Vapaus, April 19, 1949

              APAUDEN
E D W I V S C K S I
.Atlantic Passenger C o ^ e -
valtuuttama, asiamies
rfastanune melkein kalklda Joh-
'^''^^Itainerilinjoja. Suun­ne
matkaa Suome«i tai
Euroopan maihin, voitte
Iisalla kääntyä puoleem-t.
vm. matkaa koskevissa
iPAUS STEAMSHIP
[TICKET AGENCY
EDWIX SUKSI
Valtuutettu asiamies
Boi 69 Sodhory. OnL
300 uutta tilausta
Taipans on nyt sMoat 3M aqtta tiUnsto siBä raauetau. taU tau
eri poelOte maata 2S oatta ttlMMtta.
Sndboiy täytti läpynjen lopaKii yli kakgiAertaisesti •saatcma. noUa
Port Arthnr lisäsi edelleen etiunatluaiua Ja on jo ttyttänyt yU kalmikertai-sesti
osuntensa. THanksia saapui nyt searaavafiti:
J. A. Sepitilä. Ci9|ier OUf. 1. yfateensä 3 Ja asmis tnU täyteeib
Sndbniysta Olivia Tolvanen 8, tilaaja 1 Ja Reino Keto 3. ytiteuHS 53
mitta tiUnsta. ' • U l i lÄ
T<Hx>nt05U H. Sönty I. Matti Beisiu. 2 Ja Jnho Nissinen I. ytUe^S^T
Tonmton «snns täyUyi Ja lisältsi tali 2 t i l a u s rapioiksadn. [••'
Port Arthnristtf N. Mäkelä 3 Ja T. SiOman 2. yliteensä 83 nntta tilausta.
Kiiidand LakeiU Helga Piesanen 1 Ja Oica R i s s a n » 2. yhteoisä 11 notU
tilausta (osuus 12).
Fanny Lind, Vancouver 1, yliteensä 11 (osuus 15).
Evert Mäenpää. Beaver Lake L
T. Jylhä, Wannp, I. t
TorsUina Ui viimeistään lauantaina saadaan lopulliset tulokset nntfeii
tilausten hankinnasta WilL
Incouverissa
Ifnistutaan
n
m«r, B.C. — CSJ:n paikalH-aston
valistuskomitean kckouk-keskusteltiin
ja päätettiin seu-sia
a-siolsta.
alettiin, että pidetään vappu-
Clinton-haalilla toukok. 1 p:nä.
feuus alkaa klo 8 illalla. Ohjelma
olemaan hj-va ja monipuolinen.
npää-sj' on vapaa, ainoa,staan ko-
Ipaus-lehden levitystyötä päätet-
[tehostaa parhaan taitomme mu-nadan
Amatööri Urheiluliiton ra-
.skamppailua päätettiin myöskin
ktaa .siten, että .se tuottaa parhaat
äteitiin jatkaa opintokerhotyötä
i asian puolesta koska se on tal­laa
kaikkein tärkein kysymys
Iän osastomme töimlnnas.sa ja
Ekin koko Canadan työväenliik-k
• •
linsainväliseen vappukulkueeseen
ettiin osallistua suurena joukkona
se tulee olemaan työläisten voi-näyte
rauhan asian puolesta so-
(ietsojia vastaan. Toivon, e t t ä jo­en
kansalaisemme ottaa paikkan-
^uhanlipun alla tänä suurena työ-
Juhlapäivänä,
kustelussa kävi myöskin ilmi. et-tiuorlsomme
voimlsteluharjoituk-täydessä
käynnissä. Osanot­on
keskimäärin ollut 25—30 ja
tulee uusia fyyskulttuurityön
stajia. Hyvä. innostunut mieli-vallitsee
nuorten keskuudessa.
on myöskin Innostusta joukko-iluun
sekä näyttämötyöhön,
ätimme myöskin järjestää naa-anssit
Clinton-haalilla toukok. 7
Kolmelle parhaalle naamioidulle
jetaan palkinto.
ncouverin suomalaiset, pitäkää
ssänne toukok. l päivä ja tulkaa
ne juhlimaan yhteistä työn
— Valistuskomitean puolesta:
Tyko Virtasen faifeilijajuhlassa
esitetään operetti "Piltliu-pyliiniys"
Boris Karloff, filmitähti jonka!
|uj5uus perustuu "kauhu" roolel-syntyi
Lontoossa v. 1887.
Toronto. — Yllätyksenä näimme
Don-haalin ilmoitustaululla seuraavan
ilmoituksen: "Tyko Virtassn 40-vuo-tisen
taltellijatolmirman johdosta esi­t
e t ä ä n lauantaina t.k. 30 pnä kello 7
lp. juhlanäytäntönä operetti Plkku-pyhimys
. . ."
Teimme sen johdosta vierailun hä­nen
kotiinsa pakinoldaksemme asiasta
yksityiskohtaisemmin. Onhan 40 vuot­ta
hyvin kunnioitettava ajanjakso
kulttuurityön hyväksi.
Kysyimme heti aluksi onko tämä
aika kulunut kokonaan työväestön
kulttuuritoiminnan edistämisessä?
Ehdottomasti! kuului va.staus. Lu­kuunottamatta
ehkä sitä varausta, et­t
ä kun Keväällä 1909 pääsin Tampe­reella
avustajaksi raittiusseura "Aa­muruskon"
näytelmäseuraan, toimi
silloinen Tampereen porvarien teat­teri
samalla talolla ja käytti maini­tun
n ä y telmäseuran henkilökuntaa 11-
säväkenä omissa näytännöissään. Te.
atterinjöhtaja Pekka Alpolta sain s i l ­loin
ensimmäiset näyttämötybn opas­tuksen
sanat, jotka painuivat alita­juntani
syvyyksiin. Saman vuoden
syyskesällä sain'kone- ja metallityö-ammattiosastoni
huvitplmikunnalta
pjfynnön ryhtyä avustamaan sen näyt­tämötyötä
koska sen miesvoimat siir­tyivät
Tampereen Työväen Teatte­r
i i n .
