Vapaus, May 21, 1949

              L U B NEAVS
icouverissa on
joia on }0
B^C. — MeiUä täällä
^i^akin on olemassa nuori-
A-uodesta 1947 oHut
Alkuvaiheista en tar-koslca
en ole kauan o l -
^icunnalla. Olen vain kuul-
.jtavan että klubin toimesta
onnistuneita oh-tilaisuuksia,
ja onr» esi-
^=tun«sti englanUlainen 3-
oen kappalekin n i m e l tä
»,,usf Kan •• Viime vuoden kuu-ohjelmakin
oli nuorisomme
ma ja nyt vastikään jär-äidinpäivänä
3-tuntisen oh-yi*
L=ö oli esityksiin tyyty-ja
saimme kiitettävän arvoste-samalla
tapaa kuin ennenkin
imistänune konserttitilaisuuk-anine
on pitänyt nykyisin sään-i
kokoukseasa joka Ulstai-ilta.
5issa olemme keskustelleet oh­ja
olemme harjoitelleet oh-umeroitakin.
Aikaisemmin tal-harjoittelimme
voimistelua,
ou toisinaan johtajakUi muka-
<a syksjTia meidän tulisi aloit-oimistelumme
säännöllisemmin
en johtajan johdolla. Ko-.
'kaiUjat ovat olleet paikalla
stl ja huolehtineet tehtä-
Tunnustaa täytyy kuitenkin,
jon meidän vielä täytyy oppia
an järjestöyhteistoimln-
-enkuin opimme hyviksi nuori­imme
jäseniksi. Tu:evasta tol-
-ta voin mainita, että järjes-piknikin
Kitsilanon rannalle
aikaa ei vielä ole määrätty.
saaneet vapaasti kokoon-linton-
haalilla ja pitää siellä
ksemme ym. Nyt kun CSJ:n
uverin osasto kamppailee haa-
Maaseutulaisserkuf
esittää Bajadeerin
torontolaisille
Sunnuntaina t.k. 29
pnä, alkaen k^o 4 ip.
Toronto. — Olen huomannut Va­paudessa
cUeista Bajadeerin esittä­mistä
koskevista kirjoituksista, ettfi
tämä operetti cn saanut vallan kiitet..
tävän maineen yleensä ja myöskin s i i ­nä
esiintyneet henkilöt ja esitetyt lau­lut
jäätanssit on mainittu kiittävässä
ja ylistävässä sävyssä. Ilmeisestikin
on operetin ohjaaja Hans Vuori ollut
.tehtäväänsä perin innostunut ja teh­nyt
hyvää ja huolellisu työtä, jonka
johdosta Bajadeerin esitys gn saa­vuttanut
tavallista korkeamman tal-
EVANGELINE teellisen tason.
A teacher asked her class to write Nyt kun CSJ:n Sudburyn osaston
out the storj' cf Longfellow's "Evan- { näyttelijät saapuvat täkäläiselle Don-
<F*iHr»¥>** ixj the feWeSt pOSSible WOrdS. hanlinp p<:irtiiht<:opn tnmärt nnAvAt-in
Iin seinien rappausrahaston kokoon-saamiseksi,
olemme päättäneet tehdä
jotain sen h3rväksi myös. mm. järjes­t
ä ä samaan tarkoitukseen näytösil-lan.
Kesäkuukaudet ovat njrt parhail­laan
käsissä, joten ei voi paljoa toi­voa
toiminnaltamme vaan klm syksy
saapuu silloin aloitamme uudelleen
toiminnamme.
Toivon rauhallista toimintatarmoa
klubinune puolesta kaikille nuoriso­klubien
jäsenille.
Clinton-nuorisoklubin puolesta: E n ­si
Tikkanen.
A JEWEL OF WISOOM
— Love,of money is the root of half
the evil in the world, and the lack of
money is the root of the other half.
Taistelujuhla
Hdsincfai Tapaa Sana kirjoittaa huhtik. 17 päivinä:
geline
I One boy wrote: "Evangeline" had a
loverw She lost him. She chased him.
She found him. She kissed him. He
died."
— A man whose store burned down
says the fire was caused by friction
— the mortage rubbing against the In­surance
policy.
KACHÖO!
I sneezed a sneeze into the air,
It fell to earth, I know not where,
But hard and froze were the looks
of those, '
I n whose vicinity I snoze.
— Etelä-Atlantilla on pieni, Tristan
da Cunha-niminen saari, jonka asuk­kaat
eivät tunnekaan hammasharjaa,
muttfi silti heillä on 84-prosenttisesti
täysin terveet hampaat.
— Yhteen aikaan käytettiin suola-paloja
rahana sek^ Tibetissa ja Abys-siniassa.
" i i i l U t U l u l i i u i l H i i t t i l l l l l l l l l M l M I I I I I I I H I H I I t M M U I I I I l H M I i m i l l l l l l l l l t U I I U I l l l l t l t l l l l l l l l l H I I I U U I I I l U l l h l l l t l l U l l t l U i U U I t l t l^
KIITOS
Täten lausumme sydämelliset kiitoksemme Connaughti^ tovereille
• tä arvokkaasta lahjasta, jonka saimme vastaanottaa yllätystilai-ude.
s5a. jonka järjestitte meille paikkakunnalta pois muuttamisen
hdasta.
