1949-05-21-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
•rl Sivu 2 Lauantaina, toukokuun 21 p., — Sat., May 21 (LEBEBTT) — Zndepeoileixt Lftbor Organ of Ftsnlsb CaiuuliAai. Yar tabMabed N O T . 6tb 1917. Aotboiized as second dass zoall by the Post Office Department, Ottava. Pub- Ushed tbrlce ireeUy: Tuesdaya, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publisbing Ckimpany Ltd^ at 100-102 Elm St W.. Sodbory, Ont., Canada. Telephonca: Botfaav Otfiee £dUortal QfOe» 4-4289. ~~ E.etaftL BditorW.JEklund. liaXttiv addreaa Box 80, Sodbtoy, Ontatlo. AdvertlÄliig rate» upon applkatton. Itanslatlon free o< efaarge. ULAUSHXNNAT: Canadassa: 1 vk. 6.00 6 UL 3^ 3 kk. 2jd0 YbdysTallolssa: 1 vk, 7.00 0 kk. 3.80 Suomessa: 1 vk. 7A> 6 kk. 4.25 t8liiiii&^; l l i i l i KansaUiicn juhlapäivän, Victorian päivän vuoksi. Vapaus ei ilmesty tiistaina. , ' Kymmenes liittojuhla lähenee SCAUL-.n kymmenes liittojuhla, minkä järjeätävänä isäntäseurana on Sudbunn .Alcrtp, lähestyy jo harppa-askelin. Kaikki voimisteluja urheiluseurat tekevät tarpeellisia valmisteluja liittojuhlaan osallistumisen hyväksi. Liittoloimikunnan kiertävä puhuja Untamo Mäkelä tekee voitavansa järjestötyönsä ohella lisäjoukkojen mobilisoimiseksi liittojuhlaan ja Alertsilla on sen kymmenen rautaa tulessa joiden yhteisenä tavoitteena on se, että saataisiin kymmenes liittojuhla tarkoitustaan vastaavaksi, eläväksi ja vaikuttavaksi työväen urheiluväen suurjuhlaksi. Kaikki tämä on kuten ollakip pitää. Mutta niin arvokasta työtä-kuin jo onkin tehty tulevan liittojuhlan hyväksi, enemmän voidaan ja pitääkin tehdä jos mielitään käyttää hyväksi eduUista^tilannetta ja mahdollisuutta. Kun CSJ:n musikaaliset orgaanit päättivät, että työväen laulu- ja soittojuhlia pidetään vain joka toinen vuosi, että voidaan paremmin keskittää voimiamme, niin tämä aiheutti sen, että tänä kesänä on työväellä vain yksi suuri kansallinen juhla, .Sudburyssa pidettävä kymmenes liittojuhla. Nyt voidaan siis kaikki lomamatkat suunnitella yksiä juhlia silmälläpitäen ja päämääränä on Sudbury. Lisäksi olisi suotavaa, että CSJ:n osastot osallistuisivat mahdollisimman aktiivisesti työhön tulevan liittojuhlan onnistumisen hyväksi. Sellaisillakin paikkakunnilla, missä toimii aktiivinen urheiluseura, voidaan auttaa esim. rahallisesti niin, että seurat voivat Jähettää kaikki voimistelijansa ja urheilijansa liittojuhlaan. Ja sellaisilla paikkakunnilla, missä ^ i urheiluseuraa ole, C.SJ:n osastot voisivat vallan hyvin ottaa '^omaksi" asiakseen sen, eitä niiltäkin paikkakunnilta lähetetään yksilöurheilijoita liittojuhlaan. Lisäksi on paikallaan korostaa, että vaikka liittojuhla onkin pääasiassa urheilevan canadansuomalaisen nuoren väen juhla, niin se ei suinkaan o\t yksinomaan ]'x^ vain nuorison juhla. Juuri samalla tavalla kuin tytöt ja pojat kuuluvat ''omaan" perheeseen, samoin nuorisotoimintamme kuuluu Canarlan suomalaisen työväestön suureen ja avarahenkiseen järjcstiiperheeseen. Vaphemman väen luonnollisena velvollisuutena on siis suhtautua samanlaisella myötätunnolla ja avuliaisuudella urheilevan nuorisomme juhlaa kohtaan kuin he yksilöela-mässään suhtautuvat omien lastensa rientoihin ja pyrkimyksiin. Menneinä vuosina on — tosin hyvää tarkoittaen — tarpeettoman paljon ja vieläpä virheellisestikin korostettu niitä eroavaisuuksia mitä vanhemman ja nuoremman polven välillä vallitsee. Elävä elämä on kuitenkin osoittanut, että kaikista j)innaUisista erilaisuuksista huolimatta meidän välillämme on paljon enemmän samanlaisuutta ja yhteenkuuluvaisuutta, joita seikkoja pitäisi .siis korostaa. Kat.sottakoon siis asiaa miltä puolen tahansa, aina tullaan siihen Ippputulokseen, että nyt pitäisi kohdistaa maanmiestemme yhdistetty voima Sudburyssa pidettävän kymmenennen liittojuhlan hyväksi. Atlantin sopimus Huomenna, sunnuntaina, täyttää mrs. Anna Sahneb MontrealLsza 71 vuotta. Mamma Salmela on yksi M o n t r e a l i n ensimmäisiä suomalaisia Ja hänen apuaan j a palvelukotaan ovat lukui-sat maanmiehemme käyttäneet hyväkseen. Onnittelemme päivän . a n k a r i a! :n ra Mitä muut sanovat Vain Carlin voi voittaa M jtif i i i i fe-: 'SS<'^ii4 "V :W •'.'•-•V' ;. • • • W A L L S T R E E T I N F A N K K I I R I EN L I N J A N M V K A I S E S Il B r i t t i l ä i n e n mielipide suuntautuu vakaasti rahan arvon alentamista k o h t i v a i k k a se kleUetään s i i h e n asti kunnes päätös on ilmoitettu — Well i n g t o n J e f f e r s i n a r t i k k e l i n otsikosta, Globe and M a i l i n finanssiosastolta. • • • Y L Ö S A L A I S I N K Ä Ä N N E T T Y NÄ Minneapolis Tribune j u l k a i s i seuraavat leipurltavaran h l i m a t : "Suk-l a a t i k a a k k u 66 senttiä Ja ylösalaisin käännetty k a k k u (upside-down cake) 99 senttiä." • T O T U U S E S I IN Samaan a i k a a n k u n presidentti T r u - mahlsta alkaen a i n a " s o s i a l i s t i j o h t a j a" Norman T h o m a s i i n asti äärimmäinen oikeisto v a a t i i kiireesti A t l a n t i n sota-l i i t o n j a t l f l o l m i s t a "maan puolustuksen" j a "maailman r a u h a n " takaavan a toimenpiteenä, on olemassa a i n a k i n yksi julklsuusväline, joka p i l k un " i " kirjaimen päälle pannen sanoo kainostelematta mistä A t l a n t i n pak-tissa on kysymys. J a tuo j u l k l s u u s v ä line on W a l l Streetin p a n k k i i r i e n p ä i v ä l e h t i "Wall Street J o u r n a l " . T o l - RUtusosastoUaan sanoo se A l t a n t ln paktlsta kainostelematta, että "se •saattaa sotilaalllEen m a h d i n ratkaisevaksi tekijäksi kansainvälisissä suhteissa." — Eteenpäin. * • • W A L L S T R E E T I N "NEWSWEEK" K E R T O O M E I L L E T O U K O K. 16 PÄIVÄNÄ» J o t k u t ilmavoimastrategistlt ovat nyt sitä mieltä, e t t ä pommitusmatka eri mannerten v ä l i l l ä el ole k ä y t ä n n ö l l i n e n mahdollisuus ennenkuin keh i t e t ä ä n uutta voima-ainetta, kuten atomivoimaa ... — siv. 13. Walter Bedell S m i t h , kylmän sodan lähettiläs Moskovassa, k i r j o i t t a a muistelmiaan ... — slv. 14. ^- V a i k k a Truman jatkaa yrityksiä YK:n koko rauhanjärjestelmä on T a f t - H a r t l e y l s m l n jälkien poistami-j r a k e n n e t t u tälle perustalle j a se ro-seksl lakilcirjoista, hän el kuitenkaan mahtaa maahan Jos siitä luovutaan. P o h j o i s - A t l a n t i n sopimuksen l a a t i -^ Jat v ä i t t ä v ä t , e t t ä se h i j i t | a a Y K : t a. Ja e t t ä se a u t t a a p a l j o n r a u h a n asiaa. J o s tämä on totta, s i l l o i n on Icnm-m a l l i s t a , e t tä a) Y K : n yleissihteerin j a sen Ijiar-keimpien v i r k a i l i j a h i sanotaan olevan syvästi huolissaan t ä m än sopimuksen laatimisesta; b) sopimuksen hetlkohtalsentt v a i kutuksena on ollut aseistautu-m i s k i l p a i l u n tehosttuninen. m i k ä edelleen pahentaa idän Ja lännen suhteita. M i n ä tiedän, että tämän sqplmuk-sen puolesta esitetyt väitökset eivät ole tosia, s i l l ä m i n ä olen e n t i n e n ammattimies sillä a l a l l a. K a n s a i n l i i t o n v i r k a i l i j a n a m i n ä k u l u t i n 19 vuotta elämästäni n i i d e n t e k n i l l i s t e n probleemien parissa m i t en voidaan Järjestää k o l l e k t i i v i n e n t u r vallisuus j a t a i s t e l l a voiman t a s a p a i - noteorian harhakuvaa vastaan. S i k si m i n u n p i t ä i s i tietää, m i k ä ero o n n ä i l l ä a s i o i l l a. K t m minua pyydetään hyväksymään P o h j o i s - A t l a n t i n sopimus k o l l e k t i i v i sen turvallisuuden j a Y K : n voimistut-tamisen hyväksi, minä timnen vas-tenmlellsy:^ ttä. Ei k u k a a n h a l u a olla n a r r i n a . K u v i t e l k a a , e t t ä o l i s i n kissan ihaiUJa Ja m i n u l l e y r i t e t t ä i s i i n myydä eläintä. Jonka m y y j ä vakuuttaa olevan p a l k i t u n persialaisen kissan. K u v i t e l k aa edelleen minun huomaavan, että se sanoo "hau hau" eikä "miau miauu' e t t ä se ei voi kiivetä puuhun, eikä a j a a r o t t i a , e t t ä se suoritta k u m m a l l i s i a temppuja sähköpylväiden luona — s i l l o i n t u l i s i n varmasti siihen k ä s i tykseen, että m i n u l l e y r i t e t ä ä n myydä k o i r a kissana. Tällaiselta Juuri minusta tuntuu P o h j o i s - A t l a n t i n sopimuksen kaupitse^ mlnen. m i k ä herättää uudelleen eloon voiman tasapainoteorian, m u k a YK:n p e r u s k i r j a n p u i t t e i s i i n sopivana asiak i r j a n a kollektiivisen turvallisuuden hyväksi. Tämä y K : n peruskirja perustuu s i l l a p o l i i t t i s e l l e katsantokannalle, e t t ä suurvallat. Jotka voittivat yhdessä sodassa, j ä ä v ä t kumppaneiksi r a u h a s sa. NUden v ä l i l l e voi ehkä t u l l a e r i mielisyyksiä Ja valkeuksia tärkeissä kysymyksissä. M u t t a ne voivat l u o t t a a toinen, toisensa r a u h a n tahtoon. Kirj. Konnt 2SIliacuSy MP (Kim Brilaimian tYorämapuohxeen oikeistolaiset sos. dem. johtajat elTäl voi Ipinsan edessä ypuolustaa kurjaa sotaohjel-maansa, niin he yrittihrat pakkokeinoin vaimentaa arvostelijansa. Niinpä jnori talla vUkolla saatiin Igiula, että suomalaista alkuperää oleva työväenptuduem rauhanopposition kyvykäs johtaja Konal Zilliacus on n^livaltaisella tavalla erotettu Attleen ja Bevinin puolueesta, mistä on nopeasti tulossa pelkkä torypuo-lueen lisäke, samalla kuin kprinpidolli^a toimenpiteitä kohdistettiin maltakin jäseniä vastaan. Miksi herrat Attlee, Bevin ja ktunppanil pelkäävät rauhan voimia yleensä, se ilmenee myö-julkaistusta Konni Zilliacuksen selväpiirteisestä artikkelista.) koskaan valmistautua tai suuimitella