1950-12-05-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
5i ' ' 1^ mi' r 5 ? T 1' • > I «Sivu 2 Tiistaina, joulukuun 5 p. — Tuesday, Dee. ( U B E H X f ) ilndQiendent JLatx>i Oigaxi of finnfsb Canadlans. £8- tabUsbed Kov. 6tb. Idl7. Aathorizea second dass maii bF tbe Post Office Department. Ottawa. Pub-llsbed tbrioe «reekly: T a e s d a ys, Tfaarsdays and Saturdays by Vapatu» Publishing Company Ltdv at 100-102 Blm St. W v 8 a d b u ^ . Ont.. Canada. relephones: Business Olfiee 4-4284. editoria! Ctffii« 4>426S. fifoi S. Suksi. EdJtor W. EiOund. BSalli dödriMs Box 69. Sudlmy. Ontario. Advertising rates upon application. Traoslation free of cbaree. TILAUSHINNAT: Canadaaaa: i vk. 6JX) e VL 23» YhdyKvaiioissa: 1 wk. TJO» 6 ltk. 3 » ) Suomessa: 1 vk. 750 6ick.4S3 \ Suomen itsc^häisyyspäiväniä I Kirjoittaessaan [viime keskiviikkona :%'>4ohien,Jt5ena^^ t le'*, Canadan tutiset teki hyvin mielenkiintoiseii fotfeamukseh sanoen; t " Ö n kuitenkin myönnettävä, eitä Venäjä viime sodan lopulla olisi ; mabdolIisesM voinut Suamen itsenäisyyden lof>ettaaj jos se olisi sfen [halunnpt tehdä . . J Tämä sellaisenaan on iMtla, joskin Canadan Uutiset ei rohkene I vielä mennä pitemmälle totuuden myöntämisessä. Mutta tuo tärkit •'-myönncty.s palauttaa miielcen erään toisen hyvin tärkeän seikan: •'Jos Venäjällä olisi ollut tsaristinen tai parvarillinen hallitus, niin Suomi olisi varmasti menettänyt itsenäisyyiensä toisen maailmansodan jälkeen. Tsaristinen tai porvarillinen Venäjä olisi selittänyt kvJmäsH, että Hitlerin liittolaisuus oli se viimeinen olki mikä katkaisi kärsi-v^ llisyyten*me selkärangan ja vaatii meidät lopettamaan tällaisen ; Vehkeilyn pienesiä rajamaassamme" (ikä kukaan olisi siinä tilanteessa nostanut sormeaankaan Suomen puolesta, >tutla Sosialistinen Xeuvostotasävaltojen Liitto ei sitä tehnyt. 'Vaikka Suomen armeija oli lyötöy ja vaikka Neuvostoliitto olisi y!"<Voinut miehittää yhtjihelp;>äti Suomen kuin liittolaiset miehittivät •»vjnuita vihollLsmaita, niin Neuvostoliitto kuimioitti kuitenkin tässäkin ^'Cnantcessa Suomen itsenäisyyttä.' Mhä tärtia oeoittaa'' Se osoittaa ensinnäkin;" että sodan aikana pidetyt puheet Suomen rajojen puolustamisesta olivat tosipohjaa ' ^ i l l a , Venaja ei uhannut Suomen itsenäisyyttä eikä vienyt suomalaisia Siperiaan, kutea oli selitetty. '• Tosiasia onkin tämä: Suomessa on valtapiirien taholta valheelli- •/xsesti maan itsenaistyiniskysymystä. Tämän välhsf n perusteella liet- • isottiin väärämielistä vihamielisyyttä 'itäistä perivihollista vastaan" se johtilopulta kahteen onnettomaan sotaan. "»»'Historiallinen tosi4sia onkin .se, että Suoftien kansa kävi sitkeätä '•2Ja peräänantamatonta^ taistelua tsaristista srjrtoa ivastaan ja Suomen 'ilsenäisyyden puolesta. Historia myiis osoittaa, että tässä taistelussa •vei, varsinkin vuoden 1905 jälkeen, johtavaa osaa Suomen työväen- ''föokka. Parhaana todistuksena tästä on se, että Suonien it.senäisyys- ;J^taLsielussa vei niin huomattavaa osjja lakot ja työmaataistelut,-jotka r^ovat työväenliikkeen taistelumuoioja. Toinen historiallinen tosiasia on tämä, että ei vain Venäjän tsaris- "Anen hallitus, vaan myös Kerenskin porvarillinen hallitus — ja vieläpä „jQikeistososialidemokraatti>.et johtajatkin (men5hevikit) vastustivat l*15uomen itsenaisyvtta. .Mutta Venäjän l^olshevikit tukivat Suomen {kansallista vapaustaistelua jo ennen valtaan noasuaan ja hallituksen 1 imuodostettuaan he suostuivat vapaaehtoisesti tunnustaanaan Suo-jl ftten itsenäisyyden. Xeuvo^oliiton hallitus. Leninin ja Stalinin joh- • 'SöJla antoi ensimniiäiseksi tunnustuksensa Suomen itsenäisyydelle, ja • :vasta sen jälkeen seurasi Ruotsin ja muiden mafden tunnustus. ; ' "f/Mitä sen jälkeen Suomessa tapahtui, sillä ei ole mitään tcketnistä 2 iSuomen itsenäisyyden kanssa. Suomen eduskunta hyväksyi 'joultf-1 Intian 6 pnä 1917 Suomen itsehäisyyslain. Tästä johtuu, e^ä;j#^^^ 2 ^^lun kuudetta päivaa vietetään Suomen itscnäijiyyspäivänäi . Neu- «*^J?sii)liitto tunnusti Suonxen itsenäisyyden tammikuun 3 päivänä. 1918 s i j a Ruotsi seuraavana paivanä. Mutta porvarien aloittama kansallis- H vsbt^i.imitä valehdellen on sanottu ••'vapaussodaksi" alkoi vasta tainmi- S -^*uän 28 pna 1918, cli viikkoja sen jälkeen kun Suomi oli jo itsenäis- I Jjtyt^yt. Porvaristo aloitti tämän sodan siinä nimen6nVaiscssa miel^^^^^^ /tJllä voi-si kukistaa Suomen työväenluokan ja taata oman rilsloase- ^ niansa iLsenaistyneessa Suomessa. >Iutta kukistaessaan'omaa tyii- « vacstuaan. Suomea parvaristo joutui turvautumaan Saksan keisarin S öpunn — jonka johdosta Suometa oli tulla saksalaisen kuninkaaii !