Niinpä sitten tapahtui se ihme. että
jouduin siihenastisin eväin johtamaan
Nuoren luotsin. Se esitettiin uudella
Ulkotyöväenyhdistyksen talolla ja
huomattavimmissa paikoissa kaupun­gin
ympäristössä. Mainittu huvitoi-mikunta
oli jo ennen saanut "Ranta­perkiön
ttu-neen" nimen pois sllrty-neitten
Kössi Kannon, Yrjö Heiniön,
Kalle Ahlqvistin ja Väinö LuUtosen
ansioista. Viimemainittu näyttelee
vieläkin Tampereen Työväen Teatte­rissa.
Tunsin itseni perin avuttomaksi joh-tajatehtäv!;
än. Kun Ulkotyöväenyh-distys
perusti turkulaisen teatterimie­hen
Nestor Jokisen johdolla teatterin
n i i n otin vastaan tarjouksen ja liityin
1910 pieneUä palkalla näyttelijäksi
hänen teatteriinsa.
Mutta etkö sinä ollut Tampereei?
Työväen Teatterissakin?
Kyllä, mutta vasta 10 vuotta myö­hemmin;
Työsuhteiden takia jouduin
Turkuun 1911. Nestor Jokisen suo­situksen
perusteella jouduin heti k i i n -
nitetuksi Turun Työväen Teatteriin,
jossa näyttelin Mikko Kajavan joh­dolla.
Kun Mikko kuoli kevääUä 1914.
valittiin minut hänen tilalleen johta­jaksi
— oikeastaan amatöärljohtajak-si.
koska työ oli suoritetlava muun
elinkeinotyön ohessa, 20 markan kor­vauksesta
esitystä kohden. Kesän a i ­kana
harjoitutin Hatanpään Helkld Ja
hänen morsiamensa-nimisen kappa­leen.
Sitä et kuitenkaan koskaan esi­tetty,
sillä alkaneen ensinunäieen
maailmansodan johdosta pidettiin
Suomen rantakaupungit pimeinä. Jo­ten
näyttämötyötä el voitu alkaa syk­syn
tullen. Niinpä jätinkin Turun.
Samana vuonna jouduin silloiseen Pie­tariin
ja sikäläisten suomalaisten
joukkotolmintaan, jossa minun osal­leni
lankesi näyttämötyön Johtaminen.'
Esitimme erikoisen onnistuneesti mm.
lolfaie hyvää, kirjaa
A L E N N U K S E L L A
VOITTAMATON KANSA
K i r j . Vasili Grossman
Jännittävä, realistinen kuvaus rintaman arkipäivästä, taistolasta Ja
sodan voittaneista miehistä. T
Sid. 248 sivua Hinta $1.00
MYRSKYN SYNNYTTÄMÄT
K I r j . Nikolai Ostrovski
"Tämä teos. jonka piti Ilmestyä kolmiosaisena, mutta keskeytyi teki­jän
kuoleman takia, kuvaa Puolan tapahtumia ensimmäisen maail­mansodan
aikana. JÄNNITTÄVÄ ROMAANI.
Sid. 228 sivua Hinta $1.00
NAPOLEON
K i r J . Eugen Tarle
Erikoista ja tavallisuudesta poikkeavaa valalsttista aikansa suuren
sotapäällikön elämään Ja toimintaan tarjoama teos. Laajoihin tut-
«muksiin perustuvat aäatiedot.
Iso sidottu teos, käsittäen 567 sivua.
Hinta $1.65
^PAUS PUBLISHING CO. LTD.
''«fis Sudbonr. Ontario
Maxim Gorkin Pohjalla monta ker­taa
venäjänkieliselle yleisölle puhtaal­la
suomenkielellä..
Vuonna 1915 siirryin Helsinkiin, jos­sa
liityin Sörnäisten työväenyhdistyk­sen
Vuorelan näyttämölle, "tuomari"
Orasmaan johdolla. .Näyttelin siellä
siihen saakka kunnes Vuorelan komp­paniassa
otin ensimmäiset askeleeni
punakaartin rlveLssä. Se Johti van­keuteen
Suomenlinnan Suslsaarella.
Erämaan ritarit oli ilmestynyt painos­ta
ja saatiin etappitietä vankilaan.
Esitin tämän näytelmän kaikki roo­lit
kannesta kanteen kiitolliselle kuu­lijakunnalle.
Joka istui lattialla Ja
ahmi kerta toisensa jälkeen näytel­män
sisällön, milloin aika Ja paikka
sen sallivat. Kun sitten vankilasta
päästyäni jouduin Koiton näyttämöllä
esiintymään tässä näytelmässä, ei m i ­nun
tarvinnut vaivata itseäni roolin
lukemisella, -s
Vuoden 1918 lopulla jouduin työn et­sinnässä
jälleen Tampereelle. Sikä­läisen
Työväen Teatterin. näyttelijä­nä
sain parhaan opetuksen Johtaja
Kosti Elolta. Lähdin liian varhain
koettelemaan silpieiU kantavuutta
johtajauralla. Ensin vuonna 1921 Pie­tarsaaren
Työväen NäyttämöUä Ja sit­ten
Kajaanin Työväen Jläyttämöllä.
