Vapaus, November 22, 1949

              ^SftfU 2 Tiistaina, marrask. 22 p. — Tuesday, Nov, 22
7i Vt
14
^1
- 5^
l i i f -
0tb ]»i7. Antmdied
fluO hr tbs Port
DQMutmeDtt, ottava. Pub-tlKiee
«edOr: T u e s d a j *.
T l t t i i l ^ and BUtitdin t7 Väpaos
Oompaiv Ltd. at 100-103
at. w, auatmxr, ont.
QCOea
KSidal. XdttarW.&land. Mtomnf
addzcM Box 00. eaOaarr, Ontarla
TZLAUSHZKNAT:
Caaadaoa: 1 vk. &00 O kk. 3.25
S kk. ZOO
YbdymOotea: i Tk. 7i» • kk. MO
1 Tk. 7A) e kk. 4J8
Mitä muut sanovat
Yksi^ihiiäinen oikeudenjakaja
Sudbuiyn pnrioikeuden torstainen istunto oli surkea nähtävyys
sutä ndtpn ketään ei-kansalaisia ei rohkaista kansalaispäpereita hake­maan
ja ennenkaikkea siitä, minkälaiseen inkvisitionistiseen ajatusten
k<mtro]l!m poliittinen taantumus iur\'autuu. Paikallinen Star-lehti
kuvasi tapahtumain kulkua seuraavasti:
"'• ' "Canadan kansalaisoikeuksien anojia, jotka olivat tuomari E d -
^^,uiid Proulxin edessä piirioikeudessa torstai-iltapäivällä, siivilöitiin
* iarkasti kommunistisesta toiminnasta. Tuomarin edessä olleen 54 kuu-
'•'höteltavan kuudelta henkilöltä kysyttiin suoraan, kuuluvatko he
"^iommunistisia ryhmiä kohtaan myötämielisiin järje.';töihin . . . Ano­jia
kuulusteli tuomari Proulx ja kruunun syyttäjä E . D , \Vilkias, K .
. < i ' . . . Kruunun syyttäjä halusi tietää missä kansallisissa haaleissa
...•he käyvät ja kuinka kauan ovat olleet yhteyksissä eri kansallLsuusryh-
^«nien kanssa . . . "
Tarkoitus on selvä ilman muuta — kontrolloida ihmisten aja-ja
terrorisoida työväenjärjestöihin kuuluvia työläisiä ja far-
^ jn^reita, vaikka he ja heidän lapsensa tekivät kaikkensa kansallisen
- "llStätUanteen aikana demokratian voiton hyväksi samalla kun ne
•"^^jiärempaan" asemaan päässeet oikeistojohtajat s3lx)toivat minkä
'^kälsivat Canadan sotatoimia "vietämällä lakkireuhkaa korvilleeh"
' ..iotapohhisteluista puhuttaessa, jo.s saa luvan käyttää tyypillistä 5 0 -
idan aikabta suomenkielistä tulkintaa ;tsiasta.
.y.>,^, Meidän korkea.sti oppineiden ajatusten kontrolloitsijaimme
"Mnisti tiihtuu olevan äärettömän lyhyt. He näyttävät unhoittaneen
siii, että juuri sellainen käyttäytyminen, mihin he nyt syyllistyivät,
OD estänyt kymmenet tuhannet vaatimattomat, mutta itsekunnioitus­ta
turttevat hyvät siirtolai.set anomasta kan.salaispapereita. Vain eri-
-^näisten työväenjärjestöjen päättävä ja väsymätön valistustyö, .sekä v i -
'rahömäisten keskuudessa vallinnut ilmeisesti väliaikainen suvaitse­vaisuus,
sai tilanteeseen parannuksen, mikä on kuitenkin mitä hel-
.>poin uudelleen pahentaa.
Nämä nöitajahtiin taipuvaiset virkamiehet eivät liioin ole mitään
'iiStta oppii\eet eivätkä mitään unhoittaneet. He puhuvat kuin H i t -
'['i^fin, Mussolinin ja iMannerheimin "oikeuslaitoksen" syyttäjät kon-
. janaan ''järjestöistä, jotka ovat sympaattisia kommunistisia ryhmiä
kohtaan", mihin voidaan sisällyttää kaikki työväenjärjestöt, kaikki
• - VÄpaamieliset yhdistyk.set ja kaikki seurakunnat, jotka ovat poliitti­sesti
eri mieltä valtapuolueen kanssa. Tehkää yk.si järjestö, puolue
tai ryhmä lainsuojattomaksi — ja silloin ovat kaikki järjestöt, i)UO-lueet
ja ryhmät lainsuojattomia, kuten tapahtui ]>oikkeuksetta kai-
Itissa fasistimaissa. Ja vissi politiikka tuottaa vissinlaisia seurauk­sia:
Euroopassa se johti kaikki ajatuksen kontrolliin perustuvat po­liisivaltiot
•— Hitlerin, Mussolinin, M.-mnerheimin ja kump. akseli-j
^jjitoh — sotaan, ei vain '"kommunismia" vaan kaikkia demokraattisia
<• maita vastan!
£ntäs sitten yksilöuskollisuuden ja isänmaallisuuden suhteen?
toinen imaailmansota osoittanut, että kaikki kuuluisat maanpet-iiirit,
Quislingista, Petainiin ja Akseli-Sallyyn asti, tulivat vallan
'.: jostakin muualta, eikä '•kommunistisille ryhmille sympaattisista jär-
V je^töistä. Ja mikäli Hsätodistuksia tarvitaan, että tilanne on cdel-
? lötnkin sama, tässä olisi kaikkein viimeisin esimerkki: Michiganin
j Tlekniliisestä Koulusta erotettiin äskettäin Ed\värd V. Stittler-riiminen
• professori sen vuoksi että hän oli sodan aikana toiminut Saksan nat-
• sien radiopropagandistina Vhdy.svaltoja ja sen liittolaisia vastaan.
; Täniä Dc1awaressa, Ohios.sa syntynyt natsiprofessori tunnustaa luor
! puineensa sodan aikana "vakaumustensa" vuoksi Yhdysvaltain kan-
• "sälaisoikeuksista ja myyneen itsensä fasismin palvelukseen syntymä-
"V-maataan vastaan. Jämillähän nyt itsensä puolustaa? Vksinkertai-
^"^feti hän sanoo uskoneensa silloin, kuten nytkin, että "Saksaa ja Eu-
"• rÖoppiaa on puolustettava vallankumouksellista kommunismia" vas-
; taan ja sanoo "traagifliseksi virheeksi" sitä kun Yhdysvallat liittoutui
V Hitleriä vastaan!
