Vapaus, June 20, 1950

              tl
mm
m
Mm
m)
2 "nistaina, kesäkuun 20 p—lHiesday, Jiine
Olgan ömnnlsh Canadlans. Es-tabllsbed
Nov. « U L 1917. Authorfzed
85 eecond class tnall ttte Post
Ottiee 4>et»xUaent. Ottava; PiitK
Väa&k0ä*K «eekly: T a es d ay s,
Tbtö^FB and eaturdays lav Vapaus
S>ia>!isldi»C(nD)»07 at lOO*»»
Eto SL W4 Sudtanr» Ont, Canada.
T^epboiKs: Business OlfJce 4Hesi.
BdltorfaiOIflce 4-42*5. Manager
address Box 69, fiudlmiy. Ontario:
Advertistng rates upon applicatloQ.
TraoBlation free of diiiszge.
TO
Canadassa: i vIc 6JOO 6 kk. 3 ^
3 kk. 2i)0
Yhdysvalloissa: 1 vk, 7i» 6 kk, 3£0
Suomessa: 1 vk. 0 kk.'42&
^JEnn^ioluiiI^ työätään elävien farmarien ja
; iif^islen vmUä on yksi sellainen peruskyiiymys milä ilman sosiaali-
^eOistysmm^ Mutta ennakkoluuloja ei poisteta
IS
hmm
.1?, , f.
i^tisUiimintalchteä" kohta^^^ farmarin taholta. Mainittu
it<5e hyväksyvästilainatenr
l vVumiS vuosina Vallinnecäta vehnän niukkuudesta huolimatta
Cäiiadan vebnänvtijelijät, jotka inyyvät suurimman osan vehnästään
*^uuskuntien välityksellä, ovat OMASTA ALOITTEESTAA>r TEH-
{*1^EET EXGIJVNXIN RAXSSA VEHNXTQINII^
hinnat olivat huomattavasti alhaisempia kulu maailman-li
^ij^an että he olisivat käyttäneet hyväkseen maailman vehnä-
_itqj«i niukkuutta^
iiinliinnan/he pitivät parciripana kohtuullista hintaa ja varmojen me-hekkiniarkkinain
tarjoamaa turvaa vastaisina vuosina ,.(Korostus
Vapauden),
Tämä rakkaat osuusporvarit on sUkkaa piityä, eikä srmuutu
silta, levltctääniiö sitä tietoisesti tai tietämättä!
;>^nadalalset vehnäfärmarit oyat koko sota-ajan olleet tyytymättÖ-
^iksiitä kun he joutuivat myymään vehnäänsä, eivät omaäla vapaasta
"^ähisfaah; kuten "psuustdtmintalehti'' sinisilmäisesti selittää^ vaan
h^^^iä^ markkina­hintoja
alhaisemmilte tapahtui oli
CimAzxi aikana (ja
jälkeen) vehnäsöjjimuksia, joiden johdosta canadalaiset vehnäfarma-
*• menettivät ainakin 600 miljoonaa dollaria joutuessaan myymään
markkinahintoja alhaisemmilla hinnoilla. Far-tälläista
sopimusta halunneet, vaan protestoivat ja
lisämaksuja Vain hallituksen selitys, että tällai-sodan
aikana ja jälkeen takaa farmareille vakitui-Öritanniassa,
sai Canadan vehhäfarmarit joten kuten
taivutetuksi ^^t^
>lutt^ kuh hallituksen lupaus vakituisista markkinoista osoittautui
petoksel^, ja kun kauppaministeri
ä pitkäaikaista kauppasopimusta «i enää uusita JlriUn-
, vaan että canadalalsten farmarien täytyy myydä vebnän-yhdysyallat
antaa siihen mahdollisuutta — Kansainväli-
Vehnäsopimuksen perusteella Ja saavat vehnästään vain $1.54
hiili se nostatti suuttuneen proteätimyrskyn kaikkien veh-fariiinrtiBim
esitti heti Ottawah hallitukselle vaatimuksen^ että far-marien
on saatava Britanniaan myytävästä vehnästä $2 bushelilta.
>Iänitdban Farmarien Union presidentti J. F. Gunia bn lähettänyt
Otiava^ Ja Saskatchewänln Farmarien Union johtaja J. L.
I^lps sanoo farmarien suhtautuvan ''h>^in kylmästi'' K^sai
V«bnäM|>imuksen perusteelto teh^
Kaunistelematon tosiasia on, että Canadan vehnäfarmärcita far-mattiin
monqioolien toimesta sadpilla miljoonilla dollareilla sodan ai-kanai
ja sitä seuranneina vuosina valheellisilla lupauksilla. Heidän
kiistanhuksellaan tehdyillä lArauksilla farmarit eivät kuitenkaan saa­neet
hdllVluvattuja pysyväisiä ma rkk vaan lännen maatalouden
'Suuriraniah ja syvimmän kriisin, mikä uhkaa kaikkia vehnäfarmärcita.
Haluaako "Osuustoimintalehti'' kuvata tätä tilannetta esimerkiksi
sopivan ohjelman tuloksena? Liittyykö se niihin Wall Streetin por­hoihin,
jotka ovat yhdessä Canadan hallitukeen kanssa -r- välittö­mästi
vastuussa tästä tilanteesta?