Suuri kiitos Teille kaikille.
IntoU. P. O.
MARTHA ja VAINÖ KUUSELA
Ontario.
haalille esittääkseen tämän operetin
torontolaisells kansalle, mikä tapah­tuu
t.k. 29 pnä, rientävät varmaan­kin
kaikki torontolaiset talteen ystävät
katsomaan tämän loisto-operetin esi­tystä.
Koska sitä oli Sudburyssa kat­somassa
väkeä Soosta jakulta-alueel­takin,
toivoo allekirjoittanut Torohton
esitykseen saapuvan väkeä myöskin
kaupunkinune' ulkopuolelta, aina
Windsoria ja Sarniaa myöten.
.Tämän operetin kevyt henki, kauniit
laulut ja miellyttävät tanssit herättä­vät
varmaankin täällä myöskin sa­manlaisen
riemun ja tyytyväisyyden
tunteen kuin Sudburyssakiri.
Sudburyssa Bajadeerin esitystä kat­somassa
olleet torontolaiset ovat lu^
vanneet mennä katsomaan sitä vielä
toisenkin kerran kun se esitetään
täällä. He ylistivät sudburylaLsia näyt­telijöitä
kaikin puolin hyvän esityksen
johdosta.
Bajadeeri esitetään täällä tk. 29 pnä
Don-haalilla. alkaen klo 4 ip. Esitys
kestää kuuleman mukaan nolti nelisen
tuntia. — J.
UUSIA
LAULU- JA SOlfTOLEVYJÄ
SAAPUNUT SUOMESTA
Tilatkaa heti, sillä varasto ei kestä kauan
No. 350—Sorrento, valssi, laul. E. Malmsten
Sydämeni äänL valssi, laul. E. Malmsten
No. 535—Tyllöäni muislollessa, valssi, laul.
Teemu Grönberg
Ritari ja Linnanneito, Balladi, laul.
Teemu Grönberg
No, 716—Mainingit, tango, laul. G. Malmsten
Valkoisten koivujen alla, valssi, laul.
G. Malmsten
No. 734—Argentiinan kuu, tango, laul.
Teppo Raikko
Surullinen kuu. Slöw-fpxlrot, laul.
Teppo Raikko
No. 735—Hetken haaveita, valssi, laul. .
G. Malmsten - •
Tumma Dolores, tango, laul. G. Malmsten
No. 743—Pajupilli, Slow-fox, laul. G. Malmsten
Tuuti — tuuti pientä, valssi, laul.
Teppo llaikko
No. 815—Marien Klänge, valssi, (säv. J, Strauss),
orkesteri
Havaiji-unelmia, valssi,,(säv. K. Johnson),
orkesteri
No. 840—Pelimannin polldca. Sointu-orkesteri
Metsän humina, jenkka, Sointu-orkesteri
No. 3111—Orvokkeja äidille, valssi, laul.
Henry *rheel
Tule hiljaa, tango, laul. Henry Theel
No. 4008—Romanssi, tango. laul. Sulo Sala ja
Metro-tytöt
Luonani ain'. Foxtrot, laul. Sulo Sala ja
Metro-tjrtot
HINTA $1.25
LÄHETYSKDLUINEEN.
' Sata vuotta tulee tfinäfin kuluneelBl
siitfi. kun Elias LBnnrot allekirjoitti
Kalevala toisen. tftydeUisen laitoksen
alkulauseen, so. Uuden Kalevalan
valmistumisesta.
Uuden Kalevalan lOO-vuoUsjuhlla
vietsttiln maassamme virallisesti Jo
puolitoista kuukautta sitten, perin­näisen
Kalevala-päivän, helmikuun
28:n yhteydessä, joka taas on 1835 val­mistuneen
ns. Vanhan Kalevalan vuo­sipäivä.
Mikään . historiallinen pe-danttisuus
ei kuitenkaan ole syynft s i i -
ben. e t t ä Suomen Kansan Demokraat­tinen
Liitto nyt vasta, n i i n lähellä sa­tavuotispäivää
kuin poUisImääräykset
antavat myöten, Juhlii Uuden Kaleva­lan
satavuotispäivää. Sjryt ovat toki
painavammat.
Ensiksikin, niin selvästi kuin Elias
Löimrot itse tajuslkin Kalevalan pe­rustana
olevan kansanrunouden to­della
olleen kansan runoutta, kansan
koU^iivlIuomusta kansaa Itseään
varten, on myöhempr kansanrunou­dentutkimus,
varslnkinsltsenäisyysa-jalla,
pyrkinyt kehittämään teoriaa,
joka tosin rakentuu pelkille oletta-muksiUe,
mutta jonka poliittinen Ja
kulttuuripoliittinen tarkoitus on sitä
selvempi, e t t ä kalevalainen kansanru­nous
olisikin syntynyt jo varhaiskes­kiajalla,
viikinkiajalla, j a olisi ammat-tilaulajaln
laulamaa hoviruncutta.