* •
• Johdonmukaisesti loppuun asti ajatellen Sudburyn piirioikeu-
? den istunnossa nyt vallinnut kanta johtaa siihen, että prof. Stittlerin
•. maanpetoksellisia jälkiä seuranneet 'vakaumukselliset" antikommu-
''. riistit ovat parhaita ja ainoita kan.salaisiksi kelpaavia ihmisiä Cana-
». dassa! Mikä mielettöriiyysi Mikä tyrmi.stytlävä ajatus!
i , Esitämme nämä kumoamattomat tosiasiat korkeasti oppineen
l\ mutta vain toisella silmällä näkevän piifioikeuden huomioon ja sa-
* maila lausumme toivomuksen, että moisesta mielettömyydestä teh^
J täisiin loppu, ennenkuin se saattaa ,<;uurempaa pahaa aikaan tämän
piirin kunniallisille ihmisille ja koko kansakunnalle.
SE POEVABIEN -PUOLUHBTOJ»
I UUTISPALVELU f
i O?oittaak.seen havainnollisella t a - i
j v a l l a £en m i t e n - p o r v a r i e n ' l e h d en
i höystävät j a ' ' p a r a n t a l e v a t " uutisia, j
Torontossa ilmestyvä työväen v i i k k o ­lehti
Canadian Tribune JuUaiisi l a u ­antaisessa
numerossaan valolnivajäl­jennöksen
Globe and M a i l i n kahdes­t
a uutlsjdrjoituicsesta, j o t k a v i i m e k s i,
m a i n i u u l e h t i j u l k a i s i .samana päivä­nä,
Neuvostoliiton edustajan mr. V i -
shinskyn pitämä.stä .samasta puhees­ta.
Ensimmälse£.sä uutistiedo.ssa puhu­taan
kiihtyneen V l s h i n s k y r i " h u u t a ­misesta"
.seuraava.sti:
".Vie tasoitamme vuoria, me fcas-telemme
aroja, me mnrtaadohime
viidakkojen Ja tundran l l p i " , hnu-sl
punakasvoinen Vishlnsky väitel.
taessa ompiJcuJaan ajao^timeesta
atomivoiman kansainvälisestä kon-trolUaslasta.
M u t t a Globen toimittaja ei huo­mannut
"viimeistellä erään toisen k i r -
ieenvaihtajansa r a p o r t t i a j a n i i n siinä
kerrotaan samasta asiasta: .
Mr. Vishinsky, Joka puhni rau­hallisesti
Ja vain Joskus sormellaan
^iiUten pitkän Ja teholsan paheen­sa
aikana, Jätti sen vaikutelman,
että hän oli saanut Neuvostoliiton
lopullisen sanan enemmistösuun-nitelmasta.
I
.;. , \ I
EIVÄT PABTA.NIEKAT OLE
KAIKKI MARXEJA
.Vew York. — New Y o r k i n pormes-tarlnehdokas
Vito Marcantonio on
antanut valokuvata Itsen-sä sen p a r ­taisen
miehen edessä, j o n k a kuvan
H e a r s t l n lehdet sanoivat olevan hä­nen
päämajassaan. Hearst sanoi K a r l
M a r x i n kuvan olevan Marcantonion
päämajan seinässä. Todellisuudessa
kuvassa o n Guiseppe G a r l b a l d i , I t a ­l
i a n kansallissankari. — Eteenpäin.
Mauno Pekkala SKDL:D presideDttiehdokkaaksi
"Pula, nälkä ja tyiHtöm^ ön tb^ittava; maan
itsenäisyys, rauha ja turraHisuus tuttava
t a i n a p i d e t y n kokouksen jätöksestä.
K o k o u k s e n i saapunut presidenttidb-dokas
j o u r o i väUttdmän, intomielisen
' j u h l i n n a n kohteeiksi, k u n häa j y k e v in
I s a n o i n k i i t t i osakseen tulleesta luot-
1 tamuk&esta j a määritteli ohjelmansa:
^;RE:.SIDENTIN E H D O K K A A K S I
Äskettäin Helsingissä pidetyssä S K ­D
L : n liittoneuvoston kokooksesBa hy­väksyttiin
ehdotus entisen pääministe­rin,
.Mauno Pekkalan nimittämisestä
ehdokkaaksi tuleviin presidentin vaa­leihin.
Kokouksessa hyräksyitiln .sa­malla
g K D L : n viislkohtainen ohjelma
vaaleja varten. "Haliitussuuntaa on
muutettava, on palattava sodanjäl­keiselle
päälinjalle", sanoi Pekkala, jo­ka
oli paikalla kokouksessa,
H e l s i n k i . — " M a a meidän o n j a o l la
täytyy . . . " Voimakkain kättentapu­t
u k s i n , kolminkertaisin eläköönhuu-doin
ja Kan.sainvälisen .sävelin otti
S K D L : n liittoneuvosto vastaan p u ­heenjohtaja
K . L . K u l o n l i i t t o t o i m i -
k u n n a n nimlTcä tekemän ehdotuksen,
että S K D L r n presidenttiehdokkaaksi
nimitetään se mies, joka näkyviihmin
on edustanut sodanjälkeistä demo­k
r a a t t i s t a ja neuvcstoystävällistä
suuntausta, ent. pääminLsteri Mauno
Pekkala, tiedottaa Vapaa Sana S K
D L : n liittoneuvoston viime sunnun-
KUN VIISAAT VALTIO-
. M I E I I E T K E S K U S i U L E V AT
M r . ColdweiI: Minä h a l u a n puheen­vuoron
työjärjestykseen. Me emme
ole arvostelleet vähittälskaupplaita.
M r . F r a s e r : Ei kukaan ole.
M r . C o l d w e l l : E i k u k a a n . J o s vähit­täismyyjä
maksaa $1.25 h än o n o i k e u ­tettu
meidän yhteiskuntamuotomme
perusteella saamaan voiton $1.25 l i i ­ketoiminnasta.
Me emme v a l i t a s i l -
j h a l i i t u s s u u n t a a o n m u u t e t t a v a , sodan­jälkeiselle
päälinjalle o n pelattava.
L o p u k s i detnokraaitisten naisten j a
pioneerien lähetystöt k u k i t t i v a t p r e s i -
d e n t t i e l ^ p k k a a n .