sotaa toinen toistaan vastaan. A R T I K L A T 51 J A 53 On totta, että YK:n peruskirja oikeuttaa alueelliset sopimukset artik-lain ^ Ja 53 perusteella, sekä yksilöllisen Ja kollektiivisen itsepuolustuksen artiklan 5 1 perusteella. Mutta valtojen alueelliset ryhmät eivät voi käsitellä hyökkäys- tai sen uhkan kysymyksiä ihnan Turvallisuusneuvoston valtuuksia. Toisin Anoen ne eivät voi sivuuttaa tätä orgaania Ja ottaa lakia omiin käsiinsä. Toimenpiteet itsepuolustuksen hyväksi "eivät saa millään tavalla koskea Turvallisuusneuvoston vastuuna» laisuuteen" ryhdyttäessä toimenpitei-slln rauhan puslesta (artikla 5 1 ) . Täiiiä tarkoittaa, että vaUat eivät v o i itsepuolustuksen nimissä aloittaa sotaa. N i i d e n täjrtyy p i d ä t t ä ä käsiään Ja a l i s t a a asiaa T u r v a l l i s u u s n e u v o s t o l le, m i k ä v o i kokoontua j a t o i m i a nopea s t i (aina olettaen, e t t ä siihen k u u l u v a t suurvallat v o i v a t l u o t t a a t o i n en toisensa r a u h a n tahtoon). M u t t a P o h j o i s - A t l a n t i n sopimus per u s t u u j u u r i sille poliittiselle olettamukselle, m i n k ä Y K : n peruskirja h y l kää. Tämä tarkoittaa, että sen l ä h tökohtana on olettamus, minkä Yhd y s v a l t a i n valtiodepartmentin a s i a k i r j a maaliskuun 19 p ä i v ä l t ä 1949 tekee t ä y s i n selväksi j a m i h i n B r i t a n n i an virsdllnen selostus perustuu, että Neu-vostoliittoa. on käsiteltävä mahdollisen a hyökkääjäänä. . Y h d y s v a l t a i n v a 1 1 i o d ^ a r t m e n t in a s i a k i r j a s s a nimenomaan verrataan Neuvostoliittoa H i t l e r i n Saksaan. S i i nä myös väitetään, e t t ä länsivaltojen pitää valmistua voimakeinojen Icäyt-tämi^ eeh korostaakseen väitöfc-iään j a etujaan pulmakyi^nnyksiä sovittaessa Neuvostoliiton kanssa. P o h j o i s - A t l a n t i n sopimuksen a r t i k la 5 sanoo, e t t ä k a i k k i e n a l l e k i r j o i t t a j a - valtojen t ä y t y y mennä hetikohtäises-t i sotaan, jos ne katsovat.netta yhtä jäsenmaata vastaan on s, h y ö k ä t t y. M a h d o l l i s e n a hyökkääjänä on täysin selvästi t a r k o i t e t t u Neuvostoliitto. O n totta, e t t ä ehdotetaan raportee-r a t t a v a k s i Turvallisuusneuvostolle ne toimenpiteet, m i h i n on r y h d y t t i " k o l l e k t i i v i s e n itsepuolustusoikeud«j toteuttamiseksi". M u t t a kun nämä t o i menpiteet merkitsevät kolmannen maailmansodan aloittamista, niin Turvallisuusneuvosto l a k k a a olemasta. Nälnmuodoin tämä raportteeraus on pelkkää hiunpuukla. P o h j o i s - A t l a n t i n sopimus o n y k s i n kertaisesti sotaliitto. Se on aloittanut uuden aseistautumiskilpailun. Se vie meidät t a k a i s i n v o i m a p o l i t i i k k a an missä on mahdoton erottaa hyökkäystä puolustuksesta sillä ne molemmat tarkoittavat voiman käyttämistä oman katsantokannan'tueksi. Se vähentää Y K : n peruskirjan pap e r i p a l a n arvoiseksi j a panee T u r v a l l i suusneuvoston pois «toiminnasta. Se tekee^sodan ennemmin t a i myöhemm i n kiertämättömäksi kuten voiman tasapainoteorla on a i n a tehnyt. r-SITÄ: VUOROIN VIERAisg. K a p t e e n i kirjoittaa laivaa i&, j a a n : "Tenään on perämies sissa." Perämies näki lamaa ja fcj "Tenään on kapteeni ielräai.- * * * YÖTYÖSSÄ "Oletko sinä paiiatehtaasa i "Olen." sä? No miksi et sitten tänään ja. •Me teemme tällä viikolla sotaa vastaaD S K P r n Uudenmaan p i i r i j ä r j e s t ön k i r o u k s e s s a , j o k a p i d e t t i i n pääsiäisp ä i v i n ä Helsingissä, e s i t t i M a t t i J a n hunen selostuksen, jossa hän kansainvälistä t i l a n n e t t a kosketellessaan lausui m, s ^ a a v a a: •Uutiset t i e t ä v ä t 4certoa. e t t ä k a i k i s sa k a p i t a l i s t i s i s s a maissa lisätään soti- Iiii'- Sudburyn piirissä on muodostumiissa yksi kaikkein tärkein Ja mielenkiintoisin ^aalilaistclii, josta puhutaan vielä tulevaisuudessakin.' Selvää myös on heti vaalitaisteluun lähdettäessä, että ainoastaan kai-vqpmiesten Union kansainvälisen johtokunnan jäsenen R. H. Carlinin avulla ja kautta voidaan tulevissa liittovaaleissa saada Sudburyn piirissä voitto työväelle. Ilahduttava seikka tässä yhteydessä on se, että Cariinilla on näissä vaalei.ssa hyvät voiton mahdollisuudet. Miksi sitten on sanottava. ett3 ainoastaan Carlinin kautta ja avulla, voidaan saada vaalivoitto työväelle? En.sinnäkin on muistettava, että Sudbury ci ole enää ^ yhtiön kauppala mikä se oli vielä kymmenkunta vuotta sitten. Kaivosmiesten union suuren läpimurron avulla tuli Sudburysta demokraattinen järjestyneen työväen kaupunki, missi-työväenliike voi, jos se esiintyy yhtenäisenä ja päättäväisesti, ratkaise vasti vaikuttaa kaikkiin vaalilaisteluihin. Kun asia näin on, silloir voidaan pitää itsestään selvänä asiana, että esim. merimiesunion lakkor "terrorisoivaa hallitusta tukevan liberaalipuolueen ehdokkaan ja Quc becin asbestityöläisiä kapuloivan torypuolueen ehdokkaan osakkee' ovat Sudburyn^työväcn keskuudessa tällä kertaa hyvin alhaisessa kurs sissa. Vgnhat puolueet ova! "kaput" Sudburyssa. Ja niitä sittei tulee CCF:n oikeistojuntan nimittämään liikemies-ehdofckaaseen, niir yleisesti käsitetään ettei näillä hajoittajamestareilla itselläänkään oh minkäänlaisia voiton toiveita. He ovat nimittäneet hajoituschdokk^an sa Evo>'n.}'ksinomaan siinä ilkeämielisessä tarkoituksessa, että voisi vat jotenkin ehkäistä R. H. Carlinin valinnan ja siten auttaa porvarien vaalivoittoa. Juuri tämän matalamielisen katsantokannan johdosta or nousemassa todella joukkopaheksumincn CCF:n oikeistojuntan hajoi tuspolit iikkaa vastaan. Vllämainittujcu seikkojen lisäksi on muitakin hyvin tärkeitä myönteisiä scrkkoja vaikuttamassa Carlinin hyväksi, sillä viime kesäkuun Jälkeen on tapahtunut paljon sellaista, mikä on voimistuttanut kaivosmiesten Union yhtenäisyyttä ja entisestään heikentänyt hajoitta-jien asemaa. .Sudburyn kaivosmiehet eivät kerta kaikkiaan hyväksy CCL: n johdon reittaus- ja diktatuuriohjelmaa. Ja tietäen, että CCL:n johto toimii CCF:n oikcistojohdon määräämän tahdin mukaan, kaivosmiehet laskevat aivan oikein, että "kaksi ynnä kaksi on neljä" ia pitävät CCF:n edesvastuussa siitä kun heidän unionsa erotettifn CC L:n jäsenyydestä ja kun CCL:n johto harjoittaa kannibalismia kaivosmiesten unioa vastaan. Tiiman vuoksi ci ole mitään harvinaista Sudburyssa- kuulla, että yiime kosäkuuss;i CCF:n ehdokasta tukenut kaivosmies työskentelee nyt aktiivisesti Carlinin valitsemiseksi ja CCF:n oikeistojuntan hajoituspolitiikkaa vastaan. * * » Mitä taas nir. Carlinin ehdokkuuteen tulee, niin hän on todellakin työväenmies jota voidaan varauksitta tukea. Kaikeisla punakau-hunlietsonnasta ja mahdollisista Aniärinkäsityksistä johtuen on ensinnäkin todettava, että R. H. Carlin on ollut ja on edelleenkin vakau-J niuksellinen ccl:lainen. Hän on itse julkisesti sanonut ja Carlinin sanaan voidaan tässä täydellisesti luottaa, että hän ei ole tähän päivään mennessä kuulunut mihinkiiän muuhun poliittiseen puolueeseen. Mutta sosialidemokraattisista vakaumuksistaan huolimatta Carlin erotettiin CCF:n ja vieläpä CCL:nkin jäsenyydestä rehellisyytensä vuoksi työ- \'äenliikkeen periaatteita ja ennenkaikkea kaivosmiesten unioa kohtaan. CCF:n oikeistojuntta ei ole jättänyt kiveäkään kääntämättä painostaessaan Carlinia. Hänelle on luvattu lahjuksia ja häntä on uhkailtu ja kaiken sen takana on ollut vaatimus, että Carlinin pitäisi käyttää kaivosmiesten uniossa saamansa luottamusasemaa oman union sa hajoi Itämiseksi CCF:n oikcistojohdon ja erikoisesti terästyöläisten uniopomon, mr. ^liilardin ryhmäetujen hy\'äksi. Puolustaessaan unionsa autonomiaa ja sen demokraatHsia päätöksiä, sekä työväenliikkeen yhtenäisyyttä./Car!in on saanut koko taantumusleirin vihat,, mukaanlukien CCF:n sotaisen oikcistojohdon raivopuu-skat niskaansa. Mutta kaikki tämä on ollut tuloksetonta. Carlinia ei ole voitu horjuttaa sen tule epätoivoiseksi jos h ä n epäonnist u u . . . — Siv. 13. T r u m a n i n ohjelmaa (vaalilupauk- .sia) k a r s i t a a n p a l j o n muutaman seuraavan viikon aikana. Presidentin j o i s t a k i n ; toimenpiteistä luovutaan, toisia siirretään tuonnenunaksi ja m u l t a kirjoitetaan uudelleen... S i v . 