^ Katsotaanpa, vaikkapa pinhalljsestikin, mistä kenkä nyt puristaa^
Wall Streetin miesten (Ajelmaa seuraav;at Ottawan hallituksen minis-tierit
|>anivat kaikki munat yhteen koriin, kuten sanotaan. Ja veikkasi­vat
A-äärää hevosta. He liittivät Canadan maataloustuotteiden myyn-iiin
yhdysvaltalaiseen Alarshaliln apuun.Mutta kun maatatoustuot-iteetf.
kasaantuivat Vhdysvaluin v-arastoihin niin AVall Streetin raha-miehet
sanoivat "autettavilleen', että heidän täytyy jättää canadalai-nen
pellava ja canadalaiset eräät muut maataloustuotteet ostamatta,
jä-ostaa Yhdysvalloista. Jos tämä ukaasi pannaan sataprosenttisesti
täytäntöön myös vehnän suhteen, kuten on hyvin todennäköistä, "se
mundiaisi maamme koko laloujijärjestelniiin'' kuten maatalousminis­teri
James G. Gardiner sanoi MoöseJawssa pitämässään puhccfssa.
.-.l^ä>'ttää sihä, että puolustaesÄiah Wall Streetin rahamiesten sotäis-
~'ti ulkopolitiikkaa, 'Työväen Osuustoimintalehti'' riensi kuvaamaan
eafljerkilliseksi tilanteeksi sita kriisitilannetta, mihin canadalaisia far­mareita
ollaan nyt painamassa ''kylmän sodan" ohjelman seurauk-
' scsta.;'
Cianadan farmarien edessä on todella lohduton tulevaisuudenkuva.
IJittohatUtuksen tilastotoimiston tiedot osoittavat, että farmituottei-den
hinnat oaat laskemassa samalla kun heidän tarvitseniainsa tava­rain
hinnat kohoavat edelleen. Helmikuun tilastot osoittavat, etUi
farrnituotteiden helmikuun indeksi oli 252.5 pistettä verrattuna 257.2
pisteeseen tammikuussa. Mutta samat tilastot näyttävät, että farmi-koneiden
ja kaluston, lannokkeiden. rakennustarpeiden jne. hinnat
ov^ huomatta\>iisti korkeammat kuin vuosi sitten. Kun farmiväen
elinkustannusindeksi oli 155.7 pistettä tammik»us.«a I94S. niin tammi­kuussa
1949 se pH 173.1. ~
Kaikki tämä puhuu kumoamatonta kieltä farmiväestön elintason
huononemisesta. Kaikista "hNVänajan" puheista huolimatta on muis­tettava,
että Canadan farmarien -h>-\'ä aika* |>erustuu suhteellisuus-kasit>'
kselle. Tosiasia nimittäin on, että Canadan farmarien keskin­kertainen
tak> V. 1948 oli SI .222 ja kuten - keskinkertaisuustilastot"
aina, tämäkin jättää huomioonottamatta sen, että 60 %' Canadan far­mareista
sai mainittuna vuonna \'ajaan SSOO ja ainoastaan 10 *7 Ca­nadan
farmareista nauttii sellaisia tuloja, että joutuvat maksamaan
tuti^eroa.
Miten farmareita ja kuluttajia sitten farmataan? Lainat­kaamme
joitakin sellaisia tilastoja, joista "Työräen Osuustoi-mintalehdenkin"
pitäisi olla tietoinen. Yhdysvaltalaisten tilas­tojen
mukaan farmarit saavat 1.3 senttiä siitä vehnästä, nukä
tarvitaan yhden !ei>-än leipomiseen —ja sii;ä samasta leivästä
kuluttajat maksavat 16 senttiä. Yhdysvaltalaiset maitofarma-rit
saa:\'at 6 senttiä maitovartista — mutta kuluttajat maksa­vat
siitä IS senttiä. Kenkäpari maksaa kaupungissa 510, mut-
^ - a - i ta karjafarmari saa \-ain :5I.37 siitä nahasta mikä käytetään
kenkäparin yadmistaniisven.
.Tässä, ylläoleva yhdistettynä mylly- ja muiden yhtiöiden voittoi-
Hucmenna. tk. 21 p:n3 tan. Mui»
WeoH Sjrlvan Laiteita täyttää 73 vuot­ta.
Toivotamme paljon onnea korke*
en iän saavuttaneelle päivän santcaril-taamtt
mnovmt
KVttÄ KO;?*EET KÄVVAt
JOTEN TEnVETVLOA!
Eirätbän kaiketi ne koneet niin pian
ruostu — meinaan jos tulisin sinne
lauiujuhllile, kutea muutkin «uoma-lai&
ct? — Vapauden Siivet Mountai-nin
kirjeenvaihtaja tiedoitue^saan,
eltei hän laulujuhlan aikana ehdi mi­tään
klrjottuetöitä tekemään.
TEIIVEVSVAKUCTUSOHJELMA
8IEU.A IA TÄÄLLÄKIN
"Eteenpäin" kirjoittaa "Laborin"
mukaan seuraavaa:
Samanaikaisesti kun American Me­dical
A&sociation (lääkärien yhdistys)
jatkaa satumaisen kallista kampan­jaansa
kaikkea tervey-svakuutusta
vastaan, tuon järjestön Jäsenet pal­jastavat
sen mitä voimme odottaa el­lei
terveysvakuutusohjetaia hyväksytä.