Olin vuoden ajan Lahden Työväen
Teatterin johtajana ja sen jälkeen vie­lä
kaksi vuotta Pietarsaaressa, kunnes
saavuin Canadaan vuonna 1927. Olin
viisi vuotta T^-ö. Temppelin näyttä­möllä
Port Arthurissa kunnes Ben­nettin
rautakorko teki lopun siltä lys­tistä.
'.
Avustin sen- jälkeen kolmisen vuot­ta
C S J : n P o n Arthurin ja Fort W i l l l -
amin osastojen näyttämöillä. Samal­la
kokeilin arkisten huolleni ojjessa
myöskin näytelmäkirjaUijana. Josta
onkin muutamia näytteitä C S J : n näy­telmien
vuokraamossa.
Näyttämötyöni loppuvaiheet tunne­taan
täällä verrattain h^vin. Vuoden
1935 lopulla tehtiin t ä ä l l ä päätös näyt­tämötyön
opastuskursslen alkamisesta,
johon tehtävään minua tiedustettiin.
Tehtävä suorastaan peloitti minua.
Vain eräiden overien rohkaisemana
uskalsin ryhtyä tähän työhön. Ne
kurssit kestlvätkin sitten yhteen me­noon
runsaasti kolme Ja puoli vuotta.
Oliko kursseissa vastaavaa hyötyä, s i l ­t
ä on teillä oikeus lausua mlellpi-teerme
paremmin kuin minulla-
Johtajatoimirmastanl STJ:n New
Yorkin yhdistyksen näyttämöllä en
voi sanoa sen enempää kuin e t t ä alku
näytti lupaavalta. Vajaan puolen vuo­den
aikana sain aikaan .paljon k i i n ­nostavaa.
Kun viranomaiset pakolt-tlvat
minut palaamaan takaisin Cana­daan.
oli se yksi synkimpiä phnennj*-
siä minun 40 vuotta kestäneessä n ä y t ­tämötyössäni.
'
Olemme erikoisesti kiinnostuneet
terveydestäsi. Joukkoihin kun on'
juurtunut sellainen lamaannuttava
käsitys, e t t ä sairautesi jon johtantit lo­pulliseen
eroon näyttäihön palkeilta.
Etkö pelkää seturauksia ktm nyt yh­täkkiä
esität taiteilijajuhlassasi vielä
nuoren miehen leimokkuuttä?
Minä teen sen lääkärin luvan pe-rust3ella.
KUtos hänelle onnellieesti
löytämistään lääkkeistään. Jos minä
saan niistä yhä edelleenkin y h t ä pal­jon
apua. kuin kulimeen kuukatiden a i ­kana,
saattaa jatkuva nuorentuminen
tehdä minusta vielä uudelleen lapsen.
Tyko Virtanen on viime aikoina
voimistunut huomattavasti. Jonka Joh­dosta
hän on voinut osallistua enem­män
toimintaamme. Onnittelemme
h ä n t ä 40 vuotta kestäneen toimin­tansa
J<dida6ta kulttutultyörintamal-la.
Toivomme hänelle Jatkuvaa tar­moa
ja työkykyä — s i t ä tariiltaan ny­kyään
erikoisesti edistysmielisesei
kansanliikkeessä.
Parhain ta|>a antaa tunnustus t ä ­män
pitkän työpäivän Johdosta on se.
»le
Trlbunea
S«tetidfek B.C. — Aika ftjolttam p&ft-see
levUUnäftn sellainen tunnelma, ettft
mikUn yMsca hyvin edistämiseksi
Järjestetty asla 4 saa tyydytt&vBstl
kannatusta. Vain pienet rytaro&t tu­kevat
asiaa yleisen kannatdcsen j ä ä ­dessä
stvuunu
Sellainen timaelma pyrtd hilplmfiön
esiin paikkakunnaUamnie tässä äsket­täisessä
Pacific THbune-lehden ryn­täyksessä,
varsinkin lehtitilausten suh.
teen. Mutta sitten tapahtui Jotain
kertomisen annista.
Akat Ja polkanUehet Järjestivät il­taman
tk. 9 päivän iUaksi Joista piti
Jakaa 8 J : n palkalliselle osastolle kaksi
kolmattaosaa Ja Pacific Tribune-leh-delle
yksi kolmasosa. Satoi taivaan
täydeltä Ja apein mielin katseltiin s i ­t
ä Ja ajateltiin nUtä rapakkoteitä Jolta
myöten Utamaylelsön on haallUe tulta-^
va. Tulisiko kovinkaan monta hen­keä?
Tulihan loki! HaalUle kokoontui
suiu-empi yleisö kuin siellä oU ollut
p i t k ä ä n oifcian. OltUn uteliaita nä­kemään
mitä akat Ja pojat olivat saa­neet
aUcaan. Ja tUlpeänä vakuutti oh­jelman
esittäjä Urho Tj^jälä, lausu-e
s ^ n ylelfiOn tervetulleeksi, e t t ä illan
ohjelma tulee olemaan erikoisen hyvää
koska akkojen Ja polkien keskuudesta
löytyy lahjaldntutta — sellaista lah­jakkuutta
Jota tuskin tyttöjen Ja uk­kojen
keskuudesta löytyisit Raaste
siis heitettiin. Ja tiikä sen vastaanot­tamiseen
olivat Jotkut ukot Jo täysin
valmistuneita koska niin Itsetietoisina
hymyilivät.
Vakavampana fuolena tervehdyspu­heesta
oH eheä Ja valaiseva selostus
työväen sanomalehtien Ja nimeno­maan
lännen Pacific Tribune-lehden
välttämättömyydestä. Josta saamme
totuudenmukaiset selostukset kysy­myksistä,
Jotka koskevat meidän kaik-kien
elämää, kysymyksistä Jolta radio
Ja rahamiesten sanomalehdistö peit­t
ä ä meiltä «rflaista valheverkkojen
taakse. Ulan kuluessa Jaettaisiin Pa­cific
Tribune-lehteä vapaasti yleisölle,
Joten sellaiset Jotka eivät lehteä vie­lä
tunne, saavat tilaisuuden sitä kat­sella.