16. Järjeiätynyt työväki odotti ymmärr e t t ä v ä s t i , että kaikki tnenee sille edullisesti. Näin se ymmärsi v a a l i t u lokset Henry S. T r u m a n i n y l l ä t y k s e l l i sestä vaalivoitosta viime marraskuussa. Näin sen ymmärsi myös nu-. T r u man. Hänen automaattinen lausun tonsa o l i : "Se on työväen ansiosta". Ensimmäisen työväenohjelmassa o l i T a f t - H a r t l e y l a i n kumoaminen. Toisena oli uusi rengas palkkojen nostamiseksi. Wagner-lain uudelleen voimaan tullessa työväenliike odotti saavansa teollisuuden k o r v i s t a k i i n n i. K o l m a n t e n a seikkana työväenohjelmassa o l i Wage-Hour l a i n muutos s i ten, että a l i n p t ^ k ä t a k s a s i tulee 40 sentin asemesta 75 senttiä j a e t t ä sen alaiseksi tuleV&t miljoonat nyt ulkopuolella olevat t y ö l ä i s e t . . . — Siv. 19. • • • M I T Ä K A U E M M A K S I SITÄ P A R E M P I P O R V A R I L LE Mahdolli.sesti olette havainneet, että aikatnuru T a f t - H a r t l e y - l a i n peruuttamisesta on rticman muuttunut. Presidentti Trumanin poliittisen j i i r k i t r u s t i n miehet ja työväenluut-na^ Uit lupaavat nyt, että he y r i t t ä v ät yudelleen vuonna 1950 t a i 1951 t a i k ka 1952. — Työmies. T ä t e n peruskirja a n t a a r a u h a n y l l ä - p l t ä m l s t y ö n Turvallisuusneuvostolle, m i k ä Y K : n Jäsenvaltojen soirimuk-sen mukaan edustaa n i i t ä k a i k k i a ja Jonka perustehtävänä o n erimielisyyks i e n ratkaiseminen j a r a u h a n h ä i r i i n tymisen käsittely. Turvallisuusneuvostossa on kuusi v ä l i a i k a i s t a yleisneuvoston aika-ajot-t a i n valitsemaa jäsentä j a v i i s i v a k i n a i s t a Jäsentä Kiina, R a n s k a . B r i t a i m i a . Y h d y s v a l l a t j a Neuvostoliitto. Turvallisuusneuvosto voi suorittaa työnsä r a u h a n tiu^aamisefcsi v a i n s i l l o i n Jos vakituiset jäsenet ovat samaa -mieltä, s i l l ä niiden t ä y t y y olla yksimielisiä päätettäessä ryhtyä toimenp i t e i s i i n hyökkääjää t a i hyökkäyksen uhkaa vastaan. Tämä tarkoittaa, että Y K :n noin 50 jäsenmaata t^skoo r a u h a n ylläpl-t ä m l s t y ö n ll-Jäseniselle T u r v a l l i s u u s neuvostolle j a s i i n ä orgaanissa suurvaltojen, j o t k a ovat v a k i t u i s i n a Jäsen i n ä , täytsry hyväksyä toimenpiteet. Tämän vuoksi Turvallisuusneuvosto voi taata Y K : n jäsenvaltojen tiurval-lisuuden ainoastaan s i l l o i n , Jos^ sen vakituiset jäsenet l u o t t a v a t t o i n e n t o i sensa rauhantahtoon Ja t i n k i m ä t tä noudattavat toisen a r t i k l a n kolmatta j a n e l j ä t t ä paragraafi k i k k i e n e r i m i e lisyyksien sopimiseksi rauhanomaisella tavaUa s a m a l l a pidättyen voimakeinojen tai voimakeinojen u h a n k ä y t t ä misestä r a t k a i s u j a tehtäessä. Ne voivat olla erimielisiä j a vieläpä joutua u m p i k u j a a n k i n . M u t t a niiden t ä j T t y y 3^ t t ä ä rauhallisin keinoin päästä vaikeuksien y l i eivätkä ne saa laalUsla varusteita, sotilasmäärärahb- Ja Ja Järjestellään u u s i a sotUaalUsia t u k i k o h t i a . USA:n valtJSllisista menoista y l i puolet käytetään sotavarus-t e l u l h i n Joko U S A s s a tai MarshaU-suunnit «|man vasallivaltioissa. Engl a n n i s s a on sotUasmenoJa l i s ä t t y 300 p r o s e n t i l l a ja U S A on Järjestänyt y l i 100 uutta s o t i l a a l l i s t a t u k i k o h t a a eri pijU>liUe maalimaa. Näistä m a i n i t t a koon: G r ö n l a n t i , I s l a n t i . E n g l a n t i, P o r t u g a l i , Espanja. länsi-Saksa, K r e i k k a . P e r s i a ja eräät tmut keskl- I d ä n valtiot. Japani. N a n k i n g i n K i i na. K o r e a . A l a s k a . A l e u t l t Jne. O n ilmeistä, että n ä i t ä t u k i k o h t ia el ole Järjestetty TJSA:n puolustamisen eikä r a u h a n turvaamisen mielessä, v a a n uuden sodan tukikohdiksi. Tuo tukikohtien luettelo osoittaa s a. m a i l a ketä v a s t a a n J U S A j a muut kar p i t a l l s t l s e t maat valmisteleviit sotaa. Ne valmistelevat s i t ä Neuvostoliittoa Ja kansandemokraattisia malta vast a a n. M u t t a on olemassa m u l t a k i n o s o i t t i m i a . USA:n Ja E n g l a n n i n Johdolla on käynnissä k o k o maanosia k ä s i t t ä v i e n sotllaallis-poUittisten l i i t t o u t u m i e n luominen, l i i t t o u t i u n i e n , jotka k a i k k i suuntautuvat NeiivostoH;.ttoa Ja kansandemokraattisia maita vastaan. Tämä toiminta a l o i t e t t i i n M a r s h a l l - suuqttitelmalla. Siitä se k e l i i t e t t i in l ä n s i l i i t o k s i j a myöhemmin P o h j o i s. A t l a n t i n sopimukseksi, joka ei ole i r r a l l i n e n t a i alueellinen sopimus, v a a n eräs osa kokonaisesta saartojärjestel-i i i ä s t ä ^ e i r v o s t o l i i t t o a j a kansandemok r a a t t i s i a m a l t a vastaan.^ T ä m ä n lisäksi on olem?«a ns. R i on sopimus, joka s o l m i t t i i n jo v. 1947 Petropoliksen konferenssissa B r a s i l i assa j ä k ä s i t t ä ä k o k o l ä n t i s e n p a l l o n puoliskon. Mutta nämäkään eivät vielä i^ltä. Parhaillaan v a l m i s t e l l a a n Välimeren sopfmusta. T y y n e n meren sopimusta j a kaakkols-aasialaista s o . pimusta. Viime aikoina on myöskin S k a n d i n a v i a n maat vedetty tämän so-t i l a l l i s e n hyökkäysliiton p i i r i i n. E r i t t ä i n merkittävä p i i r r e tä.ssä sopimusjärjestelmässä on se, että j o k a i seen sopimusjärjestelmään osallistui ainaisin yksi sellainen jäsen, jonka k a u t t a k u k i n sopimusalue kytkeytyy m u i h i n sopimusryhmittymiin. Tämä j ä r j e s t e l m ä turvaa USA:lIe johtavan aseman kaikissa ryhmittymissä, ja s i t e n koko Järjestelmä ibalvelee US-A: n maailmanherruuteen tähtääviä pyrkimyksiä. v Se kiire j a tapa, j o l l a näitä sopimuksia valmistellaan aina yksityisk o h t a i s i a sotilaailasla sopimuksia myöten, osoittaa, että el ole kysymys r a u h a n turvaamisesta, vaan uuden sodan valmistelusta. 27. 9. 4B k o k o o n t u i. vat l ä n s i l i i t o n maiden puolustusmin i s t e r i t neuvottelemaan länsiliiton laajentamisesta P o h j o i s - A t l a n t i n l i i toksi. 4. 10. - 4 8 n l m l t e t t u n l ä n s i l i i t on sotilaalliset y l i p ä ä l l i k ö t . 15. 10. -48 neuvottelivat Skandinavian maiden sotaministerit "Skandinavian maiden puolustuksen edellytyksistä" j a v a l i t sivat " S k a n d i n a v i a n puolustuskomitean". Tämä komitea on kokoontunut e r i t t ä i n ahkerasti. Sitten seurasivat suiu-et laivastomanööverit Pohjols- A t l a n t l l l a j a USA:n laivastovierailu Norjassa, n o r j a l a i s t e n Joukkojen v a h vistaminen Neuvostoliiton vastaisella r a j a l l a j a suomalaisten "susljahti". Tämä riittänee osoittamaan, että t u o l l a p u u h a l l a ei ole m i t ä ä n yhteistä ^rauhan l u j i t t a m i s e n Ja kansainvälisen turvallisuuden kanssa, j a että se on avoimesti Neuvostoliittoa, kansandem o k r a a t t i s i a m a i t a ja k a i k k i a kans a n v a l t a i s i a pyrkimyksiä vastaan. K o m m u n i s t i s t e n puolueiden •tinkimätön velvollisuus on mobUisoida k a i k k i voimat taisteluun r a u h a n puolesta. T a i s t e l u r a u h a n säiljrttämiseksi o n keskeisin kysymys 'nykyisen vaiheen p o l i t i i k a s s a . K o n u n u n i s t i s i l l a puo l u e i l l a el voi- o l l a tärkeämpää t e h t ä vää kuin rauhan puolustaminen ja Imperialistien sodan v a l m i s t e l u j e n estäminen. R a u h a n asialle aivan ratkaiseva inerkityS on s i l l ä , että itä-Euroopassa e l enää ole s i t ä puiskuriv^ltiolden r y h mää joka ennen maailmansotaa muodosti yhtenäisen ketjun j a o l i valmis m i t ä hälkällemättömimpääh t o i m i n taan sosialismin maan j a r a u h a n a s i a n vahingoittamiseksi. N o i n 100 miljoonaa i h m i s t ä näis-f J a t k u u sem'uavaua teivuIIaV * * * V E L V O L L I S L L S ES&tS M a r y : "Vietkö minut tanssein J nä i l t a n a , Jchn?" J o h n : "En voi, ikävä kyllä, sfläj p a s i n auttaa isää hänt-n ko sään tänä iltana." *- * • Eräässä Los Angelesin dessä o l i äskettäin seuraava il " N u c r i mies, J o n i a tilipäivä om n a n t a i n a , mutta jonka tili oni t ä keskiviikkoon mennessä, tustua < l a i n a n vaihtotarkoit sellaiseen nuoreen mieheen, jonfat päivä on keskiviikkona, mmta t i l i on mennyt maanantaihin ] sä." • * • * T E S T A M E N T TI Lontoon lähellä on löydetty m e n t t i , j o n k a eräs suutari kirjoi^', 1697. Testamentissaan suutari. XTittaa toiseksi parhaan kenkäpc^ pojalleen. Omaisten kesken ei t t a v a s t i enää tulee riitaa. * • •/ T O I V O S S A HYVÄ EUX " K o u l u on tulessa!" huusi ohi ajava autoilija pihassa koulupojalle. "Minä tiedän sen", vastasi p o ii "No miksi et sitten tee mitääur' " M u t t a teenhän minä", vastasi j ka. "Minä olen toivonut sadetta" * * • VUOROTYÖSSÄ O h i k u l k i j a heitti nikkelin kulmassa olevan sokean mielien 1 p i i n , m u t t a raha ei osunut, vaan i p i t k i n katua. "Sokea" lähti jud m a a n j a sai raha n kiinni. " M u t t a minä luulin, että olette i kea", sanoi lahjoittaja. " E n minä oikeastaan ole sokea", ra.! tasi mies, "mutta minä olen tässä»! kean t i l a l l a k u n hän meni elohiTiia' * * • M i t ä ä n asiaa ei koskaan voida i dä päätökseen komiteassa, jost i kolme jäsentä j a joista yksi cm tij>| r a a n a j a y k s i on kokouksesta ptaa.] ^ * • • T O S I A AN I s o ä i t i : "Kuulehan Mary, m l n i t il v o i s i n , e t t ä sinä et pitäisi niin \m\ melua." M a r y : "Minä, koetan parhaatl m u t t a h a l u a i s i n muistuttaa sinua,ettil ellei minua olisi olemassa, niin sd| et o l i s i isoäiti." * • * T U R V A L L I S TA K a k s i lii^etoveria lähti eräänä h»| n i i n ä päivänä pelaamaan Y h t ä k i ä kesken pelin toinen buudi!i-| t a a: " V o i sentään, minä unohdin lut3| kassakaapin!" "Älä suotta hermostu", sanoi toiiia| "olemmehan me molemmin tääUL' PÄIVÄN PAKINA Asbesti, Duplessis ja kirkko paremmin petollisilla lupauksilla kuin uhkauksillakaan. Kukaan ei luonnollisestikaan ole sataprosenttisesti virheetön, mutta ehdoton tosiasia on, että Carlin on toiminnallaan osoittautunut työväen luotettavaksi puhemieheksi j a edustajaksi. Ja Carlinin toiminta Ontarion lainlaatijakunnan jäsenenä on kirkkaana todistuksena siitä, että hän työskenteli johdonmukaisesti j a jatkuvasti myös tämän alueen farmi-väestön ja muiden pikkuihmisten hyväksi. Huomioonottaen kaikki ylläesitetyt seikat, R. 'H. Car.lin on se ehdokas jota Sudburyn piirin suomalaisten työläisten, farmarien ja liikemiesten i)itäisi yksimielisesti kannattaa. Tosiasiassa Carlinin valinta olisi suuri voitto niin suomalaisille kuin muillekin kansallisuusryh-mille, joita Carlin on aina puolustanut muiden pikkuihmisten oikeuksia ja etuja puolustaessaan. Mutta puheet ja kirjoitukset Carlinin v a litsemisen puolesta eivät yksinään riitä, sillä me voimme osaltamme myös auttaa muillakin tavoilla hänen valintaansa m.m. seuraavasti: 1. Jos järjestömme samoinkuin yksilötkin Sudburyn piirissä tekevät vointinsa mukaan lahjoituksia Carlmin vaalikomitean hyväksi, silloin tämä komitea voi entistä tehokkaammin levittää sanomaa Carlinin valitsemisen puolesta niin kaupungissa kuin maaseudullakin. 