­leen
syntyvään armeijaan.
Heinäkuun 22 p:nä 1944 vastanimi­tetty
hallitus. Puolan Kansallinen
Vapautumlsvaltuuskunta, antoi en­simmäisessä
vapautetussa Chelm L u -
belski-nimisessä kaupungissa kuului­san
Puolan kansalle osoitetun mani­f
e s t i n , jossa j u l i s t e t t i i n P u o l a n Tasa­v
a l t a jälleen itsenäitftksl. Seuraavas­s
a j o i t a k i n k o h t i a tämän manife.stin
sisällöstä:
" K a n s a l a i s e t ! Puolan K a n s a l l i n en
Vapautumlsvaltuuskunta katsoo pää­määränsä
olevan kalkkien puolalais­t
e n kutsuminen viimeiseen taisteluun
miehittäjää vastaan.
Tahdomme taistella Puolan vapau­desta,
vanhojen puolalaisten alueiden
Ponunernin, Schleesian j a Itäpreus.^;in
jälleenliittymlsestä Puolaan, pääsystä
merelle ja p i t k i n Oderia kulkeva.sta
r a j a s t a .
Tahdomme taistella saksalai.scn
vaaran poistamiseksi, pysyvän rauhan
saavuttamiseksi j a uuden Puolan ke­hittämiseksi.
P u o l a n u l k o p o l i t i i k a n perustana tu­lee
o l l a pysyvä l i i t t o lähimpien naapu-riemme
Neuvostoliiton ja Tshekko­s
l o v a k i a n kanssa.
Aseveljeys Ja yhdessä vuodatta­mamme
veri taistelussa saksalaista
hyökkääjää vastaan syventävät ystä­vyyttämme
Iso B r i t a n n i a n j a Yhdys­v
a l t o j en kansoihin. Puola p y r k i i yllä­pitämään
perinnäistä ystävyyttä uu­delleen
syn(!yneen H a n s k a n j a kaik­kien
demokraattisten maiden kan-.sa.
Puolan ulkopolitiijcassa t u l l a a n nou­dattamaan
demokraattisia ja yhtei­seen
turvallisuuteen nojautuvia peri­aatteita.
Puolan Kansallinen Vapautumisval-tuudcunta
ilmoittaa ryhtyvänsä Puo­l
a n Jälleenrakentamiseen j a k u n n i o i t -
vansa k a i k i l l e kansalaisille samat o i ­keudet,
paino- ja uskonnonvapauden
sekä vapaan oikeuden perustaa p o l i i t ­tisia
Ja a m m a t i l l i s i a Järjestöjä. Mutta
näitä vapauksia el t u l l a myöntämään
demokratian vihollisille. FasLstiset
järjestöt t u l l a a n lakkauttamaan, kcs­k
a ne ovat kansanvastaisia.
M a a n jälleenrakentamisen joudut­tamiseksi
ja puolalaisten talonpoikien
kauan kestäneen hädän poistamiseksi
P u o l a n Kansallinen Vapautumlsval­tuuskunta
ehdottaa, että viipymättä
ryhdyttäisiin maareformin -toteutta­miseen
vapautetuilla a l u e i l l a.
Ryhdytään viipymättä yhteiskun-na:
iis'en vakuutuslaitosten psru.--
tamiieen ' ^ ' r a u c l : " inv2lidit; e l i n,
työttömy 1 j i vanhuuden va­r
a l t a . YhteLskunnalliset v a k u u t u s l a i ­tokset
järjestetään dcmokraaltMen i t ­s
e h a l l i n n o n periaatteen pohjalla. U u ­sia
lakeja tullaan säätämään työn
varjelemiseksi.
Eräs tärkeimpiä tehtäviämme t u ­lee
olemaan oppilaitcjstcn luvun korot­taminen.
Saksalaisten erikoisesti v a i ­noamaan,
.suuresti vähentyneeseen
älymystöön kohdistetaan erikoinen
huolenpito. Koulujen Jällcenralcenta-minen
aloitetaan heti."