Esim. vtrest-vlrginialainen lukija lähet­tää
meille seuraavan kertomuk^n:
"Lääkärit Wetzei ja Tyler kaun-telssa
West Virginiassa ovat pitäneet
yhteisen kokoulMen Ja julkaisseet
maksutaksat^ He eivät vaivautuneet
'kollektiiviseen neuvotteluun' hoidok­kiensa
kanssa. He yksinkertaisesti i l ­moittivat:
Tässä se on. Ottakaa tai
Jättäkää!^
"Torstaina iltapäivällä, 'lääkärien
vapaapäivänä', sunnuntaisin ja juhla­päivinä
maVsu tulee olemaan $9 enti­sen
«kolmen dollarin aisemesta. Mei­dän
loskunmie mukaan se on lähes
70 prosentin, korotus,
'•...Ystävämme kysyy:,'Mitä tulee
tapahtumaan niille Jotka eivät kykene
makeamaan lääkärien uusia taksoja?'
Vastaus sllheh on helppo: 'Huojermusr
ta ei tule olemaan niille, jotka eivät
kykene maksamaan näitä talLsoJa en*-
henkuin Setä Samuli hyväksyy ter-veysvakuutusohjelman.'
"
OLiMMEKO SITTENKIN
''VAARALLA PUOLEN" S<>DASSA?
Odtana. — Ukrainalaisen sotilasryh-män
jäsenet (Halychyna divisionaV
jotka palvelivat natsien alaisuudessa,
mutta antautuivat ensimn^}s^sä
koskiBtukscssa Yhdysvaltain sotilalUe
(Italiassa) ovat oikeutettuja pääse­mään.
Canadaan, sanot kansalais- ja
sllrtolalsäslaln ministeri Hon. Walter
Harris ellen illalla alahuoneen Istnn-nossa....
— Jack Örehlin uutiskirja
Öttayirasta, kesäkuim 16 pnä 1850. cra-mä
natsien palveluksessa ollut ukrai­nalainen
Joukko-osasto muodostettiin
Neuvostoliiton alueella Ja se taisteli
"itsenäisyyden" valheellisen verhon
suojassa hitleriläisten riveissä, kutmes
sotaonnen käännyttyä katsoi Italias­sa
paremmalcsl antautua kuin Jatkaa
taistelua. Vapaus.)
i i l i i
pnolae on fcanxaOisen JoAtaJansa l
mm Boekla kantta iolkaisrät laa- ;
Jalikon btnsnnnon raohanpoolic-tajafn
irfmenkeiäyskinDBpanJsin
sahtcen. Tässä. iaosamiosfa ke-hoitetaan
piooloeen liaikkfa^v^
nlä Ja fceaiCeoIU ''soini^ilt^
Ken työhön'* tämän feampanian j
hyräksi "Ja ylittämjän baikrn sen |
mitä olemme atkaisemmrii)^ teh-|
ncet." ' '-^ ^ i
Tässä täydellisessä ja Jiilkisessa •
lausunno3.sa määritellään selvästi Ca- j
nadan kommunistien rooli Canadan
Rauhankongressin kampanjassa, mi­tä
kommunistit yhdsssä lukiUsten
muiden canadalalsten kanssa tuke­vat.
Tämä lausimto sellaisenaan ku.
moaA sodanlietsojain väitteet, että
litatihan Kongressi on muka Joiöin-laineh
kommunistinen salaliitto.
Tämä LPP:n lausun» juJltaistaan
kokonaisuudessaan Canadian Tribu-ncssa.
Pacific Tribunessa Ja National
Affairs Monthlyssa.
Laustmnossa todetaan, että "'tätä
erikoista vetoomusta... tulee ihmis­kunnan
enemmistö" ja että se "ra­kentaa
hajanaisen, yksilöllisen raur
han tahdon, yhdeksi kokonaiseksi
raiöian vaatimukseksi mitä sodanlleU
sojain täytyy kutmnella."
Siinä osoitetaan maaliman Ja Ca-mä
nadatt kokemusten pohjalla, että ''s?-
ta el ole eittämätön... että sotaleiri
on epätoivoinen, että sodan vaara on
todella suuri, mutta että sodanlietso­jat
voidaan pysähdyttää kansan voi­malla,
ja että rauhaa voidaan me-ncstyksellUesti;
puolustaa..
"Me olemme nyt astumassa uuteen
vaiheeseen" missä "maailmanlaajui­nen
liike suorittaa maailmanlaajui­sen,
yleisäänestyksen rauhan - suh­teen..."
;'• •
"Kaikki se mitä on tehty... ypi-daän
pitää vam alkuvalmisteluna sil­le
työlle mikä on nyt rauhanlliJckeen
edessä Ja sitä työtä puolueemme ,tu-
Kaksi pikkolasta tutustuvat toilunsa kun heidän äitinsä allekirjoit­tavat
Canadan Itanhan Kongressin raohanadressia Toronton tehdas­alueen
vilkasliikenteisellä kadolla.'*
kee lujasti, sekä aktiivisesti raken­taen
rauhan liikettä."
Kehoittaen kaikkia puoluejäseniä
liittymään' yii^-ytteleniättä tähän
kampanjaan, lausunnossa sanotaan,
että 'uusi nimenkeräyskampanja tar­joaa
parhaan perustan yhteistoimin­nalle,
alhaalta päin nousevalle yhte­näisyydelle
CCP:n Jäsenten ja imio-llikkeen
tukijain kanssa.,
"Meidän . . . täytyy yrittää auttaa
Rauhan Kongressia saamaan tämän
anomuksen kalkkien Julkisuusmies-ten
ja poliitisten Joilta jäin käsiin...
