1949-04-19-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 Tiistaina, huhtik. 19 p-, — Tuesday, April 19 FARMARIEN PÄIVÄPALSTA Nautakarjan arvostelu ulkomuodon perusteella Klrjancmistajat joutuvat josku» os- .-,taniaan lehmiä, hiehoja, täysi-ikälslä -«sonneja ja vasikoita ilman, että heillä tv.- olisi mitään tietoja niitten suvuista "Ja tuotannoista ym. Tällöin heidän on tyydyttävä ulkomuotöarvosteluun. T a - •'; • vallisimmin ulkomuodon perusteella ^.^ ostetaan vaan käyttöeläimiä, joita ei käytetä siitokseen kuin polkkeusta- " paukeessa. Järkiperäisen jalostuksen kannalta katsottuna ei ole suotavaakaan käyttää sellaisia eläimiä sUtok-seen. Ulkomuotoa arvosteltaessa tulee ensimmäisenä kysymykseen ruumiin r a kenne. Sen perusteella voi tottxmut ^arvostelija melko varmasti päätellä, 'T onko esim, lehmä hyvä- vaiko huono- ;),ljq?sylnen. Hyvälypsyisen lehmän eli , ns. maitotyyppisen lehmän tärkeim- .mät ulkonaiset tuntomerkit ovat: sy- - j . värakenteinen, kohtuullisen pitkä hle- - no kaula, pitkä avoin ruumis, ristlluut leveät j a pitkät, utareet kehittyneet Ja .ulottuvat mahdollisimman pitkälle t ' . ' ' v a t s a n alle seka ylös takajalkojen väliin sekä rauhasutarc ja vapaa karva-ju... peitteestä. Nahan tulee olla ohut, pehmeä ja jqvistava, sekä karvan kiiltävän, L i - ~^.^^;,hakset eivät saa olla voimakkaat eikä keho pyöreä. Maitosuonet (laskimot), .,,,.«JPt'ja kuljettavat verta utarsislin, t u - ^ lee olla paksut ja mutkikkaat £ekä ...Tfiät," johon nc päättyvät, avarat. K e - " J i o n avous riippuuMiiustön väljyydestä. Lypsy- eli maitotyyppisen lehmän arvostelu ulkomuodon perusteella on * helpompaa kuin .sonnien ja vasikoiden, i t ' ' Tottunut huomaa kyllä näissäkin hy- J vät Ja huonot puolet. Ruokinnalla Ja « ./; hoidolla on hyvin .suuri osuus myös- ^ " ^ ^ . . ^ ^ k l n eläinten ulkomuotoon. "Jos oliii-mellä ofi heikko rakenne, niin .se fni ,J ~' voinut johtua myöskin liian niukasta n •»'•»ruokinnasta jo vasikkana ja liichona ;> .:,^,.DlISS«a. * .. Maitotyypln liaäkKi tavataan viL-lä 11- »it"- :ha-, työ ja rotutyyppejä ?>ekä yhdlstet- ^''-''^•^^tyjii tyyppejä. • . • Lihatyyppisen eläimen tuntee ; i ^ d - po.sti sen liivak.siscsta kehostaan, silhi on suljetumpi keho kuin maitotyypilUi. kaula lyhyt, kveat llliaksikas .selkä. i ;« f «f H 9 * » e SI 9 * i ** * -il» •': )» ' • «{* te . . li»-- -• it • arvostelu yhdessä takaavat ilcäSmen arvon. Moni on katkeraiiti peitytyt ostaessaan eläimen yiisinomaan ulkomuodon perusteella, vaikka on tapjiui:- sia, että tottunut lehmän ostaja cn saanut hyvänkin käyttöeläimen. Utein pienviljelijät Ja 1—2 lehmän cmista- Jat ostavat eläimen ulkomuoäcn perusteella. Tähän heillä ei olisi varaa, sillä varminta on ostaa lehmä taikka vasikka, sellaisesta karjasta, jcs.sa perinnöllisyys tuotantoon on hyva. M. L. • * » • •'•k * >.^v .gyv{i ja pyöristynyt rinta .sekä koko 3,,., f j keho muodostunut suunnikkaan muotoiseksi. Työ- ja yhdi.stettyjä maito- ,(vi^J8 työtyyppejä ei meillä tavata. Ro- .t.';itytyyppi on meilläkin hyvin yleinen, „ . . . varsinkin aikaisempina aikoina .suurtiloilla. Jokaisesta rodusta voidaan J T " • 7 '."pitkäaikaisen jalostuksen avulla muo- '4 "f '/kostaa, erilaisia tyyppejä ns. ideaali-li *# V tyyppejä. Jalostuksessa otetaan slU loin huomioon väri ja väritys, eri r u u - . miinoslen muoto, sarvien asento, pään muoto yra. Siitoseläimiä myytäessä on rotutyypille aika^emmin annettu ^"suuri merkitys ja tyyppi jalostajille ... onkin ollut taloudellista hyötyä kor- ~ keistä hinnoista. Tämä jalostusmuoto on harhaanjohtava, sillä mainituilla ulkonaisilla ominaisuuksilla varustettu eläin voi olla sekä huono käyttö-että siitoseläin. • Yksistään ulkonaiset merkit ja ominaisuudet eivät riitä eläintä arvosteltaessa, jos mielii saada hyvän siitoseläimen. Luotettavat tiedot sen tuotannosta ja suvusta pitemmältä ajalr ta ovat parhaat tuntomerkit eläimen ' hyvyydestä. Kirjanpito ja ulkonainen DDT ja mehiläiset Ottawan keskuskoefarmilla v. 1946 aloitetut kokeet D D T : n vaiiä:utuk.se.sta mehiläisiin ovat jatkuneet tähän asti. Kokeet on tehty siten, että mehiläisten käyttämät omenapuut pn kukklmisai-kana ruiskutettu vankasti DDTillä. Toisia mehiläispesiä on pidetty kauka-na ruiskutuspaikalta siten, että on voitu tehdä vertailua kahden mehiläLs-ryhmän välillä. »(liljoinkaan el ruiskutasalueella ole täyskasvuisten mehiläisten tai poikasten kuolevaisuus ollut suurempi kuin kontrolUryhmäfisäkään (mikä ei cllut Icosketukslssa D P T : n kanssa) j a vain yhdessä koetapauksessa havaittiin olevan niin pialjon DDTrtä että se antoi aihetta epäilyyn kuolenian alhcutta-misvalkutuksesta. Tämä koe oli verrattain kova .sillä k.0. ruiskeita käytettiin aikana, jolloin omenapuut olivat täydessä kukassa ja mehiläiset olivat kukissa niiden ollessa vielä ruiskutuksesta märkinä. Normaalioloissa ruiskutusta ei tehdä lainkaan täydessä kukoistuskaudes.sa. Nämä kokeet osoittavat yli kaikkien epäilyjen, että D D T ei ole haitallinen hunajaa tuO;ttaville mehiläisill.';. s i l i t tää liittohallituksen maatalousdcpnxt-mentin farmluutispalvelu. ' vin mrrrkillepantavaksi. Täiä vfnisUi I aiheuttamaa tautia tutkittaes^ ba- I vaiitiin, että nen oireet ilmenevät ensl- \ mäLieilä viikolla j a joissakin tapaxa^- .sissa toisella ja kolmannellakin v i i k o l la. Ensimmäiseksi havaitaan kanojen menettävän toimeliaisuuttaan. Hiukan tylsä ilme ilmestyy niiden s i l miin. Myöhemmin ilmenee lievää J a l - kaluiikkoutta ja kanat istuvat alallaan, johtuen se jalkojen beikentjnnisestä. Aär.mmäLscHsä tapauksessa on kuole^ mii .seurauksena. Joissakin kananpol-i kasi.s-a cn havaittavissa niskan Ja pään vääristelyä — ja siinä Juuri onkin koukku — te vpitte erehtyä tässä taudin määrittelyssä luulemaan että kysymyksessä on Joku muu'tauti, «iUä usejlla kanataudeilla on samat oireet. Kuolevaisuus tästä taiidista saattaa nou.sta 50 prosenttiin, vaikkakin keskimääräinen kuolevilsuus saattaa olla lioin 10 tai 15 prosenttia. K a l k k i taudin £aaneet poikaset eivät kuole, vaan voivat elää j a kasvaa täysi-Ikäisiksi Ja kehittyä hyviksi nuinlviksl kanoiksi, mutta pahoissa tapauksissa on havaittavissa epätasaisuutta niiden kasvussa. Tähän mennessä ei ole keksitty m i tään parannuskeinoa eikä myöskään ehkäisykeinoa tätä tautia vastaan. Sairastuneille kanoille tulee antaa m i tä parhainta hoitoa ja m a h d o l l i s i n :^ ovat olemassa, että tauti ei pääse Ico-vln ankaraan alkuun. Vielä tähän mennessä ei ole kyetty toteamaan k u l jettavatko . vanhemmat kanat tautia kananpolkaisiin. Se vähäinen tieto, mitä meillä on tä.stä uudesta taudista, antaa vain viittauksen, että ainoa mahdoUisuua yksinpä taudin kontrolloimiseen on pistää oireita silmällä Ja poistaa parvesta heti kaikki heikot poikaset. Jotka saattaisivat tartuttaa koko parven. JökA-r tapauksessa se on parhain toimenpide näissä olosuhteissa Ja näiden asianhaarain