^ iil&atlitsema saksalainen nukkevaltio, minkii ('nnrttoiiiui.den ehkäisi, \-^i suomalaisten porvarien 'viisastuminen", vaan Saksan häviö ensim- 5jjjials€s.sa maailmansodassa. -Xain siis .naemiri". etta Suomen porvarilla on verrattain pieni ja •Vrittain tahrainen osa Suomen it»rnäisyJ•staist^Ulssa, jotavastoin Suomi saa kiittaa itsenäisyydestään suomalaisia työmiehiä ja talonpoikia P i i y i t o ' i p i n i ^ a ^ ^ [-, C h r i s t ^ WBta Sodburysta saavut^ tl imäfiD. lo^^ iän. 'Snidymme onnitteluihin meiiki-päivän Joiidpsta. . Biitäiliiia M l ^ ^ voiltai^ sanoo im SITÄ " O I K E A T A ; PATRlbTI^aäA^ Belsinjistä t i e d o i t e t t l in perjantaina, että muutaobat /subnialaiset laivojen omistajat bliyät liLbcttänect radiosa^ noman laipioilleen pysy§ poissa SUOT irien t a t a m i s t a n i i n , k a u a n i a i i n k a n - aäinyäliiien I d i i s i o n o h i . . . — O u - tistleto, Vapaa Sana. Toronto. MUTTA KANNATTAA TJtYTYY SItÄ •*E8ÄÄ"! Taantumuksen pesäke. Yes. s e l l a i nen o n h y t / J a o n lituItaVästi a i t ^ o l lut Y h d y s v i l i a l h y a l t i o v i r a s t o , j o k a ori sama k u i n ulkoasiain; v i r a s t o muissai mäissä. Hiljatt8in'^ld^ty6sä C I O j ä r jestön vuosikokouksessa > C l i i c a g o s sa liyyäksyttlIn,ulkom>akysy»nykslä koskeva poiiusi.' j o s sa yaaditaäh mm., e t tä tämän maan yaltiovirastoon olisi nimitettävä semmoisia virkamiehiä. jotka ovat' myötämielisiä tj-öväenasi-a l l e . (ei siis edes t v a i s i n a i s i a työväen-m i e h ^ . mutta työväen 'Tstäviä" — Väpaus) j a katselisivat u l k o p o l i t i i k k a a k i n to^öväen e ö j j e n k a n n a l t a . V a a timus . o n :^jan):öhtainen j a k a i k in p u o l i n a s i a l l i n e n , m u t t a 'elleivät m e r k i t petä. tätä järje^>^lelden työläisten- toivoin usta ' ^ i i i o ä d a t e t a . Sillä l u u l t a v a s t i tiäjsaTaliari- perustämisei^ta lähtien o h ; y a l t i o v i i ^ t o h päämieheksi, y a l t i Q m i n i s t e r l k s i . n l m i t e t t ^^ tnrnjuksellirenipia miehiä mitä m a a l ta qh löytynyt . . . --- l ^ ö y ä e i i psuiistöi-öiöitaleitden toimittaja H e i i r y K o s k i . " M a a i l m a n ihenoa" palstallaan. :^;mmj^M^m^ Väti^imäkn t y t i ^ i e i i i i^ttiimiä. ÖHjti^mine ; i ^ y l t | ä ä ^ -^ iieh.f^iäöf^r •qiettaiie^^ e^.':kmi' yikfea; saisi täy*ni^ii-yc^ «8, iofteh se^ä(iätt|i£i >!^^^Ti Ic^si^sT^'' ikjiciikgi tiiteyät jicis, iknisM •StecÄlur; . i i ^ ^ . ' y ^ a i i liudliKaäh ^ Möiaä fönfä^lto" '^bMtta^asJ4ä) J^ökö ky^inys . 1^- m£t}i(lajijiiie^ 'M^sa.iaiTkm;^_ dhsBä: K o r e a l a i s e t nouEeyat icaipnte^n toisella Suömeii veks(eIiyellEa lisääntynyt siiurästi JMelsinU.; — Maftäsiuun vIikoUa . Suomen p a n k i n uUcbmiaiset väluirtat väherityfvät Säliö m i l j . ja n i i d e n määrä ä1eni.4. tniljärditi r a j an aiäi)Uölellc. Ulköinalsei vekselit lisäy-tyivät 143.9 m i l j . i h i i t t a idkpmdisten setelien ja körkoUfH>ojW' mSärä p i e neni 8.35 m f l j . mk.^^ j ^ ^ suoraan antama k o t i m a i n e n yekscliluotto s u u - rbtii 1.5,05.2 n ^ j . j a - s en rä nousi 38.^ m l i j a t d i n r a j a n y i i p u b - Islle siten,-että v a l t i o n saämä luotto ka.svoi l,€00.\>:vmllj, mutta y k s i t y i s t en t o i m i n i m i e n y m . l u o t t o j en määrä s u p i s t u i He^ m i i j ; m £ ; : T^ toUkset vähfehJfj-iVäl 4^d:27 M i l j . m k , LUkkeegsB o l e v a , setelistö, Jq'>ui, e^elU-iellä vlikoirfa yöl^^ptyi Sissiaiili: li-säo" tyi nyt: milj. n^^^ j a seh maäia kb^ibci 32. m i l j i ^ räjän y ö puolelle. vä ä l Q i t t a ^ ^ ä ^ j b k i h «lilcä herä Sjieificrdissä pi^ittäi^^^ ta«- hanpubluiitajä^i, maa£imaiikb&|[i<^te^ ta saribi: ^^Teidän iiitäirf : t i ^ ä > 4^ hanjiubliötäji^. cie^^^ t i zniiiulle teidän Iteview--jidkE!ai8h-ne.._ ; "j:4jbn n y t ' , v a s t a s i n minäl 1 "i/li-nusta, Briglänriin a r m e i j a n e y b ^ j s t ä, t u l i s i tbdeiia a e v ä / r e k i ^ i i ' { ä l n im yst&yillföi." , • ^ i l i h u l l a o n täysi syy o l e t t a a / e t tä tällä nuorukaisella „oni *'pr<«ressiivi-s i a " i b i e l i j i l t c l t l , Tosiaslasäa . i t i i p i ia väliäi>,,}iann,!|^^ hänen väri^sä^ K a i - kesiä ;hi(buinatta luiit; §iiiä i l t a n a t e i dän jiilkaisjiiiiiiä^ ^io^ .Öajua miterii^än k i e i t ^ . ^siiä.. ^ t t ä teldäti rai^adpiopagänäan^^ vaikuta m i n u u n p a l j b a k a a i i . R a u l i a , kuteti-EOta-k l n , määritellään a i n a kockeifs.a, p a i koissa. 