" M e emme saa antaa aatteellisten
tai poliittisten erimielisyyksien olla
esteenä...
"Me tiedämme kuka on syyllinen
sotakriisiin ja puolueena me tulem­me
sen sanomaan", jatketaan tässä
lausunnossa ja" sanotaan edelleen:
"Mutta tämän fauhananomuksen ko­ko
voima 0 » siinä, että ihraiset voivat
yhdistyä pommin pannaan Julistami­seksi
ja sbtasyylliEeksi julistamiseksi
sen käyttäjähaiiituksen, huolin:iatta
heidän mielipiteistään perusteellisis­sa
yhteiskunnallisissa asioissa.
" . . . Juuri tätä sodanliet-ojat pelr
käävät kaikkein enimmän: Rauhan­liikkeen
yhtenäistä voimaa. Se on
voima mikä yöl est-ää uuden scdan.
Korostaen maailmanlaajuisen ad-ressiliikikeen
voimakkuutta puolueen
lausunnoäsa esitetään kuusi kohtaa
sisältävä toimontaohjelma ja sano­taan:
'Tämä kesä voi hyvinkin olla
käännekahta, ratkaiseva hetki, so­dan-
ja rauhallelrien välisessä, tais­telussa.
Headow Portagessa
annetaan miesväel­lekin
sananvaltaa
Meadow Portaye, Man. — OikulU-ncaon
tämä Manitoban kesä. Joskus
aurinko paistaa muutaman tunnin
ajan oikein suloUen lämpimästi ja
sitten taas 'alkaa tuulemaan pohjoi­sesta
ja lämpötila laskee ihan jääty-mäplsteeseeh.
Kesäk. 3 päivää vas­taan
oli niin kova pakkanen, että ve­det
olivat jäässä. Kun sadetta on ol­lut
vähän, ovat tiet hyyä.ssä ajokun­nossa.'''
Naisliiton kuukausikokous pidettiin
Tyyne HllUn kodissa. Nals\^kl ei o l^
lut silloin oikein piknikkitiiulella. Jo­ten
sen Järjestäminen Jäi CSJ:n o-saston
päätettäväksi. Kuten lukija
saattaa havaita aimetaan täällä
asioissa miehillekin sananvaltaa. Seu­raava
kokous pidetään Hulda Hillin
kodissa. Muistakaa silloin saapua
niin vettä kuin maatakin kulkien.
Lily Niemi ja veljensä Robert Saa­puivat
kotiin lomalle joksikin a&aa.
Häätkin oli taas pltkästö aikaa kun
Margaret Campbell Ja Tauno Vesa
vetivät kiinni . umpisolmun kesäk. 6
pnä. Vihkiminen tapahtui katoli­sessa
kirkossa. Toivon onnea ja kes­tävää
yhteisymmäiTystä.
Täällä pidettiin blngopaarti Winni-pegin
tulvasta kärsineiden hyv^UcsI.
Rahallinen tulo oli yli 60 dollaria
vaiklca puolet voitoista jäi pelaamat­ta.
Siitä syystä pidetään pikapuoUn
toinen bingopelltilaisuus. On kaunis­ta
nähdä miten ihmiset rotuun ja
puolueisiin katsomatta osallistuvat
hätääkärsivien arustamiseen. — Ak­ka.
— Bulgarian valtion päämiehen voi
raUta virkaansa neljäksi vuodeksi Ja
häntä ei voida paima uudelleen vir­kaan
enemipi kum liaksi peräkkäistä
kertaa.
mäaii sankat ji
Juhannus^nssit lauan^.
taina kesäk. 24 pnä v 4'
So. Porcttplne, One.' — Canadan
suomalaisen in-heiluväen 14. liittojuh­la
pidetään tänä vuonria So. Porcu-pineh
v.- ja u.-seura Viestin järjestä­mänä
ensi elokuun 5 Ja 6 pnä, M f -
den tulevien suurkisojen ohnlstUmi-seksi
ovat ' paikkakunnan urheilun
ystävät jä kannattajat tehneet jo
valmisteluja, vaikka ei siltä ole "i'fe!ä
maailmalle paljonkaan huudeltu. On
valittu eri komiteat. Joiden päämää­ränä
on muodostaa liittojuhla entis­tä
loisteliaammaksi. Jos haluamme
saada meille uskotun lUttojuhlan .sel­laiseksi
kilin olemme ajatelleet.' bn
koko kylämme ediistysmielisten Ih­misten
työskenneltävä juhlan hyväk­si.
Kun niin teemme, tulevat kalkki
Canadan suomalaiset lu-heilun ystä­vät
vielä vuosien perästäkin muista­maan
meitä Eteläpään suomalaisia
jalosta ja uhrautuvaisesta työstä. Ja
kyllä me.sen kaiken teemmekin. mi­tä
valitut komiteamme ovat antaneet
tehtäväksi Juhlan onnistumista var-
_ten.. •
Majoituskömlteariime tulee huolieh-tlmäan,
että Juhlaan saapuvat urhei­lijat
Ja voimistelijat saavat kunnol­liset
nukkumapaikat ja ylimääräiset
vuoteet se antaa mielihyvin juhlavie­raiden
käytettäväksi,
"Muonakomitea" tulee huolehti­maan,
että Juhlavieraiden ei tarvitse
sanoa: "Nälissään rie eteläpääläiset
meitä siellä Juhlan ajan pitivät." Sa­non
tässä muonamestarimme suun
kautta mitä hän sanoi muonitukses­ta:
"Karja kasvaa laitumella, joten
juhlan aikana tullaan syömään rut­kasti
lihaa". Juhlavieraamme tie­tävät
myöskin, että tällaista juhlaa
varten erikoisesti syötetyt mullikat
tuovat nyt Jo veden kielelle.