vallitessa — sillä heikko poikanen ei kasVa kumppaneittensa mukaan Ja saattaa tulla "kärpäseksi voiteessa" koko kanaparvelle. Iibtelfl keikiaikaa vaibiiii « > * • il SI % •>'. ' i.. t •. » • Suomen lähetystön osoite on: LEGATION OF FINLAND CHATEAU LAURIER 01tawa Ontario 400 bushelia perunoita $170 hinnalla eekkcrinalalta - SJpnieiiten ja työn ke.skinkertaiju-n hinta eekkcrinalaa kchti on $170 kun .sadoksi saadaan 400 busliclia p i n u i o i - ta. Tämän osoittaa Ontarion hallituksen maatalousdepartmentin farmi-talousosaston Euorittiima tutkimus. Mainitun jaoston Joilla ja tri H . IJ. Patterson sanoo, että k.o. tila.sloticdot cn saatu vv. 1944—48 •'500 bu.shelin perunaklubeilta" Ontaricssa. Eekkerinalan sadon suhteen «Ii jial-jon eroavaisuuksia. Ontarion 24. farmilla sato oli vajaa 150 bushi^lia eek-kerinalalta; ja 24. farmilla salo oli .vii 400 bushelia eekkerinalalia; Aikamäärässä oli myös eroavaisuutta. Keskinkertainen työaikamäärä oli 122 timtia eekkerinalaa*kohti ja äärimmäisinä rajoina oh 31 ja 290 tuntia. Aikaeroavaisuuden syyk.si ilmoitettiin käytettävissä olleet välineet ja se kuinka monesti farmarin täytyi käydä perunamaan läpi. VÄIIEAXMÄN VILLAA J A L A M P A I TA Koko Canadan villatuotanto v. 194i8 oli 11,915,000 paunaa verrattuna 14.- 090.000 paiman . tuotantoon vuonna 1947. ViUatuotannon vähenemisen syyksi selitetään lampaiden lukumäärän väheneminen. Kanalasta Kirj. ANTHONY J . H A M S Kaikki myöntävät, että kanafarm i - riUa on lukuisia päänkipuja ja nyt on tulossa mahdollisuus uudesta, jota ci voida ottaa kevyeltä kannalta. Tauti, joka tunnetaan nimellä ••Epidcniic Tremor" (värLstyskulkutäutit. jota i l menee vain kananpoikasissa ja joka aiheuttaa surkastumista ja jopa kuolevaisuuttakin, saattaa muodostua hy- NAUTTIKAA HALUAMASTANNE MUSIIKISTA Sparton" sähkögramofootulla • • *. "SPARTON" Sähkögramofooni — Malli 348P 60 cyclcn sähkövirralle. Kirkas ja voimakas ääni. Soittaa 30 ja 12 tuuman levyjä. Helppo kuljettaa mukana. Hinta $49.95 "SPARTON' Record Player ~ MaUi 148-RP Tämä levyjen soittolaite voidaan yhdistää minkä radioon hyvänsä. Puinen kaappi, päällystetty ruovikkaalla punai-sclla fabrikoilla. Siro ja aistikas laite radion yh-tejtcen. Hinla ,$19.95 Vapaus Publishing Company Ltd. 100 Elm st. West Sudbury. Ontario Maan kattaminen kotikasvimaassa Eräs kasvien kasvattaja kertoo, ettei hän ole kyntänyt kasvimaataan k(Mm2en vuoteen. Tuona aikana hän ei ole käyttänyt ollenkaan lannotus-aineita, ei ole ruiskuttanut kasveja e i kä kulliveerannut maata. Rikkaruohojen pois kitkemiseen ei mykkään (;le käytetty paljon aikaa. Mutta s l i - tii huolimatta kasvimaa on tuottanut runsaasti hyviä kasviksia joka vuosi. ."Maan kattaminen", on hänen yas-tauk. sensa kysymykseen. "Miten te voitte tehdä sen." U.s'jiden vuosien ajan tapasi tämä henkilö kattaa maan jollakin peiteaineella, mutta vasta kolmena vuotena hän suoritti sen perusteellisesti. K o l me vuotia sitten hän kattoi koko kasvimaansa oljilla ja siitä lähtien on joka vuosi lisännyt katekerrosta, mutta ei ole maata kyntänyt eikä kultivee-ramiut. Istuttaessaan kasviksia hän siirtää peitteet syrjään ja kylvää siemenet. Niin pian kuin taimet ovat päässeet hyvään alkuun, hän siirtää peiteaineet lähelle taimia ja antaa kasvien kasvaa. Hän peittää kateai-neella sellaiset kaavit kuten peruna, maissi ja pavut j a antaa niiden t a i mien puskea itsensä kateaineen läpi. Sen jälkeen hän lisää katealnetta. K a - teaine estää useimmat rikkaruohot kasvamasta, pitää maan kostealla ja samalla*lämpöisenä. Kateaine tietenkin mätänee ja sitä täytyy lisätä joka vuosi, mutta mädäntynyt aine lisää ruokamultaa maahan. Se edistää kasvua ja lisää onki-matojen lukumäärää. Onkimadot ovat sangen hyödyllisiä maalle. Mainitsemamme henkilö on tehnyt havainnon, että maa on muutttmut ruskeasta mullasta melkein mustaksi, maa sisältäen. runsaasti humusta eli ruokamultaa. Maahan ei ole lisätty lannoketta, eikä se ole ollut tarpeellista, .sillä maahan on karttunut r i i t tävästi ruokamultaa. Kasviksia ei ole tarvinnut niiskuttaa, sillä ne saavat rauhan hyönteisiltä. Samoin ne säästyvät kaikenlaisilta taudeilta. Myöskin selitetään tämän systeemin alaisuudessa kasvatettujen kasvien olevan paremmanma-kuisia kuin ne, jotka kasvatetaan muuta menetelmää noudattaen. K i i n a n demokraattinen naisliitto. Johon kuuluu 20 miljoonaa Jäsentä, on K i i n a n Johtava naisjärjestö. Sen v a i kutus ulottuu kauas y l i kansanarmeijan vapauttatnan alueen rajojen^ E s i merkinä mainittakoon, että Jo vuonna 1946 kansainvälisen naistenpäivän mlelenosoltujcsiin osallistui Chiang K a i - s h e ; ^ hallitsemalla alueella satojatuhansia naisia. He vaativat amerikkalaisten joukkojen poistamista K i i n a n alueelta. Yksin Shanghaissa oli tässä mielenosoituksessa 50,000 naista. NUllä alueilla, jotka ovat edeUeen Kuomlntangln hallussa, vallitsee keskiaikainen pimeys. Kansa elää liassa, köyhj^dessä ja lukutaidottomuudessa. Feodaaliset m a a n o mistussuhteet kieltävät jnieheltä primltlivisimmät o i keudet Ja nainen on kirjaimellisesti sanottuna ostettavaa tavaraa. Vielä tänä päivänä merkitsee Kuomlntangln alueella syntyminen. työläis- tai talonpoikaisködissa elämää sanoinkuvaamattomassa kiu-juudessa, orjatyötä kehdosta hautaan. Tytön syntyminen tällaisissa olosuhteissa on tragedia. Tyttö on aivan liian raskas taakka jo ennestään toivottoman köyhän per-hieen kannettavaksi. Siinä on selitys vieläkin esiintyneelle tavalle tappaa vastasyntyneet tyttölapset. Useimmiten tytöt msrydään tilanomistajan omaisuudeksi. EUel talonpoika voi maksaa vuokraansa viimeistä ropoa myöten, vaatii isäntä jonktm talonpo- J9n tyttäristä korvaukseksi. Sellaisia orjattaria on suurtilalla 6—15-yuotl- Slln. Näillä tytöillä el ole ndnkään-laisla oikeuksia. Tilanherra voi hakata heitä tai kohdella miellalojensa mukaan. Vaikka tällainen tyttö kuolee sadistisen omistajansa käsiin, ei siVtä seuraa minkäänlaista rangaistusta, s i l lä tuomarikunta kuuluu tilanherran kanssa samaan omistavaan luokkaan. Jolla on määräysvalta. Jos tyttö el kuole kiu-juuteen j a tulee täysi-ikäiseksi, myydään hänet Jalkavaimoksi tai bordelliin. Ja kauppahinta on pienenä sievänä lisätulona tllanherraUe. Vanhassa Kiinassa on ikivanha t a pa kihlata lapset. 2—12 vuotiaat tytöt lähetetään tulevien appivanhempienEa luokse. Tyttöä pidetään Jonkun pojan morsiamena, mutta todellisuudessa hän on perheen orjatar. Varakkaissa piireissä on nyt kuten aikaisemminkin moniavioisuus vallitsevana. Ostettuja naisia pidetään jalkavaimoina tai synnyttämässä poikia, jos oikea aviovaimo on hedelmätön tai synnyttää vain tyttöjä. Naisilla ei ole oikeiitta omaisuuteen eikä oikeutta valita mieleistään tai taipumuksiensa' mukaista ammattia. Niitä, joiden on tehtävä työtä perheen- ^ elatukseksi, riistetään häikäl^^ät-tömästi. 