2. Jos järjestömme samoin kuin yksilötkin osallistuvat väalikirjal-lisuuden levittämiseen Carlinin hyväksi, siten toimitaan käytännöllisesti työväen vaalivoiton saavuttamisen hyväksi. Me suosittelemme kaikille maanmiehillemme n.s. karapanjahen-kistä toimintaa R. H. Carlinin valitsemisen hyväksi. Tällä kertaa Sudburyn j a \-raparistön työräesjö on sohnustanut taistduvyönsä Araa-li voit on saavuttamista \'arten ja edistysmielisinä pikkuihmisinä maanmiehemme tulevat varriiasti suorittimaan oman osansa tämän tärkeiin voiton h\'\'äksi: . M a a i l m a n r i k k a i m m a t asbestUöydöt ovat E a s t e r n townshipissa Quebecin maakunnassa. Siellä r y h d y t t i i n k a i vamaan asbestia j o vtionna 1878. A l u k s i o l i t u o t a n t o p e r i n vähäistä, Esim. vuonna 1880 ainoastaan 24,700 d o l l a r i n arvoinen. M u t t a s i t ä m u k a a n k u in asbestin käyttömahdollisuudet laajen i v a t l i s ä ä n t y i k y s y n t ä j a sen johdosta myöskin tuotanto, o l l e n vuonna 1946 Jo lähes 24,5 m i l j o o n a n d o l l a r i n arvol- 'nen. Siellä t o i m i i l u k u i s i a e r i y h t i ö i t ä asbestin tuottamisessa. Joista suur i m m a t ovat Asbestos C o r p o r a t i o n of Canftda Ja C a n a d i a n Johns-Mahville Company. J o n k a pääosakkaana o n sur u l l i s e n kuuluisa yhdysvaltalainen e l o s t e l i j a T o m m y ManvUle. J o l l a o n jo kahdeksas t a i yhdeksäs vaimo. T o m m y on mainostanut omalla t a v a l l a an he unibnsa olevan vaarassa kosk| k e r, r a n kysymyksessä on työtaistelä. K u l u n e e t lakkoviikot ovat antaneet Quebecin j a C a n a d a n työläisille l u k u i s i a k a r v a i t a opetuksia esimerkiksi v a l t i o v a l l a n väitetystä puolueettomuudes t a l a k k o i l i i n nähden, puhumattakaan monista m u i s t a harhakäsittelstä. Joita meidän "kansanvaltainen" komentomme a j a a työväen p ä i h i n k o u l u l a i toksen, sanomalehdistön, k i r j a l l l s u u - ^ n , -teatterin, r a d i o n , k i r k o n y^n. k e i nojen avulla<-^ • • • • • K u n asbestityöläiset r y h t y i v ä t l a k koon k i i r e h t i maakunnan pääministeri M a u r i c e Duplessis puolustamaan t y ö n. a n t a j i a j u l i s t a m a l l a l a k o n " l a i t t o m a k s i " j a komentaen miehet palamaan t ö i h i n j a aUstamaan riitaisuudet "puo-asbestla, o t t a m a l l a Ja Jättämällä v a i - lueettoman" perustettavan sovlntotuo-m o j a k u i n m i k ä k i n muhamettilainen J o k a k e r t a k u i n h ä n on joko j ä t t ä n yt entisen t a i ottanut uuden akan o^at fehdet samalla maininneet, e t t ä Tom. m y on asbestlmiljoonien p e r i j ä . As-b t e t i t y ö l ä i s e t ovat saaneet r a a t a a h a l v o i l l a p a l k o i l l a j a k u r j i s s a olosuhteis. s a . että T o n i m y kykenlsi^maksamaan k a i k ^ j n a a l l m a n k a u n o t t a r i l l e j a k u l . l a n k a i v a j a t t a r i l l e pesäero- t a i elotus-r a h o j a . J o t k a eivät ole p e r i n vähäisiä k o s k a niissä pUrelssä. j o i s s a T o n m iy n a i , o n n a i s i l l a v e r r a t t a i n korkea h i n . to- N o i n 14 v i i k k o a s i t t e n r y h t y i v ä t asbestityöläiset lakkoon vaatien t u n t i - t>aIlckojen korottamista 85 sentistä d o l l a r i i n . Heidän vaa^imuk^iinsa s i - s ä l ^ myöskin turvallisemmat työskentelysuhteet j a t m i o t a r v a n l u j i t t a ^, m l n e n . V a i k k a lakkolaiset k u u l u v a t kin työnantajain tähän mennessä sno- I simaan fcatoUseen unioon. käsittivät mioistuimen ratkaistaviksi. Vaikka kysymyksessä o n pappien johtama k a. t o l l n e n unio. Joka o n pyrkinjrt k a i k in m a h d o l l i s i n keinoin vedellä l a i m e n t a m a a n uskovaistenkin työläisten keskuudessa vallitsevien luokkakäsittei. den alkeita, v a l l i t s i lakkolaisten keskuudessa ilmeisestikin h y v i n t e r v e e l l i n e n epäilys maakunnan pääministerin "puolueettomuuteen" j a m u i h i n v ä i t e t t y i h i n h y v e i s i i n nähden. L a k k o l a l. set e i v ä t totelleet h ä n e n määräyksiään v a i k k a k i r k o l l i s e n e s i v a l l a n k i n taholta keboitettUn "sovittelemaan" j a "har-k i t s o n a a n " . .Miehet pysyivflb lujina vaatimuksissaan j a lakossaan. M a a k u n n a n k a t o l i n e n k i r k k o o l i l a k o n suhteen alaksi* h y v i n ' v a i t ä i a s, y r i t t ä e n istua a i d a l l a . ' a i n a k i n m i k ä li j n l k i s u n s oli kysymyksessä, s i i t ä k in h u o l i m a t t a että kysymyksessä o li oman k i r k o n pappien J c A t a m a uniö j a s i t ä vast3.ssa toisaalta s e l l a i n e n p a k a n a Ja muhamettilainen k u i n Tommy takkoineen ja elatusrahoineen. N i i n k u i n k i r k k o k i m n a t yleensä, o n k a t o l i nen k i r k k o k i n o l l u t a i n a kapitalistisen e s i v a l l a n puolustaja. Jopa vielä parhaasta päästä. M u t t a tilanne k e h i t t y i n i i n k ä r j i s tyneeksi, että k i r k o n k i n oli r a t k a i s tava kantansa t ä h ä n l a k k o o n nähden, a i n a k i n juHdsimtta varten. Sillä "lakkolaiset, h e i d ä p vaimonsa j a lapsensa t a r v i t s i v a t leipää paljon pahemmin k u i n T o m m y n j a muiden ausbestimiljo-näärien a k a t J a rakastajattaret. N i i n pä sitten t a p a h t u i k i n , e t t ä maakunn a n piispan yhteiskunnallisten a s i o i den tutkimiiskomitea t e k i asiasta päätöksen, kehoittaen k a i k k i a k a t o l i l a i s ia avustamaan lakkolaisia "hyväntekeväisyyden nimessä" k u n kirkoissa r y h. dytään keräämään kolehtia mainit-t u i m tarkoitukseen. Tässä yhteydessä liedee tärkeätä panna merkille, että avtistamlskeholtus tapahtui "hjyvänte-keväisyyden nimessä" eikä sen takia, e t t ä työläisten vaatimukset olisivat o l leet k o h t u u l l i s i a Ja oikeutettuja. Asiasta o l i t o i m i t e t t u tieto Duples-s i s i n kuuluville ermenkuin sitä koskeva tieto päästettliA julkisuuteen. Duplessis k i i r e h t i sen johdosta l ä h e t t ä m ä ä n , k o l m e hallituksensa jäsentä Ottawaan puhumaan asiasta Ropman p a a v i n sikäläiseUe edustajalle' Ude-brando A n t o n i u t t i l l e j a v a a t i m a a n , e t . t ä päätöstä el saa päästää j u l k i s u u teen j a e t t ä se o n penmtettava koska se saattaa k a i k e n " l a i l l i s e n esivallan" p e r i n huonoon valoon. Asiasta neuvoteltiin kulissien t a k a n a puoleen J a toiseen. M u u t a m i e n päivien kuluttua saat i i n tietää neuvottelujen tul<&set k un Quebecin a r k k i p i l ^ M a u r i c e R o y ke. h o l t t i papistoa lukemaan kalkissa k l r . koissa edellämainitun komitean" l a u s u n n o n asiasta j a keräyttämään j o ka sunntmtai lakkoavustuskolehdin siihen s a a k k a kunnes t o i s i n määrätään. l ä yksinkertaisella tavalla, että on m i l t e i kertakaikkiaan oltu vaiti t h ä n mennessä. Onhan kirkolle t ä ä l l ä sopimatonta, että se iobiaf k a n s a a " l a i l l i s t a esivaltaa" va v a r s i n k i n kun on kysymyksessä m a l n i p i kapitalistinen esivalta Duplessisin puolfasistinen ko Quebecissa on. Toisaalla näytti: n i e n päivien ajan siltä kuin Dupls s i s k i n olisi halunnut välttää ava taistelua kirkkoa vastaan. • • • • * , OUen uskollinen suurpääoraaB i t a j a , e i Duplessis kuitenkaan s n u t olla ryhtymättä ratkaiseviin t * | menpiteisiln tässä riita-asiassa. L s öl o l i murskattava hinnalla millä 1 sa, o l i p a k i r k k o millä kannalla taliö-| s a . Pääomien edut oli saatettava 1" vatuksi Quebecissa, tällä jänkki-in!!«-j r i a l i s m i n erikoisella riisfoaluedj»- N i i n p ä sitten tapahtuikin, että IW| lessis' h a n k k i ensin estetuomion l i l j k o v a r t i o l n t i a vastaan ja sen jälteSj v ä r v ä t t i i n Montrealin ja Quebeöj kaupungin rikoUisten kesMU&ä»! n o i n 200 erikoispoliisia, jotka y ö ^ l 300 maakuntapoliisin kera ^ ^ ^ ^\ Asbestos-nimiseen Tommy ^ " fj kauppalaan. Siellä järjestettiinj»'! k o l a i s l a vastaan niin verinen Tllaime muodostui, ankaraksi taka-potkuksi Duplessisin halliti&selle Ja sen takana olevalle konservatiivien Johtajalle Oeoxge Drewlle. Ristiriitaa on sen Jälkeen yritetty kaikin mahdol. Usln keinoin lieventää, ensinnäkin sfl-e t t ä sen arveltiin kukistavan Xy&^l K y m m e n i t t ä i n lakkolaisia v^P<^l d e l t i i n j a lähes 200 varigittiin-_ •Mutta lakkolaiset ovat edeUeenkin l u j i n a taistelussaaa- 1 K a i k k i a l t a maasta ova: i y ° ^ » ^ | Jestöt lähettäneet P«>testejaan lessisin haUitukselle vaatien le lakko-oikeutta j a P o l i i ^ J t e r n B ^j pymätöntä lopettamista. ^ ' * ^ ^ | on lähetetty k a i k k i a l U rohicaisos»» | m i a ja avustusta. v^ctiiiU H a l l K u s t c n toimenpiteet s^^>'^\ kölaista vastaan ovat muo y h t ä j u l k e i k s i k u i n ineTimie£lal^| s i a vastaan. Kummassakin sessa on k a i k i l l e vannaankin s ^ l nyt; että n i i n liittovaltion knin JJ| k u n t i e n k i n halllttikset ovat ain» »?^J taisteluissa k a p i t a l i s t i e n puoteD».*^ vät n e ole s i t ä Julkisuudessa niin* k i n salaisuudessa. — Kalle 1*»-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 21, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-05-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490521 |
