Vapaus, July 19, 1949

              «Hvu 4 Tiistama, heinäk. 19 p., — Tuesday, July 19
pii-l
i II
piili
]a ranhao puolesta - AML
-Jk- r Kirj. Gino Bardi
li
i, i.i1i»
- . . M i l a n o . — <ALN; — A n u n a t t i u n i o i -
den Maailmanliiton toinen k<»)grea8l
• k(A«iontul läallä kesä'^. 28 p : n » . S en
'i^^ j|l*(älunnuksena o n kaksiosainen tais­teluhaaste:
Työröen fcaiuslirriliaeB
jrbl^näLsyyden paolesto Ja " V a k U n -
• - • (uneen Ja kestävän n u h a n b r n U ul
* iianiiojen kesken,"
' E«astaJat, Jotka täyttivät Milanossa
f lvi .Hijaltvjvan Palazzo de l ' a r t en kokotu-
'huoncen, tulivat seitiemäjstäkymme-nestä
eri m a a l t a Ja he edustivat a r
v i o n mukaan 76 miljoonaa työläistä.
YkJ!ityi',kohtaIfiemmat tJIastM saa­daan
«en jälkeen k u n k u u l l a a n v a l t a ­k
i r j a n tarkastajakomitean raportti.
A m m a ttlunioiden Maailmanliiton
presidentti Ja I t a l i a n yleisen työväen-l
i i t o n .«-lijtccri Giuseppe di VIttorlo
p i t i avajatspuhccn. Di V i t t o r l o j u ­l
i s t i , että A M L on " l u j l t i u n u t m a a i l ­man
työläisten taistelujen kuumuu­dessa,
samalla k u i n ne. Jotka ovat u n -
'hoittanf-ct ne suuret toiveet, Joita
^ a ^ s m l v a s t a i n c n voitto aiheutti, ovat
epiomdstuneesti yrittäneet heikentää
Ammatthinkrfden M a a i l m a n l i i t t o a ja
s i t en U i n t U historian lehtiä taakse­päin".
Tämän Jälkeen v a l i t t i i n 10-henki-nen
puhemiehistö, mihin kuuluvat
A f r i k a n unloiden edustaja M . Ssdaoal
Tunisiasta. Latinalaisen Amerikan
TyOvSenliiton edusteja Vlcente L o m -
barde Toledaa», Ranskan Yleisen
Farmarien
Päiväpalsta
Kanarohfojen arvo on sangen rajoitettu
J o vuonnna 1940 tlcdoitettiin, että
markkinoilla on kzn2i]iiLäXixit& enem-i
m a n kuin k a i k k i a miUta kotieläin-
Työvienlilton yleissihteeri A l a i n de ; yhteen-5ä. Ja k u i t e n k i n t i e -
Leap, M . HmuMmeo SuomesU, M . | ^ g ^ „ ^.^^ sj^äänotetUvlen lääikei-
Brokxyt ra«fasta, Clpro Kobky (jg^ parantava arvo on r y v i n rajoltet-
TBbekkoslovakiasta, M. Wickrema-stagke
Intiasta. Vatfdll Kuznetsov
NedvostolUtostA. di Viitorto Italiasta
ja erfts (nlmeimättA jäteUy) k i i n a ­lainen
edustoja. K i i n a l a i s t e n paikka
pidetään pQbemlehistöesä avoinna
kunnes K i i n a n edustajat pääsevät
l U i e k k o e l o v a k i a s t a , missä he ovat v i i ­pyneet
sen vuoksi k u n I t a l i a n v i r a n ­omaiset
dvttt ole antaneet heille v i i -
suinla.
V l r a m s e n tervehdyksen Jälkeen,
NAUniKAA
HALUAMASTANNt MUSIIKISTA
"Spar ton"sähkögramofOonilla
* * * • •
"SPARTON'* SähkögramofiHMii — Malli 348P
60 cyclcn sähkövirralle. Kirkas ja voimakas ääni. Soit­taa
10 ja 12 tuuman levyjä. Helpjpo kuljettaa mukana.
Hinta .....949.9S
"SPARTON" Record Player — MalU 148-RP
Tämä levyjen soittolaite voidaan yhdistää minkä ra­dioon
hyvänsä. Puinen kaappi, päällystetty ruovikkaalla
punaisella fabrikoilla. Siro ja aistikas laite radion yh­teyteen.
Hinta $10.9S
IMhr.tctään kaikkialle Canadassa, ostajan maksaessa lähetyskulut.
Vapaus Publishing Company Ltd.
100ElmSt.WMt Sudbury, Ontazio
' w^HHHHMHHHHnntllilMlim
UUSIA
LAULU- JA
SAAPUNUT SUOMESTA
Tilatkaa heti, sillä varasto ei kestä kauan
No. 350—Sorrsnlo. valssi, laul. E. Malmsten
Sydämeni äänL valssi, laul. E. Malmsten
No. 535—Tyttöäni'muUttllMsa. valssi, laul.