Valittu "pisnes"-komitea tulee huo­lehtimaan,
että Juhlavieraille on kai­kenlaista
"fonia". arvokkaamman ur­heilu-
ja voimlsteiuohjelman rinnal­la.
•
Sitten on vielä kenttäkomitea,' joka
on vastuussa siltä, että paikat ovat
reilassa, kuten juoksurata, hyppy- Ja
heittopaikat. Koiko juhlakenttä ra­kennuksineen
on silloin juhla-asussa
vastaahottemaan juhlavieraita, jolte
saapuu sankoin Joukoin tänne poh­joiseen
nauttimaan meidän kanssam­me
kesän arvokkaimmista juhlista
Canadan urheilun historiassa.
Kun tuli puhen kenttamcmiteasta
niin haluan kenttäkomitean puolesta
pjTtää, että k a l i ^ kylämme Hjmiset,
jotka haluavat, että paikat ovat Juh­lan
aikana "reilassa", saapuisivat
kentän kunnostamistalkoisiin joka
keskiviikko ja pirjantai-illoin klo 6
ja sunnuntaisin klo 1 päivällä. &!^i-nUtulna
aikoina lähtee trokl viemään
vastaanotta-kentälle
talkooväkeä' wörkers-rucka -
ian. lito ta, kuten seinäilmijitukslsta'
n ä e t t e . ; . : - , ^ - : V , ' ''
: Viime kerralla kun liittojuhla ^ oli
kylässämme,' oli paljon puutteelli­suuksia.
Käytäntö opetti meitä, ja
puutteellisuudet tullaan- korjaamaan.
Eräs niistä oli sauna,- Jota meillä ei
silloin ollut. Tämä epä-kohta korja­taan
sillä kentällemme tullaan rakrn-tamaan
sauna, eikä siinä nokka kau^
aa tuhise kun tuo sticmalalsten "en-siapu"-
laitos on valmis. TJskalsipa
eräs kenttäkomitean jäsen huomaut­taa,
että saunan pitäisi olla valmis
juhannuksena yleisön käytettäväksi;
On vähän epäilbävää tokko se niin
pian valmistuu, vaikka ovathan nä­mä
pohjosen ihmiset touhukasta v.ä-keä.
Minkä he kerran päättävät
niin melkieinpä se niin on. Olipa se
sitten niin tai näin. niin ainakin liit­tojuhlan
aikana saavat urheilijat ja
voimistelijat pestä itsensä puhtaiksi
päivän tsminellyksen jälkeen Ja juh­lavieraat
saavat kylpeä pitkin päivää,
silloin kun juotavat.
Tässä sauna-asiassa tuli puhuttua
juhannuksestja. Silloin kylämme lu--
heilun ystävät järjestävät urheilu­kentän
haalille juhannustanssit, jossa
soittaa paikkakunnan paras .hanurin,
soittaja. Se soitto sopii niin vanhem­man
kuin nuoremmankin väen "piek­suun":
Pitäkä-apä paikkalnuman
suomalaiset mielessä jiihanhustanssit
jotka pidetään lauantaina tk. 24 pnä
alkaen klo -9' ip. Vanhempikin väki
menemme siiloin joukolla pyörähtele-mään
Ja verryttämään työn kangls-tuttamia
raajojaan.
Sitten vielä tässä lopuksi huomau­tus
kaikille niille seuroille ja henki­löille,
joille bn: lähetetty liittojuhlan
oliJelmavihkoienLjceräysiistoJa; joihin
he ovat keränneet tervehdyksiä paik­kakunnillaan.
Listat olisf p.aläiitet-tava
takaisin, tietysti täynnä terveh-.
dyksiä, kesäk. loppuun mennessä, että
ehdimme laittaa ne asianomaiseen
kuntoon Vapauden kirjapainoon lä­hettämistä
varten. Listat on palau­tettava
pisneskomitean rahastonhoi­tajalle
cs.: Mauno Forsell, Box 384,
So. Porcupine, dnt.
Työläisurheiluterveisin — Nick.
ta na tkl 16 päivän aamulla kupli tä­käläisessä
yleissssä sairaalassa ijpitEm-män
aikaa- näissä- pohjoisen kylissä
austanut mts. Hdmi Pietilä. Kuplema
tuli odottamaa omana tietona sukidai-
6 He Ja tuttaville sillä mrs. W5t0ä
työskenteli jc&eyiäiväisis^; askiMrels-;
saan viiine päiviin, saäkto. ^
53 vuotta täyttänyt mrs. Pie'.ilä oli
syntyisin Petäjäveden kannasta V. lää
nistä Ja tullut Canadaan 1913, asuen
aluksi Copper CUffissa* JoEta sittcm-mm
siirtyi täime kultaperukalle. Hä­neltä,
lahepänä omaisena, jäi', hänen
poikansa L?o perheineen Ja s'sko. mrs.