Description
Title | 1949-05-21-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | •rl Sivu 2 Lauantaina, toukokuun 21 p., — Sat., May 21 (LEBEBTT) — Zndepeoileixt Lftbor Organ of Ftsnlsb CaiuuliAai. Yar tabMabed N O T . 6tb 1917. Aotboiized as second dass zoall by the Post Office Department, Ottava. Pub- Ushed tbrlce ireeUy: Tuesdaya, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publisbing Ckimpany Ltd^ at 100-102 Elm St W.. Sodbory, Ont., Canada. Telephonca: Botfaav Otfiee £dUortal QfOe» 4-4289. ~~ E.etaftL BditorW.JEklund. liaXttiv addreaa Box 80, Sodbtoy, Ontatlo. AdvertlÄliig rate» upon applkatton. Itanslatlon free o< efaarge. ULAUSHXNNAT: Canadassa: 1 vk. 6.00 6 UL 3^ 3 kk. 2jd0 YbdysTallolssa: 1 vk, 7.00 0 kk. 3.80 Suomessa: 1 vk. 7A> 6 kk. 4.25 t8liiiii&^; l l i i l i KansaUiicn juhlapäivän, Victorian päivän vuoksi. Vapaus ei ilmesty tiistaina. , ' Kymmenes liittojuhla lähenee SCAUL-.n kymmenes liittojuhla, minkä järjeätävänä isäntäseurana on Sudbunn .Alcrtp, lähestyy jo harppa-askelin. Kaikki voimisteluja urheiluseurat tekevät tarpeellisia valmisteluja liittojuhlaan osallistumisen hyväksi. Liittoloimikunnan kiertävä puhuja Untamo Mäkelä tekee voitavansa järjestötyönsä ohella lisäjoukkojen mobilisoimiseksi liittojuhlaan ja Alertsilla on sen kymmenen rautaa tulessa joiden yhteisenä tavoitteena on se, että saataisiin kymmenes liittojuhla tarkoitustaan vastaavaksi, eläväksi ja vaikuttavaksi työväen urheiluväen suurjuhlaksi. Kaikki tämä on kuten ollakip pitää. Mutta niin arvokasta työtä-kuin jo onkin tehty tulevan liittojuhlan hyväksi, enemmän voidaan ja pitääkin tehdä jos mielitään käyttää hyväksi eduUista^tilannetta ja mahdollisuutta. Kun CSJ:n musikaaliset orgaanit päättivät, että työväen laulu- ja soittojuhlia pidetään vain joka toinen vuosi, että voidaan paremmin keskittää voimiamme, niin tämä aiheutti sen, että tänä kesänä on työväellä vain yksi suuri kansallinen juhla, .Sudburyssa pidettävä kymmenes liittojuhla. Nyt voidaan siis kaikki lomamatkat suunnitella yksiä juhlia silmälläpitäen ja päämääränä on Sudbury. Lisäksi olisi suotavaa, että CSJ:n osastot osallistuisivat mahdollisimman aktiivisesti työhön tulevan liittojuhlan onnistumisen hyväksi. Sellaisillakin paikkakunnilla, missä toimii aktiivinen urheiluseura, voidaan auttaa esim. rahallisesti niin, että seurat voivat Jähettää kaikki voimistelijansa ja urheilijansa liittojuhlaan. Ja sellaisilla paikkakunnilla, missä ^ i urheiluseuraa ole, C.SJ:n osastot voisivat vallan hyvin ottaa '^omaksi" asiakseen sen, eitä niiltäkin paikkakunnilta lähetetään yksilöurheilijoita liittojuhlaan. Lisäksi on paikallaan korostaa, että vaikka liittojuhla onkin pääasiassa urheilevan canadansuomalaisen nuoren väen juhla, niin se ei suinkaan o\t yksinomaan ]'x^ vain nuorison juhla. Juuri samalla tavalla kuin tytöt ja pojat kuuluvat ''omaan" perheeseen, samoin nuorisotoimintamme kuuluu Canarlan suomalaisen työväestön suureen ja avarahenkiseen järjcstiiperheeseen. Vaphemman väen luonnollisena velvollisuutena on siis suhtautua samanlaisella myötätunnolla ja avuliaisuudella urheilevan nuorisomme juhlaa kohtaan kuin he yksilöela-mässään suhtautuvat omien lastensa rientoihin ja pyrkimyksiin. Menneinä vuosina on — tosin hyvää tarkoittaen — tarpeettoman paljon ja vieläpä virheellisestikin korostettu niitä eroavaisuuksia mitä vanhemman ja nuoremman polven välillä vallitsee. Elävä elämä on kuitenkin osoittanut, että kaikista j)innaUisista erilaisuuksista huolimatta meidän välillämme on paljon enemmän samanlaisuutta ja yhteenkuuluvaisuutta, joita seikkoja pitäisi .siis korostaa. Kat.sottakoon siis asiaa miltä puolen tahansa, aina tullaan siihen Ippputulokseen, että nyt pitäisi kohdistaa maanmiestemme yhdistetty voima Sudburyssa pidettävän kymmenennen liittojuhlan hyväksi. Atlantin sopimus Huomenna, sunnuntaina, täyttää mrs. Anna Sahneb MontrealLsza 71 vuotta. Mamma Salmela on yksi M o n t r e a l i n ensimmäisiä suomalaisia Ja hänen apuaan j a palvelukotaan ovat lukui-sat maanmiehemme käyttäneet hyväkseen. Onnittelemme päivän . a n k a r i a! :n ra Mitä muut sanovat Vain Carlin voi voittaa M jtif i i i i fe-: 'SS<'^ii4 "V :W •'.'•-•V' ;. • • • W A L L S T R E E T I N F A N K K I I R I EN L I N J A N M V K A I S E S Il B r i t t i l ä i n e n mielipide suuntautuu vakaasti rahan arvon alentamista k o h t i v a i k k a se kleUetään s i i h e n asti kunnes päätös on ilmoitettu — Well i n g t o n J e f f e r s i n a r t i k k e l i n otsikosta, Globe and M a i l i n finanssiosastolta. • • • Y L Ö S A L A I S I N K Ä Ä N N E T T Y NÄ Minneapolis Tribune j u l k a i s i seuraavat leipurltavaran h l i m a t : "Suk-l a a t i k a a k k u 66 senttiä Ja ylösalaisin käännetty k a k k u (upside-down cake) 99 senttiä." • T O T U U S E S I IN Samaan a i k a a n k u n presidentti T r u - mahlsta alkaen a i n a " s o s i a l i s t i j o h t a j a" Norman T h o m a s i i n asti äärimmäinen oikeisto v a a t i i kiireesti A t l a n t i n sota-l i i t o n j a t l f l o l m i s t a "maan puolustuksen" j a "maailman r a u h a n " takaavan a toimenpiteenä, on olemassa a i n a k i n yksi julklsuusväline, joka p i l k un " i " kirjaimen päälle pannen sanoo kainostelematta mistä A t l a n t i n pak-tissa on kysymys. J a tuo j u l k l s u u s v ä line on W a l l Streetin p a n k k i i r i e n p ä i v ä l e h t i "Wall Street J o u r n a l " . T o l - RUtusosastoUaan sanoo se A l t a n t ln paktlsta kainostelematta, että "se •saattaa sotilaalllEen m a h d i n ratkaisevaksi tekijäksi kansainvälisissä suhteissa." — Eteenpäin. * • • W A L L S T R E E T I N "NEWSWEEK" K E R T O O M E I L L E T O U K O K. 16 PÄIVÄNÄ» J o t k u t ilmavoimastrategistlt ovat nyt sitä mieltä, e t t ä pommitusmatka eri mannerten v ä l i l l ä el ole k ä y t ä n n ö l l i n e n mahdollisuus ennenkuin keh i t e t ä ä n uutta voima-ainetta, kuten atomivoimaa ... — siv. 13. Walter Bedell S m i t h , kylmän sodan lähettiläs Moskovassa, k i r j o i t t a a muistelmiaan ... — slv. 14. ^- V a i k k a Truman jatkaa yrityksiä YK:n koko rauhanjärjestelmä on T a f t - H a r t l e y l s m l n jälkien poistami-j r a k e n n e t t u tälle perustalle j a se ro-seksl lakilcirjoista, hän el kuitenkaan mahtaa maahan Jos siitä luovutaan. P o h j o i s - A t l a n t i n sopimuksen l a a t i -^ Jat v ä i t t ä v ä t , e t t ä se h i j i t | a a Y K : t a. Ja e t t ä se a u t t a a p a l j o n r a u h a n asiaa. J o s tämä on totta, s i l l o i n on Icnm-m a l l i s t a , e t tä a) Y K : n yleissihteerin j a sen Ijiar-keimpien v i r k a i l i j a h i sanotaan olevan syvästi huolissaan t ä m än sopimuksen laatimisesta; b) sopimuksen hetlkohtalsentt v a i kutuksena on ollut aseistautu-m i s k i l p a i l u n tehosttuninen. m i k ä edelleen pahentaa idän Ja lännen suhteita. M i n ä tiedän, että tämän sqplmuk-sen puolesta esitetyt väitökset eivät ole tosia, s i l l ä m i n ä olen e n t i n e n ammattimies sillä a l a l l a. K a n s a i n l i i t o n v i r k a i l i j a n a m i n ä k u l u t i n 19 vuotta elämästäni n i i d e n t e k n i l l i s t e n probleemien parissa m i t en voidaan Järjestää k o l l e k t i i v i n e n t u r vallisuus j a t a i s t e l l a voiman t a s a p a i - noteorian harhakuvaa vastaan. S i k si m i n u n p i t ä i s i tietää, m i k ä ero o n n ä i l l ä a s i o i l l a. K t m minua pyydetään hyväksymään P o h j o i s - A t l a n t i n sopimus k o l l e k t i i v i sen turvallisuuden j a Y K : n voimistut-tamisen hyväksi, minä timnen vas-tenmlellsy:^ ttä. Ei k u k a a n h a l u a olla n a r r i n a . K u v i t e l k a a , e t t ä o l i s i n kissan ihaiUJa Ja m i n u l l e y r i t e t t ä i s i i n myydä eläintä. Jonka m y y j ä vakuuttaa olevan p a l k i t u n persialaisen kissan. K u v i t e l k aa edelleen minun huomaavan, että se sanoo "hau hau" eikä "miau miauu' e t t ä se ei voi kiivetä puuhun, eikä a j a a r o t t i a , e t t ä se suoritta k u m m a l l i s i a temppuja sähköpylväiden luona — s i l l o i n t u l i s i n varmasti siihen k ä s i tykseen, että m i n u l l e y r i t e t ä ä n myydä k o i r a kissana. Tällaiselta Juuri minusta tuntuu P o h j o i s - A t l a n t i n sopimuksen kaupitse^ mlnen. m i k ä herättää uudelleen eloon voiman tasapainoteorian, m u k a YK:n p e r u s k i r j a n p u i t t e i s i i n sopivana asiak i r j a n a kollektiivisen turvallisuuden hyväksi. Tämä y K : n peruskirja perustuu s i l l a p o l i i t t i s e l l e katsantokannalle, e t t ä suurvallat. Jotka voittivat yhdessä sodassa, j ä ä v ä t kumppaneiksi r a u h a s sa. NUden v ä l i l l e voi ehkä t u l l a e r i mielisyyksiä Ja valkeuksia tärkeissä kysymyksissä. M u t t a ne voivat l u o t t a a toinen, toisensa r a u h a n tahtoon. Kirj. Konnt 2SIliacuSy MP (Kim Brilaimian tYorämapuohxeen oikeistolaiset sos. dem. johtajat elTäl voi Ipinsan edessä ypuolustaa kurjaa sotaohjel-maansa, niin he yrittihrat pakkokeinoin vaimentaa arvostelijansa. Niinpä jnori talla vUkolla saatiin Igiula, että suomalaista alkuperää oleva työväenptuduem rauhanopposition kyvykäs johtaja Konal Zilliacus on n^livaltaisella tavalla erotettu Attleen ja Bevinin puolueesta, mistä on nopeasti tulossa pelkkä torypuo-lueen lisäke, samalla kuin kprinpidolli^a toimenpiteitä kohdistettiin maltakin jäseniä vastaan. Miksi herrat Attlee, Bevin ja ktunppanil pelkäävät rauhan voimia yleensä, se ilmenee myö-julkaistusta Konni Zilliacuksen