Tilauksia lehdelle otettaisiin
vastaan heti ohjelman ^ t y t t y ä .
t l l on ohjelmaa on mahdoton kuvata
kynällä. Ainoastaan^ 'televlslontn'
kautta sen voisi tehdä. Lukuunotta­matta
Itaunllta lauluja Ja runoja oh­jelma
oli täysin hullunkurista. OU
muotinäyttelyä. Jossa pääkaunottarlna
eslint^ kuuden Jälatt pituisia poika-miehiä.
Oli voimistelua. Ja riviin oli
löydetty suurimmat Ja pienimmät
akat j a p c d k a m i ^ t joilla kenelläkään
t ä n ä Iltana el olliit vähäistä aavistusta
'ojennus'- enempää ktm minkään
säännöllisyyden termin merkityksestä.
Oli painia raskaan sarjan emännältä
j a höyhensaijan poikamiehellä. Oli
taikatemppujen ^ I t y s t ä . Ja yleisön
riemu oli VvAt&vaa. Iloisena se tulvi
ravintolaan: ohJ6:lman päiltyttyä, pian
sen Jälkeen nousi Jalka keveästi tans­sin
tahdissa.
Onnlsttmut illanvietto Jo sellaise­naan.
Mutta entä se Pacific Tribune?
Nlm, Urho 011 antautunut täydelli­sesti
tilausten keräämlstehtävään.
^kkutunneiUa pysähdyin hänen vie­neensä
Jä kysyin miten se menee.
" H y v l n r hän sanoi Ja katsoi mi­nuun
ikäänkuin olisi tahtonut lisätä
e t t ä miten muuten sitten. "Yhdek­säntoista
vuoden tilausta olen saanut,
j a puolisen tusinaa on harkinnan alai­sena."
Suurenmoinen, Juhlallinen pääte oli
tuollainen saavutus onnistuneelle Il­lanvietolle!
' Miten olikaan se mainit­semani
tunnelma, pyrkinyt esUn al­kuunkaan
kun el sillä ollut pienintä
Jalansijaa Jossa seisoa?
Saapa nähdä mitä tytöt Ja ukot
keksivät vetämään vertaa tällaisella.
— Yksi a;koista.
estä
Danvin — MiUhurm — Lysenko
ViiaM BuaUA. 23 pnä piU nuils-| sUöiksl. jotka itse saavat Jälkeläisiä.
tcri Heikki Kvarinen SmHsea
Yleisradiossa esit^aän NCVVM-tolUtoBsa
viime aikoina btpahto-neesta
taistdost» laonnantletees
»Ulla. JälJennämne esitehnän tä­hän
koska perinnöllisyys en kiin­nostavan
kesknstdun 'aihe aina
Ja kaikkialta.
"Periytyvätkö hankitut ominaisuu­det
vai eivät?" — Kysymyksen kuu­lee
yksi Ja toinen aika-ajoln tai voi
itsekin esittää siitä omia arvailujaan.
Yleensä kai pelästytään moista aja­tustakin,
koska nsä. huonot ominai­suudet
tulevat ensimmäiseksi mieleen.
Sanottakoon heti. ettei kj-symys ole
näin kaavamaisen yksinkertainen. S a.
maan kysymykseen etslN-ät vastausta
tavallaan myös luonnontutkijat Dar­win.
Mitshurln ja Lysenko, vaikkakin
laajemmassa yhteydessä.
Nimenomaan akateemikko Lysenko
on Neuvostoliitossa ottanut tämänltln
vanhan tolstakysymyksen vakavan
tieteellisen pohdinnan alaiseksi Ikään­kuin
käytännön esilletuomlen vaati­musten
pakottamana. Neuvostolii­tossa
biologian peruskysymyksistä
käyty välttely huipentui viime syksynä
Maataloustieteellisen Akatemian kuu­luisaan
isttmtoon. jossa Lysenkon
alustuksen pohjalia käytiin ankaraa
tieteellistä välienselvittelyä 8 päivän
ajan. Eräitten perustavien klassillis­ten
käsitysten oli väistyttävä uusien.
L<ysenkon edustamien mitshurlnllais-ten
käsitysten tieltä. Koska kysymyk-sefi.
sä oli käytännöUlsestikln. maata­louden
iiudistanilsen Ja tuoton, Jopa
koko elintason kannalta mitä tärkein
suunnan määrittely, on se herättänyt
suurta hdomiota melkelmpä ympäri
maapallon. Mutta menkäämme jär­jestyksessä.
Kehitys- eli polveutumlsopln mu­kaan
elämän perusominaisuuksiin
kuuluu muuttuminen niin. että yk­sinkertaisista
muodoista syntyy, ke­hittyy,
väfiltellen monimutkaisempia,
korkeampia ellömuotoja ja -lajeja.
Korkeimpana kehitysasteena on Ih-
'minen. Kehltysaatteen ensimmäisen
esittäjän ja selittäjän nimi oli L a -
marck. mutta vasta 50 v. myöhemmin
esiintyi mies, Charles Darwin, joka
V. 1859 suurella teoksellaan "Lajien
synty luonnollisen valinnan vaikutuk­sesta"
miu-sl vanhan käsityksen lajien
muuttumattomuudesta ja yliluonnolli­sesta
luomisesta.
Mitä t e i t ä tuo kehittyminen on ta­pahtunut?