Teemu Qröhberg
Ritari }a Linnanneito. Balladi, laul.
Teemu Grönberg
No. 734—Argentiinan kuu. tango, laul.
Teppo Raikko
Surullinen kuu. Slow-foxtrot, laul.
Teppo Raikko
No. 735—Hetken haaveita, valssi, iaul.
G. Malmsten
Tumma Dolores, tango, laul. G. Malmsten
No. 743—PaJuplUI, Slow-fox, laul. G. Malmsten
Tuuli — tuuti pientä, valssi, laul.
Teppo Raikko
No. 815—Marien Klänge. valssi, (säv. J. Strauss),
orkesteri
HaTalji-unelmSa. valssi, (säv. K. Johnson),
orkesteri
No. 840—Pelimannin polkka. Sointu-orkesteri
Metsän humina, jenkka. Sointu-orkesteri
No. 4008—Romanssi, tango. laul. Sulo Sala ja
Metro-tytöt
Luonani ain'. Foxtrot, laul. Sulo Sala ja
Metro-tytöt
HINTA $1.25
U i H E T T S K U L D I M E E M .
VAPAUS POBUSHMe COMPANY
LIMITED
Box 69 Sudbury. Onl.
JA
VAPAUS BRANCH OFFICE
316 Bay Street Pori Arthtxr. Onl.
tu. Kaupoista saatavien kanalää^ei-den
jouJcossa on vatsaa-sitovia. suo­l
i s t o - Ja hengityselinlääkkeita basil-lintappajla
ja desinfinsointlaineita,
juomaveteen sekoitettavia ^natosatse-ja,
mineraalisekoituksia Ja v i t a m i i n e ­ja.
Näitä lääkkeitä koskeva lyhyt se­lostus
valaisee niiden rajoitettua a r ­voa.
Vatsaasltovia lääkkeita käyte­tään
rlDulin lieventämiseen. j(Äa tau­t
i on luonteenomaisin kaildsta k a n a -
taudeista. Nämä lääjdceet eivät k u i ­tenkaan
poista taudin syytö. Joka on
ennenkaikkea tarkeä. Suolisto- Ja
hiencityseUnlääkkeet menettavät n o ­peasti
tartuntaa
lessa. Ne eivät myöskään tunkeudu
kudoksiin, missä tartunnan valittajat
usein piilevät.
cn?::ys3lintauteih2n. S u l t a f u i n o x a l i -
ne on viimeisin sufa-lääläeista J a on
luottanut rohkaisevia tuloksia taiste­lussa
siipikarjan tauteja vastaan. K o ­keiluja
täytyy jatkaa ennenkuin ta-rr.
än lääkkeen todellinen a r v o ' saa­daan
täydellisesti selville.
i navetan palossa
V E D E N P U H D I S T A J AT
Monenlaisia puhdistusaineita m y j - '
dään juomaveteen sekoittamista var- .Sonni pidätti palo*
ten. Näillä lääkkeilä saattaa («Ha ; J^im^laisja
arvoa taudin leviämisen vähentämi­sessä
veden kautta, mutta vesi on
v a i n yksi n i i s t a teista, j o i t a myöten
tartunnan siirtyminen tapahtuu. K u n
argaanista ainetta o n s a a p u v i l l a ve­dessä,
n i i n suurin osa näistä lääk­keistä
menettää tartuntaa torjuvan
vaikutuksensa sangen nopeasti. Hap­p
o a usein käytetään juomavedessä
paranniiskeinona coccidiosis-tautia
vastaan. Tiedetään c l t a k a n a n Suo­listo
kykenee nopeasti neuralisoimaan
hapon ja täten siis tekemään sen
arvottomaksi suoliston happoisuuden
ehkäisevän v a l k u - niuuttamisen (kannalta katsottuna.
tuksensa orgaanisen aineen läsnäol-minkä
M i l a n o n sosialidemokraattinen
pormestari Antonio Grtppi esitti,
yleLs.slhtccrl Louis Saillant esitti r a ­p
o r t in Ammattlunloiden M a a i l m a n ­l
i i t o n toiminnasta 45 kuukauden a j a l ­ta,
eli A M L : n perustamisesta alkaen.
S a i l l a n t esitti raporttinsa kysyen, e t ­tä
onko A M L täyttänyt lup&uksensa
Järjestää työläisiä missä hyvänsä se
on tarpeellista, sekä taistella fasismin
jätteitä j a sodanvaaraa vastaan.
Käsitellen yksi k e r r a l l a a n näitä k y ­symyksiä
Saillant selitti, etta Jäijes-tämistyössä
on menestytty Afrikassa
ja latinalaisessa Amerikassa, vaikka
A M L : n avustus onkin ollut riittämä­töntä.
A M L : n fasismivastaista l u ­pausta
on toteutettu mm. taistelemal­la
Francon komentoa vastaan Espan­jassa,
työväenvastaista rojallstistista
h a l l i t u s t a vastaan Kreikassa j a fasis­min
nousuyrityksiä vastaan k a i k k i a l ­la,
missä sellaista o n tapahtunut.