Käsiteltyään p o l i i t t i s t a . t i l a n n e t ta
pääsihteeri E n t e e n katsauksen j a p r e ­s
i d e n t i n v a a l i v a l m i s t e l a j a Paavo K o s ­k
i s e n alustuksen p o h j a l l a liittoneuvos­t
o n kokoos, j o h o n osallistuivat myös
eduskuntaryhmän jäsenet j a S K D L : n
sekä sen jäsenjärjestöjen p i i r i s i h t e e ­r
i t , hyväksyi eduskuntaryhmän j a l U t -
t o t o i m i k u n n a n kannanotot p r « i d e n -
tlnvaalikysymyksessä sekä vahvisti
" v i i t e e n kohtaan "huipentuvan S K D
L : n vaaliohjelman. Iimostimeen mie­l
i a l a n vallitessa päätettiin lähteä a l ­k
a v a a n suurtaisteluun m a a n p o l i i t t i ­sen
su a n n a n muuttamiseksi j a t y ö -
väenmiehen kohottamisekisi presiden-tinLstuimelle.
Avate.ssa kokouksen puheenjohtaja
K . L . K u l o korosti tulossa olevien pre­s
i d e n t i n v a a l i e n tärkejrttä nimenomaan
suuntakysjrmyksen k a n n a l t a.
"Joudumme näissä vaaleissa y k s in
k u l k e m a a n om^a l i h j a a m t a e j a k a l k ­k
i a muita puolueita vastaan", lausui
puhuja.
S K D L : n v a a l i o h j e l m a n esitteli k a n ­sanedustaja
Hertta K u u s i n e n . T ä ­män
hetken lähin päämäät-ä o n s u u n ­nan
m u u t t i m i h e n , hän l a u s u L Oa
syytetty S K D L : o a siitä, että se a i h e u t ­t
a a v a l t i o l l e s u m i a kustannxiksla aset­t
u m a l l a vastustamaan nykyisen p r e s i ­d
e n t i n v i r k a k a u d e n j a t k a m i s t a.
" M u t t a presidentti v a i k u t t a a r a t k a i ­sevasti
h a l l i t u k s e n muodcstamiseen, ja
n y k y i n e n presidöitti o n vastuussa siitä
suunnanmuutcdcsesta. 'Joka te^ahtui
n y k y i s e n h a l l i t u k s e n inuodostamisen
jälkeen . PresidentinvaaUt on lähin
mahdolUnen taitekohta, jossa muutos
voidaan saada aikaan . . .
"Nän:jä vaalit ovat ensimmäiset,
joissa S K D L ei o le Voinut edes yrittää
«aada a i k a a n ^ ä l i l i i t t o a sosialldemo.
k r a a t t i e n kanssa, vaiöta työtätekevien
j o u k k o j e n edut o v a t k i n .samat. Öllsi
niinikään erehdys l u u l l a , että S K DL
k a n n a t t a i s i maalaisliiton ehdokasta
"Meillä tulee o l l a oma ehdokas, työ­väen
j a pienviljelijäin ehdokas, jon­k
a p o l i t i i k k a tähtää pulan, nälän ja
työttömyyden torjumiseen demokra­t
i a n palauttamiseen, kansanvaltaisten
uudlstasten toimeenpanemiseen ja
maan itsenäisj^yden j a t u r v a l l i s u u d en
puolustamiseen", lausui kansanedusta­j
a K u u s i n e n.
Täinän jälkeen hän e s i t t e l i v a a l i ­o
h j e l m a n , jonka pääsisältö kiteytyy
seuraavaah viiteen kohtaan:
1. P u l a , näOcä j a työttömyys o n t o r ­j
u t t a v a . Työttömsrys o n poistettava
s a a t t a m a l l a teollis aus käyntiin täydel­lä
tehollaan. Ulkomaankauppa on
suunnattava entistä enemmän pulasta
v a p a i s i i n m a i h i h j a s i t en turvattava
tJeidlisujden j a maafc&loäden j a t k u va
k d n t y s . R e a a l i p a l k a n alentamista ei
dis t a l l i t t a v a , v a a n j ^ l n v a s t o i n on
paDAoja nostettava tootannon koko­naismäärän
j a t y ö t d um k a s v u n m u ­k
a a n . U a a t a i o u d e n työt&tekevien k e r ­rosten
toimeentuloa on edistettävä,
mm. lisämaata j a k a m a l l a j a t u r v a t ­tava
^vuokraviljelijäin sekä metsä- ja
maataloustyöläistsn oman t i l a n s a a n ­t
i . A s j n t o k u r j u u s o n v i h d o i n k i n pois­tettava
j a jokaiselle kansalaiselle l u o ­tava
mahdollisuudet oman kodin
omistamiseen.
2. VerotosU on hnojeonettava. Sekä
k a u p u i & i e n että maaseudun työtäte­kevä
väestö ea vapautettava väärän
t a l o u s p o l i t i i k a n , rahanarvon alenta­m
i s t a j a kasvavien v i r a s t o - j a s o t i l a s ­menojen
aiheuttamista rasituksista.
Smu-kapitalistien verotusta o n s e n s i ­j
a a n lisättävä.
3. D e m o k r a t i a o n palautettava. P o -
l i i s i m i e l i v a l t a , sananvapauden k a h l e h ­t
i m i n e n , työmaa t e r r o r i j a työtäteke­v
i e n oikeustun-an loukkaaminen on
lopetettava.
4. Kansanvaltaiset uudistukset on
pantava toimeen. Keväällä 1945 s o l ­mitussa
S K D L : n , sosialidemokraattien
j a m a a l a i s l i i t o n kesken tehdyssä " k o l ­men
suuren" yhteistyöohjelmassa
hahmoiteltu suuryhtiöiden k a n s a l l i s ­taminen,
maareformi j a y h t e i s k u n t a ­elämän
kansanvaltaistaminen on t o ­teutettava.
5. Maan itsenäisyys, rauha j a t n r -
vaUlstras on taattava. Suomen p o l i ­t
i i k k a on pidettävä i r t i läntisten s o -
d a n v a l m i s t e l i j a l n pyrkimyksistä. Suo­men
j a N e u v o s t o l i i t on suhteet o n p a ­lautettava
keskinäisen ystävyyden j a
luottamuksen pohjalle.