Mikä on sen liikkeelle
paneva Ja eteenpäin vievä voima?
Jo Lamarck yritti selvittää näitä
kyeymykslä. Hänen mukaansa tär­keimpänä
kehitystekijänä on pidettä­vä
ympäristön vaikutusta, niitä olo-i
suhteita. Joissa eliö joutuu esUniy-mään,
liikkumaan ja ruokansa hank-idmaan.
Esim. ynipäristdn vaatima
9-Uainen elinten käyttö muovaa niitä
määrättyyn suuntaan, eliöt mu­kautuvat
.suoraan ympäristöönsä. Tä­mä
tapahtuu hyvin vähitellen, niiden
tavattoman pitkien ajanjaksojen, vuo-filmlljoonlen
ktiluessa, jotka elolllsel
la luonnolla on ollut käytettävtssään
Hänen oppinsa edellytti, kuten huo­maamme,
hankittujen so. yksilön elä­mänsä
aikana saavuttamien ominal-suukslen
periytymistä.
Darwinln käsitys elollisen luonnon
kehityksen syistä ja uusien eliölajien
synnystä on lyhykäisyydessään seu­raavanlainen:
Eliöiden jälkeläiset ovat
samanlaisia kuin vanhempansa, mut­ta
vain pintapuolisesti, summittaises­ti
otettuna. Jälkeläisissä esiintyy näet
alituisesti pientä muuntelua. Tätä
muuntelua on ihminen käyttänyt hy-väkseenkin
jo pitkät ajat jaloslaes-saan
kotieläimiä Ja viljelyskasveja.
Darwin arveli nyt. e t t ä luonto harjoit­taa
samantapaista karsintaa, luonnol­lista
valintaa. Vain murto-osa emon
hedehnöltetylstä munista kehittyy yk-että
täytämme Don-haalin katsomon
jokaisen tilan ktm^slellä esitetään cpe-retti^
Pikkapyhimyx.^— Pekka Merta­nen.
CSJ:tt seitsemästoista edustajakokous
pidetään Sudburyssa kesäkuun 11 p:nä
Kutsu lähetetty kaikUle järjestön osastoille,
joMen ofi pidettävä ylimääräisiä kokouksia
edustsijakoKdukseen valmistautumista varten
Torörifo. — Canadan Suomalaisen Järjestön sihteeri G. .Sundqvi.st
ilmoitti viikon lopufla tääOä, etta järjestön seitsemästoista edustaja­kokous
pidetään Sudburyssa, Ontariossa, alkaen lauantaina kesäkuun
II päivänä fcdlb 10 aamulla ja jatkuen s i t ä seuraavina päivinä. Sih­teeri
ilmoitti satnalla, että kaikille järjestön osastoille on lähetetty asiaa
koskeva kiertdctrje, jossa osastoja kehoitetaan ryhtymään pikaisiin val-
'nisteluihinedustajakökousasioiden käsittelemiseksi.
"Asiain käsittetyti jouduttamiseksi ja varatakseen jäsenistölle tilai­suuden
mahdolUsfmman laajaan keskusteluun, olisi osastojen järjestettä­vä
yiimkäräinen kokous edustajakokouksessa esille tulevien asiain kä.sit-telyä
ja ixJusUjain valintaa varten", kehoitetaan kiertokirjeessä,'
^ n t d j e o muk^aessä järjestyksessä tulee kokouk.sen käsiteltäväksi
toinieetipäMvaii k o i n i t e ^ toiminta- ja tiltkertomukset .sekä muut sään­nöissä
tnääribiH>rt asiat. Sen lisäksi joutuu kokouksen käsiteltäväks*
myöskin jäfjesifo perussääntöjen lopullinen uudistaminen, kysymys
fäsehverojeii korottamisesta s e k ä kulttuuri- ja valistustyömme teho.sta-minen
ja sefi laddtm parantaminen.
'-E^tajaM^iikseo valmistavas.^a keskustelussa tulee osastojen
käsiteJS tofmfti^me kaikki eri muodot siltä pohjalta, että taistelua
Irauhan jatl(aiii»8<]emokraattisten oikeuksien puolesta) voitaisiin tehos­taa
ja laajetitaa ja tehdä e^tyl^siä edustajakokoukselle tämän päämää­r
ä n saavuttamiseM'', sanotaan kirjeessä.
"Kafldici c^ustajakokouk^te aiotut jMätösesitykset tulee lähettää
ioimeenpahevalie komitealle h
"Tuleran edutajakokiniksen johtavana tunnuksena tulee olla tai.s-telu
ratAan jfticansan dsnokraattisten oikeuksien puolesta
Suurm osa tuhoutuu ennen pitkää.
Tämä tuhoutuminen kohtaa ennen­kaikkea
\-ahlten kelvollisia yksilöltä,
IS. vain ne säilyvät. Jotka ovat sopi­vimpia
elämään Juuri kyseessä ole­vassa
ympäristössä. Uusia lajeja syn­tyy
siis jälkeläisten muuntelun sekä
luonnollisen valinnon yhteistuloksena.
Luonnollisen valinnan Darwin katso!
johtuneen olemassaolon taistelusta.
Tämä ajatxis ei kuitenkaan ole saanut
j.nkamatonta kann.itusta osakseen,
mikä seikka el estä hänen varsinai­selle
vainita-ajatukselleen antamasta
tieteellisen pätevää leimaa.
Paljon tärkeämpi kys'ymys Ijerää
Kuitenkin tässä yhteydessä: Mikä on
muuntelun aiheena? Miksi Jälkeläi­nen
el aina tule vanhempansa kaltai­seksi?
Nyt koskee asla käsitettä perinnöl­lisyys.