Karjalaisten runonlaulajain osuus j ä i ­si
täten vain säUyttäväksl. kansa Itse
syrjäytettäisiin luomistyöstä, joka on
melkein vallia vertaa maailmankult­tuurissa.
Tässä paljastuu Suomen It­senäisyysajan
Ueteen epädemokraat­tinen,
kansanvastainen ^enkl.
Toiseksi, n i i n itsestään selvänä kuin
Elias Lönnrot piti sitä. että kalevalai­nen
kansannmous oli syntynyt siellä,
mistä hän Ja hänen työtoverinsa sen
suurimman ja arvokkaimman osan
olivat keränneetkin. Vienan-Karja­lassa,
on myöhempi kansanrunouden­tutkimus,
varslnldn Itsenäisyysajalla,
omaksimut teorian, jonka mukaan t ä ­mä
runous olisikin syntynyt länsi-
Suomessa, josta se vasta kristinuskon
tieltä vähitellen olisi siirtynyt Karja­lan
rauhoitettuihin korpiin. Tämä teo­ria,
joka yleensä esiintyy elimellisessä
yhteydessä edelliseen, on luonteeltaan
yhtä moninkertaisesti hypoteettinen
ja yhtä poliittisesti t^rkotusperäinen:
siinä paljastuu Itsenäisyysajan tieteen
kansalliskiihkoinen, Neuvostoliittoa
vastaan vihamielinen suuntaus. Tä­män
hengen edustajille on ollut sietä­mätön
se ajatus, että kansanrunous.
Jolle kokOi kansallista kulttuuriammie
valtavasti hedelmöittänyt kansallis­eepos
rakentuu, olisi pääofaltaan syn­tynyt
nykyisen Karjalals-Suomalalsen
VAPAUS
Box 69
PUBnSHING COMPANY
LIMITED
Sudbury, Oni.
— — JA -~
VAPAUS BI^NCH OFFICE
316 Bay Street P<^rt Arthur, OnL
Taisteluun sotaa vastaan
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
sä maissa on astunut sosialismin
tielle ja samalla liittynyt volmak-
Icaana tekijänä rauhan rintamaan.
Taantumuksen ja kaiptalismin mah­tiasemat
toisensa jälkeen on näissä
maissa murskattu maauudistusten ja
teollisuuslaitosten kansallista misen
avulla, kansanjoukkojen ottaessa työ­väenluokan
johdolla johtoaseman yh­teiskunnallisen
ja taloudellisen elä­män
kaikilla aloilla.
^ Kommunistiset puolueet ovat kohot­taneet
äänensä ja ryhtyneet niistä ak.
tiivisempaan taisteluun taantvunusta
ja sotapolitiikkaa vastaan. Tämä
kommunistien kannanilmaisu on nos­tanut
myrskyn sodanvalmistelijain p i i ­rissä.
Kommunisteja syytetään epä- . . ..
isänmaallisuudesta, jopa maanpettu-; "«^o^totasavaUan alueella, nykyisen
. . 'KOKinlistispn karialflisheimon laulama-ruudestakm,
ja vaaditaan pakkotoi­menpiteitä
kommunistisia puolueita
vastaan.. USArssa — •Marshall-suun­nitelman
ja länsiliiton kotimaassa —
on jo pitemmän aikaa oUut käynnis­sä
avoin sota kommunisteja ja kaikkia
rauhankannattajia vastaan, j a Rans­kassa
ym. ma'issa vaaditaan kommu-nistipuolueldsn
lakkatittamlsta pak­kotoimenpitein.
Tällaisiin vaatlmuk-siin
ovat vihjailleet taantumukselli­set
ja "kolmannen tien" politiikot
myös Suomessa.
Tämä ei kuitenkaan ole estänyt
kommunisteja ryhtymästä aktiiviseen
taisteluun'rauhan puolesta, ja laajat
kansankerrokset myös sivistyneistön
piirissä ovat ilmaisseet kannatuksensa
tälle taistelulle. Jokin aika sitten
pidettiin sivistyneistön järjestämä
rauhankonferenssi Amerikassa, ja
parhaillaan valmistaudutaan rauhan-kongressiin
PaViisissa. Kalkkien mai.
den työtätekevät antavat aktiivisen
tukensa rauhan työlle.
Poliittiselle tilanteelle on luonteen­omaista
vastakohtaisuus imperialisti­sen
ja imperialisminvastaisen leirin
välillä. Taantumuksen voimistumi­nen,
kiiht^rnyt sotavarustelu hyökkä­ys
työväenluokkaa^ vastaan ja risti-riltain
kärjistyminen imperialistien
leirissä toisaalta ja toisaalta kansan­valtaisten
voimien kasvu, yhtenäisyy­den
lujittuminen ja kansan aseman
jatkuva parantuminen Imperialismin-vastaisessa
leirissä.
Samanlaln^ vastokohtalsuus on
nähtävissä myös taloudellisen kehi­tyksen
alalla: tuotannon jatkuva nou­su
ja kansan aseman parantuminen
Neuvbstoliltassa ja kansandemokraat­tisissa
maissa, mifita tuounnon nou-
.sun pysähtyminen, talouspulan uhka
ja kansan aseman jatkuva huonon­tuminen
kapitalistisissa maissa.