15-tuiitisesta työpäivästä saa nainen korkeintaan 2/3 siitä palkasta, mitä ammattitaidoton mies saa. U U D E N K I I N A N N A I S ET Mutta moniavioi«uud$^ prostituti-on j a naiskaupan 83tnän rinnalla oaä toinen K i i n a . Sillä laajalla alueella, Jonica kansananneija on vapauttanut, on nainen täysin tasa-arvoinen miehen kanssa. Sieltä Qtt poistettu ziaisen poliittisen, taloudellisen Ja Juridisen orjuutuksen perused^ytykset. Maan suuri demokraattinen naisjärjestö tekee työtä naisten herättämisdisi poliittiseen tietoisuuteen, poistaakseen tapoja, joiden juuret ovat viidenkymmenen vuosisadan takapajuisuudessa. Monet naiset ovat Jo oppineet lukemaan j a kirjoittamaan. Useat naiset ovat päässeet huqinattaviin saavutuksiin poliittisilla Ja terveydenhoidollisina- aloiUa. Vapautetulla alueella on maa Jaettu köyhille talonpojille. 50—70 pros. n a i sista omistaa nyt maata, harjoittaa karjanhoitoa, hoitaa silkkivUjelyksiä ja edistää maataloustuotantoa. N A I S I A T E O I X I S U U D E S SA Mutta vielä nopeammin kuin maaseudulla tulivat naiset • vapautetuissa kaupungeissa mukaan yhteiskunnalliseen työhön. Sama palkka samasta työstä periaate on vallitsevana koko teollisuudessa. ' Ammattitaidottoman työläisen minimipalkka riittää Icahden ihmisen elämiseen. Normaali työaika Newfmmdlandin pääministeri JOSEPjS R. SMAILLIVOOD on 8 ttmtla eikä l a in mukaan säa o l lenkaan ylittää 10 tuntia. Raskaina olevat naiset saavat 45:n vuorokauden synnytysloman täydellä palkalla. Jokaisella työpaikalla on työnjohto vastuussa työväensuojelusta, vakuutusmaksuista ja lomista. Naiset ovat Jo nyt "miehittäneet" useita tärkeitä asemia tehtaitten valtuustoissa. NAISIA HALLINNOLLISISSA VIROISSA Harblnln korkein tuomari on nainen. Vieläpä tuomitut rikolliset^ ovat a n taneet tunnustuksen, että pn harvif naisen älykäs, oikeudenmukainen Ja ymmärtäyäinein. IJngyin Ja Shahg-hon piirikunnissa on yli 80P naista haWpnolUsissa viroissa, niistä on 260 pormestareina. Jö Jonkin aikaa sitten oli 7:ssä Maodshyrian ma^kkun-nassa 105 naista piirituomareina, ^ aluejohtajina. 3,629 pormestareina ja 2.464 naista muissa Julkisissa viroissa, lukuunottamatta tehtaiden Johdossa olevia naisi». OIKEUS S I V I S T Y K S E EN Naisilla' demokraattisessa Kiinassa on kalkilla aloilla samat oikeudet kidn miehillä, myös opintojen, slvistyksegj ja ammatinvalinnan suhteen. K a i -, kenikälset naiset opiskelevat Ja sivistävät itseään. Ja heidän tiedonjanonsa on n i i n suuri, että he muodostavat enemmistön Iltakoulujen oplskelljbista. Tähän asti on Mandshuriä ylpeillyt parhailla numeroilla eri alojen opiskelussa. ~" Suomalainen ammattinyrkkeilijä Ask on saanut sydämellisen vastaanoton U$Ä:ssa Suomalainen a m m a ttinyrkkeilijä Elis Ask saapui äskettäin New Yorkiin, Jossa ammattinyrkkeilyn pomot ottivat hänet avosylin vastaan. Asiantuntijat ovat ylistäneet suomalaista suurimmaksi nyrkkeilylöydöksi mitä on tehty vuosikausiin. Nyrkkeilypro-moottorit Ahlqvist ja Dempsey ovat tasanneet Askin sillä tavalla, että Dempsey järjestää hänen ottelunsa Yhdysvalloissa ja Ahlqvist Euroopassa. Jack Dempsey vei Askin erääseen harjoitivspaikkaan ja nähtyään suomalaisen suorittavan muutamia har-joituseriä ilmoitti hän ihastuneensa Askin nopeisiin vastaiskuihin, r a u h a l lisuuteen j a taloudelliseen liikehtimiseen. "Hän on parempi kuin luulinkaan", väitetään Jackin sanoneen. Askin ensimmäinen j a toinen ottelu Yhdysvalloissa ovat olleet varsin l u paavia tämän höyhensarjan miehen tulevaisuuteen nähden. Kaikessa t a - Raparperia kotipuutarhaan Raparperin mehukkaita varsia köytetään valmistettaessa kastikkeita, p i i rakoita ja viinejä. K i m raparperi v a l mistuu aikaisin keväällä, liittyen tälliin sen helppo hoitomenetelmä, n i in SO on' välttämätön kasvi Jokaiseen kotipuutarhaan, selittää Kentvlllessa N . S. sijaitsevan liittohallituksen koeascr man k^svisspesialisti E. Chipman. Raparperi on monivuotinen kasvi, nii.ssä on jossakin määrin puumaiset "mukala" juuret joiden tukena on k u l - tuiftaiset juuret. Ensimmäiset lehdet kasvavat maasta ja näiden lehtien varret käytetään ruoaksi. Tämä kasvi kestää hyvin kylmää ja kuivuutta ja menestyy parhaiten siellä, missä maa on jäätyneenä koko talven. Raparperi menestjry hyvin ^ ä s s ä. rikkaassa ja hyvin ojitetussa maassa, mutta se tan-itsee sittenkin paljon . kcsteutta kasvusesongin aikana. Se vaatii ehkä enemmän ravintoa kuin mikään muu kasvi. Missä on lantaa saatavana, sitä voidaan käsrttää nohi 20 tonnia eekkerinalaa kohtL Jos ei ole lantaa käytettävissä, siellä suositellaan 4—12—6 apulantaa 1,000 paunaa eekkerinalaa kohti. Raparperia lisätään mieluimmin vanhojen Juurien Jakamisen avulla e i kä siemenistä, viimeksimainittujen laadun vaihtelevaisuuden takia. V a n hat juuret jaetaan mieluimmin niiden kasvuajan päätyttyä siten, että vanhaan juiu?een jää pieni cisa missä on hyvän tai voimakkaan näköhien silmä. Se vtMaan istuttaa aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä. Jolloin kasvi & ole kasvukunnossa. Tavallisesti ne i s tutetaan kolmen jalan välimatkoilla 5 jalan lfeV3risiln penkkeihin. Istutus p i täisi tehdä siten, että juuren kasvu-pää on juuri maan pinnan alapuolella Ja tiukkaan painettima. Sitä pitäisi kasvuaikana kultivoida aika ajoittain siten, että maa pehmenee ja rikkariio-hot häviävät. Ensimmäisenä vuonna ei sovi ottaa yhtään lehden varita Ja toisenakin vuonna vain muutamia. Tämänkin jälkeen olisi huolehdittava siitä, ettei oteta <^enu>ää kuin toinen puoli niistä lehtien varsista mitkä kehittjrvät 6—8 viikon aikana. Kukkavarret pitäisi poistaa n i i n pian kuin ne kehittyvät. Ottaa kolme tai neljä vuotta kehittää todella tuottoisen raparperin, mutta hjrvin kehittyneenä se kestää aliu^kin 12 vuotta. "Satoa" korjattaesisa lehdet pitäisi vetää ylös eikä katkaista niiden varsia. - Jos lehtien varret katkaistaan maan pinnan yläpuolelta, niin se Jättää avoimen haavan, m i k i n voi tidia tertunta. * Hyviä rai»rperilajeja ovat " S m i r i' se". "Ruby" j a ' M a c D o n a l d ". pauksessa on vastatullut suomalainen tervetullut lisä kriisin käsissä kotiris-televan ammattinyrkkeilyn "markkinoille". • Ammattinyrkkeilyn äänenkannattaja "Ring" antaa kirjoituksissaan varsin valaisevan kuvan nykyisestä t i l a n teesta "nyrkkellyteollisuudessa" k i r - joittaen asiasta mm. seuraavaan t a paan: "Laajan yleisön mielenkiinto nyrkkeilyä kohtaan on katastrplimaisestl laskenut! Uusia nimiä el kehissä näy lainkaan! Promoottorit ovat kauhun, vallassa!" ' Tunnustettuaan 'Jnyrkkeilyteolllsuu-dessa" vallitsevan taifsin, tulee ' ' R i n g" vahingossa avoimesti paljastaneeksi myös tämän kriisin syyt. Lehti k i r joittaa: "Nsrrkkeily-ylelsö on viimeaikoina alkanut sä&ätää jokaisen taskuunsa osuneen kolikon, (^yynä on yleinen t^oudellinen tilanne. Palkat ovat laskeneet . . • Sodan päättymisen Johdosta cm iisielta tuöt^tplaitok-sla suljettu". Varsdnkin uusien . n i m i o i puute on