Puhuessaan taistelusta sodanvaaraa
vastaan Saillant l a u s u i , etta A M L on
ennen muuta taistellut sitä väärää
aatetta vastaan, että "sota on k i e r t a -
mätön". j a on kehoittanut työläisiä
o s a 11 i s tumaan maailmanlaajuiseen
rauhanliikkeeseen. Jatkuva taistelu
oikeutetun j a kestävän rauhan puo­lesta
muodostaa yhden perussyyn
A M L : n olemassaolQlle", korosti S a i l ­lant.
Tarkistaen A M L : n toimintaa so­siaalisella
ja taloudellisella aialla,
S a i l l a n t huomioi, etta A M L : n täytyy
toimia konkreettisemmin Ja p o s i t i i v i ­semmin
maailman työläisten demo­kraattisten
oikeuksien puolesta.
Analysoidessaan C I O : n j a B r i t a n ­n
i a n Teollisuusunioiden Kongressin
croamlsasiaa Saillant syytti molem­pien
mainittujen Järjestöjen johtajia
"uskottomuudesta". Hän s y y t t i , että
"hyökkäykset AML:ä vastaan tulevat
orgaaneista. Jotka ovat liitossa k a p i ­t
a l i s m i n kanssa", mutta " A M L : n k a n ­natus
tulee, itse työläisiltä j a niiltä
mailta, missä työväenluokka on v a l ­lassa".
Tämän jälkeen Saillant torjui väi­töksen,
että A M L on muka "kom­munistien
määräysvallassa" Ja sanoi,
/^Itii A M L : n päämäärät ovat samat
ljuin sen perustaessakln. A M L on y l -
!>cä siitä, että Neuvostoliiton työläiset
ovat sen jäsenten joukossa, sillä " N e u ­vostoliiton
uniot ovat voimakkaimmat
ja edistyncimmät maailmassa".
S a i l l a n t pilkkasi sitä ajatusta, että
A M L voidaan eristää. Juuri samaan
aikaan k u n B e l g i a n unlojohtajat mie­livaltaisesti
vetivät pois 500,000 t y ö -
Iäistä tästä järjestöstä, Shanghaln
miljoona työläistä l i i t t y i A M L : n jäse­nyyteen,
sanoi Saillant j a lausui p u -
iieensa lopussa: "Kehittyvä talous­k
r i i s i erinäisissä kapitalistimaissa on
varoituksena, että unlojohtajien täy­tyy
valmistua entistä kovempiin tais-
M I N E B A A L I T
M i n e r a a l i - eli kivennäisokolluksilla
on arvoa v a i n s i l l o in k u n m i n e r a a l i -
aineiden puutetta imenee. Paljon
taloudellisempaa Ja tehokkaampaa on
palauttaa mineraalialnciden balan.s.si
ruokinnassa. Yleisessä mielessä sa­nottuna
sama pitää palkkansa vita­m
i i n e i h i n nähden.
M a r k k i n o i l l a on u.seita lääkkeitä
matojen poistamista varten. Tähän
saakka el ole vielä ollut lääkettä tai
lääkeyhdistelmää, joka olisi teholt-kaastl
poistanut kaikentyyppiset ma­dot
.kanoista. Jotkut lääkkeet ovat
tehokkaita suurten pyöreiden^ mato­j
e n poistamisessa. Ainoakaan lääke
ei ole osoittautunut tehokkaaksi lapa­madon
poistamisessa. Ne saattavat
poistaa osia, mutta pää jää jälellc ja
kasvaa uutta matoa. Näinollen h y ­vin
vähän tuloksia ikoituu lääkkeiden
käytöstä matojen poistamistarkoituk-sessa.
SULFA-LÄÄKKEET
Sulfa-lääkkeiden j a sellaisten kuin
penlcil In kehittäminen kanatautien
parantamiseen näyttää valoisalta.
M u t t a niitäkään el s a a pitää kaikkien
kanatautien parantajana. Itssasias-sa
suiu-inta osaa näillä lääketeillä
työskentelysta tulee edelleen pitää k e ­hityksen
kokeiluasteelle kuuluvana.
Sulfaguanadinen avulla voidaan v ä ­hentää
occidlosis-taudlsta johtuvia
menetylcsiä. Samaa voidaan .sanoa
muista su'fa.-lääkkeistä. Kuitenkin
on tultu huomaamaan, ettei sulfa-guanldella
ole mitään arvoa b a s i l l i -
tautien, sellaisten kuin pullorumin j a
kanakuumeen parantamisessa. S u l -
famerazdne j a sulfamethazane lupaa­vat
enemmän taistelussa basillin a i ­heuttamia
tauteja vastaan.» Pahaksi
onneksi niikään näistä lääkkeistä e i
täydellisesti hävitä tartuntaa paran-nuskuurin.
saaneista kanoista, koska
.North Andover. Mass. — I V i l U am
A. MUzerinko j a hänen soori m a ­kea
sonninsa eivät p n h n n y t toinen
toiselleen — eivät sen Jälkeen m i -
ta tapahtui heinäk. 12 p n iL
M a z a r i n k o n navctttarakenniu
syttyi palamaan Ja M a z e r i n k o k a t ­soi
paiokonnan paikalle. P a l o k u n ­ta
tuli koneisto valmiina kovalla
kiireelle f a r m i l l e — tai h y v i n l ä -
bclle f a r m i a .