8s mikä o l i t o t t a eilen, c-n ylitä totta tänään. . ; M u t t a se, mitä teidän j u l k a i s u s s a n ne sanotaan, saatte i minut s l t t e n S in ajattelemaan sodasta j a r a u h a s t a v . M i - nä k i r j o i t i n ajatukseni paperUle/jä lähetin sen eräälle englantilalsel-e s a - nomalehdelle. Se ei julkaissut'Ätä. Niinpä lähetänkin n y t a j s t u l u e n i t e i l le . . . j a te mahdollisesti n e j u l k a i sette. ' . '•^':'<^ • . . . Sota j a r a u h a . Minä o l e » . a j a tellut, melko paljon n|.istä asioista siltä alkaen k u n K o r e a s s a a l k o i pieni kocsbta. M u t t a älkää i l o i t k o l i i a n a i - k a i s i h ! Kysymys ei ole missääh tiiie-. lessa viime (hetken • "mcräallsieirfa '*a-^ l o s t a " . M h i u n mieltäni e i paiöa?hä-' vitetyt alueet eikä ruumiiden, häky; ci naisten, lasten j a , v a n h i i s t e n ' ^ a e l - l u s ^ r a i i n o i d s n joUkossd. JÄina'ölen nä^j^t p a l j o n t i i h o a , r u u m i i t a , itSseviä' n a i s i a j a h o u r i v i a vanhoja u ^ b j a, i C a i k k l sotilaat tottuvat s i l h e r i - ^ ^ M i -' nä olen nähnyt t a i s t e l u j a " InCIaisia; A f r i k a j s a . v v j t a l l a i s a j a . N i j r m a n ; Nle oVat sbtifiiskääTln •?e|>^^e seuralaUsia. ... ^ Ilja vaan panen vSJa&icsenl.pap^ sitä m u k a a n k u n n e t u l e v a t mieleeni. K u t e n .sanoin, i o t a j a s e n a i h e u t t a ma t kärsimykiet, eivät Johtaneet- t i - - niän k i r j o i t t a m i J e e n . KirjoitiaiJfeni j o h t u u v a k a u m u k e s t a n i , että k a i k ki tulevaisuuden sQ:!at ovat täysin i n i e - tS^ri, iÄ«iuta.jisebra^ .kuin. äiki^fe;^".jja;.kalpenin,sädän : ^ ' l a k än j ä Indo-^B^ Öe öjösl jat-^ k u v a s t i pis^ÄVänä^c töitä. jöiiSa-Ö3rtäm seuraa kj^yysäauden k a p i n a , mistä päättää vlhollism^ria^rmätön m u t t a v s i n ^ päämaja. : Teestä; «äattaa t u n t u a k u m m a l - l|selta,'-<et^^^upseeri^ .elää s o dasta,; j p ä | i u ^ t ^ Mutta ijhenTi i^^l,^ valossa äamm^^^^^^^^ . l i t i & a t ' o%t aUria olleet yastuuesa. c n K y y i n .travää . m i n t d l e , sillä a b ^ I e n . a i i i S q l i l ^ tolmsstani. blfai - aina^ h a l m i i i u t palvella. K ^ jsänbin. i i i n ä näen, että |iijk^^afi^^|0pne^^ ei,-Tie s i l l e k u u - tuyaä öä^^jriäan.^R^ tai ^^Vi:3l0^3i^ pu^ustaiE^ , mis-tä g ^ ^ i ^ n jon^; k ^ Päinvastoin, A^iii^' *-^-^'| s i i v o n : v s ^ i n m a a n etuja -ja t o i m i i u l k o y ^ ^ alaisena. . ^ i a r a ^ ^ ^ ! ' ; se ö n vielä p a r a - ^ b i e ^ ? ^ :^tä; sfeilalsille tnallle Iruin j i r i i a i i i l i a ; J a r^riköIse3ti;B^^ - M i - seUjgiti;;^^ Englannn £p^äalta^: •. . . ^ ^ u r e n i m p ^ xakeii- ^ a j t e i j ^ i ^ ^ eng-j i ^ t i l a j l ^ e t ' r ä ^^ sellaisella k a u - feor^löfcyyd*^ jä m u u d e l ^ i f o i ^ ^ pu-hUak^ bbi s e ollut kublläkainppai- Jiissa : j k o l i& Sen jesää, Aäsiaii j o k a b h j b e i m e i i i m l h heng^nläihtö t a p ^ saiolri k u n l u o - häväisty,ja j o k a uneksuu sorrosta v a pautumisesta . . . Lisäksi,.jos amerikkalaiset jäävät K o r e a a n Ja ryhtyvät siellä r a k e n t a m a a n voimakkaita t u k i asemia, n i i n minä en nä^.naiten V e näjä t a i k i i n a -voisivat sitä s a l i i a l o p - pumkttomasti. Täten meidän, käsis-sämms Olisi ennemmin t a i myöhemm i n kolmas maailmansota.' M i t e n seilairien sota päättyisi? Omaksuen n i t i s i i i s i m m a h k a n n a n , e t t ä Venäjä- j a kansanäembkratiät k i i - k l s t e t a a n aseycimin, voitto m e n i ^ s i t - t e n k i n A m e r i k a n j a s e n l i i t t b l a i s t en . s o r n i i e n välistä. I^ykyaikana-,ei enää saada voittoja j a nukä tajarisia m i l i - taaris£s.ti päätt3myt sota muuttuu t o i seksi .sodaksi, mikä jchtuvi v i h o l l i s en häviöitä. T o i s i n sanoen,., s o t a jätkiiu muottia v a i h t a m a l l a : E i o)(i^'enää a v m i a taisteluja täi vi-höllisi?^. joita v c i - däan osoittaa sormella, ' m i i t t a k a i kesta hublixnatta' vallitsee ylemen: v i hamielisyys, tehdään m u r h i a j a tuho-^ v u t t i i n I n t i a s t a. p t t a k a a h u j m i o o n , minä e n m o i ti nykylst^-iiflä^ista I n t i a s t a l u o p u m i sesta, aiinä jen hyväksy tory-ystä-vieni miel^idettä siitä, että me o l i simme -voineet pitää ikuisesti I n t i an sii;.