10 kuukautta yllämainitun heinä­k
u u n manifestin julkaisemisen jälkeen
P u o l a n lippu liehui Neuvcstolilton l i ­ejun
r i n n a l l a Brandenburger Torilla
BerllnLssä.
Schlecsia, Pcmmeri j a Ma.suria ovat
nyt elintärkeitä osia Puolan maalta.
Näissä maakunnissa asuu viisi j a pucll
miljoonaa puolalaista. .Sinne on r a ­kennettu
teollisuuskeskuksia j a näit­ten
alueitten maatalous on jo paljon
kehlttynVt maareformin aasif;.sta.
Maareformi on jo aikaansaanut
maalais väestön keskuudessa sotaa c-deltäneen
korkeamman tason. Teol­lisuuden
tuotanto ylittää nyt sotaa
edeltäneen tason 40 % : l l a.
Varsova elää, tekee työtä j a Jälleen­rakentaa.
Poznan, G d y n i a L u b l i n ja
kymmeniä muita kaupunkeja ja sa­t
o j a tuhansia kyliä on jälleenraken­nettu.
Äideistä j a lapsLsfa pidetään e r i k o i s ­t
a huolta järjestämällä heille lasten-seimiä
j a lastsntarhoja. Y h t e i s k u n n a l ­l
i n e n huolto on uudistettu.
V u o s i t t a i n 500,000 työläisellä on mah
dolliBUUS viettää loman.<>a Iepokodel.s.sa.
Opetuksen a l a l l a on perustettu 22,000
u u t t a kansakoulua, 700 keskikoulua ja
32 yliopistoa, joissa opiskelee kaksi
k e r t a a niin paljon y l i o p p i l a i t a kuin
e n n e n sotaa. Lisäksi on järjestetty
t u h a n s i a ylimääräisiä ktirsseja j a lä-lies
200 kansanylioplstoa. Opetus Puo-
Bulgarlassa on äskettäin vietetty
l a a j o i n juhlalUsuukfiln suuren r u n o i ­l
i j a n ja kansallissankarin, B u l g a r i a n
B y r o n l n j a P u s h k i n i n C h r l s t o B o t e v ln
syntymän satavuotispäivää. Hänen
runon.sa olivat niitä säkeniä, j o t k a sy-,
tyttlvät bulgarialaisia sydämiä taiste­l
u u n t u r k k i l a i s i a pashoja vastaan, ja
hänen kohtalonsa oU armottoman
t u r k k i l a i s e n dcspotian sortaman pie­nen
maan vapaustaistelijan t r a a g U l l -
nen kohtalo: Janltshaarit ampuivat
C h r l s t o Botevln runoilijan ollessa
vasta 27 vuoden Ikäinen.
Christo Botev syntyi Kaloferissa
kansakoulunopettajan poikana. Köy­hyydestään
huolimatta vanhemmat
lähettivät hänet erääseen Odessan
kouluun. Hän oli lahjakas ja etevä
oppilas, mutta hän harrasti k u i t e n k in
enemmän k i r j a l l i s u u t t a k u i n opintoja.
Hän luki suunnattomasti aikansa ve­näläistä
k i r j a l l i s u u t t a sekä 19. vuosi­sadan
suuria k l a s s i l l i s i a r o m a a n l k lr
j a i l l j o i t a Ja vallankumouksellisia k r i i ­t
i k k o j a . Koulunkäyntinsä päätytty-ään
hän sai kansakoulunopettajan
palkan Bessarablassa. 20-vuotiaana
hän palasi .syntymakaupunkilnsa K a -
l o f e r l l n .
Kaloferissa Botev a l o i t t i puhein Ja
runosäkeln voimakkaan propagandan
t u r k k i l a i s i a sortajia vastaan. Erään
koulussaan pitämän puheen Jälkeen,
jonka P a r i s i n kommuuni o l i siivittänyt
runolliseen lennokkuuteen,- hänen oli
pakko paeta Bulgariasta Rumaniaan.