saanut henst nyrkk^Uymagnaatit y a l - keriiamaan maailman kovuutta. He toivoivat, että U S A : n anneijan k o t i u tetuista jpukoista. ilmaantuisi uusia tähtiä (nyrkkeily on U S A : n armeijan fyysllllsen koulutuksen perusmuotoja)^ nmttä näin el käynytkään. Suurin osa niistä sotilaista. Jotka ajautuivat nyrkkeily-yhtiJMden yärvärioi veik-kqihln, jättivät kehän m^peasti. Fleis-cherinkin o n pakko ttinnustaa: "He ovat niin pettyneitä Ja petettyjä, että ovat pitäneet toisen aminatin valitsemista parempana." J a ktiinka he eivät olial pettyneitä! Tunnetaanlian ne petomaiset t a vat. Jotka ovat vallalla Amerikan a m - matttayrkkieilyn "viidakoissa". RUt-tää k im muistuttaa ipieliin niistä k y m menistä kuolemantapauksista. Jolta nyrkkeilykehissä on sattunUt; niistä orjasopimuksista, jotka tekevät nyrkkeilijästä hänen promoottorinsa omaisuutta; niistä huijausvoitoista Ja tappioista, jolta Järjestetään salaisilla sopimuksilla, lahjuksilla, kiristämällä yms. Mistä fsitten saada täydennystä h a r ventuneisiin ammattinyrkkeilijän ri- .Vjeäiin? "EuroopaJka"—ttd^aa " R i n g " I^velushaluisenä. Siellä bn melkoinen määrä smunatthtyrkkeilljfiitä. Jotka ovat valmiita tarttumaan dollari-syöttiin. Tai oikeammin: BurcK«>assa on paUon "liikemiehiä'', jotka ovat valmiit myymään e l & ^ tavaransa amerikkalaisille Uikdcumppaneflleett.' (Snomi-Seura) HARRI J A T E X M U USA:han 6/5 QUEEN ELISABETHILLA. Harri Siljanderin ja Teemu Kuuselan matka Amerikkaan on varäia. A I - B A (Kansainvälinen nyrkkeilyliitto) on virallisesti ilmoittanut Siljanderin Ja Kuuselan valitsemisesta Euroopan joukkueeseen. Molemmat lähtevät lentäen Lontooseen Ja toukokutm 6 päivänä Southamptonista Queen EHza-l> eaiilla "rapakon" toiselle puolelle^ S u r o o p ^ Joukkueen johtajana tulee toimimaan Norjan nyrkkeilyliiton p u heenjohtaja Proet Hoest sekä valmentajana italialainen Steve Kaisu. Joukkueen mukana seuraa AIV An ent. p u - heenj<ditaj^ Emile Oremaux sekä A I - B A n pääsihteeri R. H . Russell. S.UVIO T¥R^fÄSI Supmaiaihen Sten Suvio yoitti am-m a t t i i ^ ^ U y k l l p a i l u i s s a huhtik. 10 pnä Ruotsissa espanjalaisen Francesco Mollnan seitsemännessä erässä knock-autilla. Kevyt sarja Kiu-t Kreuger, Ruotsi-Adolfo Minetti, Suomi 3-0. W I L L I A M KOLEHMAISELLE SUOMEN URHEILUN ANSIOMITALI Opetusministeriön myöntäminen Suomen lurheilun ansioristien ja - m i - tallan Jakotilaisuus oli valtioneuvoston Juhlahuoneistossa huhtik. 11 pnä. Läsnä o l i toistasataa eri urheilualan t o l - "inihenkllöä ja urheiluveteraania. Vanhimmat tämän timnustuksen kohteeksi joutuneet henkilöt olivat entinen suurhiihtäjä, 77-v u d t i a s maanviljelijä Juho Ritola 'Etoapave-deltä sekä 66-vuotias ent. mestaripyö-räihjä ja -hiihtäjä Juho Jaakonaho Haapajärveltä. Molemmat olivat henkilökohtaisesti saapuneet mitalinsa vastaanottamaan.. Merkkien jaon jälkeen ministeri O i t tinen kUtti kaikkia läsnäolijoita heidän uhrautuvasta työstään Suomen urheilun hyväksi ja mainitsi, että meidän ei omien clympiakispjemme valmisteluvuosina tule kiinnittää huo-iqjota yksinomaan edustusurheilijoi-den valmennukseen, vaari myös olympiakisojen käs^ännöUisestä järjestelystä vastaavien suurien toimitsljamää-rien kehittämiseen. Tämän jälkeen kohotettiin kolminkertainen eläköön Suomen urheilulle Ja lakit. kand. Eino Tekkala puhui esittäen läsnäolijoiden kiitokset valtiovallalle heidän osakseen tulleesta huomionosoituksesta. Suomen urheilun hopeamitalin k u l latuin ristein sai m j n . Williain Kolehmainen USA:sta. Onnittelemme. — Paavo J . Pitkänen. Panukki Amerikan "nyrickeUyteolli- Osastotoiminta on vireillä'Syivan Lakella Sylvan JUOie, Alta. — Kesältä se a i . kaa nayttälLtliälläkin. Kevät on oUut oikein sievä, ei ole ollut pahoja myrskyjäkään. Lumi on mennyt hiljalleen, eikä näillä seuduilla ole ollut tulviakaan. Nyt alkavat farmarien peltotyöt j a ilmat ovatkin oikein suotuisat. Osastotbiminta on täällä myöskin vireillä, vaikka en ole päässyt kokouksiin. Matka, o n liian pitkä Jalkaisin mennä. Toverit kuitenkin aina kertovat mitä kcdcouksissa" päätetään. Sairaita täällä on useita. Jads. Vuori on ollut heikossa kunnossa. Oscar Salo on olliti jsairfuilassa Jo kaksi viikkoa. Mrs. rtörsti on ollut n^röskin sairaalassa. mt(tta hän on Jo kotona Ja on ptuanenmtm päin. Niinikään mrs. Mäki pU sairaalassa, mutta nyt hän on kotona tervehtynyt. Me vanhat^ olemme melkein jokainen sairaina, mutta el sentään" riöir vakavasti. • Toveriterireiset kalkille Vapauden lukijoille. — E. S. Puola kunnioittaa Rooseveltia Varsova. — Puolan posti, ja lennä-tinministcslö on laskenut liikkeelle postimerMcisaijan tunnettujen va-paustaiätelijäin muistoksi. Sarja käsittää presidentti Rooseveltin, Kos-äuszkon Ja "Pulaskin kuvilla •varustetut postimeridt. snudessa" on varsin kuvaavaa. Varmaa on. että nj^rkkdlyn jälkegi ame-rikksOaisen kapppaurbeilim muutkin alat joutuVat samanlaisen knisin kouriin. . m . Haasiteryii$äyksen tähänastinen tulos $1,971.ee. Rerinsti sinmtetaaa 9ZJt^M aanma, kun vain kaikki haaitc^^ nstaavat haaveensa. Xlmäo Jomn 15'p:iän mennessä lopmi; aika.'mitU nyt T<rfT^ vielä kaftki taaastee» saaneet vastata TOIVO F E U f l A LodcertQ^sta vastaa $1. Arvo Raastm haast«esst^ M A N m S A L O Beaver Lakelta vastaa $1. Victor Laamasen 1 haastaa Tiina Pesosen Beaver Lakelta, Bdla Möttösen Sudbuiyjt,^ Lindholmin Crelg^ton Minelta. W E B N E B LAMMI Beaver Lakelta vastaa $1. Hmarl Mannisaii seef ja haastaa Helga S v a n i n Ja E l l a Tuomelan Beaver Lakelta. J A C K L A I N E vastaa $2. muurari MSen haasteeseen ja haastazi men Vai d-Orista ja Eero Mäkelän CadlUacista. •MATTI S A A R I Sudburysta lahjoittaa $3. ja haastaa Niilo Saa^i gamista j a Kusti^Lahdeh" Torontosta. Antakaa haasteen edelleen i F R A N K J A L O N I ^ Sudburysta lahjoittaa $2. ja haastaa Wm.: Alex Lassilan Minnlpukasta. Alex lASsilan ja K a l l e Tiuran Long ] K A R L TOSMÄIA Nahm Centcesta vastaa $1. Arvo Salon haaj S U L 9 VESA South Porcnipinesta vastaa $2. Arvid Korven ja haastaa Väinö Luukkosen Wawasta, Ja Reino Vuoren Porcupinesti,j tamaan vointinsa mukaan. FRANK R A N T A Pottsvillesta vastaa. $2. Heikki Tuuttilan _ Ja haastaa Martti Rasinperän Hciarstista ja V i l i Puttosen Obasta. HILDA JÄRVI Boonlsta vastaa $5.' Toivo Niemen haasteeseen jit kaikki voimistelun ja urhellim ystävät tukemaan rahallisesti fyyskui^ nuorisotyötä. O N N I H U L K K O Sudburysta vastaa $1. Arvo Raasun haasteeseen j j taa Wm. Santalan Wahnapltaesta ja Otto Niemelän Creighton MujätJ ARMAS ANPERSON Crelghtonlsta vastaa $1. Matti JohnsoninjJ secn ja haas.taa V i l i Ojan j a Väinö Lindholmin CJreightonista. 