M u t t a sonni ei yksinkertaiscsU
tykännyt ponaisesta trokist». Se
otti usennon k a p e a l l a tiellä J a a n ­toi
paiokuntalaixille taisteluhaas­teen
tulla. lähemmäksi. Palokun­talaiset
eivät kuitenkaan tulleet
Nyt palokuntalaiset aseisUVat It­sensä
h a n g o i l l a ' J a i j o h r a i sonnin
pellolle. Mutta sonni piSuA v a ­paaksi
j a t u l i takaisin. TaUi»le
sai lisää vauhtia. Lopuksi, p a l o -
kun/talaiset saivat sonnin viedyksi
lähelle olevaan laidanhaktfaiL
Tällöin o l i i so p u i n e n navetta-raKcnnos
p a l a n u t n i i n pahoin, ettei
sen pelastamisesta ollut pnhetta-llaan.
Vahingot arvioidaan $12,000.
t e l u i h i n " .
Kongressin ensimmäinen kokous,
päivä päättyi päätöslauselman hyväk­symiseen
missä tuomitaan Yhdy.sval-t
a i n japanilaisten miehitysjoukkojen
päällikkö kenraali Douglas MacArthur
siltä kun hän kielsi Japanin" lyöläl-sllta
oikeuden lähettaä .edustajansa
tähän kokoukseen.
V i i k k o a ennen AML: n Kongressin
alkamista, tamän maailmanjärjestön
toimesta oli järjestetty kolme konfe­renssia
kansainvälisten jaastojen
muodostamista varten — metallityö­läiset
kokoontuivat Turinis.sa I t a l l a s -
.sa, tekstlilltyölälset Lyonissa. Rans­kassa
j a kenkä-, n a h k a - ja turkistyö-
Iäiset kokoontuivat Gottwaldlssa,
Tshekkoslovakiassa,
vakavia taudin ilmaantumisia saattaa
esiintyä sen jälkeen kun näitä lääk­keita
on l a k a t t u käyttämästä.
Sulfathiäzolea on menestykselli­sesti
käytetty coryza nimellä tunnet­tua
kanayskää vastaan mutta m u i h in
Lantaa kalastetaan
meren pohjasta
Kymmenen viimeisen päivän a i k a ­na
kesäkuussa j a ensimmäisen v i i k on
aikana heinäkuussa on n.s. caplitT-a
l k a Newfoundlandin p o h j o i s - r a n n a l -
la.. Silloin kalastajat pyydystavät p i e ­niä
k a l o j a lannalcsi puutarhaansa.
C a p l i n i t ovat pieniä, seitsemän t u u ­man
mittaisia k a l o j a . Ne parveilevat
.rannikolla noin kolme v i i k k o a Ja t u - .
levät santarannalle kutemaan.
K a l a s t a j a t pyytävät n i i t a käsiver­k
o i l l a , j o t k a heitetään k a l o j e n päälle..
Ne raahataan maalle j a kaadetaan
jauhotynnöreista tehtyihin a s t i o i h i n.
Capllneillä täytetyt ammeet kärrä­tään
sitten käsipelissä puutarhaan j a
kalat levitetään perunamaan vakoi-hin.
Ne pannaan pitkään r i v i i n p e r u -
napenkin kummallekin puolen siten,
että kalat tulevat m i l t e i näkyviin p i n ­nalta.
S i t t e n k a l a s t a j a - p u u t a r h u r i o t ­taa
lapion, k a i v a a vakoa syvemmäksi
k a l o j e n välistä j a " m u l t a a " caplinit
maan sisään.
Täten lannoitetut kasvimaat a n t a ­vat
puutarhurille suiu'emman Ja p a ­remman
sadon kuin tavallisesti " l a n ­noitettu
maa, sillä merikaloista löyt3^
j u u r i kasveille tarkeitä ravintoaineita.
Toiset kalastajat käyttavät C a p l i -
nlen asemesta lannokkeena meriruo­hoa,
mikä tunnetaan kelp-nimellä
Nevvfoundlandissa.
Perunat ovat Newfoundlandin s i v u -
paikkojen asukkaille yhtä tarkeitä
k u i n vehnä aavikkcmaakunnlssa. sillä
hyvä perunasato auttaa p a l j o n k a l a s ­t
a j a a varsinkin s i l l o i n kuin Icalan-saalis
on ollut huono. Yleisessä mie­lessä
puhuen peruna tuottaa tavalli­sesti
hyvän sadon, sillä ilmasto on
kostea j a pitkiä kuivuuskausia o n h a r ­voin.