Jota meidän on siis tarkastel­tava
hiukan lähemmin. "Klassillisen".
Welssmaimin, Mendelin ja Morganin
edustaman perinnöllisyystieteen mu­kaan
on elävä organLsml aineen laa­tunsa
mukaan jaettava kahteen eri­laiseen
osaan: perinnölUsyysalneeseen
Ja ravltsemusalneeseen. PerUinöUl-syysaine.
solun tumassa olevat geenit,
ovat perinnöllisten ominaisuuksien
kantajia. Ne välittävät periytymistä
sukupolvesta toiseen. Määrätty geeni
muodostan täs.<a tapahtumasarjassa
ikäänkuin katkeamattoman säikeen.
Niin hyvin emon kuin jälkeläistenkin
kalkissa soluissa vaikuttaa kyseevsä
oleva geenllaatu; kalkissa näissä ell-ö!&
sä esiintyy siis tämän j?eenln ai-kaansuama
ominaisuus, oeenien omi­naisuuksista
sekä niiden kyvystä ryh-mlttj-
ä Jälkeläisessä selvitellään men-dellstis-
mogranlstlspn perinnöUlsyys-opln
mukaan n i in hyvin perinnöllisyys
kuin Itse kiehltjs Sen mukaan perln-nöUlsyysalne,
geenit, muodostavat ta­vallaan
oman maailmansa, joka on
riippumaton kehon muusta osasta, ra-vitsemusalneesta.
Tämän ainoa teh­tävä
on suojata ja ravita kuolemar
tonta perinnöUisyysalnetta, Johon s i l ­lä
sen enempää kuin muillakaan ym­päristötekijöillä
el ole vaikutusta.
Miten tämän teorian'mukaan its?
kehitys sitten tapahtuu? Kuten mal.
nittlln. pysyvät geenit muuttumatto­mina,
mutta eivät poikkeuksetta.
Joskus näet sattuu — syytä tämä
teoria el ole kyennyt selvittämään —
e t t ä geeni äkkiä, hyppäyksenomalses-tl,
muuttaa luonnettaan, jolloin tie­tysti
jokin ominaisuus yksilös.sä sel­västi
myö-skln muuUuu. Kun tällai­sia
geenimuutoksia, mutanolta, aiko­jen
kuluessa tapahtuu ellösuvun haa­rautumassa
useampia, saattaa lopul­ta
syntj'ä kokonaan uusi laji.
Mendellsmiä on yritetty korjailla
ja saada sitä paremmin vastaamaan
todellisuutta sekä kehityksen syy-yh­teyttä.
Mm. sanotaan, että kehitys
Johtuu Jo mainittujen mutatloldcn se.
kä valinnan yhteistyön tuloksena. Ny­kyään
on sitäpaitsi havaittu muta tl
olta esiintyvän paljon enemmän kuin
aikaisemmin oU arveltu. Jo pelkkä
tarkisteltu toteamus niiden suhteel­lisen
smu-esta 'yleisyydestä sekä Ih
mlsen aikaansaamista keinotekoisista
tapauksista panee vuorostaan etsi
mään syltä mutatiolden syntymiseen
Ja siten epäilemään koko Welssman-nin,
Mendelin ja Morganin oppi ra-kennelnma.
Eikö sittenkin ympäris­töllä
ole vaikutuksensa perinnöllisyys-aineeseen,
geeneihin? Eivätkö hanki­tut
ominaisuudet mahda vain tlSlylssä
olosuhteissa tai aikojen kuluessa
muuttua perinnöllisiksi? Ja näin lo­pulta
saataisiin vastaus kysymykseen:
Mikä on kehityksen liikkeellepaneva
voima, sen perimmäinen syj'? Kias-sllUnen,
m e n d e llläls-morganllalnen
perinnölllsyysoppl, jättää viimeisen
ky-symyfc-en avoimeksi. Elämän aika­na
hankitut ominaisuudet eivät voi
periytyä, koska läpi elämänvirran
jatkuva, tavallaan kuolematon perin-nölllsyysaine
on muusta kehosta ja
sen vaikutteista riippumaton. Oee-neiUä
Utsellään sen sijaan on ratkai­seva,
melkeinpä yliluonnollinen valta
ja vaikutus muuhun kehoon. Sattu­ma
n v a r alset perlnnöllisyysälneen
pääo.saa lajien muuntelussa ja ylei­sessä
kehitysprosessissa.
Uusi neuvostoliittolainen, ns. mlt-shurilainen
suuntaus sanoo tällaista
Idealistiseksi ja mystilliseksi ajatte­luksi.
Se on myös kehitystä ja edis­tystä
estävä, koska se j ä t t ä ä Ihmisen
syrjästä katsojan tai korkeintaan e p ä.
varman "aarbeenetsljän" osaan, mutta
suo sen sijaan mahdollisuuden kai­kenlaisten
"ylempien" Ja "alempien"
ihmsrotujen olemassaoloteorloille,
MitÄhurlnilalnen oppi elävän luon­non
kehityksestä hyväk.s3or darwlnl8-
mln oleellisen sisällön, sen toteamuk­sen
perinnöllisen muuntelun esiinty­misestä
s ^ vallntaopin, viimeksi­mainittu
käsitettynä Ilman malthus-lalsta
ajatusta olemas-saolon talstelus.
ta. Täten mitshurinismi katsoo ole­vansa
täy.^Ih danvinilalsella pohjalla.