P U H U U T O R O \ T O L 4 I S I UE
_ E n t i n e n Toronton kontroilih«ll
k o n ^ n , a « n Ste«-art Smith £
tulevissa kunnallisvaaleis^
ehdokkaana samaan t i S , S
kunnallisasioista t o r o n t o S e^
puheensa ^-iime p e r j a n t a i n a ^ ?^
C K E Y . Hänen
vaUtsijo^den ja varsinkin t v ö v^
kuudessa. ^
Dyson Carter:
Kuka pelkää atoi iivoimaa.?'
( :
• '
a
t •
a• •
t,
•'
• < <
a:
il
Ajatusten kontrollin kukka
Hallituksen toteuttama ajatusten kontrolli 'vääräoppisia" vas­taan
johtaa kaiken säädyllisyyden ja kaiken inhimillisyyden kieltä­miseen,
koko demokraattisen elämäntavan hävittämiseen.
Sattuva ja samalla tuomittava esimerkki tästä saatiin jälleen
Torontosta kun sikäläisen Emmanuel collegen jumaluusopiu oppilas,
2S-vuotias Omar Walmsley kiellettiin pääsemästä Yhdysvaltoihin
•opintojaan jatkamaan.
»•^^ Nuori Omar Walmsley on 'Kiinassa lähetystyötä tehneen Yhdis­tyneen
Kirkon papin poika ja itse hän aikoo lukea papiksi. Hänen
tarkoituksensa oli mennä Bostoniin jatk.tmaan opintojaan, mutta aja­tusten
kontrollia kohti uhkaavan nopeasti kulkevan Yhdysvaltain hal-l^
uksen sHrtolaisviranomaiset sanoivat, että tässä on raja, jonka y li
ei^lialutut uljcomaalaiset eivät pääse. Ja tämä oli jo toinen kerta kuu
mr. \Yalmsleylta kiellettiin pääsyoikeus.
Bostonissa toimiva Tiengelliiien koulu hyväksyi mr. \Valmsleyn
oppilaakseen, mutta yhdysvaltalaiset siirlolaisviranomaiset pitävät
häntä "vääräoppisena"; jota ei voidaVhdysvaltöihin päästääl
Miksi näin? Mr. Walmsley sanoo, ettei hän tiedä mitään syytä.
Nuori Walmsley vakuuttaa ettei hän ainakaan kuulu anihinkään kom­munistiseen
r>'hmään eikä mihinkään sellaiseen Järjestöön mikä voi­taisiin
poliittisesti luokitella kuuluvaksi 'keskustasta vasemmalla
olevaksi" yhdistykseksi. Mutta hän epäilee syyksi sen kun hän on. ei
tosin varallisena edustajana, vaan asiaan kiintyneenä seuraajana osal­listunut
joihinkin rauhankokouksiin Torontossa.
Tämä palauttaa mieleen joitakin hyvin mielenkiintoisia seikkoja.
Ajatusten kontrolli, jos sille tielle lähdetään, ei tälläkään mantereella
rajoitu "vain" korrununistien sortamiseen, vaan se leviää tarttuvan
kulkutaudin tavoin kaikkia niitä vastaan, jotka jollakin tavalla vas­tustavat
valtapiirien politiikkaa! Toiseksi tämä tapaus osoittaa,
•ttä Canadan-poliisilaitoksen suorittama ilmeisesti laajakantoinen yk-
H^yisteh kansalaisten valvonta Ja urkinta on "kansainvälistetty" sii­nä
määrin, että jos esim. joku nuori jumaluusopin oppilas osallistuu
- rauhankokoukseen, hänet leimataan heti epä-amerikkalaiseksi cana-tä.
Mr. G r a y d o n : Teillä o n siinä v a r i k -
senpelätln.
M r . Isnor: Jos k u n n i o i t e t t a v a j ä ­sen
Roseiown-Biggarista haluaa pe­ruuttaa
lausuntonsa, se .sopii'minulle.
Mr. Fraser: E i , h än ei peruuttanut
lausuntoaan.
Mr. Low: T e ette v a i n ymmärrä.
• M r Isnör: K u i m l o l t e t t a v a jäsen s a ­noo,
että Rosetown-Biggarin jäsen
ei ymmärrä Minä olen samaa mieltä.
Mr. ColdweU: Mitä se o n ?
Mr. Fraser: E i , te ette ymmärtänyt.
Mr. Lovr: K u n n i o i t e t t a v a jäsen H a -
llfäxista e l ymmärtänyt.
Mr. CoIdwell: Pahoittelen, mutta
minusta näyttää, ettei H a l i f a x i n jäsen
ymmärrä mitään.
Mr. Fulton: Hän e l ymmärrä edes
sitä niistä hän p u h u u itsekseen.
Mr. Isnor: Minä olen valmis m i l l o in
hyvänsä läk-sytykselle. Minä o l e n o n ­nistunut
melko hyvin vähittäiskau­passa
j a olen saanut voittoa k o h t u u l l i ­sella,
l a i l l i s e l l a t a v a l l a.
Mr. Drcw: 25 prosentin valko 50
prosentin voitolla?
Mr. Isnor: Minä y r i t i n j u u r i sanoa.'
että vählttäiskaupplaat saavat nyt
pienemmän volttoprosentln k u i n m i l ­l
o i n k a a n ennen.
Mr. Mclvor: A i v a n n i i n.
Mr. Fraser: M e olemme k a i k i n j^ksi-m
i e l i s i a siltä.
Mr. Isnor: T e voitte arvostella heitä
n i i n p a l j o n k u i n haluatte.
Mr. Fraser: K u k a a n ei o le a r v o s t e l ­lut
heitä.
— Hansardista, alahuoneen keskus,
telupöytäklrjasta.
TY Y L I K U K K A S IA
Eräs R u o t s i n l e h t i on p o i m i n u t k o ­koon
joukon tyylikukkasia. Tässä
p a r i niistä: _ -
K o u l u p o i k a k i r j o i t t i ainekirjoitus-vihkoonsa:
"Meidän maassamme saa
miehellä olla ainoastaan yksi vaimo.
S e l l a i s t a avioliittoa sanotaan yksi­t
o i k k o i s e k s i ."
"Ven-attaessa toisiinsa takovailmis-teisla
j a v a l e t t u j a pannuja on m u i s ­tettava,
että jos takovalmistelnen p a n ­n
u sattuu räjähtämään, e l siitä a i n a ­kaan
lentele ympäristöön valuraudan
s i r p a l e i t a ."