Talvivehnän kasva­tus
tuofjoisaa
Talvlvehnän kasvatus o n O n t a r i o s ­s
a tuottcdsaa, mutta hyvät tulokset
väaUvat' b y v l i viljelysmenetelmiä.
Y b d e n k U n f a r m a r i n ei pitäisi olla
tyytyväisen 40 busbelia pienempään
satoc» eekkerinalalta. eUei hän ole
v a n n a siitä, että hän <m tehnyt k a l k ­ki
mitä v o i d a a a t>hdä sadon paran-temlaeatsi.
selittää O t t a w a n keskus-koeaseman
viljajaoston edustaja A.
G . O. Whiteside:
Talvivehniä olisi kasvatettava h y ­vin
ojitetussa maassa. Jos vehnää
kylvetään heinästä käännettyyn maa­han,
silltrin auraus oUsi suoritettava
mahdollisimman aikaisin, että turve
ehtU mätänemään ennen kylvöaikaa.
Laimoitettissa maassa, tai sellaisessa
maassa missä o n kasvatettu palko­kasveja,
150—200 patmaa superfos-f
a a t t i a eekkerina!aa k o h t i a n t a a tyy­dyttävän
tuloksen, sillä vehnän oras
tarvitsee syto^Uä'fosfaattia voidak­seen
vastustaa talven vaaroja. On
muistettava että hyvää vehnäsatoa
varten t a r v i t a a n typpeä. Missä typpi
cm alhaista, siellä p l t a i s i käyttää tay-dellistä
lannokeseosta kuten 2-12-6
tai 2-12-10 n o i n 250—300 paunaa eek-k
e r i n a l a a k o h U ..
Talvivehnää iylvetään 6—8 " p e c k i a"
(8.81 l i t r a n mitta) eekkerinalaa k o h ­ti
elokuun lopulla s y y s k u im ko'man-teen
v i i k k o o n asti r i i p p u e n se p a i k k a -
Inmnasta. Keskinkertainen kylvöai­ka
on koko maakunnassa syyskuun
ensimmäinen vli3cko. V a i n maakun­nan
eteläisemmlssä osissa o n myöhäi­sempi
kylvö menestynyt Siemenet
o l i s i perusteellisesti puhdistettava,
otettava pois k a l k k i rikkaruohojen
siemenet Ja säritjmeet Jyvät sekä " v o i ­d
e l t a v a " " m e r c u r i a l " pölyllä vilja-ruostetta
Ja siemenien kuljettamia
tauteja vastaan.
C o m e l l 595 l a j i on v o i t t a n u t Daw-son's
G o ' d e a Chaff l a j i n 2V& b u s h e l i l -
la eekkerinalaa kohti v i i d e n vuoden
a i k a n a niissä kokeissa, m i t a O n t a r i on
talvlvehnän parantamiskomitea on
s u o r i t t a r u t 7—10 eri p a i k a s s a Joka
vuonna. Se on myös hyvää vastus­tamaa
ns. löysäi vlljaruostetta, mikä
vaivaa yleise^tf Dawson's Golden
Chaff-vehnälajia. Molempia naita
l a j e j a suositellaan yleiseksi vehnäla­j
i k s i Ontariossa, paitsi maaikunnan
etelämmäissiä osissa voidaan vielä
viljellä Genesse R e l i a b : e - l a j l a . Itä-
Ontariossa, niissä o n ikovempl talvi,
talvea paremmin kestavä R i d e a u - v e h ­nälaji
o n pidetyimpi.
Canadasta iäbetetään 25 edustajaa
tämän mantereen rauJianJtongressiii
Toronto. — Canadan R a u h a n k n n g -
r e s s i n kansalliseen toimistoon tulee
j a t k u v a s t i tietoja suunnitelmista va­r
o j e n hankkimiseksi sen hyväitsl, että
voidaan lähettää C a n a d a n edustajisto
tämän mantereen raubankoiigressiin,
miicä pidetään Mexico Cityssä, syysk.
5—10 pnä.
Vancouverista, Timmlnästa, W i n d -
sorista, H a m i l t o n i s t a , M o n t r e a l i s t a Ja
monelta muuta palkJcaktmnalta on
t u l l u t tietoja suunnitelmista, joiden
tarkoituksena c n lähettää a i n a k i n y k s i
tai kalLsi edustajaa tähän rauhan-kongressiin.
E r i k o i s e n Innostavaa o n se tapa m i ­t
en nuorisojärjestät toimivat tämän
rauhankongressHi hyväksi, Föim.
windsorelais©t ntioret suunnittelevat
lähettää o m a n edustajansa — J a m a k ­saa
itse hänen matkakulunsa. J a H a -
mlltctnissa uidcarilalsefc nuoret J u l k a i ­s
i v a t äskettäin erikoisen b u l l e t i i n i n.
missä liäsiteltiin nuorison osuutta
taistelussa rauhan säilyttämisen puo­lesta.