^emntie suojassa. -Päinvastoin olen sitä mieltä, että meidän o l i p a r e m p i lähteä o i n a s t a tahdos^mme -kuin t u l la ajetuksi pois. ' ' M u i s t a n vuonna 1943 tapantimeen Ö^yen keskustelun moslemilaisen I n t i a n . m a j u r i n , kanssa. Hän o l i y k s i niistä iiaCToista i n t i a l a i s i s t a j o t k a s a i vat n ^ i i i i kpykean aseman. Olin s i l l o i n Burmassa. K e s b i K t e l i n hänen kanssaan .siit^, mahdollisuudesta, että l i i t t o l a i s e t lasksvat j o u k i o j a maihin Eurobpassai , Tämä" m a j u r i sanoi m i - h u l i e ; että hänen s u i i r i n toivonsa o n , j ö t t ä t ä t a ä - m a i h i n nousu onnistuisi •ja että S a k s a k u k i s t u i s i . M i n u a hämmästytti v a h a n hänen sanojensa ja tunteid^hsa voima j a siksi k y i y i n, v 7 . . ' ' :.: ••' . - . I f / i ' • — — Hetkeäkään epäröimättä t i ä n y a s t a s i: " I S I l ä k e r t a a luotan\siihen;,;että E b g - l a n t i lähtee sodan pääsyä pois I n t i a s t a . " • •••^V."'"--^'y . Minä t i e s i n , että me emme ele k o v i n k a a n populäärisiä kasyattamiem-mt I n t i a n valioihmis.ten ke:iuudfösa. Tämä k a i k e s t a ^ t a h u o l i i a t t a mitä olemme I n t i a n hyyälssi tehneet, "rai-lä valipihmisellä o l i vsän y k s i tavoite — päästä meidän tilallemrne k o r - k e i s i a äsenlissa. M i i t t a i n i n a . o l i n ^ - nä uskossa,.. että me ypimme vielä l u a t t a a - ' v a k i n a i s e e n armeijaan, mikä c l i muodostettu suurimmalta. cCsalta moslemilajsista, j o i l l a c n k a i k k i m e netyksen varat meidän , poistiun-lses-tamme. Tämän m a j i m ö sanat a v a s ir vat m i n u n silmäni j a aihäuliöyat k a t - k s r a n pettymyksen. M i n ^ lähdin I n t i a s t a h y v i n r a s k a i n m i e l i i^ M i n u n täSftyy myöntää.^ että e h - siminäinenkosketukseni amerikkalafo-t e n kanssa Normandisisa o l i p a r e m m i n k i n epämiellyttävä. Heidän t a i s - telumenetelmäiisä eivät miellyttäneet minua. : S p d a n ^ y n n i n täydellinen m e k a n i s o i n t i j a heidän jalansijansa v a l m i s t e l u p a l a u t t i n i i n u n mieleeni kertomuksen hedelmä'hlllon joukk-a-tuotanncsta, missä ei a s i a l l i s e s t i ole m i t ä ^ ^henkilökohtaista aloitemah-d o l l i s u u t t a . - K y s y m y s ei c l l u t n i i n kään p a l j o n d i j e l m a s t a , jonka m u k a a n vUiblliselle jätettiin "kärvennett y m a a " j a j o t a sellaisenaan voidaan puolustaa; vaan v a l l a t t a v a k s i aiotun man " n e u t r a l i s o i n t i " . Tämä saattaa o l l a tunteellinen argumentti. M u t ta s i i h e n sisältyy p i u i t a k i n . Täydellinen y l i m i e l i s y y s sodankäynnin väärinkäy-tolcsille kuUd käsikädesä heidän t i e tämättömyytensä j a sanoinkuvaamattoman materiaalihaaskäukssnsa k a n s sa, heidän anteeksiantamattomien t a k t i l l i s t e n virheittensä j a itsekl:ään halunsa kanssa saada toiset tekemään puhdistuksen, "ilmäpehniltyk-s e n " jälkeen — m u t t a tämä o n aihe, j c s t a en h a l u a nyt keskustella. Saavuttuani E n g l a n t i i n minulle Jkerrottiin yhtä j a toista amCTikka-l a i s t e n "miehityksestä' oinassa maass a n i . E i o l e a i h e t t a käsitellä heidän karskiuttaän, heidän kerskumistaan j a heidän tarpojaan naisten kanssa . . . P a l j o n yakaväinpaa on se m i t e n he antoivat nucffisomme m a i s t a a helpos-ti^ saatavasta r a h a s t a . Heillä o l i h u o no vaikutuis brittiläiseen rehellisyyteen — mikä tödelia o l i öleniassa — j a he antoivat e n g l a n t i l a i s i l l e epäilyj ä E n g l a n n i n suaiteen. M u t t a k a i k k i tämä c n vieläkin t u n n e m a a i l m a n piirissä. K a i k k e m t a r - 4 a sekä (venäläisiä bolshevikeja. -oOo- J0rcwn "deniokraattmen" sotaohjelnnta • *i Eversti Oeorge "Dreu'. joka Bay Streetin kultakaivoskapitalistien k ja väkijuomainstressien armosta johtaa nyt •'lasarectin suuruksen"' H tavoin pienenevää torypuoluetta, piti viime keskiviikkona •suuren" i puheen, jonka yhteydessä hän kerran uudelleen paljasti todellisen 5 jioliitlisen olemuksensa. ^ Kuten sopu odottaakin, arvon everstintme ei luonnollisestikaan i_yoinut olla antamatta omaa ••pätevää" arviotaan maailman sotatilari-teesla. Han piti ilmeisen selvänä sitä, että sota tulee, eikä mikään • {rauhanliike saa sitä estaa, sillä 'suhteeili-sesti harvalukuiset kcrkeisia Il ii»'iroissa olevat miehet päättävät nuiiitaman seuraavan päivän kulueissa ! fAsioista, joilla on mullistava vaikutus koko maailmaa tulevaisiruteen" I TCOPrn uulistieto Ganamiquesta. marrask. 29 pnä), '»f. Sodan ja rauhan asioista päättävät sits •"harvat ja valitut" — vaikka ^ ^ d a n seuraukset tulevat koko ihmi.