Työtätekevillä, raahaa Ja edis­tystä
raicastavilla kansankerroluil-la
on mahdöllisnas e«tää Botaa,
tehdä loppn imperialistien sodan-valmlstelnista
Ja vapaatta! itsen­sä
kapitalistien orjnodesta, jos lie
vain täyttävät oikein, mahdolli-saoksiaan,
y l i d i ^ v ä t voimansa Ja
knkstavat kapitalistisen Järjestel­män.
Matta mnnU mahdollinnit-t
a ei ole. Vain so^alismi pelastaa
Ibmiskamian sodilta Ja kapitalis­tien
orjaadesta.
na. Ja jolleivat tosiasiat sopeudu teo­rioihin,
sen pahempi tosiasioille!
Viime vuosina on suomalainen kan-sanrunoudentutkija
u i Väln^ Kauko-nen
asettanut Ueleellisen Urklstuksen
alaiseksi koko sen tieteen nimessä ke­hitetyn
suursuomalalsen myytin, jota
Kaarle Krohn. Jalmari Jaakkola Uno
Harva, MartU Haavio ym. länsisuoma­laisen
koulukunnan edustajat ovat
Lönnrotin Kalevalan pohjalla raken­nelleet,
ja suorittanut t ä t en työn. joka
bn verrattavissa Thomas Masarykin
mainehikkaaseen r a lv a u s t y ö h ön
tshekkien kansallisessa perinteessä.
Uuden Kalevalan satavuotispäiväksi
on taas O. V. Kuusinen julkaissut uu­den
Kalevalalaitoksen. jolla tämä ee­pos
pyritään tuomaan aikna ja kansaa
lähelle ja jonka laajassa espuheessa
länsisuomalaisen koulukummn teorl-anrakentelu
asetetaan armottoman
kritiikan alaiseksi ja samalla esitetään
dialektisen materialismin pohjalla
kansanrunouden synnystä ja synty-mlsajasta
tulkinta, joka on perustaa
luova koko va.stalselle sosioliigtsestl
suuntautuneelle kansanrunoudentut­kimukselle.
Tähän Kuusisen luovaan
tekoon on Neuvosto-Karjalassa ja
yleen-sä Neuvostoliitossa lisäksi yhty­nyt
kansallLseepoksemme ainutlaatui­nen
juhliminen.
On nyt kysyttävä, miten vlroUinen
suomalainen tiede Ja julkinen suoma­lainen
mielipide ovat asennoituneet
näihin käänteentekeviin tapauksiin
kansanrunoudentutkimuksen a 1 a 11a.
Onko niitä tervehditty ilolla tai ase­tettu
ne edes asiallisen tarkistelun
alaiseksi? Onko pyritty hedelmöittä­mään
kansanrunoudentutkimusta yh­teistyöllä
yli rajojen? Ei. uskollisena
perinteilleen on vanhoillinen hengen-suunta
jatkanut eristymistään ja pyr-mlnyt
vaikenemalla tappamaan itsel­leen
epämieluisat mielipiteet. Uuden
Kalevalan virallisen satavuotisjuhlat
vietettiin läntisen suuntauksen mer­keissä.
Juhlapuheissa ja -kirjoituksissa
valettiin tri Kaukosen nimestäkin ja
kalkki mitä O. V. Kuusisen suurtyölle
omistettiin, oli muutamia typeriä näl-väisyjä
.sanomalehtien pakinoissa.
Loistossaan esiintyi se suomcttarelal-nen
henki, jota Eino Leino kerran
vaali murskattavaksi.
Kun siis Suomen Kaasan Demo­kraattinen
Liitto huomenna Messu­hallissa
jullin Uutta Kalevalaa, se on
oleva taistelujiihla, jossa kohotetaan
esUn .se, mikä virallisista Kalevala-
Juhlista syrjäytettiin: Kalevala kan­san
eepoksena kansan luovana hen-gensaavutuksena,
karjalaisen ja suo­malaisen
kansan yhteisenä omaisuute­na.
Suomen ja Neuvostoliiton yhdistä­jänä.
Jokaista valistunutta työläistä,
jokaLsta k u 111 uurivastuuntuntoista
kansalaista kutsuu tämä taistelujuhia.
Kulta-alueen kuorojen konsertit olivat
erittäin hyvin onnistuneet
South Porcuplne. — Kulttuurirln- hieman kummalliselta monien työ-tamalla
täällä kultaperukalla on elet- vuosien kuluttua, että paikkakunnan
ty viime viikkojen aikana laulukuo-j läheisyydessä ei tule olemaan yhtään
romme konserttitilaisuuksUn merkeLs-sä.
Kuten aikaisemmin mainittiin,
konsertit pidettiin molemmissa kylis­sä,
Timmlnslssa sekä South Porcupi-nessa.