1 K A L L E VANHALA <:k>nnaughtista vastaa $2. V. Kuuselan haaJ ja haastaa kalkki Kallet tekemään samoin. MARTTI P E L T O L A Connaughtista vastaa $2. V . Kuuselan haasteJ haastaa Jos. Korven. H . Londin Ja Lydia Lehdon Connaughtista. REINO LAINE Port Ariliurista vastaa $2. Heikki Tuuttilan i u a j K . ISOTALO Port Arthurista vastaa $1. Niilo Niemen haastoi haastaa Toivo Rintamäen j a Hjalmar Sipilän Port Arthurista, j E. R A N T A L A Port Arthurista vastaa $2. Niilo Niemen haastetseJ jE. Wirtanen Port Arthurista vastaa $1. Niilo Niemen haasteeseenj taa A. Ettalan. Frans Lehdon, VIkki Rannan ja Mike TommlskanF^ hurista. T O. MÄKELIN Port Arthurista vastaa $2. P . Väänäsen haasteeseeal V.- J A U . - S E U R A '^SKV Port Arthurista vahtaa $19 haastelainJ polttaa kalkkia lurhelluseuroja lahjoittamaan ja v^taamaan saamiisaj teisiin. T O I V O U : H T I N E N Port Williamista vastaa. $2. Reino Kedon tmJ ja haastaa Alfred Saaren, Eino Kleimolan ja K a l l e Kielisen Fort sekä Dr. J . Halosen Sudburysta Ja E- K a l l i o n Nipigonista. ATE JPENTTINEN Port Arthurista vastaa $5. Yrjö Korven haasteJ haastaa Lauri H a r j im Lappesta. Ont. AAPO N I E M I Kamlpistiquiasta vastaa $1. R. Niemen haasteesMn j]| taa H, Junttalan Intolasta. RUDOLF N I E M I Port Arthurista vastaa $1. S. Pukkalan haastsaj haastaa Aapo Niemen Kaminlstiquiasta. K. K A A R E L A Kaminlstlqulasta vastaa $2. O. Kentalan haasteeal haastaa Svante Vainion, Eino Vainion, ja Anton Vainion, kaikki Esai quiasta, WM. PERÄLÄ Dinsmoresta vastaa $1. A . Jokisen haasteeseen jalaj M. Pellon, H . Rapakon j a H . Suvanrion. kaikki Port Arthurista. H E I K K I H A I K O L A Wahnapltaesta lahjoittaa $2. C S J : N V A L IKOBIN O S A S T O vastaa $5. haasteisiin. FRANS LEHTO Port Arthurista vastaa $1. E. Virtasen haasteesgj I R J A V Ä Ä N Ä N E N Stbpstonesta lahjoittaa $1. ja haastaa mrs. Esi men Stepstonesta, riilss Jjola Valtosen, mrs. L i l y Lindenin j a mr. Tedl| Port Arthurista. HUUGO L E I K A S Port Arthurista-lahjoittaa $2. A. NIEMI Port Arthurista vastaa $1. Paavo Väänäsen haasteesta | E. HEISKA Loonista vastaa $2. A. ViTIdgrenin haasteeseen. . L E A K I V I P E L T O Port Arthurista vastaa $1. R. Lempiälän haa^eaj A R N E K O I V U Sudburysta vastaa $2. Onni Toivosen haasteesea WALTER RÖNKÄ Sudburysta vastaa $5. kaikkiin saamiinsa iuid ja haastaa Eino Köykäksen Sudburysta ja kaikkia niitä, jotka pvata| haasteen, mutta eivät ole vielä vastanneet. CHARLIE MACKIE Garden City Beachilta vastaa $2. Toivo M haasteeseen j a haastaa kalkkia Starin jäseniä lahjoittamaan vointiml kaan. TOPI L I T M A N St. Catharinesta vastaa $1. H . Kankaan haasteeae] K A L E V I MÄHÖNEN TarzMvellista vastaa $1. Melvin Mannisen haasd SAM OJALA Beaver Lakelta vastaa $1. Vie. Mäkisen haasteeseei f JOHN V I I N I K K A Beaver Lakelta vastaa $2. Pirkko ja Bill Salmiall teeseen j a kehoHtaa kaikkia haasteen saaneita vastaamaan haasteaaj L A U R A K R A T S Beaver Lakelta'vastaa $1. Pred Röngän haastäd haastaa Ellen Mäkisen Sudburysta, Irja Saaren Porcupinesta ja VilmaBj Beaver Lakelta. B I L L K R A T S Beaver Lakelta vastaa 50c Melvin Mannisen haaszj ja haastaa Fred Harjun ja A l l a n Tillxrianin Beaver liakelta ja KarlPibj Whiteflshlsta. SUDBURY F. & C. CO-OPERATIVE D A I B Y LIMITED SudbuijS^ taa $25. Kuluttajat Ruokalan haasteeseen. F R A N K N I E M I Lockerbysta vastaa $2. haasteisiin ja haastaa VillB^ Sudbiuysta j a Aaro Kankaan, viimeksi ollut Winnipegissa. OIKAISU: HuhUKutm 9 p : n nuinerbssa julkaistiin haaste: ErkMjii Närhi vastaavat $6. haasteisiin, pitää olla: E R K K I NÄEHI JA AB.NEl| tosta vastaavat $6. haasteisiin. Tässä katsauksessa 7.....i\ Ennen julkaistuja ^ ' Yhteensä .d . — Me vaadimme tuomitsemaan sodanlietsojat. Jotka muodostavat militaristisia liittoja, rakentavat sotilaallisia tulikbhtia kaikkialla maailmassa. elvyttävät militarismia länsi-Sa ja ajavat maailmaa kohti uuta^ ~ W l D F : n II kongressin masta. • CSJm Timminsin osastm näyttämö . esittää 1coIminäyt(ttcslsen huvinäytelmän ii K i r J . Edward Wilde ' klo 8 illaUa OMALLA HAALILLA HENKILÖT: Ukko W e s t m a n . . . . . . . . .. Mathilde. hänen tyttärensä Laura, hänen t y t t ä r e n s ä . . . . . . . . . . . .. Ludvig Sander, taänäi vävynsä, a r U t e h U . . . . . Tilb P ö p e l d i t . . . . . . .. Liina, sisäkkö Sanderilla ESITTÄ^ . . . Esko T e l ^ ......Aino KiOTj Helvi V a ^ . . . . . . . J U S S i ^ . . . . . A r v o ViiJ*5 .Sallv HäJnfl Saapukaa viettämään rattoisa iita "Vihtahousun" seurasi] C S J : n Timminsin os. näyttämökoniitfi*-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 19, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-04-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490419 |
Description
Title | 1949-04-19-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 4 Tiistaina, huhtik. 19 p-, — Tuesday, April 19
FARMARIEN
PÄIVÄPALSTA
Nautakarjan arvostelu
ulkomuodon
perusteella
Klrjancmistajat joutuvat josku» os-
.-,taniaan lehmiä, hiehoja, täysi-ikälslä
-«sonneja ja vasikoita ilman, että heillä
tv.- olisi mitään tietoja niitten suvuista
"Ja tuotannoista ym. Tällöin heidän on
tyydyttävä ulkomuotöarvosteluun. T a -
•'; • vallisimmin ulkomuodon perusteella
^.^ ostetaan vaan käyttöeläimiä, joita ei
käytetä siitokseen kuin polkkeusta-
" paukeessa. Järkiperäisen jalostuksen
kannalta katsottuna ei ole suotavaakaan
käyttää sellaisia eläimiä sUtok-seen.
Ulkomuotoa arvosteltaessa tulee ensimmäisenä
kysymykseen ruumiin r a kenne.
Sen perusteella voi tottxmut
^arvostelija melko varmasti päätellä,
'T onko esim, lehmä hyvä- vaiko huono-
;),ljq?sylnen. Hyvälypsyisen lehmän eli
, ns. maitotyyppisen lehmän tärkeim-
.mät ulkonaiset tuntomerkit ovat: sy-
- j . värakenteinen, kohtuullisen pitkä hle-
- no kaula, pitkä avoin ruumis, ristlluut
leveät j a pitkät, utareet kehittyneet Ja
.ulottuvat mahdollisimman pitkälle
t ' . ' ' v a t s a n alle seka ylös takajalkojen väliin
sekä rauhasutarc ja vapaa karva-ju...
peitteestä.
Nahan tulee olla ohut, pehmeä ja
jqvistava, sekä karvan kiiltävän, L i -
~^.^^;,hakset eivät saa olla voimakkaat eikä
keho pyöreä. Maitosuonet (laskimot),
.,,,.«JPt'ja kuljettavat verta utarsislin, t u -
^ lee olla paksut ja mutkikkaat £ekä
...Tfiät," johon nc päättyvät, avarat. K e -
" J i o n avous riippuuMiiustön väljyydestä.
Lypsy- eli maitotyyppisen lehmän
arvostelu ulkomuodon perusteella on
* helpompaa kuin .sonnien ja vasikoiden,
i t ' ' Tottunut huomaa kyllä näissäkin hy-
J vät Ja huonot puolet. Ruokinnalla Ja
« ./; hoidolla on hyvin .suuri osuus myös-
^ " ^ ^ . . ^ ^ k l n eläinten ulkomuotoon. "Jos oliii-mellä
ofi heikko rakenne, niin .se fni
,J ~' voinut johtua myöskin liian niukasta
n •»'•»ruokinnasta jo vasikkana ja liichona
;> .:,^,.DlISS«a.
* .. Maitotyypln liaäkKi tavataan viL-lä 11-
»it"- :ha-, työ ja rotutyyppejä ?>ekä yhdlstet-
^''-''^•^^tyjii tyyppejä. • . •
Lihatyyppisen eläimen tuntee ; i ^ d -
po.sti sen liivak.siscsta kehostaan, silhi
on suljetumpi keho kuin maitotyypilUi.
kaula lyhyt, kveat llliaksikas .selkä.
i
;«
f «f H
9
*
»
e
SI
9
*
i
**
*
-il» •':
)» ' •
«{*
te .