^kunnan kannettaviksi! Sievaa "demokratiaa* sellaisenaan! . Mutta vitiä kohtalokkaam-r Jfjaa se on silloin kun muistetaan "a.siantuntija" eversti J)re\vn sodan- » tedelliset '•ennustukset'' ja "arviot'" esim. Xeuvosloliiton ja Hitlerin fit5aksan välisistä voimasuhteista, niiden poliitlisista t:woittei5ta jne! >^Xuten muistetaan, eversti I)re\v pauha.«i silloin Xeuvostolilttoa vas- ^J|aan,. kuten nvtkin. ja esitti lämpimiä kosiskeluia suuren Hitlerin Mutta käytännöllisenä politiikkona eversti Drew ei luota -mitään *^ttuman varaan. Han muistaa katkerat vaalihäviönsä Ontariossa fitta vaatii poluttislen vastustajiensa suun tukkimista. Jotta ''muutamat «korkeissa viroissa olevat miehet" voisivat rauhassa päättää sodan ttaeTöittamisesta. johon nämä '"korkeat" urhot eivät itse aio osallistua j^Sn paremmin kuin eversti Dre\vkaan. tJrypuolueen johtaja esitti ^laadittavaksi jonkinlaisen uudm 9*S:n:?i'n lakipykälän "kommunisti-gjj^ i-mintaa' vastaan, lotta •voitaisiin ehkäistä koaimunistien maan- •MJelos ennenkuin se tapahtuu", ««'Jos joku luulee yllaolevaa järiettömäk.si siansaksaksi, niin häh Mrebtyy pahasti, silla eversti Drew on tuossci oma itsensä. Hän Sl&aluaa havittaa demokraattiset vapaudet Canadasta siinä nimenomai- 22^ssa tarkoituksessa, etta voitaisiin perustaa poliisivaltio, niissä ^j^hi^it^ontroUoivat ihmisten ajatuksia ja •"estävät" heidät tekemästä •Joitakin etukäteen heille maxirättyjä "rik&ksia" "'EX^XEX RIKOK- •ÖEX SUORITUSTA"! Tämä on eversti Drewn ja torypuolucen «Sderaokratiaa , mutta vielä kummallisempaa on tulossa. Eversti Drewn. kuten muidenkin totalitääristen ajatusten kontrol- "^leerajien tarkoituksena on käyttää "kommunismia" vain keppihevosena ja karrata keskitysleirille kaikki 'väärin ajattelijat", jotka eivät" •hyväksy suuren johtajan sotaohjelmaa. Niinpä eversti Drew esiintyy on viekkäastikin ja vaatii julistäniään lainsuojattomaksi — ci vain kom- «lunistä puolu(J(ta — vaan '*kommuhist^ toimin.^ah'", mitä tietysti on .se jos puhutaan rauhan puolesta, vaaditaäh viiden sentin palkankorotusta, tai arv-ostelläan torypiiglueen jumalaista johtajaa! Ettei Iässä suhteessa jäisi mitään epäselväksi, eversti Dre\v selostaa juurta jaksaen, ettei kysymys ole mistään "kommunistien nimestä", vaan kaikesta siitä,'mitä hän suvaitsee kommunismiksi sanoa. Tällaisen lavastuksen jalke:h eversti Drew palautti kuulijainsa mieliin Ontänössä karsimistaan v^ katkeröituneeii mielentilansa jä sanoi että vaikka "kommunistien" toimintaan ei muiiteh puututtaisikaan. niin jokatapauksessa on pantava pakkopaitäin sellaiset lehdet, jotka uskaltavat vastustaa, suuren rahan poliittisia puhe-imiehiä. Kuten huomataan, eversti Drevm ''kommunismlkäsitys'- on tähän mennessä fevrnnyt melko laajaksi ja sitten häh antaa ankaran tuomionsa: "Canadassa julkaistaan suuri määrä sanon\alehtiä Puolan, Suoimen, Ukrainan ja -muilla kidillä. Xiissä on mitä pahinta lajia anti-canada-laista propaganda. Xe ovat hyvin rahoitettuja ja niillä on laaja levikki. "Xiitä jaetaap niiden keskuudessa, jotka tulevat Euroopasta Cana-daan ja jotka eivät puhu englantia tai ranskaa. Monissa tapauksissa niitä lehtiä lukbe"ihmiset, jotka ovat voimakkaasti kommunismiyas-taisia tänne saapuessaan, mutta jotka haluavat tukea niitä lehtiä siksi kun usein ne ovat ainoita saatavissa olevia lehtiä kielellä mitä he ymmärtävät . , . .\ikana jolloin edessämme on suuria kysymyksiä, meidän täytyy suojella ja varmistaa todellinen sanomälehtivapaus . : • Toisinsanoen, eversti Dre\Y vaatii mestauslavalle vähemmistöryhmien "ainoat ,saäta\nssa olevat lehdet" jotta päiltä ihmisiltä riistettäisiin kokonaan oikeus lukeakin sanomalehteä, puhumattakaan< nyt sen kustantamis- ja julkaisemisoikeudesta. Ja tätä sanotaan sanoma-lehtivapauden puolustamiseksi! Me emme tiedä, onko Vapaudella kunnia olla niiden "kqm-munisti-lehtien" joukossa, joita eversti Drew vaatii lakkautettavaksi, jotta •korkeissa viroissa olevat miehet'' saisivat rauhassa päättää-tuhoisaan sotaan lähtemisestä ja että torypuoluetta ei enää vustustettaisi seyraa-." vissa vaalei.