Kaikeksi iloksemme saatoimme
havaita, e t t ä ne olivat suurimmat t i ­laisuudet
mitä haaleillamme on vielä
tämän vuoden aikana pidetty. Vieras­paikkakuntalaisiakin
oli molemmissa
tilaisuuksissa josta lausun tässä heil­le
vllpittämät kiitokset. Ihmisten saa-piuninen
kauempaakin tällaisiin tilai­suuksiin
antaa kuorolaisille rohkeutta
jatkuvaan työskentelyyn tällä kult­tuurialamme
ehkä valkelmnulla työ­saralla.
Toivoisin, että arvoisa yleisö
käyttäisi lehtemme palstoja mainltak-seen
niistä vaikutelmista niitä se sai
konserteistamme.
Jolttenltin kuoro^lsten taholta on
esitetty, e t t ä käytäisiin Kirkland La­kella
vierailemassa, että sen perukan
työläiset saisivat nauttia myöskin
niistä suuritöisistä ohjelmaniunerois-tamme
mitä esitimme. Tämä riippuu
tietenkin Kirkland Laken Ihmisistä,
e t t ä haluaisivatko he meidän siellä
esiintyvän, sillä on ymmärrettävää.
Tarmolan osuus­kaupan
kokous
Tarmola, Önt. — International.
Osuusliikkeen Tarmolan sivumyymä­län
vuo.sikokous pidettiin suomalaisen
Järjestön Tarmolan o.saston haalissa
tk. 12 päivänä.
Tarpeellisten. vlncailijain valinnan
jälkeen kuuluin eri toimikuntien ra­portit,
joissa limeni, että osuuslllk-keemme
myynnit ovat kohonneet ylei.
e t t ä kyytlkulut nousisivat useampiin i ••^esti. kahta sivuliikettä lukuunotta-kymmeniln
dollareihin jos tämä suuri
Joukko asetettaisiin rattaiden päälle
metsäkämppää, Jossa katkaistaisiin
niinsanottuja'piilapuita. Tästä Joh­tuu,
e t t ä moriet paikkakuntamme po­jat
ovat jo lähteneet etsimään työ­markkinoita
toisilta seuduilta. Toi­von
kaikkea onnea pojillemme, etu­päässä
terveyttä ja työnsaantia ja si­tä,
että vaikka mihin mentäisiin niin
pidettäisiin huoli siitä, e t t ä lehtemme
Vapaus ja Liekki tulisivat jatkuvasti
sinne. Pitäkää huoli tilauksestanne,
että se e i pääse katkeamaan. — H.
matta. Se on todistus 8li|ä, että yhä
laajemmat joukot kannattavat osuus-
Ja siirrettäisiin sinne, j a sieltä takai-; liikettämme. Tarmolan sivumyymä-jsln,
1 Iän myynnit ovat kohonneet 1,675 dol-
Osastomme kokous pidetään ke.ski-,' l ^ " - ' " * edellisen vuoden myyntiin ver-vIikkoUtana
tk. 25 p:nä. alkaen klo
7. Kokouksessa äänestetään aluecm-
Saivat ison kalan,
mutta heittivät
sen takaisin järveen
Moorehead. Mnn. — ArfSanders
ja kahdeksan muuta kalamiestä teU
työtä, ennenkuin 93 paunan painoinen
sampi loppui vastarirmastaan. Mie­het
ehUvät kuitenkin punnita kalan,
me edtistajista Ja meidän osastos­tamme
on myöekin 3 ehdokasta Järjes­tömme
tulevaan edustajakokoukseen.
SilB muistakaa, että tämä on äänes-tyskokotis
Ja käyttäkää äänioikeuttan­ne
mjas.
M«idän liaalillamme pidetään mrs.
Anni Saaren avustiuitanssit perjantai-iltana,
kesäkuun 3 p:nä. T ä l t ä Mät­t
ä v ä n farmiseudun asukkaalta paloi
hiljattain koti Ja hän on suuren jou­kon
äiti. Joten toivmnme ympäristö-
Iäisten ojentavan auttavan käden
saapumalla suurella joukolla tanssei­hin.
Timminsiläinen J . Hendrickson
soittaa haitarilla tanssimusiikin.
Hiukan työoloista myös. Tuntuu
ennenkuin viskasivat sen takaisin Jär­veen.
Laki nimittäin kieltää kalastamasta
eampia muilla kttfn Canadan Ja Yh­dysvaltain
rajavesillä.
Myyntien kohoamisesta huolimatta
ovat. liikkeemme kaikki myymälät,
paitsi Kämin sivumyymälä ja vaate­tusosasto,
tuottaneet tappiota. Tar­molan
myymälän tappio oU 3,8%.
Käytiin keskustelua siitä, että mistä
tällainen tilanne Johtuu Ja kuinka se
ohsl korjattavissa. Vaikka osuusliik-kfren
periaate ei olekaan suurien liike­voittojen
kilvoittelu, vaan paremmin­kin
pyrkimys tavaran laadtm paran-izm^
een. niin kuitenkin tilanteeseen
on saatava parannus tai muussa ta­pauksessa
ei meillä hetken kuluttua
olfkaan enää osuaslilkettä.
y 1 e 18 liikkeenhoitaja rapo.tissaan
.^-elostl. että vaikka liikkeen tilirapor-tit
tällä hetkellä näyttävätkin huo-
.nolta. niin tilanne el silti suinkaan
ole toivoton. Onhan liikkeemme toi-Äfeksl
suurin kuluttajien osuusliike Ca-nadassa.