Anna Kiimunen, jotka asustavat tälB
ympäristmiä kuin: myöskin laaja tut­tavapiiri,
erikolscsU näissä pohjoisen
kyissä. V^iiiajasaatettiinhatulaiile­poon
viime Eimnuntaina täkäläisesä
yhdistyneestä: klriiosta kauppalamme
uuteen hautausmaahan. /
• * .* \-
Järjestömme rtennolsts. Kuluneen
viikon aikana suorittivat täällä ahke­rat
miehemme alustavia korjaustöitä
urheUukentällänmie, tekivät perustan
muunmuassa uudelle saunarakennuk­selle.
Jonka pitä]£i valmistua hyvissä
ajom ennen liittojuhlia. Sateiset Ja
kylmät säät ovat tosin jonkuii verran
vaikeuttaneet Jcaikkien yhteisten töi­den
suorittamista mutta liinan ennus­tajat
Uetävät kertoa, että päivän ta­sauksesta
tulee oikein "EUaan*^ pou­dat,
Jotka ovat suurena apuna kaikin
honunissamme.
Ensi lauantai-iltana ön kenttä haa-lillamme
sellaiset reippaanpuoleiset
juhannustansislt,^ Joihin tässä annan
kutsun kaikilteympäristömniJB suoma­laisille.
Soitto tulee olemaan sellais­ta,
jonka nimi on hyvä, että tervetu­loa
väin nuorttunaan. . . ;
Ensi snnminfal-iltana on sitten
kauptmki-haalUIamme sekakuca-olaifi-ten
järjestämät "pessaat". Jossa saä-pi
nauttia ravintolan antixoista ja seu-rapelalstä.
Siellä toivon näkeväni st-mmkin,
arvoisa lukija, antamassa kät­tä
tälle yhteiseUe kulttuuriasiallemme,
sillä, laulu- ja soittojuhla bn työläis­ien
yhteisiUäpyrklmyksUlä Ja uuras­tuksilla,
kokobnpantu kulttmrlnäyte
ja katselemushetkI,johpn meidänkin
kylämme osaUisttra omalla vaatimat-toinalla
tavallaan; lähettäen edustajia.
Matkakulujen peittäm-seksi tulemme
käyttämään tuona iltana tulleet dolla­rit.
"^Tolvon runsasta kannatusta Ja
^amafia klitänf siiM;ä etukätrtnu -i.^ IL
44 kultäkaivantoa
Tcronio. — Ontarion maakiuinassa
oli huhtikuussa tuotantokimnossa
kaikkiaan 44 kyltakaivantoa.'' joiden
huhtikuun tuotannon yhteinen mää­r
ä oli arvoltaan 7.855,340 dollaria eli
21 prosenttia enemmän kuin edellisen
vuoden huljitikuussa. Kaivaimoissa
oli työssä kfökimäärin 13,231 miestä
kuukauden aikana.
Asuntonsa paloi
Niplgon. — Tulipalo tuhosi viime-kuun
lopulla tääUä Nipigonissa Kali?
Leppälän asuitoBkenhuksen ja kana­lan
kaikkine irtaimistoineen niin täy-deUlsesti
ettei saanut mitään pelaste-tuUsI.
Ainoa mitä häneUe Jäi on pie­ni
saimarakennus, jossa hän on nyt
äsiinut. Kalle Leppälä,bh sälraaloi-nen
kaupungin avxisttiksella oleva Iä­käs
mies ja toivoo, että mahtaisikohan
olla henkilöltä, jotka voisivat auttaa
häntä jotta hän saisi talveksi edes
jonkunlaisen asuimon sillä jrovin han­kalaksi
käy asuminen saunassa, pi-denmiän
päälle. Osoitteensa on: Kal­le
Leppälä, Box 479, Niplgon, Ont. —
P u r a . •"
42,650 fasaania
Toronto. — Oiitarlbn maiden Ja
metsien mlntstbrlön toimesta Jaet­tiin'
viime vuoden aikana maakunnan
farmeilta kaikkiaan . 42,630 fasaania
maakunnan metsiin istuttamista var­ten,
josta huolehtivat etupäässä maa.
seutukunnat.
P ^ o r i oU Juttusilla vanhao,
kanssa yaarta; ollessa
KtekUJtelti- päättyi setiraa^
j p a a n ? - : , . . . ; . ' ^
— No mihinkä se vakii hUjaif
keen päfiftä, taivaan flooa
vetin tuleeis?
-^/Mit^hän vanhaDe iloista i
^^äjroJiii edes,lämmintä!
-.: * •;. '*:';.:'.
^ • YSTÄVÄN TUBVi
**Saankö lainata kynääsi,
"Kyllä."
"Onko sinulla kirjoitufpap
" O t a tuelta hyllyltä."
"Menetkö postitaimijton
lähdettyäsi?"
"Voinhan mennä,'
"Odotahan, vähän, että aan' \
joitetuksi tlmän kirjsen."
. "Hyvä on."
'Lainaatko minulle postfi _
"Sivumennen sanoen, mikä oaj
töystÄväsi osoite?"
MUTKAN KAUTT.V SIJOB
"Minulla on vähän vast
tehtävä" lausui sukuasiolta
tiedemies. "Eräs rouva palkkani
nut; tutkimaan sukupuutaan j» i
minun; Uytyy ilmoittaa handko
ykä hänen sukulaisensa cn
:mu|iiamlehenä Yhdysvaltain
:tuoIissa."
"Minä en sellaisesta c]iä
saan': lausui hänen ystäTäosä.'
joita vain, että mies istii
tyssä tuolissa Amerikan
instituutissa."