Eräs Norrköpingin tyttö k i r j o i t ti
koulussa tutkintokirjoltuksen alhees.<
t a : "SuumUtelmani koulunkäynnin
päättymisen jälkeen." Siinä o l i mm.
lause: "Menneinä aikoina maailmas­sa
p i d e t t i i n itsestään selvänä asiana,
että kaikkien tyttöjen on mentävä
n a i m i s i i n , mutta n y k y i s i n v o i tyttökin
huolehtia toimeentulostaan k u n n i a l ­lisella
t a v a l l a ."
Ministeri Jutila
myös Meksikoon
T a s a v a l l a n presidentti on nimittä­nyt
Washingtonissa olevan lähettilään
K a l l e Teodor J u t i l a n erikoislähetti-lääksi
j a täysivaltaiseksi mimsteriksi
myös M e x i c o - C i t y ' i n . Aikaisemmin
on m i n . J u t i l a n i m i t e t t y Suomen edus­t
a j a k s i myös K u u b a a n . -
« H
"Me murramme vuoret, me kaste­lemme
arot . . . me levitämme elä­mää,
omiea j a h y v i n vointia alueille,
joissa ihmisen jälkiä el ole nähty t u ­hanteen
vuoteen."
Näillä s a n o i l l a V i s h l n s k y ^ t a k u un
10 päivänä antamassaan raportissa
.selitti atomivoiman käyttöä Neuvos­toliitossa.
Näillä s a n o i l l a o n v a l l a n ­kumouksellinen
merkitys. A t o m l a i k a -
kau.si, josta n i i n paljon p u h u t t i in
muutama vuosi .sitten, o n "tullut sosia­l
i s m i n maahan.
Päivälehdet, s e n s i j a a n että ne o l i s i ­vat
helpoituksesta huokalseet k un
Neuvostoliitto el v a l m i s t a atomipom-mivarastoja,
i l m a i s i v a t r a i v o a j a p e l ­koa.
• K a i k k e i n naurettavin k i r j o i t us
on eräältä ns. t i e t e e l l i s t en asioitten
r a p o r t t e r i l t a , W i l l i a m Laurencelta
j u l k a i s t u T o r o n t o n Globe and M a i l i s ­sa
. Tämä New Y o r k T i m e s i n k i r j o i t ­t
a j a on saavuttanut ennätyksen a l ­haisuudessaan
k u n h ä n yrittää s e l i t ­tää,
että VLshinsky valehtelee. Se o l i
Laurence joka, esiintyen k i r j o i t t a j a na
j o l l a o n "sisäisiä t i e t o j a " Valkoisesta
talosta, k i r j o i t t i vnaosi s i t t e n : " O n v a r ­maa,
kuten se nykyään näyttää, että
meillä on nykyään neljä vuotta a i k aa
ennenkuin Venäjä voi tuottaa oman
atomipomminsa."
W e i l , sikäli k u i n "se nykyään näyt­tää"
Venäjällä on A-pommi vajaa
vuosi siitä k u n Laurence Icirjoittl t ä ­män
typeryytensä. Hän sanoo, että
A m e r i k a n tiedemiehet myöskin h a l u a ­vat
käyttää atomia "elämän levittä-mLseksl,
onnellisuuden j a h y v i n v o i n ­n
i n " puolesta. Laurence haluaa m e i l ­le
uskottaa. että meidän tledemlehem-me
sanovat ettei tällaista voida t o ­teuttaa
moneen vuoteen. M u t t a t u n ­netut
amerikkalaiset, canadalaiset ja
brittiläiset tiedemiehet v. 1945 s a n o i ­vat
j u l k i s e s t i , että me voimme käyttää
atomivoimaa rauhalliseen v a l l a n k u ­moukseen
vuoden t a i k k a korkeintaan
kolmen Mioden k u l u t t u a.
Laurence tarjoaa meille toisen s l l -
mänkääntötempun. Murtaa vuoria,
hän sanoo, t a r v i t a a n satoja pommia.
A m e r i k a l l e maksaa yksi pommi 2 b i l ­joonaa
dollaria. Räjäyttää vuoria
näin korkealla h i n n a l l a vie v a r a r i k ­koon
koko maailman. Tästä syystä
V i s h i n s k y valehtelee.
Laurence tietää valehtelevansa. *'$2
b i l j o o n a n " salaperäisyys o n p a l j a s t e t ­tu
jo a i k o j a sitten. S u u r i n osa v a r o ­j
a , o l i kulutettu tmrhäan. Atomirä-jähdysalnetta
voidaan valmistaa p a l ­j
o n halvemmalla kuin tavallista rär
jähdysainetta.
Viisikyrnmentä paunaa atomiainet-ta
antaa saman v o i m a n k u i n 100 m i l ­joonaa
paunaa trlliittiä. Siihen on
latautunut enemmän voimaa k u i n ixti-hlnkään
räjähdysaineeseen. Kysykää
kovan kiven kaivostyöläiseltä mitä
hän voisi tehdä sellaisella voimalla,
joka vastaa lOO m i l j o o n a a paunaa t r i -
llittiä. Sillä voidaan sifartää jättiläis­mäiset
massat kiveä.
Neljä vuotta s i t t e n brittiläiset tiede­miehet
sanoivat, että Canadan pitäisi
käyttää atomivoimaa räjäyttääkseen
suojakanavia länsirannikon laivoille.
He sanoivat, että atomivoima on m a i ­n
i o t a \-uorien siirtämisessä. Se mikä
o l i s i ollut Canadalle mahdollista v.
1945 NeuvostoUitto suorittaa nyt.
Vähän ennen k u i n Vishhisky esitti
h i s t o r i a l l i s e n lausuntonsa tri C . _ J.
Macken2äe, C a n a d a n kansallisen t u t ­k
i m u s l a i t o k s e n j o h t a j a , puhui M a n i -
t o b a n kauppakamarin kokouksessa.
" M o n e t ihmiset kysyvät: nUUoin ato­m
i v o i m a a t u l l a a n v a l m i s t a m a a n k a u p ­paa
varten? Tähän kysymykseen ei
ole varmaa vastausta."
M u t t a t r i M a c k e n z i e antoi vastauk­sen,
joka o h h y v i n t u n n e t t u meidän
tledemiehillemme.^ ITäh s a n o i : ". . .
useimmille näyttää siltä, että ellei
s a l a i s u u t t a o l i s i n i i n t a r m o l l a pidetty
s i t t e n 1945. n i i n enemmän olisi edis­t
y t t y sen soveltamiseeh teollisuutta
v a r t e n . "
Esittää "BOtilaalllseh salaisuuden"
s y y k s i i h i k s i atomivoimaa ei TOida
käyttää, o n v a n h a temppu. K u k a on
tämän suuren julkeUden takana?