selväpiirteisestä artikkelista.) koskaan valmistautua tai suuimitella sotaa toinen toistaan vastaan. A R T I K L A T 51 J A 53 On totta, että YK:n peruskirja oikeuttaa alueelliset sopimukset artik-lain ^ Ja 53 perusteella, sekä yksilöllisen Ja kollektiivisen itsepuolustuksen artiklan 5 1 perusteella. Mutta valtojen alueelliset ryhmät eivät voi käsitellä hyökkäys- tai sen uhkan kysymyksiä ihnan Turvallisuusneuvoston valtuuksia. Toisin Anoen ne eivät voi sivuuttaa tätä orgaania Ja ottaa lakia omiin käsiinsä. Toimenpiteet itsepuolustuksen hyväksi "eivät saa millään tavalla koskea Turvallisuusneuvoston vastuuna» laisuuteen" ryhdyttäessä toimenpitei-slln rauhan puslesta (artikla 5 1 ) . Täiiiä tarkoittaa, että vaUat eivät v o i itsepuolustuksen nimissä aloittaa sotaa. N i i d e n täjrtyy p i d ä t t ä ä käsiään Ja a l i s t a a asiaa T u r v a l l i s u u s n e u v o s t o l le, m i k ä v o i kokoontua j a t o i m i a nopea s t i (aina olettaen, e t t ä siihen k u u l u v a t suurvallat v o i v a t l u o t t a a t o i n en toisensa r a u h a n tahtoon). M u t t a P o h j o i s - A t l a n t i n sopimus per u s t u u j u u r i sille poliittiselle olettamukselle, m i n k ä Y K : n peruskirja h y l kää. Tämä tarkoittaa, että sen l ä h tökohtana on olettamus, minkä Yhd y s v a l t a i n valtiodepartmentin a s i a k i r j a maaliskuun 19 p ä i v ä l t ä 1949 tekee t ä y s i n selväksi j a m i h i n B r i t a n n i an virsdllnen selostus perustuu, että Neu-vostoliittoa. on käsiteltävä mahdollisen a hyökkääjäänä. . Y h d y s v a l t a i n v a 1 1 i o d ^ a r t m e n t in a s i a k i r j a s s a nimenomaan verrataan Neuvostoliittoa H i t l e r i n Saksaan. S i i nä myös väitetään, e t t ä länsivaltojen pitää valmistua voimakeinojen Icäyt-tämi^ eeh korostaakseen väitöfc-iään j a etujaan pulmakyi^nnyksiä sovittaessa Neuvostoliiton kanssa. P o h j o i s - A t l a n t i n sopimuksen a r t i k la 5 sanoo, e t t ä k a i k k i e n a l l e k i r j o i t t a j a - valtojen t ä y t y y mennä hetikohtäises-t i sotaan, jos ne katsovat.netta yhtä jäsenmaata vastaan on s, h y ö k ä t t y. M a h d o l l i s e n a hyökkääjänä on täysin selvästi t a r k o i t e t t u Neuvostoliitto. O n totta, e t t ä ehdotetaan raportee-r a t t a v a k s i Turvallisuusneuvostolle ne toimenpiteet, m i h i n on r y h d y t t i " k o l l e k t i i v i s e n itsepuolustusoikeud«j toteuttamiseksi". M u t t a kun nämä t o i menpiteet merkitsevät kolmannen maailmansodan aloittamista, niin Turvallisuusneuvosto l a k k a a olemasta. Nälnmuodoin tämä raportteeraus on pelkkää hiunpuukla. P o h j o i s - A t l a n t i n sopimus o n y k s i n kertaisesti sotaliitto. Se on aloittanut uuden aseistautumiskilpailun. Se vie meidät t a k a i s i n v o i m a p o l i t i i k k a an missä on mahdoton erottaa hyökkäystä puolustuksesta sillä ne molemmat tarkoittavat voiman käyttämistä oman katsantokannan'tueksi. Se vähentää Y K : n peruskirjan pap e r i p a l a n arvoiseksi j a panee T u r v a l l i suusneuvoston pois «toiminnasta. Se tekee^sodan ennemmin t a i myöhemm i n kiertämättömäksi kuten voiman tasapainoteorla on a i n a tehnyt. r-SITÄ: VUOROIN VIERAisg. K a p t e e n i kirjoittaa laivaa i&, j a a n : "Tenään on perämies sissa." Perämies näki lamaa ja fcj "Tenään on kapteeni ielräai.- * * * YÖTYÖSSÄ "Oletko sinä paiiatehtaasa i "Olen." sä? No miksi et sitten tänään ja. •Me teemme tällä viikolla sotaa vastaaD S K P r n Uudenmaan p i i r i j ä r j e s t ön k i r o u k s e s s a , j o k a p i d e t t i i n pääsiäisp ä i v i n ä Helsingissä, e s i t t i M a t t i J a n hunen selostuksen, jossa hän kansainvälistä t i l a n n e t t a kosketellessaan lausui m, s ^ a a v a a: •Uutiset t i e t ä v ä t 4certoa. e t t ä k a i k i s sa k a p i t a l i s t i s i s s a maissa lisätään soti- Iiii'- Sudburyn piirissä on muodostumiissa yksi kaikkein tärkein Ja mielenkiintoisin ^aalilaistclii, josta puhutaan vielä tulevaisuudessakin.' Selvää myös on heti vaalitaisteluun lähdettäessä, että ainoastaan kai-vqpmiesten Union kansainvälisen johtokunnan jäsenen R. H. Carlinin avulla ja kautta voidaan tulevissa liittovaaleissa saada Sudburyn piirissä voitto työväelle. Ilahduttava seikka tässä yhteydessä on se, että Cariinilla on näissä vaalei.ssa hyvät voiton mahdollisuudet. Miksi sitten on sanottava. ett3 ainoastaan Carlinin kautta ja avulla, voidaan saada vaalivoitto työväelle? En.sinnäkin on muistettava, että Sudbury ci ole enää ^ yhtiön kauppala mikä se oli vielä kymmenkunta vuotta sitten. Kaivosmiesten union suuren läpimurron avulla tuli Sudburysta demokraattinen järjestyneen työväen kaupunki, missi-työväenliike voi, jos se esiintyy yhtenäisenä ja päättäväisesti, ratkaise vasti vaikuttaa kaikkiin vaalilaisteluihin. Kun asia näin on, silloir voidaan pitää itsestään selvänä asiana, että esim. merimiesunion lakkor "terrorisoivaa hallitusta tukevan liberaalipuolueen ehdokkaan ja Quc becin asbestityöläisiä kapuloivan torypuolueen ehdokkaan osakkee' ovat Sudburyn^työväcn keskuudessa tällä kertaa hyvin alhaisessa kurs sissa. Vgnhat puolueet ova! "kaput" Sudburyssa. Ja niitä sittei tulee CCF:n oikeistojuntan nimittämään liikemies-ehdofckaaseen, niir yleisesti käsitetään ettei näillä hajoittajamestareilla itselläänkään oh minkäänlaisia voiton toiveita. He ovat nimittäneet hajoituschdokk^an sa Evo>'n.}'ksinomaan siinä ilkeämielisessä tarkoituksessa, että voisi vat jotenkin ehkäistä R. H. Carlinin valinnan ja siten auttaa porvarien vaalivoittoa. Juuri tämän matalamielisen katsantokannan johdosta or nousemassa todella joukkopaheksumincn CCF:n oikeistojuntan hajoi tuspolit iikkaa vastaan. Vllämainittujcu seikkojen lisäksi on muitakin hyvin tärkeitä myönteisiä scrkkoja vaikuttamassa Carlinin hyväksi, sillä viime kesäkuun Jälkeen on tapahtunut paljon sellaista, mikä on voimistuttanut kaivosmiesten Union yhtenäisyyttä ja entisestään heikentänyt hajoitta-jien asemaa. .Sudburyn kaivosmiehet eivät kerta kaikkiaan hyväksy CCL: n johdon reittaus- ja diktatuuriohjelmaa. Ja tietäen, että CCL:n johto toimii CCF:n oikcistojohdon määräämän tahdin mukaan, kaivosmiehet laskevat aivan oikein, että "kaksi ynnä kaksi on neljä" ia pitävät CCF:n edesvastuussa siitä kun heidän unionsa erotettifn CC L:n jäsenyydestä ja kun CCL:n johto harjoittaa kannibalismia kaivosmiesten unioa vastaan. Tiiman vuoksi ci ole mitään harvinaista Sudburyssa- kuulla, että yiime kosäkuuss;i CCF:n ehdokasta tukenut kaivosmies työskentelee nyt aktiivisesti Carlinin valitsemiseksi ja CCF:n oikeistojuntan hajoituspolitiikkaa vastaan. * * » Mitä taas nir. Carlinin ehdokkuuteen tulee, niin hän on todellakin työväenmies jota voidaan varauksitta tukea. Kaikeisla punakau-hunlietsonnasta ja mahdollisista Aniärinkäsityksistä johtuen on ensinnäkin todettava, että R. H. Carlin on ollut ja on edelleenkin vakau-J niuksellinen ccl:lainen. Hän on itse julkisesti sanonut ja Carlinin sanaan voidaan tässä täydellisesti luottaa, että hän ei ole tähän päivään mennessä kuulunut mihinkiiän muuhun poliittiseen puolueeseen. Mutta sosialidemokraattisista vakaumuksistaan huolimatta Carlin erotettiin CCF:n ja vieläpä CCL:nkin jäsenyydestä rehellisyytensä vuoksi työ- \'äenliikkeen periaatteita ja ennenkaikkea kaivosmiesten unioa kohtaan. CCF:n oikeistojuntta ei ole jättänyt kiveäkään kääntämättä painostaessaan Carlinia. Hänelle on luvattu lahjuksia ja häntä on uhkailtu ja kaiken sen takana on ollut vaatimus, että Carlinin pitäisi käyttää kaivosmiesten uniossa saamansa luottamusasemaa oman union sa hajoi Itämiseksi CCF:n oikcistojohdon ja erikoisesti terästyöläisten uniopomon, mr. ^liilardin ryhmäetujen hy\'äksi. Puolustaessaan unionsa autonomiaa ja sen demokraatHsia päätöksiä, sekä työväenliikkeen yhtenäisyyttä./Car!in on saanut koko taantumusleirin vihat,, mukaanlukien CCF:n sotaisen oikcistojohdon raivopuu-skat niskaansa. Mutta kaikki tämä on ollut tuloksetonta. Carlinia ei ole voitu horjuttaa sen tule epätoivoiseksi jos h ä n epäonnist u u . . . — Siv. 13. T r u m a n i n ohjelmaa (vaalilupauk- .sia) k a r s i t a a n p a l j o n muutaman seuraavan viikon aikana. Presidentin j o i s t a k i n ; toimenpiteistä luovutaan, toisia siirretään tuonnenunaksi ja m u l t a kirjoitetaan uudelleen... S i v . 