Enemmänkin, se on täydentän)rt. ja
kehittänyt Danvinin oppia. Todelli­nen
tietämys luonnon tapahtumista
auttaa ihmistä hallitsemaan Ja oh­jaamaan
luontoa haluttuun suuntaan
sekä näin ottamaan siltä mahdollisim­man
paljon. Mlt'hurinlsml on täten
luovaa darwinismia. Tämän kä.slttä-essämme
ymmärrämme ehkä. e t t ä sa­malta
pohjalta. Darwlnin teorioista Ja
niiden tulkinnoista, ©n peräisin kaksi
toisilleen täysm vastakkaista oppia
luonnon suuresta k^Itystapahtumas-ta.
Tiistaina, hul?^ 1$ p., *~ Tuesday^
Mitshurinismi lihtae aelTlttimftftn
perinnöllisyys. Ja tmtrHtm^i^
(äysln materiaUstls^ta kamialia. kä­sitteestä
eläTft k i ^ «UiTt örgaölsmL
de el tletenki&n kielii aellalslA tosi-a
s i o l u kuin pninnOUbyyMiUidden.
geenien olemassvtloa. 0}Utta niiden
merkitys on ahran toinen kuin men-delismln
antama. T i t ä valaisee ylei­sesti
tunnustettu toteamus, että suku.
solut. Joista uude^ yksilöt kehittyvät
itse kehltyvä elävässä organismissa,
eivätkä suinkaan ole väUttOmäBti sen
sukusolun synnyttämiä. Josta Itae eliö
on saanut alkunsa, dävtt olio Ja sen
ympärisiö kuuluvat kiinteästi yhteen
muodostavat kokonaisuuden. Tämä
yhteenkuuluvaisuus perusttni siihen,
e t t ä niin hyvin organismi kum sen
pienimmät osat. solut Ja niidenkin
osat, vaativat kehittyäkseen määrä­tynlaisia
olosuhteita, ulkoisen ympä­ristön
ehtoja. Erilaiset oiitanismit
vaativat erilaisia ulkoisen srmpäristön
olosuhteita. Niiden muuttuessa muut­tuvat
Itse organismitkin. Tämä kos­kee
kuten sanottu kaikkea elollista
materiaa, myöskin mendellstien pe-rinnöllisyysalhelta,
geenejä. Jo tässä
yhteydes.sä huomautettakoon lisäksi,
että geenit mltshurtnHalsen käsityk­sen
mukaan eivät suinkaan ole ainoita
perinnölUsyystekljöllä.
Mitshurinismin multaan saattavat
olosuhteiden pakosta syntynttet muu­tokset
siirtyä seuraaviin polviin, han­kitut
ominaisuudet voivat periytyä.
Tämä taasen suo Ihmiselle tnahdolll-suuden
suhtautua aktiivisesti luonnon
muuttamiseen, kehittämään sitä ha­luamaansa
suuntaan.
Näin teki I^itshurln aikanaan. Valk^
ka hänellä el ennen neuvöstovallanku-mousta
ollut mitään tukea Ja yminär>
tämystä — h ä n Itse oli alkujaan köy­hä
mekanlkko ~ ^ ^ ä h kykeni slimtk-kyytensä
voimalla Jä asiansa toden­peräisyyteen
uskoen saamaan allcaan
useita näkyviäkin tuloksia kokeiluis­taan.
Samoin hän Jo silloin suunnit­teli
"muuttavansa Venäjän puutarhan
hoidon", kuten hän sanoi, edelleen
hän piirteli karttaan erilaisten hedel­mäpuiden
uusia, mahdollisia levln-nelsyysrajoja.
Tällaista pidettiin sjl.
tien aikaan vain höperön ukon lapsel-lisuuksina,
Neuvostohallltiu suhtau­tui
kuitenkin vakavasti hänen töitiif)-
sä Ja soi hänelle kaikki mahdollisuu­det
jatkaa kokeitaan Ja tutkimuksi­aan.
Tuloksena, oli yli 300 uutta fie-
^elmäpuu- Ja marjapensaslajla. Suu­relta
osaltaan hänen ansiostaan siir­rettiin
todellakin useitten kasvien le-
VlnnelByy.sraJoJo,
Tämä kalkki tapahtui hänen peti-oatteensa
m u k i ä n : "£mme vbi Odot­taa
luonnolta armopaloja, meidän on
otettava siltä mahdollisimman paljon.
Meidän on mahdolllBUUs pakottaa kas-
' vi j a cläinmuodot miiuttumaan nope­ammin
kuin luonnossa Ja lisäksi ha-lunmaomme
suuntaan."
Mihin hän siis perusti kdntansa Ja
miten hän menettelit ftän seurasi
tarkkaavaisesti luontcfa Ja erikoisesti
n i i t ä kasvien ominalstiuksla, JolU kus­sakin
Ilmanalassa ja maan laadussa
vniHtsl. Eikö ominaisuuksia voitaisi
vhdifltää samaan yki^llöön j a sen jäl­keläisiin,
s l l i samaan lajiin eri lajeis­ta
ja eri suvuista? nistlslitos, mende-llsticn
kulloinkin yhtieen ja sainaän
lajiin soveltoma menettely ei tuot-tnnut
tuloksia. Hän ei kultenjca&n
täysin h\'ljännvt sitä. vaan saatuoan
svntymBfin Jonkinlaisen "kasvisseka-
Rlklön" oksastT, vmppäsl. •Sstö verhon
tolBpen vohhempaan, "ältl"-kasvlln,
lonka antoi mehullaan elättää tuota
rlstislltosoksaa. tJseämplen vuosien
kuluttua, mutta aina kuitenkin ennen
pitkää, halutut ominaisuudet emökas-vlsta
olivat yhdistyneet: o» syntynyt
uusi kasvilaJL TUlä Uvän iiitf
disti esim. kirslkkapinm Ja k y t a ^ t e^
t i v ä n tuomen, ictkti. saurfiitcis Jik'
kylmänkEstävy]» olivat ttetenUit
yleeBsä pääommaisuudet. Joita Jift4
U y t U hyväkseen. Tässä yhteydenft
on vain huomautettava että kutakin
ommalsuutta edistävät ulkoiset olo^
suhteet lopulta määräävät tämfkamt'^
nettelyn onnistumisen. Ne on-tan-nettavo.