Siellä hän toimi erilaisten b u l g a r i a ­l
a i s t en e m l g r a n t t l l c h t l e n t o i m i t t a j a na
j a päätoimittajana. Lehdissään hän
taisteli demokraattisen kansanvallan-kumouk.
sen nostattamiseksi B u l g a r i an
t i l a n h e r r o j a j a näiden suojeli j a a T u r ­k
i n sulttaania vastaan. Taistelussaan
Botev esiintyi »oslallstlna. Jopa hän
n i m i t t i itseään kommunistiksikin.
V a i k k a k i n Botevln sosialismia on n y ­kyisten
katsantokantojen mukaan p i ­dettävä
lähinnä utoplsena s o s i a l i s m i ­na,
katsotaan häntä k u i t e n k i n tämän
hetken BulgarJassa ensimmäiseksi t i e ­teellisen
sosialismin bulgarialaiseksi
edustajaksi. Hän el propagoinut a i ­noastaan
Bulgarian kansallista v a ­pauttamista
K o r k e a n p o r t i n vallasta,
vaan hän ajoi myös vallankumouksen
jälkeisen B u l g a r i a n muuttamista so­sialistiseksi
tasavallaksi.*
V. 1875 oli Bosniassa j a Hcrzcgovl-nen
normaaliseen elämäto senJäUceen tavansa nyt ja vastaisuudessa kaikkia i las.sa bn nykyään maksutonta.
yhteistyö ulkomaiden kanssa on to­teutettu
kaupan j a k u l t t u u r i n aloilla.
J o s k i n Puolan suhteet eräisiin m a i ­h
i n ovat huonontuneet, n i i n tämä to­siasia
johtuu näiden maiden d i s k r i ­minoivasta
politiikasta kansandemo­k
r a a t t i s i a m a i t a kohtaan. Kehitys t a ­louden,
yhteiskunnallisen elämän ja
k u l t t u u r i n a l a l l a on pääasiallisesti o l ­lut
mahdollinen suunnitelmatalouden
ansiosta.
K a h d e l l a laajalla t a l o u d e l l i s e l la
suunnitelmalla pyritään kohottamaan
maan elintasoa. Ne ovat: 1) talou-d
e l l i sU jälleenrakennusta vuosina
1946—1949 kcskeva kolmivuotissuun­nitelma
sekä 2) taloudellista k e h i t y s ­tä
vuosina 1949—1955 koskeva kuusi-vuotis-
suunnitelma.
K a i k e s t a edellämainltusta voimme
todeta, miten ratkaisevalla tavalla
heinäkuun manifesti on vaikuttanut
P u o l a n historiaan. J a sentähdcn h e i ­näkuun
22. p:vää vietetäänkin Puo-la.
ssa uudelleen syntymisen kansalU-kun
miehitysjoukot olisi karkoitettu-j demokraattisia vapauksia, ts, takaa-j Heinäkuun manifestissa edeUytetty| sena Juhlapäivänä,
nassa puhjennut kapina turkkilaisia
vastaan. Tämä oU merkinanto bul­garialaisille
v a l l a n kumoukseUlslllc.
Botev kirjoitti leimuavia artikkeleita
Ja vallankumousrunoja. Bulgarian
maanalaisen liikkeen vallankumous­komitean
täysistunnossa päätettiin
yksimielisesti yleisen kapinan nostat­tamisesta
Bulgariassa marraskuun 16
pnä 1875. Mutta kapina epäonnfsttit.
Tällöin vallankumouksellinen toimin­ta
järjestettiin tnidellcen. Rumanlas-sa
olevista bulgarialaisista emigran­teista
muodostettiin joukko-osastoja.
Erään tällaisen Joukko-osaston pää:i-llköksl
nlmitettUn Botev.
Uuden kansannousun ajaksi oli
määrätty toukokuu ' 1876. Botevln
joukko-osasto ylitti Tonavan. Ajan­kohta
ei nytkään ollut olkea, ja tilan­ne
kääntyi nopeasti kapinallisille epä­edulliseksi.