^sa. Meidän täytyy tunnustaa suuren yleisön edessä syyllistyneemme" eversti Drewn ja hänen kurjan ohjelmansa vastustamia • seen. Mutta jos meillä sellainen kunnia on, niin -me voimme etukäteen i l moittaa vakaan käsityksemme, että Canadan suomalaiset eivät tule torypuolu^n tahdottomiksi lampaiksi sillä, että heiltä y-ritetään riistää lehti, jonka he ovat itse rakentaneet, rahoittaneet ja vaalien kasvattaneet. Suomalaiset miehet ja naiset eivät ole tottuneet piiskurin saappaan varsia nuolemaan ja me olemme täysin vakuuttuneita siitä, että fasistinen nuelipidesorto Vapautta vastaan tulisi aiheuttamaan sen, että Vapaudesta tulisi lopuksi entistä pidetympi ja entistä laajemmin levinnyt lehti maanmiestemme keskuudessa. Ja mikäli voidaan historian, varrella saatuja kokemuksia pitää jonkinlaisena mittapuuna siitä, miten tälliliinen fasistinen ajatusten kontrolli vaikuttaisi canadalaisten keskuudessa yleensä, niin varmuudelta \^hiaan • sanoa, että Vapauden väki saisi paljon ystäviä ja kannattajia muidela canadälaisten ke^uudessa taistelussa sanomalehtivap.-iuden puolesta Xronkongressin pitooni toryjen fasistista ajatusten kontrollia vastaan. V K u n s u m ^ ^ e l b l p a y a ] ^^ astui toiziustopnsa, ärjäisi bän olevalle nuorelle, m i ^ e l l e : . " P a i n u k a a ^Miteen täältä, kauan : ^ i ] i m i i ^ ölm;a@ärä§.^^( tääillä passaa vetelehtiä.-" " M u t t a anteeksi herra, en h e n k i l f f ^ i m t a a n , ; s a a v u i n vaift': l u s t e l e m a a n jÄiSiaa?". sanoi tm :]/'-y^ Lft«ova. - "Hyvä. olette, hyväksj-tty", övah Igkongressia j o h t a j a . - : -.'Z,^ S ^ . s a KUtos. h e r r a " huvtdahtl rraoriftji Jean-i* S{^ hisU J a nyt p a i n u k a a , olette eroitethi! feja meidän k a r j a i s i j o h t a j a , osoittaen öyea." •. rtstaiisellä t N u o r u k a i n e n Sieppasi iiattiifasa^j ^»ina aseU lähti ovelle, mutta 'kääntyi sitten kj ^ iSxMn. s r e n : ' . ^ gheinen. S a l l i t t e k o minun,tehdä yhdenlg ailä. että C symykseh?" ' iai, ettei si " N o ; mikä se oh?;" : iiaan." 'Sanoisitteko minkälainen teMät iSSa sanoi, se o l i johon: o l i iiyväksyttyV öBlset olisi niin v 01 keintä o n se, että ainerilöcalaiBetji i""*^*!?^ * vät ole koskaan ppistunectr äifMi 0^ l i i s t a . M a t s h a l l i n suiinidtelnJaä]J'fi ^ sältyvän täloudelllseh riippuvalfiuude U r lisäksi o n tullut ^sotlteallisenyrit^ IfnilfAC vaisuuden -ha*Östys. K u k a ädfaia^ij ftUUlVö k y a i k a n a ndtään ^ a r v o a kenttäni^ .•• salkkiä, Mohtgonierylle? Britiuifiä yleisesikunnasta on t u l l u t A a i i e ^ yleisesikunnan merkityksetön Y l i 15.000 ameriikölaista "speäali QJI meidän sätbtnissamme Ja v] kentiilämm -Ämiue eri tcoTliäui oh ^ i t c k s i s s a o n ^ u l w i ^ Smuuto MikäU o n puhe äskettgisistr jäH slstämroe K f s s ^ - . j a l^^-iääSsa,";;? |{jao'450 cn.teihty.ikpiiimald^^^ juhla r i k a n alasimen ;y|ilis^ Piilii^ii^ä E^rtinpn täysin avoiinesti, i n i n u a ei hamai^ t^täisi.ialnkaaji jpsiäisin.Uet^ S^steln amerikkalaiset ti)keyat salaisesti.,^ ^ä^ttää, l a k k a l a i s t e n vastarintaliiketU,-kute NenvostolUttoIalsia työläisiä laihakirjasto?sa. L a i n a k i r j a s t ot Neuvostoliitossa Ja.niisi»' ön aänä n m s a a s t i asiaklcalta. ovat h y v i n käytettyjä j a s u o s i t t u j a p a i i i k o ja s y y r i a l a i s i a a v u s t e t t i i n muutajna .mi Utaaveilijans s i sitten brlttOaisten - toimesta, jotk Ijtttään k l ( toivoivat pääsevänsä ramk^IaiateiLti bten aikais< l a l l e . K; Perjantain Sibeliuksen E n g l a n m l l a e i . o l e enaa impenaoi^BJsllickia k V i e l a p a sen -Connnonvrealth on-.vaa esitetään ko r a l l i n e n utukuva. Britannia CL.TI tt]3mestaril] luottaa kenenkään apuun. Scn täj iaitoon PII tyy t3hdä k o v a s t i työtä j a elää onui «iflitsen si ta niukasta maastaan. äQcnkdJ& Visa. Köyhänä eläminen vaatii tietöaffi iSaaan pä tä, miten tulee elää. Meidän armei ^«än vai -jastamms on t n l u t todellinen feaö |4ilÄonserl maallemme. Me emme vöi enennä jä»än johd sitä ylläpitää. • E n g l a n t i ei voi valla t a raitaan toisia m a i t a . Se - M I vai " " « ^ Sp mehettää maita: Ottakiammeeii gj""^""* m e i k i k s i Pklestiiha. Teisellä puota P J Panl^ k u k a a n e i todellisuudessa uh^isaa Enj JJJ"F.