Ja nllta on käytettävä oMceali
la uvoln. »Jos perinnöllisyys on era.<i
kehltystekojä, on kasvatus sitil myös.
Ymppäys, oksastaminen, esllntjry
eräänä oleellisena valheena monessa
muus.<iakln mIUhurinlstien käyttämäs­sä
menettelyssä uusien lajien aikaan­saamiseksi.
Tällatsen suvuttoman. i l ­man
geeniyhtymUtä tapahtuneen l a -
jln.syntymi.<ien he katsovat voimak­kaasti
todistavan mendellstistä gee-nlteoriaa
vastaan. ErUcolsen teräväs­ti
sitä on arvostellut Mltsh\u'lnin työn
Jatkaja, aicateemlkko T r o t lm Iiysenko.
Hän on tuonut paljon todistusaineis­toa
tuekseen.
Ennenkaikkea h ä n kuitenkin voi o-solttaa
edustamansa suuntauksen ete-vämmyyden
Ja voiton niillä näkyvillä
Neuvostoliiton maatalouden tuotan-tosaavutuksilla.
Jotka alkavat tulla
tunnetuklsl muussakin maalimassa.
Eni^innäkin: Lysenkon teoria kas­vien
valhekehltyksestä on tiettävästi
hyväksytty kautta maailman. Se osoit­taa,
mitkä vaiheet kasvin on käytävä
kehltyk.ses8ään Jn mitä vaatimuksia
kullakin vaiheella bn ulkoisiin olosuh-teisim
nähden. Tähän teoriaan pe^
rustuvalla menettelyllä taattiin peru.
nan kestävä satoisuus eteläosissa maa­ta.
Kcskl-Aosias.sakin on näin päästy
kahteen perun9s«'oon vuodessa. Mää-räty.
ssä valheessa suoritetulla syysveh.
nän kylmäkäsittelyllä voidaan se
muuttaa sellaiseksi, että sen^ kylvö
käy päinsä vasta keväältä. Tämä
merkitsee myös sitä. e t t ä vehnä on
saatu sopeutumaan I t ä - Ja Pohjois*
Venäjin kylmään Ja kuivaan Ilman-diaan.
Lyhytaikaisella lämpökäsitte­lyllä
saodaon puuvilla antamaan sa­toa
Ukrainoss Jne. Mielenkiintoisia"
ovat, erä^t ns, haaralselle vehnällä
suoritetut kokeet. Sillä on näet koe-vlljelyksl
«sä saatu lähes 2,000-kertäl-nen
sato. mikä merkitsee n. 10 (onnin
hehtaarisatoa 1
Samansuuntaisia tuloksia olisi ker­rottavissa
kotieläinten Jalostuksen
alalta. Todettakoon lopuksi vain. et­t
ä nykyinen neuvostoliittolainen maa-talousblologla
on sangen aktUvlsta,
Ihmisen, koko kansan tarpeita vastar-vaa.
Se on tulevaisuuteen täysin ^uot-
'tavastt suhtautuvaa teorian Ja käy­tännön
hedelmällistä yhteistyötä. E n .
nustelut yleieestä maailmatmälästä Ja
Ihmiskunnan tuhö.ita kilpistyvät to-
•ilasiolhin, Jolta mitshurinismi esittää
tuloksinaan. JEidelläoIevasta lienee l i ­säksi
käynyt ymmärrettäväksi se huo­mio,
minkä Neuvostoliiton virallinen-kto
taho on kininittänyt Btitshurinin,
Lysenkon ym. mullistaviin saavutttk-slin,
Jotka merkitsevät huomattavaa
oskelta ihmisen vallassa luonnon y l i.
«avutukslln, Jotka merkitsevät kehl-.
lyksen voittoa-
KIITOS
Kiitos ystävät teiUo, kun saa­vuitte
meille Juhlimaan minun 68-
vuötlssyntytfäpälväänl huhtikuun
12 p:nä,. tuoden tullessanne tarjol-*
lut ja lahjat. •
HELMI WIRTA.
Bo% 43, Spmcedale, Ont.
K II T O S
Sydämelliset kiitokseni teille kalkille, kun niin suurilu­kuisina
tulitte toivottamaan minulle hauskaa Sucmlmatkae.
Kiitos emännille syömisistä Ja juomisista. Erikoiset k i i ­tokset
lahjasta.
Toveruudella teitä aina muistaen,
MAttY NORDMAN
M A T K A L L A SUOMEEN
METSÄSTÄJÄT JA KALASTAJAT!
RUOTSALAISIA
Andersson'» "Mora" metsästys- ja tuppipuukkoja
No. 347 — "Mott" m»liä»4y»puukko, hinta .. . f3«7S
Ruostumaton terä ja helat tupessa.
No. 27 — "Mor*" m«ta«tt»puukko. hinta ... ... - $ 4 . 7»
Ruostuhiattomat helat veitsen päässä ja tu­pessa.
No 22 — "Mott" tttpitipuukko, hinta .. $5.80
Ruostumattomat hopeaiset helat tupessa ja
V<eitsen päässä.
No. 13 — "Mora" ttippipuukko. hinta
Erikoisen halpa tuppipuukko.
Veitset ovat ensiluokkaista ruotsalmsta tekoa.
Tilatkaa osoitteelta;
VAPAUS PUBLISHING CO. UD^^^ Box 69 SudbuitT. Oniarlo o