A n i e r i k a n , Canadan j a B r i t a n n i an
h a l l i t u k s e t j a ne f i n a n ^ s i k a p i t a l l s t i t.
j o t k a kontrolloivat niitä.
K a k s i vuotta sitten" p a l j a s t i n tämän
s u u r e l l a todistusten määrällä k i r j a s ­s
a n i , j o l l e e n s a a n u t kustantajaa (sU-tä
^ i t t i myönteisen k a t ^ u k s e n neu­v
o s t o l i i t t o l a i n e n a s i a n t u n t i j a R u b l i i -
s t e i n ) . Todellinen syy m i k s i emme
saa atomivoimaa ratihallLseeh t a r k o i ­tukseen
o n se, e t tä k a i r i t a l i s t i t ovat
kauhistuneet, atomivoimasta.
Y h d y s v a l t a i n senaatissa v. 1947
Vandenberg, MacMähoh j a toiset s a ­n
o i v a t suoraan T r U i i l a n i l l e , että ato­mivoimaa
ei saa v a p a u t t a a , kOska se.
syöksyisi h o r j u v a n k a p i t a l i s m i n v a r a ­rikkoon.
Ottakaanune esimerkki:
A m e r i k a n rautatiet kuljettavat 500
m i l j o o n a a rautatievaunua hiiltä j o ­k
a i n e n vuosi . Tämä tavaramäärä on
s u u r t e n v o i t t o j en "selkäranka". M u t ta
k a l k k i se lämpö j a v o i m a inikä tästä
hillimäärästä saadaan, v o i d a a n saada
50 atomimateriaahtonnista.. Kymnae-nen
miljoonaa väunuiastililsta hiiltä
tänään vastaa yhtä väunuiastililsta
a t o m i m a t e r i a a l i a huomeima..
E i ole i h m e jos Vandenberg v a r o i t ­t
i T r u m a n i a , että atomivoima "saattaa
finanssikaaoksen". Siltä syystä tuo­t
i i n etualalle "sotasalaisuus" verhokisl
tämän totuuden salaamiseksi.
Y h d i s t y n e i t t e n K a n s a i n kokouksis­s
a eivät A m e r i k k a eikä Canada ole
enää uharmeet surullisen k u u l u i s a l la
"atomikontroUisuurmltelmalle". K u ­t
e n olemme monasti osoittaneet, t o ­d
e l l i n e n kontrolliprobleeml olisi ollut
helppo toteuttaa. Amerikka halusi
k o n t r o l l i a , j o k a a n t a i s i W a l l s t r e e t i l le
mahdollisuuden estää atomivoiman
käytön kaikissa i n a l s s a . Neuvostoliit­t
o kieltäytyi neuvottelemasta sellai­sesta
suuimitelmasta, mutta suo6tui
liittymään m i l t i h hyvänsä s u u i m l t e l -
maan, joka kieltää atomiaseen käy­tön,
V a i n monopolistlt j a heidän puolus­t
a j a n s a ovat kauhistuneet atomivoi­masta.
C a i i a d a n kansa, j a s a d a t m i l ­joonat
ympäri maailmaa, tervehtivät
V i s h i n s k y n sanoja kehoituksena k a i ­k
i l l e m a i l l e käyttää atomivoimaa i h ­m
i s k u n n a n hyväksi.
Canada on erikoisasemassa. K i m
otetaan huomioon tärkeimmät k a p i ­t
a l i s t i s e t m^at. n i i n v a i n meillä on
suuret uraanireservit. • K u n o t t a a huo­m
i o o n maamme laajuuden, vaikean
transporttikysymyksen, kasteluvaatl- -
mukset j a kaivostyöt, n i i n ne k a l k ki
kehoittavat meitä käyttämään a t o m i ­voimaa
j a käyttämään sitä h e t i.
Sillä välin, t a i s t e l u a atomipommin
kieltämisen puolesta tulee k a k s i n k e r -
t a i s t u t t a a . Jos me voimme p a k o i t t aa
hallituksemme' luopumaan atomipom­m
i n käytöstä sodassa n i i n s i l l o u i m e
voimme voittaa sellaisen ohjelman,
että atomivoimaa käytetään r a u h an
hyväksi.
•——.
KAKSI PEURAA
YHOELLX L A U K A U K S E L LA
J n n l p e r , N. B . — James Davis P l o -
rensevlUesta sai k a k s i peuraa yhdellä
l a u k a u k s e l l a viime v i i k o l l a . Ampues­saan
näkyvissä olevaa peuraa meni
k u u i a sen k a u l a s t a läpi j a s en t a k a na
o l i k i n toinen-.peura, joka myöskin
k u o l i samasta, k u u l a s t a.
Kirkland Lakella
naisten myyjäiset
ensi
- S I T Ä :
ja
K i r k l a n d L a k e . — C S J : n täkäläisen
osaston naisten kerho järjestää käsi­työ-
j a leivösmyyjälset marrask. 25
päiväksi, a l k a e n k l o 7 I l l a l l a — siis
ensi perjantaina.
Myytävänä o n sukkia,' käsineitä, e s i ­l
i i n o j a , t y y n y l i i n o j a , pöytäliinoja ja
monenlaisia m u i t a pienempiä ikäsltöl-tä.
Samassa yhteydessä myydään
myöskin e r i l a a t u i s i a leivoksia.
K a n i m t t a a slllohi saapua katso­maan,
maistamaan j a ostamaan.
V i i m e k s i pidetyssä k e r h o n kokouk-sess
päätettiin, järjestää joulujuhla
lapsille, vlouiupukki o n kuuleuMin m u ­kaan
palannut Suöäiimatkaltaan ja
odottaa m i l l o i n voimme ottaa hänet
vastaan. Ajasta i l m o i t e t a a n myöhem­m
i n .
" M u s t a l a l s - M a n j a " - n i m i s e n kappa­leen
h a r j o i t t a m i n e n edistyy . h y v i n .
EsitysiUasta i l m o i t e t a a n myöhemmin.
Huomautamme ensimmäisen k e r r an
myöskin joulutansselsta, jotka pide­tään
haallUa jouluaattona. K u u l i n,
että s i l l o i n c n h a u s k a a k a i k i l l e . P a n ­naanpa
m u i s t i i n ! — M a i j a .
YRJÖ MÄKI k t O L L U T
K u o l e m a k i n o n v i e r a i l l u t kylässäm­me
vieden lyhyessä ajassa useita k a n ­salaisiamme.