|^ l a n t l a , sillä E n g l a n t i o n \-i3lakm, to J^*^^' tcs J u m a l a l l e , saarimaa. Mutta tekeH^^**^ P^* mällä Suurbritanniasta Neuvcstoliit toa vastaan kohdistetun lalvasto-l e n t o t u k i a s e m a n — - milla ei ele mi tään tskemi-:tä E n g l a n n i n puolusti m i : en kanssa — vaarannetaan maam me Venäjän hyökkäykHells. Sotfla; n a minä voin, helposti kuvitella, ett Veiiäjä katsoo taipeellisefcsi "tuhot ( J a t k u u 3, sivulla) ja Nykyään c n p u h u m i n e n d e m o k r a t i a s t a t u l l u t o i k e i n muotiasiaksi. V a r s i n k i n h a l l i t u s p i i r i t , n i i n yhdessä k u ih toisessakin maassa, vakuuttavat k a i k e n l a i s t e n p ^ t ö s t e m ä j a tekojensa perustana olevan demokratian t u r - - v a a m i s t a r k o i t u k s e n . • - . ^ K u n esim. presidentti T r u m a n ja k e i s a r i M a c A r t h u r puhuvat atcmi-p o m m i h . — t a i p o n u n i e n — pudotte-iemJsesta K a i n a n kansan joukkoon, n i i n vakuuttavat he s e n t u l e v a n t a p a h t u m a a n A m e r i k a n "turvaamiseks i " hyökkäykseltä j a " d e m o k r a t i a n" säilyttämiseksi. K u i t e n k i n ovat k i i n a l a i s e t yhä, ku-: t e n ovat vuosituhansia cUeet. noin 5.000 m a i l i n päässä i i m e r i k a s t a — e l l e i n y f oteta huomioon sitä 9-mie-histä K i i n a n K a n s a n h a l l i t u k s e n lähetystöä, j o k a o n A m e r i k a s s a esittämäs-r sä syytöksensä " y K : U e — k u n taas A m e r i k a n Y h d y s v a l t a i n joitköt ovat a i v a n K i i n a n r a j o i l l a. " D e m o k r a t i a a " sanottiin myöskin Canadassa olleen sen, k u n esim. r a u h a n vetoomuksen a l l e k i r j o i t t a j i a v a n g i t t i i n j a p a h c i . n p i d e i t i i n , m m . M o n t - ' realissa j a Torontossa. '•Demokratiaa" o l i s e k i n , k u n A t t - leeri johtaima B r i t a n i i i a n työväen . h a l l i t u s esti rauhanpuolustajat jiääse-mästäjSriUumiassa. pidettäväkö aiott u u n rauhanpuolustajain maailman kongressiin; v a i k k a e n s i n a n t o i k i n l u j a kun vielä sanomme, että turkki- V a i k k a hän solvasi NeuvoEtoliittoa j a j u g c s l a v i a l a i s i a r a u h a n puolustajia^ ei k u k a a n n o i n 2,000 kongressiin edust a j a s t a t a r t t i m u t äijää n i s k a v i l l o i h in j a heittänsrt ulos, IS s i n n e päinkään. Aijäh a n n e t t i i n useampaan otteeseen puhua suunsa p i i h t a a k s i, Bliviperän P e k a n paperi j a a m e r i k k a l a i n e n R a i v a a j a innostuivat siitä j o k o v a s t i huokaisemaan, k u i n k a r a u hankokous r a k c i l i j a k u i n k a "soraääniä ' . k u u l u i . : Mikäs siinä, k u u l u i h a n niitä " s o r a ääniä", mutta j u u r i v a i n p a r a h i k si osoittamaan miiikälaista deniokratia o n siellä missä lännen "demckraat-t i s n " vakuutuksen mukaan el pitäisi oll^ haisuakaan demokratiasta. - U u t i s t e n mukaan äänesti Rcgge kongressin hyväksymän yhdeksän kohtaisen päätöslauselman kuutta kohtaa vastaan j a s a i n o i n 2,000 „ edustajajoukosta 2 k a n n a t t a j a a . Y h - r a u h a n l i i k k e e n kongressi Varsovaan, dysvaltain 53 edustajasta äänesti 52 laiset muhametit, j o t k a n y t Koreassa tappelevat 'kötealaisia j a -heitä a u t t a via cmla rajojaan turvaavia k i i n a - l i s i a vastaan;'övat siellä turvaamassa T u r k i n "demokratiaa" — . T u r k i n, missä kansa t u s k i n u s k a l t a a demok r a t i a s t a uneksiakaan — n i i n eikö-häp meillä j o o l e k i n riittävästi esimerkkejä siitä oikeasta länsimaisesta j a miksei-myö turkkilaisesta " d e m o k r a t i a s t a " . - ' Katsokaamme s i t t e n t a u l u n toisellek i n pijolelle. ' K u t e n k a i k k i tietävät, s u r r e t t i in ;|aan vähä i&ipalaams P u o l a a n , k u n s eh p i t o e s t e t t i i n E n g lannissa. D e m o k r a t i a n j a r a u h a n rakkauden nimessä P u o l a n h a l l i t u s — muistakaa, että Puola • l ä n n e n "demokraattien" vakuutuksen mukaan lukeutuu ' r a u - t a e s i r i p i i h " m a i h i n — ei asettanut yhdellekään edustajalle pääsyesteitä, ^ ei edes vaatinut minkäänlaista v i i s u mia. PääsyyU; riitti heidät v a l i n n e i den i h m i s t e n v a l t a l i i r j a t. J a entä.kckous itse? Siellä s a i j o k a i n e n vapaasti lausua mielipiteensä. Siltä- o n todistuksena se, että esim. K o r e a n a s i a s t a ; r i e h a h t a ^ u t A m e r i k an edustajistoon lukeutuva Ö. J o h n R c g - ge, entinen . , 5 ^ d y s v a l t a i i i h a l i i t u k s en v a p a a i n i e i i i i e n oikeusaisiamies .7- ehkä n y k y i n e n k i n _urr t r o s k i l a i h e n Jugosl a v i a n T i t o n "terroridemokratlan" i h a i l i j a , sai siellä vapaasti soittaa suutaan. ^ häntä vastaan. R a u h a i m e u v o s t c n valinnassa R o g - gen korottama "sorahuuto" ^kiiului vieläkin eneznmän pihisemällä,Jcun. hän v a s t u s t i ' j i i g o s l a v i a l a i s e n T i t o - vastaisen kenraali Pöpivodah v a l i n taa. Tässä kysymyksessä hän e i - s a a - nut m u i t a k u i n itsensä k a n n a t t a m a an "soraääntään". . M u t t a puhua j a äänestää äiJä s