Myös ne syyt, jotka ovat
olleet viime vuoden tappion aiheutta­jina
ovat osittain Jo i>oistettu ja Joh-1
E. Dalskogin kirje.
BC:n metsämiehille
Vankila pelastuksena
kurjalle työväen
petossuunnitelmalle
Kaikille puuta vara työläisille:
Tietäen jokaisen puutavaratyöläi-scn
haluavan kuulla miksi minä luo­vutin
lakkorahaston oikeudelle, minä
esitän .seuraavat tosiseikat asian eh-dotonto
selventämistä varten.
Tänä vuonna lakkorahasto voi olla
hyvin tärkeä tekijä menestyksellisis­sä
neuvotteluissa, ja koska minun oli
luonnoUlsesU tehtävä päätökseni sen
perusteella miten voin parhalt?n pal­vella
puutavaratyölälsten etuja tnls-teltae.
ssa parempien palkkojen ja -työ­olosuhteiden
puolesta, minä ehdoUn
useita viikkoja sitten, että lakkora­haston
om\stusky.symys »ratkaistaisiin
mahdollisimman pian oikeuslaitoksen
ulkopuolella. ^
Kuten kaikki lietuyät, minun ohdo-tuksenl
menivät kuuroille korville.
Toslasla.ssa sitä arvosteli lyönantujon
asiamies Joka nyt esiintyy IWA:n
Johtajana. Tämä katsantokanta osoit­taa
selvästi, e t t ä heidän ainoana tar-koltuk.
senaan on saada minun vanki­laan
siksi kun minä edustan unlota ja
ohjelmaa, mikä estää heidät myy­mästä
puutavoratyöläisiä vuoden 1049
neuvotteluissa.
On Ihnelstä yhdenmukaisuutta IW-A
: n nyicyisten johtajien Ja työnanta­jien
toimenpiteissä. Ne molemmat
haluavat määritellä työläisten talou­delliset
elämismahdolllsuudA. Sopi­van
tilanteen tullen ne molemmat
auttavat toinen toistaan yhteisiä vi­hollisiaan
puut a vara työläisiä vastaan.
Järjestyneinä siten, e t t ä heidän Joh­tonsa
ainoana pyrkimyksenä on Jä­senistön
hyvinvointi, nämä puutava-ratyölälset
muodostavat vankan muu­rin
Itsekkäitä etuja tavoitteleville yk­silöille.
Tätä peläten Podling-ALsbury kop-lakunta
on jatkuvasti parjannut mei­dän
unlotamme Ja sen toimitsijoita.
He ovat Jatkuvasti julistaneet, että
teidän lakkokassanns on varostettu
ja väärinkäytetty kauan sitten. Ker­i
ä toisensa jälkeen he ovat vannoneet,
e t t ä puutavaratyöläisten kaikki pro­gressiiviset
Johtajat pannaan kalterien
taakse. Vankiloista on tullut pelas­tus
heidän kurjalle suunnitelmalleen
puutavaratyöläisten pettämiseksi.
Parempaa esimerkkiä el ole tästä
kuin Brown-WllEon tapaus. Sen si­jaan,
että olisivat antaneet hoostcen
riidanalaisista varoista IWA:n virkai­lijat
tekivät epäonnistuneita yrityk­siä
saadakseen Brownln Ja 'VVilsonln
vankilaan varkaussyytöksestä.
Minun juttuni oli samanlainen. A i ­nakin
vllsl kertaa IWA:n virkailijat
tekivät ehdotuksia olkcuslaitok.sen ul­kopuolella
tapahtuvasta sopimukses­ta.
Mutta Joka kerta kun pyydettiin
selvää ehdotusta, he turvautuivat ta­vanmukaiseen
kakaimlellsyyteen Ja
perääntyivät. Lopuksi he tekivät väis­tämättömäksi
sen, että minut pan­naan
vankilaan vieläkin ehdoltarssa-ni
oikeuden ulkopuolella tehtävää so­pimusta.
Kun eivät tyytyneet vielä
siihenkään että salvat minut vanki­laan,
he syyttivät kalkkia multa WI-U:
ri toimitsijoita minun ehdotukseni
auttamisesta Ja kehittämisestä. Ri­kosjuttu
oli myös harkinnan alaisena.
Heidän selvänä tarkoituk-seriaan oli
lyödä pää pois unlostamme, keskeyttää
Järjestämistyö, ehkäistä unIon tun­nustaminen
Ja päästä itse asemiin,
mis.sä voivat myydä työläisten edut.
Mitä he eivät voineet itse tehdä, .sen
he alkoivat toteuttaa oikeuden kaut­ta.
Minä luovutin lakkorahaston val­vonnan
olkeuslalfcokselle siksi, e t t ä jos.
Fadling-Alsbury koplakunta olisi saa­nut
halvaannutetuk.sl WIUC:n, silloin
olisi ollut tie avoinna täysvolmalselk-hyökkäykselle
teollisuudessa vallitse­via
olosuhteita vastaan. Neuvotte­lujen
lähestyessä on minun mielestäni
tärkeämpää se, että puutavaratyöläi-set
pidetään yhtenäisinä taistelevassa
unlossa kuin minun asemani säilyttä­minen
raharlidassa.