16. Järjeiätynyt työväki odotti ymmärr e t t ä v ä s t i , että kaikki tnenee sille edullisesti. Näin se ymmärsi v a a l i t u lokset Henry S. T r u m a n i n y l l ä t y k s e l l i sestä vaalivoitosta viime marraskuussa. Näin sen ymmärsi myös nu-. T r u man. Hänen automaattinen lausun tonsa o l i : "Se on työväen ansiosta". Ensimmäisen työväenohjelmassa o l i T a f t - H a r t l e y l a i n kumoaminen. Toisena oli uusi rengas palkkojen nostamiseksi. Wagner-lain uudelleen voimaan tullessa työväenliike odotti saavansa teollisuuden k o r v i s t a k i i n n i. K o l m a n t e n a seikkana työväenohjelmassa o l i Wage-Hour l a i n muutos s i ten, että a l i n p t ^ k ä t a k s a s i tulee 40 sentin asemesta 75 senttiä j a e t t ä sen alaiseksi tuleV&t miljoonat nyt ulkopuolella olevat t y ö l ä i s e t . . . — Siv. 19. • • • M I T Ä K A U E M M A K S I SITÄ P A R E M P I P O R V A R I L LE Mahdolli.sesti olette havainneet, että aikatnuru T a f t - H a r t l e y - l a i n peruuttamisesta on rticman muuttunut. Presidentti Trumanin poliittisen j i i r k i t r u s t i n miehet ja työväenluut-na^ Uit lupaavat nyt, että he y r i t t ä v ät yudelleen vuonna 1950 t a i 1951 t a i k ka 1952. — Työmies. T ä t e n peruskirja a n t a a r a u h a n y l l ä - p l t ä m l s t y ö n Turvallisuusneuvostolle, m i k ä Y K : n Jäsenvaltojen soirimuk-sen mukaan edustaa n i i t ä k a i k k i a ja Jonka perustehtävänä o n erimielisyyks i e n ratkaiseminen j a r a u h a n h ä i r i i n tymisen käsittely. Turvallisuusneuvostossa on kuusi v ä l i a i k a i s t a yleisneuvoston aika-ajot-t a i n valitsemaa jäsentä j a v i i s i v a k i n a i s t a Jäsentä Kiina, R a n s k a . B r i t a i m i a . Y h d y s v a l l a t j a Neuvostoliitto. Turvallisuusneuvosto voi suorittaa työnsä r a u h a n tiu^aamisefcsi v a i n s i l l o i n Jos vakituiset jäsenet ovat samaa -mieltä, s i l l ä niiden t ä y t y y olla yksimielisiä päätettäessä ryhtyä toimenp i t e i s i i n hyökkääjää t a i hyökkäyksen uhkaa vastaan. Tämä tarkoittaa, että Y K :n noin 50 jäsenmaata t^skoo r a u h a n ylläpl-t ä m l s t y ö n ll-Jäseniselle T u r v a l l i s u u s neuvostolle j a s i i n ä orgaanissa suurvaltojen, j o t k a ovat v a k i t u i s i n a Jäsen i n ä , täytsry hyväksyä toimenpiteet. Tämän vuoksi Turvallisuusneuvosto voi taata Y K : n jäsenvaltojen tiurval-lisuuden ainoastaan s i l l o i n , Jos^ sen vakituiset jäsenet l u o t t a v a t t o i n e n t o i sensa rauhantahtoon Ja t i n k i m ä t tä noudattavat toisen a r t i k l a n kolmatta j a n e l j ä t t ä paragraafi k i k k i e n e r i m i e lisyyksien sopimiseksi rauhanomaisella tavaUa s a m a l l a pidättyen voimakeinojen tai voimakeinojen u h a n k ä y t t ä misestä r a t k a i s u j a tehtäessä. Ne voivat olla erimielisiä j a vieläpä joutua u m p i k u j a a n k i n . M u t t a niiden t ä j T t y y 3^ t t ä ä rauhallisin keinoin päästä vaikeuksien y l i eivätkä ne saa laalUsla varusteita, sotilasmäärärahb- Ja Ja Järjestellään u u s i a sotUaalUsia t u k i k o h t i a . USA:n valtJSllisista menoista y l i puolet käytetään sotavarus-t e l u l h i n Joko U S A s s a tai MarshaU-suunnit «|man vasallivaltioissa. Engl a n n i s s a on sotUasmenoJa l i s ä t t y 300 p r o s e n t i l l a ja U S A on Järjestänyt y l i 100 uutta s o t i l a a l l i s t a t u k i k o h t a a eri pijU>liUe maalimaa. Näistä m a i n i t t a koon: G r ö n l a n t i , I s l a n t i . E n g l a n t i, P o r t u g a l i , Espanja. länsi-Saksa, K r e i k k a . P e r s i a ja eräät tmut keskl- I d ä n valtiot. Japani. N a n k i n g i n K i i na. K o r e a . A l a s k a . A l e u t l t Jne. O n ilmeistä, että n ä i t ä t u k i k o h t ia el ole Järjestetty TJSA:n puolustamisen eikä r a u h a n turvaamisen mielessä, v a a n uuden sodan tukikohdiksi. Tuo tukikohtien luettelo osoittaa s a. m a i l a ketä v a s t a a n J U S A j a muut kar p i t a l l s t l s e t maat valmisteleviit sotaa. Ne valmistelevat s i t ä Neuvostoliittoa Ja kansandemokraattisia malta vast a a n. M u t t a on olemassa m u l t a k i n o s o i t t i m i a . USA:n Ja E n g l a n n i n Johdolla on käynnissä k o k o maanosia k ä s i t t ä v i e n sotllaallis-poUittisten l i i t t o u t u m i e n luominen, l i i t t o u t i u n i e n , jotka k a i k k i suuntautuvat NeiivostoH;.ttoa Ja kansandemokraattisia maita vastaan. Tämä toiminta a l o i t e t t i i n M a r s h a l l - suuqttitelmalla. Siitä se k e l i i t e t t i in l ä n s i l i i t o k s i j a myöhemmin P o h j o i s. A t l a n t i n sopimukseksi, joka ei ole i r r a l l i n e n t a i alueellinen sopimus, v a a n eräs osa kokonaisesta saartojärjestel-i i i ä s t ä ^ e i r v o s t o l i i t t o a j a kansandemok r a a t t i s i a m a l t a vastaan.^ T ä m ä n lisäksi on olem?«a ns. R i on sopimus, joka s o l m i t t i i n jo v. 1947 Petropoliksen konferenssissa B r a s i l i assa j ä k ä s i t t ä ä k o k o l ä n t i s e n p a l l o n puoliskon. Mutta nämäkään eivät vielä i^ltä. Parhaillaan v a l m i s t e l l a a n Välimeren sopfmusta. T y y n e n meren sopimusta j a kaakkols-aasialaista s o . pimusta. Viime aikoina on myöskin S k a n d i n a v i a n maat vedetty tämän so-t i l a l l i s e n hyökkäysliiton p i i r i i n. E r i t t ä i n merkittävä p i i r r e tä.ssä sopimusjärjestelmässä on se, että j o k a i seen sopimusjärjestelmään osallistui ainaisin yksi sellainen jäsen, jonka k a u t t a k u k i n sopimusalue kytkeytyy m u i h i n sopimusryhmittymiin. Tämä j ä r j e s t e l m ä turvaa USA:lIe johtavan aseman kaikissa ryhmittymissä, ja s i t e n koko Järjestelmä ibalvelee US-A: n maailmanherruuteen tähtääviä pyrkimyksiä. v Se kiire j a tapa, j o l l a näitä sopimuksia valmistellaan aina yksityisk o h t a i s i a sotilaailasla sopimuksia myöten, osoittaa, että el ole kysymys r a u h a n turvaamisesta, vaan uuden sodan valmistelusta. 27. 9. 4B k o k o o n t u i. vat l ä n s i l i i t o n maiden puolustusmin i s t e r i t neuvottelemaan länsiliiton laajentamisesta P o h j o i s - A t l a n t i n l i i toksi. 4. 10. - 4 8 n l m l t e t t u n l ä n s i l i i t on sotilaalliset y l i p ä ä l l i k ö t . 15. 10. -48 neuvottelivat Skandinavian maiden sotaministerit "Skandinavian maiden puolustuksen edellytyksistä" j a v a l i t sivat " S k a n d i n a v i a n puolustuskomitean". Tämä komitea on kokoontunut e r i t t ä i n ahkerasti. Sitten seurasivat suiu-et laivastomanööverit Pohjols- A t l a n t l l l a j a USA:n laivastovierailu Norjassa, n o r j a l a i s t e n Joukkojen v a h vistaminen Neuvostoliiton vastaisella r a j a l l a j a suomalaisten "susljahti". Tämä riittänee osoittamaan, että t u o l l a p u u h a l l a ei ole m i t ä ä n yhteistä ^rauhan l u j i t t a m i s e n Ja kansainvälisen turvallisuuden kanssa, j a että se on avoimesti Neuvostoliittoa, kansandem o k r a a t t i s i a m a i t a ja k a i k k i a kans a n v a l t a i s i a pyrkimyksiä vastaan. K o m m u n i s t i s t e n puolueiden •tinkimätön velvollisuus on mobUisoida k a i k k i voimat taisteluun r a u h a n puolesta. T a i s t e l u r a u h a n säiljrttämiseksi o n keskeisin kysymys 'nykyisen vaiheen p o l i t i i k a s s a . K o n u n u n i s t i s i l l a puo l u e i l l a el voi- o l l a tärkeämpää t e h t ä vää kuin rauhan puolustaminen ja Imperialistien sodan v a l m i s t e l u j e n estäminen. R a u h a n asialle aivan ratkaiseva inerkityS on s i l l ä , että itä-Euroopassa e l enää ole s i t ä puiskuriv^ltiolden r y h mää joka ennen maailmansotaa muodosti yhtenäisen ketjun j a o l i valmis m i t ä hälkällemättömimpääh t o i m i n taan sosialismin maan j a r a u h a n a s i a n vahingoittamiseksi. N o i n 100 miljoonaa i h m i s t ä näis-f J a t k u u sem'uavaua teivuIIaV * * * V E L V O L L I S L L S ES&tS M a r y : "Vietkö minut tanssein J nä i l t a n a , Jchn?" J o h n : "En voi, ikävä kyllä, sfläj p a s i n auttaa isää hänt-n ko sään tänä iltana." *- * • Eräässä Los Angelesin dessä o l i äskettäin seuraava il " N u c r i mies, J o n i a tilipäivä om n a n t a i n a , mutta jonka tili oni t ä keskiviikkoon mennessä, tustua < l a i n a n vaihtotarkoit sellaiseen nuoreen mieheen, jonfat päivä on keskiviikkona, mmta t i l i on mennyt maanantaihin ] sä." • * • * T E S T A M E N T TI Lontoon lähellä on löydetty m e n t t i , j o n k a eräs suutari kirjoi^', 1697. Testamentissaan suutari. XTittaa toiseksi parhaan kenkäpc^ pojalleen. Omaisten kesken ei t t a v a s t i enää tulee riitaa. * • •/ T O I V O S S A HYVÄ EUX " K o u l u on tulessa!" huusi ohi ajava autoilija pihassa koulupojalle. "Minä tiedän sen", vastasi p o ii "No miksi et sitten tee mitääur' " M u t t a teenhän minä", vastasi j ka. "Minä olen toivonut sadetta" * * • VUOROTYÖSSÄ O h i k u l k i j a heitti nikkelin kulmassa olevan sokean mielien 1 p i i n , m u t t a raha ei osunut, vaan i p i t k i n katua. "Sokea" lähti jud m a a n j a sai raha n kiinni. " M u t t a minä luulin, että olette i kea", sanoi lahjoittaja. " E n minä oikeastaan ole sokea", ra.! tasi mies, "mutta minä olen tässä»! kean t i l a l l a k u n hän meni elohiTiia' * * • M i t ä ä n asiaa ei koskaan voida i dä päätökseen komiteassa, jost i kolme jäsentä j a joista yksi cm tij>| r a a n a j a y k s i on kokouksesta ptaa.] ^ * • • T O S I A AN I s o ä i t i : "Kuulehan Mary, m l n i t il v o i s i n , e t t ä sinä et pitäisi niin \m\ melua." M a r y : "Minä, koetan parhaatl m u t t a h a l u a i s i n muistuttaa sinua,ettil ellei minua olisi olemassa, niin sd| et o l i s i isoäiti." * • * T U R V A L L I S TA K a k s i lii^etoveria lähti eräänä h»| n i i n ä päivänä pelaamaan Y h t ä k i ä kesken pelin toinen buudi!i-| t a a: " V o i sentään, minä unohdin lut3| kassakaapin!" "Älä suotta hermostu", sanoi toiiia| "olemmehan me molemmin tääUL' PÄIVÄN PAKINA Asbesti, Duplessis ja kirkko paremmin petollisilla lupauksilla kuin uhkauksillakaan. Kukaan ei luonnollisestikaan ole sataprosenttisesti virheetön, mutta ehdoton tosiasia on, että Carlin on toiminnallaan osoittautunut työväen luotettavaksi puhemieheksi j a edustajaksi. Ja Carlinin toiminta Ontarion lainlaatijakunnan jäsenenä on kirkkaana todistuksena siitä, että hän työskenteli johdonmukaisesti j a jatkuvasti myös tämän alueen farmi-väestön ja muiden pikkuihmisten hyväksi. Huomioonottaen kaikki ylläesitetyt seikat, R. 