KIITtAMATOIN BAAKI!I I | |1
"Isän päivä on sellainen iÄivvj
loin hän saa 75 sentin soMou'
$150 hiimaUa" tuumi eräs \iiiati
näköinen isätikko.
• . ...' .... s:
Sarnian karpenterit
slaaneet 10c korotukseD
tuntipalb^oihiiisa
: Sarnla. Onl. — United Broi
Carpenters and Joiners of
rican paikallihen osastoon
tanut, uuden työehtosopimuksen
koitsijain kanssa. Sopimus
että animattitaitoisten miesten
paikka korotetaan 10 sentillä ;
hemmän taitavien miesten
sentillä. Uudet pal^t ovat t
$1J30.. lyöyiikiio on edelleen 44
Sopimus koskee Sarnian kai
seii ympäristöä 20 mailin säteen
Juisäla alueella.
Viime lokakuussa, oli Canadan
hain karpenterien tuntipalkka
Vancouverissa, Torontossa ja Wi:
rissa sekä huonoin, 85 senttiä
tetovmissa. Prince Edward
mäakuhhassa. Ont. huomai
keskuksissa olivat tuntipalkat
lokakuussa seuraavat: Hamill
$1.50, Port Arthurissa ja Fort
missä $1.46, Londonissa Ja flt C
rlneslssa $1.45, Kingstonissa
Bfantfordissa ja Ottawassa $1.30,]
levlliessa, Kitchenerissä ja Sud
$1.25, Guelphissa ja Peterborossa \
Vankila myytävänä
Methvvpld, Norfolk, Englantt
Haluatteko ostaa vankilan?
yhden halvalla tästä kaup
ka väkiluku on 1.195. Koska]
n^n vankila johon sopii 4 henkilöi j
ollut käyttämättä, vuosia niin
kunta päätti myydä sen hnutok
palla. Ainoa tarjous, jonka he!
oli $93, joka ei ole viranomaisten i
Iestä tarpeeksi paljon,
sanoo.että rakennuksesta saisi ]
kaupan helpostL.
Uusi Canadan mainoskirja
pv-s\'vän ja kestä\'än pohjan työläbten ja farmarien yhteisymmärryk­sen
ja yhteistoiminnan aikaansaamiseksi niitä voimia vastaan, jotka
iaFmaa\:at niin kuluttajia kuin farmareitakin. "Osuustoimintalehdel-lä",
olisi t%>ä riittävlJUti t>thraintota läh^te^ Streetin miesten
.dhjelmain mukaan le^ tietoja Canadan farmardiö^-
Suomcn Kuvalehden kirjoittaja En­sio
Rislakki, joka on käyttänyt klr-jailijanimeä
Valentin, vieraiU vuosi ta-kaperir^
Canadassa ja hän bn kirjoit­tanut
sen johdosta '•Tau-Wow"-nimi-sen
matkasärjan. joka on hiljattain
ilmestynyt Ottawan kustarmuksella
Helsingissä. Kirja käsittää 214 sivua
ja 76 kuvaa, joista ehkä kolmasosa on
CPB:n, National Fihn JBqardin ym.
Canadan mainostuskuvia, loput ovat
kirjailijan itsensä ottamia kuvia, jois­ta
Jotlcut oyat kerrassaan mainioita.
Porvari Rislakki yrittää tässä Cana­dan
mainoskirjassaan, joka on ilmei-sestikm
kirjoitettu Canadan mamos-tamista
varten Suomeii kansan kes­kuudessa,
ymmärtää ja selittää tämän
suuren ja lupaavan maan mahdolli­suuksia
"rahanteon", työvoiman riis­ton,
mainoshumpuukin, kulttuurin
puutteen ja luonnonrikkauksien rais­kaamisen
kannalta katsoen. Hän ore^
myöskin kiinnostimiit selostamaan ka­tolisen
kirkon VTiikutusta ja merkitjrstä
tämän maan ranskankielisen kansan
keskuudessa mutta tekee sen kuten
pcrvari ainakin, näkemättä asiassa
mitään muuta kuin uskonnon ja kan­sallisuusriidan.
Hänen olisi pitänyt
tutustua tähän kysymykseen Stanley
Ryersonln mainion kirjan, '"French
Cariadan" avulla.
Kirjailija antaa rehellisen porvarin
vaikutuksen tässä teoksessaan sillä
hän yrittää Ii^ertoa nätemyksistään. i a
käs^t<^iisistään' bmiani ^ näkökitlmansä
jaan on tullut aikamoiset annokset
pessslmistisyyttä, ivaa, jopa sentimen­taalisuuttakin,
jota kaikkea on muu­tamissa
kohdin höystetty ontuvilla let-kaufcsilla
sosialismia vastaan.
Koska kirjan tiedot perustuvat
lukuihin ym. seikkoihin nähden eri
lähteistä saatuun ja vanhentuneeseen
Canadan , malrioskirjallisuuteen sekä
pikamatkan varrella kertyneisiin l i i -
oltteluihin ja mälnostuslähteistä saa­tuihin
lisätietoihin, ovat monet kir­jassa
mainitut luvut ja muut tiedot
huomattavan mbteltuja ja epätark­koja.
Tävaliisfesti tämänlaatuisissa
kirjoissa ylistetään ja liictellaanraivan
siihen samaan'tapaan kuin Rislakki
toteaa tehdyn- lukuisiin "canadalalsiin
seutuihin Ja asioiliin nähden. Siitä
huolimatta on M i i itse langennut sii­hen
samaan syntiin.