. li»--
-•
it •
arvostelu yhdessä takaavat ilcäSmen
arvon. Moni on katkeraiiti peitytyt
ostaessaan eläimen yiisinomaan ulkomuodon
perusteella, vaikka on tapjiui:-
sia, että tottunut lehmän ostaja cn
saanut hyvänkin käyttöeläimen. Utein
pienviljelijät Ja 1—2 lehmän cmista-
Jat ostavat eläimen ulkomuoäcn perusteella.
Tähän heillä ei olisi varaa,
sillä varminta on ostaa lehmä taikka
vasikka, sellaisesta karjasta, jcs.sa perinnöllisyys
tuotantoon on hyva.
M. L.
• *
» •
•'•k
* >.^v .gyv{i ja pyöristynyt rinta .sekä koko
3,,., f j keho muodostunut suunnikkaan muotoiseksi.
Työ- ja yhdi.stettyjä maito-
,(vi^J8 työtyyppejä ei meillä tavata. Ro-
.t.';itytyyppi on meilläkin hyvin yleinen,
„ . . . varsinkin aikaisempina aikoina .suurtiloilla.
Jokaisesta rodusta voidaan
J T " • 7 '."pitkäaikaisen jalostuksen avulla muo-
'4 "f '/kostaa, erilaisia tyyppejä ns. ideaali-li
*# V tyyppejä. Jalostuksessa otetaan slU
loin huomioon väri ja väritys, eri r u u -
. miinoslen muoto, sarvien asento, pään
muoto yra. Siitoseläimiä myytäessä
on rotutyypille aika^emmin annettu
^"suuri merkitys ja tyyppi jalostajille
... onkin ollut taloudellista hyötyä kor-
~ keistä hinnoista. Tämä jalostusmuoto
on harhaanjohtava, sillä mainituilla
ulkonaisilla ominaisuuksilla varustettu
eläin voi olla sekä huono käyttö-että
siitoseläin. •
Yksistään ulkonaiset merkit ja ominaisuudet
eivät riitä eläintä arvosteltaessa,
jos mielii saada hyvän siitoseläimen.
Luotettavat tiedot sen tuotannosta
ja suvusta pitemmältä ajalr
ta ovat parhaat tuntomerkit eläimen
' hyvyydestä. Kirjanpito ja ulkonainen
DDT ja mehiläiset
Ottawan keskuskoefarmilla v. 1946
aloitetut kokeet D D T : n vaiiä:utuk.se.sta
mehiläisiin ovat jatkuneet tähän asti.
Kokeet on tehty siten, että mehiläisten
käyttämät omenapuut pn kukklmisai-kana
ruiskutettu vankasti DDTillä.
Toisia mehiläispesiä on pidetty kauka-na
ruiskutuspaikalta siten, että on voitu
tehdä vertailua kahden mehiläLs-ryhmän
välillä.
»(liljoinkaan el ruiskutasalueella ole
täyskasvuisten mehiläisten tai poikasten
kuolevaisuus ollut suurempi kuin
kontrolUryhmäfisäkään (mikä ei cllut
Icosketukslssa D P T : n kanssa) j a vain
yhdessä koetapauksessa havaittiin olevan
niin pialjon DDTrtä että se antoi
aihetta epäilyyn kuolenian alhcutta-misvalkutuksesta.
Tämä koe oli verrattain kova .sillä
k.0. ruiskeita käytettiin aikana, jolloin
omenapuut olivat täydessä kukassa ja
mehiläiset olivat kukissa niiden ollessa
vielä ruiskutuksesta märkinä. Normaalioloissa
ruiskutusta ei tehdä lainkaan
täydessä kukoistuskaudes.sa.
Nämä kokeet osoittavat yli kaikkien
epäilyjen, että D D T ei ole haitallinen
hunajaa tuO;ttaville mehiläisill.';. s i l i t tää
liittohallituksen maatalousdcpnxt-mentin
farmluutispalvelu.
' vin mrrrkillepantavaksi. Täiä vfnisUi
I aiheuttamaa tautia tutkittaes^ ba-
I vaiitiin, että nen oireet ilmenevät ensl-
\ mäLieilä viikolla j a joissakin tapaxa^-
.sissa toisella ja kolmannellakin v i i k o l la.
Ensimmäiseksi havaitaan kanojen
menettävän toimeliaisuuttaan. Hiukan
tylsä ilme ilmestyy niiden s i l miin.
Myöhemmin ilmenee lievää J a l -
kaluiikkoutta ja kanat istuvat alallaan,
johtuen se jalkojen beikentjnnisestä.
Aär.mmäLscHsä tapauksessa on kuole^
mii .seurauksena. Joissakin kananpol-i
kasi.s-a cn havaittavissa niskan Ja
pään vääristelyä — ja siinä Juuri onkin
koukku — te vpitte erehtyä tässä
taudin määrittelyssä luulemaan että
kysymyksessä on Joku muu'tauti, «iUä
usejlla kanataudeilla on samat oireet.
Kuolevaisuus tästä taiidista saattaa
nou.sta 50 prosenttiin, vaikkakin keskimääräinen
kuolevilsuus saattaa olla
lioin 10 tai 15 prosenttia. K a l k k i taudin
£aaneet poikaset eivät kuole, vaan
voivat elää j a kasvaa täysi-Ikäisiksi Ja
kehittyä hyviksi nuinlviksl kanoiksi,
mutta pahoissa tapauksissa on havaittavissa
epätasaisuutta niiden kasvussa.
Tähän mennessä ei ole keksitty m i tään
parannuskeinoa eikä myöskään
ehkäisykeinoa tätä tautia vastaan.
Sairastuneille kanoille tulee antaa m i tä
parhainta hoitoa ja m a h d o l l i s i n :^
ovat olemassa, että tauti ei pääse Ico-vln
ankaraan alkuun. Vielä tähän
mennessä ei ole kyetty toteamaan k u l jettavatko
. vanhemmat kanat tautia
kananpolkaisiin.
Se vähäinen tieto, mitä meillä on
tä.stä uudesta taudista, antaa vain
viittauksen, että ainoa mahdoUisuua
yksinpä taudin kontrolloimiseen on pistää
oireita silmällä Ja poistaa parvesta
heti kaikki heikot poikaset. Jotka saattaisivat
tartuttaa koko parven. JökA-r
tapauksessa se on parhain toimenpide
näissä olosuhteissa Ja näiden asianhaarain
vallitessa — sillä heikko
poikanen ei kasVa kumppaneittensa
mukaan Ja saattaa tulla "kärpäseksi
voiteessa" koko kanaparvelle.
Iibtelfl keikiaikaa vaibiiii
« >
* •
il
SI
%
•>'. ' i..
t •.
» •
Suomen lähetystön osoite on:
LEGATION OF FINLAND
CHATEAU LAURIER
01tawa Ontario
400 bushelia perunoita
$170 hinnalla
eekkcrinalalta
- SJpnieiiten ja työn ke.skinkertaiju-n
hinta eekkcrinalaa kchti on $170 kun
.sadoksi saadaan 400 busliclia p i n u i o i -
ta. Tämän osoittaa Ontarion hallituksen
maatalousdepartmentin farmi-talousosaston
Euorittiima tutkimus.
Mainitun jaoston Joilla ja tri H . IJ.
Patterson sanoo, että k.o. tila.sloticdot
cn saatu vv. 1944—48 •'500 bu.shelin
perunaklubeilta" Ontaricssa.
Eekkerinalan sadon suhteen «Ii jial-jon
eroavaisuuksia. Ontarion 24. farmilla
sato oli vajaa 150 bushi^lia eek-kerinalalta;
ja 24. farmilla salo oli .vii
400 bushelia eekkerinalalia; Aikamäärässä
oli myös eroavaisuutta. Keskinkertainen
työaikamäärä oli 122
timtia eekkerinalaa*kohti ja äärimmäisinä
rajoina oh 31 ja 290 tuntia.
Aikaeroavaisuuden syyk.si ilmoitettiin
käytettävissä olleet välineet ja se
kuinka monesti farmarin täytyi käydä
perunamaan läpi.
VÄIIEAXMÄN VILLAA
J A L A M P A I TA
Koko Canadan villatuotanto v. 194i8
oli 11,915,000 paunaa verrattuna 14.-
090.000 paiman . tuotantoon vuonna
1947. ViUatuotannon vähenemisen
syyksi selitetään lampaiden lukumäärän
väheneminen.
Kanalasta
Kirj. ANTHONY J . H A M S
Kaikki myöntävät, että kanafarm i -
riUa on lukuisia päänkipuja ja nyt on
tulossa mahdollisuus uudesta, jota ci
voida ottaa kevyeltä kannalta. Tauti,
joka tunnetaan nimellä ••Epidcniic
Tremor" (värLstyskulkutäutit. jota i l menee
vain kananpoikasissa ja joka
aiheuttaa surkastumista ja jopa kuolevaisuuttakin,
saattaa muodostua hy-
NAUTTIKAA
HALUAMASTANNE MUSIIKISTA
Sparton" sähkögramofootulla
• • *.
"SPARTON" Sähkögramofooni — Malli 348P
60 cyclcn sähkövirralle. Kirkas ja voimakas ääni. Soittaa
30 ja 12 tuuman levyjä. Helppo kuljettaa mukana.
Hinta $49.95
"SPARTON' Record Player ~ MaUi 148-RP
Tämä levyjen soittolaite voidaan yhdistää minkä radioon
hyvänsä. Puinen kaappi, päällystetty ruovikkaalla
punai-sclla fabrikoilla. Siro ja aistikas laite radion yh-tejtcen.