N y t v i i m e k s i o l i Yrjö
Mäen vuoro. Hän k u o l i palkallisessa
sairaalassa j a h a u d a t t i i n t i . 10 pnä
suuren ystävä- j a t u t t a v a j o u k o n saat­tamana.
L u k u i s a t seppeleet j a k u k k a l a i t t e et
todistivat hänen elleen pidetyn puo­l
i s on j a t o v e r i n . •
Suremaan jäi.lähinnä vaimonsa A i ­no,
muut omaiset j a s u U r i joukko y s ­täviä.
V a i n a j a o l i C S J r n j a M i n e - M l l l - u -
n l o n osasto no. 240 jäsen. — M a l j a .
N I I N K I N VOI KÄYDS
Mies • saapui ravintolaan ja ti!=
tomaattlscppaa. Saatuaan tilauk^
sa tarjoilijatar huomasi ettei
syönyt. Hän i l m o i t t i tästä pääull'-'"''-
joilijattareUe, j o k a tiedoitti siitä isäi
nalle. K a i k k i kolme menivät miehlf*^'"-
puheille j a selvittivät kuinka rarito
vaa tomaattisoppa on. Isäntä kjsv
"Mitä vikaa sopassa on kun et I
syö?" IEC.V
" E i ole l u s i k k a a " , vastasi mies.
K A T S O K A A ITSE
Upseeri h a r j o i t t i sotilaita ja komr:
s i ojennuksen. K u n hän tarka.sti, ui
hän sanoi:
"Ojennus on väärä kuin korkkini
v i . Tulkaa itse katsomaan elle-i
usko."
O M A L L A T A V A L L A AN
P i k k u tyttö kaatui ja loukkasi po||•^'^
vensa ja i t k i rajusti sen johdost ju
Lastenhoitaja lohdutteli tyttöä ja s , *^
n o i :
" E n i t k i s i n o i n sinun tilallasi."
"Sinä saat itkeä millä tavalla va
haluat",' sanoi pikkutyttö. ".Minä i
keri omalla t a v a l l a n i ."
Torontolaisten illan­vietto
Don-haalilla
ensi sunnuntaina
.ut'.;n
JUO!
ssiper:
URH
"iistii;
£5tä 1.
UNI.
OIKI
prj. AI
Toronto. — CSJ:n täkäläis
osaston kuoron j a soittokunnan U ^gj^^
mesta järjestetään Don-haalil
ensi sunnuntaiksi illanvietto vai JQUL
televalla ohjelmalla, alkaen k |^ p^.
neljä iltapäivällä. Ohjelmassa < , . ,
soittoa, filmiesityksiä j a seurapel '^.j^^-,
jä. K a i k k i ovat tenetulleet.
H a a l i i l a siis tavataan sunnuni
n a t k . 27 pnä
— Jokaisessa brittiläisessä 1,000 t o n ­n
i n t a i k k a sitä suuremmassa laivassa
täytyy olla ammattltodlstuksella v a ­r
u s t e t t u k o k k i.
Hirvien pitkänenä
hirvenmetsästäjille
Tukholma. — Rättvikistä lähti J^^:
metsästäjää h i r v i j a h t i i n , mutta saa
jäi hyvin laihaksi, koska liirviä
timtunut l a i n k a a n liikkuvan m&tsis
P a l a t t u a a n kolmen päivän retkeltäi
k o t i i n he saivat kuitenkin selityksi
huonoon metsästysonneensa. Kot
jääneet naiset kertoivat nimittäin,
tä hirvet olivat miesten ollessa m
säilä liikkuneet talojen pihamai
Ei-äässäkin kylässä o l i 7 hirveä käy
l a i t u m e l l a p i h o i l l a.
K a i k e s t a päättäen olivat hirvet
leet selvillä, ettei metsästyspäivien
k a n a taloissa . o l l u t kivääreitä.
PÄIVÄN PAKINA
rr
dalaiseksi ja tiedot hänen "epäluotettavaisuudestaan" Amerikan so­tapolitiikkaa
kohtaan lähetetään pikapostissa FBI:lle, Yhdys\altain
pahamaineiseksi kehitt.vvälle valtiolliselle poliisille, joka fasistimie-listä
ajatusten kontrollia toteuttaa .
Jo on aikoihin eletty!
A n a r k o - s y n d i k a l i s t i n e n liike, joka
v i i m e vuosisadan alkupuolella venä­läisen
B a k u n i n j a r a n s k a l a i s e n P r o u d -
h o n i n elähyttämien aatteiden i n n o i t ­tamana
sai työläisiä j a k e s k l l u b k k a l a i -
s i a karmattajikseen, on viime vuosi­s
a d a n l o p u l l a j a erikoisesti k u l u v a l la
vuosisadalla menettät^rt huomatta­vasti
vaikutusvaltaansa.' P r o u d h c n in
ttmnuslause. että "omaisuus o h v a r ­k
a u t t a " , löysi aikoinaan köyhien j a
s o r r e t t u j e n luokkien joukossa suurta
v a s t a k a i k u a .
A n a r k o - s y n d i k a l i s t i e n l i i k e sai s u u .
rempaa j a l a n s i j a a v a i n l a t i n a l a i s i s sa
maissa, sellaisissa k u i n E s p a n j a . I t a ­l
i a s s a j a R a n s k a s s a . Mikäli se l e v i si
-toisiin m a i h i n se e i k e h i t t y n y t j o u k k o ­l
i i k k e e k s i . Elaikkein suurimmaksi
j o u k k o l i i k k e e k s i se k i t i t e n k i n m u o -
dostxii Espanjassa j a siellä myöskin
sen kannattajamäärä o n a i v a n v i i m e ­a
i k o i h i n s a a k k a o l l u t s u u r i -
- M i k ä l i a n a r k o - s y p d i k a l i s t i n e n liike
k u l k e u t u i m u i h i n m a i h i n sai se t n i s -
s a k i n maassa omia erikoispiirteitään.
I^llä mantereella toiaoiva anarko-
B y n d i k a l i s t i h e n l i i k e s a i huomattavaa
j a l a n s i j a a vuosiisataihme alkupuolella.
J o l l o i n B i U Haywoöäin j o h t a m a ZWW.
e l i k u k o i s t i & s e n s a päiviä, liunä j ä r ­jestö
j u l i s t a a , että se pysyy ehdotto-rr
masti i r t i k a i k e s t a p o l i t i i k a s t a j a k e s ­k
i t t y y järjestämään teollisuustyöläl-set
y h t e e n suureen k o k o m a a i l m a a k ä ­sittävään
teollisuustyöläisten unioon.