J C Ä minä olisin istunut toimettoma­na
Oakallan vankilassa ja olisin anta­nut
tämän kurjan l W A : n suunnitel­man
kehittyä, minä olisin syylllstynyl
puutavaratyöläisten aseistariisumiseen
kriitillisellä hetkell^.
Neuvottelut ovat vain muutaman
viikon päässä Ja parhain tae siitä
etteivät fadlinglt ja alsburyt voi myy­dä
työläisiä työnantajille, on se ettei
säästetä mitään ponnisteluja Cana­dan
puutavaratyöläisten unlon raken-tamise
«;a. Tämä unio on WIUC. eikö
sitä voida tehokkaasti Järjestää si­ten,
että kaikki toimitsijat ovat van­kilassa.
Minä olen täysin vakuuttunut, että
enemmistö molempien unioldcn Jä­senistöstä
tolvco pikaista Ja oikeuden­mukaista
sopimusta nyt riidanalaise­na
olevan rahaston suhteen. Tähän
uskoen minä kehoitan kalkkia samoin
ajattelevia Jäseniä vakuuttamaan I-WA:
n Johdolle, että minun vetoomuk­seni
jatkuva hylkääminen palvelef
vain kourallista voim-jkkalta puuteol-lisuustyönantajia,
jotka jo nytkin kon­trolloivat
liian paljon niiden miest<-n
Ja naisten kchtaloja. Jotka ovat teh­neet
heidän rikkauten-va mahdollbiiJ:-
«l.
Veljellisesti,
E. Dalskog. Vancouver, B . C,
Lauantaina, toukokuun 21 p., —Sai, May 2t BlfÖ f -
Kesä tuo mukanaan kaikenlaista hu­via
— sirkuksetkin. Kuvassa nuori
sirfcustaitelliJaUr hyppää narua mel­ko
korkealla, sillä Icadulla olevat au­tot
näyttävät hyv|n pieniltä.
Soittajapoika Paul
Norrback
New York. — Toukok./9 p : n ä saapui
New Yorkiin nuori, 18 vuotias hanu-rlniekka,
Patil Norrback Grlp.sholm-lulvalla.
Jonka vaativalle yleisölle an­tamassaan
konsertissa oli hän saanut
suuren menestyksen.
Ja niin reippaasti on hänen matko­jensa
Järjestäjä toiminut, että jo v i i -
mn perjantaina antoi Mr. Norrback
easl konserttinsa Brooklynls.sä, Conn,,
Ja lauantaina Norwoadissa, Mass.
Paul on suorastaan .syntynyt hanu­rin
ääneen, sillä hänen Isänsä oli tun­nettu
soittaja kotltlenolllaan. Hänen
kodissaan suorastaan eletään musii­kissa:
kaksi veljeä soittaa hanuria,
sisar pianoa ja toinen sisar viulua Ja
Isä Norrback soittaa vieläkin, sillä
hän el ole vielä konettaan unohtanut.
Paul on kotoisin (haa!) Myrkyn ky-
]ä.stä, läheltä Kristiinaa, mutta hän
el ole lainkaan myrkyllisen näköinen,
Hän .selitti nimen j6htuvnn sanasta
Myhrbacka, Jonka suomalaiset, val­lattuaan
.seudun, muuttivat — Myr­kyksi
' Musiikki on siis Paulilla veressä. Ja
hän uskoo vuorenvunnnstl hanurinsa
mahdolllKuuk.siln, mutta antaa kun-nloltukseasu
kalkille soittimille. Hän
ei pidä .suurta melua siltä, että hän
siinä tai .siinä kilpullus.sa piiasi «.'nsl
tai loistelle sijalle, mutta innostuksella
hän lausui 'antavan.sa aryun sille, e t tä
sellaiset mu!,ilkklmlchet kuin Väinö
Pesola (sävelttijil, kuoromles) ja .säv*;!-
tiijä Sulho Ranta antoivat hänelle
.Suomessa kunniapaikan Ja että hän
Ruotsin Tukholma.ssa pldetys.sä poh-
Jols-Europan kilpalluss» pääsi tolsell*-
sijalle, vain 10 pisteen puutteella en­simmäisestä
mieh&stä.
Hän sfjittaa — mielestäni — hyvin
musikaalisesti; Kehän on hänellä ve-re.
ssä kauniina perintönä. Kuuluisan
amerikkalaisen hanuristin Pielvo Del-ron
hanurille valmistamia etyyjä soit­teli
tuo 18 vuotias poika kuin mestari
konsanaan. Soitossa oli vauhtia, elä­vyyttä
Ja tunnetta.
Hän ci sano olevansa prinssi, kunin­gas,
eikä kenraali, vaan etecnpälii pyr­kivä
Ihminen, jolle on annettu tal­teen
.soihduksi — tuo nykyisin nllh
muotiin tuliut, Amerikan suomalais­ten
suosima hanuri. Paul soittelee
ohjelmaansa suomalaisella hanurilla.