a i mielensä mukaan. J a P u o l a n h a l l i tus j a kansa kohteli häntä v i e r a a naan, kuten k a i k k i a m u i t a k i n icon-gressin edustajia. O l i se;sentään toista, k u i n esim. t a l v i s o d a n aikana tässäkin maassa pidetyissä suomalaisten manneirhei-m l a kannattaneiden "demokraattieh"' kokouksissa. Niissähän e i s a l l i t t u j ö s - kuskaan M a n n e t h e i m i a arvostelleen henkilöön puhua sanaakaan, v a i k ka olisi Cfeilloinijuolestakin puhunut. Pa h u m k t t a k a a n s i t t en Mannerheimin s c t a r i k o l l i s e n T a n n e r i n silloisista tas t u s t a j i s t a , j o i l l e a r v ^ e m a t t a t a^ t i i n "demcteratian'* puolustamisen inessä liyrkikiä silniää S i t t e n toinen esimerkki. K i i n a l a i s e t — Intian. Neuvost«lii t o n y m . k a n n a t t a m i n a — ovat vaati neet, että 450 öiiljoonaiselle -KSto» kansalle, sen valltsemaUe Kansanha l i t u k s e l l e , kuuluisi a n t a a paikka,?* distyneiäeii K a n s o j e n järjestössä. . B H tä se k u u l u u ehdottomasti sille. •Mutta .Yhdysvaltain /valtiodepart m e h t t i j a sen käskyläiset sanovat^ tälähsinialssn "elämäntavan" ja " « m o k r a t i a n " mukaan se kuuluu Kai-Ehekille, j c k a ei edusta ketään. K i i n a l a i s e t välttävät, että ja demokratian .^turvaämis^ saari hsUlä täytyy o l l a oikeus ha! k a i k k i a ESinah Osia, suojella rai' j a a n j a määrätä oma hallitusmuati Mutta, Amerikan "demobraatit Euuurrahamiehiä edustavat sen puhemiehet sanovat, että " d k r a t i a ' ' voidaan ttirvata vain k u n Amerikan armeija pitää s a a n K i i n a l l e kuuluvaa Pönnosa» a f a c A r t h u r i n divl^iohat saavat . W bassa miehittää iBainan raja-" sdcä alituis«!ti *uhafca p K i i n a n kansaa j a s en rakenn S e l l a i s t a se o h demokratia ja i n o k r a t i a " . Erö niillä o n kuin j a päivällä, v a i k t o moJemmat j o s t a v a t k ^ korvaan yhtä OUJ^^^Jt. J o s ' J a i t i a t . arirbisa l u l d j a , detäokratiaa. i<Äa v a l l i t a ^ i n i - h a n voimien kokouksessa, xäixi t a u h a n j ^ b l t t s t a j l ^ M u J s t a ii«fös;'läMetc^^^ -rauhan a s i a a puolustavaa pauden joulunumeroon- — B U U B » " - .Onni : li m Ottteen • Ida j a lOTdij Belmi Ed< Hazel j Mrs. A ., VUi L a Martte Ed. Ft< Täi Oloni] on sa Enj tässä dassa jaha keä o V P.O.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 5, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-12-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus501205 |
Description
Title | 1950-12-05-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
5i ' '
1^
mi'
r
5 ?
T
1' • > I
«Sivu 2 Tiistaina, joulukuun 5 p. — Tuesday, Dee.
( U B E H X f ) ilndQiendent JLatx>i
Oigaxi of finnfsb Canadlans. £8-
tabUsbed Kov. 6tb. Idl7. Aathorizea
second dass maii bF tbe Post
Office Department. Ottawa. Pub-llsbed
tbrioe «reekly: T a e s d a ys,
Tfaarsdays and Saturdays by Vapatu»
Publishing Company Ltdv at 100-102
Blm St. W v 8 a d b u ^ . Ont.. Canada.
relephones: Business Olfiee 4-4284.
editoria! Ctffii« 4>426S. fifoi
S. Suksi. EdJtor W. EiOund. BSalli
dödriMs Box 69. Sudlmy. Ontario.
Advertising rates upon application.
Traoslation free of cbaree.
TILAUSHINNAT:
Canadaaaa: i vk. 6JX) e VL 23»
YhdyKvaiioissa: 1 wk. TJO» 6 ltk. 3 » )
Suomessa: 1 vk. 750 6ick.4S3
\ Suomen itsc^häisyyspäiväniä
I Kirjoittaessaan [viime keskiviikkona :%'>4ohien,Jt5ena^^
t le'*, Canadan tutiset teki hyvin mielenkiintoiseii fotfeamukseh sanoen;
t " Ö n kuitenkin myönnettävä, eitä Venäjä viime sodan lopulla olisi
; mabdolIisesM voinut Suamen itsenäisyyden lof>ettaaj jos se olisi sfen
[halunnpt tehdä . .
J Tämä sellaisenaan on iMtla, joskin Canadan Uutiset ei rohkene
I vielä mennä pitemmälle totuuden myöntämisessä. Mutta tuo tärkit
•'-myönncty.s palauttaa miielcen erään toisen hyvin tärkeän seikan:
•'Jos Venäjällä olisi ollut tsaristinen tai parvarillinen hallitus, niin
Suomi olisi varmasti menettänyt itsenäisyyiensä toisen maailmansodan
jälkeen. Tsaristinen tai porvarillinen Venäjä olisi selittänyt kvJmäsH,
että Hitlerin liittolaisuus oli se viimeinen olki mikä katkaisi kärsi-v^
llisyyten*me selkärangan ja vaatii meidät lopettamaan tällaisen
; Vehkeilyn pienesiä rajamaassamme" (ikä kukaan olisi siinä tilanteessa
nostanut sormeaankaan Suomen puolesta,
>tutla Sosialistinen Xeuvostotasävaltojen Liitto ei sitä tehnyt.
'Vaikka Suomen armeija oli lyötöy ja vaikka Neuvostoliitto olisi
y!" |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-12-05-02