Katuannousun pohja oli
liian kapea-'ja Bulgarian kansa Illan
valistumaton. Turkin säännöllinen
armeija sai yliotteen sisslosastolsta.
jotka peräytyivät VoUn vuoristoa koh­ti.
Botevln osasto joutui saarroksiin,
Ja toukokuun 20 pnä 1876 liänet tapasi
taistelussa eräällä Volln kukkulalla
turkkilainen luoti, joka osui häntä
suoraan sydämeen. Turkkilaiset leik­kasivat
kaatuneitten päät ruumiista
ja asettivat ne näytteille korkeitten
paalujen teräviin kärkiln pistettyinä
Mutta Janltshaarien luodit eivät
surmanneet Botevln leimuavaa, syvää
patrioottisen tunteen kannattamaa
vallenkumousrunouttä. Se on yhä
Bulgarian kirjallisuuden elävää voi­maa.
Botevln kaatumlspalkalle on nyt­temmin
pystytetty monumentti, jonka
äärelle bulgarialaiset Joka vuosi kir­jallisuutensa
perustajan, 'kansanru­noilijansa
Ja kansallissankarinsa kuo­linpäivänä
keräytyvät hartain ja kii­tollisin
mielin kunnioittamaan mai­neikasta
kaatunutta.
— Kuuluisa englantilainen filosofi
Ftancls Bacon syntyi v. 1561 ja kuoli
V, 1626.
— Vuonna 1016 torpeedoitlin Pro­vence
n VäUmerellä ja 3,100 hukkui.
llEI« 8 t . « a 9t
; : ' : ' : f t i i»B:
Bnomilatnen
~ KUKKAKIMPPUJML «ii^la
PUHBLnf f^Mt"!
MANHATTAN FLOl
<l Cedar Stteet
Pafs Barber Shaj^
98ElmSt.W; Suc
Vapaiiden vieressä
FINNISH B A K ^
VEIKKO K E T Q IA
PaheUn «-««M
VB2 Antwerp St.
S O I T T A K A A . . .
CITY TAXI
• 5^5225 ^
V I C T O R KABI I
UNION CAm
4^277
Sudburyn suurin ja suositit
taxUiikc
' Nopea palvelus radkm avallft
omist. Bill Tolcck Ja Earl Memur]
SUDBURY CAi
PnheUn 4 - 4 3 1 1 «<il S - S S TT
B8Elm8t.West BBdboiy,!!
Vapauden vierant.
Nopea Ja rehellinen pAlvehak;
CÄB
SUOI^ALAISET AJURIT
3-3644
Sudburyn klinikan ylntai
SuomIpak»tt«]i/
lähettäi
Rahaa — Aikaa — VairoJ*
"OLYMPIA"
5 ibs. Coffec
(Green)
3 Ibs. Rice
1 Ib. Ralslns
' T O A T B A "
15.75
4 Ibfl. Coffee
(Roasted)
3 Ibs. Rice
1 Ib. RaKin»
1 Ib, Prunes
Lähetetään Tanskasta, kalkki pa­ketit
vakuutuksessa. Virallisesti
tunnustettu 6 kertaa nimeUlsaryo-.
aan arvokkaammiksi.
Norcoii (Regisfd)
Suite 338 — Dominion 8q. BUr
Montreal «loebes
ENSILUOKAN
RÄÄTÄLI
ED'SCU$TOM
TAiLORS
Ed. Heikkinen, omistaja
36 Elm St. E. gttdbofy, Oafc
(Niemen valokuvaamon vleressi)
LAATU
POLTTOAINEITA
PUHELIN 6-6433
EMPIRE COAL & LUMBER CO.. UHOTED
1 f B O O D B O A D SUDBOBT* Om*:
NASH, AUSTIN JA WILLYS
AUTOJA —. JEEPS
BEO JA WILLYS TROKEJA
LEADER TBÄKTÖREltA
SERVICE
Sndisttyi