Hinla ,$19.95
Vapaus Publishing Company Ltd.
100 Elm st. West Sudbury. Ontario
Maan kattaminen
kotikasvimaassa
Eräs kasvien kasvattaja kertoo, ettei
hän ole kyntänyt kasvimaataan
k(Mm2en vuoteen. Tuona aikana hän
ei ole käyttänyt ollenkaan lannotus-aineita,
ei ole ruiskuttanut kasveja e i kä
kulliveerannut maata. Rikkaruohojen
pois kitkemiseen ei mykkään
(;le käytetty paljon aikaa. Mutta s l i -
tii huolimatta kasvimaa on tuottanut
runsaasti hyviä kasviksia joka vuosi.
."Maan kattaminen", on hänen yas-tauk.
sensa kysymykseen. "Miten te
voitte tehdä sen."
U.s'jiden vuosien ajan tapasi tämä
henkilö kattaa maan jollakin peiteaineella,
mutta vasta kolmena vuotena
hän suoritti sen perusteellisesti. K o l me
vuotia sitten hän kattoi koko kasvimaansa
oljilla ja siitä lähtien on joka
vuosi lisännyt katekerrosta, mutta
ei ole maata kyntänyt eikä kultivee-ramiut.
Istuttaessaan kasviksia hän
siirtää peitteet syrjään ja kylvää siemenet.
Niin pian kuin taimet ovat
päässeet hyvään alkuun, hän siirtää
peiteaineet lähelle taimia ja antaa
kasvien kasvaa. Hän peittää kateai-neella
sellaiset kaavit kuten peruna,
maissi ja pavut j a antaa niiden t a i mien
puskea itsensä kateaineen läpi.
Sen jälkeen hän lisää katealnetta. K a -
teaine estää useimmat rikkaruohot
kasvamasta, pitää maan kostealla ja
samalla*lämpöisenä.
Kateaine tietenkin mätänee ja sitä
täytyy lisätä joka vuosi, mutta mädäntynyt
aine lisää ruokamultaa maahan.
Se edistää kasvua ja lisää onki-matojen
lukumäärää. Onkimadot
ovat sangen hyödyllisiä maalle.
Mainitsemamme henkilö on tehnyt
havainnon, että maa on muutttmut
ruskeasta mullasta melkein mustaksi,
maa sisältäen. runsaasti humusta eli
ruokamultaa. Maahan ei ole lisätty
lannoketta, eikä se ole ollut tarpeellista,
.sillä maahan on karttunut r i i t tävästi
ruokamultaa.
Kasviksia ei ole tarvinnut niiskuttaa,
sillä ne saavat rauhan hyönteisiltä.
Samoin ne säästyvät kaikenlaisilta
taudeilta. Myöskin selitetään tämän
systeemin alaisuudessa kasvatettujen
kasvien olevan paremmanma-kuisia
kuin ne, jotka kasvatetaan
muuta menetelmää noudattaen.
K i i n a n demokraattinen naisliitto.
Johon kuuluu 20 miljoonaa Jäsentä, on
K i i n a n Johtava naisjärjestö. Sen v a i kutus
ulottuu kauas y l i kansanarmeijan
vapauttatnan alueen rajojen^ E s i merkinä
mainittakoon, että Jo vuonna
1946 kansainvälisen naistenpäivän
mlelenosoltujcsiin osallistui Chiang
K a i - s h e ; ^ hallitsemalla alueella satojatuhansia
naisia. He vaativat amerikkalaisten
joukkojen poistamista
K i i n a n alueelta. Yksin Shanghaissa
oli tässä mielenosoituksessa 50,000
naista.
NUllä alueilla, jotka ovat edeUeen
Kuomlntangln hallussa, vallitsee keskiaikainen
pimeys. Kansa elää liassa,
köyhj^dessä ja lukutaidottomuudessa.
Feodaaliset m a a n o mistussuhteet
kieltävät jnieheltä primltlivisimmät o i keudet
Ja nainen on kirjaimellisesti
sanottuna ostettavaa tavaraa. Vielä
tänä päivänä merkitsee Kuomlntangln
alueella syntyminen. työläis- tai
talonpoikaisködissa elämää sanoinkuvaamattomassa
kiu-juudessa, orjatyötä
kehdosta hautaan. Tytön syntyminen
tällaisissa olosuhteissa on tragedia.
Tyttö on aivan liian raskas taakka jo
ennestään toivottoman köyhän per-hieen
kannettavaksi. Siinä on selitys
vieläkin esiintyneelle tavalle tappaa
vastasyntyneet tyttölapset. Useimmiten
tytöt msrydään tilanomistajan
omaisuudeksi. EUel talonpoika voi
maksaa vuokraansa viimeistä ropoa
myöten, vaatii isäntä jonktm talonpo-
J9n tyttäristä korvaukseksi. Sellaisia
orjattaria on suurtilalla 6—15-yuotl-
Slln. Näillä tytöillä el ole ndnkään-laisla
oikeuksia. Tilanherra voi hakata
heitä tai kohdella miellalojensa mukaan.
Vaikka tällainen tyttö kuolee
sadistisen omistajansa käsiin, ei siVtä
seuraa minkäänlaista rangaistusta, s i l lä
tuomarikunta kuuluu tilanherran
kanssa samaan omistavaan luokkaan.
Jolla on määräysvalta. Jos tyttö el
kuole kiu-juuteen j a tulee täysi-ikäiseksi,
myydään hänet Jalkavaimoksi
tai bordelliin. Ja kauppahinta on pienenä
sievänä lisätulona tllanherraUe.
Vanhassa Kiinassa on ikivanha t a pa
kihlata lapset. 2—12 vuotiaat tytöt
lähetetään tulevien appivanhempienEa
luokse. Tyttöä pidetään Jonkun pojan
morsiamena, mutta todellisuudessa
hän on perheen orjatar. Varakkaissa
piireissä on nyt kuten aikaisemminkin
moniavioisuus vallitsevana. Ostettuja
naisia pidetään jalkavaimoina
tai synnyttämässä poikia, jos oikea
aviovaimo on hedelmätön tai synnyttää
vain tyttöjä.
Naisilla ei ole oikeiitta omaisuuteen
eikä oikeutta valita mieleistään tai
taipumuksiensa' mukaista ammattia.
Niitä, joiden on tehtävä työtä perheen-
^ elatukseksi, riistetään häikäl^^ät-tömästi.
15-tuiitisesta työpäivästä saa
nainen korkeintaan 2/3 siitä palkasta,
mitä ammattitaidoton mies saa.
U U D E N K I I N A N N A I S ET
Mutta moniavioi«uud$^ prostituti-on
j a naiskaupan 83tnän rinnalla oaä
toinen K i i n a . Sillä laajalla alueella,
Jonica kansananneija on vapauttanut,
on nainen täysin tasa-arvoinen miehen
kanssa. Sieltä Qtt poistettu ziaisen
poliittisen, taloudellisen Ja Juridisen
orjuutuksen perused^ytykset. Maan
suuri demokraattinen naisjärjestö tekee
työtä naisten herättämisdisi poliittiseen
tietoisuuteen, poistaakseen
tapoja, joiden juuret ovat viidenkymmenen
vuosisadan takapajuisuudessa.
Monet naiset ovat Jo oppineet lukemaan
j a kirjoittamaan. Useat naiset
ovat päässeet huqinattaviin saavutuksiin
poliittisilla Ja terveydenhoidollisina-
aloiUa.
Vapautetulla alueella on maa Jaettu
köyhille talonpojille. 50—70 pros. n a i sista
omistaa nyt maata, harjoittaa
karjanhoitoa, hoitaa silkkivUjelyksiä
ja edistää maataloustuotantoa.
N A I S I A T E O I X I S U U D E S SA
Mutta vielä nopeammin kuin maaseudulla
tulivat naiset • vapautetuissa
kaupungeissa mukaan yhteiskunnalliseen
työhön. Sama palkka samasta
työstä periaate on vallitsevana koko
teollisuudessa. ' Ammattitaidottoman
työläisen minimipalkka riittää Icahden
ihmisen elämiseen. Normaali työaika
Newfmmdlandin pääministeri
JOSEPjS R. SMAILLIVOOD
on 8 ttmtla eikä l a in mukaan säa o l lenkaan
ylittää 10 tuntia. Raskaina
olevat naiset saavat 45:n vuorokauden
synnytysloman täydellä palkalla. Jokaisella
työpaikalla on työnjohto vastuussa
työväensuojelusta, vakuutusmaksuista
ja lomista. Naiset ovat Jo
nyt "miehittäneet" useita tärkeitä
asemia tehtaitten valtuustoissa.
NAISIA HALLINNOLLISISSA
VIROISSA
Harblnln korkein tuomari on nainen.
Vieläpä tuomitut rikolliset^ ovat a n taneet
tunnustuksen, että pn harvif
naisen älykäs, oikeudenmukainen Ja
ymmärtäyäinein. IJngyin Ja Shahg-hon
piirikunnissa on yli 80P naista
haWpnolUsissa viroissa, niistä on 260
pormestareina. Jö Jonkin aikaa sitten
oli 7:ssä Maodshyrian ma^kkun-nassa
105 naista piirituomareina, ^
aluejohtajina. 3,629 pormestareina ja
2.464 naista muissa Julkisissa viroissa,
lukuunottamatta tehtaiden Johdossa
olevia naisi».