Cat>adan Rauhankohgressin presi-denCti
t r i J a m e s Endlcott j a s t o i an
järjestön sihteeri-rahastonhoitaja
M a r y Jennison ovat antaneet l a u s u n ­n
o n missä s a n o t a a n : "Meillä e i p l t a i ­si
o l l a mitään valkeutta lähettää C a ­nadasta
25 edystajaa Tosiasiassa,
jos k a i k k i paikallisorgaanlt toimivat
pää;ttavästi, me voimme ylittääkin ta­hnan
päämäärän."
Edmontpnm alueella
kova kuivuus
K u i v u u t t a n n e el ole Edmontonin
piirissä o l l u t (koskaan pahempi ikuih
n y t . . L i i t t o h a l l i t u k s e n säävirkailijat
ovat tiedoittaneet, etta kesäkuun a i ­k
a n a satoi vähemmän k u i n m i l l o i n ­k
a a n ennen Ja h u h t i - , t o u k o - Ja kesä-k
u i m aikana yhteensä satoi vähem­män
k u i n samaan a i k a a n viiteenisiym-meneen
neljään vuoteen. Kesäkuun
a i k a n a satoi v a h i .45 tuumaa normaa­l
i s en sademäärän ollessa sinä aikana
3.32 tuumaa.
K a k s o k e t ovat harvinaisia varsojen joukossa. Mutta nUnkin tapab-tna
ja varsoista voi t a l l a emänsä ylpeydeksi h y v i n terhakoita hevosten
a l k u j a , knten k a v a s U näkyy.
Red Poll-lehmiä suof-sitellaaii
lyi^y-.
ja teuraskarjaksi
W i h n o t t McComb, Hayfieldistä.
Man. on s i t a mieltä, e t t a kaksi k o l ­mannesta
Manitoban maakimiiasta
sopii pahemmin sekalaiseen farmatdt".
seen k u i n pelkkään vehnän vUJelyk-seen.
Samalla m r . McComb, Joka on
Canadan R e d P o l i yhdistyksen p r e s l -
d s n t t i , suosttt^ee sikäläisUle p i k k u -
f a r m e i l l e R e d P oU k a r j a a . Red P o li
k a r j a a voidaan pitää kahdessa t a r ­koituksessa,
lehmiä voidaan lypsää Ja
vasikoista Icasyattaa teuraäcarjaa.
Tästä syysta R e d P o l i ikarja o n t u l l u t
entistä pc^uläärisemmaksi Canadassa
sodan jälkeen.
Canadan farmarit, ovat y l i 50 vuotta
etsineet sellaista k a r j a l a j i a . Joka t y y ­dyttäisi
nämä moTemmat tarpeet Ja
nyt se o n v i h d o i n k i n löydetty B e d
P o l i rodusta selitti mr. McComb s a ­noen,
etta v. 1944 Cäjiadassa o l i 120
R e d P o l i k a r j a a kasvattavjui f a r m a r i a,
mutta nyt n i i t a o n 205 J a tämä l u k u ­määrä
lisääntyy vtrasittain.
Tämä R e d P o l i rotu sai alkunsa
120 vuotta s i t t e n E n g l a i m i s s a r i s t i s i i ­toksen
tulokssna. S e n "esivanhenq;>la-'
mmien
ien
vaikeudet
ovat Norfolk teuraskarja Ja SuffoBt
l y p s y k a r j a .
— Suurimmat postimerlcit m a a i l ­massa
OQ juliEaistu Yhdysvalloissa -v.
1863. K e o l i v a t sutmiudeltaan 7,48 n e .
liötmunaa.
Wa8hin^n. — Washingtonissa on
p a r h a i l l a a n käynnissä tutkimukset
eräista sattuneista tapauksista atomi-valmlstustehtallla.
Senaatori H l c k e n -
looper o n sanonut atomitutklmuksen
y l i j o h t a j a a D a v i d E . L i l l i e n t h a l i a suo-r
a i t a a n uskomattoman kykenemättö­mäksi
tehtäväänsä.
S e n a a t t o r i väitti, e t t a useisUn t e h -
taisito otettuja työläisiä ei tutJtittu
tarpeeksi luotettavaisuudesta, valkata
tutkimuksen oli s u o r i t a n u t itse F B I .
A i k a i s e m m i n oli sama senaattori k i i t ­tänyt
noissa tehtaissa olevaa t u t k i ­musjärjestelmää
erittäin hyväksi.
Argonetehtealla oli hävinnyt unssi
M-vokasta u r a n l a . Ja se s y n n y t t i a i k a ­moisen
hälinän, mutta oli syytäkin,
siliä u r a n i o n k a l l i i s t i ostettua Ja v a l ­mistettua
ainetta. Täta katoamista ei
o l t u ilmoitettu asianomaiseen paik.^
kaan tarpeeksi nopeasti j a s i t a k i n p i -
detaän Bfc. L l l i i e n t h a l l i l l e törkeänä
syntinä.