'H. Car.lin on se ehdokas jota Sudburyn piirin suomalaisten työläisten, farmarien ja liikemiesten i)itäisi yksimielisesti kannattaa. Tosiasiassa Carlinin valinta olisi suuri voitto niin suomalaisille kuin muillekin kansallisuusryh-mille, joita Carlin on aina puolustanut muiden pikkuihmisten oikeuksia ja etuja puolustaessaan. Mutta puheet ja kirjoitukset Carlinin v a litsemisen puolesta eivät yksinään riitä, sillä me voimme osaltamme myös auttaa muillakin tavoilla hänen valintaansa m.m. seuraavasti: 1. Jos järjestömme samoinkuin yksilötkin Sudburyn piirissä tekevät vointinsa mukaan lahjoituksia Carlmin vaalikomitean hyväksi, silloin tämä komitea voi entistä tehokkaammin levittää sanomaa Carlinin valitsemisen puolesta niin kaupungissa kuin maaseudullakin. 2. Jos järjestömme samoin kuin yksilötkin osallistuvat väalikirjal-lisuuden levittämiseen Carlinin hyväksi, siten toimitaan käytännöllisesti työväen vaalivoiton saavuttamisen hyväksi. Me suosittelemme kaikille maanmiehillemme n.s. karapanjahen-kistä toimintaa R. H. Carlinin valitsemisen hyväksi. Tällä kertaa Sudburyn j a \-raparistön työräesjö on sohnustanut taistduvyönsä Araa-li voit on saavuttamista \'arten ja edistysmielisinä pikkuihmisinä maanmiehemme tulevat varriiasti suorittimaan oman osansa tämän tärkeiin voiton h\'\'äksi: . M a a i l m a n r i k k a i m m a t asbestUöydöt ovat E a s t e r n townshipissa Quebecin maakunnassa. Siellä r y h d y t t i i n k a i vamaan asbestia j o vtionna 1878. A l u k s i o l i t u o t a n t o p e r i n vähäistä, Esim. vuonna 1880 ainoastaan 24,700 d o l l a r i n arvoinen. M u t t a s i t ä m u k a a n k u in asbestin käyttömahdollisuudet laajen i v a t l i s ä ä n t y i k y s y n t ä j a sen johdosta myöskin tuotanto, o l l e n vuonna 1946 Jo lähes 24,5 m i l j o o n a n d o l l a r i n arvol- 'nen. Siellä t o i m i i l u k u i s i a e r i y h t i ö i t ä asbestin tuottamisessa. Joista suur i m m a t ovat Asbestos C o r p o r a t i o n of Canftda Ja C a n a d i a n Johns-Mahville Company. J o n k a pääosakkaana o n sur u l l i s e n kuuluisa yhdysvaltalainen e l o s t e l i j a T o m m y ManvUle. J o l l a o n jo kahdeksas t a i yhdeksäs vaimo. T o m m y on mainostanut omalla t a v a l l a an he unibnsa olevan vaarassa kosk| k e r, r a n kysymyksessä on työtaistelä. K u l u n e e t lakkoviikot ovat antaneet Quebecin j a C a n a d a n työläisille l u k u i s i a k a r v a i t a opetuksia esimerkiksi v a l t i o v a l l a n väitetystä puolueettomuudes t a l a k k o i l i i n nähden, puhumattakaan monista m u i s t a harhakäsittelstä. Joita meidän "kansanvaltainen" komentomme a j a a työväen p ä i h i n k o u l u l a i toksen, sanomalehdistön, k i r j a l l l s u u - ^ n , -teatterin, r a d i o n , k i r k o n y^n. k e i nojen avulla<-^ • • • • • K u n asbestityöläiset r y h t y i v ä t l a k koon k i i r e h t i maakunnan pääministeri M a u r i c e Duplessis puolustamaan t y ö n. a n t a j i a j u l i s t a m a l l a l a k o n " l a i t t o m a k s i " j a komentaen miehet palamaan t ö i h i n j a aUstamaan riitaisuudet "puo-asbestla, o t t a m a l l a Ja Jättämällä v a i - lueettoman" perustettavan sovlntotuo-m o j a k u i n m i k ä k i n muhamettilainen J o k a k e r t a k u i n h ä n on joko j ä t t ä n yt entisen t a i ottanut uuden akan o^at fehdet samalla maininneet, e t t ä Tom. m y on asbestlmiljoonien p e r i j ä . As-b t e t i t y ö l ä i s e t ovat saaneet r a a t a a h a l v o i l l a p a l k o i l l a j a k u r j i s s a olosuhteis. s a . että T o n i m y kykenlsi^maksamaan k a i k ^ j n a a l l m a n k a u n o t t a r i l l e j a k u l . l a n k a i v a j a t t a r i l l e pesäero- t a i elotus-r a h o j a . J o t k a eivät ole p e r i n vähäisiä k o s k a niissä pUrelssä. j o i s s a T o n m iy n a i , o n n a i s i l l a v e r r a t t a i n korkea h i n . to- N o i n 14 v i i k k o a s i t t e n r y h t y i v ä t asbestityöläiset lakkoon vaatien t u n t i - t>aIlckojen korottamista 85 sentistä d o l l a r i i n . Heidän vaa^imuk^iinsa s i - s ä l ^ myöskin turvallisemmat työskentelysuhteet j a t m i o t a r v a n l u j i t t a ^, m l n e n . V a i k k a lakkolaiset k u u l u v a t kin työnantajain tähän mennessä sno- I simaan fcatoUseen unioon. käsittivät mioistuimen ratkaistaviksi. Vaikka kysymyksessä o n pappien johtama k a. t o l l n e n unio. Joka o n pyrkinjrt k a i k in m a h d o l l i s i n keinoin vedellä l a i m e n t a m a a n uskovaistenkin työläisten keskuudessa vallitsevien luokkakäsittei. den alkeita, v a l l i t s i lakkolaisten keskuudessa ilmeisestikin h y v i n t e r v e e l l i n e n epäilys maakunnan pääministerin "puolueettomuuteen" j a m u i h i n v ä i t e t t y i h i n h y v e i s i i n nähden. L a k k o l a l. set e i v ä t totelleet h ä n e n määräyksiään v a i k k a k i r k o l l i s e n e s i v a l l a n k i n taholta keboitettUn "sovittelemaan" j a "har-k i t s o n a a n " . .Miehet pysyivflb lujina vaatimuksissaan j a lakossaan. M a a k u n n a n k a t o l i n e n k i r k k o o l i l a k o n suhteen alaksi* h y v i n ' v a i t ä i a s, y r i t t ä e n istua a i d a l l a . ' a i n a k i n m i k ä li j n l k i s u n s oli kysymyksessä, s i i t ä k in h u o l i m a t t a että kysymyksessä o li oman k i r k o n pappien J c A t a m a uniö j a s i t ä vast3.ssa toisaalta s e l l a i n e n p a k a n a Ja muhamettilainen k u i n Tommy takkoineen ja elatusrahoineen. N i i n k u i n k i r k k o k i m n a t yleensä, o n k a t o l i nen k i r k k o k i n o l l u t a i n a kapitalistisen e s i v a l l a n puolustaja. Jopa vielä parhaasta päästä. M u t t a tilanne k e h i t t y i n i i n k ä r j i s tyneeksi, että k i r k o n k i n oli r a t k a i s tava kantansa t ä h ä n l a k k o o n nähden, a i n a k i n juHdsimtta varten. Sillä "lakkolaiset, h e i d ä p vaimonsa j a lapsensa t a r v i t s i v a t leipää paljon pahemmin k u i n T o m m y n j a muiden ausbestimiljo-näärien a k a t J a rakastajattaret. N i i n pä sitten t a p a h t u i k i n , e t t ä maakunn a n piispan yhteiskunnallisten a s i o i den tutkimiiskomitea t e k i asiasta päätöksen, kehoittaen k a i k k i a k a t o l i l a i s ia avustamaan lakkolaisia "hyväntekeväisyyden nimessä" k u n kirkoissa r y h. dytään keräämään kolehtia mainit-t u i m tarkoitukseen. Tässä yhteydessä liedee tärkeätä panna merkille, että avtistamlskeholtus tapahtui "hjyvänte-keväisyyden nimessä" eikä sen takia, e t t ä työläisten vaatimukset olisivat o l leet k o h t u u l l i s i a Ja oikeutettuja. Asiasta o l i t o i m i t e t t u tieto Duples-s i s i n kuuluville ermenkuin sitä koskeva tieto päästettliA julkisuuteen. Duplessis k i i r e h t i sen johdosta l ä h e t t ä m ä ä n , k o l m e hallituksensa jäsentä Ottawaan puhumaan asiasta Ropman p a a v i n sikäläiseUe edustajalle' Ude-brando A n t o n i u t t i l l e j a v a a t i m a a n , e t . t ä päätöstä el saa päästää j u l k i s u u teen j a e t t ä se o n penmtettava koska se saattaa k a i k e n " l a i l l i s e n esivallan" p e r i n huonoon valoon. Asiasta neuvoteltiin kulissien t a k a n a puoleen J a toiseen. M u u t a m i e n päivien kuluttua saat i i n tietää neuvottelujen tul<&set k un Quebecin a r k k i p i l ^ M a u r i c e R o y ke. h o l t t i papistoa lukemaan kalkissa k l r . koissa edellämainitun komitean" l a u s u n n o n asiasta j a keräyttämään j o ka sunntmtai lakkoavustuskolehdin siihen s a a k k a kunnes t o i s i n määrätään. l ä yksinkertaisella tavalla, että on m i l t e i kertakaikkiaan oltu vaiti t h ä n mennessä. Onhan kirkolle t ä ä l l ä sopimatonta, että se iobiaf k a n s a a " l a i l l i s t a esivaltaa" va v a r s i n k i n kun on kysymyksessä m a l n i p i kapitalistinen esivalta Duplessisin puolfasistinen ko Quebecissa on. Toisaalla näytti: n i e n päivien ajan siltä kuin Dupls s i s k i n olisi halunnut välttää ava taistelua kirkkoa vastaan. • • • • * , OUen uskollinen suurpääoraaB i t a j a , e i Duplessis kuitenkaan s n u t olla ryhtymättä ratkaiseviin t * | menpiteisiln tässä riita-asiassa. L s öl o l i murskattava hinnalla millä 1 sa, o l i p a k i r k k o millä kannalla taliö-| s a . Pääomien edut oli saatettava 1" vatuksi Quebecissa, tällä jänkki-in!!«-j r i a l i s m i n erikoisella riisfoaluedj»- N i i n p ä sitten tapahtuikin, että IW| lessis' h a n k k i ensin estetuomion l i l j k o v a r t i o l n t i a vastaan ja sen jälteSj v ä r v ä t t i i n Montrealin ja Quebeöj kaupungin rikoUisten kesMU&ä»! n o i n 200 erikoispoliisia, jotka y ö ^ l 300 maakuntapoliisin kera ^ ^ ^ ^\ Asbestos-nimiseen Tommy ^ " fj kauppalaan. Siellä järjestettiinj»'! k o l a i s l a vastaan niin verinen Tllaime muodostui, ankaraksi taka-potkuksi Duplessisin halliti&selle Ja sen takana olevalle konservatiivien Johtajalle Oeoxge Drewlle. Ristiriitaa on sen Jälkeen yritetty kaikin mahdol. Usln keinoin lieventää, ensinnäkin sfl-e t t ä sen arveltiin kukistavan Xy&^l K y m m e n i t t ä i n lakkolaisia v^P<^l d e l t i i n j a lähes 200 varigittiin-_ •Mutta lakkolaiset ovat edeUeenkin l u j i n a taistelussaaa- 1 K a i k k i a l t a maasta ova: i y ° ^ » ^ | Jestöt lähettäneet P«>testejaan lessisin haUitukselle vaatien le lakko-oikeutta j a P o l i i ^ J t e r n B ^j pymätöntä lopettamista. ^ ' * ^ ^ | on lähetetty k a i k k i a l U rohicaisos»» | m i a ja avustusta. v^ctiiiU H a l l K u s t c n toimenpiteet s^^>'^\ kölaista vastaan ovat muo y h t ä j u l k e i k s i k u i n ineTimie£lal^| s i a vastaan. Kummassakin sessa on k a i k i l l e vannaankin s ^ l nyt; että n i i n liittovaltion knin JJ| k u n t i e n k i n halllttikset ovat ain» »?^J taisteluissa k a p i t a l i s t i e n puoteD».*^ vät n e ole s i t ä Julkisuudessa niin* k i n salaisuudessa. — Kalle 1*»- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-05-21-02