OIKEUS S I V I S T Y K S E EN
Naisilla' demokraattisessa Kiinassa
on kalkilla aloilla samat oikeudet kidn
miehillä, myös opintojen, slvistyksegj
ja ammatinvalinnan suhteen. K a i -,
kenikälset naiset opiskelevat Ja sivistävät
itseään. Ja heidän tiedonjanonsa
on n i i n suuri, että he muodostavat
enemmistön Iltakoulujen oplskelljbista.
Tähän asti on Mandshuriä ylpeillyt
parhailla numeroilla eri alojen opiskelussa.
~"
Suomalainen ammattinyrkkeilijä Ask on
saanut sydämellisen vastaanoton U$Ä:ssa
Suomalainen a m m a ttinyrkkeilijä
Elis Ask saapui äskettäin New Yorkiin,
Jossa ammattinyrkkeilyn pomot
ottivat hänet avosylin vastaan. Asiantuntijat
ovat ylistäneet suomalaista
suurimmaksi nyrkkeilylöydöksi mitä
on tehty vuosikausiin. Nyrkkeilypro-moottorit
Ahlqvist ja Dempsey ovat
tasanneet Askin sillä tavalla, että
Dempsey järjestää hänen ottelunsa
Yhdysvalloissa ja Ahlqvist Euroopassa.
Jack Dempsey vei Askin erääseen
harjoitivspaikkaan ja nähtyään suomalaisen
suorittavan muutamia har-joituseriä
ilmoitti hän ihastuneensa
Askin nopeisiin vastaiskuihin, r a u h a l lisuuteen
j a taloudelliseen liikehtimiseen.
"Hän on parempi kuin luulinkaan",
väitetään Jackin sanoneen.
Askin ensimmäinen j a toinen ottelu
Yhdysvalloissa ovat olleet varsin l u paavia
tämän höyhensarjan miehen
tulevaisuuteen nähden. Kaikessa t a -
Raparperia
kotipuutarhaan
Raparperin mehukkaita varsia köytetään
valmistettaessa kastikkeita, p i i rakoita
ja viinejä. K i m raparperi v a l mistuu
aikaisin keväällä, liittyen tälliin
sen helppo hoitomenetelmä, n i in
SO on' välttämätön kasvi Jokaiseen kotipuutarhaan,
selittää Kentvlllessa N .
S. sijaitsevan liittohallituksen koeascr
man k^svisspesialisti E. Chipman.
Raparperi on monivuotinen kasvi,
nii.ssä on jossakin määrin puumaiset
"mukala" juuret joiden tukena on k u l -
tuiftaiset juuret. Ensimmäiset lehdet
kasvavat maasta ja näiden lehtien
varret käytetään ruoaksi. Tämä kasvi
kestää hyvin kylmää ja kuivuutta
ja menestyy parhaiten siellä, missä
maa on jäätyneenä koko talven.
Raparperi menestjry hyvin ^ ä s s ä.
rikkaassa ja hyvin ojitetussa maassa,
mutta se tan-itsee sittenkin paljon
. kcsteutta kasvusesongin aikana. Se
vaatii ehkä enemmän ravintoa kuin
mikään muu kasvi. Missä on lantaa
saatavana, sitä voidaan käsrttää nohi
20 tonnia eekkerinalaa kohtL Jos ei
ole lantaa käytettävissä, siellä suositellaan
4—12—6 apulantaa 1,000 paunaa
eekkerinalaa kohti.
Raparperia lisätään mieluimmin
vanhojen Juurien Jakamisen avulla e i kä
siemenistä, viimeksimainittujen
laadun vaihtelevaisuuden takia. V a n hat
juuret jaetaan mieluimmin niiden
kasvuajan päätyttyä siten, että vanhaan
juiu?een jää pieni cisa missä on
hyvän tai voimakkaan näköhien silmä.
Se vtMaan istuttaa aikaisin keväällä
tai myöhään syksyllä. Jolloin kasvi &
ole kasvukunnossa. Tavallisesti ne i s tutetaan
kolmen jalan välimatkoilla 5
jalan lfeV3risiln penkkeihin. Istutus p i täisi
tehdä siten, että juuren kasvu-pää
on juuri maan pinnan alapuolella
Ja tiukkaan painettima. Sitä pitäisi
kasvuaikana kultivoida aika ajoittain
siten, että maa pehmenee ja rikkariio-hot
häviävät.
Ensimmäisenä vuonna ei sovi ottaa
yhtään lehden varita Ja toisenakin
vuonna vain muutamia. Tämänkin
jälkeen olisi huolehdittava siitä, ettei
oteta <^enu>ää kuin toinen puoli niistä
lehtien varsista mitkä kehittjrvät 6—8
viikon aikana. Kukkavarret pitäisi
poistaa n i i n pian kuin ne kehittyvät.
Ottaa kolme tai neljä vuotta kehittää
todella tuottoisen raparperin, mutta
hjrvin kehittyneenä se kestää aliu^kin
12 vuotta.
"Satoa" korjattaesisa lehdet pitäisi
vetää ylös eikä katkaista niiden varsia.
- Jos lehtien varret katkaistaan
maan pinnan yläpuolelta, niin se Jättää
avoimen haavan, m i k i n voi tidia
tertunta. *
Hyviä rai»rperilajeja ovat " S m i r i'
se". "Ruby" j a ' M a c D o n a l d ".
pauksessa on vastatullut suomalainen
tervetullut lisä kriisin käsissä kotiris-televan
ammattinyrkkeilyn "markkinoille".
•
Ammattinyrkkeilyn äänenkannattaja
"Ring" antaa kirjoituksissaan varsin
valaisevan kuvan nykyisestä t i l a n teesta
"nyrkkellyteollisuudessa" k i r -
joittaen asiasta mm. seuraavaan t a paan:
"Laajan yleisön mielenkiinto nyrkkeilyä
kohtaan on katastrplimaisestl
laskenut! Uusia nimiä el kehissä näy
lainkaan! Promoottorit ovat kauhun,
vallassa!" '
Tunnustettuaan 'Jnyrkkeilyteolllsuu-dessa"
vallitsevan taifsin, tulee ' ' R i n g"
vahingossa avoimesti paljastaneeksi
myös tämän kriisin syyt. Lehti k i r joittaa:
"Nsrrkkeily-ylelsö on viimeaikoina
alkanut sä&ätää jokaisen taskuunsa
osuneen kolikon, (^yynä on
yleinen t^oudellinen tilanne. Palkat
ovat laskeneet . . • Sodan päättymisen
Johdosta cm iisielta tuöt^tplaitok-sla
suljettu".
Varsdnkin uusien . n i m i o i puute on
saanut henst nyrkk^Uymagnaatit y a l -
keriiamaan maailman kovuutta. He
toivoivat, että U S A : n anneijan k o t i u tetuista
jpukoista. ilmaantuisi uusia
tähtiä (nyrkkeily on U S A : n armeijan
fyysllllsen koulutuksen perusmuotoja)^
nmttä näin el käynytkään. Suurin
osa niistä sotilaista. Jotka ajautuivat
nyrkkeily-yhtiJMden yärvärioi veik-kqihln,
jättivät kehän m^peasti. Fleis-cherinkin
o n pakko ttinnustaa: "He
ovat niin pettyneitä Ja petettyjä, että
ovat pitäneet toisen aminatin valitsemista
parempana."
J a ktiinka he eivät olial pettyneitä!
Tunnetaanlian ne petomaiset t a vat.
Jotka ovat vallalla Amerikan a m -
matttayrkkieilyn "viidakoissa". RUt-tää
k im muistuttaa ipieliin niistä k y m menistä
kuolemantapauksista. Jolta
nyrkkeilykehissä on sattunUt; niistä
orjasopimuksista, jotka tekevät nyrkkeilijästä
hänen promoottorinsa omaisuutta;
niistä huijausvoitoista Ja tappioista,
jolta Järjestetään salaisilla sopimuksilla,
lahjuksilla, kiristämällä
yms.
Mistä fsitten saada täydennystä h a r ventuneisiin
ammattinyrkkeilijän ri-
.Vjeäiin? "EuroopaJka"—ttd^aa " R i n g "
I^velushaluisenä. Siellä bn melkoinen
määrä smunatthtyrkkeilljfiitä. Jotka
ovat valmiita tarttumaan dollari-syöttiin.
Tai oikeammin: BurcK«>assa
on paUon "liikemiehiä'', jotka ovat
valmiit myymään e l & ^ tavaransa
amerikkalaisille Uikdcumppaneflleett.'
(Snomi-Seura)
HARRI J A T E X M U USA:han
6/5 QUEEN ELISABETHILLA.
Harri Siljanderin ja Teemu Kuuselan
matka Amerikkaan on varäia. A I -
B A (Kansainvälinen nyrkkeilyliitto)
on virallisesti ilmoittanut Siljanderin
Ja Kuuselan valitsemisesta Euroopan
joukkueeseen. Molemmat lähtevät lentäen
Lontooseen Ja toukokutm 6 päivänä
Southamptonista Queen EHza-l>
eaiilla "rapakon" toiselle puolelle^
S u r o o p ^ Joukkueen johtajana tulee
toimimaan Norjan nyrkkeilyliiton p u heenjohtaja
Proet Hoest sekä valmentajana
italialainen Steve Kaisu. Joukkueen
mukana seuraa AIV An ent. p u -
heenj |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-19-04