SudbxuTrlaiscna \ on velvollisuuteni
esittää kirjasta seuraava lainaus:
Sadbnry onäUsiä syntynyt fcaa-ponki
ja äkkiä rifcastonnt. Siellä
on auto Joka iiel^nnellä ihmisellä
— ei se oikeastaan mikään ihrai­nen
oldcaan. iolla ei ole kaaraa —
ja vaikka siellä on asukkaita vain
32^00 henkiä jne.
JOlcainen sudlmrylainen tietää, että
kaupunkimme ?«ii ole mikään eilisen
teeren-poika.silla-sen synty alkoi sil­lain
kuin CPR:h'rautatietä rakennet­tiin
näillä main TV. ieS4 ja 85 vaiheis­sa..
Kauppalaksi se muodOstettiiii jo
53 Nibtta .«itteh. Mitä .^ihcn *'äkt=ä
Sudbufy on yksi maan köyhimpiä.
Meillä ei ole edes vartavasten raken­nettua
kaupimgintaloa ja taksoitetun
kiinteän omaisuuden arvo ; kutakin
kaupimgin asukasta kohden on yksi
Canadan alhaisinnnlsta.; Täällä on
runsaammin vuokralaisia ku n monis­sa
muissa Canadan kauptmgeis». &Q-tä
niihin autoihin tulee on sekin perin
väärä tieto. Sen sijaan, että täällä
olisi yksi. auto,kutakin nel;ää asu­kasta
kohden lienee niitä Sudburyn
alueella yksi kutakin kahde^aa asu­kasta
kohden. Viimeisin toukok.: lo­pulla
annettu: tieto osoittaa, että Sud-buryn
alueella (ei siis kaiiptmglssa)
oli g,'700 autoa l ^ e s ^,000 äJSukkaaUa.
T^mä lukuv/yksi a u t o n i jää asukas^
kohden on saatu^siten, että koko alu­een
autbjen litkumäärä oh Jaettu kau-ptmgin
asukasluvulla. Loptiksi on to­dettapa,
että Öudburyn kauptmgin vii­mevuotinen
astikasmäärä oli viime ke­sänä
osoitekalenteriin kerättyjoj tie­tojen
mukaan 48.662. Tavallisesti
tämänlaiset tiedot ovat kirjassa l i i ­oiteltuja,
mutta Sudhuryn kohdalle
sattui päinvastoin.
"Akkiä rikastumiseen ''nähden voi-tiaan
todeta, että monet Toronton,
New Yorkin Ja Lontoon keinottelijat
ovat rikastuneet huimaavasti Suclbu-ryn
ja sen kaivostyöläisten köyhyyden
kustannuksella sillä Incon valtavista
voitoista ei Jää Sudburyn alueelle tus­kin
muuta koin tyhjiksi kaivetut on­kalot
inaan alle. T^äUä luodot rik­kaudet
virtaavat etupäässä N«« Tor-
Idn Ja Lontoon rahaerahtinaiden kas-vahoIveiUn.
Canadaan niistä ei Jää
edes viidesosaa ja kuten Jo todettiin,
Sudburyn aine Jää nuolemaan nSp-piään..
• ;
Sudburyn Jutbdalta ovat letrjallijain
{oht4a^tökset perin vSaxSt:i)A:.J8aiaui
i^ltää ikilkksinsa lukuisiin muihinkin
Lienee vielä syytä puuttua i
seikkaan, joka kuvaa myöskin
tsan miten keväeätekoinen ja I
johtava kirja on. Sivulla 132
taan: "Vain joka kuudennella
mitaloUa) on lämmityslaitteet'^
katcbewanln maakunnassa,
talvisin on tulipalopakkanen
ole ja hiilien hankkiminen on i
tä, ei. siis .tarvitse lämmitr"
icMh',' päättielee kirjaiUja. '
tikiij oliä pitänyt puhua 1
tyslaltteista sillä jokafcessa tat
majassa on tietenkin lämnu^uEB
eltel muuta luin ruoan va"
varten. Valentin on lyönyt
lausunhoUsfan itseään korvallej
Canadan ylistäminen on
^Öänen matkakirjansa liikkaa
mateisiin nähden pääasiassa i»P
konsulien yjn. parissa. MutU.
toisia Ja heidän asioitaan ei
käsitellä muuta kuin si^menntajs
joitokscn; vapaiden kyytiä» ^ r
Vieraanvaraisuuden 7^^'^^,
inerMksi Canadan suomaJa»»^
nomalehdistö kuitetaan
rivillä ja mikäli tämän maas;
laisten suurin ja johtavm lehti <
symyksessä, siitä selviydytään 1
Ia sanalla: "kommunistien P
ma sanomalehti.- Samaan teps»^
taudotaan muihinkin
yhteistoiminnan aloihin,
siitä syystä, että kirjailijan_^
sena on onut kertoa etopaM»
dasta. eikä sen 5 ^ ° ° » ^ ^ ^ ,
Kirja on kirjoitetta « n a t a ».
vyejn tyyliin, eikä « °
ole Wtään «Ikoista, ,
ei pitäisi tilata
hintana pidetään täällä
S32S ylmä 10 senttiä
k i i l a ; tahansa « « ^ ^
IF i
fciciLsmi kifjallisou*'*''^ «3Ä