B i l l H a y w o c d i n a i k o l m se O l i k in e r i t ­täin
m i l i t a n t t i n e n j a sen johdolla
käytiin mainehikkaimpia taisteluita
mitä t u n n e t a a n tämän m a a n työväen,
l i i k k e e n historiassa. Mutta ne ajat
ovat meimeet j a m o m r w w : n jäsen
t a i k k a sen k a n n a t t a j a , j o k a vielä r e ­hellisesti
uskoo työväen taisteluiden
oikeuteen, puh\iu'kaihoten n o i s t a k u n ­n
i a k k a i s t a päivistä.
M u t t a senjälkeen k i m A m e r i k a n k a ­p
i t a l i s t i e n vainoama B i l l Rayvrood j a
toiset m i l l t a n t t i s e t j o h t a j a t joutuivat
jättämään p a i l d i a n s a o n tämä järjes­tö
k u i v u n u t pieneksi j a mitättömäksi
joukoksi. Huolimatta radikaalisesta
sanahelinästä, j o t a löytää n i i n y l e n -
runsaasti I W W : n j u l k a i s u i s t a j a v a ­l
u u v i r t a n a sen p u h u j i e n h u u l i l t a , o n
siitä muodostimut p i k k u p o r v a r i l l i n en
järjestö, j o l l a ei tule olemaan enää
koskaan suurempaa vaikutusta P o h ­j
o i s - A m e r i k a n , työväenliikkeessä
myönteisesi^^xnielessä. Eräänlaisena
työväenlllkkesn edistymisen j a y h t e ­näisyyden
l u j i t t a m i s e n j a r r i i n a se v i e ­lä
t o i m i i . - .• .
A n a r k o - s y n d i k a l i s t i n e n l i i k e oblcin
j p i k k u p o r v a r i l l i s t a liikettä ideolcgises-t
i . . Missä hyvänsä sitä o n o l l u t , n i in
p i k k u p o r v a r i l l i s e t aatteet ovat löytä­neet
j a l a n s i j a n sen keskuudesta. Ja
sikäli k u i n r W W o n kysymyksessä, se
o n muodostunut a i n a k i n Canadassa
p o r v a r i l l i s t e n järjestöjen kanssa v e l ­jeileväksi
järjestöksi. Erään osan j ä ­senien
radikaalisuutta kuvaa vain
eräitten sen rivijäsenten kohottama
ääni tällaista y h t e i s t o i m i n t a a vastaan,
m u t t a tällaiset äänet ovat jääneet
huutaviksi ääniksi korvessa.
Saharadikaalisuuden j a käs^tännön
r i s t i r i i t a i s u u t t a kuvaa eräät v i i m e a i ­kaiset
kirjoitukset Industrialistissa.
V i i m e i s e n p a r i n täilika kolmen k u u ­kauden
aikana on I n d u s t r i a l i s t i s sa
j u l k a i s t u useita uskoimoh j a pappien
t o i m i n n a n vastaisia k i r j o i t u k s i a . S en
toimituspalställakln k i r j o i t e t t i i n siitä.
V i i m e i n e n tällainen k i r j o i t u s j u l k a i s . '
tUn l e h d e n t ^ . 18 "SQon P i i k k i " , k i r ­j
o i t t a a mm. seinraavaa:
" l ^ h i u n m e . t o i s i n a a n työläisten o l o -
suhteista. M e olimme ennen nöyriä
j a teimme pitkiä työvuoroja. Emme
huomanneet tarpeelliseksi lyhentää
niitä. E i t u l l u t ajatelleeksikaan, että
työläisilläkin pitäisi o l l a v a p a a t a a i ­kaa,
että voisi levätä j a kehittää n i in
itseään e t t e i o l t a i s i p a p p i e n j a m u i d en
tyhjäntoimittajien talutettavana.
Heidän pyrkimyksenään on .ainoas-l
t a a n yrittää pitää meidät a l i s t u v a i s i na
o r j i n a , että tuottaisimme riistäjillem.
tue entistä suurempia s a a l i i t a . .
H m ä pitänee yleensä p a l k k a n s a,
erittäinkin k a t o l i s i i n p a p p e i h e i n näh­den,
m u t t a Iästä e i pitäisi beittaä p e -
Euvedeii m u k a n a tilbs. Canadassa j a
Yhdysvalloissa on useita pappeja, j^
k a ovat tukeneet järjestyneitä työli
siä j a tukevat edelleenkin. Emme
näin o i k e i l t a perusteilta s.vyttää 1
k l a kirkonmiehiä.
M u t t a me haluamme kysyä, ei
m i k s i sitten Canadassa asuvat IWWJ |
k a n n a t t a j a t ovat mukana jellaise; |
yhteistoiminnassa, jossa kapi^^alist^ E
p u o l t a v i a ihmisiä, niiden muka:
myöskhi taantumuksellisia suoma!
s i a pappeja? Voimme mielessäni]
k u v i t e l l a , että Industrialistin ja 1
W : n kannattajat mahtipontisesti v
k i m t t a v a t , että tällainen on su
valhe. Todistukseksi ehkä Julkaista
jälleen tuhansia kertoja julkaii
" I W W : n periaatejulistus". Se ei to ?
ter&aan muuta korppia valkoiseksi
M o n e n vuoden aijat ovat IWV
täkäläiset pönkät pitäneet; yhtei
l a u l u - , soitto-, u r h e i l u - , osuustoim
t a . j a kommunistien manajaisjuh
Canadan taantumuksellisten suon
l a i s t en kanssa, j o h o n myöskin täkäl
siä pappeja j a kh-kon ihmisiä osaU
tuu. M i k s i haukkua veljiään, joid
kanssa toimitaan suloisessa spvus
V a i k k a j o l l o i n k i n kuuluukin ririjä^
nistön keskuudesta vähän pientä n ^
r i n a a tällaisen salavuoteuden harjo
tamlsesta. n i i n sitä jatketaan kaike^
sovussa edelleenkin.
Tämä c n k a i k e t i sitä "luokkataL^
l u a " . j o k a joUotokln herättää ibm
siitä ihanasta teollisesta yhteliis ira ^
nasta, j o n k a I W W : n nykyiset pönj
ovat luvanneet kaimattajiileen. - |
voimme v a i n lopuksi sanoa: -Ääni
J a a k o p i n * ääni, pmtta kädet oi
E s a u n kädet." — U o t i .
i.