Ihaillmani sen ulkomuotoa, sanoi liän
sen olevan maailman ' parhainta te­koa.
— Kuinka »en tiedätte, herra Norr­back?
kysyin.
— Tiedän siltä fPttä olen kokeillut
— kaikkia laatuja. . _
— Missä on hanurinne .sitten tehty?
tokaisen.
B D W I N 8 U K 8 I
Trans-Atlantic Paasedcer Confe*
rencen valtuuttama aslajniai
Edustamme melkein kaikkia Joh-tavlmpia
vaitamerilinjoja. SitaiH
nitellessanne matkaa Suomeen tai
muihin Euroopan maihin, roWut
luottamuksella kääntyi puoleem­me
lippu- y.ro. matkaa ko8kevl«a
astolssa.
VAPAUS STEAMSmP
TICKET AGENCY
CDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
P. O. Box «9 sodbonr, OBI.
Timminsissä ääneste­tään
union valinnasta
tk. 30 päivänä
Mine-Mlll-anloB Sadbonm
ton tolmlstoiU iloutllettiltt kciU'
viikkona. ettA Timm>nriwi itotal-tetaan
Ontario Labor BCUUMM
Boardin valvonnan oUbena l i n e i'
tys silUi minkä imloB CoBlaaram
Ja PrestoB East Doac*kalvaato>
Jen työttlset vaUUetrat cdnstajak'
•ecn työehtosoplmnsta varten. Xk«
nestys tapahtua Lfc. 99 paä,^
Kaikkia raomalalsla keboltctMB
toimimaan niin, ettA Jokainen no*
malatnen kaivantomlea' ooalltetan
tähän tärkeään iUlnestykMen.
— Sen on tclinyt Kouvolan'hanu»
rltchdas Suome.ua. ^ \
Tietysti en voi siihen sanoa muuta
kuin äänettömänä Umiettelen nuoren
miehen vormuutu, kun tikn soitteli—
Sibeliuksen Finlandian D^lron ttyy-dlt,
Chopinin Poloneesin Ja muiu
klassillisia sävellyksiä Uldolla Ja tuin-teellä,
aloin uskoa, e t t ä tuo Kouvolan
hanuri taitaa olla erinomainen ka-pirte,
se paras hanuri. ,y
Paulin managerina on Mr. Lauri
Laine, joka puuhakkaastl jftrjestAA
Paulille tilaisuuksia Amerikassa. Ensi
viikolla ovat he Jo Canadan Torontos­sa
ja Sudburyssa. Jonne Ja muuallekin
lähetämme terveisemme Ja tiedon, et-^
t ä Paul on hyvin kehittynyt alallaan'
ja 0^ henkilökohtaisesti mieUyttftvft
nuori mies. ehkä, aivan vaara tyttfiUip-siUe.
Sorja kuin Jipputanko.
— Jooseppi, (Etecnpflin.)
— LUttohallitus on hyväksynyt lain,
jonka mukaan Nevrfoundlandlssa
maksetaan vanhuudenavustiuta Ja so-kcainelSkettä.
Laki on taannehtiva
tämän vuoden huhtikuun 1 p:sttt a l ­kaen.
RAKKAAN POIKANI
Olavi Aaro
Kinoksen
MUISTOLLE
KuoU Hudburyssa St. Josephin
sairaalassa toitkokunn 14 p:nft 1941.
Hiljaa kärsit tuskien taakan,
nukuit kun uupumus voimasi vei.
Aiti, sisko Ja vett.
tokunnan ja lllkkeenhoitjijan yhu-ls-työskentelyn
avulla tullaan loputkin
niistä poistamaan, — Raportleri.
Täten Ikävällä tiedoksi annamme, ett&-toverimme
NESTORI PUURILA
kuoli Hir.. Rwui Manltoban sairaalassa toukokuun 1 p:Bsl 1949 van­huuden
heikkouteen.
Vainaja haudattiin toukokuun 3 p:nä Rorltetonin haatamnma-han
Meadow Portacen Ja Rorketonin tovereiden Ja ystävien saat­tamana.
Nestori oli syntynyt kesäkuun 22 p:nä 1864 Kankaanpika kir­konkylässä,
Turun Ja Porin läänissä, oli kuollessaan 84 vuoden.
10 kk. ja 8 päivän ikäinen.
Suremaan Jäi kolme tyliirtä Ja kaksi poikaa Suomessa s cU
laaja tuttava- Ja toveripiiri tääilit Canadassa. YfadysvalMssa Ja
Suomessa. «>
Toivoit aina nähdä saada ne päivät,
Joiloin vapaus kansoille koittaa
ja onnesta nauttivat lapsoset maan.
Lepää ikluntasl rauhaisaa
kunnollisen ja pitkän päivätyösi jälkeen.
Meadow Portacen toverit Ja ystävät.
Nyt I'?päät vieraan maan mullan alla,
kun voimasi hiljaa raukesi ja saapui elonilta.
Toverisi Vilho Penttilä.
Vaivat, huolet loppui,
kun eydän niin hiljaa taukos.
Sinne muutit,, miss* on rauha,
missä lepo on suloista.
Toverisi Lennart Teionen.