KuuhJstehiissa on LlUIenthal p a r i ­kin
kertaa kiehahtanut j a välttanyt
tällaisten tutkhnusten olevan h a i t a l ­l
i s i a koko atomipommin valmistus-työlle,
j:
P i r i l p , Jossa kadonnut U-235 urani
o"i, o n kynä löydetty, m u t t a sisällys­tä
y h t a unssia — e i .
M r . L i l l i e n t h a l i a syytetaän myös
siitä, että hän o n s a l l i n u t eräitten
henkilöiden. Joilla ei o l l u t P B I : n to­distusta
fiiotcttavalsuudestaan. kat-s
d l a Ja seurata Enivat<ftsissa A - p o m -
m i l l a s u o r i t e t t u j a kokeita.
Toiseksi, että eräällä Chicagon ato-mllaboratorioa
«artijalla on n i m i r i -
kosreUsterissä. K u i t e n k i n o n k y s y ­myksessä
oleva het&ilö katsottu r i ­k
o k s i i n syyttdmäksL
Mr. LiUienthal kuitenkin väittää
kaikessa me&etelleensä oikeuden Ja
l a k i e n mukalSCTti Ja e t t a atomipom-
Joukkuekilpailuja
ja otteluja CSJ:n
aluejuhlassa
Tinunins. — Heinäk. 10. pnä täällä
C S J : n a l u e j u h l a n yhteydessä pidetyt
u r h e i l u k i l p a i l u t onnistuivat v e r r a t t a in
h y v i n . K i l p a i l u t s u o r i t e t t i i n k a u n i in
sään valUtessa j a k i s a i l u käytiin pää­asiassa
K i r k l a n d L a k e n J y m y n Ja So.
Porcupinen V i e s t i n välillä, sillä p a i ­kallisesta
Cometslsta oli vähänlaisesti
edustajia. 1,500 m. j u o k su muodostui
kireäksi k i l p a i l u k s i J y m y n J . B r a h n y n
ja Cometsin H . S a l o r a n n a n välillä.
EMellisen aika o l i 5. m. 23.4 sek. j a
jälkimäisen 5.23.8.-
V i i s i o t t e l u u n (100 m., k u u l a , pituus,
korkeus j a kiekko) osallistui v a i n J y ­m
y n L S. W a l s t e n , saaden 280.84 pts-tetta.
A l l e 21-vuotlaiden 5-ottelun (samat
l a j i t ) v o i t t i P . Penttilä, V i e s t i , 317.96
pistettä. Toiseksi tuli C. M o n t e l yn
309.29 plstetta Ja H . Hemmilä 198.76
pistettä.
A l l e 17-vuotiaiden kolmiottelun ( p i ­tuus,
100 m . j a kuula) voitti R a y
R a n t a , ' V i e s t i 224.38 pist. Toiseksi tuli
J y m y n J . B r a n n y 188.09 j a O . N i e m i ,
j y m y , 176.41 pist.
A l l e 15-vuotiaita poikia o l i seitse­män
jä heidän lUlpailtavaan o l i p i ­tuus
j a 100 m . juoksu. Voittaja K*
Mähönen, Jymy 117.45 pist., toinsn
J . K r i p p i , Comets 102 pist., kolmas K .
Korhonen, Jymy, 100.53 pist.
N a i s t e n pituushypyn j a 100 m e t r i n
juoksun voittajaksi t u l i Nancy B r a n ­ny,
J y m y , 123 pist.
Pikkutytöt: Nancy Branny, Jymy
122.36, W i l m a Kemppainen, Viesti,
106.55 pist j a C . V a l l l a n d , Cometa, 89,-
27 pist.
10x100 m. viestinjuoksua,
joukkuetta ja tämäkteiS
tään vucsittain tämän ihJr
Jen välillä. Joukkues(«Di '
ikämiestä, 2 yleisen sarjan
aUe 21-vuotiasta, 2 alle ITTT
2 aUe IS-vuoiiasta. Pok^.l
kilpaUua varten on l^^^
ja u.-seura Viesti ja äjtä
myös talvella hiihdrisa. vZ!]
na sen voitti Jj-my. Nytsefe
j a n a Viesti, jonka aika o l i 2 » !
J y m y n aika oli 2 min. 27.4 J l
Suomalaisen Järjestön osas-
Unen piippuviesti muodostui ^
vaksi kamppailuksi yli 35.^'
välillä.: Ensiksi sai jolidon!
cupinen joukkue, sitten
vaihdolla johti Timmins.mMtlk
suoraUa nykäsi Kirkland 1^1
kue itsensä johtoon. Näin iäJ
100 m. piippuviestin v o i t t a^
K i r k l a n d Laken joukkue ajaäl
Toiseksi t u l i Timmins 6I5 jaj
neksi South Porcupine 613.
A l u e j u h l a n parhaimmista
ta mainittakoon loo m.
V i e s t i n (alle 17-v.) Ray Rajj,!
pituus 5.79 pa 18 paunani 'asskl
A l l e 21-v. Penttilä (Viesti)
12.3 j a pituus 5.95. Viestin Ma
hyppäsi korkeutta 1.55.
T e l k k l n e n työnsi kuulaa 10.45
Un ikämies Aho 10 m., Viesiint
h e i t t i kiekko 3023.
. J y m y n alle 15-vuoUas Nancji
ny hyppäsi pituutta 4.09 ja Jp
15-v. Mähönen hyppäsi 426.
Juhlakomitean hankkimat
not jaettiin juhlien lopetajj
h a a l i l l a . — Tango.
— M a t k a maasta kuuhun on:
m a i l i a .
— JIU-Jitsua, it.sepuolustustjä
aseita, harjoitettiin Japanissa J
vuosisadalla e. K r .
SUOMEN LÄHETYS
LEGATION OF FINl
140 Wellington Strtd,
Ottawa, Ontario.
PuheUn 6-2389
V A P A U D E N ]
Laivalipputoim
E D W I N S U K SI
T r a n s - A t l a n t i c Passenger (
rencen valtuuttama asiamlal
Edustamme melkein kaikidiji
tavimpia valta.merilinjoja.
nltellessanne matkaa Suomeeni
m u i h i n Euroopan maihin,
luottamuksella kääntyä
me l i p p u - y.m. matkaa
asioissa.
VAPAUS STEAMSI
TICKET AGENa
E D W I N SUKSI
Valtuutettu asiamies
F. O. B o x 69 SndbniT.O
TORONTOLAISET
TANSSIT
TARMÖIASSA
Joka lauantai-iltana
TERVETULOA TAHMOLAN TANSSEIHINl
CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSI
xBivarasto o n J u u r i hänen Johdollaan
paisunut sellaisdESi k u i n se on.
— Montxcalhi satamaan sopii 125
— Canadan perunanviljelysala k ä ­s
i t t i 57.452 eekkeriä viime vuorma ja
edellisenä Tuoohä 53,448 eeUceriä.
C S J ' . n W a n o p i n osaston k u u k a u ­sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden viimeisenä stmnim-talna
klo 1 l p . osaston h a a U l l a.
S i h t e e r i n osoite: Voitto Lehti,
W a n u p , O n t .
C S J : n Hearstin osaston k u u k a u s i ­kokoukset
pidetään j o k a i ^ n k u u ­kauden
toisena-sunnuntaina lilo
2 l p.
C S J : n Sprncedalen osaston N o . 30.
kuukausikokoukset pidetään J o ­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
sunnuntaina kello 2 ip. Johto-k
i m t a kokoontuu t i m t i a a i k a i ­semmin.
C S J : n Port A r t h u r i n osaston k u u ­kausikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä kesld-v
i i k k o n a k l o 7 i l l a l l a , 316 B a y S t .
J o h t o k u n n a n kokoulcset pidetään
j o k a i s e n kuiilcauden viimeisenä
keskiviikkona k l o 7 i l l a l l a samas­sa
paikassa. K i r j e e n v a i h t o osoi­t
e : A . K a r i , 71 N . K e n o g a m l Ave.,
Pon A r t h u r , O n t .
C S J : n Tonmton osaston v a r s i n a i ­n
e n kuukausikokous pidetään J o ­k
a i s e n kuukauden enshnmälsenä
maanantaina k e l l o 8 i l l a l l a osas.
t o n huoneistolla D o n - h a a l l l l a.
C S J : n T i m m i n s i B osaston k u u k a u ­sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden en.simmäisenä s u n -
n t m t a i n a kello 7 I l l a l l a.
cai:n Sndboryn osaston ko
pidetään Jokaisen kuukaudens
simmälsenä sunnuntaiDa._ "
heenjohtaja Oscar Mänm^tot
teeri H i l m a Mäki, osoite
Sudbury, Ontario.
C S J : n Vancouverin osaston!*]
k u u k a u s i kokouk-sct pio
CUnton-haaUila Jokaisen
kauden toisena sunnuntafflM
2 i.p. Johtokunta ko
puolitoista tuntia aikau
C S J i n Kapuska-sinfrin
. kausikokoukset pidetään^
sen kuukauden toisena
t a i n a k l o 2 i p .
G S J : n Saalt Ste. .Marien
No. 5 työkokoukset pidetaäö
kuukauden ensimmäinen ^
mas simnuntai osaston o»
t a l o l l a , 321 John St.. alkaeB»
8 i l l a l l a.
C S J : n V a i d ' O r in osast«i
kausikokoukset pidetään)«
kuukauden ensimmäL^e»
n u n t a i n a klo 2 ip- ^
osoite: Olga Koskela, B « '
Vai d'Or, Que.
C S J : n Beaver Laken o s ^ j
kausikokous pidetään^ja^
kauden kolmantena
k l o 1 päivällä osaston
K i r j e e n v a i h t a j a n O ^ C B^
Rönkä, R . R . L Wortbu«Mn.«